PÄÄTÖS Nro 32/2013/2 Dnro ISAVI/98/04.09/2012

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 32/2013/2 Dnro ISAVI/98/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Graanin rantaraittiin liittyvä vesistön ruoppaus ja täyttö, Mikkeli Graani Oy ja Mikkelin kaupunki HAKEMUS Hakijat ovat aluehallintovirastoon toimitetussa, täydennetyssä hakemuksessa pyytäneet lupaa asiakohdassa sanottuun rakentamiseen. Graanin alueella on ollut teollista toimintaa luvun lopulta vuoteen 1986 asti. Kaikki vanhat teollisuusrakennukset on purettu. Aluetta ollaan kehittämässä asuin- ja toimistokäyttöön, mihin liittyen alueelle on rakennettu ja rakennetaan asuin- ja toimistorakennuksia. Nyt suunnitellut vesirakennustyöt ovat jatkoa alueella vuonna 2007 toteutetuille rakennustöille. Hankealue kuuluu Vuoksen vesistöalueen Suur-Saimaan Ukonveden lähialueeseen (04.151). Vesistön vedenkorkeuksien tunnusluvut Ristiinan mittausasemalla vuosina ovat olleet: Ylin vesi (HW) Keskivesi (MW) Alin vesi (NW) N ,55 m N ,85 m N ,01 m Hakemukseen liitetystä asemapiirroksesta (1:1000) näkyvä hankealue sijaitsee Mikkelin kaupungin Tuppuralan kaupunginosassa vesialueella ( ) ja puistoalueella ( ). Hankealue on Mikkelin kaupungin omistuksessa. Hankealueella on lainvoiman saanut asemakaava, missä alue on merkitty puistoalueeksi (VP) ja vesialueeksi (W). Alue rajoittuu enimmillään noin 15 metriä nykyisestä rantaviivasta vesistöön päin. Pohjoisessa alue rajautuu jo aiemmin rakennettuun rantaraitin penkereeseen ja etelässä rivitalokiinteistöön. Suunnitellut läjitysalueet ovat asemakaavassa merkinnällä asuinrakennusten korttelialue (AK/AR) ja teollisuusrakennusten korttelialue (TK). ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (11) Työalueen pinta-ala vesistössä on noin neliömetriä ja alueen nykyinen vesisyvyys keskiveden vallitessa on 0,5 1,5 metriä. Reunapenkereen kohdalla järven pohjansyvyys vaihtelee pääosin välillä N ,64 m N ,14 m ja on syvimmillään tasolla N ,34 m. Vesistössä tehtävät työt ja toteutettavat rakenteet näkyvät hakemukseen liitetyn yleissuunnitelmaselostuksen päivätyistä suunnitelmakartasta ja kuudesta leikkauspiirustuksesta. Rantaraitin tasausviivan korkeus vesialueella on N ,64 m ja reunaluiskien kaltevuus 1:1,25 1:1,5. Louhepenkereen ja maa-alueen välisen alueen täyttö tehdään loivasti nousevana tonttisuunnitelmien mukaiseen maanpinnan korkeuteen. Rantaraitti rakennetaan louheesta päätypengerryksenä samanaikaisesti pohjan ruoppauksen kanssa. Penger ulotetaan karkearakeiseen siltti- ja hiekkakerrokseen. Penkereen alta poistetaan ruoppaamalla löyhät sedimentit 2 6 metrin syvyyteen, noin tasoon N ,14 m N ,14 m. Ruoppaus toteutetaan kauharuoppauksena rakennettavan penkereen päältä ja/tai rannalta. Ruopattavien massojen kokonaismäärä on noin m 3 ktr. Suurin osa ruoppausmassoista (noin m 3 ktr) siirretään myöhempää sijoittamista varten erikseen rakennettaviin kahteen läjitysaltaaseen. Osa massoista käytetään mahdollisuuksien mukaan suoraan rannan ja rakennettavan penkereen välisiin täyttöihin. Läjitysalueet perustetaan hankealueen läheisyyteen hakijoiden omistuksessa oleville kiinteistöille ( , , ja ). Tehtyjen selvitysten perusteella osa ruopattavista sedimenteistä sisältää haitallisia aineita ja kuorijätettä. Pilaantuneeksi luokiteltavat ruoppausmassat siirretään omiin erillisiin läjitysaltaisiin. Rakennustyön aikana työalue suojataan suojaseinämällä hienoaineksen ja haittaaineiden leviämisen estämiseksi. Suojaseinämän rakenteena käytetään kelluvalla puomistolla varustettua, pohjaan ankkuroitua suodatinkankaista suojaverhoa. Ruoppausmassojen läjitysalueella 1 muodostuvat suotovedet ohjataan työalueen suojaseinän sisäpuoliselle alueelle. Läjitysalueella 2 muodostuvat suotovedet ohjataan erikseen maa-alueelle perustettavan suojaseinämän sisäpuolelle. Tarkkailu Hakemukseen sisältyvän ja hakijan vastineen yhteydessä päivitetyn tarkkailua koskevan esityksen mukaan rakennustyöstä pidetään kirjaa, mistä käy selville työkohde sekä massojen määrät ja sijoituspaikat. Lisäksi tarkkaillaan veden laatua työalueilla ja suojaseinämän ulkopuolella. Näytepisteet on osoitettu hakemukseen liitetyssä tarkkailukartassa. Suojaseinämän toimivuus varmistetaan tarkkailemalla veden sameutta ruoppaustyön aikana aluksi joka toinen päivä kolmesta suojaverhon sisäpuolella olevasta (S1, S3 ja SV1) ja neljästä suojaverhon ulkopuolella olevasta (UV1 ja U1 U3) tarkkailupisteestä. Näytteenotto eri havaintopisteistä kohdistetaan kulloinkin käynnissä olevan työ-

3 3 (11) vaiheen mukaisesti. Näytteitä otetaan pintavedestä (pinta - 1 m) ja pohjan läheisestä vesikerroksesta (pohja + 1 m). Näytteistä määritetään sameus laboratoriossa ja/tai kenttämittarilla. Lisäksi kerran viikossa otettavista näytteistä määritetään kiintoainepitoisuus laboratoriossa. Samojen tarkkailupisteiden näkösyvyyttä mitataan jokaisen näytteenoton yhteydessä. Tarkkailua harvennetaan tai lisätään tulosten perusteella. Ennen töiden käynnistymistä ja suojaseinämän rakentamista määritetään perustaso ottamalla näytteet havaintopisteistä UV1, U1 ja U2, mahdollisuuksien mukaan kahdelta syvyydeltä. Hankealueen lähivesien laatua tarkkaillaan kolmesta hankealueen ulkopuolisesta tarkkailupisteestä (U3, U4 ja U5), jotka sijaitsevat ruoppausalueen välittömässä läheisyydessä, mutta riittävän kaukana työmaa-alueesta peruskäsityksen muodostamiseksi mahdollisista muutoksista veden laadussa. Näytteet otetaan pinnasta ja pohjanläheisestä vesikerroksesta. Vesistötarkkailu aloitetaan ennen rakentamisen aloittamista yhdellä näytekerralla. Työaikana otetaan näytteitä kuukausittain. Kuukausi rakentamisen päätyttyä otetaan yksi näytekerta. Jatkonäytteenotto harkitaan tulosten perusteella. Vesistötarkkailun näytteistä määritetään laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, sameus, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), näkösyvyys sekä kiintoaine-, kokonaisfosfori-, kokonaistyppi-, mineraaliöljy- ja happipitoisuus. Jos tarkkailussa havaitaan mitattavien muuttujien ja/tai haitta-ainepitoisuuksien nousua, lisätään näytteenottoa. Mikäli mitatut muuttujat eivät osoita veden laadullisia muutoksia, tarkkailua voidaan harventaa. Läjitysaltaista suotautuvan veden laatua tarkkaillaan suojaseinämän toimivuuden tarkkailuun liittyen. Näytteet otetaan läjitysaltaalta lähtevästä suojaseinän sisään purettavasta vedestä havaintopisteistä P1 ja P2 (kokoomaoja ja purkuputken pää). Näytteistä analysoidaan laboratoriossa tai soveltuvin osin kenttämittarilla sameus, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus ja lämpötila. Jos vedessä havaitaan viitteitä öljystä, analysoidaan myös öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Työn aikana, sen alku- ja loppuvaiheissa mitataan kahdesta vesinäytteestä öljyhiilivedet ja liukoiset metallit. Läjitetyn sedimentin puhtauden varmistamiseksi otettavien näytteiden ja analyysien määrä mukautuu läjitetyn sedimentin määrään ja kuivumisnopeuteen. Sedimenttinäytteistä määritetään laboratoriossa metallit, mineraaliöljyt ja polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F -yhdisteet) sekä kloorifenolit. Läjitetyn sedimentin pitoisuusmittaukset tehdään ennen sedimentin kuljettamista asianomaiseen vastaanottolaitokseen tai muuhun hyväksyttyyn kohteeseen. Tarkkailuohjelma tarkistutetaan Etelä-Savon ELY-keskuksella ennen ensimmäistä tarkkailukierrosta. Tarkkailun tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

4 4 (11) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Asia on annettu tiedoksi vesilain 11 luvun 6, 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla. Kuulutus on julkaistu Mikkelin kaupungin ja aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Mikkelin kaupungilta ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Tieto kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Länsi Savo -nimisessä lehdessä ja toimitettu erikseen asianosaisille. Määräaika lausuntojen antamiseen sekä muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen oli ) ELY-keskus ei ole vastustanut luvan myöntämistä haettuun rakentamiseen. Hanke ei vaaranna valtioneuvoston hyväksymän Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman (Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015) eikä Etelä-Savon pintavesien toimenpideohjelman mukaista vesialueelle (Saimaa, Annilanselkä-Kyyhkylänselkä) määriteltyä tilatavoitetta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vesialueelle tehtävien suojausrakenteiden toimivuuteen hienoaineksen ja niihin sitoutuneiden haitta-aineiden leviämisen estämiseksi. Näytteenoton lisäksi veden sameutta tulee työn aikana tarkkailla silmämääräisesti. Mikäli samentumista suojausrakenteen ulkopuolella ilmenee, tulee ryhtyä toimiin haitan poistamiseksi ja/tai rajaamiseksi. Mikäli suojaseinämän sisälle veden pinnalle muodostuu selvää öljykalvoa, tulee ryhtyä toimenpiteisiin öljyn poistamiseksi ja tarvittaessa asentaa suojaverhon ulkopuolelle öljypuomi estämään öljyn leviämistä ympäristöön. Veden sameusmittaukset, näkösyvyysmittaukset ja kiintoainepitoisuusmittaukset on tehtävä ensimmäisen kerran jo ennen rakentamistöiden aloittamista. Työnaikaiset mittaukset tulee toteuttaa töiden ollessa käynnissä. Suppeaa tarkkailua tulee jatkaa noin kahden viikon ajan ruoppaustyön päättymisen jälkeen, jonka jälkeen mittaustulokset tulee toimittaa ELY-keskukselle arvioitavaksi. ELY-keskus ottaa tulosten perusteella kantaa, tarvitseeko tarkkailua jatkaa ja voidaanko suojaseinät poistaa. Sameuden osalta hälytysrajaksi suojaseinien ulkopuolella olevien tarkkailupisteiden (UV1 ja U1-U3) osalta tulee asettaa 15 FNU. Mikäli hälytysrajan ylitys havaitaan, tulee välittömästi tarkistaa suojaseinärakenteiden kunto, selvittää samentuman syy ja korjata mahdolliset rakenteelliset vauriot. Mikäli seurantapisteissä havaitaan toistuvasti hälytysrajan ylittäviä sameuspitoisuuksia, tulee suojaustoimenpiteitä vahventaa esimerkiksi lisäsuojaseinärakenteen asentamisella. Hälytysrajan ylittämisestä tulee ilmoittaa välittömästi ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistövaikutusten tarkkailussa tulisi tutkia vesinäytteistä ehdotettujen muuttujien ja haitta-aiheiden lisäksi myös näkösyvyys ja happipitoisuus.

5 5 (11) Sedimenttien läjitysaltaiden pohjalle ja luiskiin tulee asentaa suodatinkangas pidättämään kiintoaineksen kulkeutumista altaasta vesien mukana. Läjitysaltaista suotautuva vesi on johdettava hallitusti vesistöön suojaseinällä eristetyn alueen sisäpuolelle. Suotautuvan veden laatua on tarkkailtava. Koska sedimenteissä on havaittu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia, on varauduttava myös öljynerotuskaivon tekemiseen. Jos suotautuvien vesien haitta-ainepitoisuudet ylittävät hyväksyttävät kriteerit, ne on käsiteltävä ennen eteenpäin johtamista tai kuljetettava asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Läjitysaltaista suotautuvan veden tarkkailusta tulee esittää suunnitelma, joka on liitettävä tarkkailuohjelmaan. Läjitetyistä sedimenteistä tulee ottaa riittävästi osanäytteitä, joista kootaan kokoomanäytteet. Läjitetystä sedimentistä on tutkittava esitettyjen haitta-aineiden lisäksi kloorifenolien ja dioksiinien (PCDD/-F) pitoisuudet. Läjitettyjen sedimenttien lopullinen sijoituspaikka tulee arvioida näytteenoton jälkeen. Arviointi tulee toimittaa ELYkeskukselle tarkistettavaksi. Tarvittaessa sedimentit tulee kuljettaa asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Poiskuljetettavat massat on peitettävä kuljetuksen ajaksi ja niiden valuminen maahan on estettävä. Tarkkailuohjelma ELY-keskuksen lausunnossa esitetysti täydennettynä on hyväksyttävä osana lupaa. Täydennetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa ELY-keskukselle tarkistettavaksi hyvissä ajoin ennen ruoppaustöiden aloittamista. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä tarpeen mukaan muutoksia kuitenkin niin, että muutokset tulee tarkistuttaa etukäteen ELY-keskuksella. Raportti tarkkailun tuloksista on toimitettava ELY-keskukselle viimeistään kolme kuukautta viimeisen näytteenottokerran analysointitulosten valmistumisen jälkeen. Raportissa tulee esittää vähintään aineisto ja menetelmät, tulokset, tulosten tarkastelu sekä johtopäätökset. Vesialueella tehtäviä rakentamistöitä ei tulisi tehdä virkistyskäyttöaikana, jotta rakentamisesta aiheutuvat haitat jäisivät mahdollisimman vähäiseksi. Vesialueella tehtäviä rakentamistöitä voidaan tehdä välisenä aikana. Ennen töiden aloittamista on aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja kirjallisesti ilmoitettava ELY-keskukselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta lukien. Työt on järjestettävä niin, etteivät ne sanottavasti vaikeuta vesiliikennettä. Rakentamiskohde sijaitsee vesitse tultaessa Mikkelin sisääntulomaisemassa, joten alueen siivoukseen ja maisemointiin on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Rakentamistöiden jäljet on asianmukaisesti siivottava ja maisemoitava. 2) ELY-keskus on kalatalousviranomaisena pitänyt hanketta kalastusolosuhteiden kannalta myönteisenä, mutta vaatinut, että hankkeen vaikutusten seurantaan liitetään kalojen makutestaus ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Makutestaus on tehtävä välittömästi ruoppaustyön jälkeen ja toinen kierros noin kahden

6 6 (11) vuoden kuluttua työn toteuttamisesta. Velvoite on tarkoituksenmukaista toteuttaa samassa yhteydessä Mikkelin kaupungin Satamalahden kunnostuksen ja Savilahden sillan eteläpuolisen ruoppaustyön tarkkailun kanssa. 3) Liikenneviraston sisävesiväylät -yksikkö on vaatinut penkereen rakenteen suunnittelemista ja rakentamista kestämään aallokon aiheuttama eroosio. Suojaverhorakenne on tarpeen mukaan merkittävä niin, että rakenteesta ei aiheudu vaaraa lähistöllä liikkuville veneilijöille. Muistutus Hakijan selitys 1) Asunto Oy Mikkelin Marsalkanranta on vaatinut seuraavaa: Ruoppaus tulee toteuttaa ns. kylmän veden aikaan, jolloin pohjasedimenttien liikkeellelähdöstä on mahdollisimman vähän haittaa muulle naapurustolle sekä taloyhtiön huoneistojen virkistyskäytölle. - Pilaantuneista maamassoista tulee toimittaa taloyhtiölle tieto niin määrien kuin laadun osalta, koska on vaarana, että pilaantuneet maamassa likaavat yhtiön edustan vesialuetta. - Pilaantuneet maamassat tulee poistaa välittömästi kaivualueelta eikä jättää läjitettäviksi kaivualueelle erillisiin altaisiin kuten kuulutusilmoituksessa on mainittu. - Ruoppauksen yhteydessä tulee poistaa aikanaan Graani Oy/aikaisemman omistajan taloyhtiön edustan vesialueelle jättämät rautarakenteet. - Hankkeen yhteydessä tulee varmistaa rantaraitin käyttö siten, ettei normaalia kulkua saa turhaan estää. - Hankkeelle tulee määrätä valvoja, joka vastaa tiedottamisesta suhteessa kolmansiin osapuoliin niin aikataulun kuin tehtävien toimenpiteiden ja mahdollisten suunnitelmamuutosten varalle. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa ELY-keskuksen lausunnon 1) johdosta. Hakija on liittänyt vastineen yhteyteen lausunnossa esitetysti täydennetyn tarkkailuohjelman. Hakija on hyväksynyt ELY-keskuksen kalatalousviranomaisena lausunnossa 2) esittämän vaatimuksen kalojen makutestauksesta. Muistutuksessa 1) esitetyn työn ajankohtaa koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut edellä jo hyväksymäänsä ELY-keskuksen vaatimukseen työajan rajaamisesta väliseen aikaan. Lupahakemuksessa esitetyillä keinoilla estetään tai vähennetään sedimentin tai sen osien kulkeutuminen hankealueen ulkopuolelle. Riski alapuolisen vesistön pilaantumisesta on hyvin epätodennäköistä. Suoritetuista töistä ja tarkkailusta laaditaan loppuraportti, mikä toimitetaan valvontaviranomaiselle. Tämän jälkeen raportti on julkisena saatavissa ELY-keskukselta.

7 7 (11) Yleisen ruoppauskäytännön mukaisesti ja ympäristöllisten ja työteknisten vaatimusten vuoksi ruoppausmassat on kuivattava ja näytteistettävä ruoppausalueen läheisyydessä ennen kuljettamista. Ennen toimittamista jatkokäsittelyyn on näytteiden puhtaus varmistettava kokoomanäyttein. Veden kuljettaminen ei ole tarkoituksenmukaista, eikä vetinen sedimentti pysy pitkässä kuljetuksessa kuljetuskaluston lavalla. Läjitysalueen käyttö on normaali toimenpide, eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapurikiinteistöille. Hakijalla ei ole tietoa muistutuksessa viitatuista rautarakenteista, eikä jätteen poistaminen hankealueen ulkopuolisilta alueilta kuulu nykyisen hankkeen ja hakemuksen piiriin. Mahdolliset vaatimukset hankealueen ulkopuolisten jätteiden poistamiseksi tulisi tehdä muuta kautta. Ruoppauksen yhteydessä hankealueella mahdollisesti havaittavat jätemateriaalit poistetaan suunnitellussa laajuudessa ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Rantaraitin rakennettu pohjoisosa on hankkeen aikana soveltuvin osin käytössä. Nykyisellään rantaraitti on valmis kiinteistön 85:1 tuntumaan, minkä jälkeen se jatkuu rantapolkuna etelän suuntaan. Kiinteistöllä 81:5 on käynnissä kerrostalon rakennustyöt ja alue on työmaakäytössä. Kiinteistöillä 7:7, 1:1 ja 15:10, joiden läpi muistutuksessa tarkoitettu polku kulkee, on alkamassa pilaantuneen maa-alueen kunnostustyöt, minkä jälkeen rantaraitti rakennetaan. Myöhemmin alueella alkaa kerrostalon ja sen piha-alueen rakennustyöt. Nämä alueet ovat rantaraitin rakentamisalueen lisäksi kokonaisuudessaan työmaa-aluetta, missä kulkeminen on turvallisuussyistä rajoitettua. Kolmansille osapuolille tiedottamiseen liittyen hakija on katsonut tiedotteiden laatimisvastuun olevan valvontaviranomaisella. MERKINTÄ Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 67/06/2 myöntänyt Graani Oy / YIT Rakennus Oy:lle luvan Saimaan Savilahden täyttämiseen, Mikkelin kaupungissa. Nyt kyseessä oleva rakentaminen liittyy saman ranta-alueen jatkorakentamiseen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Graani Oy:lle ja Mikkelin kaupungille luvan Graanin rantaraittiin liittyvään vesistön ruoppaukseen ja täyttöön, Mikkelin kaupungissa. Vesistössä tehtävät työt ja toteutettavat rakenteet näkyvät hakemukseen liitetyn yleissuunnitelmaselostuksen päivätyistä suunnitelmakartasta (1:500) ja leikkauspiirustuksista leikkaus 1-1, leikkaus 2-2, leikkaus 3-3, leikkaus 4-4, leikkaus 5-5 ja leikkaus 6-6 (1:100). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä.

8 8 (11) MÄÄRÄYKSET 1. Veden laatuun vaikuttavat työvaiheet on toteutettava välisenä aikana ja niin, ettei rakentamisella tarpeettomasti vaikeuteta vesistön muuta käyttöä. 2. Suojaseinämä on merkittävä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. 3. Vesistöstä poistettavien ruoppausmassojen laatua on seurattava työn aikana. Pilaantuneiksi luokiteltavat ruoppausmassat on pidettävä erillään puhtaista aineksista. Ruoppaustyön yhteydessä mahdollisesti kertyvä metalliromu ja muut jätteet on eroteltava ruoppausmassoista ja toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Ruopattavien massojen haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä hakijan vastineen yhteydessä toimittaman päivätyn tarkkailuohjelman ja ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Töiden päätyttyä läjitysaltaiden pohjien puhtaus on varmistettava ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. 4. Pilaantuneiksi luokiteltavat ruoppausmassat on toimitettava jatkokäsittelyyn maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 4 :ssä säädettyjen ohjearvojen ylittyessä. 5. Selvitys ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuuksista sekä esitys niiden läjityskelpoisuudesta tai toimittamisesta jatkokäsittelyyn on toimitettava ELY-keskuksen tarkastettavaksi hyvissä ajoin ennen näihin toimenpiteisiin ryhtymistä. 6. Vesialueen täyttöihin on käytettävä tarkoitukseen sopivia puhtaita maa-aineksia. Penkereen luiskat on suojattava veden ja jään kulutusta vastaan. 7. Työn päätyttyä työskentelyalueet on siistittävä ja maisemoitava. 8. Rakentamisen vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava hakijan vastineen yhteydessä toimittaman päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuun saadaan tehdä ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia. 9. Jos tarkkailussa havaitaan suojaverhon ulkopuolella olevissa tarkkailupisteissä tavanomaisesta poikkeavia (arvon 15 FNU ylittäviä) sameusarvoja tai muita haitallisia muutoksia vesistön vedenlaadussa, on häiriön syy selvitettävä viipymättä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin häiriön poistamiseksi ja suojaseinämän kunnon varmistamiseksi. 10. Hankkeen vaikutuksia kalojen mahdollisiin makuvirheisiin on selvitettävä ELYkeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Suunnitelma makutestauksesta on toimitettava kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

9 PERUSTELUT 9 (11) 11. Ennen työn aloittamista on aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Työt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa aluehallintovirastolle, ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat alueet ovat hakijoiden hallinnassa. Kunnostus liittyy alueella jo toteutettuun rantaraittiin. Se parantaa alueen käyttöarvoa ja maisemallista arvoa osana Graanin asemakaava-alueen kehittämistä. Hanke ei vaaranna valtioneuvoston hyväksymän Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman eikä Etelä-Savon pintavesien toimenpideohjelman mukaista vesialueelle (Saimaa, Annilanselkä-Kyyhkylänselkä) määriteltyä tilatavoitetta. Ruoppausmassat voivat sisältää läjityskelpoisen maa-aineksen lisäksi sellaisia pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia, joita ei voida läjittää pysyvästi alueelle. Vesirakentamisen asianmukaiseksi toteuttamiseksi on annettu määräykset ruoppausmassojen laadun seuraamisesta työn aikana ja erilaatuisten ruoppausmassojen pitämisestä erillään sekä kuivuneiden massojen puhtauden varmistamisesta tutkimuksin. Vastaava määräys on annettu läjitysaltaiden pohjan puhtauden varmistamisesta töiden päätyttyä. Erilaatuisten massojen läjittäminen alueelle tai toimittaminen jatkokäsittelyyn perustuu niiden ominaisuuksien riittävään selvittämiseen. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN Viranomaisten lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ilmenevin tavoin. Kalojen makutestauksesta on määrätty hakijan suostumuksen perusteella. Muistutuksessa esitettyä vaatimusta pilaantuneiden maamassojen toimittamisesta välittömästi pois kaivualueelta ei voida toteuttaa työteknisistä vaatimuksista johtuen. Pilaantuneiden maamassojen määriä ja laatua koskevat tiedot toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toimitetut tiedot ovat julkisia ja saatavissa pyydettäessä. Vaatimusta hakemuksessa esitettyä laajemmasta toteutuksesta ei voida hyväksyä vastoin hakijan tahtoa. Vesistöstä poistettavien ruoppausmassojen mahdollisesti sisältämien metalliromujen ja muiden jätteiden osalta on annettu määräys. Hankkeesta tiedottamisen osalta viitataan hakijan vastineessa esittämään työnjakoon.

10 10 (11) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Vesilain 2 luvun 7, 3 luvun 2, 3 :n 1 momentin 7) kohta, 4 :n 1 momentin 1) kohta ja 3 momentti, 5, 10, 11 ja 18 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintovirastojen maksuja vuosina 2012 ja 2013 koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti (ruoppaus ja vesialueen täyttö, m 3 ktr). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue (sähköisesti) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous (sähköisesti) Mikkelin kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Mikkelin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

11 11 (11) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Timo J. Lehtonen Martti Häikiö Asian ovat ratkaisseet johtaja Timo J. Lehtonen ja ympäristöneuvos Martti Häikiö (asian esittelijä).

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.