Kaavoituskatsaus. Planläggningsöversikt. Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.6.

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2015 Planläggningsöversikt Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

2 Hyvä kuntalainen, Bästa kommuninvånare tähän kaavoituskatsaukseen on koottu tiivistetysti tietoa Sipoon kunnan maankäytön suunnittelusta, kaavahankkeista, liikennesuunnittelusta sekä toteutuksesta. Kaikista vireillä olevista ja vuoden 2014 aikana hyväksytyistä kaavahankkeista on lyhyet esittelyt. Katsauksesta löydät myös kaavoituksen yhteystiedot ja ohjeet, miten voit itse osallistua ja vaikuttaa maankäyttöä koskevaan suunnitteluun. Kunnan internet-sivuilta ( löytyy kaikkia käynnissä olevia ja jo lainvoimaisia kaavahankkeita koskeva materiaali. Seuraavan vuoden kuluessa käynnistyy myös uusia kaavoitushankkeita, jotka kaikki on esitelty kunnan kaavoitusohjelmassa. Lisäksi saattaa ilmetä uusia kaavoitustarpeita, joita ei ole ollut aiemmin tiedossa. Näiden kaavahankkeiden vireille tulosta saa tietoa mm. kunnan internet-sivuilta. Sipoon kunnassa pyrimme tehostamaan ja uudistamaan palveluitamme pääsääntöisesti digitalisaation avulla. Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa panostamme mm. paikkatietojärjestelmän kehittämiseen sekä sähköisen asioinnin ja osallistumisen edistämiseen. Esimerkiksi kaavoituskatsauksen painattamisesta ja postittamisesta on luovuttu, ja tietoa pyritään jakamaan entistä enemmän internetin välityksellä. Tulevaisuuden Sipoossa on tiiviitä taajamakeskuksia palveluineen ja joukkoliikenneyhteyksineen, luonnonläheisiä asuinalueita sekä maaseutua. Siis kaikille jotain! Kunnan kehittäminen edellyttää riittävää kaavavarantoa asumiselle, työpaikoille ja palveluille. Työpaikkaomavaraisuuden lisääminen on tärkeä tavoite. Uuden kaupunkirakenteen toteuttaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan on nykyisin jo välttämättömyys kestävässä maankäytön suunnittelussa. Kunnan talous vaatii tuloja tonttien myynnistä ja pitkäjänteistä maapolitiikkaa, josta kerrotaan tarkemmin tässä katsauksessa. Sipoon kunta on myös mukana koko pääkaupunkiseudun suunnittelussa. Helsingin seudulle on juuri laadittu yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU 2015) sekä liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015), jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Seudun asuntostrategia puolestaan linjaa asunto- ja maapoliittiset tavoitteet. I den här planläggningsöversikten har vi sammanfattat information om Sibbo kommuns markanvändningsplanering, planprojekt, trafikplanering och genomförande. Alla anhängiga planprojekt samt planprojekt som godkänts under det senaste året presenteras kort. I planläggningsöversikten hittar du också planläggningens kontaktuppgifter och anvisningar för hur du själv kan påverka och delta i planeringen av markanvändningen. På kommunens webbplats ( finns material om såväl pågående som redan lagakraftvunna planprojekt. Under nästa år inleds också nya planläggningsprojekt vilka presenteras i kommunens planläggningsprogram. Dessutom kan nya, inte tidigare kända planläggningsbehov framkomma. Information om sådana planprojekt publiceras bl.a. på kommunens webbplats. I SIbbo kommun strävar vi till att effektivera och förnya våra tjänster huvudsakligen genom digitalisering. Utvecklings- och planläggningscentralen satsar bl.a. på utveckling av geoinformationssystem och befrämjandet av elektronisk ärendehantering och elektroniskt deltagande. Vi har i år t.ex. avstått från att trycka och posta planläggningsöversikten och istället sprida informationen via webben. I framtidens Sibbo finns tättbebyggda tätortscentra med service och kollektivtrafikförbindelser, naturnära bostadsområden och landsbygd. Alltså något för envar! Självförsörjningsgraden i fråga om arbetsplatser är ett viktigt mål. Genomförandet av ny stadsstruktur som stöder sig på goda kollektivtrafikförbindelser är numera redan ett måste för en hållbar planering av markanvändningen. Kommunens ekonomi behöver inkomsterna från tomtförsäljning och långsiktig markpolitik, vilket vi redogör för i den här planläggningsöversikten. Sibbo kommun deltar också i planeringen av hela huvudstadsregionen. En gemensam markanvändningsplan (MASU 2015) har nyligen utarbetats för Helsingforsregionen och trafiksystemplanen (HLJ 20115) i vilken utvecklingsprinciperna och lösningarna för områdes- och samhällsstrukturen samt trafiksystemet samordnas. Regionens bostadsstrategi drar för sin del upp riktlinjerna för bostads- och markpolitiska mål. Pekka Söyrilä Vt. Kehitysjohtaja - Tf. Utvecklingsdirektör 2 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

3 Kunnan asumiseen varattujen tonttien riittävyys Kesäkuussa 2012 solmitun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaisesti Sipoon kunta on sitoutunut luomaan edellytykset keskimäärin 330 asunnon ( k-m 2 ) vuosituotannolle vuosien aikana. Vuonna 2014 valmistui asuinkaavavarantoa k-m 2. Lisäksi kaavaehdotuksena oli vuonna 2014 nähtävillä yhteensä k-m 2 asuinalueita. Vuonna 2013 ehdotusvaiheessa olleista asuinkerrosneliöistä on edelleen k-m 2 hyväksymättä. MAL-aiesopimuksen seurantakausi päättyy vuoden 2015 lopussa. Seurantakauden yhteenlaskettu tavoite Sipoon kunnalle on k-m 2 asuinkerrosalaa. Tähän mennessä kauden aikana on valmistunut k-m 2 asuinkerrosalaa. Mikäli kaikki tällä hetkellä vireillä olevat asuinaluekaavat hyväksytään kuluvan vuoden aikana, valmistuu noin k-m 2 asuinkerrosalaa ja MALaiesopimuksen tavoite saavutetaan. Riskinä kuitenkin on, että kaikki vireillä olevat kaavat eivät ehdi hyväksyttäväksi tämän vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2013 ehdotuksena nähtävillä ollut Eriksnäs II -asemakaava odottaa edelleen hyväksymistä sopimusneuvotteluiden keskeneräisyyden vuoksi. Kokonaisuudessaan Sipoossa on tällä hetkellä asuntotuotantoon soveltuvaa asemakaavoitettua tonttivarantoa yhteensä arviolta k-m 2, mikä vastaa noin 95 % koko aiesopimuskauden asuntotuotantotavoitteesta (Sipoon asuntotuotantotavoitteen edellyttämä asemakaavoitettu kerrosala on koko kaudella yhteensä k-m 2 ). Lainvoimainen asuntorakentamisen kaavavaranto mahdollistaa noin asunnon tuotannon. Kunnan myytäviin asuintontteihin voi tutustua internetissä osoitteessa Kaaviossa on esitetty uusi asemakaavoitettu asuntokerrosala (k-m 2 ) vuosina Vuosien osalta on esitetty myös ehdotuksena nähtävillä olleiden asemakaavojen asuntokerrosala. k m Omfattningen av de tomter som reserverats för boende I det intentionsavtal om markanvändning, boende och trafik som slöts mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen i juni 2012 har Sibbo förbundit sig att skapa förutsättningar för en årlig produktion på 330 bostäder i snitt ( vy-m 2 ) under åren År 2014 färdigställdes sammanlagt m 2 -vy planreserv för bostäder. Dessutom innefattade framlagda planförslag sammanlagt m²-vy på bostadsområden år Av de planförslag som var framlagda år 2013 är forttfarande m² bostadsvåningsyta inte godkända. Uppföljningsperioden för MBT-intentionsavtalet utgår i slutet av år Uppföljningsperiodens sammanlagda mål för Sibbo kommun är m² bostadsvåningsyta. Hittills har m²-vy uppnåtts. Om alla nu anhängiga planer som ligger på bostadsområden godkänns under det här året, färdigställs ca m² bostadsvåningsyta och MBT-intentionsavtalets mål uppfylls. Risken är ändå att alla planer som nu är anhängiga inte hinner godkännas under det här året. T.ex. detaljplan för Eriksnäs II som var framlagd som förslag år 2013 väntar ännu på godkännande på grund av pågående avtalsförhandlingar. På det hela taget har Sibbo för närvarande en detaljplanerad, för bostadsproduktion lämplig tomtreserv på sammanlagt uppskattningsvis vy-m 2, vilket motsvarar ca 95 % av hela målet för bostadsproduktionen under intentionsavtalsperioden (den detaljplanerade våningsyta som förutsätts av Sibbo uppgår till vy-m 2 för hela perioden). Den lagkraftvunna planreserven för bostadsbyggande gör det möjligt att producera ca bostäder. På webben finns information om kommunens bostadstomter som är till salu: Diagrammet visar ny detaljplanerad våningsyta för bostäder (vym 2 ) åren För år anges även våningsytan i de detaljplaner som varit framlagda offentligt i förslagsskedet Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Suomessa on ns. hierarkkinen kaavajärjestelmä, jossa periaatteena on, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty kaavoista, joilla alueidenkäyttöä voidaan suunnitella sekä niiden sisältövaatimuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia kaavoja ovat maakuntakaava sekä kuntatasolla yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava. Kaavajärjestelmä - Plansystemet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa lainmukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteutumista. Pääsääntöisesti tavoitteet kuitenkin välittyvät kuntien kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan valtioneuvoston päätöksellä. Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaatteet ja tarpeelliset alueet maakunnan kehittämisen kannalta. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto. Kaavan vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Sipoota koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnan liittojen toimintojen yhdistyttyä alkaen. Markanvändnings- och bygglagen (MBL), som trädde i kraft i början av år 2000, reglerar systemet för planeringen av markanvändningen. I Finland har vi ett hierarkiskt planläggningssystem som innebär att en mer allmän plan som täcker ett större område styr den mer detaljerade planläggningen. Presentationen blir mer exakt ju mindre område planen omfattar. I markanvändnings- och byggnadslagen bestäms om vilka planer en kommun kan utarbeta för att styra områdesanvändningen och om kravet på innehåll i planerna. De planer som avses i markanvändnings- och bygglagen är landskapsplan samt på det kommunala planet generalplan, delgeneralplan och detaljplan. Riksomfattande målen för områdes användningen De av statsrådet godkända riksomfattande målen för områdesanvändningen (RMO) är en del av det lagstadgade styrsystemet för områdesanvändningen. Det primära syftet med de riksomfattande målen för områdesanvändningen är att säkerställa att frågor av riksomfattande betydelse beaktas vid planläggningen i landskapen och kommunerna samt i de statliga myndigheternas verksamhet. De riksomfattande målen för områdesanvändningen ska beaktas på samtliga planläggningsnivåer så att verkställandet av dem främjas. I regel förmedlas dock målen till planläggningen i kommunerna genom styreffekten i landskapsplanen. De reviderade riksomfattande målen för områdesanvändningen trädde i kraft på beslut av statsrådet. Landskapsplan Landskapsplanen är en plan i stora drag för användningen av områdena i landskapet. I landskapsplanen presenteras principerna för områdesanvändningen och områden som är nödvändiga för utvecklandet av landskapet. Landskapsplanen styr utarbetandet av general- och detaljplaner. Den förmedlar också de riksomfattande målen för områdesanvändningen till planläggningen i kommunerna och kopplar dem till de kommunala och lokala målen. Landskapsförbundet utarbetar och godkänner landskapsplanen. Om fastställandet av landskapsplaner beslutar miljöministeriet. För utarbetandet av den landskapsplan som omfattar Sibbo ansvarar Nylands förbund efter sammanslagningen av Östra Nylands förbund och Nylands förbund Lainvoimainen Sipoon kaavoituskatsaus Lagakraftvunnen Sibbos planläggningsöversikt Ehdotusvaiheessa 2015 I förslagskede Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

4 Yleiskaava Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava). Myös sektorikohtaisia osayleiskaavoja voidaan laatia, esimerkiksi virkistysalue- tai liikenneosayleiskaava. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan alueiden pääkäyttötarkoitus, esim. asumiseen, virkistykseen tai työpaikka- ja liikennealueiksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta sekä muuta suunnittelua ja rakentamista. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavoja laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunnitteilla tiiviimpää rakentamista. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueidenkäytön järjestäminen, kehittäminen ja rakentamistapa. Siinä suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Asemakaavalla on rakentamista välittömästi ohjaava vaikutus. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa lomaasutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. Kuka on osallinen? Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Heitä ovat esimerkiksi kaava-alueen maanomistajat, asukkaat ja muut ympäristön käyttäjät. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia, kun kaavoitus koskee niiden toimialaa. Jos kaava vaikuttaa yli kuntarajojen, myös toisen kunnan jäsen voi olla osallinen. Osallisten lisäksi kaavahankkeissa on niiden laajuudesta riippuen mukana myös erilaisia toteutus- ja ylläpitovaiheen palveluntuottajia, toteuttajia ja muita kumppaneita. Generalplan En generalplan utarbetas för hela kommunen eller för en del av kommunen (delgeneralplan). Även sektorbestämda delgeneralplaner kan utarbetas, t.ex. delgeneralplaner för rekreationsområden eller trafikarrangemang. I generalplaner fastställs huvudlinjerna för markanvändningen i kommunen och kommunstrukturen. Generalplanerna syftar till att i stora drag styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen eller en del av den, och att sammanjämka verksamheterna. I dessa planer lägger man fram principerna för den eftersträvade utvecklingen och anvisar det huvudsakliga syftet med områdena, t.ex. för boende, rekreation eller arbetsplats- och trafikområden. Generalplanerna styr detaljplanläggningen och övrigt planering samt byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner generalplaner. Detaljplan En detaljplan är den mest detaljerade planformen som skapar förutsättningar för byggandet. Detaljplaner utarbetas för tätorter och andra områden för vilka man planerar komprimerat byggande. I detaljplaner fastställs i detalj hur områdena ska användas, utvecklas och bebyggas. De omfattar bl.a. områdenas användningssyfte, byggrätt, byggnadernas storlek och placering samt parkeringsarrangemang. Detaljplanerna har en direkt styrande effekt på byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner detaljplaner. Stranddetaljplan En detaljplan som i första hand behandlar fritidsboende i ett strandområde kallas stranddetaljplan. I en stranddetaljplan ges detaljerade bestämmelser om hur fritidsboende och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med att utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 ). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner till formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sätt som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. VEM är intressent? Intressenter är de vars förhållanden eller förmåner kan påverkas betydligt av planen. Intressenter är bl.a. markägarna i planområdet, de som bor i området och andra som använder omgivningen. Myndigheter och sammanslutningar är intressenter ifall planläggningen berör deras bransch. Om planen har konsekvenser över kommungränserna, kan även en medlem i en annan kommun vara intressent. Förutom intressenterna berörs, beroende på planprojektets omfattning, även serviceproducenter, aktörer i byggnadsbranschen och andra partner av planen under och efter genomförandefasen. Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen Planläggningens gång och påvekan Kaavoitus on monivaiheinen ja pitkä prosessi aina kaavan vireille tulosta kaavan hyväksymiseen. Erilaisten kaavahankkeiden luonne ja niiden merkittävyys vaikuttavat kaavaprosessiin ja sen pituuteen. Kaavaprosessi kaavoituksen vireille tulemisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta aina asemakaavan lainvoimaisuuskuulutukseen kestää pienissä asemakaavoissa yleensä noin 6-12 kuukautta. Suurin osa pienten kaavojen kokonaiskestosta kuluu eriasteisiin hallinnollisiin käsittelyihin ja nähtävillä oloihin sekä lainvoimaisuuden odotteluun. Suuritöisten kaavojen kaavoitusprosessi kestää laajemmasta vuorovaikutus-, lausuntomenettelystä ja laajemmista taustaselvittelyistä johtuen kauemmin. Kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee tiedottaa osallisille kaavatyön vaiheista sekä järjestää osallisille mahdollisuus osallistua kaavatyön valmisteluun. Laki asettaa näin vähimmäistason vuorovaikutuksen järjestämiselle kaavatyön aikana. Usein kuitenkin on tarpeen toteuttaa laajempaa vuorovaikusta ja yhteistyötä osallisten kanssa kaavatyön merkittävyydestä johtuen. Erilaisten toimijoiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen, yhteistyön ja kumppanuuden kautta kaavahankkeisiin saadaan mukaan monipuolista asiantuntemusta ja tietoa. Aloitusvaihe Kaavoitus alkaa kunnan aloitteesta tai maanomistajan hakemuksesta kaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi. Kaavoituksen aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. OAS asetetaan julkisesti nähtäville Kuntalaan ja Nikkilän tai Söderkullan kirjastoon, riippuen kaava-alueen sijainnista. Siihen voi tutustua myös kunnan internet-kotisivuilla. Osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaavan laatijalle, ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palautteen pohjalta kaavatyön aikana. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). Laajoissa ja merkittävissä kaavahankkeissa osallisten näkökulmia pyritään selvittämään jo kaavatyön aloitusvaiheessa esimerkiksi työpajan tai kyselyn avulla. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunnittelutyöstä. Suunnittelua varten kerätään erilaista lähtötietoa suunnittelualueesta, tehdään tarvittavia selvityksiä, arvioidaan suunnitelman vaikutuksia, käydään neuvotteluita eri tahojen kanssa ja pohditaan eri vaihtoehtoja. Planläggning är en lång process med många faser från anhängiggörande till godkännande. Olika planprojekts karaktär och betydelse inverkar på planprocessen och hur lång den blir. Planprocessen från planläggningens anhängiggörande och framläggningen av programmet för deltagande och bedömning till kungörelsen om att en detaljplan har vunnit laga kraft tar i allmänhet ca 6-12 månader i anspråk för små detaljplaner. Största delen av den totala tiden går till administrativa behandlingar på olika nivåer, offentliga framläggningar och väntan på att planen ska vinna laga kraft. Vid planer som kräver mycket arbete kan planläggningsprocessen pågå ännu längre på grund av att förfarandet för växelverkan och utlåtanden liksom bakgrundsutredningarna är mer omfattande. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen, som styr planläggningen, ska kommunen informera intressenterna om faserna i planarbetet samt anordna möjlighet att medverka i beredningen av planarbetet. Lagen ställer alltså krav på minimiarrangemangen för växelverkan under planarbetets gång. Om planarbetet är av stor betydelse är det dock ofta nödvändigt att idka växelverkan och samarbete med intressenterna i ännu större utsträckning. I och med växelverkan, samarbetet och partnerskapet som idkas med olika aktörer tillförs planprojekten mångsidig sakkunskap och information. Startskedet Planläggningen startar på kommunens initiativ eller på markägarens ansökan om att utarbeta eller ändra en plan. Först sammanställs ett program för deltagande och bedömning (PDB). Detta dokument redogör för de huvudsakliga målsättningarna, hur planeringen fortskrider, vilka möjligheter det finns att påverka och den preliminära tidtabellen. Därtill beskriver PDB vilka utredningar och konsekvensbedömningar som ska göras inom ramen för planarbetet. PDB läggs fram offentligt på Sockengården och på biblioteket i Nickby eller Söderkulla, beroende på planområdets läge. Det kan även läsas på kommunens webbsidor. Intressenterna kan lämna in åsikter om programmet för deltagande och bedömning till den som utarbetar planen och planen kan kompletteras utgående från den erhållna responsen under planarbetets gång. I det inledande skedet kungörs planens anhängiggörande på kommunens webbsidor och Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dagstidningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). I vidsträckta och betydande planprojekt strävar man efter att utreda intressenternas synvinklar redan i begynnelseskedet, t.ex. med hjälp av workshopar eller enkäter. Beredningsskedet I beredningsskedet görs merparten av det egentliga planeringsarbetet. För planeringen samlas olika slags utgångsinformation om planeringsområdet, görs nödvändiga utredningar, bedöms konsekvenserna av planen, förs förhandlingar med olika instanser och vägs olika alternativa lösningar. 6 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

5 Valmisteluvaiheessa valmistellaan kaavaluonnos tai vaihtoehtoisia luonnoksia. Kaavan valmisteluaineisto (käsittää useimmiten kaavaluonnoksen tai -luonnokset) asetetaan maankäyttöjaoston päätöksellä nähtäville mielipiteiden saamista varten. Kaavaluonnosta ei kuitenkaan aina ole tarpeen laatia, esim. mikäli kaavaratkaisulle ei ole vaihtoehtoja, joita pitäisi tässä ns. valmisteluvaiheessa tutkia. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). Mielipiteen voi antaa joko suullisesti tai kirjallisesti kaavan suunnittelijalle, mutta dokumentoinnin helpottamiseksi jälkimmäinen tapa on suositeltava. Viranomaisilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. I beredningsskedet utarbetas planutkastet eller flera alternativa planutkast. Beredningsmaterialet (vilket oftast omfattar planutkastet eller -utkasten) läggs på beslut av markanvändningssektionen fram offentligt för kommentering. Ett planutkast behöver inte utarbetas varje gång, t.ex. om det inte finns några alternativa lösningar som bör utrönas i detta så kallade beredningsskede. Framläggandet kungörs på kommunens webbsidor och Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dagstidningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). Åsikter kan ges antingen muntligt eller skriftligt till planeraren, men med tanke på dokumenteringen är skriftliga åsikter att föredra. Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndigheter och övriga aktuella organisationer (t.ex. föreningar). Kaavoitusprosessi / Planläggningsprocess Aloitusvaihe / Startskedet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Vireilletulosta kuuluttaminen Program för deltagande och bedömning utarbetats Anhängiggörandet av planen kungörs Vaikutusmahdollisuus / Möjlighet att påverka Kaavan laatimisesta tai muuttamisesta voi tehdä aloitteen kunnanhallitukselle. Förslag om att en plan ska utarbetas eller ändras kan lämnas in till kommunstyrelsen. Palautteen antaminen osallistumis- ja arvioin tisuunnitelmasta kaavan laatijalle. Respons på programmet för deltagande och bedömning ges till planens utarbetare. Jos kaava on suuri ja kiinnostusta herättävä, valmisteluvaiheessa järjestetään yksi tai useampi tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Näistä tilaisuuksista ilmoitetaan kuulutuksessa samalla, kun tiedotetaan valmisteluaineiston nähtävillä olosta. Kaavan valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta keskeisin suunnitteluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hiottuja ja muutosten tekeminen on näin helpompaa. Ehdotusvaihe Om planen är omfattande och väcker stort intresse, anordnas under beredningsskedet vanligen ett eller flera informations- och diskussionsmöten. Om dessa möten informeras samtidigt som det offentliga framläggandet om beredningsmaterialet kungörs. När det gäller deltagande är planens beredningsskede det viktigaste planeringsskedet eftersom planerna ännu inte har tagit sin slutliga form och det därför är lättare att göra ändringar i dem. Förslagsskedet Valmisteluvaihe / Beredningsskedet Selvitysten laatiminen Kaavaluonnoksen/-luonnosten laatiminen Maankäyttöjaoston käsittely Kaavaluonnos/-luonnokset nähtävillä Mielipiteen esittäminen kaavaluonnoksesta. Åsikter om planutkastet kan lämnas in. Ehdotusvaiheessa kaavaluonnos jalostetaan saadun palautteen pohjalta kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus käsitellään maankäyttöjaostossa, joka lähettää kaavaehdotuksen kunnanhallituksen käsittelyyn. Kaavaehdotus asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä virallisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi (vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutosehdotus vähintään 14 päivän ajaksi). Merkitykseltään vähäiset kaavat asetetaan nähtäville maankäyttöjaoston päätöksellä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). I förslagsskedet förädlas planutkastet till ett planförslag med utgångspunkt i den respons som lämnades in om utkastet. Planförslaget behandlas av markanvändningssektionen, som förelägger det kommunstyrelsen. På kommunstyrelsens beslut hålls planförslaget framlagt offentligt i minst 30 dagar (förslag till detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar i minst 14 dagar). Planer av ringa betydelse kan framläggas på beslut av markanvändningssektionen. Framläggandet kungörs på kommunens webbsidor och Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dagstidningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). Utredningar sammanställs Planutkastet/-utkasten utarbetas Behandling i markanvändningssektionen Planutkastet/-utkasten läggs fram Ehdotusvaihe / Förslagsskedet Muistutuksen jättäminen kaavaehdotuksesta. Anmärkningar kan lämnas in om planförslaget. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja tarvittaessa viranomaisilta ja tahoilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Osalliset voivat nähtävilläoloaikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia kunnanhallitukselle. Utlåtanden om planförslaget begärs vid behov av myndigheter och instanser vars verksamhetsområde behandlas i planen. Under framläggningstiden kan intressenter lämna in skriftliga anmärkningar om planförslaget till kommunstyrelsen. Kaavaehdotuksen laadinta Maankäyttöjaoston ja kunnanhallituksen käsittely (jaosto asettaa nähtäville vaikutuksiltaan vähäiset kaavat) Kaavaehdotus virallisesti nähtävillä Hyväksymisvaihe Kaavoittaja käy läpi kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset sekä antaa niihin perustellut vastineet. Saatujen lausuntojen ja muistutuksien perusteella kaavaehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen varsinaisia hyväksymiskäsittelyjä. Mikäli kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Godkännandeskedet Planläggaren går igenom de utlåtanden och anmärkningar som lämnats in om planförslaget och ger motiverade bemötanden till dem. Utifrån utlåtandena och anmärkningarna kan planförslaget justeras ytterligare före den egentliga behandlingen inför godkännandet. Om väsentliga ändringar görs i planförslaget ska det läggas fram offentligt en gång till. Planförslaget utarbetas Behandling i markanvändningssektionen och kommunstyrelsen (sektionen lägger fram planer som har ringa verkningar) Planförslaget läggs fram offentligt Yleiskaavat ja merkittävät asemakaavat hyväksyy valtuusto maankäyttöjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Ei merkittävät asemakaavat hyväksyy kunnanhallitus. Hyväksymisen jälkeen alkaa valitusaika, jolloin päätöksestä voi valittaa Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusajan umpeuduttua kaavan voimaantulosta kuulutetaan, mikäli valituksia ei ole jätetty. Kaava tulee voimaan, kun siitä ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla. Generalplaner och betydande detaljplaner godkänns av fullmäktige på framställan av markanvändningssektionen och kommunstyrelsen. Kommunstyrelsen godkänner detaljplaner av ringa betydelse. Efter godkännandet börjar en besvärstid när man kan besvära sig över beslutet om godkännande till Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare till högsta förvaltningsdomstolen. Om inga besvär anförts träder planen i kraft när besvärstiden har gått ut. Planen träder i kraft när den kungörs på kommunens webbplats och Sockengårdens anslagstavla. Hyväksymisvaihe / Godkännande Maankäyttöjaoston ja kunnanhallituksen käsittely (vaikutuksiltaan vähäiset kaavat hyväksyy jaosto) Valtuusto tai kunnanhallitus (ei merkittävät asemakaavat) hyväksyy kaavan Behandling i markanvändningssektionen och kommun - styrelsen (planer som har ringa verkningar godkänns av sektionen) Fullmäktige eller kommunstyrelsen (detaljplaner som inte är betydande) godkänner planen Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa valitusoikeus on rajoitettu (MRL 191 ). Möjlighet att besvära sig över beslutet om godkännande till Helsingfors förvaltningsdomstol. Vid ändringar av detaljplaner som är ringa till sina verkningar är besvärsrätten begränsad (MBL 191 ). 8 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

6 Kaavoituksesta toteutukseen Maapolitiikka Markpolitik Kaava luo perustan alueen rakentamiselle. Asemakaavan valmistuttua ja saatua lainvoiman voidaan aluetta lähteä toteuttamaan. Ennen alueen tonttien myyntiä ja talojen rakentamista on alueen kunnallistekniikka eli kadut sekä vesi- ja viemäriverkosto rakennettava. Sipoossa alueen kunnallistekniikan suunnittelua tehdään nykyisin jo asemakaavoituksen rinnalla, jotta asemakaavassa pystytään huomioimaan kunnallistekniikan tilatarpeet tarvittavilta osin ja toisaalta pystytään valmistautumaan entistä paremmin tuleviin kunnallistekniikan investointitarpeisiin. Varsinaiset katu- ja muut kunnallistekniset suunnitelmat voidaan hyväksyä vasta kun asemakaava on saanut lainvoiman. Kun kunnallistekniset suunnitelmat ovat saaneet lainvoiman, voidaan alueen rakentaminen käynnistää. Yleisenä periaatteena on, että uuden alueen kadut rakennetaan ennen tonttien myyntiä sorapintaisiksi ja kadut päällystetään vasta kun kadun varren tontit ovat rakentuneet. Näin päällyste ei rikkoudu heti alkuvaiheessa rakennustöiden aikaisten työkoneiden ja muiden raskaiden ajoneuvojen aiheuttamasta rasitteesta. Asemakaavan mukaiset puistot ja virkistysalueet saatetaan toteuttaa vasta, kun alueen muu rakentaminen on jo hyvällä mallilla. Samoin kaavassa mahdollisesti osoitetut julkiset palvelut, kuten päiväkodit ja koulut rakennetaan sitä mukaan, kun tarve niin edellyttää. Kunta myy asemakaava-alueen tontit yleensä siinä vaiheessa, kun alueen kunnallistekniikka on katujen päällystämistä vaille valmis ja tontit on merkitty maastoon. Näin mahdolliset tontin ostajat pääsevät tutustumaan alueella myynnissä oleviin tontteihin paikan päälle. Sipoon kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymä maapoliittinen ohjelma, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Ohjelman periaatteiden mukaisesti Sipoon kunnassa voidaan käyttää kaikkia maapoliittisia keinoja. Näin ollen kunnalla on myös valmius sekä raakamaan ja yleisten alueiden lunastukseen että etuosto-oikeuden käyttöön yleisen tarpeen niin vaatiessa. Kunta on käyttänyt etuosto-oikeuttaan sekä raakamaan ja asemakaavoitetun maan lunastusta muutamaan otteeseen. Kunnan maapoliittisen ohjelman mukaisesti asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaisesti kunnan omistamille maille. Raakamaan (asemakaavoittamattoman maan) hankinnassa käytetään ensisijaisesti vapaaehtoisia kiinteistökauppoja. Maankäyttösopimuksia käytetään pääasiassa jo asemakaavoitetuilla alueilla. Tällä hetkellä Nikkilässä on meneillään yksi asemakaavamuutos, johon liittyy maankäyttösopimus. Etelä Sipoossa on tekeillä kolme asemakaavamuutosta ja kaksi asemakaavaa, joihin liittyy maankäyttösopimuksia. I Sibbo kommun gäller ett markpolitiskt program som har godkänts av fullmäktige. I detta fastställer fullmäktige de markpolitiska målen och principerna. I enlighet med principerna i markpolitiska programmet kan Sibbo kommun utnyttja alla markpolitiska metoder. Det här betyder att kommunen också har beredskap dels att lösa in såväl råmark som allmänna områden, och dels att utnyttja förköpsrätten om det allmänna behovet så kräver. Kommunen har vid några tillfällen utnyttjat förköpsrätten samt rätten att inlösa råmark och detaljplanerad mark. I enlighet med kommunens markpolitiska program ska detaljplaner utarbetas i Sibbo i första hand för mark som ägs av kommunen. Anskaffningen av råmark (icke-detaljplanerad mark) sker främst genom frivilliga fastighetsaffärer. Markanvändningsavtal används i huvudsak på redan detaljplanerade områden. Just nu är en detaljplanändring på gång i Nickby där det ingår ett markanvändningsavtal. I södra Sibbo är tre detaljplaneändringar och två detaljplaner som under arbete i vilka det ingår markanvändningsavtal. Kuva: Sipoonlahden rannan asemakaavaluonnoksen havainnekuva. Alue on yksi Etelä-Sipoon sopimusalueista. Visualisointi: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Bild: Utkastet till detaljplan för Sibbovikens strand, illustration. Området är ett av avtalsområdena i södra Sibbo. Visualisering: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Kuvat: Söderkullan Pähkinälehtoon on parhaillaan valmistumassa kerrostaloja. Bilder: Våningshus uppförs som bäst på Hassellunden i Söderkulla. Från planläggning till genomförande Byggandet i ett område grundar sig alltid på en plan. Genomförandet av ett område kan starta när detaljplanen blivit klar och vunnit laga kraft. Innan tomter börjar säljas och hus byggas i ett område ska kommunaltekniken, dvs. gatorna och vattenoch avloppsnätet anläggas. I Sibbo planeras kommunaltekniken nuförtiden parallellt med detaljplaneringen för att man i detaljplanen ska kunna beakta det utrymme som kommunaltekniken behöver och å andra sidan förbereda sig bättre för de kommande behoven av investeringar i kommunaltekniken. De egentliga gatuplanerna och andra planerna för kommunaltekniken kan godkännas först när detaljplanen har vunnit laga kraft. När de kommunaltekniska planerna har vunnit laga kraft kan byggnadsarbetena starta i området. En allmän princip är att gatorna i ett nytt område byggs som grusvägar innan tomterna börjar säljas och beläggs först när tomterna längs dem har bebyggts. På det här sättet söndras inte beläggningen genast i början av arbetsmaskiner och andra tunga fordon som belastar gatorna. Det händer att parker och rekreationsområden i en detaljplan genomförs först när det övriga byggandet till största delen är klart. Likaså byggs offentliga tjänster som eventuellt anvisats i planen, såsom daghem och skolor, allteftersom behovet kräver. Kommunen säljer tomter i ett detaljplaneområde i det skede när kommunaltekniken är klar så nära som på beläggningen av gatorna och tomterna har märkts ut i terrängen. På det sättet kan potentiella köpare bekanta sig med tomterna på ort och ställe. 10 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

7 Seudullinen suunnittelu - Regional planering Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti alueiden käyttöä maakunnan alueella. Kaavassa ratkaistaan usean kunnan osalta aluerakenteen periaatteellisia kysymyksiä. Maakuntakaavan tarkasteluajanjakso ulottuu vuotta tulevaisuuteen. Kaavan laatii maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Vaihemaakuntakaavasta on kyse silloin, kun kaavassa käsitellään vain niitä aihealueita, joissa uusille suunnitelmille on tarvetta. Vaihekaava voidaan laatia myös tietylle maakunnan osa-alueelle. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavan ylikunnalliset linjaukset tarkentuvat kuntien laatimien yleis- ja asemakaavojen kautta. Maakuntakaavalla ei rajoiteta kuntakaavoituksen ratkaisuja sellaisissa asioissa, joihin ei liity valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia tarpeita. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan. Sipoon kunta kuuluu Uudenmaan liittoon, joka vastaa Uudellamaalla maakuntakaavan laatimisesta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Sipoossa on tällä hetkellä voimassa ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka uudistaa, täydentää ja tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja. Maakuntakaavan mukaan yhdyskuntarakenteen kasvu ohjataan keskuksiin, ratojen varsille ja rannikon myötäisesti. Joukkoliikenne on avainasemassa. Nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään. Kaavan tähtäin on yli 20 vuoden päässä, jolloin asukkaita ennakoidaan olevan seudulla nykyistä enemmän. Asumista ja työpaikkoja on tulossa etenkin nykyisen Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseuduille sekä laajentuvan metroverkon vyöhykkeelle. Kauppa ohjataan maakuntakaavassa ensisijaisesti keskusta-alueille. Tavoitteena on, että erityisesti päivittäiset kaupalliset palvelut olisivat saavutettavissa joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen ja että asiointimatkat olisivat kohtuulliset. Päättäessään Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta maakuntavaltuusto jätti hyväksymättä Helsingistä itään suuntautuvan Östersundomin taajamatoimintojen alueen Sipoon Söderkullaan asti. Alueen suunnittelu jatkuu ja sen osalta ovat voimassa aiemmin vahvistetut maakuntakaavat: Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava (vahvistettu ), Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ) sekä Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavasta (vahvistettu ). Östersundomin alueen maakuntakaava Uudenmaan toiseen vaihemaakuntakaavaan sisältyvä Östersundomin alueen kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä sekä lausunnoilla tammi-helmikuussa Östersundomin maakuntakaavassa käsitellään kaikki keskeiset alue- ja yhdyskuntarakenteen aihepiirit kuten taajama- ja viherrakenne, liikenneverkko, yhdyskuntateknisen huollon merkinnät sekä kulttuuriympäristöt. Landskapsplan I landskapsplanen planeras områdesanvändningen i landskapet i stora drag. Planen avgör de principiella frågorna i en regionstruktur som omfattar flera kommuner. Landskapsplanens granskningsperiod sträcker sig år in i framtiden. Landskapsplanen utarbetas av landskapsförbundet och godkänns av landskapsfullmäktige. Landskapsplanen fastställs av miljöministeriet. Om man i en landskapsplan bara behandlar de ämnesområden som har behov av ny planering handlar det om en etapplandskapsplan. En etapplandskapsplan kan också utarbetas för ett visst delområde av landskapet. Landskapsplanen styr planläggningen i kommunerna och den övriga planeringen av områdesanvändningen som görs av myndigheterna. De kommunöverskridande riktlinjerna i landskapsplanen preciseras i de generalplaner och detaljplaner som utarbetas i kommunerna. Landskapsplanen begränsar inte den kommunala planläggningens lösningar i sådana ärenden som inte förknippas med riksomfattande, landskapstäckande eller regionala behov. Landskapsplanen är inte i kraft i ett område som har en lagkraftvunnen generalplan, men den fungerar som vägledning om generalplanen ändras. Sibbo kommun hör till Nylands förbund som ansvarar för utarbetandet av landskapsplanen i Nyland. Etapplandskapsplan 2 för Nyland I Sibbo gäller för närvarande den av miljöministeriet fastställda etapplandskapsplanen 2 för Nyland, som förnyar, kompletterar och granskar gällande landskapsplaner i Nyland och Östra Nyland. Enligt landskapsplanen styrs samhällsstrukturens tillväxt till centran, invid banorna och längsmed kusten. Kollektivtrafiken är i nyckelposition. Den nuvarande samhällsstrukturen förtätas och kompletteras. Siktet är ställt på över 20 år framåt då invånartalet förutspås ha ökat med Boende och arbetsplatser är på kommande särskilt i stationsområdena kring den nuvarande Huvudbanan och Ringbanan, som är under uppbyggnad, samt i zonen för det expanderande metronätet. Handeln styrs i landskapsplanen främst till centrumområden. Målet är, att i synnerhet dagliga kommersiella tjänster kunde nås med kollektivtrafik samt till fots och med cykel och att avstånden är rimliga. Då landskapsfullmäktige godkände etapplandskapsplan 2, godkändes inte lösningen för Östersundomområdet från öster om Helsingfors till Söderkulla. Planeringen av området fortsätter och på området gäller de tidigare fastställda landskapsplanerna; helhetslandskapsplanen för Östra Nyland (fastställd ), landskapsplanen för Nyland (fastställd ) och etapplandskapsplan 1 för Nyland (fastställd ). Planförslaget för området Östersundom Planförslaget för området Östersundom, som ingår i etapplandskapsplan 2 för Nyland, var offentligt framlagt och för begäranden av utlåtanden i januari-februari I landskapsplanens förslag för området Östersundom behandlas alla centrala teman för områdesoch samhällsstrukturen som tätorts- och grönstruktur, trafiknät, beteckningar för samhällsteknisk service samt kulturomgivningar. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt marraskuussa Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään yhteiset kehittämislinjat elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan, logistiikan, tuulivoiman, viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen osalta. Kaava kattaa koko maakunnan 26 kunnan alueen, ja se tarkistaa ja täydentää jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy neljännen vaihemaakuntakaavan vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta: Uudenmaan liitto, Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma - MASU ja HLJ 2015 Helsingin seudun 14 kuntaa, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja valtio ovat solmineet maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevan (MAL) aiesopimuksen, jonka mukaan Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU 2050). Suunnitelmassa sovitetaan yhteen seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Suunnitelmat on laadittu tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n, MAL-neuvottelukunnan ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen kanssa. Helsingin seudun aiesopimuksen edellyttämä maankäyttösuunnitelma, siihen liittyvä asuntostrategiaa sekä liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015) ovat valmistuneet. Tavoitteena on näiden suunnitelmien pohjalta neuvotella seuraavan aiesopimuksen toimenpiteet ja resurssit mm. investointien suuntaamiseksi. Suunnitelmissa on esitetty yleispiirteinen kuvaus Helsingin seudun tulevasta rakenteesta: mihin rakennetaan asunnot ja työpaikat sekä millaiset ovat liikenneyhteydet ja joukkoliikennepalvelut eri puolilla seutua. Helsingin seutua kehitetään yhtenäisenä metropolialueena, jossa on eheä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne. Rakentamista ja liikennettä tarkastellaan 14 kunnan muodostamana kokonaisuutena. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että vuonna 2050 seudulla on 2 miljoonaa asukasta ja joka kolmannen suomalaisen kotipaikka. Lisätietoja: ja Etapplandskapsplan 4 för Nyland Beredningen av etapplandskapsplan 4 för Nyland startade i november Planen har som mål att stödja hållbar konkurrenskraft och välfärd i Nyland. I etapplandskapsplan 4 definieras gemensamma utvecklingslinjer för näringar och innovationsverksamhet, logistik, vindkraft, grönstruktur och kulturmiljöer. Planen omfattar alla 26 kommuner i landskapet och är en precisering och komplettering av befintliga landskapsplaner. Målet är att landskapsförbundet ska godkänna etapplandskapsplan 4 före utgången av år Mer information om landskapsplaneringen: Nylands förbund, Helsingforsregionens gemensamma markanvändningsplan - MASU och HLJ 2015 Helsingforsnejdens 15 kommuner, Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) och staten har uppgjort ett intentionsavtal (MBT) om markanvändning, boende och trafik i vilket man kommit överens om utarbetandet av en gemensam markanvändningsplan för Helsingforsregionen (MASU 2050) för att samordna principerna och lösningarna för utveckling av region- och samhällsstrukturen och trafiksystemet. Planerna har utarbetats i intensivt samarbete mellan regionens kommuner, HRT, MBT-delegationen och Helsingforsregionens samarbetsmöte. Markanvändningsplanen, bostadsstrategin samt trafiksystemsplanen (HRT 2015) som förutsatts i Helsingforsregionens intentionsavtal har blivit färdiga. Målet är att på basen av dessa planer förhandla om åtgärder och resurser i följande intentionsavtal bl.a. för inriktandet av investeringarna. I planerna presenteras en översiktlig beskrivninge av Helsingforsregionens kommande struktur: var bostäder och arbetsplatser byggs och hurdana trafikförbindelserna och kollektivtrafiktjänsterna i olika delar av regionen är. Helsingforsregionen utvecklas som ett enhetligt metropolområde med en enhetlig och ekoeffektiv samhällsstruktur. Byggande och trafik granskas som en helhet bestående av 14 kommuner. Utgångspunkten för planeringen har varit att det år 2050 finns 2 miljoner invånare i regionen och var tredje finländare har sitt hem där. Mer information: /masu och /hlj 12 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

8 Paikkatietojärjestelmän kehittäminen Utvecklande av geografiskt informationssystem Paikkatietojärjestelmän kehittäminen on yksi tärkeimmistä Kehitys- ja kaavoituskeskuksen kehittämisprojekteista. Projektissa kehitetään paikkatietoa sekä kunnan sisäiseen että julkiseen käyttöön. Kuntalaisille näkyvin palvelu tulee olemaan tämän vuoden aikana julkaistava Sipoon paikkatietopalvelu, joka on kunnan omia kartta-aineistoja sisältävä internet-karttapalvelu. Kaavoituksen osalta paikkatietojärjestelmän kehittäminen tarkoittaa erityisesti kaavoihin liittyvien paikkatietoaineistojen kehittämistä. Pitkäjänteinen valmistelutyö tuottaa nyt näkyvää tulosta, kun saamme tämän vuoden aikana julkaistua mm. asemakaavojen ja yleiskaavojen ajantasaiset kaavayhdistelmät sekä -hakemistot internet-kartalla uudessa Sipoon paikkatietopalvelussa. Kaavayhdistelmä Asemakaavayhdistelmä on ajantasainen kooste Sipoon kunnassa voimassa olevista asemakaavoista. Asemakaavayhdistelmä ei sisällä asemakaavamerkintöjen selityksiä eikä asemakaavamääräyksiä, vaan vain pelkän kartan. Kaavayhdistelmät ovat jo nyt saatavilla pdf-tiedostoina kaavoituksen internet-sivuilta. Tulevaisuudessa kaavayhdistelmä tullaan julkaisemaan myös nettikartalla, uudessa Sipoon paikkatietopalvelussa. Asemakaavayhdistelmä on viitteellinen, eikä sitä tule käyttää suunnittelun pohjana. Netistä löydät kaavaotteen tilauslomakkeen, jolla voit tarvittaessa helposti tilata ns. virallisen asemakaavaotteen. Kaavahakemistot Asemakaavojen ja yleiskaavojen kaavahakemistot ovat paikkatietoaineistoja, jotka sisältävät lainvoiman saaneiden kaavojen aluerajaukset ja kaavojen perustiedot, kuten kaavatunnukset, nimet ja hyväksymispäivät sekä linkki lainvoimaisen kaavan pdf-tiedostoon. Kaavahakemistot täydentävät kaavayhdistelmän tietoja: sen avulla on helppo selvittää, mikä kaava on voimassa milläkin alueella. Hakemistokartalta löytyvän linkin kautta saa auki lainvoimaisen kaavakartan, josta löytyy kaavamääräykset. Kaavahakemistot tullaan kuluvan vuoden aikana julkaisemaan uudessa Sipoon karttapalvelussa. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma paikkatietoaineistona Kaavoituskatsauksen koostamisen yhteydessä on rakennettu paikkatietoaineisto, joka sisältää kaikki kaavoituskatsauksen kaavoituskohteet ja niiden tiedot. Kaavoituskatsauksen kohteita voi siis jatkossa lukea myös nettikartalla, kun julkaisemme Sipoon paikkatietopalvelun. Myös syksyisin päivitettävä kaavoitusohjelman mukaiset tulevat kaavoituskohteet on tarkoitus myöhemmin julkaista paikkatietopalvelussa. Med geografisk information avses data som på sätt eller annat anknyter till en plats. T.ex. alla kartor är geografisk information - liksom också planerna. Utvecklandet av geografiskt informationssystem (GIS) är ett av Utvecklings- och planläggningscentralens viktigaste utvecklingsprojekt. I projektet utvecklas geografisk information för såväl kommunens interna som externa bruk. Sibbo geoinformationstjänst, en internetbaserad karttjänst för kommunens eget kartmaterial, kommer att bli den synligaste tjänsten för kommuninvånarna. Karttjänsten kommer att publiceras under det här året. För planläggningens del betyder utvecklandet av det geografiska informationssystemet isynnerhet utvecklande av geografiska data som anknyter till planerna. Resultatet av de långsiktiga förberedelserna börjar nu synas när vi under det här året kommer att kunna publicera bl.a. tidsenliga sammanställningar av detaljplaner och generalplaner med index på webbkartan i Sibbos nya geografiska informationstjänst. Plansammanställningen Plansammanställningen är en tidsenlig sammanställning av gällande detaljplaner i Sibbo kommun. Detaljplanesammanställningen innehåller inga beskrivningar om detaljplanebeteckningar och inga detaljplanebestämmelser - endast detaljplanekartan. Plansammanställningarna finns redan nu tillgängliga som pdf-filer på planläggningens webbsidor. I framtiden kommer plansammanställningen också att publiceras på webbkartan i den nya geoinformationstjänsten. Detaljplanesammanställningen är riktgivande och ska inte användas som grund för planeringen. Du kan vid behov beställa ett officiellt detaljplaneutdrag via beställningsblanketten på planläggningens webbsida. Planindex Detaljplanernas och generalplanernas planindex är geodata som innehåller områdesgränserna för planer som vunnit laga kraft samt planernas grunddata, som planens nummer, namn och datum för godkännande och länk till den lagakraftvunna planens pdf-fil. Planindexen kompletterar uppgifterna i plansammanställningen; med hjälp av dem är det lätt att reda ut vilken plan som är i kraft på vilket område. Genom länken på indexkartan öppnas den lagakraftvunna plankartan med planbestämmelser. Planindexen kommer under det här året att publiceras i Sibbos nya karttjänst. Planläggningsöversikten och -programmet som geodata I samband med sammanställningen av planläggningsöversikten har vi byggt upp ett geodatamaterial som innehåller planläggningsöversiktens planläggningsobjekt och -fakta. Planläggningsöversiktens objekt kan alltså i framtiden också läsas från webbkartan när Sibbo geodatatjänst publiceras. Avsikten är att också kommande planobjekt från planläggningsprogrammet, som uppdateras varje höst, senare ska publiceras i geodatatjänsten. Kuva yllä: Sipoon paikkatietopalvelu on uusi internet-karttapalvelu, jossa julkaistaan kunnan omia kartta-aineistoja. Bild ovan: Sibbo geografiska informationstjänst, den nya webbkarttjänsten, där vi publicerar kommunens eget kartmaterial. Kuva alla: Asemakaavayhdistelmä löytyy jo nyt kaavoituksen nettisivuilta pdf-muodossa. Bild nedan: Detaljplanesammanställningen finns redan på planläggningens webbsidor i pdf-format. 14 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2015 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt