Kaavoituskatsaus. Planläggningsöversikt. Maankäy öjaosto / Markanvändningsek onen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 17.6.

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2014 Planläggningsöversikt Maankäy öjaosto / Markanvändningsek onen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

2 Hyvä kuntalainen! Kerromme tässä kaavoituskatsauksessa Sipoon kunnan ja maakunnan liiton ajankohtaisista maankäytön suunni eluhankkeista. Eli toisin sanoen työstä, jota tehdään kunnan Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa ja Uudenmaan liitossa. Kaavoituskatsaus sisältää lyhyet esi elyt kaikista työn alla olevista ja lähivuosina käynnistyvistä kaavahankkeista. Erityisenä teemana on tällä kertaa käsitelty Sipoon kylien kehi ämistä (sivu 22). Tavoi eenamme on jatkuvas kehi ää vuorovaikutusmenetelmiä, joilla nykyisessä etoyhteiskunnassa suunni elu- ja kaavoituskysymykset tuodaan kuntalaisille mielekkäällä tavalla esille ja innostetaan osallistumaan suunni eluun. Tästä kaavoituskatsauksesta löydät yhteys edot ja ohjeet, miten voit itse osallistua ja vaiku aa maankäy öä koskevaan suunni eluun, keskusteluun ja mistä saat lisää etoa. Tänä vuonna kaavoituskatsaus jaetaan Sipoossa jokaiseen talouteen. Tämän lisäksi kunnan internet-sivuilta ( saa ajankohtaista etoa ja materiaalia kaikista käynnissä olevista tai vireille tulevista kaavahankkeista sekä voi tutusta jo lainvoimaisten kaavojen asiakirjoihin. Suunni elutyötä tehdään jatkuvas laajassa yhteistyössä asiantun joiden, asukkaiden, pää äjien ja muiden toimijoiden kanssa, mikä on tärkeää yhteisten tavoi eiden ase amiseksi ja saavu amiseksi. Kaavoituksessa on kehite y ja kokeiltu uusia vuorovaikutuksen menetelmiä vuoden 2013 aikana hyvin tuloksin: ne kyselyillä on saatu asukkailta etoa Nikkilän kul uurikäytävä -hankkeeseen sekä Söderkullan luonto- ja virkistysalueiden suunni eluun. Sibbesborgin osayleiskaavatyössä kokeil in perinteisen asukas laisuuden sijaan työpajojen ja seminaarien yhdistämistä intensiivisellä suunni eluviikolla. Uudet osallistumisen keinot ovat hyödyllisiä ja vievät ajatuksia eteenpäin niin suunni elijoilla kuin asukkaillakin. Me uskomme, e ä kuntalaisten mielipiteiden ja toiveiden kuunteleminen sekä aito yritys ymmärtää eri näkökulmia rakentavat luo amusta, joka on olennaista hyvän päätöksentekokul uurin muodostumisessa. Sipoon kunta vastaa pääkaupunkiseudun suuriin väestönkasvun haasteisiin ja tavoi eisiin kaavoituksella unohtama a seudullista yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunni elussa. Kuntastrategian mukaises tavoi eena on voimakas väestönkasvu. Myös kunnan työpaikkaomavaraisuuden lisääminen on tärkeä tavoite. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä uudenlaisen, monipuolisen ja kiinnostavan kaupunkiympäristön syntymiselle Talmassa, Nikkilässä, Söderkullassa ja Majvikissa. Yhdyskuntasuunni elu on pitkäjänteistä työtä, mu a kestävällä kehityksellä ei viitata vuosia kestäviin kaavaprosesseihin vaan suunni eluperiaa eisiin monimuotoisesta asumisesta, työpaikkaomavaraisuudesta, innova ivisista infrastruktuurin ratkaisuista sekä joukkoliikenteeseen tukeutumisesta. Suunni elutyön ketju jatkuu ton nmyyn in, kunnallistekniikan rakentamiseen ja rakennusvalvontaan, joiden kau a suunnitelmat konkre soituvat rakennetuiksi ympäristöiksi; taloiksi ja kaduiksi. Sipoon kylien kehi ämiseen on viime aikoina esite y paljon toivomuksia ja aloi eita. Kylien kehi ämisen edistämiseksi on avattu keskustelu mm. Kehi yvät Kylät Sipoossa -seminaarin ja Kymmenien kylien Sipoo -rapor n avulla. On tärkeää luoda yhteinen pohja, jolta kehi ämistoimia voidaan toteu aa. Tässä kaikkien osapuolten oma ak ivisuus ja toimeliaisuus ovat väl ämä ömiä. SUUNNITTELUTYÖTÄ TEHDÄÄN JATKUVASTI LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ ASIANTUNTIJOIDEN, ASUKKAIDEN, PÄÄTTÄJIEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA, MIKÄ ON TÄRKEÄÄ YHTEISTEN TAVOITTEIDEN ASETTAMISEKSI JA SAAVUTTAMISEKSI. Sipoon kunta on ak ivises ja aloi eellises mukana koko pääkaupunkiseudun kehi ämisessä. Yksi merki ävimmistä meneillään olevista seutuyhteistyön muodoista on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyö, johon liittyy mm. suuret määrälliset tavoi eet asuntotuotannolle. Osana MAL -yhteistyötä laaditaan Helsingin seudun strateginen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015), jossa linjataan seudullista liikennepoli ikkaa pitkällä tähtäimellä, määritellään yhteiset liikennejärjestelmän kehi ämisen tavoi eet sekä laaditaan kehi ämissuunnitelma näiden tavoi eiden toteu amiseksi. Kunnan tulevaisuus on epävarma, mu a ei väl ämä ä synkkä. Tässä muutosten ajassa on tärkeää o aa ohjat omiin käsiinsä ja olla rohkeas aloi eellinen - ryhtyä toimeen! Kuten kyläseminaarissakin tode in, maailma on täynnä toteutuma omia suunnitelmia eikä sellaisia tarvita lisää, vaan ihmisiä, jotka uskaltavat toteu aa suunnitelmat. Sipoon yhdyskuntarakenne a suunnitellaan niin, e ä kaikilla on mahdollisuus saada etoa ja osallistua suunni eluun. Tervetuloa siis tämän katsauksen myötä osallistumaan maankäytönsuunni eluun ja tuomaan oma näkemyksenne tähän prosessiin, jolla luomme tulevaisuuden Sipoota! Pekka Söyrilä Vt. Kehitysjohtaja 2 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2014

3 Bästa kommuninvånare! I den här planläggningsöversikten redogör vi för Sibbo kommuns och landskapsförbundets aktuella projekt om markanvändningsplanering. Med andra ord för det arbete som görs på Utvecklingsoch planläggningscentralen i Sibbo kommun och i Nylands förbund. Planläggningsöversikten innehåller korta presenta oner av alla pågående planprojekt och planprojekt som kommer a starta under de närmaste åren. Som e särskilt tema har vi denna gång behandlat utvecklingen av byarna i Sibbo (sidan 22). Det är vår ambi on a ständigt förbä ra de metoder för växelverkan som llämpas i dagens informa onssamhälle för a ly a fram planerings- och planläggningsfrågorna på e intressant sä som inspirerar kommuninvånarna a delta i planeringen. Planläggningsöversikten omfa ar kontaktuppgi er och anvisningar för hur du kan påverka och delta i planeringen av markanvändningen och i diskussionen kring denna samt var du får mer informa on. I år delas planläggningsöversikten ut ll alla hushåll i Sibbo. Aktuell informa on och material om alla pågående planprojekt eller planprojekt som ska göras anhängiga finns dessutom på kommunens webbplats ( och här kan du också läsa dokument som anknyter ll redan lagkra vunna planer. Planeringsarbetet pågår kon nuerligt i bre samarbete med experter, invånare, beslutsfa are och andra aktörer, vilket är vik gt för uppställandet och uppnåendet av de gemensamma målen. År 2013 utvecklades och testades nya metoder för växelverkan inom planläggningen med goda resultat: via enkäter på webben gav invånarna synpunkter på projektet Kulturkorridoren i Nickby och på planeringen av natur- och rekrea onsområdena i Söderkulla. I arbetet med delgeneralplanen för Sibbesborg genomfördes e försök med en kombina on av workshopar och seminarier under en intensiv planeringsvecka i stället för sedvanliga invånarmöten. De nya sä en a delta har visat sig vara ny ga då de hjälper ll a utveckla tankegångarna hos såväl planerarna som invånarna. Vi anser a man genom a höra kommuninvånarnas åsikter och önskemål och sä a sig in i olika synvinklar kan bygga upp det förtroende som förutsä s för en bra beslutskultur. Genom planläggningen svarar Sibbo kommun på de stora utmaningar och mål som ställs av befolknings llväxten i huvudstadsregionen, utan a göra avkall på det regionala samarbetet kring planeringen av markanvändningen, boendet och trafiken. En kra ig befolknings llväxt är e av målen i kommunens strategi. A höja självförsörjningsgraden i fråga om arbetsplatser är också vik gt. Planläggningen skapar förutsä ningar för uppkomsten av en ny mångsidig och intressant stadsmiljö i Tallmo, Nickby, Söderkulla och Majvik. Samhällsplanering är e långsik gt arbete, men hållbar utveckling sy ar inte på planprocesser som sträcker sig ut över flera år utan på planeringsprinciper om mångformigt boende, självförsörjningsgrad i fråga om arbetsplatser, innova va lösningar för infrastrukturen och planering som stödjer sig på kollek vtrafiken. Kedjan i planeringsarbetet fortsä er med tom örsäljningen, byggandet av kommunaltekniken och byggnads llsynen, där planerna konkre seras ll byggda miljöer, hus och gator. På senare d har många önskemål och ini a v lagts fram om utvecklingen av byarna i Sibbo. Hur man kan främja utvecklingen av byarna har diskuterats bl.a. på seminariet Byutveckling i Sibbo och med utgångspunkt i rapporten Tiotals byar i Sibbo. Det är vik- gt a skapa en gemensam grund för utvecklingsåtgärderna. A alla parter är ak va och tar ini a v är väsentligt i det här sammanhanget. PLANERINGSARBETET PÅGÅR KONTINUERLIGT I BRETT SAMARBETE MED EXPERTER, INVÅNARE, BESLUTSFATTARE OCH ANDRA AKTÖRER, VILKET ÄR VIKTIGT FÖR UPPSTÄLLANDET OCH UPPNÅENDET AV DE GEMENSAMMA MÅLEN. Sibbo kommun medverkar starkt i utvecklingen av hela huvudstadsregionen. En av de mest betydande pågående regionsamarbetsformerna är samarbetet för markanvändning, boende och trafik i Helsingforsregionen (MBT). Inom ramen för de a arbete har bl.a. stora volymmässiga mål för bostadsproduk onen ställts upp. Som en del av MBT-samarbetet upprä as också en strategisk trafiksystemplan för Helsingforsregionen (HLJ 2015). I planen ges riktlinjer för trafikpoli ken på lång sikt, fastställs gemensamma mål för utvecklingen av trafiksystemet och upprä as en utvecklingsplan för uppnåendet av dessa mål. Kommunens fram d är osäker, men inte nödvändigtvis dyster. I denna d av förändringar är det vik gt a själv gripa tyglarna och våga ta ini a v a skrida ll verket! Som man konstaterades även på byseminariet, är världen full av planer som aldrig blivit verklighet och sådana vill vi inte ha fler av, utan vi behöver människor som vågar genomföra planerna. Samhällsstrukturen i Sibbo planeras så a alla har möjlighet a få informa on om planeringen och delta i den. Välkommen a via denna planläggningsöversikt delta i markanvändningsplaneringen och föra fram egna åsikter i processen för a skapa fram- dens Sibbo! Pekka Söyrilä Tf. Utvecklingsdirektör Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

4 Kunnan asumiseen varattujen tonttien riittävyys Kesäkuussa 2012 solmitun val on ja Helsingin seudun kun en välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaises Sipoon kunta on sitoutunut luomaan edellytykset keskimäärin 330 asunnon ( k-m 2 ) vuosituotannolle vuosien aikana. Vuosi 2013 oli Sipoossa lastollises hyväksy yjen ja lainvoimaistuneiden asuntorakentamiseen kerrosalaa tuo avien asemakaavojen osalta eräänlainen välivuosi. Ainoa hyväksy y ja lainvoiman vuonna 2013 saanut asuntorakentamisen asemakaava oli Nikkilän Kartanon Y-ton en asemakaavamuutos, jolla tuli uu a asemakaavoite ua asuntokerrosalaa k-m 2. Vuoden huonoa kaavoitustulosta seli ää muutama tekijä: Ensinnäkin Eriksnäsiin valmisteltua asemakaavaa (Eriksnäs II) ei saatu sopimusneuvo elujen keskeneräisyyden vuoksi vietyä valtuustoon hyväksy äväksi. Eriksnäsin II asemakaavaehdotuksessa on osoite u asumiseen yhteensä k-m 2, joka olisi yli änyt selväksi aiesopimuksen asuntokerrosneliömetritavoi een. Toisekseen Sipoossa oli vuonna 2013 valmisteilla Eriksnäsin ohella useita laajoja kaavakokonaisuuksia (esim. Sipoon Jokilaakson asemakaava), jotka tulevat hyväksy äväksi kuitenkin vasta vuoden 2014 aikana. Kokonaisuudessaan Sipoossa on tällä hetkellä asuntotuotantoon soveltuvaa asemakaavoite ua ton varantoa yhteensä arviolta k-m 2, mikä vastaa noin 77 % koko aiesopimuskauden asuntotuotantotavoi eesta (Sipoon asuntotuotantotavoi een edelly ämä asemakaavoite u kerrosala on koko kaudella yhteensä k-m 2 ). Lainvoimainen asuntorakentamisen kaavavaranto mahdollistaa noin 1015 asunnon tuotannon. Vuonna 2014 asemakaavoite ua asuinkerrosalaa arvioidaan valmistuvan noin k-m 2, mikä tarkoi aa edellytyksiä noin 700 asunnon tuotannolle. Asuinkaavavarantoa valmistuu Nikkilän keskustaan ja Sipoon Jokilaakson alueelle sekä Söderkullaan Taasjärven ympäristöön. Valmistuva ton varanto on monipuolista ja mahdollistaa näin erilaiset asumismuodot ja asumisen tavat. Omfattningen av de tomter som reserverats för boende I det inten onsavtal om markanvändning, boende och trafik som slöts mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen i juni 2012 har Sibbo förbundit sig a skapa förutsä ningar för en årlig produk on på 330 bostäder i sni ( vy-m 2 ) under åren År 2013 var sta s skt se något av e mellanår när det gäller godkända och lagkra vunna detaljplaner som omfa ar våningsyta för bostadsproduk on. Ändringen av detaljplanen för Y-tomterna vid Nickby Gård var den enda detaljplanen för bostadsbyggande som godkändes och vann laga kra år 2013: den medförde ny, detaljplanerad våningsyta omfa ande vy-m 2. Det dåliga planläggningsresultatet år 2013 förklaras av några faktorer: För det första kunde den detaljplan som hade bere s för Eriksnäs (Eriksnäs II) inte föreläggas fullmäk ge för godkännande på grund av pågående avtalsförhandlingar. I detaljplaneförslaget Eriksnäs II har för bostäder anvisats sammanlagt vy-m 2, vilket klart skulle ha överskridit målet för bostadsvåningsytan i inten onsavtalet. För det andra bereddes flera andra omfa ande planhelheter i Sibbo år 2013 (t.ex. detaljplanen för Sibbo Ådal), vilka läggs fram för godkännande först under år På det hela taget har Sibbo för närvarande en detaljplanerad, för bostadsproduk on lämplig tomtreserv på sammanlagt uppska ningsvis vy-m 2, vilket motsvarar ca 77 % av hela målet för bostadsproduk onen under inten onsavtalsperioden (den detaljplanerade våningsyta som förutsä s av Sibbo uppgår ll vy-m 2 för hela perioden). Den lagkra vunna planreserven för bostadsbyggande gör det möjligt a producera ca bostäder. År 2014 räknar man med a ca vy-m 2 detaljplanerad våningsyta kommer a färdigställas för bostäder, vilket ger förutsä ningar för produk on av ca 700 bostäder. Planreserv för bostäder uppkommer i Nickby centrum och Sibbo Ådal samt vid Tasträsket i Söderkulla. Den nya tomtreserven är mångsidig och möjliggör olika boendeformer och sä a bo. Kuvassa on esite y uusi asemakaavoite u asuntokerrosala (k-m 2 ) vuosina Vuoden 2013 osalta on esite y myös ehdotuksena nähtävillä olleiden asemakaavojen asuntokerrosala. / Bilden visar ny detaljplanerad våningsyta för bostäder (vy-m 2 ) åren För år 2013 anges även våningsytan i de detaljplaner som varit framlagda offentligt i förslagsskedet. Ehdotusvaiheessa - I förslagskede Lainvoimainen - Lagakra vunne 4 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2014

5 Kaavajärjestelmä - Plansystemet Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäy ö- ja rakennuslaissa (MRL). Suomessa on ns. hierarkkinen kaavajärjestelmä, jossa periaa eena on, e ä laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää alue a kaava koskee. Maankäy ö- ja rakennuslaissa on sääde y kaavoista, joilla alueidenkäy öä voidaan suunnitella sekä niiden sisältövaa muksista. Maankäy ö- ja rakennuslain tarkoi amia kaavoja ovat maakuntakaava sekä kuntatasolla yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava. Val oneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet (VAT) ovat osa lainmukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallises merki ävien asioiden huomioon ottaminen maakun en ja kun en kaavoituksessa sekä val on viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet siten, e ä edistetään niiden toteutumista. Pääsääntöises tavoi eet kuitenkin väli yvät kun- en kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet tulivat voimaan val oneuvoston päätöksellä. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaa eet ja tarpeelliset alueet maakunnan kehi ämisen kannalta. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös väli ää valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet kuntakaavoitukseen ja sovi aa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan laa i ja hyväksyy maakunnan liitto. Kaavan vahvistamisesta pää ää ympäristöministeriö. Sipoota koskevan maakuntakaavan laa misesta vastaa Uudenmaan lii o, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnan lii ojen toimintojen yhdisty yä alkaen. Markanvändnings- och bygglagen (MBL), som trädde i kra i början av år 2000, reglerar systemet för planeringen av markanvändningen. I Finland har vi e hierarkiskt planläggningssystem som innebär a en mer allmän plan som täcker e större område styr den mer detaljerade planläggningen. Presenta onen blir mer exakt ju mindre område planen omfa ar. I markanvändnings- och byggnadslagen bestäms om vilka planer en kommun kan utarbeta för a styra områdesanvändningen och om kravet på innehåll i planerna. De planer som avses i markanvändnings- och bygglagen är landskapsplan samt på det kommunala planet generalplan, delgeneralplan och detaljplan. De av statsrådet godkända riksomfa ande målen för områdesanvändningen (RMO) är en del av det lagstadgade styrsystemet för områdesanvändningen. Det primära sy et med de riksomfa ande målen för områdesanvändningen är a säkerställa a frågor av riksomfa ande betydelse beaktas vid planläggningen i landskapen och kommunerna samt i de statliga myndigheternas verksamhet. De riksomfa ande målen för områdesanvändningen ska beaktas på samtliga planläggningsnivåer så a verkställandet av dem främjas. I regel förmedlas dock målen ll planläggningen i kommunerna genom styreffekten i landskapsplanen. De reviderade riksomfa ande målen för områdesanvändningen trädde i kra på beslut av statsrådet. Landskapsplanen är en plan i stora drag för användningen av områdena i landskapet. I landskapsplanen presenteras principerna för områdesanvändningen och områden som är nödvändiga för utvecklandet av landskapet. Landskapsplanen styr utarbetandet av general- och detaljplaner. Den förmedlar också de riksomfattande målen för områdesanvändningen ll planläggningen i kommunerna och kopplar dem ll de kommunala och lokala målen. Landskapsförbundet utarbetar och godkänner landskapsplanen. Om fastställandet av landskapsplaner beslutar miljöministeriet. För utarbetandet av den landskapsplan som omfa ar Sibbo ansvarar Nylands förbund e er sammanslagningen av Östra Nylands förbund och Nylands förbund Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

6 Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan alue a (osayleiskaava). Myös sektorikohtaisia osayleiskaavoja voidaan laa a, esimerkiksi virkistysalue- tai liikenneosayleiskaava. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovi aminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaa eet ja osoitetaan alueiden pääkäy ötarkoitus, esim. asumiseen, virkistykseen tai työpaikka- ja liikennealueiksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta sekä muuta suunni elua ja rakentamista. Yleiskaavan laa i ja hyväksyy kunta. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavoja laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunni eilla iviimpää rakentamista. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaises alueidenkäytön järjestäminen, kehi äminen ja rakentamistapa. Siinä suunnitellaan mm. alueiden käy ötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoi elu sekä pysäköin järjestelyt. Asemakaavalla on rakentamista väli ömäs ohjaava vaikutus. Asemakaavan laa i ja hyväksyy kunta. Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa lomaasutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laa a. Ennen ranta-asemakaavan laa miseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laa a ranta-asemakaavan. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mu a asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoi eita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. En generalplan utarbetas för hela kommunen eller för en del av kommunen (delgeneralplan). Även sektorbestämda delgeneralplaner kan utarbetas, t.ex. delgeneralplaner för rekrea onsområden eller trafikarrangemang. I generalplaner fastställs huvudlinjerna för markanvändningen i kommunen och kommunstrukturen. Generalplanerna sy ar ll a i stora drag styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen eller en del av den, och a sammanjämka verksamheterna. I dessa planer lägger man fram principerna för den e ersträvade utvecklingen och anvisar det huvudsakliga sy et med områdena, t.ex. för boende, rekrea on eller arbetsplats- och trafikområden. Generalplanerna styr detaljplanläggningen och övrigt planering samt byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner generalplaner. En detaljplan är den mest detaljerade planformen som skapar förutsä ningar för byggandet. Detaljplaner utarbetas för tätorter och andra områden för vilka man planerar komprimerat byggande. I detaljplaner fastställs i detalj hur områdena ska användas, utvecklas och bebyggas. De omfa ar bl.a. områdenas användningssy e, byggrä, byggnadernas storlek och placering samt parkeringsarrangemang. Detaljplanerna har en direkt styrande effekt på byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner detaljplaner. En detaljplan som i första hand behandlar fri dsboende i e strandområde kallas stranddetaljplan. I en stranddetaljplan ges detaljerade bestämmelser om hur fri dsboende och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med a utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 ). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner ll formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sä som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. KUKA ON OSALLINEN? VILKA ÄR INTRESSENTER? OSALLISIA OVAT NE, JOIDEN OLOIHIN TAI ETUIHIN KAAVA SAATTAA HUOMATTAVASTI VAIKUTTAA. HEITÄ OVAT ESIMERKIKSI KAAVA-ALUEEN MAANOMISTAJAT, ASUKKAAT JA MUUT YMPÄRISTÖN KÄYTTÄJÄT. VIRANOMAISET JA YHTEISÖT OVAT OSALLISIA, KUN KAAVOITUS KOSKEE NIIDEN TOIMIALAA. JOS KAAVA VAIKUTTAA YLI KUNTARAJOJEN, MYÖS TOISEN KUNNAN JÄSEN VOI OLLA OSALLINEN. OSALLISTEN LISÄKSI KAAVAHANKKEISSA ON NIIDEN LAAJUUDESTA RIIPPUEN MUKANA MYÖS ERILAISIA TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVAIHEEN PALVELUNTUOTTAJIA, TOTEUTTAJIA JA MUITA KUMPPANEITA. INTRESSENTER ÄR DE VARS FÖRHÅLLANDEN ELLER FÖRMÅNER KAN PÅVERKAS BETYDLIGT AV PLANEN. INTRESSENTER ÄR BL.A. MARKÄGARNA I PLANOMRÅDET, DE SOM BOR I OMRÅDET OCH ANDRA SOM ANVÄNDER OMGIVNINGEN. MYNDIGHETER OCH SAMMANSLUTNINGAR ÄR INTRESSENTER IFALL PLANLÄGGNINGEN BERÖR DERAS BRANSCH. OM PLANEN HAR KONSEKVENSER ÖVER KOMMUNGRÄNSERNA, KAN ÄVEN EN MEDLEM I EN ANNAN KOMMUN VARA INTRESSENT. FÖRUTOM INTRESSENTERNA BERÖRS, BEROENDE PÅ PLANPROJEKTETS OMFATTNING, ÄVEN SERVICEPRODUCENTER, AKTÖRER I BYGGNADSBRANSCHEN OCH ANDRA PARTNER AV PLANEN UNDER OCH EFTER GENOMFÖRANDEFASEN. 6 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2014

7 Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen Planläggningens gång och påvekan Kaavoitus on monivaiheinen ja pitkä prosessi aina kaavan vireille tulosta kaavan hyväksymiseen. Erilaisten kaavahankkeiden luonne ja niiden merki ävyys vaiku avat kaavaprosessiin ja sen pituuteen. Kaavaprosessi kaavoituksen vireille tulemisesta ja osallistumis- ja arvioin suunnitelman nähtäville ase amisesta aina asemakaavan lainvoimaisuuskuulutukseen kestää pienissä asemakaavoissa yleensä noin 6-12 kuukau a. Suurin osa pienten kaavojen kokonaiskestosta kuluu eriasteisiin hallinnollisiin käsittelyihin ja nähtävillä oloihin sekä lainvoimaisuuden odo eluun. Suuritöisten kaavojen kaavoitusprosessi kestää laajemmasta vuorovaikutus-, lausuntomene elystä ja laajemmista taustaselvi elyistä johtuen kauemmin. Kaavoitusta ohjaavan maankäy ö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee edo aa osallisille kaavatyön vaiheista sekä järjestää osallisille mahdollisuus osallistua kaavatyön valmisteluun. Laki ase aa näin vähimmäistason vuorovaikutuksen järjestämiselle kaavatyön aikana. Usein kuitenkin on tarpeen toteu aa laajempaa vuorovaikusta ja yhteistyötä osallisten kanssa kaavatyön merki ävyydestä johtuen. Erilaisten toimijoiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen, yhteistyön ja kumppanuuden kau a kaavahankkeisiin saadaan mukaan monipuolista asiantuntemusta ja etoa. Aloitusvaihe Kaavoitus alkaa kunnan aloi eesta tai maanomistajan hakemuksesta kaavan laa miseksi tai muu amiseksi. Kaavoituksen aluksi laaditaan osallistumis- ja arvioin suunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen päätavoi eet, suunni elun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavatyön yhteydessä laadi avat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. OAS asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan ja Nikkilän tai Söderkullan kirjastoon, riippuen kaava-alueen sijainnista. Siihen voi tutustua myös kunnan internet-ko sivuilla. Osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä osallistumis- ja arvioin suunnitelmasta kaavan laa jalle, ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palau een pohjalta kaavatyön aikana. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta ilmoitetaan paikallislehdissä (Borgåbladet ja Sipoon Sanomat) sekä kunnan internet-sivuilla. Laajoissa ja merki ävissä kaavahankkeissa osallisten näkökulmia pyritään selvi ämään jo kaavatyön aloitusvaiheessa esimerkiksi työpajan tai kyselyn avulla. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunni elutyöstä. Suunni elua varten kerätään erilaista lähtö etoa suunni elualueesta, tehdään tarvi avia selvityksiä, arvioidaan suunnitelman vaikutuksia, käydään neuvo eluita eri tahojen kanssa ja pohditaan eri vaihtoehtoja. Planläggning är en lång process med många faser från anhängiggörande ll godkännande. Olika planprojekts karaktär och betydelse inverkar på planprocessen och hur lång den blir. Planprocessen från planläggningens anhängiggörande och framläggningen av programmet för deltagande och bedömning ll kungörelsen om a en detaljplan har vunnit laga kra tar i allmänhet ca 6-12 månader i anspråk för små detaljplaner. Största delen av den totala den går ll administra va behandlingar på olika nivåer, offentliga framläggningar och väntan på a planen ska vinna laga kra. Vid planer som kräver mycket arbete kan planläggningsprocessen pågå ännu längre på grund av a förfarandet för växelverkan och utlåtanden liksom bakgrundsutredningarna är mer omfa ande. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen, som styr planläggningen, ska kommunen informera intressenterna om faserna i planarbetet samt anordna möjlighet a medverka i beredningen av planarbetet. Lagen ställer alltså krav på minimiarrangemangen för växelverkan under planarbetets gång. Om planarbetet är av stor betydelse är det dock o a nödvändigt a idka växelverkan och samarbete med intressenterna i ännu större utsträckning. I och med växelverkan, samarbetet och partnerskapet som idkas med olika aktörer llförs planprojekten mångsidig sakkunskap och informa on. Startskedet Planläggningen startar på kommunens ini a v eller på markägarens ansökan om a utarbeta eller ändra en plan. Först sammanställs e program för deltagande och bedömning (PDB). De a dokument redogör för de huvudsakliga målsä ningarna, hur planeringen fortskrider, vilka möjligheter det finns a påverka och den preliminära dtabellen. Där ll beskriver PDB vilka utredningar och konsekvensbedömningar som ska göras inom ramen för planarbetet. PDB läggs fram offentligt på Sockengården och på biblioteket i Nickby eller Söderkulla, beroende på planområdets läge. Det kan även läsas på kommunens webbsidor. Intressenterna kan lämna in åsikter om programmet för deltagande och bedömning ll den som utarbetar planen och planen kan kompletteras utgående från den erhållna responsen under planarbetets gång. I det inledande skedet kungörs a planen har anhängiggjorts i lokal dningarna (Borgåbladet och Sipoon Sanomat) och på kommunens webbplats. I vidsträckta och betydande planprojekt strävar man e er a utreda intressenternas synvinklar redan i begynnelseskedet, t.ex. med hjälp av workshopar eller enkäter. Beredningsskedet I beredningsskedet görs merparten av det egentliga planeringsarbetet. För planeringen samlas olika slags utgångsinforma on om planeringsområdet, görs nödvändiga utredningar, bedöms konsekvenserna av planen, förs förhandlingar med olika instanser och vägs olika alterna va lösningar. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

8 Valmisteluvaiheessa valmistellaan kaavaluonnos tai vaihtoehtoisia luonnoksia. Kaavan valmisteluaineisto (käsi ää useimmiten kaavaluonnoksen tai -luonnokset) asetetaan maankäy öjaoston päätöksellä nähtäville mielipiteiden saamista varten. Kaavaluonnosta ei kuitenkaan aina ole tarpeen laa a, esim. mikäli kaavaratkaisulle ei ole vaihtoehtoja, joita pitäisi tässä ns. valmisteluvaiheessa tutkia. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksena kunnan ilmoituslehdissä (Borgåbladet ja Sipoon Sanomat) sekä kunnan internet-sivuilla. Mielipiteen voi antaa joko suullises tai kirjallises kaavan suunni elijalle, mu a dokumentoinnin helpo amiseksi jälkimmäinen tapa on suositeltava. Viranomaisilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Jos kaava on suuri ja kiinnostusta herä ävä, valmisteluvaiheessa järjestetään yksi tai useampi edotus- ja keskustelu laisuus. Näistä laisuuksista ilmoitetaan kuulutuksessa samalla, kun edotetaan valmisteluaineiston nähtävillä olosta. Kaavan valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta keskeisin suunni eluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hio uja ja muutosten tekeminen on näin helpompaa. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaavaluonnos jalostetaan saadun palau een pohjalta kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus käsitellään maankäyttöjaostossa, joka lähe ää kaavaehdotuksen kunnanhallituksen käsi elyyn. Kaavaehdotus asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä virallises nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi (vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutosehdotus vähintään 14 päivän ajaksi). Merkitykseltään vähäiset kaavat asetetaan nähtäville maankäy öjaoston päätöksellä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksena kunnan ilmoituslehdissä (Borgåbladet ja Sipoon Sanomat) sekä kunnan internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja tarvi aessa viranomaisilta ja tahoilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Osalliset voivat nähtävilläoloaikana jä ää kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia kunnanhallitukselle. Hyväksymisvaihe Kaavoi aja käy läpi kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset sekä antaa niihin perustellut vas neet. Saatujen lausuntojen ja muistutuksien perusteella kaavaehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen varsinaisia hyväksymiskäsi elyjä. Mikäli kaavaehdotusta muutetaan olennaises, se asetetaan uudelleen nähtäville. Yleiskaavat ja merki ävät asemakaavat hyväksyy valtuusto maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Ei merki ävät asemakaavat hyväksyy kunnanhallitus. Hyväksymisen jälkeen alkaa valitusaika, jolloin päätöksestä voi vali aa Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusajan umpeudu ua kaavan voimaantulosta kuulutetaan, mikäli valituksia ei ole jäte y. Kaava tulee voimaan, kun siitä julkaistaan kuulutukset kunnan ilmoituslehdissä (Borgåbladet ja Sipoon Sanomat) ja kunnan internet-sivuilla. I beredningsskedet utarbetas planutkastet eller flera alterna va planutkast. Beredningsmaterialet (vilket o ast omfa ar planutkastet eller -utkasten) läggs på beslut av markanvändningssek- onen fram offentligt för kommentering. E planutkast behöver inte utarbetas varje gång, t.ex. om det inte finns några alterna va lösningar som bör utrönas i de a så kallade beredningsskede. Framläggandet meddelas i en kungörelse som publiceras i kommunens annons dningar (Borgåbladet och Sipoon Sanomat) och på kommunens webbsidor. Åsikter kan ges an ngen muntligt eller skri ligt ll planeraren, men med tanke på dokumenteringen är skri liga åsikter a föredra. Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndigheter och övriga aktuella organisa oner (t.ex. föreningar). Om planen är omfa ande och väcker stort intresse, anordnas under beredningsskedet vanligen e eller flera informa ons- och diskussionsmöten. Om dessa möten informeras sam digt som det offentliga framläggandet om beredningsmaterialet kungörs. När det gäller deltagande är planens beredningsskede det vik gaste planeringsskedet e ersom planerna ännu inte har tagit sin slutliga form och det därför är lä are a göra ändringar i dem. Förslagsskedet I förslagsskedet förädlas planutkastet ll e planförslag med utgångspunkt i den respons som lämnades in om utkastet. Planförslaget behandlas av markanvändningssek onen, som förelägger det kommunstyrelsen. På kommunstyrelsens beslut hålls planförslaget framlagt offentligt i minst 30 dagar (förslag ll detaljplaneändringar som är ringa ll sina verkningar i minst 14 dagar). Planer av ringa betydelse kan framläggas på beslut av markanvändningssek onen. Framläggandet meddelas i en kungörelse som publiceras i kommunens annons dningar (Borgåbladet och Sipoon Sanomat) och på kommunens webbsidor. Utlåtanden om planförslaget begärs vid behov av myndigheter och instanser vars verksamhetsområde behandlas i planen. Under framläggnings den kan intressenter lämna in skri liga anmärkningar om planförslaget ll kommunstyrelsen. Godkännandeskedet Planläggaren går igenom de utlåtanden och anmärkningar som lämnats in om planförslaget och ger mo verade bemötanden ll dem. U från utlåtandena och anmärkningarna kan planförslaget justeras y erligare före den egentliga behandlingen inför godkännandet. Om väsentliga ändringar görs i planförslaget ska det läggas fram offentligt en gång ll. Generalplaner och betydande detaljplaner godkänns av fullmäk- ge på framställan av markanvändningssek onen och kommunstyrelsen. Kommunstyrelsen godkänner detaljplaner av ringa betydelse. E er godkännandet börjar en besvärs d när man kan besvära sig över beslutet om godkännande ll Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare ll högsta förvaltningsdomstolen. Om inga besvär anförts träder planen i kra när besvärs den har gå ut. Planen träder i kra i och med kungörelser som publiceras i kommunens annons dningar (Borgåbladet och Sipoon Sanomat) och på kommunens webbplats. 8 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2014

9 Kaavoitusprosessi / Planläggningsprocess Vaikutusmahdollisuus / Möjlighet att påverka Aloitusvaihe / Startskedet Osallistumis- ja arvioin suunnitelman laa minen Vireilletulosta kuulu aminen Program för deltagande och bedömning utarbetats Anhängiggörandet av planen kungörs Kaavan laa misesta tai muu amisesta voi tehdä aloi een kunnanhallitukselle. Förslag om a en plan ska utarbetas eller ändras kan lämnas in ll kommunstyrelsen. Palau een antaminen osallistumis- ja arvioin suunnitelmasta kaavan laa jalle. Respons på programmet för deltagande och bedömning ges ll planens utarbetare. Valmisteluvaihe / Beredningsskedet Selvitysten laa minen Kaavaluonnoksen/-luonnosten laa minen Maankäy öjaoston käsi ely Kaavaluonnos/-luonnokset nähtävillä Mielipiteen esi äminen kaavaluonnoksesta. Åsikter om planutkastet kan lämnas in. Utredningar sammanställs Planutkastet/-utkasten utarbetas Behandling i markanvändningssek onen Planutkastet/-utkasten läggs fram Ehdotusvaihe / Förslagsskedet Kaavaehdotuksen laadinta Maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen käsi ely (jaosto ase aa nähtäville vaikutuksiltaan vähäiset kaavat) Kaavaehdotus virallises nähtävillä Muistutuksen jä äminen kaavaehdotuksesta. Anmärkningar kan lämnas in om planförslaget. Planförslaget utarbetas Behandling i markanvändningssek onen och kommunstyrelsen (sek onen lägger fram planer som har ringa verkningar) Planförslaget läggs fram offentligt Hyväksymisvaihe / Godkännande Maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen käsi ely (vaikutuksiltaan vähäiset kaavat hyväksyy jaosto) Valtuusto tai kunnanhallitus (ei merki ävät asemakaavat) hyväksyy kaavan Behandling i markanvändningssek onen och kommun - styrelsen (planer som har ringa verkningar godkänns av sek onen) Fullmäk ge eller kommunstyrelsen (detaljplaner som inte är betydande) godkänner planen Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa valitusoikeus on rajoite u (MRL 191 ). Möjlighet a besvära sig över beslutet om godkännande ll Helsingfors förvaltningsdomstol. Vid ändringar av detaljplaner som är ringa ll sina verkningar är besvärsrä en begränsad (MBL 191 ). Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

10 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen työkalut Vuorovaiku einen suunni elu on kunnassamme vakiintunut osaksi kaavoituksen toimintaa. Kaikissa kaavahankkeissa osallistumiskäytännöt suunnitellaan ennen kaavatyön käynnistämistä. Matkan varrella vuorovaikutusta voidaan vielä lisätä mukaan, mikäli se nähdään tarpeelliseksi. Osallistumismenetelmien valintaan vaikuttavat mm. kaavan merki ävyys eri osallistahojen näkökulmista, kaava-alueen laajuus, poten aalisten osallistujien määrä ja suunni elun tavoi eet. Pienikin asemakaavamuutos voi olla eri äin merki ävä lähinaapurien näkökulmasta, ja toisaalta kunnan kannalta merki ävät hankkeet eivät aina väl ämä ä kosketa läheises asukkaiden arkea. Vuorovaiku eisen suunni elun tavoi eena on saada asukkaiden näkemyksiä suunni eluun. Sen avulla voidaan myös lisätä alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden välistä yhteistoimintaa ja vahvistaa alueen yhteisöllisyy ä. Kehitämme osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmiä ja seuraamme toimintatapoja muissa kunnissa ja suunni elukentällä yleises. Perinteisten luentomuotoisten yleisö laisuuksien rinnalle on ote u käyttöön uusia monipuolisempia työtapoja. Sipoossa eniten käyte yjä uusia menetelmiä ovat erilaiset työpajat ja kaavanäyttelyt. Lisäksi käytämme ja kehitämme sähköisiä osallistumisen menetelmiä, joista esimerkkejä ovat ne kyselyt ja suunni elusivustot. Kaavakävelyt Kaavakävely järjestetään paikan päällä suunni elualueella. Suunni elun alkuvaiheessa kaavakävelyllä voidaan kerätä osallistujien näkemyksiä alueesta. Kun suunni elu on edennyt pidemmälle, voidaan kaavakävelyllä kertoa alustavista suunnitelmista ja kerätä esimerkiksi naapuruston mielipiteitä kaavan aiheu amista muutoksista. Työpajat Työpajoja käytetään suunni elun alkuvaiheessa ideoin in ja näkökulmien kartoitukseen. Yleensä työpajoissa suunnitellaan tai ideoidaan pienissä ryhmissä kar ojen äärellä. Tilaisuudet ovat vapaamuotoisia. Tavoi eena on edon keruun ohella osallistujien välisen yhteistyön ja ajatusten vaihdon lisääminen. Työpaja laisuuksiin pyydämme ilmoi autumaan etukäteen, koska osallistujamäärä vaiku aa laisuuden järjestelyihin. Kaavanäyttelyt Kaavan luonnos- tai ehdotusvaiheessa voidaan järjestää näy elytyyppinen laisuus, jossa on esillä kaavakartan ohella suunni elun valmistelumateriaalia. Suunni elijat ovat paikalla näy elyssä kertomassa suunnitelmista. Kaavanäy elyyn voit tulla käymään sinulle sopivaan aikaan. Menetelmän etuna onkin osallistujan kannalta vapaa aikataulu ja mahdollisuus keskustella henkilökohtaises suunni elijan kanssa. Kaavanäy elyitä on järjeste y sekä yksittäisistä e ä useammista samaan aikaan nähtävillä olevista kaavoista. Suunnittelupäivät tai -illat Suunni elupäivä tai -ilta on laisuus, johon voit tulla sinulle sopivana ajankohtana. Tilaisuus järjestetään suunni elun alkuvaiheessa. Tilaisuudessa voi tutustua valmistelumateriaaliin, kuten alueelta laadi uihin selvityksiin. Tilaisuudessa keskustellaan ja suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Sibbesborgin osayleiskaavan suunnitteluviikko järjeste in Söderkullan kartanolla lokakuussa Siinä sovellet- in Charre e -menetelmää, jolla tarkoitetaan intensiivisessä tahdissa toistuvia suunni elutapaamisia. Sibbesborgin suun ni eluviikon aikana kaavoi ajat ja suunni elijat olivat Söderkullan kartanolla työskentelemässä useana päivänä. Ovet olivat avoinna kaikille kiinnostuneille ja asukkailla oli mahdollisuus tulla paikalle ja osallistua suunni eluun juuri itselle sopivana ajankohtana. Viikko huipentui iltajuhlaan, johon asukkaat olivat niin ikään tervetulleita ja kaikilla osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida suunni eluviikon tuloksia. Osallistuminen verkossa Interne n käy ö perinteisten menetelmien rinnalla on tärkeää, sillä verkossa tavoitetaan erilaisia kohderyhmiä. Erityises- työssäkäyvät aikuiset eivät usein aikataulusyistä pysty osallistumaan arki-iltaisin järjeste äviin tapahtumiin, mu a he ovat interne ssä ak ivisia. Hyödynnämme kunnan www-sivustoa tehokkaas kaavoitukseen lii yvään edo amiseen. Lisäksi olemme toteu aneet kolmelle keskeiselle suunni elualueelle ns. suunni elusivustot ja käytämme verkkoa myös edonkeruuseen mm. kyselyiden ja kommentoin työkalujen avulla. Suunnittelusivustot Suunni elusivustot kokoavat yhteen alueen suunni eluun lii yvää etoa. Sipoon Jokilaakson sivustoa käyte in alkuvaiheessa ideakilpailun ehdotusten yleisöarvioin in ja nyt sivustolla edotetaan asemakaavoituksen etenemisestä. Sibbesborgin ja Nikkilä kartanon alueiden suunni elusivustot taas kokoavat yhteen paikkaan useampia eri kaavahankkeita, jotka ovat alueilla käynnissä. Näiden sivustojen tarkoituksena on myös hieman vapaamuotoisempi edo aminen. Molemmilla sivustoilla on blogi, jossa julkaistaan suunnitteluun lii yviä kirjoituksia ja niitä voi kommentoida Harava-karttakysely Sipoon kunta osallistui vuonna 2013 valtakunnalliseen Sähköisen asioinnin ja demokra an vauhdi amisohjelmaan Harava-kar akyselyn pilo käy äjänä. Koekäy mme ne pohjaista Harava-kyselyä Nikkilän Kul uurikäytävä-projek ssa. Kysymys Nikkilästä! -kar akyselyllä selvitet- in Nikkiläläisten kokemuksia ja näkemyksiä ko taajamastaan ja sen kehi ämisestä. Kysely oli avoinna kesäkuusta syyskuun 2013 loppuun ja siihen osallistui noin 600 vastaajaa, jotka jä vät kartalle yhteensä yli merkintää. Harava-kyselyä voidaan käy ää suunni elun alkuvaiheessa asukasnäkökulman kartoitukseen sekä myöhemmässä vaiheessa suunnitelmien arvioin in. Kar akyselyiden ohella on tarpeen käy ää muita täydentäviä menetelmiä, koska osalle vastaajista kartan käyttö on liian vaikeaa. Etuna kuitenkin on se, e ä kar akyselyn avulla kerä y eto liittyy kartalle merki yihin kohteisiin. Kartalla olevan edon analysoin on nopeampaa kuin vapaamuotoisten palau eiden käsi ely. 10 Sipoon kaavoituskatsaus avoitu kats tsaus Sibbos bos planläggningsöversikt läggni gni ngs gsöve 2014

11 Verktyg för deltagande och växelverkan Interak v planering har befäst sin ställning som en del av planläggningen i vår kommun. Praxisen för deltagandet planeras varje gång innan e planprojekt startar. Under planprocessen kan möjligheterna ll växelverkan utvidgas om de a anses behövligt. Vilka metoder för deltagande som väljs för respek ve projekt beror bl.a. hur betydande planen är för olika intressenter, planområdets omfa ning, antalet poten ella intressenter och målen för planeringen. Enbart en liten detaljplaneändring kan ha mycket stor betydelse för de närmaste grannarna, och å andra sidan kan det finnas projekt som är betydande ur kommunens synvinkel men som inte berör invånarnas vardag särskilt nära. Målet med interak v planering är a få reda på invånarnas synpunkter för planläggningen. Genom interak v planering kan man också förbä ra samverkan mellan invånarna och de övriga aktörerna och stärka den sociala gemenskapen i området. Vi utvecklar metoderna för deltagande och växelverkan och följer förfaringssä en i andra kommuner och på planeringsfältet på det hela taget. Vid sidan av tradi onella möten för allmänheten i form av föreläsningar har vi infört nya, mångsidigare arbetssä. Bland dessa har olika workshopar och planutställningar varit de som använts mest i Sibbo. Där ll utvecklar och llämpar vi metoder för elektroniskt deltagande, t.ex. webbenkäter och webbsidor för specifika planeringsprojekt. Planpromenader En planpromenad är en gemensam promenad i planeringsområdet. I början av planeringsprocessen kan man samla in åsikter om området av dem som deltar i promenaden. När planeringen fortskridit längre kan man på en planpromenad berä a om de preliminära planerna och samla in t.ex. grannarnas åsikter om de ändringar som planen medför. Workshopar Workshop är en form av deltagande som kan anordnas i början av planeringsprocessen för idékläckning och kartläggning av synpunkter. På workshopar brukar man o ast planera och utveckla idéer i små grupper framför kartor. Dessa llställningar är inofficiella. Förutom a samla informa on sy ar de ll a få deltagarna a samarbeta och utbyta tankar. Till en workshop ska du anmäla dig i förväg e ersom antalet deltagare inverkar på arrangemangen. Planutställningar I utkast- eller förslagsskedet av en plan kan man anordna e evenemang som påminner om en utställning och där man förutom plankartan presenterar det övriga beredningsmaterialet. Planerarna är på plats för a berä a om planerna. En planutställning kan du besöka när det passar dig bäst. Fördelen med denna metod är a deltagarna kan välja dtabellen fri och har möjlighet a diskutera med planeraren personligen. Planutställningar har hållits både av enskilda planer och av flera planer som är offentligt framlagda sam digt. Planeringsdagar eller -kvällar En planeringsdag eller en planeringskväll är e evenemang som du kan besöka när det passar dig bäst. Evenemanget hålls i början av planeringsprocessen och sy ar ll a ge en presenta on av beredningsmaterialet, som t.ex. utredningar som gjorts över området. På en planeringsdag eller -kväll kan deltagarna diskutera och planera llsammans med planerarna. En planeringsvecka för Sibbesborgs delgeneralplan hölls på Söderkulla gård i oktober Där llämpades den s.k. Charrette-metoden, som innebär återkommande planeringsmöten i en intensiv takt. Under planeringsveckan arbetade planläggarna och planerarna flera dagar på Söderkulla gård. Dörrarna var öppna för alla intresserade och invånarna hade möjlighet a medverka i planeringen vid den dpunkt som passade dem bäst. Veckan avslutades med en kvällsfest i vilken invånarna likaså var välkomna a delta och kommentera resultaten av planeringsveckan. Deltagande på webben A använda webbmetoder parallellt med de tradi onella metoderna är vik gt eftersom internet når olika målgrupper. Särskilt vuxna som arbetar kan av dsskäl inte så o a delta i evenemang som hålls vardagskvällar, men däremot är de ak va på nätet. Vi använder kommunens webbplats effek vt för a informera om planläggningen. Vidare har vi sammanställt egna webbsidor (planeringssidor) för tre centrala planeringsområden, och använder också internet för a samla in informa on via enkäter och kommenteringsverktyg. Planeringssidor Till specifika planeringssidor på webben samlas informa on om e planeringsområde. Till en början användes webbsidorna för Sibbo Ådal för allmänhetens utvärdering av förslagen i idétävlingen, och nu används de för a ge informa on om hur detaljplaneringen fortskrider. Planeringssidorna för Sibbesborg och Nickby gård är återigen samlingsplatser för flera olika planprojekt som är på gång i dessa områden. På dessa sidor ges också något mindre formell informa on. Båda webbplatserna har en blogg där man publicerar skrivelser i anslutning ll planeringen och kommentarer ll dessa Kartenkäten Harava Sibbo kommun medverkade år 2013 i finansministeriets program för a påskynda elektronisk ärendehantering och demokra i egenskap av pilotanvändare av kartenkäten Harava. Vi använde den webbaserade Harava-enkäten på prov i projektet Kulturkorridor i Nickby. Med hjälp av kartenkäten Frågan om Nickby! utredde man nickbybornas erfarenheter och synpunkter på tätorten och utvecklandet av den. Enkäten var öppen från juni ll slutet av september 2013 och besvarades av ca 600 personer som lämnade sammanlagt över markeringar på kartan. Harava-enkäter kan användas i början av planeringsprocessen för a kartlägga invånarnas synpunkter och i senare skeden för utvärderingen av planerna. Parallellt med kartenkäter behövs även andra komple erande metoder, e ersom en del som vill svara upplever a kartan är för svår a använda. Fördelen med en kartenkät är dock a den informa on som samlas in kopplas direkt ll de platser som märkts ut på kartan. Det går snabbare a analysera uppgi er på kartan än a behandla fri formulerad respons. Sipoon kaavoituskatsaus tsaus Sibbos planläggningsöversikt läggni gn ngsöv

12 Kaavoituksesta toteutukseen Kaava luo perustan alueen rakentamiselle. Asemakaavan valmistu ua ja saatua lainvoiman voidaan alue a lähteä toteuttamaan. Ennen alueen ton en myyn ä ja talojen rakentamista on alueen kunnallistekniikka eli kadut sekä vesi- ja viemäriverkosto rakenne ava. Sipoossa alueen kunnallistekniikan suunni elua tehdään nykyisin jo asemakaavoituksen rinnalla, jo a asemakaavassa pystytään huomioimaan kunnallistekniikan latarpeet tarvi avilta osin ja toisaalta pystytään valmistautumaan en stä paremmin tuleviin kunnallistekniikan investoin tarpeisiin. Varsinaiset katu- ja muut kunnallistekniset suunnitelmat voidaan hyväksyä vasta kun asemakaava on saanut lainvoiman. Kun kunnallistekniset suunnitelmat ovat saaneet lainvoiman, voidaan alueen rakentaminen käynnistää. Yleisenä periaa eena on, e ä uuden alueen kadut rakennetaan ennen ton en myyn ä sorapintaisiksi ja kadut päällystetään vasta kun kadun varren ton t ovat rakentuneet. Näin päällyste ei rikkoudu he alkuvaiheessa rakennustöiden aikaisten työkoneiden ja muiden raskaiden ajoneuvojen aiheu amasta rasi eesta. Asemakaavan mukaiset puistot ja virkistysalueet saatetaan toteu aa vasta, kun alueen muu rakentaminen on jo hyvällä mallilla. Samoin kaavassa mahdollises- osoitetut julkiset palvelut, kuten päiväkodit ja koulut rakennetaan sitä mukaan, kun tarve niin edelly ää. Kunta myy asemakaava-alueen ton t yleensä siinä vaiheessa, kun alueen kunnallistekniikka on katujen päällystämistä vaille valmis ja ton t on merki y maastoon. Näin mahdolliset ton- n ostajat pääsevät tutustumaan alueella myynnissä oleviin ton eihin paikan päälle. Från planläggning till genomförande Byggandet i e område grundar sig all d på en plan. Genomförandet av e område kan starta när detaljplanen blivit klar och vunnit laga kra. Innan tomter börjar säljas och hus byggas i e område ska kommunaltekniken, dvs. gatorna och va enoch avloppsnätet anläggas. I Sibbo planeras kommunaltekniken nuför den parallellt med detaljplaneringen för a man i detaljplanen ska kunna beakta det utrymme som kommunaltekniken behöver och å andra sidan förbereda sig bä re för de kommande behoven av investeringar i kommunaltekniken. De egentliga gatuplanerna och andra planerna för kommunaltekniken kan godkännas först när detaljplanen har vunnit laga kra. När de kommunaltekniska planerna har vunnit laga kra kan byggnadsarbetena starta i området. En allmän princip är a gatorna i e ny område byggs som grusvägar innan tomterna börjar säljas och beläggs först när tomterna längs dem har bebyggts. På det här sä et söndras inte beläggningen genast i början av arbetsmaskiner och andra tunga fordon som belastar gatorna. Det händer a parker och rekrea onsområden i en detaljplan genomförs först när det övriga byggandet ll största delen är klart. Likaså byggs offentliga tjänster som eventuellt anvisats i planen, såsom daghem och skolor, allte ersom behovet kräver. Kommunen säljer tomter i e detaljplaneområde i det skede när kommunaltekniken är klar så nära som på beläggningen av gatorna och tomterna har märkts ut i terrängen. På det sä et kan poten ella köpare bekanta sig med tomterna på ort och ställe. 12 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2014

13 Maapolitiikka - Markpolitik Sipoon kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymä ( , tarkiste u versio hyväksy y ) maapolii nen ohjelma. Siinä valtuusto määri elee maapolii set tavoi eet ja periaatteet. Sipoon maapolii sen ohjelman mukaan kunta tarjoaa maata korkeatasoisen ja tasapainoisen elinympäristön ylläpitämiseksi ja monipuolisen elinkeinoelämän saavu amiseksi. Tavoi eena on suunnata pääosa uudesta asuntorakentamisesta asemakaavoitetuille alueille kunnan kasvutavoite huomioiden. Maapolii nen ohjelma tarkistetaan valtuustokausi ain. Tavoi eena on, e ä valtuusto hyväksyy tarkistetun ohjelman vuoden 2014 aikana. KIINTEISTÖJEN LUOVUTUS KUNNALLE VEROVAPAATA VUONNA 2014 YKSITYISEN MAANOMISTAJAN TAI KUOLINPESÄN TEKEMÄ KIINTEISTÖN LUOVUTUS KUNNALLE ON VUODEN 2014 LOPPUUN SAAKKA VEROVAPAATA. VEROVAPAUS KOSKEE KIINTEISTÖN MYYNTIÄ JA VAIHTOA. VEROVAPAUS KOSKEE LUOVUTUSVOITTOA. LUOVUTUSVOITOSTA MAKSETAAN YLEENSÄ VEROA 30 %. Maapolii sen ohjelman periaa eiden mukaises Sipoon kunnassa varaudutaan kaikkien lain mahdollistamien maapolii sten keinojen käy öön. Näin ollen kunnalla on myös valmius sekä raakamaan ja yleisten alueiden lunastukseen e ä etuosto-oikeuden käy öön yleisen tarpeen niin vaa essa. Kunta on käy änyt etuosto-oikeu aan sekä raakamaan ja asemakaavoitetun maan lunastusta muutamaan o eeseen. Kunnan maapolii sen ohjelman mukaises asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaises kunnan omistamille maille. Raakamaan (raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoi amatonta maata) hankinnassa käytetään ensisijaises- vapaaehtoisia kiinteistökauppoja. Raakamaasta makse avan hinnan tulee olla kohtuullinen. Maankäy ösopimuksia laaditaan, mikäli ne ovat kunnan edun mukaisia. Maankäy ösopimuksia käytetään pääasiassa jo asemakaavoitetuilla alueilla. Maanomistajien kanssa tehdään ensin sopimus asemakaavoituksen aloi amisesta, jolla maanomistaja sitoutuu maksamaan asemakaavan laadinnasta aiheutuvat kustannukset ja kunta sitoutuu laa maan asemakaavan. Varsinainen maankäy ösopimus, jolla sovitaan asemakaavan toteu amisen aiheu amista korvauksista, tehdään yleensä kaavaehdotusvaiheessa. Yksityisen aloi eeseen perustuva asemakaavan laadinta tai muutos edelly ää aina sopimukseen pääsyä. Tehdyt sopimukset Sipoon kunnalla ja yksityisillä maanomistajilla on voimassa seitsemän sopimusta, joilla on sovi u maankäytön hankeyhteistyöstä. Sopimuksilla on sovi u alustavas alueiden asemakaavoituksesta sekä kaavojen toimeenpanoon lii yvien kustannusten korvaamisesta. Hankeyhteistyösopimuksia on seuraavilla alueilla: Eriksnäs, Majvik, Nevas (vapaa-ajan asumista ja virkistystoimintaa), Joensuu, Talma, Bastukärr (työpaikka-alue) ja Hitå. Näistä asemakaavoitus on käynnistynyt Eriksnäsin, Joensuun, Nevaksen ja Bastukärrin alueilla. Nikkilässä on meneillään kolme (N 40, N 43 ja N 53) kaavahanke a ja Söderkullassa yksi (S 17a) kaavahanke, joihin lii yy maankäy ösopimus. Lisäksi Myyraksessa ja Boxissa on meneillään sopimuksiin perustuvat asemakaavatyöt. I Sibbo kommun gäller e markpoli skt program som godkändes av fullmäk ge (reviderades ). I de a fastställer fullmäk ge de markpoli ska målen och principerna. I enlighet med markpoli ska programmet ska kommunen llhandahålla mark för a upprä hållandet av en förstklassig och balanserad livsmiljö och främjandet av e mångsidigt näringsliv. Målet är a inrikta största delen av ny bostadsbyggande ll detaljplanerade område med beaktande av kommunens llväxtmål. Det markpoli ska programmet ses över en gång under fullmäk ges mandatperiod. Målet är a fullmäk ge ska godkänna det reviderade programmet under år I enlighet med principerna i markpoli ska programmet ställer Sibbo kommun in sig på a utny ja alla markpoli ska medel som möjliggörs i lag. Det här betyder a kommunen också har beredskap dels a lösa in såväl råmark som allmänna områden, och dels a utny ja förköpsrä en om det allmänna behovet så kräver. Kommunen har vid några llfällen utny jat förköpsrä en samt rä en a inlösa råmark och detaljplanerad mark. I enlighet med kommunens markpoli ska program ska detaljplaner utarbetas i Sibbo i första hand för mark som ägs av kommunen. Anskaffningen av råmark (icke-detaljplanerad mark) sker främst genom frivilliga fas ghetsaffärer. Priset på råmark ska vara rimligt. Markanvändningsavtal ingås ifall de är förenliga med kommunens intresse. Markanvändningsavtal används i huvudsak på redan detaljplanerade områden. Med markägarna ingås först e avtal med markägarna om a detaljplanläggningen ska startas, varvid markägarna förbinder sig a betala kostnaderna för planläggningsarbetet och kommunen förbinder sig a utarbeta detaljplanen. Det egentliga markanvändningsavtalet, där man avtalar om de ersä ningar som genomförandet av detaljplanen ger upphov ll, görs i allmänhet i planförslagsskedet. Utarbetande eller ändring av en detaljplan på en privatpersons ini a v förutsä er all d a samförstånd uppnås. Gjorda avtal Sibbo kommun har ingå sju olika avtal med privata markägare om samarbete kring markanvändningsprojekt. I avtalen har man överenskommit preliminärt om detaljplanläggningen av områdena och om ersä ningen för kostnaderna i anknytning ll planernas genomförande. Avtal om samarbetsprojekt har ingå s om följande områden. Eriksnäs, Majvik, Nevas (fri dsboende och rekrea on), Joensuu, Tallmo, Bastukärr (arbetsplatsområde) och Hitå. Av dessa har planläggningen startat i Eriksnäs, Joensuu, Nevas och Bastukärr. I Nickby pågår tre planprojekt (N 40, N 43 och N 53) och i Söderkulla e planprojekt (S 17a) som markanvändningsavtal har ingå s för. Där ll pågår detaljplaneringsarbeten som grundar sig på avtal i Myras och Box. ÖVERLÅTELSE AV FASTIGHETER TILL KOMMUNEN SKATTEFRITT ÅR 2014 EN PRIVAT MARKÄGARE ELLER ETT DÖDSBO KAN GÖRA EN FASTIGHETSÖVERLÅTELSE TILL KOMMUNEN SKATTEFRITT FRAM TILL UTGÅNGEN AV ÅR SKATTEFRIHETEN GÄLLER ÖVERLÅTELSEVINSTEN VID FÖRSÄLJNING ELLER BYTE AV FASTIGHET. PÅ ÖVERLÅTELSEVINSTEN BETALAS I ALLMÄNHET 30 % SKATT. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

14 Seudullinen suunnittelu - Regional planering Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteises alueiden käyttöä maakunnan alueella. Kaavassa ratkaistaan usean kunnan osalta aluerakenteen periaa eellisia kysymyksiä. Maakuntakaavan tarkasteluajanjakso ulo uu vuo a tulevaisuuteen. Kaavan laa i maakunnan lii o ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Vaihemaakuntakaavasta on kyse silloin, kun kaavassa käsitellään vain niitä aihealueita, joissa uusille suunnitelmille on tarve a. Vaihekaava voidaan laa a myös etylle maakunnan osa-alueelle. Maakuntakaava ohjaa kun en kaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunni elua. Maakuntakaavan ylikunnalliset linjaukset tarkentuvat kun en laa mien yleis- ja asemakaavojen kau a. Maakuntakaavalla ei rajoiteta kuntakaavoituksen ratkaisuja sellaisissa asioissa, joihin ei liity valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia tarpeita. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mu a se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan. Sipoon kunta kuuluu Uudenmaan lii oon, joka vastaa Uudellamaalla maakuntakaavan laa misesta. Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava Sipoossa on tällä hetkellä voimassa ympäristöministeriön vahvistama Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava, joka sisältää kaikkien maankäy ömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaa eet vuoteen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavaa mm. aluerakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän sekä kaupan palvelurakenteen osalta korvaava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava hyväksy in maakuntavaltuustossa Kaava on parhaillaan vahviste avana ympäristöministeriössä. Kaavasta jäte in vahvistamatta Östersundomin alue, jonka suunni elu jatkuu. Tämän alueen osalta ovat voimassa aiemmin vahvistetut maakuntakaavat. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt marraskuussa Kaavan tavoi eena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvoin a Uudellamaalla. 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään yhteiset kehi ämislinjat elinkeinojen ja innovaa- otoiminnan, logis ikan, tuulivoiman, viherrakenteen ja kul uuriympäristöjen osalta. Kaava ka aa koko maakunnan 26 kunnan alueen, ja se tarkistaa ja täydentää jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Tavoi eena on, e ä maakuntavaltuusto hyväksyy neljännen vaihemaakuntakaavan vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisä etoja maakuntakaavoituksesta: Uudenmaan lii o, o.fi/aluesuunni elu Landskapsplan I landskapsplanen planeras områdesanvändningen i landskapet i stora drag. Planen avgör de principiella frågorna i en regionstruktur som omfa ar flera kommuner. Landskapsplanens granskningsperiod sträcker sig år in i fram den. Landskapsplanen utarbetas av landskapsförbundet och godkänns av landskapsfullmäk ge. Landskapsplanen fastställs av miljöministeriet. Om man i en landskapsplan bara behandlar de ämnesområden som har behov av ny planering handlar det om en etapplandskapsplan. En etapplandskapsplan kan också utarbetas för e visst delområde av landskapet. Landskapsplanen styr planläggningen i kommunerna och den övriga planeringen av områdesanvändningen som görs av myndigheterna. De kommunöverskridande riktlinjerna i landskapsplanen preciseras i de generalplaner och detaljplaner som utarbetas i kommunerna. Landskapsplanen begränsar inte den kommunala planläggningens lösningar i sådana ärenden som inte förknippas med riksomfa ande, landskapstäckande eller regionala behov. Landskapsplanen är inte i kra i e område som har en lagkra vunnen generalplan, men den fungerar som vägledning om generalplanen ändras. Sibbo kommun hör ll Nylands förbund som ansvarar för utarbetandet av landskapsplanen i Nyland. Den övergripande landskapsplanen för Östra Nyland I Sibbo gäller för närvarande den av miljöministeriet fastställda övergripande landskapsplanen för Östra Nyland, vilken omfa ar principerna för områdesanvändningen och samhällsstrukturen i alla former av markanvändning fram ll år Etapplandskapsplan 2 för Nyland Etapplandskapsplan2 för Nyland, som ersä er den övergripande landskapsplanen för Östra Nyland bl.a. beträffande regionstrukturen och trafiksystemet som stödjer de a samt handelns servicestruktur, godkändes av landskapsfullmäk ge Planen är som bäst hos miljöministeriet för fastställelse. I den fastställda planen ingår inte Östersundom, för vars del planeringen fortsä er. I nämnda område gäller digare fastställda landskapsplaner. Etapplandskapsplan 4 för Nyland Beredningen av etapplandskapsplan 4 för Nyland startade i november Planen har som mål a stödja hållbar konkurrenskra och välfärd i Nyland. I etapplandskapsplan 4 definieras gemensamma utvecklingslinjer för näringar och innova onsverksamhet, logis- k, vindkra, grönstruktur och kulturmiljöer. Planen omfa ar alla 26 kommuner i landskapet och är en precisering och komple ering av befintliga landskapsplaner. Målet är a landskapsförbundet ska godkänna etapplandskapsplan 4 före utgången av år Mer informa on om landskapsplaneringen: Nylands förbund, o.fi/sv/regionplanering 14 Sipoon kaavoituskatsaus katsaus Sibbos b planläggningsöversikt 2014

15 Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma - MASU ja HLJ 2015 Helsingin seudun 14 kuntaa, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja val o ovat solmineet maankäy öä, liikenne ä ja asumista koskevan (MAL) aiesopimuksen, jonka mukaan Helsingin seudulle on laadi ava yhteinen maankäy ösuunnitelma (MASU). Suunnitelmassa sovitetaan yhteen seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehi ämisperiaatteet ja ratkaisut. Suunnitelma laaditaan iviissä yhteistyössä seudun kun en, HSL:n, MAL-neuvo elukunnan ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen kanssa. Helsingforsregionens gemensamma markanvändningsplan - MASU och HLJ 2015 De 14 kommunerna i Helsingforsregionen, samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) och staten har ingå e inten onsavtal om markanvändning, boende och trafik (MBT), enligt vilket en gemensam markanvändningsplan ska utarbetas för Helsingforsregionen (MASU). I planen samordnas regionens områdesoch samhällsstruktur liksom utvecklingsprinciperna och lösningarna för trafiksystemet. Planen utarbetas i tä samarbete med kommunerna, HRT, MAL-delega onen och Helsingforsregionens samarbetsmöte. SIPOON KUNTA OSALLISTUU AKTIIVISESTI SEUDULLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN MYÖS ERI YHTEISTYÖELINTEN JÄSENYYDEN KAUTTA. KESKEISIÄ SEUDULLISIA YHTEISTYÖFOORUMEITA, JOIHIN SIPOO OSALLISTUU OVAT: HELSINGIN SEUDUN 14 KUNNAN MUODOSTAMA MAANKÄYTTÖÄ, ASUMISTA JA LIIKENNETTÄ KOSKEVA MAL-NEUVOTTELUKUNTA SEKÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN 10 KEHYSKUNNAN MUODOSTAMAN KUUMA-SEUDUN YHTEISTOIMINTA. Helsingin seudun aiesopimuksen edelly ämän maankäy ösuun nitelman (MASU) ja siihen sisältyvän asuntopolii sen ohjelman laa minen on käynnis tynyt iviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelun kanssa. Tavoi eena on näiden suunnitelmien pohjalta neuvotella seuraavan aiesopimuksen toimenpiteet ja resurssit mm. investoin en suuntaamiseksi. Lisäksi hahmotellaan pidemmän aikavälin kehitystä (2040 ja 2050+) siten, e ä turvataan seudun yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus. Maankäy ösuunnitelma ei ole juridinen suunnitelma vaan se tarkentaa maakuntakaavaa Helsingin seudun osalta ja toimii pohjana kun en yleis- ja asemakaavoituksen suunni elulle ja asuntotuotannon toteu amiselle. Ta voi eena on, e ä suunnitelmat (MASU ja HLJ 2015) valmistuvat vuonna Lisä etoja: ja Den markanvändningsplan (MASU) som förutsä s i Helsingforsregionens inten onsavtal liksom upprä andet av e bostadspoli skt program har startat i nära samarbete med beredningen av Helsingforsregionens trafiksystemplan (HLJ 2015). Målet är a u från dessa planer förhandla om åtgärderna och resurserna i nästa inten onsavtal , bl.a. för planeringen av investeringar. Där ll skisserar man upp utvecklingen på längre sikt (2040 och 2050+) för a säkerställa a regionens samhällsstruktur även i fram den är förenlig med principerna för hållbar utveckling. Markanvändningsplanen är inte en juridisk plan, utan en precisering av landskapsplanen för Helsingforsregionens del. Den fungerar som underlag för general- och detaljplanläggningen i kommunerna och för genomförandet av bostadsproduk onen. Målet är a planerna (MASU och HLJ 2015) ska vara klara år Mer informa on: och SIBBO KOMMUN MEDVERKAR AKTIVT I DET REGIONALA UTVECKLINGSARBETET OCKSÅ VIA MEDLEMSKAP I OLIKA SAMARBETSORGAN. DELEGATIONEN FÖR MARKANVÄNDNING, BOENDE OCH TRAFIK I HELSINGFORSREGIONEN (MBT), ETT SAMARBETE SOM OMFATTAR DE 14 KOMMUNERNA I HELSINGFORSREGIONEN, OCH SAMARBETET I KUUMA-REGIONEN, SOM BESTÅR AV 10 KRANSKOMMUNER RUNT HUVUDSTADSREGIONEN, ÄR CENTRALA REGIONALA SAMARBETSFORUM SOM SIBBO DELTAR I. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

16 Yleiskaavoitus - Generalplanering Yleiskaavoituksella ohjataan kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä yleispiirteises. Siinä määritellään kunnan maankäytön keskeisimmät periaa eet yksityiskohtaisemman kaavoituksen ja muun suunni elun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Maankäy ö- ja rakennuslaissa esitetyt sisältövaa mukset ohjaavat yleiskaavoitusta, mu a tapauskohtainen suunni elun tarve ja kaavan ohjausvaikutukselle asete avat tavoi eet määri elevät, minkälaisiin asioihin kaavatyö paino uu. Aivan kuten yleiskaavan voi laa a vain osalle kunnan alueesta tai jotain sektoria koskien (osayleiskaava), on yleiskaavoja myös erityyppisiä riippuen siitä, minkälainen ohjausvaikutus yleiskaavalle halutaan antaa. Planläggningen på generalplanenivå styr utvecklingen av samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen i stora drag. I generalplanerna fastställs de vik gaste principerna för markanvändningen som underlag för mer detaljerad planläggning och övrig planering samt byggande och annan markanvändning. Innehållskraven i markanvändnings- och bygglagen styr generalplaneringen, men behovet av planering och de mål som ställts angående planens styrande verkan bestämmer vilka frågor som accentueras i planarbetet. På samma sä som en generalplan bara kan utarbetas för en del eller en sektor i kommunen (delgeneralplan), finns det också olika typer av generalplaner beroende på hurdan styrande verkan man vill ge generalplanen. Yleiskaava voi olla hyvin yleispiirteinen tai si en yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava. Suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena voidaan käy ää ranta-alueille laadi uja yleiskaavoja niiltä osin kuin kaavassa on määrä y. Muuten yleiskaavat ohjaavat tarkempaa kaavoitusta ja muuta suunni elua. Yleiskaavoja voidaan laa a myös oikeusvaikutuksiltaan erilaisina. Yleiskaavoitusta ohjaavia säädöksiä on maankäy ö- ja rakennuslain (MRL) luvussa 5. Sipoossa laadi avat osayleiskaavat voidaan jakaa kahteen ryhmään: asemakaavoitusta ohjaaviin strategisiin osayleiskaavoihin sekä kylien kehi ämistä ja lupavalmistelua tukeviin, mitoi aviin kyläalueiden osayleiskaavoihin. Yleiskaavan laa minen on aina usean vuoden mi ainen prosessi. Minimiaika osayleiskaavan laa misessa on noin kaksi vuo a, mutta useimmiten osayleiskaavan laa minen kestää tätä kauemmin. Lisä etoja yleiskaavoista löydät kunnan ne sivuilta: Sipoon yleiskaava 2025 Sipoon yleiskaava 2025 (valtuuston hyväksymä) käsittää koko kunnan alueen saaristoa lukuun o ama a. Kaava on laadi u strategiseksi yleiskaavaksi, jossa on keskity y osoi amaan Sipoon maankäytön kehi ämisperiaa eet sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merki ävimmät maankäytölliset ja ympäristölliset kokonaisuudet ja niihin lii yvät verkostot. Sipoon yleiskaavalla 2025 kunta varautuu uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 2025 mennessä. Pääosa tästä kasvusta on osoite u Talma-Nikkilä -vyöhykkeelle sekä Söderkullan taajamaan ja sen ympäristöön. Taajamatoimintojen alueiden lisäksi uu a asutusta on kaavailtu sijoi uvan myös kehite äville kyläalueille. SIPOOSSA LAADITTAVAT OSAYLEISKAAVAT VOIDAAN JAKAA KAHTEEN RYHMÄÄN: ASEMAKAAVOITUSTA OHJAAVIIN STRATEGISIIN OSAYLEISKAAVOIHIN SEKÄ KYLIEN KEHITTÄMISTÄ JA LUPAVALMISTELUA TUKEVIIN, MITOITTAVIIN KYLÄALUEIDEN OSAYLEISKAAVOIHIN. DE DELGENERALPLANER SOM UTARBETAS I SIBBO KAN DELAS IN I TVÅ GRUPPER: STRATEGISKA DELGENERAL- PLANER SOM STYR DETALJPLANERINGEN, OCH DIMENSIONERANDE DELGENERALPLANER SOM STÖDJER UTVECKLINGEN AV BYARNA OCH LOVBEREDNINGEN. En generalplan kan vara uppgjord i stora drag eller som en detaljerad generalplan med områdesreserveringar. Som direkt underlag för beviljande av bygglov kan man använda generalplaner som utarbetats för strandområden ll de delar som har angivits i planen. I övrigt styr generalplanerna den mer detaljerade planläggningen och övrig planering. Generalplaner kan också ha olika rä sverkningar. Bestämmelser som styr generalplaneringen ges i kapitel 5 i markanvändningsoch bygglagen (MBL). De delgeneralplaner som utarbetas i Sibbo kan delas in i två grupper: strategiska delgeneralplaner som styr detaljplaneringen, och dimensionerande delgeneralplaner som stödjer utvecklingen av byarna och lovberedningen. Processen för a utarbeta en generalplan pågår all d flera år. För delgeneralplaner är den kortaste möjliga den ungefär två år, men i de flesta fall tar arbetet längre d i anspråk. Mer informa on om generalplanerna finns på kommunens webbplats: Generalplan för Sibbo 2025 Generalplan för Sibbo 2025 (godkänd av fullmäk ge ) omfa ar hela kommunens område med undantag för skärgården. Planen är en strategisk generalplan som främst visar utvecklingsprinciperna för markanvändningen i Sibbo samt de beträffande region- och samhällsstrukturen mest betydande markanvändningsoch miljömässiga helheterna och nätverken som ansluter sig ll dessa. I och med generalplanen ställer kommunen in sig på a ta emot nya invånare i hela Sibbo fram ll år 2025 Huvuddelen av llväxten har anvisats ll zonen Tallmo-Nickby och ll Söderkulla med omgivning. Utöver områdena för tätortsfunk oner har ny bosä ning planerats även ll byområdena under utveckling. 16 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2014

17 Yleiskaavan 2025 mukaises keskeisiä suunni eluperiaa eita ovat mm. yhdyskuntarakenteen kehi äminen raideliikenteeseen perustuen iviillä ja matalalla rakenteella sekä työpaikka-alueiden osoi aminen liikenteellises ja toiminnallises kiinnostaviin sekä ympäristön kannalta sopiviin paikkoihin. Sipoon yleiskaava 2025 tuli lain voimaiseksi korkeimman hallintooikeuden päätöksellä Oikeusvaiku eisena laadi ua yleiskaavaa toteutetaan yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituksen kau a. I enlighet med generalplanen 2025 är de mest centrala planeringsprinciperna bl.a. a utveckla samhällsstrukturen med stöd av spårtrafiken som en tät och låg struktur samt a anvisa områden för arbetsplatser ll trafik- och verksamhetsmässigt intressanta platser som är lämpliga för de a ändamål även ur miljösynvinkel. Generalplan för Sibbo 2025 vann laga kra i och med Högsta förvaltningsdomstolens beslut En generalplan som utarbetats med rä sverkningar genomförs via mer detaljerade delgeneralplaner och detaljplaneringen. Sipoon yleiskaava 2025 pienennös (KHO ). / Generalplan för Sibbo 2015 förminskning (HFD ). Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

18 Strateginen osayleiskaavoitus Sipoossa on parhaillaan käynnissä laajojen alueiden strateginen osayleiskaavoitus. Näillä strategisilla osayleiskaavoilla tarkennetaan koko kunnan yleiskaavan taajama-alueita, jotka ovat esite y yleiskaavassa melko yleispiirteises. Strategiset osayleiskaavat tulevat toimimaan ko. alueiden asemakaavoituksen ja tarkemman suunni elun pohjana. Strategisilla osayleiskaavoilla määritellään yhdyskuntarakenteen suuret linjat. Niillä vastataan muun muassa kysymyksiin: miten yhdyskuntarakenne kokonaisuudessaan toimii, miten luodaan edellytykset joukkoliikenteen järjestämiselle, miten ja missä järjestyksessä alueet toteutuvat, miten alueiden vesi- ja energiahuolto järjestetään, missä ovat palvelut ja työpaikat, mitkä luontoalueet säilytetään, jne. Strategisella osayleiskaavoituksella konkre soidaan Sipoon kunnan yleiskaava 2025 tavoi eita ja suunnitellaan yhdyskuntarakenteen tulevaisuu a vielä pidemmällä aikavälillä. G 18 Eriksnäsin osayleiskaava Alue a on tarkoitus kehi ää Sipoon kasvustrategian mukaises merki ävänä uutena merellisenä asuinalueena palveluineen ja työpaikkoineen. Alueesta tavoitellaan uu a kunnan osa-alue a, jonka rakentuminen tukeutuu julkiseen liikenteeseen, pitkällä tähtäimellä Söderkullaan toteute avaan raideliikenneratkaisuun. Osana Eriksnäsin osayleiskaavatyötä tullaan tarkastelemaan myös Hangelbyn alueen maankäy öä alueen maanomistajan jä ämän kaavoitusaloi een mukaises. Alueen kehi äminen on organisoitu Sipoon kunnan ja alueen suurimman maanomistajayhteenliittymän kanssa. Osayleiskaavan laa minen alueelle on osa tätä ns. aluekehityshanke a. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Tavoi eena on saada Eriksnäsin osayleiskaava valtuuston hyväksy äväksi vuoden 2014 lopussa. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama, yleiskaavoi aja Eveliina Harsia ja liikennesuunni elija Eva Lodenius G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava Tarkoituksena on laa a Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheises lii yville Vantaan Länsisalmen sekä osille Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosia sekä Sipoon Granön ja Majvikin alueille näiden kolmen kunnan yhteinen yleiskaava. Kaavatyössä määritellään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen määrä ja laatu sekä niiden lii yminen ympäröiviin alueisiin. Osana yleiskaavatyötä tehdään laajempaa alue a koskeva liikennejärjestelmätarkastelu, koska kysymyksessä on etelärannikon kasvukäytävään lii yvän kokonaisuuden osa. Strategisk delgeneralplanering Strategisk delgeneralplanering av vidsträckta områden pågår just nu i Sibbo. Med dessa strategiska delgeneralplaner preciseras de tätortsområden som har lagts fram i tämligen stora drag i Generalplan för Sibbo De strategiska delgeneralplanerna kommer a utgöra underlag för detaljplanläggningen och den mer ingående planeringen i respek ve område. De strategiska delgeneralplanerna drar upp de stora linjerna för samhällsstrukturen. De ger svar på bland annat följande frågor: hur fungerar samhällsstrukturen i sin helhet, hur ska man skapa förutsä ningar för anordnandet av kollek vtrafiken, på vilket sä och i vilken ordningsföljd ska områdena gen omföras, hur ska va en- och energiförsörjningen anordnas, var ska servicen och arbetsplatserna placeras, vilka naturområden ska bevars osv. Den strategiska delgeneralplaneringen konkre serar målen i Generalplan för Sibbo 2025 och planerar samhällsstrukturens fram d på ännu längre sikt. G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs Området ska utvecklas i enlighet med kommunens llväxtstrategi ll e betydande, ny havsnära bostadsområde med service och arbetsplatser. Man strävar e er a bygga upp e ny delområde av kommunen, vars struktur stödjer sig på kollek vtrafiken på lång sikt på spårtrafiklösningen i Söderkulla. Inom ramen för arbetet med delgeneralplanen för Eriksnäs kommer man även a granska markanvändningen i Hangelbyområdet i enlighet med markägarens ini a v ll planläggning. Utvecklandet av området har organiserats mellan Sibbo kommun och den största sammanslutningen av markägare i området. A utarbeta en delgeneralplan för de a område är en del av det så kallade regionutvecklingsprojektet. Förslaget ll delgeneralplan var framlagt Målet är a lämna in Eriksnäs delgeneralplan ll fullmäk ge för godkännande år Generalplanechef Kaisa Yli-Jama, generalplanläggare Eveliina Harsia och trafikplanerare Eva Lodenius. G 19 Gemensam generalplan för Östersundom En för tre kommuner gemensam generalplan planeras för de områden som anslu ts ll Helsingfors samt de närliggande stadsdelarna Västersundom i Vanda samt delar av stadsdelarna Länsimäki, Vaarala och Ojanko, liksom Granö och Majvik i Sibbo. Vid planarbetet fastställs omfa ningen och arten för olika funk oner, t.ex. för boende och arbetsplatser, samt hur dessa funk oner ansluter sig ll de omgivande regionerna. Som en del av generalplanearbetet görs en granskning av trafiksystemet i e mer vidsträckt område e ersom det handlar om en del av llväxtkorridoren längs sydkusten. 18 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2014

19 Tavoi eena on saada kaavaehdotus Östersundom-toimikunnan hyväksy äväksi ja ase aa se nähtäville vuoden 2014 lopulla, jonka jälkeen kaava menee Ympäristöministeriön vahviste avaksi. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama, yleiskaavoi aja Eveliina Harsia ja liikennesuunni elija Eva Lodenius G 20 Talman osayleiskaava Talman osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteu amiseksi tähtäävistä suunni eluhankkeista. Sipoon yleiskaavan 2025 mukaises Talman alueesta on tarkoitus kehittää raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen, noin asukkaan taajamakeskus. Osayleiskaava on nimensä mukaises yleispiirteinen kaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaa eet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunni elun, maankäytön sekä rakentamisen perustaksi. Talman osayleiskaavassa osoitetaan asemakaavoite avaksi tarkoitetut alueet, kunkin alueen pääasiallinen käy ötarkoitus sekä liikenneverkon periaa eet. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Tavoi eena on saada kaava valtuuston hyväksy äväksi vuoden 2014 aikana. Kaavoituskoordinaa ori Suvi Kaski ja yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama Konsul : A-konsul t Oy G 22 Sibbesborgin osayleiskaava Tarkoituksena on laa a Söderkullan ympäristöön asemakaavoitusta ohjaava osayleiskaava, joka mahdollistaa voimakkaan kaupunkirakenteen kasvun kestävän yhdyskunnan periaa eita nouda aen. Osayleiskaavan laa misen pohjana ovat Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunni elukilpailu ja sen lopputulokset sekä vuoden 2012 aikana laadi u Sibbesborgin kehityskuvan ja siihen lii yvä kestävyyskriteeristö. Sibbesborgin suunni elussa varaudutaan itämetron jatkamiseen alueelle. Itämetron linjausvaihtoehdoista ja niihin lii yvistä maankäytön rakennemalleista on laadi u selvitys Sipoon kunnan, Uudenmaan liiton ja HSL:n yhteistyönä. Tavoi eena on saada osayleiskaavaluonnos nähtäville syksyllä 2014 ja kaava valtuuston hyväksy äväksi vuoden 2015 aikana. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama, yleiskaavoi aja Eveliina Harsia ja liikennesuunni elija Eva Lodenius Konsul : WSP Finland Målet är a Östersundomdelega onen ska godkänna planförslaget och a det ska läggas fram offentligt i slutet av år 2014, varefter planen går ll Miljöministeriet för fastställelse. Generalplanechef Kaisa Yli-Jama, generalplanläggare Eveliina Harsia och trafikplanerare Eva Lodenius. G 20 Delgeneralplan för Tallmo Delgeneralplanen för Tallmo är en av de vik gaste planerna när det gäller a verkställa kommunens llväxtstrategi. I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 ska Tallmoområdet utvecklas med stöd av spårtrafiken ll e beträffande funk onerna mångsidigt tätortscentrum för ca invånare. Delgeneralplanen är som namnet säger en plan som generellt visar principerna för den e ersträvade utvecklingen och anvisar områden som underlag för den mer detaljerade planläggningen, den övriga planeringen, markanvändningen och byggandet. I delgeneralplanen för Tallmo anvisas de områden som är avsedda för detaljplanering, det huvudsakliga användningssy et för respek ve område samt principerna för trafiknätet. Förslaget ll delgeneralplan var framlagt Målet är a lämna in planen ll fullmäk ge för godkännande under år Planläggningskoordinator Suvi Kaski och generalplanechef Kaisa Yli-Jama. Konsult: A-konsul t Oy G 22 Delgeneralplan för Sibbesborg Avsikten är a utarbeta en delgeneralplan som styr detaljplanläggningen i Söderkulla med näromgivningar. Planen ska möjliggöra en kra ig llväxt i stadsstrukturen med iak agande av principerna om e hållbart samhälle. Delgeneralplanen grundar sig på planeringstävlingen om e hållbart samhälle i Sibbesborg och u allet av denna samt på utvecklingsbilden för Sibbesborg, som sammanställdes år 2012, och uppsä ningen av hållbarhetskriterier som knyter an ll utvecklingsbilden. I planeringen av Sibbesborg räknar man med a östmetron förlängs ll a omfa a de a område. Om de alterna va bansträckningarna för östmetron och de relaterade strukturmodellerna för markanvändningen har en utredning sammanställts som e samarbete mellan Sibbo kommun, Nylands förbund och HRT. Målet är a utkastet ll delgeneralplan ska läggs fram offentligt hösten 2014 och planen ska föreläggas fullmäk ge för godkännande under år Generalplanechef Kaisa Yli-Jama, generalplanläggare Eveliina Harsia och trafikplanerare Eva Lodenius. Konsult: WSP Finland Visualisoin tulevasta Sibbesborgin alueesta WSP Finland. / Visualisering av fram da Sibbesborg WSP Finland. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

20 Nikkilän kehityskuva Nikkilää koskien on tavoi eena käynnistää kehityskuvan laa minen vuonna Kehityskuvan tavoi eena on luoda laajempi näkemys Nikkilän kehi ämisen periaa eista alueen asemakaavoituksen tueksi. Kehityskuvassa määritellään Nikkilän tulevan kasvun painopisteet ja suunnat sekä eri toimintojen pääasiallinen sijoi uminen. Osana kehityskuvatyötä mie tään Nikkilän tulevaisuuden asumisen ja työnteon tapoja sekä vetovoimatekijöitä. Lisäksi tutkitaan Nikkilän alueen maankäytöllisiä edellytyksiä henkilöjunaliikenteen käynnistymiseen Kerava-Nikkilä rataosuudella. Kehityskuva on yleispiirteinen, strateginen kuvaus tavoiteltavasta alueiden tulevasta maankäytöstä, siihen vaiku avista tekijöistä ja sen aiheu amista muutoksista. Kehityskuvalla ei ole samanlaisia oikeudellisia vaikutuksia kuin osayleiskaavalla. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Yli-Jama ja kaavoituspäällikkö Ma Kanerva Utvecklingsbilden för Nickby När det gäller Nickby är avsikten a starta utarbetandet av en utvecklingsbild år Utvecklingsbilden ska ge en bredare syn på principerna för utvecklandet av Nickby som stöd för detaljplaneringen. I utvecklingsbilden fastställs tyngdpunkterna och riktningarna för den kommande llväxten samt den huvudsakliga placeringen av olika funk oner. Som en del av arbetet med utvecklingsbilden behandlas även fram da sä a bo och arbeta på i Nickby och tätortens a rak onsfaktorer. Där ll undersöks de markanvändningsmässiga förutsä ningarna i Nickby för a starta persontågstrafik mellan Kervo och Nickby. Utvecklingsbilden är en strategisk beskrivning i stora drag om den e ersträvade fram da markanvändningen, faktorerna som påverkar markanvändningen och ändringarna som markanvändningen medför. Utvecklingsbilden har inte samma juridiska verkningar som en delgeneralplan. Generalplanechef Kaisa Yli-Jama och planläggningschef Ma Kanerva Hyväksytyt tai lainvoiman saaneet osayleiskaavat Saariston ja rannikon osayleiskaava Valtuuston hyväksymä Saariston ja rannikon osayleiskaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden hylä yä kaavan hyväksymispäätöksestä päätöksestä tehdyt valitukset. Boxin osayleiskaava Valtuuston ja hyväksymä Boxin kylätaajaman osayleiskaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden hylä yä kaavan hyväksymispäätöksestä tehdyt valitukset. G 24 Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoaminen Valtuusto hyväksyi kokouksessaan Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoamisen. Kumoaminen astui voimaan kuulutuksella Kumoaminen koskee Hitån- Ormträskin ja Majvikin alueita, jotka jäte in vahvistama a Helsingin hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaises koko kunnan ka avasta yleiskaavasta, Sipoon yleiskaavasta Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoaminen oli tarpeen, koska kaava oli tavoi eiltaan vanhentunut. Rakennusvalvonta vastaa rakentamiseen lii yviin kysymyksiin. Sipoossa rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle edelly ää aina suunni elutarveratkaisua ja/ tai poikkeamispäätöstä. Godkända eller lagkraftvunna delgeneralplaner Delgeneralplan för skärgården och kusten Delgeneralplanen för skärgården och kusten godkändes av kommunfullmäk ge och vann laga kra e er a Högsta förvaltningsdomstolen avslagit de besvär som hade anförts om godkännandebeslutet. Delgeneralplan för Box Delgeneralplanen för Box bytätort godkändes av kommunfullmäk ge och , och vann laga kra e er a Högsta förvaltningsdomstolen avslagit de besvär som hade anförts om godkännandebeslutet. G 24 Upphävande av delgeneralplan för Söderkulla 2015 Fullmäk ge godkände hävningen av Delgeneralplan för Söderkulla 2015 på si sammanträde Upphävningen trädde i kra med kungörelsen Hävningen gällde delar av Hitå-Ormträsk och Majvik, dvs. de områden av den kommuntäckande generalplanen, Generalplan för Sibbo 2025, som inte fastställdes i Helsingfors förvaltningsdomstols och Högsta förvaltningsdomstolens beslut. Det var nödvändigt a häva Delgeneralplan för Söderkulla 2015 e ersom de mål som hade ställts upp i planen inte längre var aktuella. Byggnads llsynen besvarar frågor i anslutning ll byggande. I Sibbo förutsä er byggande utanför e detaljplanerat område all d e avgörande om planeringsbehov och/eller beslut om undantagslov. 20 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2014