Päätös Nro 97/2012/2 Dnro ISAVI/50/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Pursialan pienvenesataman rakentaminen, Mikkeli

Transkriptio

1 Itä-Suomi Päätös Nro 97/2012/2 Dnro ISAVI/50/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Pursialan pienvenesataman rakentaminen, Mikkeli Pöntinen Group Oy HAKEMUS Pöntinen Group Oy on aluehallintovirastoon saapuneessa ja viimeksi täydennetyssä hakemuksessaan pyytänyt lupaa vesialueen ruoppaamiseen ja täyttöön sekä laitureiden rakentamiseen Saimaan Pappilanselän länsirannalle rakennettavaa pienvenesatamaa varten Mikkelin kaupungin Pursialan kaupunginosassa. Yleistä Hankekokonaisuus käsittää pienvenesataman ja Marina Pursialan rakentamisen. Hankkeen tarkoituksena on tarjota veneilyyn liittyviä palveluita Mikkelipuiston sekä alueelle suunniteltujen matkailupalveluiden asiakkaille ja samalla tukea koko Mikkelin alueen satamapalveluiden kehittämistä. Hankealue on kokonaisuudessaan noin 6 ha käsittäen myös laitureita varten tarvittavan vesialueen. Venesatama rakennetaan Pursialankadun itäpuolelle venevalkama-alueelle. Ruoppaus, rannantäyttö sekä laitureiden rakentaminen koskevat pienvenesataman ranta-alueita Pappilanselän länsirannalla Pursialan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Venevalkama-alueen edustaa ruopataan ja täytetään noin m 2 :n suuruiselta alueelta. Täytön reunaan rakennetaan kiinteä rantalaituri, johon kiinnitetään kolme ponttonilaituria ja neljä charter-laituria. Lisäksi satamaan rakennetaan veneiden nosto- ja laskuluiska. Venesataman varustetaso käsittää septitankkien tyhjennyspisteet, venepaikkojen sähkösyötöt, tarvittavat viherrakenteet ja liikennealueet, aidat sekä tarvittavat tekniset tilat. Luvaton pääsy laitureille estetään verkkoaidoilla ja lukittavilla porteilla. Laiturit valaistaan ja niille rakennetaan sähkö- ja vesipisteet. Veneiden pilssi- ja jätevesisäiliöiden tyhjentäminen voidaan hoitaa laiturilta käsin. Hankealueelle ei järjestetä polttoaineen jakelua. Marina Pursiala rakennetaan Mikkelipuiston eteläpuolelle, Pursialankadun länsipuolella sijaitsevalle KTY tontille. Tontin edustalle Pursialanlahdelle rakennetaan ponttonilaituri. Marina Pursiala käsittää muun muassa liike- ja näyttelytilat, veneiden huolto- ja tarvikevaraston, kahvila- ja sosiaalitilat, suihkut, saunan ja WC:t. Vesi- ja viemäripisteet liitetään kunnan vesihuoltoverkostoon. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 Vesistö ja sen käyttö Pappilanselän ja Pursialanlahden välisestä vesiuomasta poistetaan kiviä soutuveneillä ja kanooteilla liikkumisen helpottamiseksi. Uomaa ei ruopata. Ruopattavan ja täytettävän vesialueen pohjasedimentissä on todettu kohonneita haittaainepitoisuuksia. Pappilanselän ja Savilahden rannoilla on toiminut nykyisen jätevedenpuhdistamon lisäksi muun muassa puuteollisuutta, telakka, kenkätehdas ja korjaamo. Rakennuskohteen vesialue sijaitsee Saimaalla Ukonveden alueella. Ukonveden valumaalue (4.15) kuuluu Vuoksen vesistöalueen Suur-Saimaan alueeseen (4.). Ukonveden valuma-alueen järvisyys on 14,6 % ja alarajallaan Juurisalmessa sen pinta-ala on 378 km 2. Vedenkorkeudet hankealueella N 60 -järjestelmässä ovat HW +76,78 m, MW +75,75 m ja NW +74,94 m. Rakennettavan reunapenkereen kohdalla, järven pohjan taso vaihtelee tasojen +75,0 m ja +73,0 m välillä ja on matalimmillaan rantaluiskassa ja syvimmillään alueen ulkoreunassa. Suurimmillaan vesisyvyys on noin 2,5 m. Järven pohjassa on päällimmäisenä löyhää liejua, jonka paksuus vaihtelee 1 metristä 5 metriin. Liejun alla syvemmällä maaperä muuttuu siltiksi ja silttiseksi hiekaksi ja kiviseksi hiekaksi. Vedenlaatu Pappilanselän veden laadullinen yleiskäyttöluokitus on vaihdellut välttävän ja tyydyttävän rajamailla. Pappilanselkää kuormittavat Mikkelin kaupungin jätevedet ja paikoin melko voimakas hajakuormitus. Vesi on sameaa ja jätevesistä johtuen veden sähkönjohtavuus on korkea ympäröiviin vesialueisiin verrattuna. Seurantojen ja tutkimusten mukaan Pappilanselkä on rehevä vesialue, mikä on aiheuttanut ajoittaisia sinileväongelmia, pyydysten ja rakenteiden limoittumista, kalaston yksipuolistumista, pohjaeläimistön häviämistä ja kalojen makuhaittoja. Vedenlaatu on kuitenkin parantunut 1970-luvun tilanteeseen verrattuna ja pohjaeläintutkimusten mukaan Pappilanselän pohjan tila näyttää olevan toipumassa. Kalasto ja kalastus Hankkeen vaikutusalueella kalaston ja kalastuksen seuranta sisältyvät Mikkelin kaupungin jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailuun. Viimeisin Mikkelin alapuolisen Saimaan kalataloudellinen tarkkailu on suoritettu vuonna Pappilanselän kalaston kokonaissaaliin on arvioitu olevan enintään 19,4 kg/ha. Pääosan saaliista muodostavat ahven (42 %), särki (41 %) ja lahna (9 %). Salakkaa ja sorvaa esiintyy merkittävästi. Vuonna 2009 suoritetun kalastustiedustelun perusteella alueella esiintyy myös haukea, kuhaa, kuoretta, järvitaimenta, madetta, siikaa ja ankeriasta. Särkikalakannat ovat runsastuneet huomattavasti vuoteen 2005 verrattuna. Järvitaimenta on istutettu Pursialaan vuosina noin kpl ja Pappilanselälle viimeksi vuonna 2007 noin kpl. Sisäisen kuormituksen ja veden laadun heikentymisestä aiheutuu eniten haittaa Pappilanselällä ja sen pohjoispuolella Launialanselällä. Vähäarvoisten kalojen runsaus, pyydysten likaantuminen ja ajoittaiset leväongelmat koetaan kalastusta ja virkistyskäyttöä haittaavina tekijöinä Pappilanselällä. Vaikutusalueen vesistöä pidetään kuitenkin kohtalaisena kalapaikkana. 2

3 3 Vesiliikenne ja virkistyskäyttö Vesistöalueella on runsaasti rantakiinteistöjä, joiden omistajat, haltijat tai muut käyttäjät hyödyntävät vesialuetta kalastuksen ohella matkailuun, veneilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön. Pappilanselällä kulkee Mikkelin satamaan johtava 2,1 metrin laivaväylä. Sedimentti Savilahden ja Pappilanselän sedimentissä on havaittu useissa näytepisteissä ympäristöministeriön Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa ( ) annettujen laatukriteerien tason 1 ja 2 ylittäviä pitoisuuksia. Ohjeessa on annettu sedimentin pilaantuneisuudelle laatukriteeritasot 1 ja 2. Mikäli haitta-ainepitoisuus on tasojen 1 ja 2 välillä, on sedimentti mahdollisesti pilaantunutta ja sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Mikäli haitta-ainepitoisuus ylittää tason 2 on sedimentti pilaantunutta. Hakemukseen liitetyn Ramboll Finland Oy:n laatiman, päivätyn Mikkelin Savilahden vesialuetta koskevan tutkimusraportin mukaan hankealueen sedimentin haittaainepitoisuuksia on selvitetty ympäristöteknisin tutkimuksin helmikuussa Sedimenttinäytteet on tutkittu tutkimussuunnitelmassa määritetyistä 6 näytepisteestä, jotka on valittu kattamaan suunnitellun pienvenesataman hankealue. Jokaisesta näytepisteestä on tutkittu sedimentin öljyjakeiden, PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Lisäksi näytteestä PVS4 on analysoitu TBT-pitoisuudet sekä tehty TerrAttest-analyysi, jolla on saatu selville 216 yksittäistä yhdistettä sekä 24 yhdisteiden summapitoisuutta. TerrAttest-analyysi on tehty Eurofins Analyticon B.V.:n laboratoriossa Hollannissa. Muut laboratorioanalyysit on suoritettu SGS Inspection Oy:n laboratoriossa Kotkassa. Neljässä näytepisteessä havaittiin tason 2 ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Näiden pisteiden kohdalla sedimentti on ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti arvioituna pilaantunutta. Kaikissa näytepisteissä havaittiin myös laatukriteeritason 1 ylittäviä haittaainepitoisuuksia. Näiden pisteiden osalta sedimentti on mahdollisesti pilaantunutta. Näytepisteissä tason 2 ylittäviä pitoisuuksia havaittiin metalleista nikkelin ja sinkin osalta sekä mineraaliöljyjen osalta. Lisäksi tason 1 ylittäviä pitoisuuksia havaittiin useiden raskasmetallien sekä yksittäisten PAH-yhdisteiden osalta. Pohjavesi Hankealue sijaitsee aivan Pursialan vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen vieressä ja Pursialanlahden ja Pappilanselän välisen vesiuoman kohdalla myös pohjavesialueella. Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Hanke sijoittuu Mikkelin kaupungin omistamille kiinteistöille , ja sekä Mikkelin kaupungin omistamille vesialueille ja Laitureita varten tarvittava vesialue ulottuu vähäiseltä osin Graani Oy:n omistamalle vesialueelle Tanelinniemi Hakija on vuokrannut hanketta varten tarvittavat maa- ja vesialueet Mikkelin kaupungilta 30 vuodeksi. Vuokra-aika päättyy Graani Oy on antanut kirjallisen suostumuksen laitureiden sijoittamiseen vesialueelle

4 4 Kaavoitus Hankealue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettua aluetta. Mikkelin kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavan muutoksessa hankealue on merkitty pääasiassa venesatama/venevalkama-alueeksi (LV), puistoalueeksi (VP) ja vesialueeksi (W). Marina Pursialan tarvitsema alue on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole erityisiä suojeluarvoja tai suojelukohteita. Suunnitelma Ruoppaus, täyttö ja laitureiden rakentaminen Suojaseinä Ensimmäisessä vaiheessa ennen täyttö- tai ruoppaustöiden aloittamista rakennetaan ruoppaus- ja pengerrysalueen ulkopuolelle suojaseinä mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä hienoaineksen ja haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Pursialanlahden ja Pappilanselän väliseen kapeaan vesiuomaan tehdään kaksinkertainen suojaseinärakenne. Suojaseinä tehdään valmiiksi kootusta suojarakenteesta tai suodatinkankaasta (polyesterikangas N3). Suojaseinä painotetaan alaosastaan kettingeillä tai painoilla vesistön pohjaan ja yläosa kiinnitetään kelluke-elementteihin tai esimerkiksi kelluvaan puomiin. Ruoppaus Suojaseinän rakentamisen jälkeen ruopataan pilaantunut sedimentti suojaseinärakenteen sisäpuolella kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa ruopataan sedimentin pintaosan pilaantuneet ainekset 0,5 metrin syvyydeltä. Toisessa vaiheessa ruopataan suunniteltuihin korkeustasoihin +73,0 m ja +73,5 m. Ruoppausmassat, jotka ovat vesipitoista liejua ja silttiä, läjitetään maalle läjitysaltaisiin. Ruoppausmassoja on arvioitu kertyvän noin m 3 ktr. Pursialanlahden ja Pappilanselän välisestä kapeasta uomasta poistetaan kiviä ja uomaa siistitään virkistyskäytölle paremmin sopivaksi. Mikäli uoman pohjalla on tiiviitä maakerroksia, niitä ei kivien poiston yhteydessä ruopata. Ruoppausmassojen väliaikainen läjittäminen Ruoppausmassat läjitetään väliaikaisesti kahteen läjitysaltaaseen kuivumaan. Läjitysaltaat rakennetaan maalle hankealueen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka maaperässä ei ole havaittu haitta-aineita. Läjitysaltaat ovat kooltaan yhteensä noin 130 m 2. Läjitysaltaat rakennetaan moreenista. Altaan pohjalle asennetaan kolminkertainen suodatinkangas. Altaan läpäisevä pengerosa rakennetaan esimerkiksi sorasta, josta liejusta erottuva vesi suotautuu. Suotautuva vesi johdetaan hallitusti vesistöön suojaseinän sisäpuolelle. Suotautuvan veden laatua tarkkaillaan ja vesille varaudutaan rakentamaan tarkkailukaivo.

5 Ruoppausmassoja välivarastoidaan suunnitelluilla varastointialueilla kunnes läjitetty massa on kiinteää käytettäväksi rakenteessa tai kuljetettavaksi asianmukaiseen vastaanottolaitokseen. Massan arvioitu kuivumisaika hyvissä olosuhteissa on kuukaudesta kahteen kuukauteen. Sedimentin kuivuttua läjitetystä sedimentistä analysoidaan haittaaineet (PAH-, kokonaishiilivety- ja metallipitoisuudet). Haitta-aineanalyysin tulosten mukaisesti alle tason 1 ohjearvon tai sitä alemman ohjearvon omaavaa osaa kiinteytyneestä sedimentistä voidaan tarpeen mukaan käyttää alueen rakentamisessa. Muussa tapauksessa massat kuljetetaan asianmukaiseen vastaanottolaitokseen. Ruoppausmassoissa olevat haitta-aineet ovat melko pysyviä tai pysyviä, eivätkä ne liukene herkästi veteen. Näin ollen läjitysalueen rakenteiden läpi suotautuvat vedet eivät aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle, koska haitta-aineiden kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle tai jää suodatusrakenteisiin. Läjitysaltaasta suotautuva vesi johdetaan hallitusti sakkapesällisen tarkistuskaivon kautta eteenpäin suojaseinäalueelle. Tarkistuskaivosta voidaan tarkkailla vedenlaatua ja kiintoainespitoisuutta. Koska sedimentissä on havaittu kohonneita kokonaishiilivetypitoisuuksia, varaudutaan myös öljynerotuskaivon tekemiseen. Jos suotautuvien vesien haitta-ainepitoisuudet ylittävät hyväksyttävät kriteerit, ne käsitellään ennen eteenpäin johtamista tai kuljetetaan asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Reunapenger ja välialueen täyttö Toisessa vaiheessa täytetään ranta-alue reunapengertä käyttäen. Reunapenger rakennetaan louheesta kuivalta maalta tehtävää päätypengerrystekniikkaa käyttäen yhtenä kerroksena. Rakentamiseen tarvittava louhemäärä on noin m 3 ktr. Täytön aikana penkereen edestä ja vierestä ylöstyöntyvät massat sijoitetaan väliaikaisille läjitysalueille. Penger ulotetaan pehmeän kerroksen alapuolelle silttikerrokseen. Penkereen rakentaminen aloitetaan alueen eteläosasta jatkamalla täyttötöitä pohjoiseen ja itään päin. Kun penkereen rakentaminen on edennyt m, voidaan penkereen ja rannan välistä aluetta täyttää. Penkereen pinta ja sisäluiska tasataan pienlouheella ja murskeella. Penkereen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:1,25 tai loivemmiksi ja verhoillaan kiviheitokkeella noin 0,5 metrin paksuudelta. Penkereen lopullinen korkeus on +76,0 m. Saimaan keskiveden korkeus on +75,75 m. Reunapenkereen valmistuttua sen ja rannan välinen alue täytetään joko louheella tai kitkamailla, joita tarvitaan noin m 3 ktr. Myös kuivia, karkearakeisia, alle tason 1 olevia ruoppausmassoja voidaan hyödyntää välialueen täytössä. Täytön jälkeen alue tiivistetään. Penger ja täyttöalue jäävät satama-alueeksi. Ranta-aluetta parannetaan sorastamalla ja kuivatusteknisesti. Laitureiden rakentaminen Täyttöalueen reunaan rakennetaan rantaviivan suuntainen, teräspaalujen varaan perustettu puukantinen laituri, johon kiinnitetään kolme ponttonilaituria ja neljä charter-laituria. Laiturit yhdistetään rantalaituriin puisilla kävelysilloilla. Venelaiturit rakennetaan kelluvina, betonirakenteisina raskasponttonilaitureina (esimerkiksi Marinetek 2 700). Kelluvien laitureiden kansi on noin 0,5 m vedenpinnan yläpuolella. Veneiden kiinnitystä ja niihin kulkua varten laitureissa on kiinnityspuomit, joiden keskinäistä etäisyyttä voidaan muuttaa veneiden koon mukaan. Veneiden nostoa ja laskua varten rakennetaan betonielementtirakenteinen nosto- ja laskuluiska. Luiskan kaltevuus on 1:10. Luiskan alapää ulot- 5

6 tuu korkeudelle +73,50 m. Nostoluiskan viereen sijoitetaan kelluva apulaituri, josta käsin nostettavaa venettä voidaan pitää paikoillaan. Lisäksi Pursialanlahden puolelle KTYtontin edustalle rakennetaan ponttonilaituri. Venepaikkojen kokonaismäärä riippuu veneiden koosta ja on enimmillään Tarkkailu Riskinarviointi Rakentamisen vaikutuksia tarkkaillaan Ramboll Finland Oy:n laatiman, päivätyn alustavan vesiympäristön tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelman tarkistaa Etelä-Savon ELY-keskus. Tarkkailu sisältää hankealueen lähivesien ja -sedimenttien tilan seurantaa ennen töiden aloittamista, ruoppaus- ja täyttötöiden aikana sekä töiden päätyttyä. Sedimentin tilaa seurataan haitta-aineanalyysein, jolloin mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua heti. Hankealueen sisä- ja ulkopuolisten vesien sameutta tarkkaillaan 7 havaintopisteestä aluksi työpäivittäin. Suojaseinän ulkopuolella on 4 tarkkailupistettä ja suojaseinän sisäpuolella 3 tarkkailupistettä. Näytteet otetaan aina samasta pisteestä. Näytteenoton syvyys on 1 m pohjasta. Näytteet toimitetaan laboratorioon tai analysoidaan viranomaisen hyväksymällä kenttämittarilla. Töiden aikana suojaseinän toimintaa tarkkaillaan sameusmittauksin. Ensimmäiset näytteet otetaan ennen ruoppaustyön alkamista. Työn aikana näytteitä otetaan jokaisena työpäivänä. Ruoppaustyön päättymisen jälkeen seurantaa jatketaan noin kahden viikon ajan. Tämän jälkeen, mikäli vedessä ei todeta sameutta, seuranta lopetetaan. Veden sameutta havainnoidaan näkösyvyysmittauksin samoista tarkkailupisteistä. Näkösyvyysmittaukset suoritetaan varjopuolelta valkolevyllä näytteenottojen yhteydessä. Tarvittaessa veden sameuden tarkkailua harvennetaan tai lisätään. Samoin näytteenottosyvyyksiä voidaan tarvittaessa muuttaa. Mikäli veden sameuspitoisuuden todetaan olevan suojaseinien ulkopuolella yli 25 FNU, suojaseinän kunto tarkistetaan välittömästi ja tehdään tarvittavat toimenpiteet samentumisen estämiseksi. Toimenpiteenä voi olla ruoppaustyön väliaikainen keskeyttäminen ja suojaseinän korjaus. Hankealueen sisä- ja ulkopuolisten vesien kiintoainepitoisuutta tarkkaillaan sameusnäytteiden yhteydessä samoista havaintopisteistä kuin sameusmittaukset suoritetaan. Kiintoainesanalyysein varmistetaan suojaseinän toimintaa, jottei työn aikana sedimenttiä tai sen osia pääse hankealuetta ympäröivään vesistöön. Riskinarvioinnin kohteena on hankealue lähiympäristöineen. Tarkastelussa huomioidaan haitta-aineiden ominaisuudet, kulkeutumisreitit sekä haitta-aineille mahdollisesti altistuvat kohderyhmät. Samalla huomioidaan myös riskinhallintatoimenpiteiden vaikuttavuus. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että haitta-aineet eivät kulkeudu hankealueen ulkopuolelle. Sedimentin pilaantuneisuuden arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa annettuja laatukriteereitä. Ruoppaus ja rannantäyttö aiheuttavat pohjasedimenttiin sitoutuneiden ravinteiden ja kiintoainesten liikkeelle lähdön. Hienoaineksen sekoittuminen veteen voi johtaa haittaaineiden pitoisuuksien nousuun sorptio-/liukoisuustasapainojen määräämille tasoille. Ruoppauksen aikana jo sedimentoituneita, rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita voi liue-

7 ta uudelleen veteen ja samentuma voi lisätä hapen kulutusta, jos orgaaninen aines leviää. Kriittiset haitta-aineet eivät ole merkittävässä määrin haihtuvia, joten se ei ole mahdollinen kulkeutumis- ja altistumisreitti. Kaikkien esitettyjen rakentamisaikaisten toimenpiteiden ja tulevien rakennusteknisin ratkaisuin, ympäristöteknisin toimin, laadun valvonnoin ja vesiympäristöntarkkailuin huomioidaan ja torjutaan mahdolliset ruoppaamisen ja rannantäytönaikaiset ympäristö- ja terveysriskit mahdollisimman hyvin. Esitetyt tekniset ratkaisut ja toimenpiteet ovat olleet käytössä samalla vesistöalueella useammassa ruoppaus- ja läjityshankkeessa. Kyseisten ratkaisujen toiminta on osoittautunut varmaksi ja parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi. Edellä mainitut tekijät huomioimalla voidaan todeta, että ruoppaus kokonaisuudessaan hyödyntää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja että rakentamisen aikainen toiminta vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Ranta-alueiden ruoppaamisesta ei arvioida näin ollen aiheutuvan haittaa ympäristölle ja terveydelle. 7 Raportointi Ruoppaamisen aikaisesta ja työn jälkeisestä tarkkailusta laaditaan yhteenvetoraportti. Raportoinnit ja erilliset tarkkailutulokset toimitetaan lyhyesti kommentoituna Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työnaikaiset järjestelyt ja toteuttamisaikataulu Hankkeen vaikutukset Työt aikataulutetaan siten, että alueen virkistyskäytölle ei aiheudu haittaa. Pursialanlahden ja Pappilanselän välisen kapean vesiuoman kivien poisto tehdään virkistyskäyttökauden ulkopuolella sellaisena aikana, jolloin veden virtaus on Pursialanlahdesta Saimaalle päin. Rakentaminen on tarkoitus tehdä vaiheittain 10 vuoden kuluessa. Suunnitelman mukaisen venesataman rakentaminen parantaa alueen veneilyn edellytyksiä ja vaikuttaa myönteisesti Mikkelin satamapalvelujen kehittymiseen parantaen samalla koko Mikkelin seudun matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ruoppausalueella haitta-ainepitoinen kiintoaines sedimentoituu uudelleen varsin nopeasti ruoppaustöiden loputtua. Ruopattu sedimentti nostetaan maalle läjitysaltaisiin, joissa se kuivatetaan ja sen jälkeen joko käytetään hyödyksi tai kuljetetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Ruoppaus- ja rannantäyttötoimenpiteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa, joten töiden vaikutukset on hyvin ennakoitavissa. Ruopattavat massamäärät ovat alhaiset ja ruoppausalueiden pinta-alat eivät ole suuria, joten ruoppauksen haittavaikutukset jäävät paikallisiksi ja rajatuiksi. Riskienhallintatoimenpiteillä (suojaseinät ja tarkkailu) minimoidaan ruoppauksen haittavaikutukset. Haitta-aineiden vähäinen kulkeutuminen ruoppausalueen ulkopuolelle ei aiheuta terveysriskiä ihmisille eikä vesiluonnolle.

8 8 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään Muistutukset ja vaatimukset 1) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on lausunut, että ruopattavassa sedimentissä on todettu haitta-aineita. Suurin osa haittaaineista on sitoutunut hienoainekseen, joten sen leviäminen tulee estää tehokkaasti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesialueella tehtävien suojausrakenteiden toimivuuteen hienoaineksen ja haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Mikäli samentumista suojausrakenteen ulkopuolella ilmenee, tulee ryhtyä välittömiin toimiin haitan poistamiseksi ja rajaamiseksi. Mikäli suojaseinämän sisälle veden pinnalle muodostuu selvää öljykalvoa, tulee ryhtyä toimenpiteisiin öljyn poistamiseksi ja tarvittaessa asentaa suojaverhon ulkopuolelle öljypuomi estämään öljyn leviämistä ympäristöön. Hankealueelta on yhteys uoman kautta Pursialanlahteen ja siitä edelleen Kattilanlahteen, josta otetaan raakavettä Pursialan tekopohjavesilaitokseen. Veden virtaussuunta on normaalisti Kattilanlahdesta Saimaaseen. Esimerkiksi kuivina aikoina virtausta saattaa kuitenkin tapahtua myös toiseen suuntaan. Uomassa olevien suojaseinämien toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota silloin, jos veden virtaussuunta on Saimaasta Pursialan- ja Kattilanlahden suuntaan. Tarkkailuohjelmassa on esitetty vesien tarkkailua sameuden ja kiintoainespitoisuuden suhteen. Tarkkailuohjelman mukaan mikäli veden sameuspitoisuuden todetaan olevan suojaseinien ulkopuolella yli 25 FNU, tarkistetaan välittömästi suojaseinän kunto ja tehdään tarvittavat toimenpiteet sameutumisen estämiseksi. Kiintoainespitoisuuden tarkkailua on esitetty jatkettavan noin kahden viikon ajan ruoppaustyön päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen, mikäli vedessä ei todeta kiintoainesta, seuranta lopetetaan. ELYkeskuksen mielestä sameuspitoisuuden ollessa yli 25 FNU on kyseessä jo huomattava sameus. Tarkistamistoimenpiteisiin on syytä ryhtyä vähintään siinä vaiheessa, jos sameuspitoisuus on yli 15 FNU. Näytteenoton lisäksi tulee töiden aikana suorittaa silmämääräistä sameuden tarkkailua. Kiintoainesta on vesistössä jonkin verran taustapitoisuutena. Kiintoainespitoisuutta tulee tarkkailla noin kahden viikon ajan ruoppaustyön päättymisen jälkeen, jonka jälkeen mittaustulokset tulee toimittaa ELY-keskukselle arvioitavaksi. ELY-keskus voi tulosten perusteella ottaa kantaa, tarvitseeko tarkkailua jatkaa. Tarkkailuohjelmassa on esitetty määritettäväksi läjitetyistä sedimenteistä metallien, mineraaliöljyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Läjitetystä sedimentistä tulisi määrittää lisäksi kloorifenoleiden, dioksiinien ja furaanien (PCDD/-F) pitoisuudet. Näitä yhdisteitä saattaa sedimentissä esiintyä lähistöllä sijainneen sahan vuoksi, jossa on käytetty KY-5 puun sinistymisensuojakemikaalia. Sedimentistä tulee ottaa riittävästi osanäytteitä, joista kootaan kokoomanäytteet. Läjitettyjen sedimenttien lopullinen sijoituspaikka tulee arvioida näytteenoton jälkeen. Arviointi tulee antaa ELY-keskukselle tarkistettavaksi. Tarvittaessa sedimentit tulee kuljettaa asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan.

9 ELY-keskuksella ei ole tiedossa erityisiä suojeluarvoja tai suojelukohteita rakenteen vaikutuspiirissä, joita hanke vaarantaisi. Hanke ei myöskään vaaranna valtioneuvoston hyväksymän Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman (Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015) eikä Etelä-Savon pintavesien toimenpideohjelman mukaista vesialueelle (Saimaa, Annilanselkä- Kyyhkylänselkä) määriteltyä keskikokoisen humusjärven hyvän ekologisen tilan saavuttamisen tilatavoitetta. Mahdolliseen lupaan tulee sisällyttää muun muassa määräykset töiden aloittamisen ja valmistumisen ilmoittamisesta Etelä-Savon ELY-keskukselle. Ruoppaus- ja pengerrystyöt tulisi tehdä välisenä aikana, ettei tarpeettomasti aiheutettaisi haittaa muulle vesistön käytölle ja vesistön samentumishaitta jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Työt on järjestettävä siten, etteivät ne sanottavasti vaikeuta vesiliikennettä ja että haitallinen veden samentuminen sekä pohjalietteen kulkeutuminen muualle vesistöön jää mahdollisimman vähäiseksi. Rakentamistöiden jäljet on asianmukaisesti siivottava. 2) Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta on lausunut muun muassa, että hankealueen sedimentit on todettu paikoin pilaantuneiksi. Työvaiheet, jotka aiheuttavat hienojakoisen aineksen leviämistä, tehdään hankealueen ympärille ja yhdysuomaan rakennettavan geoteknisen suojaseinän sisällä. Pursialanlahden vesi imeytyy rantaimeytymisen kautta Kaihunharjun pohjavesimuodostumaan ja sitä pumpataan Mikkelin kaupungin raakavedeksi m 3 päivässä. Hankealueen pääasiallinen maankäyttövaraus on viherrakentamiseen, matkailuun ja vapaa-ajan palveluihin liittyvä toiminta. Lautakunnalla ei ole tiedossa seikkoja, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle. Ottaen huomioon Pursialan pohjavesialueen hoito-ohjelman tavoitteet, Mikkelin vedenhankinnan turvaaminen ja pilaantuneista sedimenteistä mahdollisesti aiheutuvat riskit, lupaan tulee liittää seuraavat ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset tarkkailua koskevat määräykset: 1. Ruoppausten osalta tulee teettää ulkopuolisella asiantuntijalla riskinarviointi sedimentissä olevien haitta-aineiden (erityisesti nikkelin, sinkin ja öljyhiilivetyjen osalta) mahdollisuudesta kulkeutua pohjaveteen. Riskinarvioinnissa tulee ottaa kantaa myös pohjaveden virtaussuuntiin. 2. Pursialanlahden vettä pumpataan tekopohjaveden muodostamista varten Pursialanlahden ja Kattilalahden välissä olevaan harjuun. Pumpattava vesimäärä on niin suuri, että pumppaus aiheuttaa vedenvirtausta Pappilanselältä Pursialanlahdelle ja näin ollen selvän riskin haitta-aineiden kulkeutumisesta ruoppauksen yhteydessä Pursialanlahdelle. Hankkeesta vastaavan tulee järjestää ruoppaustöiden aikana veden virtaussuunnan tarkkailu Saimaan ja Pursialanlahden välisessä uomassa. Jos virtaussuunta on Saimaasta Pursialanlahteen, tulee tarkkailuun liittyvästä seurannasta konsultoida luvan valvojan sekä Mikkelin vesilaitoksen kanssa. 3. Ennen ruopattujen sedimenttien lopullista läjityspäätöstä (altaassa tiivistettävät sedimentit) tulee aineksen pilaantuneisuus mitata edustavista näytteistä. Esitettyjen seurantaparametrien lisäksi tulee mitata myös dioksiinin ja furaanin pitoisuudet. Päätös sedimentin loppusijoituksesta tulee tehdä näiden tutkimustietojen perusteella. 9

10 4. Ruoppauksia ei tule ulottaa Pursialanjokeen sedimentissä mahdollisesti olevien haitta-aineiden vuoksi. Ruoppaaminen lisää haitta-aineiden liikkuvuutta ja lisää pohjavedelle aiheutuvaa riskiä. 5. Moottoriveneellä ajamista ei tule saalia Pursialanjoessa ja Pursialanlahdella. Pursialanlahti tulisi varata tulevaisuudessa virkistyskäytöltään sellaisille liikkumismuodoille, jotka eivät aiheuta tarpeetonta häiriötä lähiympäristölle tai pohjaveden pilaantumisriskiä. Lautakunta on suosittanut, että vesialueen omistaja (Mikkelin kaupunki) hakee tämän toteuttamiseksi vesiliikennelain 15 :n mukaista moottoriliikennekieltoa. 6. Tarkkailuohjelmaan tulee liittää Kaihunharjun edustalle ylimääräinen tarkkailupiste, jolta seurataan samoja vedenlaatuparametrejä kuin esitetyssä tarkkailuohjelmassa. Tarkkailu tällä pisteellä tulee aloittaa ennen töiden aloittamista, jotta lähtötilanne saadaan selville. Maa- ja vesialueen, jolle hankealue sijoittuu, omistaa Mikkelin kaupunki. Mikkelin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan ( 16) tehnyt päätöksen, jonka mukaan vuokrasopimukseen on kirjattava seuraava teksti: Vuokramies on tietoinen, että vuokraalue sijaitsee kaupungin pohjavesialueella ja sitoutuu vastaamaan siitä, että vuokraalueella tapahtuva rakentaminen ja toiminta eivät vaikuta millään tavoin haitallisesti pohjaveden laatuun ja hankintaan. Mahdolliset toiminnan pohjavedelle aiheuttamat vahingot korvaa vuokramies täysimääräisesti. 3) AA Kiinteistö Oy Pursialan Rakentajatalon puheenjohtajana, on ilmaissut huolensa Mikkelin kaupungin venepaikkojen säilymisestä lähialueella. Muistuttajan kaupungilta vuokraama venepaikka sijaitsee Pursialan kanavassa, Pursialanlahden ja Pappilansalmen välisen vesiuoman varrella. Venepaikka on sijainnut perheen aktiivisen virkistyskalastuksen sekä muun vesillä liikkumisen kannalta kohtuullisen matkan (300 m) päässä. Hakijan ja kaupungin välisen vuokrasopimuksen mukaan venepaikat kanavassa häviävät tai siirtyvät uudessa venesatamassa hankalampaan paikkaan. 10 Selitys ELY-keskuksen 1) muistutuksen johdosta hakija on esittänyt, että ruoppaustöitä voitaisiin tehdä myös avoveden eli välisenä aikana. Ruoppaus- ja valvontasuunnitelmia tarkennetaan vastaamaan lupamääräyksiä. Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnan 2) muistutuksen johdosta hakija on todennut, että valvontasuunnitelmaa tarkennetaan siten, että se vastaa lupaehtoja. Haitallisten aineiden poistamis-, suojaus- ja tarkkailukustannukset maksaa alueen omistaja eli Mikkelin kaupunki. Pursialanlahti tulee varata virkistyskäytöltään sellaisille liikkumamuodoille, jotka eivät aiheuta tarpeetonta häiriötä lähiympäristölle tai pohjaveden pilaantumisriskiä. Tavoite täyttyy polttomoottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käytön kieltämisellä vesiliikennelain 16 :n mukaisesti. Pienvenesataman rakentamisessa ja toiminnassa noudatetaan voimassaolevia lakeja ja viranomaismääräyksiä. Hankealueella on harjoitettu vilkasta satama- ja telakkatoimintaa 1900-luvun alusta lähtien. Nyt alue muistuttaa hylättyjen vesikulkuneuvojen sijoituspaikkaa. Haitta-ainetutkimuksissa todetut sinkki-, nikkeli- ja hiilivetyjäämät kertovat alueen historiasta. Nykyaikaisen pienvenesataman sijoittaminen ei lisää alueen ympäristökuormitusta. Mikkelin kaupungin ympäristöviranomaisten kans-

11 sa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä alueella olevien haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Kiinteistö Oy Pursialan Rakentajatalo Oy:n 3) muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että Pursialanlahden ja Pappilansalmen välistä kapeaa vesiuomaa on tarkoitus parantaa siten, että siinä olisi helpompi liikkua soutuveneellä tai kanootilla. Samalla on tarkoitus poistaa uoman lähistöllä olevat hylätyt veneet, romut, viemäriputket yms. tarpeettomat rakennelmat. Kanavan varrella olevat vuokravenepaikat siistitään ja säilytetään. Paikoista tehdään sopimus hakijan ja veneen omistajan kesken. Hakija on huomauttanut, että polttomoottorikäyttöisten veneiden tai vesikulkuneuvojen säilyttäminen ja käyttö uomassa ei ole sallittua. 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISU LUPARATKAISU Lupamääräykset Asiaan sovelletaan voimaan tulleen vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentissa olevan siirtymäsäännöksen perusteella aikaisempaa vesilakia (264/1961), koska hakemus on tullut vireille ennen Aluehallintovirasto myöntää Pöntinen Group Oy:lle luvan Pursialan pienvenesataman rakentamiseen Pappilanselän länsirannalle Mikkelin kaupungin Pursialan kaupunginosassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Lupa käsittää noin m 2 :n suuruisen ranta-alueen ruoppauksen (noin m 3 ktr) ja täytön (5 000 m 3 ktr) sekä laitureiden rakentamisen. Venesatamassa saa olla enintään 300 venepaikkaa. Rakentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan jäljempänä menettelyyn liittyvä määräys. Ruoppaus, täyttö sekä laitureiden rakentaminen 1. Ruoppaus- ja täyttöalueiden, laitureiden ja muiden satamarakenteiden sekä läjitysaltaiden sijainti ilmenee hakemukseen liitetyistä ja päivätyistä karttapiirroksista 3 A ja 3 B (1:500). Rakentaminen tehdään hakemukseen liitetyn päivätyn piirustuksen nro A 7 (1:1 000) sekä päivättyjen leikkauspiirustusten V1-V1, V2-V2 ja V3-V3, piirustus nro 7 (1:100/1:100) ja V4-V4 ja V5-V5, piirustus nro 8 (1:100/1:100), mukaisesti. Suojaseinä rakennetaan hakemukseen liitetyn periaatepiirustuksen mukaisesti. 2. Saimaan ja Pappilanselän välisestä uomasta saadaan poistaa kiviä ja muita sinne luonnostaan kuulumattomia esineitä ja roskaa. Uomaa ei saa ruopata.

12 3. Täyttöalueen reunapenkereen vesistönpuoleinen luiska on verhoiltava karkealla kiviaineksella syöpymisen estämiseksi. 4. Ennen ruoppaus- ja pengerrystöihin ryhtymistä on ruoppaus- ja täyttöalue eristettävä muusta vesialueesta suojaseinällä. Suojaseinä on asennettava siten, että se ulottuu vesistön pinnasta pohjaan ja ankkuroitava pohjaan niin, että se estää haitta-aineiden ja samentumisen leviämisen. Saimaan ja Pursialanlahden väliseen uomaan on ruoppausja täyttötöiden ajaksi rakennettava kaksinkertainen suojaseinä. 5. Suojaseinien toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikäli veden sameuspitoisuuden todetaan olevan suojaseinän ulkopuolella yli 15 FNU, on suojaseinän kunto välittömästi tarkastettava ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet haitan rajaamiseksi ja poistamiseksi. Mikäli suojaseinän sisäpuolella veden pinnalle muodostuu öljykalvoa, luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin öljyn poistamiseksi ja tarvittaessa asennettava suojaseinän ulkopuolelle öljypuomi estämään öljyn leviämistä ympäristöön. Ruoppaus ja ruoppausmassojen väliaikainen läjittäminen 6. Ruoppaus- ja pengerrystyöt on tehtävä välisenä aikana. Osatyöt on pyrittävä tekemään mahdollisimman yhtäjaksoisesti käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä ja että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesiluonnolle sekä vesialueelle ja sen käytölle. Kiintoaineksen pääsy työskentelyalueen ulkopuoliseen vesistöön on estettävä tehokkaasti. 7. Ruoppausmassojen väliaikainen läjittäminen (enintään vuodeksi) on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla maalle rakennettaviin altaisiin. Läjittämisestä ei saa aiheutua vesistön tai maaperän pilaantumista. Ruoppausmassojen läjitysaltaan pohjalle on asennettava kolminkertainen suodatinkangas. Suunnitelma ruoppausmassojen väliaikaisesta läjittämisestä on toimitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle tarkistettavaksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Etelä-Savon ELY-keskus voi antaa massojen väliaikaista läjittämistä koskevia tarkentavia määräyksiä. 8. Läjitysalueille välivarastoiduista altaissa tiivistetyistä sedimenteistä on ennen lopullista sijoituspäätöstä määritettävä edustavista näytteistä metallien, mineraaliöljyjen, PAHyhdisteiden, kloorifenoleiden, dioksiinien ja furaanien pitoisuudet. Läjitetyistä sedimenteistä on otettava riittävästi osanäytteitä, joista kootaan kokoomanäytteet. Päätös läjitetyn sedimentin loppusijoituksesta tulee tehdä näiden tutkimustietojen perusteella. Tulokset on toimitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle tarkistettavaksi. 9. Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa määritellyn tason 2 mukaiset pitoisuudet, on toimitettava asiamukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Poiskuljetettavat massat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Massojen valuminen maahan on estettävä. 10. Mikäli ruoppausmassoja käytetään satama-alueen rakenteissa, on massat, joiden haitta-ainepitoisuus on yli tason 1, sijoitettava täytössä keskiveden pinnan tason yläpuolelle. Keskiveden pinnan tason alapuoliseen täyttöön saadaan käyttää vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. 12

13 11. Läjitysaltaista suotautuva vesi voidaan johtaa tarkastuskaivon kautta vesistöön suojaseinärakenteen sisäpuolelle. Jos johdettavan veden haitta-ainepitoisuudet ylittävät hyväksytyt kriteerit, on vedet käsiteltävä ennen eteenpäin johtamista, tai toimitettava asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Suojaseinät saadaan poistaa Etelä-Savon ELYkeskuksen suostumuksella. 12. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että ruoppaus- ja täyttöalueilla mahdollisesti olevia johtoja, putkia ja kaapeleita ei vaurioiteta. 13. Töiden päätyttyä tässä päätöksessä tarkoitetut rakenteet ja rakennelmat on viimeisteltävä niin, että ne mahdollisimman hyvin sopeutuvat ympäröivään maisemaan. Riskinarviointi 14. Ennen ruoppaustöihin ryhtymistä luvan saajan on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla täydentävä riskinarviointi sedimentissä olevien haitta-aineiden, erityisesti nikkelin, sinkin ja öljyhiilivetyjen, mahdollisuudesta kulkeutua pohjaveteen. Riskinarvioinnissa tulee ottaa kantaa pohjaveden virtaussuuntiin. Tarkkailu 15. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Pappilanselän vedenlaatuun, sedimentin tilaan sekä läjitettyjen ruoppausmassojen ja läjitysaltaista vesistöön johdettavan veden laatua hakemuksessa esitetyllä ja jäljempänä tarkennetulla tavalla. 16. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Pursialanlahden vedenlaatuun. Tätä varten tarkkailuohjelmaan on lisättävä Pursialanlahteen Pursialanjoen länsipuolelle tarkkailupiste, josta seurataan samoja vedenlaatuparametrejä kuin esitetyssä tarkkailuohjelmassa. Tarkkailu tällä pisteellä tulee aloittaa ennen töiden aloittamista. 17. Luvan saajan on ruoppaustöiden aikana tarkkailtava veden virtaussuuntaa Saimaan ja Pursialanlahden välisessä uomassa. Mikäli virtaussuunta on Saimaasta Pursialanlahteen, on uomassa olevien suojaseinien toimivuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota ja tarkkailuun liittyvästä seurannasta ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Mikkelin vesilaitokselle. 18. Luvan saajan on tarkkailtava veden sameutta ja kiintoainespitoisuutta suojaseinien sisä- ja ulkopuolella. Veden sameutta on tarkkailtava myös silmämääräisesti. Kiintoainespitoisuutta on tarkkailtava kahden viikon ajan ruoppaustöiden päättymisen jälkeen. Mittaustulokset on toimitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle arvioitavaksi. Tulosten perusteella ELY-keskus voi edellyttää tarkkailun jatkamista niin kauan, kunnes vesistössä ei enää havaita kohonnutta sameutta tai kiintoainespitoisuutta. 19. Läjitysaltaista vesistöön johdettavan veden tarkkailusta on esitettävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä näytteenottotiheys, näytteenottomenetelmä sekä toimenpiteet, joihin ryhdytään, jos veden haitta-ainepitoisuudet ovat liian korkeita veden vesistöön johtamiseksi. Suunnitelma on liitettävä tarkkailuohjelmaan ja toimitettava sen kanssa samanaikaisesti Etelä-Savon ELY-keskuksen tarkistettavaksi. 13

14 20. Täydennetty tarkkailuohjelma on toimitettava Etelä-Savon ELY-keskuksen tarkistettavaksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailuohjelman tulee sisältää edellä mainittujen täydennysten lisäksi muun muassa näytteidenottopisteiden sijainnit kartalle merkittyinä, analysoitavat parametrit, kooste näytteenottotiheyksistä ja näytteenotto- ja analyysimenetelmät. 21. Etelä-Savon ELY-keskus voi muuttaa tarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Tarkistettu tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa mainittuina aikoina Etelä- Savon ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Kunnossapito 23. Luvan saajan on pidettävä täyttöalue reunapenkereineen, laiturit sekä venesataman muut rakenteet tämän lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa. Täyttöalueen painumista on seurattava ja mahdolliset epätasaisesta painumisesta johtuvat vauriot on korjattava. 24. Venesatama-aluetta on hoidettava asianmukaisesti ympäristön roskaantumisen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi. Venesatama-alueen jätehuolto on järjestettävä ympäristönsuojelulain ja jätelain säännökset huomioon ottaen. Ennakoimaton vahinko 25. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota nyt ei ole ennakoitu, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Luvan voimassaolo 26. Työt on aloitettava viimeistään neljän vuoden kuluessa ja saatettava loppuun seitsemän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Ilmoitukset 27. Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 28. Töiden valmistumisesta on kahden kuukauden kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Etelä-Savon ELY-keskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14

15 15 Perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että kyseessä on hanke, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. Hakemuksessa esitetty rakentaminen on tarpeen Pursialan pienvenesataman rakentamista ja käyttöä varten. Satamassa on venepaikkojen lisäksi veneilyyn liittyvää palvelua. Hanke on hyötyisä Mikkelipuiston ja alueelle suunniteltujen matkailupalveluiden asiakkaille sekä Mikkelin kaupungin satamapalveluiden kehittämiseksi. Hakijalla on vuokraoikeuteen ja suostumukseen perustuvat oikeudet hanketta varten tarvittaviin maa- ja vesialueisiin. Hankealue sijaitsee Mikkelin kaupungin vedenhankinnalle tärkeän Pursialan pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä ja osittain myös pohjavesialueella. Ruoppaus- ja täyttöalueelta on yhteys Pursialanlahteen ja siitä edelleen Kattilanlahteen, josta otetaan raakavettä Pursialan tekopohjavesilaitokselle. Pohjaveden puhtauden turvaamiseksi annetut määräykset huomioon ottaen tämän päätöksen mukainen rakentaminen ja toiminta eivät vaikuta haitallisesti pohjaveden laatuun ja hankintaan. Suojaseinä ja reunapenger vähentävät työnaikaista veden samentumista sekä kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden leviämistä ympäröivälle vesialueelle. Kun ruoppaaminen ja vesialueen täyttö tehdään mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa, vähennetään samentumisaikaa ja ympäristövaikutuksia. Hanke ei vaaranna Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman eikä Etelä- Savon pintavesien toimenpideohjelman mukaista vesialueelle määriteltyä keskikokoisen humusjärven hyvän ekologisen tilan saavuttamisen tilatavoitetta. Vesialueen täytöllä ei ole vaikutusta muun vesialueen käyttöön. Hanke ei vaikeuta asemakaavan toteuttamista. Hanke ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeinooloja. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olemassa. Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto on jättänyt Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnan moottoriliikennekieltoa ja nopeusrajoitusten asettamista koskevat huomautukset toimivaltaansa kuulumattomina vesiliikennettä koskevina kysymyksinä tutkimatta. Kiinteistö Oy Pursialan Rakentajatalon muistutuksen osalta aluehallintovirasto viittaa hakijan muistutusten johdosta antamaan selitykseen, jonka mukaan venepaikat kanavan varrella säilyvät ja että venepaikoista hakija tulee tekemään sopimukset veneiden omistajien kanssa.

16 Sovelletut säännökset Muutoin aluehallintovirasto on ottanut asiassa tehdyt muistutukset ja vaatimukset huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevin tavoin. Vesilain (264/1961) 1 luvun 19, 2 luvun 1 a, 3, 4, 5, 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43 ja 46 Vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentti 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Perustelut Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan yli 50 venepaikan laituria koskevan hakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Koska päätösasiakirja sisältää myös vesialueen ruoppauksen ja täytön, maksua on korotettu 50 prosentilla. Vesilain (264/1961) 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

17 17 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon maanmittaustoimisto Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Mikkelin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

18 18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Keijo Lindberg Aune Mielonen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Keijo Lindberg. Asian on esitellyt ympäristölakimies Aune Mielonen

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.