PÄÄTÖS Nro 40/2013/2 Dnro ISAVI/7/04.09/2013

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 40/2013/2 Dnro ISAVI/7/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Valtatie 5:n leventämiseen liittyvä vesialueen ruoppaus ja pengertäminen, Mikkeli Liikennevirasto HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun rakentamiseen. Hakemus koskee valtatie 5:n leventämistä Kaihunlahden ja Veturitallinlahden vesialueille Mikkelin kaupungin keskustan eteläpuolella. Tiesuunnitelma valtatien parantamiseksi välillä Pitkäjärvi Asema (Mikkelin ohikulkutie) on hyväksytty liikenneviraston päätöksellä nro 3714/0720/2011. Hanke sisältyy liikennepoliittisen selonteon vuosina aloitettaviin liikenneverkon kehittämishankkeisiin ja se on suunniteltu toteutettavaksi vuosien aikana. Kaihunlahti kuuluu Ukonveden lähivaluma-alueeseen (04.151) ja se on erotettu Ukonvedestä erilliseksi vesialueeksi pengertämällä. Kaihunlahden vesipinta on karttatarkastelun perusteella tasolla N ,2 metriä (ylin vedenkorkeus HW +77,00 metriä ja keskivedenkorkeus MW +75,75 metriä). Lahti on syvimmillään kahdeksan metriä lahden keskellä. Kaihunlahdessa ei ole havaittu virtaamaa tai siinä on havaittu vain hyvin pieni virtaama. Valtatien pohjoispuolella oleva Veturitallinlahti on matala ja rehevöitynyt kosteikko, joka on ollut osa Kaihunlahtea ennen nykyisen valtatien rakentamista. Veturitallinlahdesta ei ole varsinaista vesiyhteyttä suoraan Saimaaseen. Veturitallinlahden vesisyvyys on noin 0,5 metriä. Mikkelin kaupungin lainvoiman saaneessa asemakaavassa valtatie 5 on merkitty yleisen tien alueeksi merkinnällä LT. Tien pohjoispuolella oleva Veturitallinlahti on merkitty suojaviheralueeksi merkinnällä EV. Kaihunlahti on kaavassa vesialue. Kaihunlahden ranta-alueet on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi lähivirkistysalueeksi (Kaihunpuisto) ja puistoksi (Kaihunpellonpuisto) sekä maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(11) Nykyisin valtatiessä on Kaihunlahden kohdalla neljä kaistaa, joista uloimmat ovat erkanemis- ja liittymiskaistoja. Tien parantamiseksi rakennetaan lisäkaistat kumpaankin suuntaan ja kevyenliikenteen väylä valtatien eteläpuolelle Kaihunlahteen. Tiepenger levenee etelän suuntaan Kaihunlahden vesistöön 6 10 metriä. Pengerrettävä alue vesistössä on Kaihunlahdessa noin neliömetriä ja lisäksi tiepenger levenee valtatien pohjoispuolella sijaitsevan Veturitallinlahden vesialueelle neliömetriä. Ympäristö- ja luontoarvot Hankealue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä Pursialan pohjavesialueella ( ). Kaihunlahden länsipuolella kulkevan Kaihunharjun eteläosassa sijaitsee Mikkelin Pursialan vedenottamo, mistä otetaan suuri osa Mikkeli kaupunkialueen vesijohtovedestä. Pohjavesiesiintymä saa vesiä osin rantaimeytymisen kautta Kaihunlahdesta, Kattilanlahdesta ja Moisionlammesta. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Pohjavedenpinta on Kaihunlahden kohdalla maanpinnasta noin 1,5 metrin syvyydessä. Kaihunlahden vesi sopii hyvin virkistyskäyttöön. Vuonna 2008 lahden syvimmästä kohdasta tehdyn vedenlaatutarkkailun perusteella syvänteessä pohjan läheisyydessä alusveden kokonaisfosforin, kokonaistypen ja raudan pitoisuudet ovat olleet koholla. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste ovat olleet alhaisia. Levämäärää ilmentävän klorofylli-a:n määrä veden pintakerroksissa on ollut hieman koholla kesäkuukausina. Kaihunlahtea ja sen ranta-alueita käytetään kalastukseen ja virkistykseen. Kaihunlahteen on istutettu kirjolohia virkistyskalastusta varten. Lahdella järjestetään kalastuskilpailuja ja -opastusta sekä luoto- ja melontaretkiä. Kaihunlahti on osa Kenkäveronniemen pappilan alueen valtakunnallisesti merkittävää ja suojeltua rakennettua kulttuuriympäristöä. Suojelualueeseen kuuluu Kenkäveronniemen ja Pursialanlahden länsirannat. Hankealueen tärkein luontoarvo on Veturitallinlahdessa pesivä naurulokkiyhdyskunta. Naurulokki on rauhoitettu ja se luokitellaan uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi lajiksi. Valtatien 5 parannettavalle alueelle Mikkelin kaupungin kohdalle on tehty liitooravaselvitys sekä selvitetty arvokkaita luontokohteita vuonna 2009 tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Hankealueella ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Vesistörakentaminen Rakentamiseen liittyvät toimenpiteet Kaihunlahdessa ja Veturitallinlahdessa on esitetty hakemukseen liitetyissä päivätyissä asemapiirustuksessa (1:2 000) ja leikkauspiirustuksissa (1:100). Kaihunlahdessa kevyenliikenteen väylän penger tukeutuu kovaan pohjaan, minkä päällä olevat pehmeät ainekset ruopataan kauharuoppauksena samanaikaisesti pengerryksen kanssa. Vesistöpenkereen pinta-ala on noin neliömetriä ja ruopattavien massojen määrä noin m 3 ktr. Ruoppaus toteutetaan rakennettavan kevyenliikenteen väylän alta 3 5 metrin syvyyteen olemassa olevasta sedimentin pinnasta

3 3(11) noin tasoon N metriä. Pengertämisen seurauksena ylöskohoavat ainekset poistetaan penkereen juuresta yhden metrin syvyyteen mitattuna keskiveden korkeudesta eli tasoon N ,75 metriä. Veturitallinlahden rannassa pengerrettävän alueen suuruus on neliömetriä. Pengertäyttö rakennetaan olemassa olevan pohjan päälle louheella syrjäyttämällä. Louhetäyttö ulotetaan 1,0 2,5 metrin syvyyteen. Rakennusteknisistä tai geoteknisistä syistä johtuen alueella olevat pehmeät sedimentit voidaan tarvittaessa poistaa louhetäytön alta. Pengertämisen vaikutuksesta mahdollisesti ylöskohonneet massat poistetaan tason N ,0 metriä tai vallitsevan vesipinnan yläpuolelta. Kaihunlahdessa työalue suojataan alueen eteläpuolelle rakennettavalla suojaseinämällä hienoaineksen leviämisen estämiseksi. Suojaseinämänä toimii kelluvalla puomistolla varustettu pohjaan ankkuroitava suojaverho. Ruoppausmassojen käsittely Kaihunlahden puolella ruopattavat massat kuivataan läjittämällä ne tilapäisesti nykyisen tiepenkereen ja rakennettavan kevyen liikenteen väylän penkereen väliin jäävälle luiska-alueelle. Tarvittaessa ruoppausmassoille rakennetaan erillinen läjitysallas. Massat sijoitetaan siten, että liejusta erottuva vesi purkautuu Kaihunlahteen rakennetun suojaseinärakenteen sisäpuolelle. Veturitallinlahden puolella vesistöstä poistettavat ruoppausmassat välivarastoidaan vastaavasti tieluiskaan. Jos ruoppausmassoja on tarpeen läjittää erikseen, perustetaan tätä varten erillinen läjitysalue ruoppausalueen läheisyyteen. Läjitysalueen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan maaperän pilaantumisen ehkäisy. Läjitysaltaan perusperiaate on seuraava: Läjitysaltaan pohja tehdään esimerkiksi moreenista. Altaan pohjalle asennetaan kolminkertainen suodatinkangas (kl3). Altaan tarkoituksena on pidättää ja kuivattaa ruopattu liejuinen aines. Altaaseen tehdään läpäisevä pengerosa, josta liejusta erottuva vesi suotautuu ojia pitkin. Altaasta suotautuva vesi johdetaan sakkapesällisen tarkistuskaivon kautta vesistöön suojaseinärakenteen sisäpuolelle. Suotautuvan veden laatua tarkkaillaan kaivosta. Mikäli vesien haitta-ainepitoisuudet ylittävät hyväksyttävät kriteerit, niitä ei tulla johtamaan kaivojen kautta takaisin vesistöön vaan ne käsitellään (esim. lisäsuodatus, laskeutusallas) tai johdetaan viemäriin. Tehtyjen laboratorioanalyysien perusteella Kaihunlahdesta ja Veturitallinlahdesta muodostuvat ruoppausmassat sisältävät pilaantuneiksi luokiteltavia sedimenttejä. Sedimentin kuivuttua (kuivumisaika arviolta viikosta kahteen kuukauteen) sen haittaainepitoisuudet tutkitaan ja aines ohjataan ominaisuuksiensa mukaan soveltuvaan käyttökohteeseen, joko käytettäväksi tierakenteessa tai muussa maarakennuskohteessa. Hyötykäyttöön sopimaton sedimentti kuljetetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen.

4 4(11) Pohjavesisuojaus ja hulevesien johtaminen Hankkeen toteutussuunnittelun kuluessa valtatien pohjavedensuojausrakenne Kaihunlahden puolella on muutettu tehtäväksi tiesuunnitelmassa esitetyn tieluiskan bentoniittimatto- / ohutkalvorakenteen sijaan melukaiderakenteena ja luiska-alueen vesien johtamisratkaisuna. Kaihunlahden puoleiseen tien reunaan asennetaan betoninen melukaide, jonka 0,8 metriä korkean betonirungon päälle asennetaan 0,6 metriä korkea lasi- tai muoviseinämä. Melukaideratkaisu rajoittaa hulevesien ja onnettomuustilanteissa erilaisten haitta-ainepäästöjen kulkeutumista Kaihunlahden puoleiseen tieluiskaan ja edelleen Kaihunlahteen tai pohjaveteen. Valtatien hulevedet johdetaan sadevesiviemäreihin ja puretaan Satamanlahteen / Pappilanselälle. Kaihunlahden luiskan ja kevyen liikenteen väylän hulevedet johdetaan pois alueelta tiesuunnitelman mukaisesti hulevesiverkoston rakenteilla (ojapainanne ja sadevesiviemäröinti). Kaihunlahden tieluiskan alue on vanhaan järvenpohjaan täytettyä aluetta, jossa tehtyjen maaperätutkimusten sekä olemassa olevan rakennustiedon perusteella on tiiviimpi maakerros rajoittamassa pintavesien suoraa kulkeutumista pohjavesikerrokseen. Muutetulla toteutustavalla arvioidaan saavutettavan alkuperäistä suunnitelmaa vastaava suojavaikutus pohja- ja pintavesille. Veturitallinlahden pengerryksen vaikutukset lokkiyhdyskuntaan Veturitallinlahden pinta-ala on noin hehtaari ja keskimääräinen vesisyvyys noin 30 senttimetriä. Veturitallinlahtea on suunniteltu käytettäväksi tulevaisuudessa Mikkelin keskusta-alueen hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn. Hulevesien johtamisesta ja käsittelystä alueella laaditaan erilliset suunnitelmat ja asia käsitellään tarvittaessa erillisessä lupaprosessissa. Veturitallinlahdella suoritettavat louhepengerrykset koskevat noin neliömetrin laajuista kapeaa rantakaistaa eli 1 2 prosenttia Veturitallinlahden kokonaispintaalasta. Pengerrettävä alue on pääosin umpeen kasvanutta ruovikkoa. Koska pengerrys kattaa ainoastaan kapean osan etelärantaa ja mahdolliset muualla vesialueella ylöskohoavat sedimentit poistetaan, ei pengerrys vaikuta merkittävästi lokkien pesimäalueen kokoon tai muuta pesimäalueen olosuhteita. Rakennettava pengerrys ei muuta Veturintallinlahden alueen virtausolosuhteita tai -reittejä eikä vaikuta alueen vedenpinnantasoihin. Pengerrys ei vaikeuta alueen nykyisen asemakaavan mukaista käyttöä. Tarkkailu Hankkeeseen liittyvässä ympäristön tarkkailussa seurataan suojaseinämän toimivuutta sekä ruoppaustyön mahdollisia vaikutuksia Kaihunlahden tilaan. Vesiympäristön tarkkailu sisältää hankealueen lähivesien tilan seurantaa työtä ennen, työn aikana ja

5 5(11) työn loputtua. Tarkkailupisteet on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa päivätyssä tarkkailupiirustuksessa (1:2 000). Työnaikaisessa jatkuvassa tarkkailussa hankealueen sisä- ja ulkopuolisten vesien sameutta tarkkaillaan kuudesta havaintopisteestä aluksi joka päivä. Kolme tarkkailupistettä on suojaseinän ulkopuolella (tunnukset U1-U3) ja kaksi sisäpuolella (tunnukset S1-S2). Näytteenotto suoritetaan aina samoista pisteistä pohjan läheisestä vesikerroksesta (pohja + 1 metri). Sameutta tarkkaillaan kenttämittarilla ja näkösyvyysmittauksin. Ruoppauksen alettua kenttämittarin toimivuus varmistetaan laboratoriossa analysoitavin rinnakkaisnäyttein. Näkösyvyysmittaukset suoritetaan valkolevyllä. Sameusmittauksin varmistetaan suojaseinämän toimintaa, jottei työnaikana veteen sekoittunutta kiintoainesta sekä mahdollisia haitta-aineita pääse hankealueelta läheiseen vesistöön. Kaihunharjun läheisen vesialueen sameutta tarkkaillaan viikoittain kahdesta sameuspisteestä (tunnukset H1-H2). Tarkkailulla varmennetaan veden tilaa pohjaveden rantaimeytymisalueen läheisyydessä. Veden sameuden tarkkailua harvennetaan tai lisätään tarkkailun tulosten perusteella. Samoin näytteenottosyvyydet voivat tarvittaessa muuttua. Vedenlaadun tarkkailussa Kaihunlahden vedenlaatua tarkkaillaan vesinäytteenotoin yhdestä havaintopisteestä (tunnus L1). Näytteenottopiste sijaitsee hankealueen välittömässä läheisyydessä, mutta kuitenkin riittävän kaukana työmaa-alueesta, jotta saadaan peruskäsitys mahdollisista muutoksista veden laadussa. Näytteet otetaan pinnan läheisestä (pinta - 1 metri) ja pohjan läheisestä (pohja + 1 metri) vesikerroksesta. Mikäli vesisyvyys on alle 4 metriä, otetaan ainoastaan yksi näyte vesikerroksen puolivälistä. Laaja tarkkailu tehdään ennen ruoppaus- ja pengerrystoimenpiteiden aloittamista, toimenpiteiden aikana ja niiden päättymisen jälkeen. Ennen hankkeen aloittamista otetaan yksi näytekierros (nollanäyte). Rakentamistöiden käynnistymisen jälkeen suoritetaan näytteenotto vähintään kerran kuukaudessa. Kaksi viikkoa töiden päättymisestä otetaan jälkitarkkailunäyte. Tarvittaessa tarkkailua jatketaan, mikäli jälkitarkkailussa on veden laadussa havaittavissa merkittäviä muutoksia. Mikäli jatkuvassa suppeassa tarkkailussa todetaan suojaseinän ulkopuolisissa tarkkailupisteissä mittavia muutoksia sameudessa, tai jos laajan tarkkailun näytteenottopisteessä havaitaan mitattavien muuttujien ja/tai haitta-aineiden pitoisuuksien nousua, työn aikaisia näytteenottokertoja lisätään. Tarkkailussa otettavista vesinäytteistä määritetään happamuus (ph), sähkönjohtavuus, lämpötila, sameus, väriluku, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, öljyt ( C 10 C 40 ) ja metallit.

6 6(11) Tarkkailun näytteenottajilta ja tarkkailusta vastaavilta henkilöiltä edellytetään kyseisiin tehtäviin riittävää pätevyyttä ja kokemusta. Vesinäytteenottajalla on oltava Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönäytteenottajan pätevyystodistus. Laboratorioanalyysit tehdään kullekin määritykselle akkreditoidussa laboratoriossa. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle ilmoitetaan ennen töiden aloittamista näytteenoton vastuuhenkilön yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely-, ja kenttä- sekä laboratorioanalyysimenetelmät. Lisäksi ilmoituksessa esitetään töiden aloittamisajankohta sekä käytettävän laboratorion nimi. Tarkkailuohjelman kaikki veden laatuun liittyvät tulokset raportoidaan ruoppaus- ja pengerrystyön päätyttyä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristöviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Seuranta-aikana mahdollisesti poikkeavista tuloksista otetaan heti yhteyttä alueen ympäristöviranomaisiin ja tehdään tarvittavia jatkotoimia. Hankealueen omistusolot Vesialueen Kaihunlahdessa omistaa Kaihun osakaskunta ( ). Veturitallinlahden omistaa Mikkelin kaupunki. Valtatie 5:n tiealueen omistaa Liikennevirasto. Tiealue ulottuu myös Kaihunlahden puolelle. Tarvittavat alueoikeudet tien ja kevyen liikenteen väylän penkereen leventämiseen hankitaan hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisessa menettelyssä. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO LAUSUNNOT Hakemus on annettu vesilain 11 luvun 6, 7, 10 ja 11 :n mukaisesti tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot ja muistutukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Länsi-Savo-nimisessä sanomalehdessä ) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on lausunut, että hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia vesistössä voidaan tehokkaasti ehkäistä hakemussuunnitelmassa esitetyllä suojaseinärakenteella. Suurin osa haitta-aineista on sitoutunut hienoainekseen, joten sen leviäminen tulee estää tehokkaasti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suojarakenteiden tekniseen toimivuuteen sekä kuivatusvesien käsittelyyn, jotta hieno kiintoaines ei lähtisi liikkeelle ja leviäisi suojaseinämän ulkopuoliseen vesistöön. Hankkeen ehdotettu vesistötarkkailuohjelma vaikuttaa etukäteen arvioiden riittävältä ja se voidaan hyväksyä lupakäsittelyn yhteydessä. Vesialueella tehtäviä rakentamistöitä voidaan tehdä välisenä aikana.

7 HAKIJAN SELITYS 7(11) Rakentamistöiden jäljet on asianmukaisesti viimeisteltävä. Penkereiden painosta mahdollisesti aiheutuvaa vesistön pohjan kohoamista tulee tarkkailla työn aikana ja kohoumat tulee poistaa ympäröivän pohjan tasoon saakka. Ennen töiden aloittamista on aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja kirjallisesti ilmoitettava ELY-keskukselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta lukien. 2) ELY-keskus kalatalousviranomaisena on ilmoittanut, ettei pengerrystyöstä aiheudu haittaa yleiselle kalatalousedulle. Mahdollisista kalataloushaitoista on neuvoteltava vesialueen omistajan kanssa. 3) Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on antanut seuraavan lausunnon: Tehtävät työt liittyvät valtatie 5:n saneeraukseen Mikkelin kohdalla ja osana töitä järjestellään hankealueen hulevesiviemäröintiä niin, että noin 50 hehtaarin hulevesialueen vedet ohjataan nykyisen purkualueen (Kaihunlahti) asemesta Saimaaseen. Kaihunlahden pintavesi rantaimeytyy Pursialan pohjavesimuodostumaan ja nykyinen hulevesien ohjaustapa aiheuttaa pohjavesimuodostumalle mm. kasvaneen kemikaaliriskin. Haetuista toimenpiteistä ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa ja hankkeella kokonaisuutena ottaen parannetaan Pursialan pohjavesien suojelutilannetta ja alueen riskinhallintaa. Ympäristölautakunta näkee hankkeen vesilain tarkoittamana yleisen edun mukaisena hankkeena ja puoltaa haetun luvan myöntämistä. Alueella on todettu olevan pilaantuneita maita, joiden käsittely, varastointi ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelypaikkaan tulee huomioida lupaehdoissa. Mikäli ruopattavia massoja kuivatetaan ennen loppusijoitusta, tulee massoja käsitellä siten, että mahdollisten pilaantuneiden maiden kuivattaminen ei aiheuta riskiä pohjaveden laadulle. Ns. veturitallinluhta on todettu yhdeksi Etelä-Savon elinvoimaisimmista naurulokkiyhdyskunnista. Tämän takia Mikkelin kaupunki on omissa maankäyttöä koskevissa suunnitelmissaan jättänyt veturitallinluhdan suunnitelmien ulkopuolelle lukuun ottamatta veturitallinluhdan suunniteltua käyttöä hulevesien vastaanottopaikkana. Liikenneviraston toimesta veturitallinluhdan kohdalla tehtävät työt tulee ajoittaa syksyyn lintujen pesimäkauden ulkopuolelle ja suunnitella siten, että lokkien pesimäalue häiriintyy mahdollisimman vähän. Kaikki maansiirtotyöt tulee tehdä varovaisuutta noudattaen ja rajoittaa mahdollisimman pienelle alueelle. Myös veturitallinluhdan kohdalla on todettu pilaantuneita maita, joiden käsittely tulee huomioida lupaehdoissa siltä osin, kun mahdolliset ruoppausmassat sisältävät pilaantuneita maita. Myös pilaantuneiden maiden takia maansiirtotyöt tulee Veturitallinluhdan alueella tehdä mahdollisimman pienimuotoisesti. On arvioitu, että haitta-aineet ovat pääsääntöisesti kiinnittyneitä maapartikkeleihin ja haitta-aineiden leviämisen estämiseksi maansiirtotöitä on tehtävä maltillisesti. Hakija on ilmoittanut, että viranomaisten lausunnoissa esitetyt näkökohdat voidaan ottaa huomioon hankeen toteuttamisessa.

8 8(11) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU MÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Liikennevirastolle luvan Valtatie 5:n leventämiseen liittyvään vesialueen ruoppaukseen ja pengertämiseen Mikkelin kaupungissa. Rakentamiseen liittyvät toimenpiteet Kaihunlahdessa ja Veturitallinlahdessa on esitetty hakemukseen liitetyssä päivätyissä asemapiirustuksessa (1:2 000) ja leikkauspiirustuksissa (1:100). Rakentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. 1. Veden laatuun ja naurulokkien pesintään vaikuttavat työvaiheet on toteutettava välisenä aikana ja niin, ettei rakentamisella tarpeettomasti vaikeuteta vesistön muuta käyttöä. 2. Vesistöstä poistettavien ruoppausmassojen laatua on seurattava työn aikana. Pilaantuneiksi luokiteltavat ruoppausmassat on pidettävä erillään puhtaista aineksista. Ruopattavien massojen haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Töiden päätyttyä läjitysalueiden puhtaus on varmistettava ELYkeskuksen ohjeiden mukaisesti. 3. Pilaantuneiksi luokiteltavat ruoppausmassat on toimitettava jatkokäsittelyyn maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 4 :ssä säädettyjen ohjearvojen ylittyessä. 4. Selvitys ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuuksista sekä esitys niiden läjityskelpoisuudesta tai toimittamisesta jatkokäsittelyyn on toimitettava ELY-keskuksen tarkastettavaksi hyvissä ajoin ennen näihin toimenpiteisiin ryhtymistä. 5. Vesialueen täyttöihin on käytettävä tarkoitukseen sopivia puhtaita maa-aineksia. Penkereen luiskat on suojattava veden ja jään kulutusta vastaan. 6. Työn päätyttyä työskentelyalueet on siistittävä ja maisemoitava. 7. Rakentamisen vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava hakemussuunnitelmassa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuun saadaan tehdä ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia. 8. Jos tarkkailussa havaitaan suojaverhon ulkopuolella olevissa tarkkailupisteissä tavanomaisesta poikkeavia sameusarvoja tai muita haitallisia muutoksia vesistön vedenlaadussa, on häiriön syy selvitettävä viipymättä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin häiriön poistamiseksi ja suojaseinämän kunnon varmistamiseksi.

9 PERUSTELUT 9(11) 9. Ennen työn aloittamista on aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Työt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa aluehallintovirastolle, ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesialueella rakentaminen on tarpeen Liikenneviraston päätöksellä nro 3714/0720/2011 vahvistetun tiesuunnitelman toteuttamiseksi. Osana hanketta tehtävät hulevesien uudelleenohjaus ja pohjavesisuojauksena toimiva meluvalli vähentävät tienpidosta aiheutuvia riskejä pinta- ja pohjavesiin. Hanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Tarvittavat alueoikeudet tien ja kevyenliikenteen väylän penkereen leventämiseen hankitaan hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisessa menettelyssä. Hanke ei vaaranna valtioneuvoston hyväksymän Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman eikä Etelä-Savon pintavesien toimenpideohjelman mukaisten tilatavoitteiden saavuttamista tai säilyttämistä. Hankkeen haitat ovat työaikaisia vedenlaatuvaikutuksia, jotka rajautuvat suppealle alueelle. Rakentamistöiden toteutusajankohtaa koskeva määräys huomioon ottaen vaikutukset Veturitallinlahden alueen naurulokkiyhdyskunnalle ovat vähäisiä. Hankkeesta yleiselle edulle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleiselle tai yksityiselle edulle aiheutuviin menetyksiin. Ruoppausmassat voivat sisältää läjityskelpoisen maa-aineksen lisäksi sellaisia pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia, joita ei voida läjittää pysyvästi alueelle. Vesirakentamisen asianmukaiseksi toteuttamiseksi on annettu määräykset ruoppausmassojen laadun seuraamisesta työn aikana ja erilaatuisten ruoppausmassojen pitämisestä erillään sekä kuivuneiden massojen puhtauden varmistamisesta tutkimuksin. Vastaava määräys on annettu läjitysaltaiden pohjan puhtauden varmistamisesta töiden päätyttyä. Erilaatuisten massojen läjittäminen alueelle tai toimittaminen jatkokäsittelyyn perustuu niiden ominaisuuksien riittävään selvittämiseen. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN Viranomaisten lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ilmenevin tavoin.

10 10(11) LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Vesilain 2 luvun 7, 3 luvun 2, 3 :n 1 momentin 7) kohta, 4 :n 1 momentin 1) kohta ja 3 momentti, 5, 6, 10, 11 ja 18 Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (ruoppaus, jonka massamäärä on yli m 3 ktr). Vesilain 18 luvun 12 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Mikkelin kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue (sähköisesti) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Mikkelin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

11 11(11) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Antti Ylitalo Martti Häikiö Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Antti Ylitalo ja Martti Häikiö (asian esittelijä).

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.