Vesialueen pohjan ruoppauksella poistetaan vesistön pohjasta haitta-aineilla pilaantu-

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 28/08/2 Dnro ISY-2007-Y-278 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Versowood Oy, Otavan yksikkö ASIA Puulan Kotalahden vesialueen täyttäminen uuden sahansyötön ja kuorimon rakentamista varten, Mikkeli HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo ja hankkeen sijainti Versowood Oy:n hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon ja hakemusta on täydennetty Vesialueen täyttö sijaitsee Mikkelin kaupungin Liukkolan kylässä, hakijan omistaman tilan edustalla Puulan Kotalahden itärannassa. Täytettävä vesialue on Heposelän osakaskunnan vesialuetta Täytön ala on m 2 ja arvioitu massamäärä m 3 rtr. Täytettävältä vesialueelta ruopattavan pohjasedimentin määrä m 3 ktr. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Luvan hakemisen tarve vesialueen täyttöön ja ruoppaukseen perustuu vesilain 2 luvun 2 :n 1 momenttiin (vesitalouslupa). Vesialueen pohjan ruoppauksella poistetaan vesistön pohjasta haitta-aineilla pilaantu-

2 2 neita maa-aineksia, joita käsitellään työkohteen läheisyydessä välivarastoimalla ja kuivattamalla niitä maa-alueelle rakennettavassa läjitysaltaassa. Jätteinä pidettävien pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 78 :n ja 28 :n 2 momentin 4) kohdan perusteella. Vesilain 1 luvun 21 :n ja 16 luvun 2 :n sekä ympäristönsuojelulain 39 :n nojalla on perusteltua, että pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelyä koskeva ympäristölupa-asia käsitellään yhdessä vesilain mukaisen lupa-asian kanssa ja ratkaistaan samalla päätöksellä. Lupaviranomaisena on tällöin ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 2) kohdan perusteella. Hankkeen tarkoitus ja hyöty Hakemuksen mukainen vesialueen täyttö ja siihen liittyvä ruoppaus on tarpeen sahan kuorimon ja syöttöpöydän uusittavien rakenteiden sijoittamista varten. Rakenteiden uusimisen tarkoituksena on vähentää toiminnasta ympäristölle johtuvaa meluhaittaa toimintaa koskevassa ympäristöluvassa asetetun velvoitteen mukaiseksi. Hankkeen toteutuksella parannetaan myös teollisuusalueen sadevesien johtamista. Vesiympäristön tila paranee, kun ruoppauksella vesistöstä poistetaan haitta-aineita sisältäviä sedimenttejä. Vesistö ja täyttöalueen olosuhteet Kotalahti on pohjois-eteläsuuntainen, kapeiden salmien Puulaan yhdistämä erillinen vesialue. Kotalahden pituus on noin 5 km ja leveys noin 0,2 0,6 km. Kotalahden ala on noin 200 ha ja sen valuma-alue on 15 km 2 ; veden teoreettinen viipymä Kotalahdessa on kolme vuotta. Saha sijaitsee itärannalla noin kahden kilometrin päässä lahden perältä. Kotalahden vesi on vähähumuksista, hygieenisesti hyvälaatuista ja lievästi rehevää. Alusveden huono happitilanne aiheuttaa sisäistä kuormitusta kerrostuneisuuskausina. Kotalahden ympäristössä on pysyvää ja loma-asutusta, vesistöä käytetään kotitarve- ja virkistyskalastukseen ja muuhun virkistykseen. Täytettävän vesialueen kohdalla vesisyvyys on enimmillään noin 4 m. Rannan lähellä pohjassa on kiviä, puun kuorta ja haketta, pintakerroksen alla ja syvemmällä vesialueella on löyhä lieju- ja silttikerros. Löyhän kerroksen paksuus ja lujuus selvitetään

3 3 myöhemmin pohjatutkimuksella täytön vakavuustarkastelua varten. Aikaisemman selvityksen mukaan saha-alueen edustalla on pohjasedimentissä todettu olevan haitta-aineita. Syksyllä 2007 on selvitetty täytettävän vesialueen pohjan laatua sedimenttinäytteistä, jotka on otettu kolmesta näytepisteestä 0 0,5 m:n syvyydeltä. Kahden tutkimuspisteen näytteet on yhdistetty kokoomanäytteeksi. Näytteistä on määritetty: dioksiinit ja furaanit (PCDD ja PCDF) kloorifenolit (CP) hiilivedyt, polttoöljyt (THC) polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) elohopea (Hg), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb), nikkeli (Ni), sinkki (Zn), arseeni (As). Sedimentin haitta-ainepitoisuuksia on verrattu ympäristöministeriön päivätyssä sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa haitta-aineille annettuihin normalisoituihin raja-arvoihin (tasot 1 ja 2). Ohjeen mukaan pitoisuuksien alittaessa tason 1, ruoppausmassaa pidetään haitattomana. Jos tason 2 ylittäviä pitoisuuksia esiintyy, ruoppausmassaa pidetään pilaantuneena massana, joka on sijoitettava asianmukaiseen sijoituspaikkaan. Jos esiintyy tasojen 1 ja 2 välillä olevia pitoisuuksia, massaa pidetään mahdollisesti pilaantuneena ja läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Täytettävän vesialueen sedimentti on ollut näytepisteiden kohdalla mineraaliöljyillä ja yhdellä PAH-yhdisteellä pilaantunutta (pitoisuus yli tason 2) sekä dioksiineilla tai furaaneilla ja kolmella PAH-yhdisteellä mahdollisesti pilaantunutta (pitoisuudet tasojen 1 ja 2 välillä). Metallien ja kloorifenolien pitoisuudet ovat alittaneet tason 1. Rakentamissuunnitelma Täytettävän vesialueen ulkopuolelle rakennetaan ennen ruoppaus- ja täyttötöitä vesistön pohjaan ankkuroitu suojaseinämä, joka on valmis suojaverhorakenne tai suodatinkankaasta tehtävä seinämä, jonka alareuna painotetaan pohjaan ja yläreuna kiinnitetään ponttoneihin tai puomiin.

4 4 Suojaseinämän rakentamisen jälkeen ruopataan täyttöalueen reunapenkereen ja rannan välisen vesialueen pohjasedimentti 1 m:n paksuudelta. Tällä ruoppauksella saadaan poistettua alueelta pilaantunut sedimentti. Työ tehdään rannalta. Ruopatun alueen pohjan sedimentin puhtaus varmistetaan 1 m:n ruoppauksen jälkeen näytteenotolla. Jos haitta-aineita ei ole tason 2 raja-arvojen yli, täyttöalue on valmis täytettäväksi reunapenkereen valmistuttua. Ruoppausmassat siirretään kuivumaan läjitysaltaaseen, joka tehdään sahan maa-alueelle. Täyttöalueen ruoppauksen jälkeen rakennetaan täyttöalueen reunapenger louheesta päätypengerrystekniikalla. Valmiin reunapenkereen korkeus on N ,50 m (Puulan ylin vedenkorkeus on +95,30 m) ja penkereen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1: 1,5. Sisäpuolinen luiska verhoillaan suodatinkankaalla. Penkereen pinta ja luiskat tasataan pienlouheella ja murskeella. Luiskaan tulevan viimeistellyn kiviheitokkeen paksuus on noin 0,5 metriä. Pehmeä pohjamaa poistetaan penkereen alta kovaan pohjamaahan saakka reunapenkereeltä ruoppaamalla rakentamisen etenemisen myötä. Ruoppausmassojen mukana poistuu penkereen alta myös haitta-aineita sisältävä sedimentti. Ruoppausmassat siirretään saha-alueelle tehtävään läjitysaltaaseen kuivumaan. Reunapenkereen valmistumisen jälkeen rannan ja reunapenkereen välinen alue täytetään ja tiivistetään. Täyttöön käytetään puhtaita maamassoja. Saha-alueen eteläosasta saadaan louhetta ja moreenia. Täyttöalueen pintaan rakennetaan teollisuusaluekäytön vaatimusten mukaiset rakennekerrokset ja asfalttipäällyste. Saha-alueen sadevesiviemäröinti uusitaan täyttöalueen kohdalta. Ruoppausmassojen väliaikainen läjitysallas tehdään maaperältään puhtaalle maaalueelle moreenista. Massoja välivarastoidaan altaassa niin kauan, kun massa on kiinteää käytettäväksi rakenteessa tai kuljetettavaksi muualla sijaitsevalle läjitysalueelle tai pilaantunen maa-aineksen vastaanottolaitokseen. Massojen arvioitu kuivumisaika on kuukaudesta kahteen. Haitta-ainepitoisuudet määritetään näytteistä massojen osaksi kuivuttua. Kuivuneet massat kuljetetaan haitta-ainepitoisuuksien perusteella määräytyvään läjityspaikkaan tai vastaanottolaitokseen. Jos haitta-ainepitoisuudet alittavat tason 1 raja-arvot, voidaan osa kiinteytyneistä ruoppausmassoista mahdollisesti käyttää täytössä ja rakenteissa maa-aineksen laatu ja kuivumisaste huomioon ottaen.

5 5 Ruoppausmassojen läjitysaltaan pohjalle asennetaan kolminkertainen suodatinkangas. Altaaseen tehdään läpäisevä pengerosa, jonka läpi massoista erottuva vesi suotautuu. Vesi johdetaan sakkapesällisen tarkastuskaivon kautta vesistöön suojaseinän sisäpuoliselle vesialueelle. Tarpeen mukaan vedet johdetaan öljynerottimen kautta ja vesien käsittelyä täydennetään. Vesistöön johdettavan veden laatua tarkkaillaan. Jotta vesi voidaan johtaa vesistöön, kiintoainepitoisuuden on oltava alle 30 mg/l. Myös varaudutaan vesien kuljettamiseen muualla käsiteltäviksi, jos pitoisuudet ylittävät hyväksyttävät raja-arvot. Hankkeen ympäristövaikutukset ja niiden ehkäiseminen Työaluetta ympäröivällä suojaseinärakenteella ja öljypuomistolla estetään kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden haitta-aineiden sekä mahdollisten öljyjen pääsy ulkopuoliseen vesistöön. Öljyn keräämiseen varataan imeytysainetta. Reunapenger ja sen sisäluiskaan asennettava suodatinkangas estää täyttötyön aikana kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden haitta-aineiden kulkeutumista penkereen läpi vesistöön ja eristää täyttöalueen muusta vesialueesta työn valmistumisen jälkeen. Täyttöalueen pinnan kestopäällystys ja pintavesien viemäröinti estää pintavesien pääsyn täyttöön kentän valmistuttua. Hakemuksessa on esitetty hankkeen riskinarviointi. Johtopäätöksenä on todettu, että sedimentissä esiintyvät haitta-aineet eivät tule aiheuttamaan merkityksellisiä ympäristö- tai terveysriskejä työn aikana eivätkä hankkeen toteutumisen jälkeen. Suunnitelman mukaisesti toteutettavasta hankkeesta ei aiheudu merkittävää haittaa vesistölle ja sen käytölle. Tarkkailu Hakemukseen on liitetty päivätty tarkkailuohjelma. Se sisältää vesistövaikutusten (vesistön vedenlaadun ja pohjasedimentin) tarkkailun, ruoppausmassojen läjitysaltaasta poistettavan veden laadun tarkkailun, täytettävän alueen sedimentin laadun haitta-ainetutkimuksen ruoppauksen jälkeen sekä läjitysaltaan maa-ainesten haitta-ainetutkimukset ennen massojen kuljetetusta muualle tai käyttöä täyttömateriaalina.

6 6 Työnaikaisen tarkkailun jälkeen laaditaan tarkkailun yhteenveto, jossa on selvitys hankkeen vaikutuksista tarkkailualueen tilaan ja esitys tarkkailun jatkamisesta. Tarkkailutulokset ja raportit toimitetaan Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hankkeen aikataulu Hanke on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman pikaisesti. Reunapenkereen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi huhtikuussa 2008 ja penkereen rakentaminen kestää noin kuukauden. Penkereen sisäpuolisen alue täytettäisiin touko-kesäkuussa Työt ajoitetaan siten, että alueen virkistyskäytölle ei aiheudu vaikutuksia. Käyttöoikeus täytettävään vesialueeseen Hakija on pyytänyt vesilain 2 luvun 7 :n 1 momentin nojalla pysyvän käyttöoikeutta maa-alueeksi muuttuvaan osakaskunnan vesialueeseen ja esittänyt pysyvästä m 2 :n suuruisen vesialueen käyttöoikeudesta korvauksena 0,4 euroa/m 2 eli 720 euroa. Osakaskunnan yhteisen vesialueen pinta-ala on 475,56 ha ja osuuslukujen summa 1,687500, josta hakijan omistaman Sotkan tilan osuusluku on 0, eli 1,85 %. Heposelän osakaskunta on ilmoittanut päivätyssä kannanotossa suostuvansa käyttöoikeuden myöntämiseen ja hyväksyvänsä esitetyn korvauksen. TIEDOKSIANTO Hakemus on annettu tiedoksi vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti kuuluttamalla. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle kirjallisesti viimeistään MUISTUTUKSET Etelä-Savon ympäristökeskus on esittänyt seuraavaa: Työn aikana on kiinnitettävä huomiota vesialueelle tehtävien suojausrakenteiden toi-

7 7 mivuuteen ja ruoppausmassojen läjitysaltaista tulevien vesien käsittelyyn hienoaineksen liikkeelle lähdön ja haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Jos samentumista suojausrakenteen ulkopuolella ilmenee, tulee ryhtyä toimiin haitan poistamiseksi ja rajaamiseksi. Vesien johtaminen sakkapesällisen kaivon kautta suojaseinän rajaaman alueen rantaan on ennalta arvioiden riittävä tapa johtaa ja käsitellä kyseinen vesi. Tarkkailulla tulee saada luotettava kuva läjitysaltaista tulevien vesien käsittelylaitteiden toiminnasta. Jos vesien haitta-ainepitoisuudet ylittävät hyväksyttävät kriteerit, ne on käsiteltävä asianmukaisesti. Rakentamistöiden valmistumisen jälkeen on kaivon sakkapesän liete vietävä asianmukaiseen vastaanottolaitokseen. Altaaseen läjitettyjen ruoppausmassojen laadun selvittämisen analyysimäärä tulee sitoa massojen määrään käsittelytarpeen ja -menetelmän määrittämistä varten. Syvänteestä otettavat sedimenttinäytteet on otettava aivan sedimentin pinnasta (ylin 1 cm) ennen töitä ja töiden jälkeen. Ympäristökeskuksella ei ole muuta huomautettavaa vesientarkkailuohjelmasta. Ennen työn aloittamista toiminnanharjoittajan on selvitettävä, että pilaantuneita maaaineksia vastaanottavalla laitoksella on lupa ja kapasiteettia vastaanottaa ja käsitellä maa-aineksia. Lupamääräyksiin on sisällytettävä määräykset töiden aloittamisesta ja valmistumisesta ilmoittamisesta, töiden haitattomasta toteutuksesta ja rakentamisen jälkien siistimisestä. Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus on lausunnon mukaan hankkeella ei ole vaikutusta yleiseen kalatalousetuun. Haitta-ainepäästöt vesistöön on ehkäistävä ja vaikutuksia on tarkkailtava ympäristöviranomaisen täsmentämällä tavalla. AA ( ) on muistutuksessaan vesi- ja maa-alueella sijaitsevan kiinteistönsä omistajana ja sahan vaikutuspiirissä asuvan äitinsä puolesta vastustanut luvan myöntämistä ainakin hakemuksessa esitetyillä selvityksillä ja kaavailuilla. Täytössä käytettävät massat ovat vielä tutkimatta. Mikä on sahan vastuu ja mitkä ovat toimenpiteet, jos pyrkimyksistä ja arvioinneista huolimatta haittaa tulee? Mikä on puolueeton viran-

8 8 omainen ja mitkä ovat ne mittausvälineet, joilla haitattomuus todetaan? Ainakin nämä seikat on varmistettava etukäteen. Puulan Kotalahti on niin kapea, että vesialueen täyttäminen ei voi olla vaikuttamatta vesistön veden laatuun, kalakantaan ja käyttöön. HAKIJAN SELITYS Hakija on vastannut hakemuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutukseen. Hakijalla ei ole ollut huomauttamista Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta. AA:n muistutukseen hakija on vastannut hakemuksen liitteisiin viitaten, että täyttöön käytetään vain puhtaaksi todettuja maamassoja, joita saadaan joko liitteiden kartassa esitetystä puhtaaksi todetulta alueelta tai läjitetystä puhtaaksi todetusta sedimentistä. Hankkeen myötä Kotalahden tila paranee, koska siinä poistetaan haittaaineita sisältäviä sedimenttejä sekä parannetaan alueen kuivatusta. Lisäksi ympäristön tila paranee meluttomamman sahansyöttöpöydän ja kuorimon ansiosta. Vastaavanlaisissa hankkeissa Mikkelin seudulla on samanlaisilla suojaratkaisuilla estetty töiden aikainen haitta-aineiden leviäminen suojaseinän ulkopuolelle. Kyseisissä hankkeissa ei ole havaittu aiheutuvan haittoja lähivesistön vedenlaatuun, kalakantaan ja virkistyskäyttöarvoon. Lupahakemuksessa esitettyjen rakennus- ja ympäristöteknisten keinojen toteutuessa hankkeesta ei tule aiheutumaan merkityksellistä haittaa Kotalahden vedenlaadulle eikä virkistyskäyttöarvolle. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISU Vesialueen ruoppausta ja täyttöä koskeva vesilain mukainen lupa-asia ja pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelyä koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa-asia käsitellään yhdessä ja ratkaistaan tällä päätöksellä. Perustelu Hankkeeseen sisältyvä vesialueen ruoppaus ja täyttö saattaa aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua vesistön pilaantumista. Vesilain mukaista lupa-asiaa käsiteltäessä on soveltuvin osin noudatettava vesilain 2 luvun 1a :ssä mainit-

9 9 tuja ympäristönsuojelulain säännöksiä. Hankkeeseen kuuluva pilaantuneiden sedimenttien käsittely maa-alueella aiheuttaa hakemuksen mukaan päästöjä vesistöön, joten kyse on vesistön pilaantumista koskevasta ympäristölupa-asiasta. Koska hanke sisältää vesilain ja ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraisia toimenpiteitä, on lupaasiat vesilain 1 luvun 21 :n nojalla käsiteltävä yhdessä siten kuin vesilain 16 luvun 2 :ssä ja ympäristönsuojelulain 39 :ssä on säädetty. Ruoppausmassojen käsittelystä johtuvien päästöjen vesistövaikutuksia ei voida erottaa vesistön ruoppauksen ja täytön aiheuttamista vesistövaikutuksista. LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Versowood Oy:lle luvan Puulan Kotalahden vesialueen täyttämiseen ja pohjan ruoppaamiseen (vesitalouslupa) sekä luvan haitta-aineita sisältävien ruoppausmassojen käsittelyyn (ympäristölupa) Mikkelin kaupungissa. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle pysyvän käyttöoikeuden täytön vuoksi maa-alueeksi muuttuvaan m 2 :n suuruiseen Heposelän osakaskunnan omistamaan vesialueeseen Pysyvästä käyttöoikeudesta määrätään maksettavaksi osakaskunnalle korvaus. Ruoppauksesta ja vesialueen täytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu muita vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ruoppausmassojen välivarastointialtaasta vesistöön lupamääräyksen mukaisesti johdettavista vesistä ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vaikutuksia työalueen ulkopuolisessa vesistössä. Vesistöön johdettavien vesien ja työn aikaisten vesistövaikutuksien tarkkailusta annetaan lupamääräys. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta annetaan ohjaus.

10 10 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesialueen ruoppaus ja täyttö 1. Ruoppaus- ja täyttötyöt on tehtävä hakemuksessa ja sen täydennyksissä esitetyn suunnitelmaselostuksen sekä päivättyjen suunnitelmakartan 1:500 ja leikkauspiirustusten 1:200/1:100 mukaisesti. 2. Vesialueen täyttöön on käytettävä puhtaita maa-aineksia. Täyttöön saadaan käyttää myös sellaisia läjitysaltaassa kuivatettuja ruoppausmassoja, joiden haittaainepitoisuudet alittavat ympäristöministeriön päivätyssä ruoppaus- ja läjitysohjeessa mainitun tason 1 raja-arvot. 3. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että niistä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta ja häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi. Ruoppaustyöt ja täyttöalueen reunapenkereen rakentaminen on tehtävä ajalla Kiintoaineksen ja öljyn pääsy työskentelyalueen ulkopuoliseen vesistöön on estettävä eristämällä työskentelyalue muusta vesialueesta pohjasta pintaan ulottuvalla suojaseinämällä ja öljypuomeilla. Suojarakenteet saa poistaa vasta, kun Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa on sovittu asiasta. 4. Täyttöalue reunapenkereineen on maisemoitava ympäristöön sopivaksi ja pidettävä luvan mukaisessa kunnossa. Ruoppausmassojen käsittely 5. Ruoppausmassojen väliaikainen läjitys ja kuivatus on järjestettävä hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti rakennetussa, mitoitukseltaan riittävässä maaaltaassa. 6. Läjitysaltaasta poistettava vesi on kerättävä sekä käsiteltävä suodattamalla, laskeuttamalla sekä tarpeen mukaan muulla lisäkäsittelyllä. Vettä saadaan johtaa valvotusti vesistöön suojaseinän sisäpuoliselle alueelle, jos veden kiintoainepitoisuus on alle 25

11 mg/l. Jos kiintoainepitoisuus ylittää tämän raja-arvon, on vesien käsittelyä tehostettava tai vesi kerättävä ja kuljetettava muualla asianmukaisesti käsiteltäväksi Läjitysaltaan maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä ruoppausmassojen kuivuttua. Pilaantuneet massat on kuljetettava asianmukaiseen loppusijoitus- tai käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen käsittely on hyväksytty. Läjitysaltaan alustan mahdollisesti pilaantuva pohjamaa sekä vesien käsittelyssä syntyvät lietteet on kuljetettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Kuljetettavat maa-ainekset on peitettävä ja massojen valuminen on estettävä. Ruoppausmassojen toimittamisesta loppusijoitus- ja käsittelypaikkoihin on pidettävä kirjaa, josta ilmenee kuljetettujen massojen määrät ja massojen haitta-ainepitoisuudet, toimituspaikka ja -päivämäärä, kuljetustapa sekä hyödyntämis- tai käsittelytapa. Tarkkailu 8. Luvan saajan on pidettävä työn aikana kirjaa ruoppaus- ja täyttötyön vaiheista ruoppausmassojen läjitysaltaan käytöstä läjitysaltaan vesien käsittelystä ja vesistöön johtamisesta tai muualle kuljettamisesta ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuuksien selvittämisestä massojen kuljettamisesta käsiteltäväksi ja haitattomien massojen käytöstä täytössä muun tarkkailun toteutuksesta sekä suunnitelmasta poikkeamisesta ja poikkeuksellisista tapahtumista. 9. Luvan saajan on tutkittava täytettävän vesialueen pohjasedimentin ja maa-altaaseen läjitettyjen ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuudet sekä tarkkailtava läjitysaltaasta johdettavien vesien määrää ja laatua sekä hankkeen vaikutuksia Kotalahden vedenlaatuun ja sedimenttiin hakemuksessa olevan päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmasta poiketen sedimenttinäytteet on otettava syvänteestä noin 1 cm:n paksuisesta sedimentin pintakerroksesta. Läjitettyjen ruoppausmassojen haittaainemittauksien ja -määritysten lukumäärä on sidottava massojen määrään Etelä- Savon ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

12 12 Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ja täydentää Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Ilmoitukset 10. Työn aloittamisesta on ilmoitettava ennalta kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava työstä vastaavan henkilön nimi ja hänen yhteystietonsa. Työn aikana esiintyvistä ennakoimattomista ja päästöjä mahdollisesti aiheuttavista tilanteista on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 2 kuukauden kuluessa valmistumisesta ympäristölupavirastolle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontaviranomaisille on toimitettava selvitys työn toteutuksesta sekä yhteenveto työnaikaisesta seurannasta ja tarkkailusta. Rakentamisaika 11. Rakentamistyöt on tehtävä valmiiksi neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Korvaus käyttöoikeudesta 12. Luvan saajan on maksettava Heposelän osakaskunnalle, jollei asianosaisten kesken muusta sovita, kertakaikkisena korvauksena pysyvästä käyttöoikeudesta täytettävään vesialueeseen 720.

13 13 Korvaus on maksettava ennen rakentamistöiden aloittamista, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Korvaukselle on maksettava eräpäivän jälkeiseltä ajalta korkolain mukaista viivästyskorkoa. Ennakoimaton vahinko Jos rakentamisesta aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole ennakoitu, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tähän lupaan sisältyvän ympäristöluvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Vesilain mukaisen luvan perustelut Täytettävä vesialue sijaitsee hakijan omistaman, teollisuuskäytössä olevan tilan edustalla. Hakemuksen mukainen vesialueen täyttö ja siihen liittyvä ruoppaus on tarpeen sahan kuorimon ja syöttöpöydän uusittavien rakenteiden sijoittamista varten. Rakenteiden uusimisen tarkoituksena on vähentää sahan toiminnasta ympäristölle johtuvaa meluhaittaa asetetun velvoitteen mukaiseksi. Yleiskaavassa maa-alue on merkitty teol-

14 lisuus- ja varastoalueeksi. Hanke palvelee saha-alueen yleiskaavan mukaista käyttöä eikä vaikeuta alueen myöhempää kaavoitusta. 14 Vesistön ruoppaus ja täyttö voidaan toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu suojaseinämällä ympäröidyn työskentelyalueen ulkopuolisessa vesistössä veden laadun huononemista eikä haitta-aineilla pilaantuneen sedimentin leviämistä työskentelyalueen ulkopuolelle. Rakentamistyö ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna aiheuta haittaa vesistölle ja sen käytölle, kun työ tehdään virkistyskäyttökauden ulkopuolella. Täytettävän vesialueen pysyvästä käyttöoikeudesta määrätään korvauksena 720 euroa. Hankkeesta ei aiheudu ennalta arvioiden muita korvattavia haittoja, vahinkoja ja edunmenetyksiä. Edellä olevan perusteella hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesilain mukainen lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin perusteella. Ruoppauksesta ja täytöstä ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain säännökset huomioon ottaenkaan vesilain mukaisen luvan myöntämiseen ei ole estettä. Käyttöoikeus osakaskunnan vesialueeseen voidaan myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 1 momentin perusteella. Hakijan kiinteistöjen osuutta vastaava osa osakaskunnan vesialueesta on suurempi kuin täytettävä vesialue. Osakaskunta on suostunut käyttöoikeuden myöntämiseen hakijan esittämää korvausta vastaan. Ympäristöluvan perustelut Pilaantuneen maa-aineksen käsittely koskee ruopattujen massojen välivarastointia ja lopullista sijoitusta varten tapahtuvaa esikäsittelyä (kuivatusta) läjitysaltaassa, joka sijoittuu teollisuuskäytössä olevalle maa-alueelle. Läjitysallas poistetaan käytöstä, kun massat on kuljetettu lopulliseen sijoitus- tai käsittelypaikkaan.

15 15 Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna massojen kuivatuksesta läjitysaltaassa ja läjitysaltaasta vesistöön johdettavista vesistä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna ruoppausmassojen käsittely täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja säännösten vaatimukset. Ympäristölupa voidaan myöntää. Täyttöön sijoitetaan hakemuksen mukaan vain puhtaita tai haitattomaksi todettuja massoja. Tällaisten massojen käyttämiseen täyttömateriaalina ei tarvita ympäristölupaa. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 4 koskevat ruoppauksen ja täytön toteutusta hakemuksen suunnitelman mukaisesti ja niin, että hankkeesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia vesistölle ja sen käytölle. Määräykset 5 7 koskevat pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelyä läjitysaltaassa siten, että massojen käsittelystä ja läjitysaltaan poistovesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle. Määräykset 8 10 koskevat tarkkailua sekä valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista valvontaviranomaisille. Tarkkailu voidaan toteuttaa pääosin hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailun avulla saadaan riittävä selvitys ruopattavan, täytön alle jäävän vesialueen pohjan laadusta, ruoppausmassojen haittaainepitoisuuksista niiden loppusijoitusta varten sekä hankkeen vesistöpäästöistä ja -vaikutuksista. Korvaus käyttöoikeudesta (määräys 12) perustuu hakijan esitykseen, jonka vesialueen omistaja on hyväksynyt.

16 16 Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin Etelä-Savon ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä. AA:n on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa esitetty selvitys hankkeesta ja sen vaikutuksista on riittävä asian ratkaisemiseksi ja että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluun sekä annettuihin lupamääräyksiin, jotka koskevat muun muassa hankkeen vaikutusten tarkkailua. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu työskentelyalueen ulkopuoliselle vesistölle ja sen käytölle merkittävää haittaa. Vesistöä samentavat työt ajoitetaan virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. LAINKOHDAT Vesilaki 1 luku 19 ja 21, 2 luku 1a,2, 3, 4, 6 2 momentti ja 14a, 11 luku 1, 3, 14 ja 14a sekä 16 luku 2 Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti 4) kohta, 31 1 momentti 2) kohta, 39, 41, 42, 43, 46 ja 78 Ympäristönsuojeluasetus 1 3 momentti ja 30 Jätelaki 3, 8 ja 51 Jäteasetus 3, 5 ja 8 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Vesialueen täyttöä koskevan vesilain mukaisen vesitalousluvan maksu on 1 750, kun täyttö on m 3 ktr (työmäärä 6 10 henkilötyöpäivää). Lupaan sisältyvän ympäristölupa-asian maksu jää työmäärän perusteella pienemmäksi kuin vesitalousluvan maksu. Asian käsittelystä peritään korkeampaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksu. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000)

17 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). 17 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TE-keskukselle, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Mikkelin kaupungille ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Mikkelin kaupungissa ja ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. ILMOITUS KIINTEISTÖREKISTERIN PITÄJÄLLE Vesilain 21 luvun 8 :n mukaisesti ympäristölupavirasto ilmoittaa tästä päätöksestä sen saatua lainvoiman Etelä-Savon maanmittaustoimistolle merkinnän tekemiseksi kiinteistörekisteriin myönnetystä käyttöoikeudesta.

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen (asian esittelijä) ja Esko Vaskinen. VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

19 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.