Kaavoituskatsaus 2010 Planläggningsöversikt 2010

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2010 Planläggningsöversikt 2010

2 Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikt 2010 Kaavoituksella luodaan edellytyksiä kunnan kehi ymiselle ja hyvän elinympäristön rakentumiselle määri elemällä maa-alueiden käy ötarkoitus yleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Osallistuminen koko kaupunkiseudun ja maakunnan maankäytön suunni eluun on myös oleellinen osa kaavoitustyötämme. Vuosi ain laadi avassa kaavoituskatsauksessa edotetaan kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsaus antaa kaikille kuntalaisille mahdollisuuden seurata kaavoitusta, jo a siihen olisi mahdollisuus o aa kantaa ja vaiku aa. Vuoden kuluessa saa aa syntyä myös uusia kaavoitustarpeita, joita ei ole ollut kaavoituskatsausta laadittaessa edossa. Näiden kaavahankkeiden vireille tulosta saa etoa mm. kunnan internet-sivuilta. Sipoon kaavoitus- ja asuntorakentamistavoi eita ohjaa Sipoon yleiskaavassa 2025 asete ujen tavoi eiden ohella myös Helsingin seudun 14 kunnan ja val on välinen aiesopimus sekä siihen lii yvä maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma Tämän mukaises Sipoon tavoi eena on luoda edellytykset kaavoituksen ja maapoli- ikan keinoin noin 400 asunnon vuosituotannolle. Sipoossa on asuntorakentamisen kaavavarantoa tällä hetkellä noin yhden vuoden tavoite a vastaava määrä eli 400 asuntoa. Pääosa asuntoton varannosta sijoi uu Sipoonrannan rakenteilla olevalle asuntoalueelle. Omako tont- varannosta pääosan käsi ää Hansaksen elokuussa 2010 voimaan tulleen asemakaavan mukaiset omako ton t, joista kunnan on tarkoitus myydä 34 kappale a syksyn 2010 aikana. Kunnan strategiasta ja yleiskaavasta 2025 sekä kaavoitusta ohjaavasta lainsäädännöstä ja periaa eista, kuten joukkoliikenteen edistämisestä ja ilmastomuutoksen hillinnästä johde ujen tavoi eiden mukaises on tulevan kaavoituksen painopistealueet olevan yhdyskuntarakenteen täydentämisessä ja joukkoliikenteeseen, erityises raideliikenteeseen tukeutuvien alueiden kaavoi amisessa. Strategisista osayleiskaavoista ajankohtaisimmat ovat Eriksnäsin ja Talman osayleiskaavat, joiden tarkoituksena on muodostaa täysin uudet asemakaavoite avat asuinalueet. Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nikkilän ja Söderkullan taajamiin. Niihin suunnitellaan laajentumisalueita sekä ivistetään olevaa rakenne a ja mahdollistetaan joukkoliikenteen kehi äminen. Keskeisellä sijalla ovat myös työpaikka-alueet liikenteellises edullisilla paikoilla. Ajankohtaisiin kaavoitushankkeisiin voi käydä tutustumassa kunnan internet-sivuilla osoi eessa Tarkempia etoja kaavoitushankkeista antaa kunkin hankkeen yhteydessä maini u yhteyshenkilö. Genom a fastställa användningssy et för olika markområden i generalplaner och detaljplaner skapar man förutsä ningar för a utveckla kommunen och bygga upp en bra livsmiljö. A medverka i planeringen av markanvändningen i hela huvudstadsregionen och landskapet är också en väsentlig del av vårt planläggningsarbete. I planläggningsöversikten, som sammanställs en gång per år, redogörs för de planprojekt som har anhängiggjorts eller kommer a anhängiggöras inom en snar fram d i kommunen och i landskapsförbundet. Planläggningsöversikten ger alla kommuninvånare möjlighet a följa planläggningen, ta ställning och påverka. Under årets lopp kan det även uppkomma andra planläggningsbehov som man inte kände ll när planläggningsöversikten publicerades. Om anhängiggörandet av sådana planprojekt informeras bl.a. på kommunens webbsidor. Målen med planläggningen och bostadsbyggandet i Sibbo styrs förutom av de mål som ställts i Generalplan för Sibbo 2025 även av intensionsavtal mellan staten och 14 kommuner i Helsingforsregionen samt av det relaterade programmet för markanvändning, boende och trafik I enlighet med de a e ersträvar Sibbo a genom planläggning och markpoli k skapa förutsä ningar för en produk on på ca 400 bostäder per år. För närvarande utgör planreserven för bostadsbyggande i Sibbo en mängd som ungefär motsvarar behovet för e år, dvs. 400 bostäder. Huvudparten av tomtreserven finns i bostadsområdet Sibbo Strand, som är under byggnad. När det gäller tomtreserven för egnahemshus omfa as den största delen av tomterna i detaljplanen för Hansas, som trädde i kra i augus Kommunen har för avsikt a sälja 34 stycken av dessa under hösten I enlighet med de mål som härle s från kommunens strategi och generalplan för Sibbo 2025 samt den lags ning och de principer som styr planläggningen, t.ex. om a främja kollek vtrafiken och dämpa klima örändringen, ligger tonvikten i den kommande planläggningen på a komple era samhällsstrukturen och på kollek vtrafiken, särskilt på planläggning av områden som stödjer sig på spårtrafiken. När det gäller de strategiska delgeneralplanerna är delgeneralplanerna för Eriksnäs och Tallmo de mest aktuella. Dessa sy ar ll a bilda helt nya detaljplanlagda områden för boende. I detaljplaneringen vilar huvudvikten på tätorterna Nickby och Söderkulla. Här planeras utvidgningsområden, förtätas den befintliga strukturen och skapas underlag för utvecklandet av kollek vtrafiken. A planlägga arbetsplatsområden på trafikmässigt fördelak ga platser är också en av nyckelfrågorna. Aktuella planläggningsprojekt presenteras på kommunens webbsidor på adressen Närmare informa- on om respek ve plan ges av de enskilda kontaktpersonerna som nämns i samband med planerna. Mikko Aho Kehitysjohtaja / Utvecklingsdirektör

3 Kaavajärjestelmä - Planering av markanvändning Alueidenkäytön suunni elujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäy ö- ja rakennuslaissa (MRL). Suomessa on ns. hierarkkinen kaavajärjestelmä, jossa periaa eena on, e ä laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muu uu sitä tarkemmaksi mitä pienempää alue a kaava koskee. Val oneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet (VAT) ovat osa lainmukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallises merki ävien asioiden huomioon o aminen maakun en ja kun en kaavoituksessa sekä val on viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet siten, e ä edistetään niiden toteutumista. Pääsääntöises tavoi eet kuitenkin väli yvät kun en kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet tulivat voimaan val oneuvoston päätöksellä. Markanvändnings- och bygglagen (MBL), som trädde i kra i början av år 2000, reglerar systemet för planeringen av markanvändningen. I Finland har vi e hierarkiskt planläggningssystem som innebär a en mer allmän plan som täcker e större område styr den mer detaljerade planläggningen. Presenta onen blir mer exakt ju mindre område planen omfa ar. De riksomfa ande målen för områdesanvändningen (RMO), vilka har godkänts av statsrådet, är en del av det lagenliga styrsystemet för områdesanvändningen. Det primära sy et med de riksomfa ande målen för områdesanvändningen är a säkerställa a frågor av riksomfa ande betydelse beaktas vid planläggningen i landskapen och kommunerna samt i de statliga myndigheternas verksamhet. De riksomfa ande målen för områdesanvändningen ska beaktas på samtliga planläggningsnivåer så a verkställandet av dem främjas. I regel förmedlas dock målen ll planläggningen i kommunerna genom styreffekten i landskapsplanen. De reviderade riksomfa ande målen för områdesanvändningen trädde i kra på beslut av statsrådet. Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet Maakuntakaava / Landskapsplan Riksomfa ande mål för områdesanvändningen Yleiskaava / Generalplan Asemakaava / Detaljplan 1

4 Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaa eet ja tarpeelliset alueet maakunnan kehi ämisen kannalta. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös väli ää valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet kuntakaavoitukseen ja sovi aa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoi eiden kanssa. Maakuntakaavan laa i ja hyväksyy maakunnan lii o. Kaavan vahvistamisesta pää ää ympäristöministeriö. Sipoota koskevan maakuntakaavan laa misesta vastaa as Itä-Uudenmaan lii o ja alkaen Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnan lii ojen toimintojen yhdistämisen johdosta Uudenmaan lii o. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan alue a (osayleiskaava). Myös sektorikohtaisia osayleiskaavoja voidaan laa a, esimerkiksi virkistysaluetai liikenneosayleiskaava. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovi aminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaa eet ja osoitetaan alueiden pääkäy ötarkoitus, esim. asumiseen, virkistykseen tai työpaikka- ja liikennealueiksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta sekä muuta suunni elua ja rakentamista. Yleiskaavan laa i ja hyväksyy kunta. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavoja laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunni eilla iviimpää rakentamista. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaises alueidenkäytön järjestäminen, kehi äminen ja rakentamistapa. Siinä suunnitellaan mm. alueiden käy ötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoi elu sekä pysäköin järjestelyt. Asemakaavalla on rakentamista väli ömäs ohjaava vaikutus. Asemakaavan laa i ja hyväksyy kunta. Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laa a. Ennen ranta-asemakaavan laa miseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laa a ranta-asemakaavan. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mu a asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. Landskapsplanen är en översiktlig plan om användningen av områdena i landskapet. I landskapsplanen presenteras principerna för områdesanvändningen och områden som är nödvändiga för utvecklandet av landskapet. Landskapsplanen styr utarbetandet av general- och detaljplaner. Den förmedlar också de riksomfa ande målen för områdesanvändningen ll planläggningen i kommunerna och jämkar samman dem med de kommunala och lokala målen. Landskapsförbundet utarbetar och godkänner landskapsplanen. Om fastställandet av landskapsplaner beslutar miljöministeriet. För utarbetandet av den landskapsplan som gäller Sibbo ansvarar Östra Nylands förbund fram ll och från och med Nylands förbund, i och med a Östra Nylands och Nylands landskapsförbund går samman. Generalplaner utarbetas för hela kommunen eller en del av kommunen (delgeneralplan). Även sektorbestämda delgeneralplaner kan utarbetas, t.ex. delgeneralplaner för rekrea onsområden eller trafikarrangemang. I generalplaner fastställs huvudlinjerna för markanvändningen i kommunen och kommunstrukturen. Generalplanerna sy ar ll a i stora drag styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen eller en del av den, och a sammanjämka verksamheterna. I dessa planer lägger man fram principerna för den e ersträvade utvecklingen och anvisar det huvudsakliga sy et med områdena, t.ex. för boende, rekrea on eller arbetsplats- och trafikområden. Generalplanerna styr detaljplanläggningen och övrigt planering samt byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner generalplaner. Detaljplaner är detaljerad planer som skapar förutsä ningar för byggandet. Detaljplaner utarbetas för tätorter och andra områden för vilka man planerar komprimerat byggande. I detaljplaner fastställs i detalj hur områdena ska användas, utvecklas och bebyggas. De omfa ar bl.a. områdenas användningssy e, byggrä, byggnadernas storlek och placering samt parkeringsarrangemang. Detaljplanerna har en direkt styrande effekt på byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner detaljplaner. En detaljplan som i första hand behandlar fri dsboende i e strandområde kallas stranddetaljplan. I stranddetaljplanen ges detaljerade bestämmelser om hur fri dsboende och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med a utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 ). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner ll formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sä som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. 2

5 Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen - Planläggning och påverkning Kaavoitus on monivaiheinen ja pitkä prosessi aina kaavan vireille tulosta kaavan hyväksymiseen. Erilaisten kaavahankkeiden luonne ja niiden merki ävyys vaiku avat kaavaprosessiin ja sen pituuteen. Kaavaprosessi kaavoituksen vireille tulemisesta ja osallistumis- ja arvioin suunnitelman nähtäville ase amisesta aina asemakaavan lainvoimaisuuskuulutukseen kestää pienissä asemakaavoissa yleensä noin 6-12 kuukau a. Suurin osan pienten kaavojen kokonaiskestosta kuluu eriasteisiin hallinnollisiin käsi elyihin ja nähtävillä oloihin sekä lainvoimaisuuden odo eluun. Suuritöisten kaavojen kaavoitusprosessi kestää laajemmasta vuorovaikutus-, lausuntomene elystä ja laajemmista taustaselvi elyistä johtuen kauemmin. Kaavoitusta ohjaavan maankäy ö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee edo aa osallisille kaavatyön vaiheista sekä järjestää osallisille mahdollisuus osallistua kaavatyön valmisteluun. Laki ase aa näin vähimmäistason vuorovaikutuksen järjestämiselle kaavatyön aikana. Usein kuitenkin on tarpeen toteu aa laajempaa vuorovaikusta ja yhteistyötä osallisten kanssa kaavatyön merki ävyydestä johtuen. Erilaisten toimijoiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen, yhteistyön ja kumppanuuden kau a kaavahankkeisiin saadaan mukaan monipuolista asiantuntemusta ja etoa. Aloitusvaihe Kaavoitus alkaa kunnan aloi eesta tai maanomistajan hakemuksesta kaavan laa miseksi tai muu amiseksi. Kaavoituksen aluksi laaditaan osallistumis- ja arvioin suunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen päätavoi eet, suunni elun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavatyön yhteydessä laadi avat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. OAS asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan ja Nikkilän kirjastoon. Siihen voi tutustua myös kunnan internet-ko sivuilla. Osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä osallistumis- ja arvioin suunnitelmasta kaavan laa jalle, ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palau een pohjalta kaavatyön aikana. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta ilmoitetaan paikallislehdissä (Borgåbladet ja Sipoon Sanomat) sekä kunnan internet-sivuilla. Laajoista ja merki ävistä kaavahankkeista järjestetään jo kaavatyön aloitusvaiheessa asukaskysely, jonka avulla kerätään paikallista etoa ja ajatuksia alueen kehi ämisen taustaksi. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunni elutyöstä. Suunni elua varten kerätään erilaista lähtö etoa suunni elualueesta, tehdään tarvi avia selvityksiä, arvioidaan suunnitelman vaikutuksia, käydään neuvo eluita eri tahojen kanssa ja pohditaan eri vaihtoehtoja. Planläggning är en lång process med många faser från anhängiggörande ll godkännande. Olika planprojekts karaktär och betydelse inverkar på planprocessen och hur lång den blir. Planprocessen från planläggningens anhängiggörande och framläggningen av programmet för deltagande och bedömning ll kungörelsen om a en detaljplan har vunnit laga kra tar i allmänhet ca 6 12 månader i anspråk för små detaljplaner. Största delen av den totala den går ll administra va behandlingar på olika nivåer, offentliga framläggningar och väntan på a planen ska vinna laga kra. Vid planer som kräver mycket arbete kan planläggningsprocessen pågå ännu längre på grund av a förfarandet för växelverkan och utlåtanden liksom bakgrundsutredningarna är mer omfa ande. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen, som styr planläggningen, ska kommunen informera intressenterna om skedena i planarbetet samt anordna möjlighet a medverka i beredningen av planarbetet. Lagen ställer alltså krav på minimiarrangemangen för växelverkan under planarbetets gång. Om planarbetet är av stor betydelse är det dock o a nödvändigt a idka växelverkan och samarbete med intressenterna i ännu större utsträckning. I och med växelverkan, samarbetet och partnerskapet som idkas med olika aktörer llförs planprojekten mångsidig sakkunskap och informa on. Planstart Planläggningen startar på kommunens ini a v eller på markägarens ansökan om a utarbeta eller ändra en plan. Först sammanställs e program för deltagande och bedömning (PDB). De a dokument redogör för de huvudsakliga målsä ningarna, hur planeringen fortskrider, vilka möjligheter det finns a påverka och den preliminära dtabellen. Där ll beskriver PDB vilka utredningar och konsekvensbedömningar som ska göras inom ramen för planarbetet. PDB läggs fram offentligt i Sockengården och på biblioteket i Nickby. Det kan även läsas på kommunens webbsidor. Intressenterna kan lämna in åsikter om programmet för deltagande och bedömning ll planförfa aren och planen kan komple eras utgående från den erhållna responsen under planarbetets gång. I det inledande skedet kungörs a planen har anhängiggjorts i lokal dningarna (Borgåbladet och Sipoon Sanomat) och på kommunens webbsidor. När det gäller omfa ande och betydande planprojekt anordnas redan i startskedet en invånarenkät där man samlar in lokalkännedom och idéer som underlag för utvecklandet av området. Beredning I beredningsskedet görs merparten av det egentliga planeringsarbetet. För planeringen samlas olika slags utgångsinforma on om planeringsområdet, görs nödvändiga utredningar, bedöms konsekvenserna av planen, förs förhandlingar med olika instanser och vägs olika alterna- va lösningar. 3

6 4 Valmisteluvaiheessa valmistellaan kaavaluonnos tai vaihtoehtoisia luonnoksia. Kaavan valmisteluaineisto (käsi ää useimmiten kaavaluonnoksen tai -luonnokset) asetetaan kaavoitusjaoston päätöksellä nähtäville mielipiteiden saamista varten. Kaavaluonnosta ei kuitenkaan laadita, esim. mikäli kaavaratkaisulle ei ole vaihtoehtoja, joita pitäisi tässä ns. valmisteluvaiheessa tutkia. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksena kunnan ilmoituslehdissä (Borgåbladet ja Sipoon Sanomat) sekä kunnan internet-sivuilla. Mielipiteen voi antaa joko suullises tai kirjallises kaavan suunni elijalle, mu a dokumentoinnin helpo amiseksi jälkimmäinen tapa on suositeltava. Viranomaisilta ja tarvi avilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Jos kaava on suuri ja kiinnostusta herä ävä, valmisteluvaiheessa järjestetään yksi tai useampi edotus- ja keskustelu laisuus. Näistä laisuuksista ilmoitetaan kaavan valmisteluaineiston nähtävillease amiskuulutuksen yhteydessä. Kaavan valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta keskeisin suunni eluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hio uja ja muutosten tekeminen on näin helpompaa. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaavaluonnos jalostetaan saadun palau een pohjalta kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus käsitellään kaavoitusjaostossa, joka lähe ää kaavaehdotuksen kunnanhallituksen käsi elyyn. Kaavaehdotus asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä virallises nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi (vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutosehdotus vähintään 14 päivän ajaksi). Merkitykseltään vähäiset kaavat asetetaan nähtäville kaavoitusjaoston päätöksellä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksena kunnan ilmoituslehdissä (Borgåbladet ja Sipoon Sanomat) sekä kunnan internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja tarvi aessa viranomaisilta ja tahoilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Osalliset voivat nähtävilläoloaikana jä ää kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia kunnanhallitukselle. Hyväksymisvaihe Kaavoi aja käy läpi kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset sekä antaa niihin perustellut vas neet. Saatujen lausuntojen ja muistutuksien perusteella kaavaehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen varsinaisia hyväksymiskäsi elyjä. Mikäli kaavaehdotusta muutetaan olennaises, se asetetaan uudelleen nähtäville. Yleiskaavat ja merki ävät asemakaavat hyväksyy valtuusto kaavoitusjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Ei merki ävät asemakaavat hyväksyy kunnanhallitus. Hyväksymisen jälkeen kaavasta on valitusaika, jolloin päätöksestä voi vali aa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusajan umpeudu ua kaavan voimaantulosta kuulutetaan, mikäli valituksia ei ole jäte y. Kaava tulee voimaan, kun siitä julkaistaan kuulutukset kunnan ilmoituslehdissä (Borgåbladet ja Sipoon Sanomat) ja kunnan internet-sivuilla. I beredningsskedet utarbetas planutkastet eller flera alterna va planutkast. Beredningsmaterialet (vilket o ast omfa ar planutkastet eller -utkasten) läggs på beslut av planläggningssek onen fram offentligt för kommentering. Planutkastet sammanställs dock inte t.ex. om det inte finns några alterna va lösningar som bör utrönas i detta så kallade beredningsskede. A beredningsmaterialet läggs fram kungörs i kommunens annons dningar (Borgåbladet och Sipoon Sanomat) och på kommunens webbsidor. Åsikter kan ges an ngen muntligt eller skri ligt ll planeraren, men med tanke på dokumenteringen är skri liga åsikter a föredra. Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndigheter och övriga aktuella organisa oner (t.ex. föreningar). Om planen är omfa ande och väcker stort intresse, anordnas under beredningsskedet vanligen e eller flera informa ons- och diskussionsmöten. Om dessa möten meddelar kommunen i samband med kungörelsen om framläggandet av beredningsmaterialet. När det gäller deltagande är planens beredningsskede det vik gaste planeringsskedet e ersom planerna ännu inte har tagit sin slutliga form och det därför är lä are a göra ändringar i dem. Förslag I förslagsskedet förädlas planutkastet ll e planförslag med utgångspunkt i den respons som lämnades in om utkastet. Planförslaget behandlas av planläggningssek onen som lägger fram det för kommunstyrelsen. På kommunstyrelsens beslut hålls planförslaget framlagt offentligt i minst 30 dagar (förslag ll detaljplaneändringar som är ringa ll sina verkningar i minst 14 dagar). Planer av ringa betydelse kan framläggas på beslut av planläggningssek- onen. Framläggandet meddelas i en kungörelse som publiceras i kommunens annons dningar (Borgåbladet och Sipoon Sanomat) och på kommunens webbsidor. Utlåtanden om planförslaget begärs vid behov av myndigheter och instanser vars verksamhetsområde behandlas i planen. Under framläggnings den kan intressenter lämna in skri liga anmärkningar om planförslaget ll kommunstyrelsen. Godkännande Planläggaren går igenom de utlåtanden och anmärkningar som lämnats in om planförslaget och ger mo verade bemötanden ll dem. U från utlåtandena och anmärkningarna kan planförslaget justeras y erligare före den egentliga behandlingen inför godkännandet. Om väsentliga ändringar görs i planförslaget ska det läggas fram offentligt en gång ll. Generalplaner och betydande detaljplaner godkänns av fullmäk ge på framställan av planläggningssek onens och kommunstyrelsen. Kommunstyrelsen godkänner detaljplaner som inte är betydande. E er godkännandet följer en besvärs d när man kan besvära sig över beslutet om godkännande ll Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare ll högsta förvaltningsdomstolen. Om inga besvär lämnas in träder planen i kra när besvärs den har gå ut. Planen träder i kra i och med kungörelser som publiceras i kommunens annons dningar (Borgåbladet och Sipoon Sanomat) och på kommunens webbsidor.

7 Kaavatyön käynnistyminen Osallistumis- ja arvioin suunnitelman laa minen Vireilletulosta kuulu aminen Planarbetet startar Program för deltagande och bedömning utarbetats Anhängiggörandet av planen kungörs Kaavan laa misesta tai muu amisesta voi tehdä aloi een kunnanhallitukselle. Förslag om a en plan ska utarbetas eller ändras kan lämnas in ll kommunstyrelsen. Palau een antaminen osallistumis- ja arvioin suunnitelmista kaavan laa jalle. Respons på programmet för deltagande och bedömning ges ll planens utarbetare. Valmisteluvaihe Selvitysten laa minen Kaavaluonnoksen/-luonnosten laa minen Kaavoitusjaoston käsi ely Kaavaluonnos/-luonnokset nähtävillä Mielipiteen esi äminen kaavaluonnoksesta kaavan laa jalle. Åsikter om planutkastet kan lämnas in ll planens utarbetare. Beredning Utredningar sammanställs Planutkastet/-utkasten utarbetas Behandling i planläggningssek onen Planutkastet/-utkasten läggs fram Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laadinta Kaavoitusjaoston ja kunnanhallituksen käsi ely Kaavaehdotus virallises nähtävillä Muistutuksen jä äminen kaavaehdotuksesta kunnanhallitukselle. Anmärkningar kan lämnas inom planförslaget ll kommunstyrelsen. Förslag Planförslaget utarbetas Behandling i planläggningssek onen och kommunstyrelsen Planförslaget läggs fram offentligt Hyväksymisvaihe Kunnanhallituksen käsi ely Valtuusto tai kunnanhallitus (ei merki ävät asemakaavat) hyväksyy kaavan Godkännande Behandling i kommunstyrelsen Fullmäk ge eller kommunstyrelsen (detaljplaner som inte är betydande) godkänner planen Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa valitusoikeus on rajoite u (MRL 191 ). Möjlighet a besvära sig över beslutet om godkännande ll Helsingfors förvaltningsdomstol. Vid ändringar av detaljplaner som är ringa ll sina verkningar är besvärsrä en begränsad (MBL 191 ). 5

8 Maapolitiikka - Markpolitik Sipoon kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymä maapolii nen ohjelma. Siinä valtuusto määrittelee maapolii set tavoi eet ja periaa eet. Sipoon maapolii sen ohjelman mukaan kunta tarjoaa maata kaavoituksen tarpeisiin korkeatasoisen ja tasapainoisen elinympäristön ylläpitämiseksi ja monipuolisen elinkeinoelämän saavu amiseksi. Tavoi eena on suunnata pääosa uudesta asuntorakentamisesta asemakaavoitetuille alueille kunnan kasvutavoite huomioiden. Maapoli ikan toteutuksessa ja maankäytön suunni elussa suositaan erityises monipuolista pientalo- ja yrityston tuotantoa. Maapolii sen ohjelman periaa eiden mukaises Sipoon kunnassa varaudutaan kaikkien lain mahdollistamien maapolii sten keinojen käy öön. Näin ollen kunnalla on myös valmius sekä raakamaan ja yleisten alueiden lunastukseen e ä etuosto-oikeuden käy öön yleisen tarpeen niin vaa essa. Lunastus voi perustua ympäristöministeriön myöntämään erilliseen lupaan (MRL 99 ja 100 ) tai maankäy ö- ja rakennuslain perusteella tapahtuvaan asemakaava-alueen lunastusoikeuteen (MRL 96 ). Etuosto tarkoi aa kunnan oikeu a lunastaa myyty kiinteistö myyjän ja ostajan sopimasta kauppahinnasta. Kunta on käy änyt etuosto-oikeu aan sekä raakamaan ja asemakaavoitetun maan lunastusta muutamaan o eeseen. Vaikka kunnalla on siis käyte ävänään koko maapolii sten keinojen kirjo, on käyte ävien maapolii sten keinojen oltava kunnan maapolii sessa ohjelmassa tehtyjen linjauksien mukaises kuitenkin sekä yleisen edun mukaisia e ä maankäytön suunni elun kannalta tarkoituksenmukaisia. Keinojen käytön harkinnassa on huomioitava myös kaavoitus lanne, elinkeinoelämän tarpeet sekä asunto-ohjelma. Kunnan maapoli sen ohjelman mukaises asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaises kunnan omistamille maille. Raakamaan (raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoi amatonta maata) hankinnassa käytetään ensisijaises- vapaaehtoisia kiinteistökauppoja. Raakamaasta makse ava hinta tulee kuitenkin olla kunnan kannalta kohtuullinen. Maankäy ösopimuksia laaditaan kuitenkin, mikäli ne ovat kunnan edun mukaisia. Maankäy ösopimuksia käytetään pääasiassa jo asemakaavoitetuilla alueilla, mutta niitä voidaan käy ää myös asemakaavoi ama omilla alueilla. Molemmissa tapauksissa maanomistajien kanssa tehdään ensin sopimus asemakaavoituksen aloi amisesta, jolla maanomistaja sitoutuu maksamaan asemakaavan laadinnasta aiheutuvat kustannukset ja kunta sitoutuu laa maan asemakaavan. Varsinainen maankäyttösopimus, jolla sovitaan asemakaavan toteu amisen aiheu amista korvauksista, tehdään yleensä kaavaehdotusvaiheessa. Asemakaavoite avilla alueilla sovelletaan seuraavia maapolii sessa ohjelmassa maini uja periaa eita: Asemakaava-alueiden toteutus tehdään kunnalle koituvien infra- ja palvelurakentamisen investoin kulujen osalta kustannusneutraalis kullakin aluekokonaisuudella. I Sibbo kommun gäller e markpoli skt program som godkändes av fullmäk ge I de a fastställer fullmäk ge de markpoli ska målen och principerna. I enlighet med markpoli ska programmet ska kommunen llhandahålla mark för a llgodose behoven av planläggning och därmed skapa förutsä ningar för en förstklassig och balanserad livsmiljö och e mångsidigt näringsliv. Målet är a inrikta största delen av ny bostadsbyggande ll detaljplanerade områden med beaktande av kommunens llväxtmål. Vid verkställandet av markpoli ken och planeringen av markanvändningen gynnas särskilt en mångsidig produk on av småhus- och företagstomter. I enlighet med principerna i markpoli ska programmet ställer Sibbo kommun in sig på a utny ja alla markpoli ska medel som möjliggörs i lag. Det här betyder a kommunen också har beredskap dels a lösa in såväl råmark som allmänna områden, och dels a utny ja förköpsrä en om det allmänna behovet så kräver. Inlösningen kan grunda sig på e särskilt llstånd av miljöministeriet (MBL 99 och 100 ) eller på inlösningsrä på detaljplaneområden med stöd av markanvändnings- och bygglagen (MBL 96 ). Med förköpsrä avses en kommuns rä a inlösa en såld fas ghet ll det pris som säljaren och köparen har kommit överens om. Kommunen har vid några llfällen utny jat förköpsrä en samt rä en a inlösa råmark och detaljplanerad mark. Även om kommunen alltså har llgång ll hela utbudet av markpoli ska instrument, ska de sä som llämpas vara förenliga med de linjer som dragits upp i det markpoli ska programmet, visserligen så a de är ändamålsenliga både med tanke på det allmänna intresset och på planeringen av markanvändningen. Vid prövningen av olika llvägagångssä ska man även beakta planläggningssitua onen, näringslivets behov och bostadsprogrammet. I enlighet med kommunens markpoli ska program ska detaljplaner utarbetas i Sibbo i första hand för mark som ägs av kommunen. Anskaffningen av råmark (icke-detaljplanerad mark) sker främst genom frivilliga fas ghetsaffärer. Priset för råmarken ska dock vara rimligt ur kommunens synvinkel. Markanvändningsavtal görs dock i det fall a de är ll fördel för kommunen. Markanvändningsavtal llämpas i huvudsak på områden som redan har detaljplanerats men kan även komma i fråga på icke-detaljplanerade områden. I båda fallen ingås först e avtal med markägarna om a detaljplanläggningen ska startas, varvid markägarna förbinder sig a betala kostnaderna för planläggningsarbetet och kommunen förbinder sig a utarbeta detaljplanen. Det egentliga markanvändningsavtalet, där man avtalar om de ersä ningar som genomförandet av detaljplanen ger upphov ll, görs i allmänhet i planförslagsskedet. På områden som ska detaljplaneras llämpas följande principer som annämns i det markpoli ska programmet: Vad gäller investeringarna i byggandet av infrastrukturen och servicen, vilka faller på kommunen, anläggs detaljplaneområdena kostnadsneutralt för varje områdesdel. 6

9 Kumppani/maanomistaja rahoi aa alueen sisäisen infrastruktuurin suunni elun ja toteutuksen ja hoitaa erikseen sovi aessa sen toteutuksen (kaavoitus ja kunnallistekniikka sekä julkiset lähipalvelurakennukset). Kunnalle koituvat alueen ulkoiset kustannukset (ulkoinen infra, kuten liikenne-hankkeet, ja syntyvät välilliset palvelutarpeet, kuten liikuntapaikat, lukiot yms.) rahoitetaan kunnalle siirtyvällä rakennusoikeudella/ton maalla tai maankäy ömaksulla, joka sovitaan erikseen alue- ja kaavakohtaises. Kunta määri elee yhteistyössä kumppanin/maanomistajan kanssa sopimukseen ja ton nluovutusehtoihin liitettävät laatukriteerit ja aikataulut sekä toimii toteutuksen valvojana ja huoleh i hallinnosta sekä päätöksenteosta. Jos alue on osoite u yleiskaavassa rakentamisalueeksi eikä sopimukseen päästä yllä olevilla ehdoilla, kunnalla on valmius käynnistää alueen lunastustoimitus. Yksityisen aloi eeseen perustuva asemakaavan laadinta tai muutos edelly ää aina sopimukseen pääsyä. Tehdyt sopimukset Samarbetspartnern/markägaren finansierar planeringen och genomförandet av den interna infrastrukturen i området och kan enligt separat överenskommelse även ta hand om byggandet (planläggning och kommunalteknik samt offentliga närservicebyggnader). Extra kostnader som kommunen ansvarar för (extern infrastruktur, t.ex. trafikprojekt och indirekta servicebehov, t.ex. idro sanläggningar, gymnasier) finansieras genom den byggrä /tomtmark eller markanvändningsavgi som överförs på kommunen och som fastställs separat för varje område och plan. Tillsammans med samarbetspartnern/markägaren fastställer kommunen de kvalitetskriterier och dtabeller som ska fogas ll avtalet och tomtöverlåtelsevillkoren samt övervakar genomförandet och sörjer för administra onen och beslutsfa andet. Om e område har anvisats för byggande i generalplanen och samförstånd inte nås på ovan nämnda villkor, har kommunen rä a starta en förrä ning för a inlösa området. Utarbetande eller ändring av en detaljplan på en privatpersons ini a v förutsä er all d a samförstånd uppnås. Sipoon kunnalla ja yksityisillä maanomistajilla on voimassa seitsemän sopimusta, joilla on sovi u maankäytön hankeyhteistyöstä. Sopimuksilla on sovi u alustavas alueiden asemakaavoituksesta sekä kaavojen toimeenpanoon lii yvien kustannusten korvaamisesta. Sopimusalueiden asemakaavoitus ei ole vielä alkanut. Hankeyhteistyösopimuksia on seuraavilla alueilla: Eriksnäs, Majvik, Nevas (vapaa-ajan asumista ja virkistystoimintaa), Joensuu, Talma, Bastukärr (työpaikka-alue) ja Hitå. Storörenin/Sipoonrannan alueella on voimassa maankäy ösopimus sekä sopimuksia asemakaavan muu amisesta. Nikkilän alueella on menossa kaksi asemakaavahanke a, jotka perustuvat sopimukseen kunnan ja maanomistajan välillä. Lisäksi Myyraksessa on meneillään sopimuksiin perustuva asemakaavan muutos. Gjorda avtal Sibbo kommun har ingå sju olika avtal med privata markägare om samarbete kring markanvändningsprojekt. I avtalen har man överenskommit preliminärt om detaljplanläggning av områdena samt om ersä ningen i anslutning ll verkställandet av planerna. Detaljplanläggningen av de avtalade områdena har inte ännu startat. Avtal om samarbetsprojekt har ingå s om följande områden: Eriksnäs, Majvik, Nevas (fri dsboende och rekrea on), Joensuu, Tallmo, Bastukärr (område för arbetsplatser) och Hitå. För Storören/Sibbo Strand gäller e markanvändningsavtal samt avtal om ändring av detaljplanen. I Nickbyområdet pågår två detaljplaneprojekt som grundar sig på e avtal mellan kommunen och markägaren. I Myras är en avtalsbaserad detaljplaneändring på gång. 7

10 Seudulliset hankkeet - Regionala projekt Maakuntakaava Itä-Uudenmaan lii o on Porvoon ja Loviisan seutukunnan ja niiden kymmenen kunnan muodostama kuntaryhmä. Itä-Uudenmaan liiton tehtävänä on muun muassa huoleh a alueensa maakuntakaavoituksesta. Maakuntakaava ohjaa kunnan kaavoitusta. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaa eet ja osoitetaan maakunnan kehi ämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käy öä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoi eiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovi amiseksi on tarpeen. Maakuntakaavan tarkasteluajanjakso ulo uu vuo a tulevaisuuteen. Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava hyväksy in Itä- Uudenmaan maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvis sen Ympäristöministeriö määräsi kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Parhaillaan Itä-Uudenmaan lii o laa i toista vaihemaakuntakaavaa. Toisen vaihemaakuntakaavan tavoi eena on täydentää ja ajan tasaistaa kokonaismaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavalla pyritään vastaamaan erityises- ilmastonmuutoksen yhdyskuntarakenteelle ase amiin haasteisiin, yhdyskuntarakenteen ja julkisen liikenteen kehi ämiseen sekä luonnonarvojen säily ämiseen pirstovan maankäytön ulkopuolella. Val oneuvosto pää , e ä Itä-Uudenmaan lii o ja Uudenmaan lii o yhdistetään alkaen. Tällöin molemmissa maakunnissa valmisteilla olevat maakuntakaavatyöt yhdistetään. Koko Uudenmaan alueen maakuntakaavan pohjaksi on Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liitoissa laadi u Helsingin metropolialueen aluerakenteen ratkaisua hahmo elevia rakennemalleja. Malleilla on tutki u toisistaan eroavien maankäy ö- ja raideliikenneratkaisujen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, liikenneverkkoon ja kulkumuotoihin, ilmastoon, talouteen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Päämallit ovat nimeltään Sormi-, Silmukka- ja Monikeskusmalli. Sormi ja Silmukka perustuvat uusiin ja nykyisiin ratoihin sekä niiden asemanseutujen hyödyntämiseen. Monikeskusmallissa kasvu ohjautuu nykyisiin taajamiin. Maakuntakaavan perusrakenne muotoillaan rakennemallien parhaista ominaisuuksista palau een ja vaikutusten arvioinnin pohjalta. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallitukset pää ävät maakuntakaavan pohjaksi tulevasta rakenteesta joulukuussa Tavoiteaikataulun mukaises koko Uudenmaan alueen käsi ävä maakuntakaavaluonnos valmistuu vuoden 2011 alkupuolella ja maakuntakaava menee Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksy äväksi vuoden 2012 lopulla. Itä-Uudenmaan lii o, Uudenmaan lii o, o.fi Landskapsplanen Östra Nylands förbund omfa ar de ekonomiska regionerna Borgå och Lovisa och de o kommuner som ingår i dessa. Östra Nylands förbund har bland annat ll uppgi a sörja för landskapsplaneringen i området. Landskapsplanen styr planläggningen i kommunerna. I landskapsplanen presenteras principerna för områdesanvändningen och samhällsstrukturen och anvisas områden som är nödvändiga för utvecklandet av landskapet. Områdesreserveringar anvisas bara ll de delar och med den exakthet som är nödvändig med hänsyn ll de riksomfa ande målen för områdesanvändningen eller ll behovet av a sammanjämka områdesanvändningen över kommungränserna. Landskapsplanens granskningsperiod sträcker sig år in i fram den. Östra Nylands helhetslandskapsplan godkändes av Östra Nylands landskapsfullmäk ge och fastställdes av miljöministeriet Miljöministeriet beslöt a planen träder i kra innan den vunnit laga kra. Just nu håller Östra Nylands förbund på a utarbeta en andra etapplandskapsplan. Denna sy ar ll a komplettera och aktualisera helhetslandskapsplanen. Med etapplandskapsplanen vill man möta särskilt de krav som klima örändringen ställer på samhällsstrukturen, utveckla samhällsstrukturen och kollek vtrafiken samt bevara naturvärdena utanför den spli rade markanvändningen. Statsrådet beslöt a Östra Nylands förbund och Nylands förbund ska sammanslås Därvid kommer även de landskapsplaner som är under beredning i landskapen a förenas. Strukturmodeller som visar regionstrukturen i Helsingfors metropolområde har sammanställts i Östra Nylands och i Nylands förbund som underlag för landskapsplanen för hela Nyland. Med hjälp av modellerna har man granskat olika markanvändningsoch spårtrafikslösningars konsekvenser för samhällsstrukturen, trafiknätet och transpor ormerna, klimatet, ekonomin och förutsä ningarna för näringslivet. De huvudsakliga modellerna är Finger-, Länk- och Centramodellen. Finger- och Länkmodellen grundar sig på nya och befintliga banor samt på ny jandet av sta onsregionerna. I Flerkärnsmodellen styrs llväxten ll dagens tätorter. Den grundläggande strukturen i landskapsplanen byggs upp av de bästa elementen i strukturmodellerna u från responsen och konsekvensbedömningarna. Nylands och Östra Nylands landskapsstyrelser beslutar om underlaget för den nya landskapsplanen i december Enligt den målsa a dtabellen ska utkastet ll en landskapsplan för hela Nyland färdigställas under första häl en av år 2011 och landskapsplanen godkännas av Nylands landskapsfullmäk ge i slutet av år Östra Nylands förbund, Nylands förbund, o.fi 8

11 Seutuyhteistyö Sipoo on mukana useissa seudullisissa kehi ämis- ja suunni eluyhteistyöhankkeissa, tehden ak ivises yhteistyötä erityises muiden Helsingin seudun kehyskun- en kanssa. Seuraavassa on kerro u muutamista keskeisistä maankäytöllisistä seutuyhteistyöhankkeista, joissa Sipoo on mukana. Kuntaryhmä Neloset ja KUUMA-kunnat Eräs keskeisistä seudullisen yhteistyön muodoista on kun- en väliset järjestäytyneet yhteistyöryhmät, joista Sipoo kuuluu Vihdin, Kirkkonummen ja Hyvinkään ohella ns. Kuntaryhmä Nelosiin (Sipoo, Vih, Kirkkonummi ja Hyvinkää). Kuntaryhmä Nelosten toiminta perustuu yhteisten tavoi eiden esille nostamiseen sekä yhteistyöhön edunvalvonnassa. Toiminta keski yy ensisijaises yhteistyöhön Helsingin seutua koskevissa asioissa. Sipoo tekee paljon yhteistyötä myös ns. KUUMA-kun en (Nurmijärvi, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula) kanssa. Sipoo mm. osallistuu KUUMA-kun en kanssa koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteutukseen. Regionsamarbete Sibbo medverkar i flera regionala utvecklings- och samarbetsprojekt och samarbetar ak vt speciellt med de övriga kranskommunerna i Helsingforsregionen. I det följande redogör vi för några centrala regionsamarbetsprojekt inom markanvändning. Kommungruppen Fyrlingarn och KUUMA-kommunerna En av de vik gaste regionala samarbetsformerna är samarbetsgrupper med representanter från flera kommuner. Sibbo hör förutom Vich s, Kyrkslä och Hyvinge ll den så kallade Kommungruppen Fyrlingarna. Kommungruppens verksamhet grundar sig på a ly a fram gemensamma frågor och a idka samarbete inom intressebevakning. Verksamheten fokuserar i första hand på samarbete i frågor som gäller Helsingforsregionen. Sibbo samarbetar intensivt även med de så kallade KUU- MA-kommunerna (Nurmijärvi, Träskända, Kervo, Mäntsälä, Borgnäs och Tusby). Sibbo deltar bl.a.- i KUUMAkommunernas program för kohesion och konkurrenskra (KOKO). Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (YM ). Utdrag ur landskapsplan för Östra Nyland (miljöministeriet ). 9

12 Kymppikun en yhteistyö KUUMA -kun en ja Kuntaryhmä Nelosten luo amushenkilöjohto antoi syksyllä 2009 kun en johtajille toimeksiannon valmistella kymmenen kunnan yhteistyötä ja edunvalvontaa. KUUMA-hallitus pää kokouksessaan esi ää Kuntaryhmä Nelosten kaupungin- ja kunnanhallituksille, e ä KUUMA-yhteistyötä laajennetaan vaihei ain Kuntaryhmä Nelosiin. KUUMA-kun en ja Kuntaryhmä Nelosten yhteistyönä on laadi u MAL-suunnitelma, joka perustuu KUUMA-kun en kehitys- ja ympäristökuvaan sekä Kuntaryhmä Nelosten MAL-strategiaan. Suunnitelman laa misen tavoi eena on ollut tuo aa KUUMA-kun en ja Kuntaryhmä Nelosten yhteinen näkemys kehyskun en maankäytön, asumisen ja liikenteen kehi ämisestä osaksi koko Helsingin seutua koskevaa MAL-ohjelmaa. Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyö Helsingin seudun yhteistyökokous on Helsingin seudun 14 kunnan johtavien luo amushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit, KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset. Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan Helsingin seudun yhteistyökokouksen toistaiseksi nimeämä, kunkin sopimuskunnan maakäy ö- ja asuntotoimen viranhal joista koostuva Helsingin seudun MAL-neuvottelukunta valmistelee yhteistyökokoukselle seudun yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian, huoleh i sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi Helsingin seudun MAL strategiset linjaukset. Linjaukset sisältävät useita kaavoituksen näkökulmasta keskeisiä periaa eita. MAL-neuvo elukunnan toimintaan ja tehtyihin linjauksiin voi tutustua internetosoi eessa h p:// Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 määri elee yhteiset tavoi eet liikennejärjestelmän kehi ämiselle. Suunnitelma ka aa kaikki liikkumismuodot, kuten joukkoliikenteen, ajoneuvoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) valmistelu käynnistyi syksyllä 2008 ja suunnitelma valmistuu vuoden 2010 lopulla. HLJ 2011:ssä ovat mukana pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), Kuuma-kunnat sekä Kuntaryhmä Neloset. Suunnitelma on näiden 14 osallistuvan kunnan yhteisen tahdon ilmaus, jonka valmistelussa korostuu seutuyhteistyö. Vuonna 2011 valmistuva HLJ-suunnitelma tuo aa liikennejärjestelmän vision ja kehi ämisstrategian. Liikennejärjestelmän toteu amisesta solmitaan aiesopimus. Tio kommuners samarbete Förtroendemannaledningen i KUUMA-kommunerna och Kommungruppen Fyrlingarna gav hösten 2009 kommundirektörerna i uppdrag a bereda samarbete och intressebevakning för en grupp på o kommuner. KUUMA-styrelsen beslöt på si sammanträde a föreslå för stadsoch kommunstyrelserna i Kommungruppen Fyrlingarna, a KUUMA-samarbetet ska utvidgas etappvis ll Kommungruppen Fyrlingarna. KUUMA-kommunerna och Kommungruppen Fyrlingarna har llsammans utarbetat en MBT-plan (plan för markanvändning, boende och trafik), som grundar sig på KUUMAkommunernas utvecklings- och miljöbild samt på Kommungruppen Fyrlingarnas MBT-strategi. Sy et med planen har varit a ta fram en gemensam syn på hur markanvändningen, boendet och trafiken ska utvecklas i kranskommunerna och integreras i MBT-programmet för hela Helsingforsregionen. Samarbetet mellan Helsingforsregionens 14 kommuner Helsingforsregionens samarbetsmöte är e samarbetsorgan som för ledande förtroendevalda i Helsingforsregionens 14 kommuner. I samarbetet deltar huvudstadsregionens städer, KUUMA-kommunerna och Kommungruppen Fyrlingarna. Samarbetsavtalet för Helsingforsregionen trädde i kra Helsingforsregionens MBT-delega on, llsa llsvidare av Helsingforsregionens samarbetsmöte, består av tjänsteinnehavare från markanvändnings- och bostadsväsendet i respek ve avtalskommun. MBT-delega onen bereder den gemensamma strategin för markanvändning, boende och trafik i regionen, och följer upp och rapporterar om verkställandet av den. Helsingforsregionens samarbetsmöte godkände de strategiska riktlinjerna för projektet Helsingforsregionen Riktlinjerna innehåller flera principer som är vik- ga ur planläggningens synvinkel. Mer om MBT-delega onens verksamhet och fastställda riktlinjer finns på adressen h p:// Framsidan. Helsingforsregionens trafiksystemplan Helsingforsregionens trafiksystemplan HLJ 2011 fastställer de gemensamma målen för utvecklandet av trafiksystemet. Planen omfa ar alla sä a röra sig på, såsom kollek vtrafik, fordonstrafik och cykel- och gångtrafik. Beredningen av Helsingforsregionens trafiksystemplan (HLJ 2011) startade hösten 2008 och planen kommer a vara klar i slutet av år I HLJ 2011 medverkar städerna i huvudstadsregionen (Helsingfors, Esbo, Vanda, Grankulla) KUUMA-kommunerna samt Kommungruppen Fyrlingarna. Planen u rycker dessa 14 kommuners gemensamma vilja och vid beredningen har tonvikten legat på regionsamarbete. HLJ-planen blir klar år 2011 och kommer a omfa a en vision och en utvecklingsstrategi för trafiksystemet. Om genomförandet av trafiksystemet ska e inten onsavtal ingås. 10

13 Helsinki Porvoo kehyssuunnitelma (HEPO) Helsinki-Porvoo -välille on laadi u yhdessä alueen kun en Helsingin, Vantaan, Sipoon, Porvoon sekä Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton kanssa kehyssuunnitelma. Kehyssuunnitelmassa on hahmoteltu alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä noin vuoteen Kehyssuunnitelmassa osoitetaan kaupunkimaisen rakenteen kasvusuunnat ja vaihtoehtoiset painopistealueet sekä erilaisten raideliikennejärjestelmien vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Kehyssuunnitelmassa esitetyt suunni elun tavoi eet on tarkoitus viedä soveltuvin osin maakuntakaavaan, yleiskaavoihin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja muihin suunnitelmiin. Raidehankeselvitykset Lentoaseman ratayhteysselvitys (Lentorata) Liikennevirasto on selvi änyt Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kau a pääradalle kulkevan ratayhteyden (Lentorata) tarpeita ja edellytyksiä Liikenne- ja vies ntäministeriön toimeksiannosta. Selvityksen mukaan Lentoradan myötä nykyiselle pääradalle Keravan eteläpuolelle vapautuu merki äväs lisäkapasitee a taajamaliikenteen käy öön. Ratayhteys mahdollistaa näin taajamaliikenteen ja maankäytön voimakkaan kehi ämisen nykyisten asemien yhteydessä sekä luo mahdollisuuksia avata kokonaan uusia asemayhdyskun a. Hanke on merki ävä myös Keravalta Nikkilään suuntautuvan ratakäytävän kehi ämisen kannalta. Tämän keväällä 2010 valmistuneen selvityksen perusteella Liikennevirasto käynnistää syksyllä 2010 jatkoselvityksen, jolla haetaan ratkaisua, miten Lentorata ja uusi nopea rauta eyhteys Helsingistä idän suuntaan merkitään yhdistyvien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan lii ojen maakuntakaavaan. Maankäy ö- ja raideliikenneselvitys MARA Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) valmistelua palvelevan Maankäy ö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) tarkoituksena on määritellä Helsingin seudun raideverkon tavoite la vuodelle 2050 ja siihen tukeutuva tavoi eellinen maankäy ö, jotka yhteen sovite uina toteu avat liikennejärjestelmän keskeisimpiä kehi ämistavoi eita. Selvityksen ja sen pohjalta tehtävien jatkotarkastelujen tuloksia hyödynnetään HLJ 2011-suunnitelman valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa. MARA-työ on sisältänyt HLJ 2011 ja Helsingin seudun MAL -prosessien välistä yhteistyötä, jota jatketaan tarkemmilla maankäytön ja liikenteen yhteensovi amista palvelevilla tarkasteluilla. Helsingfors-Borgå ramplan (HEPO) En ramplan har utarbetats för området mellan Helsingfors och Borgå som e samarbete mellan kommunerna i området (Helsingfors, Vanda, Sibbo och Borgå) samt Nylands förbund och Östra Nylands förbund. I ramplanen har man skisserat upp hur områdes- och samhällsstrukturen skall utvecklats fram ll ca år Planen visar i vilka riktningar stadsstrukturen ska växa och allterna va tyngdpunktsområden samt de olika spårtrafikarrangemangens inverkan på samhällsstrukturen. Avsikten är a införa llämpliga delar av de mål för planeringen som fastställts i ramplanen även i landskapsplanen, generalplanerna, trafiksystemplanerna och andra planer. Spårprojekt Utredning om banförbindelsen ll flygsta onen (Flygbanan) Trafikverket har på uppdrag av kommunika onsministeriet utre behovet av och förutsä ningarna för en banförbindelse från Böle via Helsingfors-Vanda flygplats ll huvudbanan (Flygbanan). Enligt utredningen skulle Flygbanan frigöra avsevärt med extra kapacitet för tätortstrafiken på den nuvarande huvudbanan söder om Kervo. Därmed bäddar banförbindelsen för en kra ig utveckling av tätortstrafiken och markanvändningen i anslutning ll de befintliga sta onerna samt skapar möjligheter a etablera helt nya sta onssamhällen. Projektet är av stor betydelse också för utvecklandet av bankorridoren från Kervo ll Nickby. Med utgångspunkt i denna utredning som blev klar våren 2010 startar Trafikverket hösten 2010 en fortsa undersökning där man söker lösningar för hur Flygbanan och den nya, snabba järnvägsförbindelsen från Helsingfors österut ska märkas ut i landskapsplanen för Nylands och Östra Nylands förbund, när dessa går samman. Markanvändnings- och spårtrafikutredningen MARA Sy et med Markanvändnings- och spårtrafikutredningen (MARA), vilken är en av utgångspunkterna för beredningen av Helsingforsregionens trafiksystemplan (HLJ 2011), är a fastställa dels en vision för spårnätet i Helsingforsregionen år 2050 och dels en målinriktad markanvändning som stödjer sig på denna. Denna ska sammanjämkas och verkställa de vik gaste utvecklingsmålen för trafiksystemet. Resultaten från utredningen och de relaterade, fortsatta undersökningarna utny jas vid beredningen av HLJ 2011-planen och konsekvensbedömningarna i anslutning ll planen. I MARA-arbetet har ingå e samarbete mellan HLJ 2011 och Helsingforsregionens MBT-processer, vilket fortsä er i form av mer detaljerade granskningar som främjar sammanpassningen av markanvändningen och trafiken. 11

14 Yleiskaavoitus - Generalplanering Yleiskaavoituksella ohjataan kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä yleispiirteises. Siinä määritellään kunnan maankäytön keskeisimmät periaa eet yksityiskohtaisemman kaavoituksen ja muun suunni elun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Maankäy ö- ja rakennuslaissa esitetyt sisältövaa mukset ohjaavat yleiskaavoitusta, mu a tapauskohtainen suunni elun tarve ja kaavan ohjausvaikutukselle asete avat tavoi eet määri elevät, minkälaisiin asioihin kaavatyö paino uu. Aivan kuten yleiskaavan voi laa a vain osalle kunnan alueesta tai jotain sektoria koskien (osayleiskaava), on yleiskaavoja myös erityyppisiä riippuen siitä, minkälainen ohjausvaikutus yleiskaavalle halutaan antaa. Yleiskaava voi olla hyvin yleispiirteinen tai si en yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava. Suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena voidaan käy ää ranta-alueille laadi uja yleiskaavoja niiltä osin kuin kaavassa on määrä y. Muuten yleiskaavat ohjaavat tarkempaa kaavoitusta ja muuta suunni elua. Yleiskaavoja voidaan laa a myös oikeusvaikutuksiltaan erilaisina. Yleiskaavoitusta ohjaavia säädöksiä on maankäy ö- ja rakennuslain (MRL) luvussa 5. Sipoossa laadi avat osayleiskaavat voidaan jakaa karkeas kahteen ryhmään: koko kunnan yleiskaavaa tarkentaviin strategisiin osayleiskaavoihin ja vuosi ain käynniste äviin kyläosayleiskaavoihin. Strategiset osayleiskaavat tulevat toimimaan ko. alueiden asemakaavoituksen pohjana. Kyläalueiden osayleiskaavoilla pyritään taasen ohjaamaan hajarakentamista kylämäisiin keskuksiin. Yleiskaavan laa minen on aina usean vuoden mi ainen prosessi. Minimiaika osayleiskaavan laa misessa on noin kaksi vuo a, mu a useimmiten osayleiskaavan laa minen kestää tätä kauemmin. Sipoon yleiskaava 2025 Sipoon yleiskaava 2025 käsi ää koko kunnan alueen saaristoa lukuun o ama a. Kaava on laadi u strategiseksi yleiskaavaksi, jossa on keskity y osoi amaan Sipoon maankäytön kehi ämisperiaa eet sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merki ävimmät maankäytölliset ja ympäristölliset kokonaisuudet ja niihin lii yvät verkostot. Sipoon yleiskaavalla 2025 kunta varautuu uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 2025 mennessä. Pääosa tästä kasvusta on osoite u Talma-Nikkilä -vyöhykkeelle sekä Söderkullan taajamaan ja sen ympäristöön. Taajamatoimintojen alueiden lisäksi uu a asutusta on kaavailtu sijoi uvan myös kehite äville kyläalueille. Yleiskaavan 2025 mukaises keskeisiä suunni eluperiaatteita ovat mm. yhdyskuntarakenteen kehi äminen raideliikenteeseen perustuen iviillä ja matalalla rakenteella sekä työpaikka-alueiden osoi aminen liikenteellises ja toiminnallises kiinnostaviin sekä ympäristön kannalta sopiviin paikkoihin. Planläggningen på generalplanenivå styr utvecklingen av samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen i stora drag. I generalplanerna fastställs de vik gaste principerna för markanvändningen som underlag för mer detaljerad planläggning och övrig planering samt byggande och annan markanvändning. Innehållskraven i markanvändnings- och bygglagen styr generalplaneringen, men behovet av planering och de mål som ställts angående planens styrande verkan bestämmer vilka frågor som accentueras i planarbetet. På samma sä som en generalplan bara kan utarbetas för en del eller en sektor i kommunen (delgeneralplan), finns det också olika typer av generalplaner beroende på hurdan styrningverkan man vill ge generalplanen. En generalplan kan vara uppgjord i stora drag eller som en detaljerad generalplan med områdesreserveringar. Som direkt underlag för beviljande av bygglov kan man använda generalplaner som utarbetats för strandområden ll de delar som har angivits i planen. I övrigt styr generalplanerna den mer detaljerade planläggningen och övrig planering. Generalplaner kan också ha olika rä sverkningar. Bestämmelser som styr generalplaneringen ges i kapitel 5 i markanvändnings- och bygglagen (MBL). De delgeneralplaner som ska utarbetas i Sibbo kan indelas grovt i två grupper: strategiska delgeneralplaner som preciserar generalplanen för hela kommunen, och bydelgeneralplaner som påbörjas årligen. De strategiska delgeneralplanerna kommer a utgöra underlag för detaljplanläggningen i respek ve område. Genom delgeneralplaner för byområden strävar man e er a styra glesbyggandet ll byliknande centra. Processen för a utarbeta en generalplan pågår all d flera år. För delgeneralplaner är den kortaste möjliga den ungefär två år, men i de flesta fall tar arbetet längre d i anspråk. Generalplan för Sibbo 2025 Generalplan för Sibbo 2025 omfa ar hela kommunens område med undantag för skärgården. Planen är en strategisk generalplan som främst visar utvecklingsprinciperna för markanvändningen i Sibbo samt de beträffande område- och samhällsstrukturen mest betydande markanvändnings- och miljömässiga helheterna och nätverken som ansluter sig ll dessa. I och med generalplanen ställer kommunen in sig på a ta emot nya invånare i hela Sibbo fram ll år 2025 Huvuddelen av llväxten har anvisats ll zonen Tallmo- Nickby och ll Söderkulla med omgivning. Utöver områdena för tätortsfunk oner har ny bosä ning planerats även ll byområden under utveckling. I enlighet med generalplanen 2025 är de mest centrala planeringsprinciperna bl.a. a utveckla samhällsstrukturen med stöd av spårtrafiken som en tät och låg struktur samt a anvisa områden för arbetsplatser ll trafik- och verksamhetsmässigt intressanta platser som är lämpliga för de a ändamål även ur miljösynvinkel. 12

15 Sipoon valtuusto hyväksyi kaavan (108 ). Helsingin hallinto-oikeus antoi päätöksensä Sipoon yleiskaavaa 2025 koskevien valitusten osalta. Yleiskaavaa koskien on jäte y edelleen seitsemän valitusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näiden valitusten osalta käsi ely on vielä kesken. Lainvoimaiseksi tultuaan yleiskaava 2025 tulee korvaamaan aiemmat yleiskaavat. Generalplanen för Sibbo 2025 godkändes av kommunfullmäk ge (108 ). Helsingfors förvaltningsdomstol utgav si beslut om besvären som anförts över Generalplan för Sibbo Gällande generalplanen har sju besvär y erligare lämnats in ll Högsta förvaltningsdomstolen. Behandlingen av dessa pågår for arande. När Generalplan för Sibbo 2025 vunnit laga kra ersä er den de digare generalplanerna. Sipoon yleiskaava 2025 pienennös (kv ). Generalplan för Sibbo 2015 förminskning (fullmäk ge ). 13

16 Osayleiskaavahankkeet kartalla - Delgeneralplaneprojekten på kartan Kartassa on esite y ohjeellisina/alustavina rajauksina kaavoituskatsauksessa esitellyt osayleiskaavoituskohteet. Eriksnäsin (E) ja Östersundomin (Ö) strategiset osayleiskaavatyöt ka avat osan Saariston ja rannikon osayleiskaava-alueesta (S). Nämä strategiset osayleiskaavat tulevat tältä osin kumoamaan Saariston ja rannikon osayleiskaavan ja ohjaamaan ko. alueiden asemakaavoitusta. Kartan visar de preliminärt avgränsade delgeneralplaneområdena i planläggningsprogrammet. Det strategiska arbetet med delgeneralplaner för Eriksnäs (E) och Östersundom (Ö) täcker en del av delgeneralplanen för skärgården och kusten (S). Dessa strategiska delgeneralplaner kommer ll dessa delar a åsidosä a delgeneralplanen för skärgården och kusten och styra detaljplanläggningen i de aktuella områdena. T L I B Ö E 14 Ö S

17 Strateginen osayleiskaavoitus - Strategisk delgeneralplanering Talman osayleiskaava (T) Alustavan rajauksen mukaises suunni elualue käsittää yleiskaavan mukaisen keskustatoimintojen alueen, taajama-toimintojen alueen, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen, selvitysalueen sekä työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueen niin, e ä alue rajautuu etelässä Keravan- ehen (mt 148). Lisäksi alueeseen sisältyy vähäisiä osia yleiskaavan mukaisesta haja-asutusalueesta. Talman osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteu amiseksi tähtäävistä suunni eluhankkeista. Sipoon yleiskaavan 2025 mukaises Talman alue a on tarkoitus kehi ää raideliikenteeseen tukeutuvana, toiminnoiltaan monipuolisena taajamakeskuksena. Osayleiskaavalla on tarkoitus varautua alueen väkiluvun kasvuun noin 7000 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Osayleiskaava-alueen laajuus mahdollistaa myös runsaamman kasvun pitkällä aikavälillä. Osayleiskaava tulee toimimaan alueen asemakaavoituksen pohjana. Osayleiskaavatyössä määritellään alueen pää everkko, palvelurakenne sekä työpaikka- ja asuinrakentamisen sijoi aminen ja yleispiirteinen mitoitus. Lisäksi osayleiskaavatyön yhteydessä tullaan poh maan alueen profiloitumista. Osayleiskaavatyön pohjaksi on tehty luonto- ja maisemaselvitys. Lisäksi kesällä 2010 toteutetulla kyselyllä on kerä y alueen asukkailta ja toimijoilta lähtö etoja ja näkemyksiä alueen kehi ämistavoi eista. Osayleiskaavatyön pohjaksi tullaan ensivaiheessa laa maan alueen maankäy öä hahmo elevia rakennemalleja. Tavoi eena on saada Talman osayleiskaava valtuuston hyväksy äväksi vuoden 2012 lopussa. Kaavoi aja Suvi Siivola ja aluekehitysarkkiteh Sirkku Huisko Delgeneralplan för Tallmo (T) I den preliminära avgränsningen omfa ar planeringsområdet e område för centrumfunk oner, e område för tätortsfunk oner, e område för idro s- och rekrea onstjänster, e utredningsområde samt e område för arbetsplatser, industri och lagerbyggnader enligt generalplanen. Området gränsar i söder ll Kervovägen (landsväg 148). Där ll omfa ar området smärre delar av glesbygdsområdet i generalplanen. Delgeneralplanen för Tallmo är en av de vik gaste planerna när det gäller a verkställa kommunens llväxtstrategi. I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 ska Tallmoområdet utvecklas med stöd av spårvägstrafiken som e funk onsmässigt mångsidigt tätortscentrum. Delgeneralplanen är en del av förberedelserna inför en befolknings- llväxt på ca 7000 personer fram ll år Delgeneralplaneområdets omfa ning möjliggör även en rikligare llväxt på lång sikt. Delgeneralplanen kommer a fungera som underlag för detaljplaneringen av området. I arbetet med delgeneralplanen fastställs nätverket av huvudvägar, servicestrukturen samt placeringen av arbetsplatser och bostadsbyggande samt dimensioneringen i stora drag. I samband med delgeneralplanen kommer man också a dry a områdets profilering. En natur- och landskapsutredning har gjorts som bakgrundsmaterial för delgeneralplanen. I en enkät som genomfördes sommaren 2010 samlade man in utgångsinforma on och åsikter om utvecklingsmålen av invånarna och aktörerna i området. Som underlag för arbetet med delgeneralplanen kommer man i det första skedet a sammanställa strukturmodeller för markanvändningen. Målet är a fullmäk ge godkänner delgeneralplan för Tallmo i slutet av år Planläggare Suvi Siivola och regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko Maankäy ö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadi aessa on ote ava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäy ö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityises joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhai ojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden rii ävyys. När en generalplan utarbetas ska följande beaktas enligt 39 markanvändnings- och bygglagen: a samhällsstrukturen fungerar, är ekonomisk och ekologiskt hållbar a den befintliga samhällsstrukturen utny jas a behov i anslutning ll boendet och llgången ll service beaktas a trafiken, i synnerhet kollek vtrafiken och gång-, cykel- och mopedtrafiken, samt energiförsörjningen, va en och avlopp samt avfallshanteringen kan ordnas på e ändamålsenligt och med tanke på miljön, natur llgångarna och ekonomin hållbart sä a det ges möjligheter ll en trygg, sund och för olika befolkningsgrupper balanserad livsmiljö a det ordnas verksamhetsbengelser för kommunen näringsliv a miljöolägenheterna minskas a den byggda miljön, landskapet och naturvärdena värnas a det finns llräckligt med områden som lämpar sig för rekrea on. 15

18 Eriksnäsin osayleiskaava (E) Sipoonlahden itäpuolella ja Söderkullan taajaman eteläpuolella sijaitsevalle Eriksnäsin alueelle on tarkoitus laa a oikeusvaiku einen osayleiskaava. Alue on Sipoon yleiskaavassa 2025 suurimmaksi osaksi selvitysalue a. Alue a on tarkoitus kehi ää Sipoon kasvustrategian mukaises merki ävänä uutena asuinalueena palveluineen ja työpaikkoineen. Alue tulee olemaan osa laajenevaa Söderkullan taajamaa. Alueen rakentuminen tukeutuu julkiseen liikenteeseen, pitkällä tähtäimellä Söderkullaan toteute avaan raideliikenneratkaisuun. Osana Eriksnäsin osayleiskaavatyötä tullaan tarkastelemaan myös Hangelbyn alueen maankäy öä alueen maanomistajan jä ämän kaavoitusaloi een mukaises (ks. hankkeesta lisää kohdasta Tuleva asemakaavoitus). Alueen kehi äminen on organisoitu Sipoon kunnan ja alueen suurimman maanomistajayhteenlii ymän kanssa. Osayleiskaavan laa minen alueelle on osa tätä ns. aluekehityshanke a, jota ohjaamaan on peruste u kunnan ja maanomistajien välinen yhteistyöelin. Kaavatyön on kuulute u vireille Tavoi eena on saada Eriksnäsin osayleiskaava valtuuston hyväksy äväksi vuonna Aluekehitysarkkiteh Sirkku Huisko Delgeneralplan för Eriksnäs (E) För Eriksnäs, som ligger öster om Sibboviken och söder om Söderkulla, finns det planer på a utarbeta en delgeneralplan med rä sverkningar. I Generalplan för Sibbo 2025 är området ll största delen e utredningsområde. Området ska utvecklas i enlighet med kommunens llväxtstrategi ll e betydande, ny bostadsområde med service och arbetsplatser. Området kommer a vara en del av den expanderande Söderkulla tätort. Områdets struktur stödjer sig på kollek vtrafiken på lång sikt på spårvägstrafiklösningen i Söderkulla. Inom ramen för arbetet med en delgeneralplan för Eriksnäs kommer man även a granska markanvändningen i Hangelbyområdet i enlighet med e planläggningsini- a v av en markägare (läs mer om projektet i avsni et Kommande detaljplanering längre fram). Utvecklandet av området har organiserats mellan Sibbo kommun och sammanslutningen av den största markägaren i området. Utarbetandet av en delgeneralplan för de a område är en del av det så kallade regionutvecklingsprojekt, för vilket e styrande samarbetsorgan har llsa s mellan kommunen och markägarna. Planarbetet kungjordes anhängigt Målet är a fullmäk ge godkänner delgeneralplan för Eriksnäs år Regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko 16

19 Östersundomin yhteinen yleiskaava (Ö) Tarkoituksena on laa a Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheises lii yville Vantaan Länsisalmen sekä osille Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosia sekä Sipoon Granön ja Majvikin alueille näiden kolmen kunnan yhteinen yleiskaava. Tärkeitä seikkoja yleiskaavassa ovat asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja muiden toimintojen määrä ja laatu ja niiden lii yminen ympäröiviin alueisiin. Myös laajempaa alue a koskevan liikennejärjestelmän tarkastelu on työssä oleellista, koska kysymyksessä on etelärannikon kasvukäytävään lii yvän kokonaisuuden osa. Suunni elualue käsi ää useita alueellisia kokonaisuuksia. Helsinkiin liite y alue on jae u viideksi kaupunginosaksi. Lisäksi Vantaan kaakkoiskulma sekä Sipoon Granö ja Majvik muodostavat omat alueensa. Sipoon Granön ja Majvikin mitoitus tullaan tutkimaan kaavatyön yhteydessä. Kullekin alueelle suunnitellaan omanlaisiaan aluerakenteellisia ja teknisiä ratkaisuja. Kun en osallistuminen yhteiseen yleiskaavaan edelly ää kunkin kunnan päätöstä kaavaan osallistumisesta. Aluekehitysarkkiteh Sirkku Huisko Gemensam generalplan för Östersundom (Ö) En för tre kommuner gemensam generalplan planeras för de områden som anslu ts ll Helsingfors samt de närliggande stadsdelarna Västersundom i Vanda samt delar av stadsdelarna Länsimäki, Vaarala och Ojanko, liksom Granö och Majvik i Sibbo. Vik ga aspekter i generalplanen är kvaliteten och kvan- teten avseende boende, arbetsplatser, service och övriga funk oner och hur de ansluts ll närområdena. Även granskningen av trafiksystemet i e mer vidsträckt område är en väsentlig del av arbetet, e ersom det handlar om en del av llväxtkorridoren längs sydkusten. Planeringsområdet omfa ar flera regionala helheter. Det område som har anslu ts ll Helsingfors har indelats i fem stadsdelar. Där ll utgör det sydöstra hörnet av Vanda samt Granö och Majvik i Sibbo egna områden. Dimensioneringen i Granö och Majvik kommer a undersökas under planarbetets gång. För varje område planeras särpräglade strukturella och tekniska lösningar. Yhteinen yleiskaava Seudullinen yhteistyö maankäytön yleispiirteisessä ohjaamisessa ja toimintojen yhteensovi amisessa on yhdyskuntarakenteen hallinnan ehdoton edellytys. Tätä yhteistyötä kunnat voivat tehdä laa malla maankäy ö- ja rakennuslain mukaisen yhteisen yleiskaavan. Yhteinen yleiskaava laaditaan kahden tai useamman kunnan alueelle. Se voidaan myös laa a koskemaan vain jotain osa-alue a tai vali uja maankäy ömuotoja kunnissa. Yhteinen yleiskaava saatetaan ympäristöministeriön vahviste avaksi. Yleiskaavan laadinta antaa mahdollisuuden yhteiseen strategiseen prosessiin seudulla. Yhteisessä yleiskaavassa voidaan paneutua seudullises keskeisiin kysymyksiin kuten asumisen, työpaikkojen ja kaupan sijoi umiseen sekä liikenteeseen ja virkistykseen. Oikeusvaiku einen yhteinen yleiskaava ohjaa kun en asemakaavoitusta ja asemakaava-alueiden ulkopuolista lupaharkintaa. Yleispiirteisen kaavan oikeusvaiku eisuus ei kuitenkaan takaa sen toteutumista, jos eri osapuolet eivät siihen sitoudu. Gemensam generalplan När det gäller a styra markanvändningen i stora drag och a sammanjämka funk onerna är regionalt samarbete av största vikt för den övergripande kontrollen av samhällsstrukturen. Kommunerna kan idka sådant regionalt samarbete genom a utarbeta en gemensam generalplan i enlighet med markanvändnings- och bygglagen. En gemensam generalplan utarbetas för e område som sträcker sig över områden som hör ll två eller fler kommuner. Generalplanen kan också bara utarbetas för e delområde eller för valda markanvändningsformer i kommunerna. En gemensam generalplan ska lämnas in ll miljöministeriet för fastställande. Utarbetandet av generalplanen ger möjlighet a skapa en gemensam strategisk process i regionen. I en gemensam generalplan kan man placera fokus på regionalt vik ga frågor, som t.ex. boende, placering av arbetsplatser och kommersiell service samt trafik och rekrea on. En gemensam generalplan med rä sverkningar styr detaljplanläggningen i kommunerna och llståndsprövningen utanför detaljplaneområdena. A en plan som görs upp i stora drag har rä sverkningar är dock ingen garan för dess genomförande om de olika parterna inte förbinder sig ll planen. För a en kommun ska kunna delta i en gemensam generalplan förutsä s kommunens beslut om de a. Regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko 17

20 Kyläalueiden osayleiskaavoitus - Delgeneralplanering i byområden 18 Saariston ja rannikon osayleiskaava (S) Kaava-alue käsi ää Sipoon kunnan koko saaristoalueen ja merenrantavyöhykkeen. Ranta-alue ulo uu maastosta riippuen noin metrin etäisyydelle rantaviivasta. Suunni elualueen rantaviivan pituus on noin 400 kilometriä. Alueella on noin 250 saarta, joista suurin on Löparö. Osayleiskaavan tarkoituksena on määri ää kiinteistö- ja maanomistajakohtainen rakennusoikeus sisältäen pysyvän asumisen tarpeet, loma-asumisen sekä matkailun- ja elinkeinojen alueet. Yleiskaavan laadinnassa noudatetaan emä laperiaate a, joka tarkoi aa, e ä jälkeen, jolloin rakennuslaki tuli voimaan, emäkiinteistöstä erotetut rantarakennuspaikat otetaan huomioon vähentävänä tekijänä rakennusoikeu a laske aessa. Kaava laaditaan siten, e ä maanomistajia kohdellaan tasapuolises. Tavoi eena ranta-alueiden suunni elussa on, e ä rakentamista ohjataan sille soveltuville alueille. Maisema- ja luonnonarvoiltaan merki äville alueille ei toimintoja pyritä ohjaamaan, vaan luonnonarvoja vaalitaan. Myös suojelu- ja virkistysalueet, yleiset tarpeet esim. venerannat, kulkuyhteydet ja kalastukseen lii yvät tarpeet otetaan huomioon. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Tavoi eena on saada kaava valtuuston hyväksy äväksi vuoden 2011 aikana. Mi aus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä FCG Finnish Consul ng Group Oy Suunni elupäällikkö Lauri Solin, p Maankäy öinsinööri Emmi Sihvonen, p Linnanpellon osayleiskaava (L) Osayleiskaava laaditaan Linnanpellon alueelle Koillis-Sipoossa. Suunni elualue käsi ää Linnanpellon kyläalueen sekä sitä ympäröiviä maa- ja metsätalousalueita. Kylätaajama sijaitsee Pornaisten en (mt 1494) varrella noin 4 km Nikkilän taajamasta koilliseen. Tavoi eena on ohjata alueen maankäy öä laa malla oikeusvaiku einen osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaises. Kaavatyön tarkoituksena on kehi ää alueen kylämäistä taajamakuvaa, ohjaamalla rakentaminen ympäristön ja maiseman kannalta soveltuviin paikkoihin. Tarkoituksena on sijoi aa uudisrakentaminen siten, e ä se täydentää olemassa olevaa rakennuskantaa. Kaavatyössä tullaan huomioimaan alueen erityispiirteet ja suojelukohteet. Kaavatyön on kuulute u vireille Tavoi eena on, e ä osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville talvella ja valtuusto hyväksyy kaavan loppuvuodesta Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva AIRIX Ympäristö Oy Suunni elupäällikkö Jouko Riipinen, p Kaavoitusinsinööri Minna Nurmi, p Delgeneralplan för skärgården och kusten (S) Planområdet omfa ar hela skärgårdsområdet och strandzonen vid havet inom Sibbo kommun. Strandområdet sträcker sig ca meter från strandlinjen inåt landet beroende på terrängen. Strandlinjens längd på planeringsområdet är ca 400 kilometer. I området finns det ca 250 öar, av vilka Löparö är den största. Sy et med delgeneralplanen är a definiera byggrä en för varje enskild fas ghet och markägoenhet så a dessa omfa ar åretruntboende, sommarboende samt områden för turism och näringsverksamhet. Vid utarbetandet av generalplanen följs principen om moderfas ghet. Detta innebär a strandbyggplatser som separerats från moderfas gheten e er när den nya byggnadslagen trädde i kra, ska tas i beaktande som reducerande faktorer vid beräkningen av byggrä en. Planen utarbetas så a markägarna behandlas likvärdigt. Målet för planeringen av strandområdena är a byggandet ska styras ll lämpliga områden. Verksamheter undviks på områden som har betydande landskaps- och naturvärden för a man ska kunna värna om naturen. Även skydds- och rekrea onsområden, allmänna behov som t.ex. båtstränder, förbindelser och behov i anslutning ll fiske beaktas i planarbetet. Förslaget ll delgeneralplan var framlagt under perioden Målet är a fullmäk ge godkänner planen under år Mätnings- och fas ghetschef Pekka Söyrilä FCG Finnish Consul ng Group Oy Planeringschef Lauri Solin, n Markanvändningsingenjör Emmi Sihvonen, n Delgeneralplan för Borgby (L) Delgeneralplanen utarbetas för Borgbyområdet i nordöstra Sibbo. Planeringsområdet omfa ar byn Borgby med omgivande jord- och skogsbruksområden. Bytätorten ligger längs Borgnäsvägen (landsväg 1494) ca 4 km nordost om Nickby. Målet är a styra markanvändningen i området genom a utarbeta en delgeneralplan med rä sverkningar, där byggrä erna anvisas fas ghetsvis. Sy et med planarbetet är a utveckla områdets byliknande tätortsbild och a styra byggandet ll platser som är lämpliga med hänsyn ll miljön och landskapet. Nybyggandet placeras så a det komple erar det befintliga byggnadsbeståndet. Vid planarbetet tar man fasta på områdets särdrag och skyddsobjekt. Planarbetet kungjordes anhängigt Målet är a utkastet ll delgeneralplan ska läggas fram offentligt vintern och a fullmäk ge godkänner planen i slutet av år Markanvändningschef Ma Kanerva AIRIX Ympäristö Oy Planeringschef Jouko Riipinen, n Planläggningsingenjör Minna Nurmi, n

21 Boxin osayleiskaava (B) Osayleiskaava ja osayleiskaavan muutos laaditaan Boxin kylätaajamaa varten. Suunni elualue käsi ää Boxin en ja Spjutsundin en varsilla sijaitsevia kyläalueita Porvoonväylän kummallakin puolella. Alue ulo uu Nevaksen golfkentältä Nynäsin en asutukseen. Tavoi eena on laa a alueelle oikeusvaiku einen osayleiskaava, jossa määritellään alueen maankäytön kehi ämisen periaa eet ja ratkaisut. Rakentamista tullaan ohjaamaan ympäristö ja maisema huomioon o aen. Uudisrakentaminen sijoitetaan siten, e ä se täydentää olemassa olevaa rakennuskantaa. Rakentamista avoimille peltoalueille vältetään, erityises yksi äisten rakennuspaikkojen sijoi amista pelloille. Boxin alue on suunni elutarvealue a, joten rakentamiseen alueella tarvitaan nykyisin suunni elutarveratkaisu. Uudella osayleiskaavalla pyritään helpo amaan yksi äisten lupien käsi elyä. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Tavoi eena on saada kaava valtuuston hyväksy äväksi vuodenvaihteessa Mi aus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä Pöyry Environment Oy Toimialajohtaja Pasi Rajala, p DI Saija Mie nen, p Delgeneralplan för Box (B) En delgeneralplan och en ändring av delgeneralplanen håller på a utarbetas för Box bytätort. Planeringsområdet omfa ar byområdena längs Boxvägen och Spjutsundsvägen på båda sidorna om Borgåleden. Området sträcker sig från Nevas golf ända ll bosä ningen längs med Nynäsvägen. Målet är a utarbeta en delgeneralplan med rä sverkningar där principerna och lösningarna för markanvändningen i området definieras. Byggandet kommer a styras med beaktande av miljön och landskapet. Nybygge placeras så a det komple erar det befintliga byggnadsbeståndet. Byggande i öppna åkerlandskap ska undvikas, särskilt a enskilda byggplatser placeras på åkrarna. Box är e område i behov av planering, och därför förutsätter byggande idag avgörande som gäller planeringsbehov. Med den nya delgeneralplanen strävar man e er a underlä a behandlingen av enskilda llstånd. Förslaget ll delgeneralplan var framlagt under perioden Målet är a fullmäk ge godkänner planen kring årsski et Mätnings- och fas ghetschef Pekka Söyrilä Pöyry Environment Oy Direktör Pasi Rajala, n Di Saija Mie nen, n

22 Immersbyn osayleiskaava (I) Immersbyn maarekisterikylän alueelle, rajautuen etelässä Porvoonväylään (vt 7) on tarkoitus laa a oikeusvaiku einen osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaises. Osayleiskaavatyön tavoi eena on kehi ää kyläalue a, osoi amalla uudisrakentaminen maiseman ja ympäristön kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olevaa rakennuskantaa. Osayleiskaavalla pyritään helpo amaan yksi äisten lupien käsi elyä. Tarkoituksena on käynnistää osayleiskaavatyö vuonna 2011 ja saada se valtuuston hyväksy äväksi vuonna Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva Delgeneralplan för Immersby (I) För området vid jordregisterbyn Immersby som gränsar i söder ll Borgåleden (riksväg 7) är avsikten a utarbeta en delgeneralplan med rä sverkningar där byggrä erna anvisas specifikt för varje fas ghet. Målet med delgeneralplanearbetet är a utveckla byområdet genom a anvisa nybyggande ll platser som är lämpliga med hänsyn ll landskapet och miljön och som komple erar det befintliga byggnadsbeståndet. Med delgeneralplanen strävar man e er a underlä a behandlingen av enskilda llstånd. Enligt planerna ska arbetet med delgeneralplanen inledas år 2011 och och a planen godkänns av fullmäk ge år Markanvändningschef Ma Kanerva Västerskogin osayleiskaava Helsinki-Porvoo kehi ämisvyöhykkeellä sijaitsevan Västerskogin alueen kaavatyötä ei ole vielä käynniste y. Ennen kaavatyön käynnistämistä tullaan ratkaisemaan, minkälainen kaavallinen tarkastelu soveltuu parhaiten alueen suunni elukysymysten ja maankäy öratkaisujen tutkimiseen. Delgeneralplan för Västerskog Planarbetet för Västerskogs område, som ligger i utvecklingszonen för Helsingfors-Borgå, har inte ännu påbörjats. Innan planarbetet påbörjas ska man avgöra hurdan planmässig utredning som lämpar sig bäst för a granska områdets planeringsfrågor och markanvändningslösningar. 20

23 Asemakaavoitus - Detaljplanering Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, joka luo edellytykset rakennusten, katujen ja yleisten alueiden rakentamiselle. Kaava-alue voi käsi ää esim. kokonaisen asuinalueen tai vain yhden ton n. Asemakaavalla määritellään muun muassa mihin tarkoitukseen alue a voi käy ää, miten paljon ton lle saa rakentaa, rakennustapaa ja rakennusten sijoi umista, piha- ja katualueiden järjestämistä sekä virkistysalueiden sijoi umista. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakar a kaavamerkintöineen ja -määräyksineen sekä selostus, jossa kerrotaan kaavan laa misesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Lisäksi asemakaavaan liitetään usein myös rakentamistapaohjeet, joilla annetaan tarkempia ohjeita rakentamiseen. Maankäy ö- ja rakennuslain mukaan kunnan on laadi ava asemakaava sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edelly ää. Kunta laa i asemakaavat maankäy ö- ja rakennuslain edelly ämään vuorovaiku eiseen suunni eluun ja rii ävään vaikutusten arvioin in perustuen. Ranta-alueiden lomarakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka voi laa a maanomistaja. Asemakaavaa laadi aessa on maakuntakaava ja kunnan oikeusvaiku einen yleiskaava ote ava huomioon. Asemakaavoitusta ohjaavia säädöksiä on tarkemmin maankäy ö- ja rakennuslain luvussa 7. Sipoossa asemakaavoitus keski yy kasvustrategian mukaises lähivuosina Nikkilän ja Söderkullan taajamiin, mu a asemakaavoja laaditaan tarpeen mukaan myös muille Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisille taajamatoimintojen alueille (esim. Storörenin alue). Asemakaavojen käsi elyaika kestää normaalitapauksessa yhdestä kahteen vuo a, mu a muun muassa valitusten johdosta kaavan tuleminen lainvoimaiseksi voi kestää useampia vuosia. Tässä kaavoituskatsauksessa esiteltävät, lähiaikoina ajankohtaiset asemakaavahankkeet on jae u kaavatyön vaiheen mukaan kolmeen osa-alueeseen: vuonna 2010 valmistuneet kaavat, vuonna 2010 työn alla olleet kaavat sekä ensi vuonna tai lähivuosina vireille tulevat kaavatyöt (tuleva asemakaavoitus). Kirjainnumeroyhdistelmät (esim. N 39) kaavan nimen edessä vii aavat maan eteellisin osa-aluein jae uun asemakaavan numeroon, joka helpo aa kaavan käsi elyn seuraamista kunnan kaavoituksen internet-sivuilla osoi eessa h p:// En detaljplan är en detaljerad plan för områdesanvändningen som grundar sig på generalplanen. Detaljplanen gör det möjligt a uppföra byggnader och anlägga gator och allmänna områden. E planområde kan omfa a t.ex. e helt bostadsområde eller bara en tomt. I detaljplanen definieras bland annat för vilket ändamål e område kan användas, hur mycket man får bygga i området, byggsä et och byggnadernas placering, hur gårdsplanerna och gatuområdena ska anordnas samt var rekrea onsområdena ska förläggas. Till detaljplanen hör en detaljplanekarta med beteckningar och bestämmelser samt en planbeskrivning där man redogör för utarbetandet av planen och dess centrala egenskaper. Till detaljplanen fogas dessutom o a byggsä sanvisningar där kommunen ger närmare instruk oner för byggandet. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen ska kommunen utarbeta en detaljplan e er hand som kommunens utveckling eller behovet av a styra markanvändningen det kräver. Kommunen utarbetar detaljplaner med utgångspunkt i en planering som omfa ar växelverkan och en llräcklig bedömning av konsekvenserna, såsom förutsä s i markanvändnings- och bygglagen. Fri- dsboende i strandområden kan styras med en stranddetaljplan, som även kan utarbetas av en markägare. När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och kommunens generalplan med rä sverkningar beaktas. Bestämmelser som styr detaljplaneringen ges i kapitel 7 i markanvändnings- och bygglagen. I Sibbo kommer detaljplaneringen de närmaste åren a i enlighet med llväxtstrategin inriktas på Nickby och Söderkulla tätorter, men detaljplaner utarbetas vid behov även för andra områden för tätortsfunk oner i Generalplan för Sibbo 2025 (t.ex. Storören). I vanliga fall tar det e ll två år a behandla en detaljplan, men t.ex. på grund av besvär kan det hända a det går flera år innan planen vinner laga kra. De detaljplaneprojekt som presenteras i denna översikt och som blir aktuella inom en snar fram d har indeltas i tre kategorier beroende på arbetsskede: planer som färdigställts år 2010, planer som varit under arbete år 2010 och planarbeten som blir aktuella nästa år eller under de närmaste åren (Kommande detaljplanering). Kombina onen av en bokstav och en siffra (t.ex. N 39) framför planens namn refererar ll den geografiska indelningen av detaljplanerna. Beteckningen gör det lä are a följa behandlingen av planen på kommunens planläggningssidor på adressen h p:// 21

24 Asemakaavahankeet kartalla - Detaljplaneprojekten på kartan Kartoissa on esite y vuonna 2010 vahvistuneet asemakaavat sinisellä rajauksella ja muut kaavoituskohteet mustalla rajauksella. Asemakaavoituskohteiden rajaukset ovat suuntaa-antavia ja rajaukset tullaan määri elemään tarkemmin kaavatyön yhteydessä. De detaljplaner som fastställts år 2010 visas på kartorna med en blå avgränsning och de övriga planläggningsprojekten med svart avgränsning. Kartorna visar riktgivande/preliminära avgränsningar av de detaljplaneobjekt som tas upp i planläggningsöversikten. NIKKILÄ - NICKBY MY 2 SÖDERKULLA NE 1 B 14 B 15 B 16 22

25 ASEMAKAAVOITUSKOHTEET N 36 LP-kor elin asemakaavamuutos N 37 Nikkilän terveyskeskuksen kaavamuutos N 38 Brobölen en asemakaavamuutos N 39 Nikkilän pelastusaseman asemakaava N 40 Itäinen Jokipuisto II asemakaava N 41 Ero ajan asemakaavamuutos N 42 OP-kor elin asemakaavamuutos N 43 Åkernäsin asemakaava N 44 Nikkilän kartano III S 16 Hansas II asemakaava ja -muutos S 17 Kallbäckin en asemakaavamuutos S 18 YL-kor elin asemakaavamuutos, Karjuhaan e S 19 Söderkullan työpaikka-alue S 20 Hangelbyn puutarhakylän asemakaava S 21 Eriksnäs S 22 Joensuun asemakaava T 3 Söderkullan por n asemakaava T 4 Taasjärvi II asemakaava T 5 Taasjärvi III asemakaava T 6 Taasjärvi IV asemakaava B 14 Storörenin asemakaavamuutos B 15 Storörenin länsirannan asemakaavamuutos B 16 Storörenin Örnvikin rannan virkistysalueen asemakaavamuutos MY 2 Myyraksen kiilan asemakaavamuutos NE 1 Nevas gård asemakaava DETALJPLANER NIKKILÄ - NICKBY SÖDERKULLA N 36 N 38 N 44 N 42 N 37 N 41 N 40 N 43 N 39 N 36 Detaljplaneändring för LP-kvarteret N 37 Detaljplaneändring för Nickby hälsocentral N 38 Detaljplaneändring för Brobölevägen N 39 Detaljplan för Nickby räddningssta on N 40 Detaljplan för Östanåparken II N 41 Detaljplaneändring för Skillnaden N 42 Detaljplaneändring för OP-kvarteret N 43 Detaljplan för Åkernäs N 44 Nickby gård III S 16 S 18 S 17 T 4 T 5 T 3 T 6 S 16 Detaljplan för Hansas II S 17 Detaljplaneändring för Kallbäcksvägen S 18 Detaljplaneändring för YL-kvarteret, Galthagsvägen S 19 Söderkulla arbetsplatsområde S 20 Detaljplan för trädgårdsbyn i Hangelby S 21 Eriksnäs S 22 Detaljplan för Joensuu T 3 Detaljplan för Söderkulla port T 4 Detaljplan för Tasträsk II T 5 Detaljplan för Tasträsk III T 6 Detaljplan för Tasträsk IV S 22 S 19 S 21 S 20 B 14 Detaljplaneändring för Storören B 15 Detaljplaneändring för Storörens västra strand B 16 Detaljplaneändring för rekrea onsområdet vid Örnvik, Storören MY 2 Detaljplaneändring för Myraskilen NE 1 Detaljplan för Nevas gård 23

26 Valmistuneet asemakaavat - Färdigställda detaljplaner 24 N 36 LP-kor elin asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksella poiste in rakennuksen kunnossapitoa hai aava pysäköin alueen merkintä ja saate in alueen lanne vastaamaan asuinkäytön nykyisiä tarpeita, mm. mahdollistamalla asuin lojen rakentaminen nykyisen pysäköin alueen pohjoispuolelle. Asemakaavan muutos katso in vaikutuksiltaan ei merki äväksi kaavatyöksi, joten sen hyväksyi kunnanhallitus kokouksessaan Kaavan voimaantulosta kuulute in Kaavoi aja Jarkko Lyy nen N 37 Nikkilän terveyskeskuksen kaavamuutos Asemakaavan muutoksella mahdolliste in Nikkilän terveyskeskuksen laajentaminen. Samalla yleinen pysäköin- alue muute in autopaikkojen kor elialueeksi ja terveyskeskuksen käy öön, alueen pysäköinnin tehostamiseksi. Asemakaavan muutos katso in vaikutuksiltaan ei merki äväksi kaavatyöksi, joten sen hyväksyi kunnanhallitus kokouksessaan Kaavan voimaantulosta kuulute in Kaavoitusarkkiteh Johanna Horelli N 38 Brobölen en asemakaavamuutos Kaavatyöllä ajanmukaistetaan kaava lanne vastaamaan nykyisiä tarpeita. Asemakaavamuutoksella mm. muutetaan voimassa olevan kaavan mukainen liikennealue Brobölen en linjauksen mukaiseksi katualueeksi sekä mahdollistetaan puistoalueella sijainneiden omako rakennusten ylläpito ja laajentaminen muu amalla voimassa olevan kaavan mukainen puistoalue erillispientalojen kor elialueeksi. Asemakaavamuutos katso in vaikutuksiltaan ei merkittäväksi kaavatyöksi, joten sen hyväksyi kunnanhallitus kokouksessaan Kaavan voimaantulosta kuulutet- in Kaavoi aja Jarkko Lyy nen S 16 Hansas II asemakaava Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ajan tasaiste in alueella voimassa olevaa asemakaavaa ja osoitet- in uusia alueita asuinrakentamiselle. Kylämäistä taajamarakenne a toteu avalla asemakaavalla muodostuu noin 78 uu a omako rakennuspaikkaa ja noin 14 asuinpientalon rakennuspaikkaa. Asukasmäärän lisäyksenä tämä tarkoi aa noin 300 uu a asukasta. Valtuusto hyväksyi kaavan ja sen voimaantulosta kuulute in Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva N 36 Detaljplaneändring för LP-kvarteret Genom en ändring av detaljplanen ströks beteckningen för parkeringsområde, vilken hade försvårat underhållet av byggnaden, och uppdaterades planeringsläget så a det motsvarar de nuvarande behoven i anslutning ll boende; bl.a. gjordes det möjligt a uppföra bostadshus norr om det nuvarande parkeringsområdet. Ändringen av detaljplanen betraktades som e planarbete som inte är betydande och kunde därför godkännas av kommunstyrelsen på sammanträdet Planens i kra trädande kungjordes Planläggare Jarkko Lyy nen N 37 Detaljplaneändring för Nickby hälsocentral Genom en ändring av detaljplanen blev det möjligt a utvidga Nickby hälsocentral. På samma gång ändrades det allmänna parkeringsområdet ll e kvartersområde med bilplatser för bruk av hälsocentralen, vilket effek viserar parkeringen i området. Ändringen av detaljplanen betraktades som e planarbete som inte är betydande och kunde därför godkännas av kommunstyrelsen på sammanträdet Planens i kra trädande kungjordes Planläggningsarkitekt Johanna Horelli N 38 Detaljplaneändring för Brobölevägen Planarbetet sy ar ll a aktualisera planeringsläget så a det llgodoser dagens behov. Genom en ändring av detaljplanen ändras bl.a. trafikområdet i den gällande planen ll e gatuområde som följer Brobölevägens sträckning. Vidare ändras parkområdet i den gällande planen ll e kvartersområde för fristående småhus, och därmed blir det möjligt a underhålla och bygga ut egnahemshusen i de a parkområde. Ändringen av detaljplanen betraktades som e planarbete som är ringa ll sina verkningar och kunde därför godkännas av kommunstyrelsen på sammanträdet Planens i kra trädande kungjordes Planläggare Jarkko Lyy nen S 16 Detaljplan för Hansas II Detaljplanen och ändringen av detaljplanen är en uppdatering av den gällande detaljplanen där man också anvisade nya områden för bostadsbyggande. Detaljplanen ska genomföras som en byliknande tätortsstruktur och omfa ar ca 78 nya byggplatser för egnahemshus och ca 14 byggplatser för småhus. I fråga om antalet invånare innebär de a en llväxt på ca 300 personer. Fullmäk ge godkände planen och planens i kra trädande kungjordes Markanvändningschef Ma Kanerva

27 Asemakaavoitus vuonna Detaljplanering år 2010 N 39 Nikkilän pelastusaseman asemakaava Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa uuden, pelastustoimen nykyisiä ja tulevia latarpeita palvelevan pelastusaseman rakentaminen liikenteellises nykyistä asemaa edullisempaan paikkaan pääliikenneväylän varrelle. Tavoi eena on samalla tutkia Keravan Energia Oy:n tekemän kaavoitusaloi een pohjalta sähköhuollon toimivuu a parantavan muuntoaseman sijoi amista Öljy en eteläpuolelle, 110 ja 20 kv:n voimalinjojen erkanemiskohdan läheisyyteen. Lisäksi tutkitaan Öljy ehen ja Ruxin asuinalueeseen rajautuvien, kunnan omistukseen lunastusluvan myötä siirtyneiden maa-alueiden hyödyntämismahdollisuuksia asuin- ja liikerakentamisen sijoi amispaikkana. Kaavatyötä koskien on laadi u osallistumis- ja arvioin suunnitelma, ja kaavatyö on kuulute u vireille Tavoi eena on ase aa kaavan valmisteluaineisto nähtäville syksyllä 2010 ja saada kaava valtuuston hyväksy äväksi keväällä Kaavoi aja Jarkko Lyy nen ja kaavoi aja Suvi Siivola N 40 Itäinen Jokipuisto II asemakaava Suunni elualue on Sipoon yleiskaavan 2025 mukaises- yksi Nikkilän taajaman merki ävimmistä kasvualueista, jota on tarkoitus kehi ää asumispaino eisena keskustatoimintojen alueena. Kaavatyötä koskien on tehty kunnan ja Tallbackan lan (R:No 5:29) maanomistajien kesken sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä ja aiesopimus määräalan myymisestä. Sopimuksen mukaises asemakaavatyön tavoi eena on mm. alueen yhdyskuntarakenteen ivistäminen ja kehi äminen Tallbackan lakeskukseen ja alueen yleisluonteeseen soveltuvana korkealuokkaisena asuinalueena. Kaavatyötä koskien on laadi u osallistumis- ja arvioin suunnitelma, ja kaavatyö on kuulute u vireille Tavoi eena on ase aa kaavan valmisteluaineisto nähtäville loppuvuodesta 2010 ja saada kaava valtuuston hyväksy äväksi loppuvuodesta Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva ja kaavoi aja Suvi Siivola T 3 Söderkullan por n asemakaava Kaavan tavoi eena on Söderkullan keskustaan tukeutuvan kerrostalovaltaisen asuinalueen toteu aminen Söderkullan osayleiskaavassa osoitetun asuntoaluevarauksen mukaises. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä välisenä aikana ja sitä koskeva yleisö laisuus pide in Etelä-Sipoon koulussa. Tavoi eena on saada kaava valtuuston hyväksy äväksi keväällä Kaavoi aja Jarkko Lyy nen N 39 Detaljplan för Nickby räddningssta on Sy et med denna detaljplan är a möjliggöra byggandet av en ny räddningssta on som tjänar räddningsväsendets behov av lokaler, idag och i fram den, in ll huvudtrafikleden på en fördelak gare plats jämfört med den befintliga räddningssta onen. E mål är också a i det här sammanhanget, med utgångspunkt i e planläggningsini- a v från Kervo Energi Ab, undersöka om det går a förlägga en nätsta on som förbä rar elförsörjningen ll den södra sidan av Oljevägen, nära den plats där 110 och 20 kv kra ledningarna skiljs åt. Där ll undersöks möjligheterna a för bostads- och affärsbyggande ny ja de markområden som gränsar ll Oljevägen och Rux bostadsområde och som övergå i kommunens ägo genom inlösnings llstånd. För planarbetet har e program för deltagande och bedömning utarbetats och planarbetet kungjordes anhängigt Målet är a beredningsmaterialet ska läggas fram hösten 2010 och a fullmäk ge godkänner planen våren Planläggare Jarkko Lyy nen och planläggare Suvi Siivola N 40 Detaljplan för Östanåparken II Planeringsområdet är i enlighet med Sibbo generalplan 2025 e av de mest betydande llväxtområdena i Nickby och ska utvecklas som e område för centrumfunk oner med tonvikt på boende. För planläggningsarbetet har kommunen och ägarna ll Tallbacka (R:Nr 5:29) ingå avtal om a starta e gemensamt projekt kring markanvändningen och e inten onsavtal om försäljning av e outbrutet område. Enligt avtalet sy ar detaljplanearbetet bl.a. ll a komprimera och utveckla samhällsstrukturen som e förstklassigt bostadsområde som anpassats ll Tallbacka gårds dri centrum och områdets allmänna karaktär. För planarbetet har e program för deltagande och bedömning utarbetats och planarbetet kungjordes anhängigt Målet är a beredningsmaterialet ska läggas fram i slutet av 2010 och a fullmäk ge godkänner planen i slutet av år Markanvändningschef Ma Kanerva och planläggare Suvi Siivola T 3 Detaljplan för Söderkulla port Målet med planen är a genomföra e flervåningshusdominerat bostadsområde som stödjer sig på Söderkulla centrum i enlighet med bostadsområdesreserveringen som anvisats i delgeneralplanen för Söderkulla. Beredningsmaterialet var offentligt framlagt och e informa onsmöte för allmänheten hölls i Etelä-Sipoon koulu. Målet är a fullmäk- ge godkänner planen våren Planläggare Jarkko Lyy nen 25

28 T 4 Taasjärvi II asemakaava Kaavatyön tavoi eena on laajentaa pientalovaltaista asumista Taasjärven pohjoispuolelle. Asemakaava jatkaa Länsi-Taasjärven alue a samanhenkisellä pientalorakentamisella ja lii yy Tasbyn ehen. Kaavatyö perustuu kunnan ja Reitzin sää ön välisen kiinteistökauppakirjan (allekirjoite u ) velvoi eisiin. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä välisenä aikana ja sitä koskeva yleisö laisuus pide in Tavoi eena on saada kaava valtuuston hyväksy äväksi keväällä Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva ja kaavoi aja Jarkko Lyy nen B 14 Storörenin asemakaavamuutos Storörenin kaavamuutostyön tarkoituksena muu aa alueella voimassa olevaa asemakaavaa toteu amisen ja ympäristön kannalta paremmaksi kor eleiden 257 ja 259 sekä näiden läheisten katu- ja pysäköin alueiden osalta. Kaavatyö pohjautuu alueen maanomistajan, Sipoonranta Oy:n kuntaan jä ämään kaavamuutoshakemukseen, johon kunnanhallitus pää kokouksessaan suostua. Tavoi eena on muun muassa alueen autopaikkamitoituksen nostaminen tarve a vastaavaksi ja paikoituksen järjestäminen pääosin maanalaisiin pysäköin suojiin sekä asuinrakennusoikeuden lisääminen rakennusten uudelleensijoi elulla ja kerroslukua nostamalla. Kaavatyötä koskien on tehty kunnan ja maanomistajan kesken kaavoituksen käynnistämissopimus. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä välisenä aikana. Tavoi eena on saada kaava valtuuston hyväksy äväksi alkuvuodesta Kaavoi aja Suvi Siivola B 15 Storörenin länsirannan asemakaavamuutos Kaavamuutostyön tarkoituksena on muu aa kaavaratkaisua toteu amiskelpoisemmaksi kor elin 255 osalta muun muassa muu amalla rakennus-, ton - ja vesialueen rajoja sekä järjestämällä pysäköin autosuojiin. Kaavamuutostyö pohjautuu alueen maanomistajan ja toteu ajan Sipoonranta Oy:n kuntaan jä ämään kaavamuutoshakemukseen, johon kunnanhallitus päät- kokouksessaan suostua. Ennen kaavatyön käynnistämistä tullaan tekemään kunnan ja maanomistajan kesken kaavoituksen käynnistämissopimus. Tavoi eena on käynnistää kaavatyö syksyllä 2010 ja saada kaava valtuuston hyväksy äväksi vuoden 2011 aikana. Kaavoi aja Suvi Siivola T 4 Detaljplan för Tasträsk II Målet med planarbetet är a utvidga det småhusdominerande boendet ll norra sidan av Tasträsk. Detaljplanen är en fortsä ning på småhusbyggandet i Västra Tasträsk och ansluter ll Tasbyvägen. Planläggningen grundar sig på skyldigheterna i fas ghetsköpebrevet mellan Sibbo kommun och Reitzs elsen (undertecknat ). Beredningsmaterialet var offentligt framlagt och e informa onsmöte för allmänheten hölls Målet är a fullmäk ge godkänner planen våren Markanvändningschef Ma Kanerva och planläggare Jarkko Lyy nen B 14 Detaljplaneändring för Storören Sy et med planändringsarbetet är a göra förbä ringar i den gällande detaljplanen med hänsyn ll genomförandet och miljön i kvarteren 257 och 259 samt de närliggande gatu- och parkeringsområdena. Planarbetet grundar sig på ansökan om planändring som lämnats in av markägaren Sipoonranta Oy Kommunstyrelsen biföll ansökan på si sammanträde Målet är bl.a. a utöka dimensioneringen av bilplatser så a den motsvarar behovet och a anordna parkering i huvudsak i underjordiska parkeringslokaler samt a höja byggrä en för bostäder genom en omplacering av byggnaderna och höjning av våningstalet. Kommunen och markägaren har ingå avtal om a starta planläggningen. Beredningsmaterialet var framlagt under perioden Målet är a fullmäk ge godkänner planen i början av Planläggare Suvi Siivola B 15 Detaljplaneändring för Storörens västra strand Sy et med planändringsarbetet är a möjliggöra genomförandet av planlösningen i kvarter 255 bland annat genom ändring av byggnads-, tomt- och va enområdesgränserna samt anvisa parkeringen ll täckta bilplatser. Planändringsarbetet grundar sig på ansökan om planändring som lämnats in av markägaren och byggaren Sipoonranta Oy Kommunstyrelsen biföll ansökan på si sammanträde Kommunen och markägaren kommer a ingå avtal om planläggning innan planarbetet startar. Målet är a inleda arbetet hösten 2010 och a fullmäk- ge godkänner planen under år Planläggare Suvi Siivola 26

29 B 16 Storörenin Örnvikin rannan virkistysalueen asemakaavamuutos Kaavatyön tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia muuttaa osa voimassa olevan kaavan mukaisesta urheilu- ja virkistyspalveluiden alueesta (VU-7) erillispientalojen kor elialueeksi ja sijoi aa alueelle kaksi omarantaista omako ton a. Kaavatyö perustuu alueen maanomistajan (Söderling) kuntaan jä ämään kaavamuutoshakemukseen, johon kunnanhallitus pää kokouksessaan suostua. Kaavatyötä koskien on tehty kunnan ja maanomistajan kesken kaavoituksen käynnistämissopimus. Tavoi eena on käynnistää kaavatyö syksyllä 2010 ja saada kaava valtuuston hyväksy äväksi vuoden 2011 aikana. Kaavoitusarkkiteh Johanna Horelli B 16 Detaljplaneändring för rekrea onsområdet vid Örnvik, Storören Planarbetet sy ar ll a utreda möjligheterna a ändra en del av området för idro s- och rekrea onstjänster (VU-7) i den gällande planen ll e kvartersområde för fristående småhus och a y erligare placera ut två tomter för egnahemshus med egen strand. Planarbetet grundar sig på ansökan om planändring som lämnats in av markägaren (Söderling) Kommunstyrelsen biföll ansökan på si sammanträde Kommunen och markägaren har ingå avtal om a starta planläggningen. Målet är a inleda arbetet hösten 2010 och a planen godkänns av fullmäk ge år Planläggningsarkitekt Johanna Horelli MY 2 Myyraksen kiilan asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen tavoi eena on nykyaikaistaa kaava lanne mahdollistamalla asuntojen lisä- ja täydennysrakentaminen ja parantamalla alueen katuverkostoa. Tavoi eena on myös etsiä ratkaisuja alueen meluhai ojen vähentämiseksi. Kaavatyön yhteydessä tullaan tutkimaan virkistysalueiden tarve ja sijoitus sekä tulvariskit. Maanomistajien ja kunnan välillä on tehty kaavatyötä koskevat kaavoituksen käynnistämissopimukset. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä välisenä aikana. Tavoi eena on saada kaava valtuuston hyväksy äväksi alkuvuodesta Kaavoi aja Jarkko Lyy nen MY 2 Detaljplaneändring för Myraskilen Målet med detaljplaneändringen är a modernisera planeringsläget genom a skapa förutsä ningar för lläggsoch komple eringsbyggande av bostäderna och göra förbä ringar i gatunätet i området. Där ll är e mål a söka lösningar för a minska bullerolägenheterna i området. I samband med planarbetet kommer behovet av rekrea- onsområden och deras läge samt riskerna för översvämning a undersökas. Avtal om a starta planläggning har ingå s mellan markägarna och kommunen för de a planarbete. Beredningsmaterialet var framlagt under perioden Målet är a fullmäk ge godkänner planen i början av år Planläggare Jarkko Lyy nen 27

30 Tuleva asemakaavoitus - Kommande detaljplanering N 41 Ero ajan asemakaavamuutos Ero ajan kor elin 2009 asemakaava on tode u vanhentuneeksi ja epätarkoituksenmukaiseksi, ja vaa van näin muu amista. Myös valtuuston hyväksymät koko kunnan kehitystavoi eet edelly ävät osaltaan maankäytön tarkistamista Nikkilän ydinkeskustassa ja keskeisen Ero ajan alueen taajamakuvan kehi ämistä. Tarkoituksena on käynnistää kaavatyö keväällä Kaavoitusarkkiteh Johanna Horelli N 42 OP-kor elin asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen tavoi eena on kor elirakenteen ja samalla Nikkilän keskustarakenteen tehostaminen taajamakuvallises soveltuvin keinoin. Tavoi eena on kehi ää alue a keskustatyyppisen asumisen ja liikerakentamisen alueena. Samalla tutkitaan alueen pysäköin - ja liikennejärjestelyiden toteu amista taajamakuva huomioiden. Tavoi eena on käynnistää kaavatyö vuonna Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva N 43 Åkernäsin asemakaava Kunnan omistaman alueen asemakaavoi amisella on tarkoitus laajentaa Nikkilän taajamarakenne a itään ja varautua näin Sipoon yleiskaavan 2025 tavoi eiden mukaises Nikkilän seudun kasvuun. Kaavatyössä tullaan tutkimaan mahdollisuuksia sijoi aa alueelle liike- ja asuinrakentamista. Tavoi eena on käynnistää kaavatyö vuonna Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva N 44 Nikkilän kartano III Alueen asemakaavoi amisella on tarkoitus laajentaa Nikkilän taajama-alue a ja varautua näin Sipoon yleiskaavan 2025 tavoi eiden mukaises Nikkilän seudun kasvuun. Tavoi eena on muodostaa alueesta uusi, omaleimainen, joukkoliikenteeseen (erityises raideliikenteeseen) tukeutuva puutarhakaupunkimainen asuinalue, joka tukeutuu palveluiltaan pääasiassa Nikkilän keskustaan. Tavoi eena on rakentaa alueelle asunnot noin asukkaalle. Asemakaavoituksen pohjaksi on laadi u kaavarunko- ja ideasuunnitelma (Arkkitehdit An la & Rusanen Oy ja Ramboll Finland Oy, ). Kunnanhallitus pää kokouksessaan (154 ), e ä alue toteutetaan tarjouspyyntökilpailuun perustuen ns. projek yh ömallilla. Alueen vaihei ainen asemakaavoitus aloitetaan, kun alueen toteu amismalli on selvillä. Aluekehitysarkkiteh Sirkku Huisko N 41 Detaljplaneändring för Skillnaden Detaljplanen för kvarteret 2009, Skillnaden, har konstaterats föråldrad och oändamålsenlig och kräver därför ändringar. Även de av fullmäk ge godkända utvecklingsmålen för hela kommunen förutsä er a markanvändningen ses över i kärnan av Nickby och a tätortsbilden vid den centralt belägna Skillnaden utvecklas. Avsikten är a starta planarbetet våren Planläggningsarkitekt Johanna Horelli N 42 Detaljplaneändring för OP-kvarteret Sy et med detaljplaneändringen är a effek visera tätortsbilden i kvartersstrukturen och därmed hela centrumstrukturen i Nickby med lämpliga instrument. Området ska utvecklas som e område för boende och affärsbyggande av centrumkaraktär. Sam digt undersöks hur parkeringen och trafiken ska arrangeras med tanke på tätortsbilden. Målet är a starta planarbetet år Markanvändningschef Ma Kanerva N 43 Detaljplan för Åkernäs Sy et med detaljplaneringen av det kommunägda området är a utvidga tätortsstrukturen i Nickby österut och därmed skapa beredskap för llväxten i Nickbyregionen i enlighet med de mål som ställts i Generalplan för Sibbo I planarbetet kommer man även a undersöka möjligheterna a llåta affärs- och bostadsbyggande i området. Målet är a starta planarbetet år Markanvändningschef Ma Kanerva N 44 Nickby gård III Sy et med detaljplaneringen är a utvidga tätortsområdet i Nickby och därmed skapa beredskap för llväxten i Nickbyregionen i enlighet med de mål som ställts i Generalplan för Sibbo Målet för Nickby Gård III är a skapa e ny, särpräglat och trädgårdsstadsak gt bostadsområde som stödjer sig på kollek vtrafiken (i synnerhet spårtrafiken) och på servicen i Nickby centrum. Målet är a bygga bostäder för ca personer. Som underlag för detaljplaneringen har en stom- och idéplan utarbetats (Arkkitehdit An la & Rusanen Oy och Ramboll Finland Oy, ). Kommunstyrelsen beslöt på si sammanträde (154 ), a området ska genomföras på basis av konkurrensutsä ning och enligt s.k. projektbolagsmodellen. Den etappvisa planläggningen startar, när modellen för genomförandet har fastslagits. Regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko 28

31 T 5 Taasjärvi III asemakaava Taasjärven pohjoispuolelle laadi avalla asemakaavalla on tarkoitus laajentaa ja täydentää Taasjärven ympäristön taajamarakenne a. Kaavatyön yhteydessä tullaan huomioimaan alueen viheryhteys- ja virkistystarpeet. Alueen maanostoneuvo elut kunnan ja maanomistajan välillä on kesken. Kaavatyön käynnistyminen edelly ää maanhankinnan onnistumista alueella. Tavoi eena on käynnistää kaavatyö vuonna Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva ja kaavoi aja Jarkko Lyy nen T 6 Taasjärvi IV asemakaava (itäpuoli) Taasjärven itäosaan laadi avalla asemakaavalla on tarkoitus täydentää ja laajentaa Taasjärveä ympäröivää taajamarakenne a pientalovaltaisella asuinrakentamisella Söderkullan osayleiskaavaratkaisun mukaises. Kaavatyön yhteydessä on tarkoitus tutkia myös Söderkullan osayleiskaavassa osoitetun, Taasjärveä kiertävän uuden eyhteyden linjausvaihtoehtoja. Tavoi eena on käynnistää kaavatyö vuonna Kaavoitusarkkiteh Johanna Horelli S 17 Kallbäckin en asemakaavamuutos Kaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa alueella toimivan kaupan laajentaminen ja toimintojen kehi äminen sekä tutkia uuden, nykyisiä ja tulevia latarpeita paremmin vastaavan terveysaseman sijoi amismahdollisuuksia alueelle. Kaavatyö pohjautuu Kesko Oyj:n vuonna 2008 kuntaan jä ämään kaavoitusaloi eeseen K-supermarke n laajentamiseksi sekä Sipoon sosiaali- ja terveyslautakunnan vuonna 2007 tekemään aloi eeseen Söderkullan terveysaseman uuden sijoituspaikan kaavoi amiseksi. Tavoi eena on käynnistää kaavatyö vuodenvaihteessa Kaavoi aja Jarkko Lyy nen ja maankäy öpäällikkö Ma Kanerva S 18 YL-kor elin asemakaavamuutos, Karjuhaan- e Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoi aa pientalorakentamista tarpee omaksi käyneelle julkisten lähipalvelurakennusten kor elialueelle (YL). Tavoi eena on käynnistää kaavatyö vuonna Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva T 5 Detaljplan för Tasträsk III Detaljplanen som ska utarbetas för området norr om Tasträsk sy ar ll a utvidga och komple era tätortsstrukturen i omgivningen kring Tasträsk. Vid planarbetet tar man fasta på behoven av grönkorridorer och rekrea on. Förhandlingar om markförvärv pågår mellan kommunen och markägaren. A markförvärvet kan genomföras är en förutsä ning för planläggningen. Målet är a starta planarbetet år Markanvändningschef Ma Kanerva och planläggare Jarkko Lyy nen T 6 Detaljplan för Tasträsk IV (östra sidan) Detaljplanen som ska utarbetas för området öster om Tasträsk sy ar ll a utvidga och komple era tätortsstrukturen i omgivningen kring Tasträsk genom e småhusdominerat bostadsbyggande i enlighet med delgeneralplanen för Söderkulla. I anslutning ll planarbetet är det även tänkt a man ska undersöka alterna ven ll vägsträckning för den nya vägförbindelsen kring träsket som har anvisats i delgeneralplanen. Målet är a starta planarbetet år Planläggningsarkitekt Johanna Horelli S 17 Detaljplaneändring för Kallbäcksvägen Sy et med planarbetet är a göra det möjligt a utvidga affärslokalern och utveckla verksamheten samt a undersöka möjligheterna a bygga en ny hälsosta on som bä re skulle llgodose dagens och fram da utrymmesbehov. Planarbetet baserar på e planläggningsini a v som Kesko Abp lämnade in ll kommunen år 2008 om utvidgandet av K-Supermarket samt på social- och hälsovårdsnämndens ini a v år 2007 om a planlägga e ny läge för Söderkulla hälsosta on. Målet är a starta planarbetet vid årsski et Planläggare Jarkko Lyy nen och markanvändningschef Ma Kanerva S 18 Detaljplaneändring för YL-kvarteret, Galthagsvägen Sy et med detaljplaneändringen är a undersöka möjligheterna a förlägga byggande av småhus ll kvartersområdet för offentliga närservicebyggnader, vilket har blivit obehövligt (YL). Målet är a starta planarbetet år Markanvändningschef Ma Kanerva 29

32 S 19 Söderkullan työpaikka-alue Tarkoituksena on tarkastella Söderkullan eteläpuolisia, Porvoonväylän (vt 7) eritasolii ymän läheisiä maa-alueita uusien työpaikka-alueiden sijoi umispaikkana. Tavoi eena on samalla huomioida alueella toimivan maa lan kehi ämismahdollisuudet. Alueen asemakaavoitus on tarkoitus toteu aa vaihei ain siten, e ä ensimmäisen osan asemakaavoitus käynnistyy vuonna Alueen asemakaavoituksen käynnistyminen edelly ää kuitenkin maanhankinnan onnistumista alueella sekä sopimusta maanomistajan kanssa. Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva S 19 Söderkulla arbetsplatsområde Sy et är a undersöka möjligheterna a placera nya arbetsplatsområden söder om Söderkulla, på markområdena nära Borgåledens (riksväg 7) planskilda korsning. På samma gång ska man se över möjligheterna a utveckla den jordbruksfas ghet som driver verksamhet i området. Avsikten är a genomföra detaljplaneringen i etapper så a arbetet med den första delen startar år A kommunen förvärvar mark i området och ingår avtal med markägaren är dock förutsä ningar för a detaljplanläggningen ska starta. Markanvändningschef Ma Kanerva S 20 Hangelbyn puutarhakylän asemakaava Suunni elualue sijaitsee Etelä-Sipoossa, Sipoonlahden itäpuolella, Kalkkirannan en kupeessa, vajaa 2 km Porvoonväylältä etelään. Alueen maanomistaja jä kunnanhallitukselle kaavoitusaloi een koskien ns. Hangelbyn puutarhakylän suunni elua ja toteutusta. Kunnanhallitus pää kokouksessaan ryhtyä kaavoitusaloi een mukaises alueen kaavoi amiseen. Alueen maanomistajan tavoi eena on siirtolapuutarhatyyppisen kylän toteutaminen alueelle. Tarkoituksena on sijoi aa alueelle noin 150 ton a maanvuokrausta varten. Jokaiselle ton lla olisi noin k-m 2 rakennusoikeu a mökin rakentamista varten. Ennen alueen asemakaavoitusta tulee alueelle laa a osayleiskaava asemakaavatyön pohjaksi. Tarkoituksena on tehdä alueen osayleiskaavatasoinen tarkastelu osana Eriksnäsin osayleiskaavatyötä. Kunnan ja maanomistajan kesken tullaan tekemään sopimus alueen kaavoituksen käynnistämisestä. Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva S 20 Detaljplan för trädgårdsbyn i Hangelby Planeringsområdet ligger i södra Sibbo, öster om Sibboviken nära Kalkstrandsvägen, knappt 2 km söderut från Borgåleden. Markägaren lämnade in e planläggningsini- a v ll kommunstyrelsen om planeringen och genomförandet av den så kallade trädgårdsbyn i Hangelby. Kommunstyrelsen beslöt på si sammanträde a starta planläggningen i enlighet med ini a vet. Markägaren har som mål a anlägga en by av koloniträdgårdskaraktär i området. Byn ska omfa a ca 150 arrendetomter. För varje tomt ska det finnas byggrä på ca vy-m 2 för en stuga. Innan området detaljplaneras ska en delgeneralplan utarbetas som underlag för detaljplanearbetet. Avsikten är a göra en granskning på delgeneralplanenivå av de a område i anslutning ll arbetet med delgeneralplanen för Eriksnäs. E avtal om planläggningsstarten kommer a ingås mellan kommunen och markägaren. 30 Markanvändningschef Ma Kanerva

33 S 21 Eriksnäs Alueen asemakaavoitus perustuu kunnan ja alueen maanomistajien kesken tekemään sopimukseen maankäytön hankeyhteystyön käynnistämisestä (kh ). Valtuuston tekemän päätöksen mukaises Eriksnäs hankeyhteistyö käynnistetään kaavoitusohjelmaan sisältyvistä hankeyhteistyöalueista ensimmäisenä. Sopimuksen mukaises asemakaavoituksen tavoi eena on muodostaa Eriksnäsin lan alueelle joukkoliikenteeseen tukeutuva pientalo- ja pienkerrostalovaltainen asuinalue palveluineen. Ennen alueen asemakaavoitusta laaditaan alueelle osayleiskaava asemakaavatyön pohjaksi (Eriksnäsin osayleiskaavatyö käynnistynyt syksyllä 2010). Tavoi eena on käynnistää asemakaavatyö vuonna Aluekehitysarkkiteh Sirkku Huisko S 22 Joensuun asemakaava Kaavatyön tavoi eena on mahdollistaa Joensuun lan kehi yminen sekä tutkia mahdollisuuksia sijoi aa alueelle vuokra-asuntoja. Kaavatyötä koskien on tehty kunnan ja maanomistajan kesken sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä ( ). Tavoi eena on käynnistää asemakaavatyö vuonna Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva NE 1 Nevas gård asemakaava Kaavatyön tavoi eena on mahdollistaa alueen kehi äminen korkeatasoisena golf-, ratsastus- ja majoituspalveluita tarjoavana loma- ja vapaa-ajan keskuksena. Kaavatyötä koskien on tehty kunnan ja alueen maanomistajien kesken sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä ( ). Tavoi eena on käynnistää asemakaavatyö vuonna Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva Asemakaavoitusvaraukset Tulevan vuoden aikana voi nousta esiin kiireellisiä asemakaavoitustarpeita erityises kunnan elinkeinoelämän edistämisen näkökulmasta. Tällaiset kaavatyöt voidaan käynnistää kunnanhallituksen päätöksellä ilman erillistä kaavoitusohjelman muutosta. Nämä kaavatyöt voivat myös tarvi aessa sivuu aa laa misjärjestyksessä tässä kaavoituskatsauksessa esiteltyjä vähemmän kiireellisiä kaavahankkeita. Samoin työn alle voidaan tulevana kaavoitusohjelmakaudella ( ) o aa kunnanhallituksen päätöksellä kaavoitusaloi eiden pohjalta asemakaavoitushankkeita, jos ne sopivat työohjelmaan ja ovat toteutuskelpoisia. S 21 Eriksnäs Områdets detaljplanering grundar sig på avtal om inledande av projektsamarbete inom markanvändning mellan kommunen och markägare på området (kst ). Enligt fullmäk ges beslut startas Eriksnäs projektsamarbete som det första projektsamarbete av de som ingår i planläggningsprogrammet Detaljplanläggningens mål är enligt avtalet a på Eriksnäs gårds område bilda e småhus- och småvånignshusområde jämte service som stöder sig på kollek vtrafik. Innan områdets detaljplanläggning startar, utarbetas en delgeneralplan ll grund för detaljplanearbetet (arbetet med delgeneralplan för Eriksnäs har startat på hösten 2010). Målet är a starta detaljplanearbetet år Regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko S 22 Detaljplan för Joensuu Planarbetet sy ar ll a utveckla Joensuu gård och a undersöka möjligheterna a placera hyresbostäder i området. Kommunen och markägaren har ingå avtal ( ) om a starta samarbete kring markanvändningen. Målet är a starta planarbetet år Markanvändningschef Ma Kanerva S 21 Detaljplan för Nevas gård Planarbetet sy ar ll a utveckla området som e förstklassigt semester- och fri dscentrum som kan erbjuda möjligheter ll golf och ridning samt inkvartering. Kommunen och markägarna har ingå avtal ( ) om a starta samarbete kring markanvändningen. Målet är a starta planarbetet år Markanvändningschef Ma Kanerva Detaljplanereserveringar Under det kommande året kan det uppstå brådskande behov av detaljplanering, särskilt när det gäller a främja näringslivet i kommunen. Planarbeten av den här typen kan startas på beslut av kommunstyrelsen utan separat ändring i planläggningsprogrammet. Dessa planarbeten kan vid behov även prioriteras dsmässigt framför mindre brådskande planprojekt som presenterats i denna planläggningsöversikt. Likaså kan man under kommande programperiod ( ) på kommunstyrelsens beslut starta detaljplaneprojekt på basis av planläggningsini a v, om projekten är genomförbara och kan inpassas i arbetsschemat. 31

34 Muut suunnitelmat ja strategiat - Övriga planer och strategier Viher- ja virkistysaluestrategia Strategiassa määritellään kunnan viher- ja virkistysalueiden kehi ämisen tavoi eet vuoteen 2025 as ja ne toimenpiteet, joilla tavoi eet saavutetaan. Strategia tulee toimimaan muun maankäytön suunni elun pohjana. Strategiatyön pohjaksi on kerä y kuntalaisilta ja paikallisilta yhdistyksiltä paikallis etoa käy äjäkyselyn avulla alkukesästä Tavoi eena on strategian valmistuminen vuoden 2010 aikana. Aluekehitysarkkiteh Sirkku Huisko Strategi för grön- och rekrea onsområden I strategin fastställs målen för utvecklandet av grön- och rekrea onsområdena i kommunen fram ll år 2025 samt de åtgärder som ska vidtas för uppnåendet av målen. Strategin utgör underlag för planeringen av den övriga markanvändningen. Strategiarbetet bygger på lokalkännedom som samlades in av kommuninvånare och föreningar i en enkät som genomfördes försommaren Målet är a färdigställa strategin under år Regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko Kestävän yhdyskunnan suunni elukilpailu Söderkulla on yksi Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisista kolmesta keskuksesta, joita kehitetään tulevina vuosina. Jo a Söderkullan rakentuminen on halli ua, tulee aluetta tarkastella alueen kokonaispoten aaliin perustuvas vaikka kasvu itsessään jakautuisikin useille vuosikymmenille. Alueelle vuonna 2010 valmisteltavan ja vuonna 2011 järjeste ävän Kestävän yhdyskunnan suunni elukilpailun tavoi eena on luoda konkree nen suunnitelma ja etenemispolku Söderkullan kehi ämiselle asukkaan uudeksi yhteisöksi. Lähtökohtana ovat paitsi maankäytön tavoi eet myös paikalliset sipoolaiset ja yhteiskunnalliset, kestävän kehityksen arvot, jotka avataan kilpailuohjelmaa laadi aessa konkree siksi tavoi eiksi. Kilpailuohjelma laaditaan vuorovaiku eises ja sen laadintaan osallistuu asiantun joita yhdyskun en suunnittelun ja toteutuksen eri aloilta. Kilpailuhanke on saanut myös TEKES -rahoitusta. Aluekehitysarkkiteh Sirkku Huisko Planeringstävling om e hållbart samhälle Söderkulla är en av de tre centrum som enligt Generalplan för Sibbo 2025 ska utvecklas under de kommande åren. För a byggandet i Söderkulla ska ske kontrollerat bör området granskas med utgångspunkt i den totala poten alen även om llväxten i sig skulle fortgå över flera decennier. Målet med planeringstävlingen kring e hållbart samhälle, vilken förbereds för området år 2010 och går av stapeln år 2011, är a skapa en konkret plan och staka ut Söderkullas väg mot e ny samhälle med invånare. Målen för markanvändningen är utgångspunkter för tävlingen, liksom den lokala och samhälleliga synen på en hållbar utveckling, vilken ska betraktas som e konkret mål när tävlingsprogrammet byggs upp. Tävlingsprogrammet utarbetas som en process med växelverkan och i de a arbete medverkar experter från olika branscher inom samhällsplanering och samhällsbyggande. Tävlingsprojektet har beviljats TEKESfinansiering. 32 Regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko

35 Rakennuskiellot - Byggförbud Maankäy ö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla alueilla yleiskaavan laa miseksi tai muu amiseksi: A Haja-asutusalueiden yleiskaava-alue saakka B Kringelmalmin osayleiskaava-alue saakka C Boxin osayleiskaava-alue saakka D Västerskogin osayleiskaava-alue saakka E Saariston ja rannikon osayleiskaava-alue saakka F Linnanpellon osayleiskaava-alue saakka G Immersbyn osayleiskaava-alue saakka Koko Sipoon kunta on MRL:n 16 :n mukaista suunni elutarvealue a, lukuun o ama a asemakaavoite uja tai ranta-asemakaavoite uja alueita. Kunnanhallituksen päätöksessä asete u rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen pää ymispäivä on maini u jokaisen kieltoalueen kohdalla. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus pää yvät kuitenkin Sipoon yleiskaavan 2025 tai kyseisen osayleiskaavan saatua lainvoiman. Samoin rakennuskielto ja toimenpiderajoitus jatkuvat asetetun määräpäivän yli, mikäli kaavan valituskäsi ely on kesken, ja pää yvät näin vasta kaavan lainvoimaistu ua. Rakennuskielto ei koske rakennusjärjestyksen mukaista olemassa olevaan asuntoon tai maa laan kuuluvan talousrakennuksen rakentamista tai korjaamista, eikä olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. Lisäksi MRL:n 38 :n ja 53 :n mukainen rakennuskielto on voimassa seuraavilla asemakaava-alueilla asemakaavan muu amista varten: Nikkilän kor elit 1013, 1014, 1022, 2009 sekä ton 1 kor elissa Söderkullan kor elit sekä niihin lii yvä pienvenesatama. Byggförbud enligt 38 i markanvändnings- och bygglagen och åtgärdsbegränsning enligt 128 i samma lag gäller i följande områden för utarbetande eller ändring av generalplan: A Generalplaneområde på glesbygden t.o.m B Kringelmalm delgeneralplaneområde t.o.m C Box delgeneralplaneområde t.o.m D Västerskog delgeneralplaneområde t.o.m E Skärgårdens och kustens delgeralplaneområde t.o.m F Borgby delgeneralplaneområde t.o.m G Immersby delgeneralplaneområde t.o.m Hela Sibbo kommun är e område i behov av planering såsom avses i 16 MarkByggL med undantag för detaljplanerade och stranddetaljplanerade områden. Utgångsdagen för byggförbud och åtgärdsbegränsning, som kommunstyrelsen beslutat om, anges vid respek ve förbudsområde. Byggförbud och åtgärdsbegränsning upphör dock när Generalplan för Sibbo 2025, eller den aktuella delgeneralplanen, vunnit laga kra. Byggförbud och åtgärdsbegränsning fortsä er a gälla över nämnda sista gil ghetsdag om besvär över planen anförts och besvärsbehandlingen fortgår. Då upphör förbuden och begränsningarna först när planen vunnit laga kra. Byggnadsförbud gäller inte byggande eller renovering av en ekonomibyggnad som hör ll en befintlig bostad eller en jordbruksfas ghet, då byggnads- eller renoveringsarbetena är förenliga med byggnadsordningen, och inte heller repara on eller smärre utvidgning av befintlig bostadsbyggnad. Byggförbud enligt 38 och 53 i MarkByggL gäller i följande detaljplaneområden för ändring av detaljplan: Kvarter 1013, 1014, 1022, 2009 samt tomt nr 1 i kvarter 1008 i Nickby. Kvarter i Söderkulla samt den här llhörande småbåtshamnen. Rakennusjärjestys - Byggnadsordningen Sipoon kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymä rakennusjärjestys, joka löytyy kunnan verkkosivuilta www. sipoo.fi/fi/palvelut/tekniikka_ja_ymparisto/rakennuvalvonta/rakennusjarjestys. Rakennusjärjestys on saatavissa myös Kuntalan asiakaspalvelupisteestä. I Sibbo kommun är byggnadsordningen som godkänts av fullmäk ge i kra. Den kan läsas på adressen fi/fi/palvelut/tekniikka_ja_ymparisto/rakennuvalvonta/ rakennusjarjestys. Byggnadsordningen finns a få även vid Sockengårdens kundbetjäningsdisk. 33

36 Rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset - Byggförbud och åtgärdsbegränsningar Koko kunta on maankäy ö- ja rakennuslain 16 :n mukaista suunni elutarvealue a, lukuun o ama a asemakaavoite uja tai ranta-asemakaavoite uja alueita. Alla områden inom kommunen som inte har detaljplan eller stranddetaljplan är områden i behov av planering enligt markanvändnings- och bygglagens 16 3 mom. Ei rakennuskieltoa eikä toimenpiderajoitusta Ej byggförbud eller åtgärdsbegränsning Rantakaava-alueet / Stranddetaljplaneområden Asemakaava-alueet / Detaljplaneområden A F A C G B A D E 34

37 Yhteystiedot - Kontaktuppgifter Kaavoitusjaosto Kunnanhallituksessa on kaavoitusjaosto, jonka tehtävänä on huoleh a kunnan maapoli ikasta ja maankäytön suunni elusta. Rantala Juhani (KOK), puheenjohtaja Sandström Stefan (RKP), varapuheenjohtaja Liljeström Christel (RKP), jäsen Viljanen-Laurmaa Emma (VIHR), jäsen Haikonen Petri (YSI), jäsen Aho Hanne (SDP), jäsen Hurs Jari (PS), jäsen Kaj Lindqvist (RKP), kunnanhallituksen edustaja Kehitys- ja kaavoituskeskus Kehitys- ja kaavoituskeskus toimii kunnanhallituksen sekä kaavoitusjaoston alaisuudessa strategisena valmisteluyksikkönä. Keskuksen tehtäviin kuuluvat kuntastrategian ja erillisohjelmien laa minen, pitkän aikavälin suunni elu, elinkeinoasiat, joukkoliikenneasiat, kaavoitus ja maankäy ö, maanhankinta ja -myyn, kiinteistönmuodostus ja mi aus. Kehitysjohtaja Mikko Aho Kaavoitusjaoston esi elijä puh Hallinto ja strateginen suunni elu Hallintosihteeri Nina Grandell, puh Kaavoitusjaoston sihteeri Aluekehitysarkkiteh Sirkku Huisko, puh Seutuyhteistyö Strateginen suunni elu Strateginen osayleiskaavoitus Erikoissuunni elija Rita Lönnroth, puh Kuntasuunni elu Joukkoliikenne Tilastot Elinkeinopäällikkö Rauno Tiainen, puh Elinkeinopoli ikka Yritysyhteistyö Yrityston t Kaavavalmistelija Virva Korkeamäki, puh Kaavojen vuorovaikutuksen valmistelu Www-sivujen ylläpito Planläggningssektionen Kommunstyrelsen har en planläggningssek on, som har ll uppgi a handha kommunens markpoli k och planering av markanvändning. Rantala Juhani (Saml), ordförande Sandström Stefan (SFP), viceordförande Liljeström Christel (SFP), medlem Viljanen-Laurmaa Emma (Gröna), medlem Haikonen Petri (VGS), medlem Aho Hanne (SDP), medlem Hurs Jari (Sannf), medlem Kaj Lindqvist (SFP), kommunstyrelsens representant Utvecklings- och planläggningscentralen Utvecklings- och planläggningscentralen arbetar som en strategisk beredningsenhet under kommunstyrelsen och planläggningssek onen. Till centralens uppgi er hör uppgörande av kommunens strategi och specialprogram, långsik g planering, näringsfrågor, kollek vtrafikfrågor, planläggning och markanvändning, fas ghetsbildning och mätning. Utvecklingsdirektör Mikko Aho Planläggningssek onens föredragande n Förvaltning och strategisk planering Förvaltningssekreterare Nina Grandell, n Planläggningssek onens sekreterare Regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko, n Regionsamarbete Strategisk planering Strategisk delgeneralplanering Specialplanerare Rita Lönnroth, n Kommunplanering Kollek vtrafik Sta s k Näringschef Rauno Tiainen, n Näringspoli k Företagssamarbete Företagstomter Planberedare Virva Korkeamäki, n Beredning av växelverkan i anslutning ll planer Underhåll av webbsidor 35

38 Kaavoitus Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva, puh Asema- ja osayleiskaavoitus Kaavoitusarkkiteh Johanna Horelli, puh Asema- ja osayleiskaavoitus Rakentamisen ohjaus Kaavoi aja Jarkko Lyy nen, puh Asema- ja osayleiskaavoitus Kaavoi aja Suvi Siivola, puh Asema- ja osayleiskaavoitus Suunni elija Birgi a Smeds, puh Kaavojen sisällön ja lähtökohta-aineiston tuo aminen Kaavoituksen www-sivujen ylläpito Suunni eluavustaja Barbro Lindström, puh Kaavao eet Kaava lanne edustelut Kaavojen piirtäminen Mi aus- ja kiinteistö Mi aus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä, puh Kunnan maaomaisuuden hallinta, hankinta ja luovutus Maankäy ösopimukset Lunastukset ja etuostoasiat Yrityston t Maanmi ausinsinööri Anna-Leena Rintala, puh Mi aus- ja paikka etoasiat Pohjakartat Mi aus- ja kiinteistöyksikön www-sivujen ylläpito Mi austeknikko Vidar Lindqvist, puh Ton asiat Peruskar ao eet Geodee nen laskenta Yksityis easiat Osoiteasiat Kartoi aja Riina Helander, puh Mi aukset Paikka etoasiat Henkilökohtaiset sähköpos osoi eet: etunimi.sukunimi@sipoo.fi Planläggning Markanvändningschef Ma Kanerva, n Detaljplanering och delgeneralplanering Planläggningsarkitekt Johanna Horelli, n Detaljplanering och delgeneralplanering Styrning av byggandet Planläggare Jarkko Lyy nen, n Detaljplanering och delgeneralplanering Planläggare Suvi Siivola, n Detaljplanering och delgeneralplanering Planerare Birgi a Smeds, n Produk on av planinnehåll och utgångsmaterial Underhåll av planläggningens webbsidor Planeringsassistent Barbro Lindström, n Planutdrag Förfrågningar om plansitua onen Uppritning av planer Mätnings- och fas ghet Mätnings- och fas ghetschef Pekka Söyrilä, n Förvaltning, anskaffning och överlåtelse av kommunens markegendom Markanvändningsavtal Inlösning och förköpsrä Företagstomter Lantmäteriingenjör Anna-Leena Rintala, n Mätnings- och geografisk informa on Baskartor Underhåll av mätnings- och fas ghetsenhetens webbsidor Mätningstekniker Vidar Lindqvist, n Tom rågor Utdrag ur baskartan Geode sk beräkning Privatvägar Adresser Kartläggare Riina Helander, n Mätningar Geografisk informa on Personliga e-postadresser: fornamn.e ernamn@sibbo.fi 36

39 Asiakaspalvelupiste Sipoon kunta (Kuntala) Iso Kylä e SIPOO puh info@sipoo.fi Kundbetjäningsdisken Sibbo kommun (Sockengården) Stora Byvägen SIBBO n info@sibbo.fi 37