Kaavoituskatsaus. Planläggningsöversikt. Maankäy öjaosto / Markanvändningssek onen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsenkh 21.6.

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2016 Planläggningsöversikt Maankäy öjaosto / Markanvändningssek onen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsenkh

2 2 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2016

3 Hyvä kuntalainen, Bästa kommuninvånare tähän kaavoituskatsaukseen on koo u ivistetys etoa Sipoon kunnan maankäytön suunni elusta, kaavahankkeista, liikennesuunni elusta sekä toteutuksesta. Kaikista vireillä olevista ja vuoden aikana hyväksytyistä kaavahankkeista on lyhyet esi elyt. Katsauksesta löydät myös kaavoituksen yhteys edot ja ohjeet, miten voit itse osallistua ja vaiku aa maankäy öä koskevaan suunni eluun. Kunnan internet-sivuilta ( löytyy kaikkia käynnissä olevia ja jo lainvoimaisia kaavahankkeita koskeva materiaali. Seuraavan vuoden kuluessa käynnistyy myös uusia kaavoitushankkeita, jotka kaikki on esitelty kunnan kaavoitusohjelmassa. Lisäksi saa aa ilmetä uusia kaavoitustarpeita, joita ei ole ollut aiemmin edossa. Näiden kaavahankkeiden vireille tulosta saa etoa mm. kunnan internetsivuilta. Sipoon kunnassa pyrimme tehostamaan ja uudistamaan palveluitamme pääsääntöises digitalisaa on avulla. Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa panostamme mm. paikka etojärjestelmän kehi ämiseen sekä sähköisen asioinnin ja osallistumisen edistämiseen. Esimerkiksi kaavoituskatsauksen paina amisesta ja pos amisesta on luovu u, ja etoa pyritään jakamaan en stä enemmän interne n välityksellä. Tulevaisuuden Sipoossa on iviitä taajamakeskuksia palveluineen ja joukkoliikenneyhteyksineen, luonnonläheisiä asuinalueita sekä maaseutua. Siis kaikille jotain! Kunnan kehi äminen edelly ää rii ävää kaavavarantoa asumiselle, työpaikoille ja palveluille. Työpaikkaomavaraisuuden lisääminen on tärkeä tavoite. Uuden kaupunkirakenteen toteu aminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan on nykyisin jo väl ämä ömyys kestävässä maankäytön suunni elussa. Kunnan talous vaa i tuloja ton en myynnistä ja pitkäjänteistä maapoli ikkaa, josta kerrotaan tarkemmin tässä katsauksessa. Sipoon kunnassa on voimassa strategia, joka perustuu voimakkaaseen kasvuun. Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa on tehty pitkäjänteistä työtä kasvun aikaan saamiseksi. Kasvu alkaakin näkyä Nikkilässä ja Söderkullassa, jonne toteutuu uusia asemakaava-alueita sekä täydennysrakentamiskohteita. Sipoon kunta on mukana koko Helsingin seudun suunni elussa. Yhteisten tavoi eiden saavu amiseksi Sipooltakin edellytetään mi avaa satsausta kaavoitukseen. Seudun asuntostrategia puolestaan linjaavat asunto- ja maapolii set tavoi eet. Sipoo on myös ak ivises mukana Keski-Uudenmaan kun en KUUMAyhteistyössä. I den här planläggningsöversikten har vi sammanfa at informa on om Sibbo kommuns markanvändningsplanering, planprojekt, trafikplanering och genomförande. Alla anhängiga planprojekt samt planprojekt som godkänts under det senaste året presenteras kort. I planläggningsöversikten hi ar du också planläggningens kontaktuppgi er och anvisningar för hur du själv kan påverka och delta i planeringen av markanvändningen. På kommunens webbplats ( finns material om såväl pågående som redan lagakra vunna planprojekt. Under nästa år inleds också nya planläggningsprojekt vilka presenteras i kommunens planläggningsprogram. Dessutom kan nya, inte digare kända planläggningsbehov framkomma. Informa on om sådana planprojekt publiceras bl.a. på kommunens webbplats. I SIbbo kommun strävar vi ll a effek vera och förnya våra tjänster huvudsakligen genom digitalisering. Utvecklingsoch planläggningscentralen satsar bl.a. på utveckling av geoinforma onssystem och befrämjandet av elektronisk ärendehantering och elektroniskt deltagande. Vi har i år t.ex. avstå från a trycka och posta planläggningsöversikten och istället sprida informa onen via webben. I fram dens Sibbo finns tä bebyggda tätortscentra med service och kollek vtrafikförbindelser, naturnära bostadsområden och landsbygd. Alltså något för envar! Självförsörjningsgraden i fråga om arbetsplatser är e vik gt mål. Genomförandet av ny stadsstruktur som stöder sig på goda kollek vtrafikförbindelser är numera redan e måste för en hållbar planering av markanvändningen. Kommunens ekonomi behöver inkomsterna från tom örsäljning och långsik g markpoli k, vilket vi redogör för i den här planläggningsöversikten. I Sibbo kommun gäller en strategi som grundar sig på kra ig llväxt. Utvecklings- och planläggningscentralen har gjort e långsik gt jobb för a åstadkomma llväxt. Tillväxten börjar också synas i Nickby och Söderkulla där nya detaljplaneområden samt komple eringsbyggande genomförs Sibbo kommun deltar i planeringen av hela huvudstadsregionen. För gemensamma målsä ningen förutsä er också a Sibbo satsar stort på planläggningen. Regionens bostadsstrategi drar för sin del upp riktlinjerna för bostads- och markpoli ska mål. Sibbo deltar också ak vt i KUUMA-samarbetet mellan kommunerna i mellersta Nyland. Pekka Söyrilä Vt. Kehitysjohtaja - Tf. Utvecklingsdirektör Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

4 Kunnan asumiseen varattujen tonttien riittävyys Helsingin seudun kun en ja val on kesken on solmi u maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimusta vuosille Sopimuksen mukaan vuosina Sipooseen tulee asemakaavoi aa k-m² uu a asuntorakentamista. Asuntotuotantotavoite on 1584 asuntoa. Kesäkuussa 2012 solmitun val on ja Helsingin seudun kun en välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaises Sipoon kunta sitoutui luomaan edellytykset keskimäärin 330 asunnon ( k-m²) vuosituotannolle vuosien aikana. Vuonna 2015 valmistui asuinrakentamisen kaavavarantoa k-m² (bru o). MAL-aiesopimuksen seurantakausi pää yi vuoden 2015 lopussa. Seurantakauden yhteenlaske u tavoite Sipoon kunnalle oli k-m² asuinkerrosalaa. Sopimuskauden aikana on vahvistunut k-m² asuinkerrosalaa. Kokonaisuudessaan Sipoossa on tällä hetkellä asuntotuotantoon soveltuvaa asemakaavoite ua ton varantoa yhteensä arviolta yli k-m². Lainvoimainen asuntorakentamisen kaavavaranto mahdollistaa noin 2400 asunnon tuotannon. Kunnan myytäviin asuinton eihin voi tutustua interne ssä osoi eessa t. Omfattningen av de tomter som reserverats för boende Staten och Helsingforsregionens kommuner ingår avtal rörande markanvändning, boende och trafik för åren Enligt avtalet ska Sibbo planlägga m2-vy för ny bostadsproduk on under åren Målet för bostadsproduk onen är 1584 bostäder. I det inten onsavtal om markanvändning, boende och trafik som slöts mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen i juni 2012 har Sibbo förbundit sig a skapa förutsä ningar för en årlig produk on på 330 bostäder i sni ( vy-m 2 ) under åren År 2015 färdigställdes sammanlagt m 2 -vy planreserv för bostäder. Uppföljningsperioden för MBT-inten onsavtalet utgick i slutet av år Uppföljningsperiodens sammanlagda mål för Sibbo kommun var m² bostadsvåningsyta. Hi lls har m²-vy uppnå s. Om alla nu anhängiga planer som ligger på bostadsområden godkänns under det här året, färdigställs ca över m² bostadsvåningsyta. Den lagkra vunna planreserven för bostadsbyggande gör det möjligt a producera ca bostäder. På webben finns informa on om kommunens bostadstomter som är ll salu: Kaaviossa on esite y uusi asemakaavoite u asuntokerrosala (k-m2) vuosina Vuosien osalta on esite y myös ehdotuksena nähtävillä olleiden asemakaavojen asuntokerrosala. Diagrammet visar ny detaljplanerad våningsyta för bostäder (vym 2 ) åren För år anges även våningsytan i de detaljplaner som varit framlagda offentligt i förslagsskedet. 4 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2016

5 Kaavajärjestelmä - Plansystemet Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäy ö- ja rakennuslaissa (MRL). Suomessa on ns. hierarkkinen kaavajärjestelmä, jossa periaa eena on, e ä laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää alue a kaava koskee. Maankäy ö- ja rakennuslaissa on sääde y kaavoista, joilla alueidenkäy öä voidaan suunnitella sekä niiden sisältövaa muksista. Maankäy ö- ja rakennuslain tarkoi amia kaavoja ovat maakuntakaava sekä kuntatasolla yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Val oneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet (VAT) ovat osa lainmukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallises merki ävien asioiden huomioon o aminen maakun en ja kun en kaavoituksessa sekä val on viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet siten, e ä edistetään niiden toteutumista. Pääsääntöises tavoi eet kuitenkin väli yvät kun en kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet tulivat voimaan val- oneuvoston päätöksellä. Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaa eet ja tarpeelliset alueet maakunnan kehi ämisen kannalta. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös väli ää valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet kuntakaavoitukseen ja sovi aa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan laa i ja hyväksyy maakunnan liitto. Kaavan vahvistamisesta pää ää ympäristöministeriö. Sipoota koskevan maakuntakaavan laa misesta vastaa Uudenmaan lii o, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnan lii ojen toimintojen yhdisty yä alkaen. Markanvändnings- och bygglagen (MBL), som trädde i kra i början av år 2000, reglerar systemet för planeringen av markanvändningen. I Finland har vi e hierarkiskt planläggningssystem som innebär a en mer allmän plan som täcker e större område styr den mer detaljerade planläggningen. Presenta onen blir mer exakt ju mindre område planen omfa ar. I markanvändnings- och byggnadslagen bestäms om vilka planer en kommun kan utarbeta för a styra områdesanvändningen och om kravet på innehåll i planerna. De planer som avses i markanvändningsoch bygglagen är landskapsplan samt på det kommunala planet generalplan, delgeneralplan och detaljplan. Riksomfattande målen för områdes användningen De av statsrådet godkända riksomfa ande målen för områdesanvändningen (RMO) är en del av det lagstadgade styrsystemet för områdesanvändningen. Det primära sy et med de riksomfa ande målen för områdesanvändningen är a säkerställa a frågor av riksomfa ande betydelse beaktas vid planläggningen i landskapen och kommunerna samt i de statliga myndigheternas verksamhet. De riksomfa ande målen för områdesanvändningen ska beaktas på samtliga planläggningsnivåer så a verkställandet av dem främjas. I regel förmedlas dock målen ll planläggningen i kommunerna genom styreffekten i landskapsplanen. De reviderade riksomfa ande målen för områdesanvändningen trädde i kra på beslut av statsrådet. Landskapsplan Landskapsplanen är en plan i stora drag för användningen av områdena i landskapet. I landskapsplanen presenteras principerna för områdesanvändningen och områden som är nödvändiga för utvecklandet av landskapet. Landskapsplanen styr utarbetandet av general- och detaljplaner. Den förmedlar också de riksomfa ande målen för områdesanvändningen ll planläggningen i kommunerna och kopplar dem ll de kommunala och lokala målen. Landskapsförbundet utarbetar och godkänner landskapsplanen. Om fastställandet av landskapsplaner beslutar miljöministeriet. För utarbetandet av den landskapsplan som omfa ar Sibbo ansvarar Nylands förbund e er sammanslagningen av Östra Nylands förbund och Nylands förbund Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

6 Yleiskaava Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan alue a (osayleiskaava). Myös sektorikohtaisia osayleiskaavoja voidaan laa a, esimerkiksi virkistysalue- tai liikenneosayleiskaava. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osaalueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovi aminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaa eet ja osoitetaan alueiden pääkäy ötarkoitus, esim. asumiseen, virkistykseen tai työpaikkaja liikennealueiksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta sekä muuta suunni elua ja rakentamista. Yleiskaavan laa i ja hyväksyy kunta. Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavoja laaditaan taajamatai muille alueille, joille on suunni eilla iviimpää rakentamista. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaises alueidenkäytön järjestäminen, kehi äminen ja rakentamistapa. Siinä suunnitellaan mm. alueiden käy ötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoi elu sekä pysäköin järjestelyt. Asemakaavalla on rakentamista väli ömäs ohjaava vaikutus. Asemakaavan laa i ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa lomaasutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Rantaasemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laa a. Ennen ranta-asemakaavan laa miseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laa a ranta-asemakaavan. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mu a asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoi eita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. Generalplan En generalplan utarbetas för hela kommunen eller för en del av kommunen (delgeneralplan). Även sektorbestämda delgeneralplaner kan utarbetas, t.ex. delgeneralplaner för rekrea onsområden eller trafikarrangemang. I generalplaner fastställs huvudlinjerna för markanvändningen i kommunen och kommunstrukturen. Generalplanerna sy ar ll a i stora drag styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen eller en del av den, och a sammanjämka verksamheterna. I dessa planer lägger man fram principerna för den e ersträvade utvecklingen och anvisar det huvudsakliga sy et med områdena, t.ex. för boende, rekrea on eller arbetsplats- och trafikområden. Generalplanerna styr detaljplanläggningen och övrigt planering samt byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner generalplaner. Detaljplan En detaljplan är den mest detaljerade planformen som skapar förutsä ningar för byggandet. Detaljplaner utarbetas för tätorter och andra områden för vilka man planerar komprimerat byggande. I detaljplaner fastställs i detalj hur områdena ska användas, utvecklas och bebyggas. De omfa ar bl.a. områdenas användningssy e, byggrä, byggnadernas storlek och placering samt parkeringsarrangemang. Detaljplanerna har en direkt styrande effekt på byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner detaljplaner. Stranddetaljplan En detaljplan som i första hand behandlar fri dsboende i e strandområde kallas stranddetaljplan. I en stranddetaljplan ges detaljerade bestämmelser om hur fri dsboende och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med a utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 ). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner ll formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sä som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. KUKA ON OSALLINEN? VEM ÄR INTRESSENT? OSALLISIA OVAT NE, JOIDEN OLOIHIN TAI ETUIHIN KAAVA SAATTAA HUOMATTAVASTI VAIKUTTAA. HEITÄ OVAT ESIMERKIKSI KAAVA-ALUEEN MAANOMISTAJAT, ASUKKAAT JA MUUT YMPÄRISTÖN KÄYTTÄJÄT. VIRANOMAISET JA YHTEISÖT OVAT OSALLISIA, KUN KAAVOITUS KOSKEE NIIDEN TOIMIALAA. JOS KAAVA VAIKUTTAA YLI KUNTARAJOJEN, MYÖS TOISEN KUNNAN JÄSEN VOI OLLA OSALLINEN. OSALLISTEN LISÄKSI KAAVAHANKKEISSA ON NIIDEN LAAJUUDESTA RIIPPUEN MUKANA MYÖS ERILAISIA TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVAIHEEN PALVELUNTUOTTAJIA, TOTEUTTAJIA JA MUITA KUMPPANEITA. INTRESSENTER ÄR DE VARS FÖRHÅLLANDEN ELLER FÖRMÅNER KAN PÅVERKAS BETYDLIGT AV PLANEN. INTRESSENTER ÄR BL.A. MARKÄGARNA I PLANOMRÅDET, DE SOM BOR I OMRÅDET OCH ANDRA SOM ANVÄNDER OMGIVNINGEN. MYNDIGHETER OCH SAMMANSLUTNINGAR ÄR INTRESSENTER IFALL PLANLÄGGNINGEN BERÖR DERAS BRANSCH. OM PLANEN HAR KONSEKVENSER ÖVER KOMMUNGRÄNSERNA, KAN ÄVEN EN MEDLEM I EN ANNAN KOMMUN VARA INTRESSENT. FÖRUTOM INTRESSENTERNA BERÖRS, BEROENDE PÅ PLANPROJEKTETS OMFATTNING, ÄVEN SERVICEPRODUCENTER, AKTÖRER I BYGGNADSBRANSCHEN OCH ANDRA PARTNER AV PLANEN UNDER OCH EFTER GENOMFÖRANDEFASEN. 6 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2016

7 Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen Planläggningens gång och påvekan Kaavoitus on monivaiheinen ja pitkä prosessi aina kaavan vireille tulosta kaavan hyväksymiseen. Erilaisten kaavahankkeiden luonne ja niiden merki ävyys vaiku avat kaavaprosessiin ja sen pituuteen. Kaavaprosessi kaavoituksen vireille tulemisesta ja osallistumis- ja arvioin suunnitelman nähtäville ase amisesta aina asemakaavan lainvoimaisuuskuulutukseen kestää pienissä asemakaavoissa yleensä noin 6-12 kuukau a. Suurin osa pienten kaavojen kokonaiskestosta kuluu eriasteisiin hallinnollisiin käsi elyihin ja nähtävillä oloihin sekä lainvoimaisuuden odo eluun. Suuritöisten kaavojen kaavoitusprosessi kestää laajemmasta vuorovaikutus-, lausuntomene elystä ja laajemmista taustaselvi elyistä johtuen kauemmin. Kaavoitusta ohjaavan maankäy ö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee edo aa osallisille kaavatyön vaiheista sekä järjestää osallisille mahdollisuus osallistua kaavatyön valmisteluun. Laki ase aa näin vähimmäistason vuorovaikutuksen järjestämiselle kaavatyön aikana. Usein kuitenkin on tarpeen toteu aa laajempaa vuorovaikusta ja yhteistyötä osallisten kanssa kaavatyön merki ävyydestä johtuen. Erilaisten toimijoiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen, yhteistyön ja kumppanuuden kau a kaavahankkeisiin saadaan mukaan monipuolista asiantuntemusta ja etoa. Aloitusvaihe Kaavoitus alkaa kunnan aloi eesta tai maanomistajan hakemuksesta kaavan laa miseksi tai muu amiseksi. Kaavoituksen aluksi laaditaan osallistumis- ja arvioin suunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen päätavoi eet, suunni elun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavatyön yhteydessä laadi avat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. OAS asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan ja Nikkilän tai Söderkullan kirjastoon, riippuen kaava-alueen sijainnista. Siihen voi tutustua myös kunnan internet-ko sivuilla. Osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä osallistumis- ja arvioin suunnitelmasta kaavan laa jalle, ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palau een pohjalta kaavatyön aikana. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). Laajoissa ja merki ävissä kaavahankkeissa osallisten näkökulmia pyritään selvi ämään jo kaavatyön aloitusvaiheessa esimerkiksi työpajan tai kyselyn avulla. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunni elutyöstä. Suunni elua varten kerätään erilaista lähtö etoa suunni elualueesta, tehdään tarvi avia selvityksiä, arvioidaan suunnitelman vaikutuksia, käydään neuvo eluita eri tahojen kanssa ja pohditaan eri vaihtoehtoja. Valmisteluvaiheessa valmistellaan kaavaluonnos tai vaihtoehtoisia luonnoksia. Kaavan valmisteluaineisto (käsi ää useimmiten Planläggning är en lång process med många faser från anhängiggörande ll godkännande. Olika planprojekts karaktär och betydelse inverkar på planprocessen och hur lång den blir. Planprocessen från planläggningens anhängiggörande och framläggningen av programmet för deltagande och bedömning ll kungörelsen om a en detaljplan har vunnit laga kra tar i allmänhet ca 6-12 månader i anspråk för små detaljplaner. Största delen av den totala den går ll administra va behandlingar på olika nivåer, offentliga framläggningar och väntan på a planen ska vinna laga kra. Vid planer som kräver mycket arbete kan planläggningsprocessen pågå ännu längre på grund av a förfarandet för växelverkan och utlåtanden liksom bakgrundsutredningarna är mer omfa ande. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen, som styr planläggningen, ska kommunen informera intressenterna om faserna i planarbetet samt anordna möjlighet a medverka i beredningen av planarbetet. Lagen ställer alltså krav på minimiarrangemangen för växelverkan under planarbetets gång. Om planarbetet är av stor betydelse är det dock o a nödvändigt a idka växelverkan och samarbete med intressenterna i ännu större utsträckning. I och med växelverkan, samarbetet och partnerskapet som idkas med olika aktörer llförs planprojekten mångsidig sakkunskap och informa on. Startskedet Planläggningen startar på kommunens ini a v eller på markägarens ansökan om a utarbeta eller ändra en plan. Först sammanställs e program för deltagande och bedömning (PDB). De a dokument redogör för de huvudsakliga målsä ningarna, hur planeringen fortskrider, vilka möjligheter det finns a påverka och den preliminära dtabellen. Där ll beskriver PDB vilka utredningar och konsekvensbedömningar som ska göras inom ramen för planarbetet. PDB läggs fram offentligt på Sockengården och på biblioteket i Nickby eller Söderkulla, beroende på planområdets läge. Det kan även läsas på kommunens webbsidor. Intressenterna kan lämna in åsikter om programmet för deltagande och bedömning ll den som utarbetar planen och planen kan komple eras utgående från den erhållna responsen under planarbetets gång. I det inledande skedet kungörs planens anhängiggörande på kommunens webbsidor och Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dags dningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). I vidsträckta och betydande planprojekt strävar man e er a utreda intressenternas synvinklar redan i begynnelseskedet, t.ex. med hjälp av workshopar eller enkäter. Beredningsskedet I beredningsskedet görs merparten av det egentliga planeringsarbetet. För planeringen samlas olika slags utgångsinforma on om planeringsområdet, görs nödvändiga utredningar, bedöms konsekvenserna av planen, förs förhandlingar med olika instanser och vägs olika alterna va lösningar. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

8 kaavaluonnoksen tai -luonnokset) asetetaan tarvi aessa maankäy öjaoston päätöksellä nähtäville mielipiteiden saamista varten. Kaavaluonnosta ei kuitenkaan aina ole tarpeen laa a, esim. mikäli kaavaratkaisulle ei ole vaihtoehtoja, joita pitäisi tässä ns. valmisteluvaiheessa tutkia. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). Mielipiteen voi antaa joko suullises tai kirjallises kaavan suunni elijalle, mu a dokumentoinnin helpo amiseksi jälkimmäinen tapa on suositeltava. Viranomaisilta ja tarvi avilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Jos kaava on suuri ja kiinnostusta herä ävä, valmisteluvaiheessa järjestetään yksi tai useampi edotus- ja keskustelu laisuus. Näistä laisuuksista ilmoitetaan kuulutuksessa samalla, kun edotetaan valmisteluaineiston nähtävillä olosta. Kaavan valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta keskeisin suunni eluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hio uja ja muutosten tekeminen on näin helpompaa. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaavaluonnos jalostetaan saadun palau een pohjalta kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus käsitellään maankäy öjaostossa, joka lähe ää kaavaehdotuksen kunnanhallituksen käsi elyyn. Kaavaehdotus asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä virallises nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi (vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutosehdotus vähintään 14 päivän ajaksi). Merkitykseltään vähäiset kaavat asetetaan nähtäville maankäy öjaoston päätöksellä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja tarvi aessa viranomaisilta ja tahoilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Osalliset voivat nähtävilläoloaikana jä ää kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia kunnanhallitukselle. Hyväksymisvaihe Kaavoi aja käy läpi kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset sekä antaa niihin perustellut vas neet. Saatujen lausuntojen ja muistutuksien perusteella kaavaehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen varsinaisia hyväksymiskäsi elyjä. Mikäli kaavaehdotusta muutetaan olennaises, se asetetaan uudelleen nähtäville. Yleiskaavat ja merki ävät asemakaavat hyväksyy valtuusto maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Ei merki ävät asemakaavat hyväksyy kunnanhallitus. Hyväksymisen jälkeen alkaa valitusaika, jolloin päätöksestä voi vali aa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusajan umpeudu ua kaavan voimaantulosta kuulutetaan, mikäli valituksia ei ole jäte y. Kaava tulee voimaan, kun siitä ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla. I beredningsskedet utarbetas planutkastet eller flera alterna va planutkast. Beredningsmaterialet (vilket o ast omfa ar planutkastet eller -utkasten) läggs på beslut av markanvändningssek onen vid behov fram offentligt för kommentering. E planutkast behöver inte utarbetas varje gång, t.ex. om det inte finns några alterna va lösningar som bör utrönas i de a så kallade beredningsskede. Framläggandet kungörs på kommunens webbsidor och Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dags dningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). Åsikter kan ges an ngen muntligt eller skri ligt ll planeraren, men med tanke på dokumenteringen är skri liga åsikter a föredra. Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndigheter och övriga aktuella organisa oner (t.ex. föreningar). Om planen är omfa ande och väcker stort intresse, anordnas under beredningsskedet vanligen e eller flera informa ons- och diskussionsmöten. Om dessa möten informeras sam digt som det offentliga framläggandet om beredningsmaterialet kungörs. När det gäller deltagande är planens beredningsskede det vik gaste planeringsskedet e ersom planerna ännu inte har tagit sin slutliga form och det därför är lä are a göra ändringar i dem. Förslagsskedet I förslagsskedet förädlas planutkastet ll e planförslag med utgångspunkt i den respons som lämnades in om utkastet. Planförslaget behandlas av markanvändningssek onen, som förelägger det kommunstyrelsen. På kommunstyrelsens beslut hålls planförslaget framlagt offentligt i minst 30 dagar (förslag ll detaljplaneändringar som är ringa ll sina verkningar i minst 14 dagar). Planer av ringa betydelse kan framläggas på beslut av markanvändningssek onen. Framläggandet kungörs på kommunens webbsidor och Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dags dningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). Utlåtanden om planförslaget begärs vid behov av myndigheter och instanser vars verksamhetsområde behandlas i planen. Under framläggnings den kan intressenter lämna in skri liga anmärkningar om planförslaget ll kommunstyrelsen. Godkännandeskedet Planläggaren går igenom de utlåtanden och anmärkningar som lämnats in om planförslaget och ger mo verade bemötanden ll dem. U från utlåtandena och anmärkningarna kan planförslaget justeras y erligare före den egentliga behandlingen inför godkännandet. Om väsentliga ändringar görs i planförslaget ska det läggas fram offentligt en gång ll. Generalplaner och betydande detaljplaner godkänns av fullmäk ge på framställan av markanvändningssek onen och kommunstyrelsen. Kommunstyrelsen godkänner detaljplaner av ringa betydelse. E er godkännandet börjar en besvärs d när man kan besvära sig över beslutet om godkännande ll Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare ll högsta förvaltningsdomstolen. Om inga besvär anförts träder planen i kra när besvärs den har gå ut. Planen träder i kra när den kungörs på kommunens webbplats och Sockengårdens anslagstavla. 8 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2016

9 Kaavoitusprosessi / Planläggningsprocess Vaikutusmahdollisuus / Möjlighet att påverka Aloitusvaihe / Startskedet Osallistumis- ja arvioin suunnitelman laa minen Vireilletulosta kuulu aminen Program för deltagande och bedömning utarbetats Anhängiggörandet av planen kungörs Kaavan laa misesta tai muu amisesta voi tehdä aloi een kunnanhallitukselle. Förslag om a en plan ska utarbetas eller ändras kan lämnas in ll kommunstyrelsen. Palau een antaminen osallistumis- ja arvioin suunnitelmasta kaavan laa jalle. Respons på programmet för deltagande och bedömning ges ll planens utarbetare. Valmisteluvaihe / Beredningsskedet Selvitysten laa minen Kaavaluonnoksen/-luonnosten laa minen Tarvi aessa maankäy öjaoston käsi ely ja kaavanäy ely/ nähtävilläoloaika Mielipiteen esi äminen kaavaluonnoksesta. Åsikter om planutkastet kan lämnas in. Utredningar sammanställs Planutkastet/-utkasten utarbetas Vid behov behandling i markanvändningssek onen och planutkastet/-utkasten läggs fram Ehdotusvaihe / Förslagsskedet Kaavaehdotuksen laadinta Maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen käsi ely (jaosto ase aa nähtäville vaikutuksiltaan vähäiset kaavat) Kaavaehdotus virallises nähtävillä Muistutuksen jä äminen kaavaehdotuksesta. Anmärkningar kan lämnas in om planförslaget. Planförslaget utarbetas Behandling i markanvändningssek onen och kommunstyrelsen (sek onen lägger fram planer som har ringa verkningar) Planförslaget läggs fram offentligt Hyväksymisvaihe / Godkännande Maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen käsi ely (vaikutuksiltaan vähäiset kaavat hyväksyy jaosto) Valtuusto tai kunnanhallitus (ei merki ävät asemakaavat) hyväksyy kaavan Behandling i markanvändningssek onen och kommun - styrelsen (planer som har ringa verkningar godkänns av sek onen) Fullmäk ge eller kommunstyrelsen (detaljplaner som inte är betydande) godkänner planen Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa valitusoikeus on rajoite u (MRL 191 ). Möjlighet a besvära sig över beslutet om godkännande ll Helsingfors förvaltningsdomstol. Vid ändringar av detaljplaner som är ringa ll sina verkningar är besvärsrä en begränsad (MBL 191 ). Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

10 Kaavoituksesta toteutukseen Asemakaavoja laaditaan Sipoossa pääasiassa kunnan taajamiin. Kaava luo perustan alueen rakentamiselle. Asemakaavan valmistu ua ja saatua lainvoiman voidaan alue a lähteä toteu amaan. Ennen alueen ton en myyn ä ja talojen rakentamista on alueen kunnallistekniikka eli kadut sekä vesi- ja viemäriverkosto rakenne ava. Sipoossa alueen kunnallistekniikan suunni elua tehdään jo asemakaavoituksen rinnalla, jo a asemakaavassa pystytään huomioimaan kunnallistekniikan latarpeet tarvi avilta osin ja toisaalta pystytään valmistautumaan en stä paremmin tuleviin kunnallistekniikan investoin tarpeisiin. Varsinaiset katu- ja muut kunnallistekniset suunnitelmat voidaan hyväksyä vasta kun asemakaava on saanut lainvoiman. Kun kunnallistekniset suunnitelmat ovat saaneet lainvoiman, voidaan alueen rakentaminen käynnistää. Asemakaava-alueen ton en myyn tulee ajankohtaiseksi, kun kunnallistekniikka eli kadut sekä vesi- ja viemäriverkosto on rakenne u ja ton t on lohko u omiksi kiinteistöikseen. Yleensä uuden alueen kadut rakennetaan ennen ton en myyn ä sorapintaisiksi ja päällystetään, kun kadun varren ton t ovat rakentuneet. Asemakaavan mukaiset puistot ja virkistysalueet saatetaan toteu aa vasta, kun alueen muu rakentaminen on jo hyvällä mallilla. Samoin kaavassa mahdollises osoitetut julkiset palvelut, kuten päiväkodit ja koulut rakennetaan sitä mukaan, kun tarve niin edelly ää. Tontinmyynti Tonteille päätetään yleiset myyn periaa eet: kiinteä hinta tai tarjouskilpailu. Joillain alueilla kunta tarjoaa myös mahdollisuuden ton n vuokraamiseen. Ton myynnin pääpaino on ollut pitkään Söderkullassa. Taasjärven asuinalueelle on rakentunut runsaas omako taloja ja ton en kysyntä on ollut vilkasta vuodesta toiseen. Taasjärven alue muodostuu neljästä erillisestä asemakaavasta, joista ensimmäinen hyväksy in vuonna Alue laajeni Taasjärvi II ja Taasjärvi III asemakaavoilla vuosina 2011 ja Myös nämä alueen ovat jo suurilta osin rakentuneet. Toinen merki ävä kohde Söderkullassa on Pähkinälehdon alue, jonne rakentuu parhaillaan useita kerrostalokohteita. Alueen suunni elutyö alkoi vuonna 2008 ja kaava valmistui marraskuussa Alue sai ensimmäiset asukkaansa helmikuussa Alueella on vielä vapaita kerrostaloton eja, jotka odo avat toimijaansa. Pähkinälehdon alue laajenee lähivuosina pohjoiseen ja etelään tarjoten lisää ton eja asumiseen. Myös Nikkilässä rakentaminen on vilkastunut. Kartanonrinteeseen Nikkilän pohjoisosaan kaavoitetut omako ton t rakentuvat parhaillaan. Suurin osa tonteista on jo vara u. Kartanonrinteellä on ton eja myös yh ömuotoista rakentamista varten. Uusi Sipoon Jokilaakson asemakaava on valmistunut Nikkilän keskustaan ja alueen ensimmäiset ton varaukset on jo tehty. Från planläggning till genomförande Byggandet i e område grundar sig all d på en plan. Genomförandet av e område kan starta när detaljplanen blivit klar och vunnit laga kra. Innan tomter börjar säljas och hus byggas i e område ska kommunaltekniken, dvs. gatorna och va enoch avloppsnätet anläggas. I Sibbo planeras kommunaltekniken parallellt med detaljplaneringen för a man i detaljplanen ska kunna beakta det utrymme som kommunaltekniken behöver och å andra sidan förbereda sig bä re för de kommande behoven av investeringar i kommunaltekniken. De egentliga gatuplanerna och andra planerna för kommunaltekniken kan godkännas först när detaljplanen har vunnit laga kra. När de kommunaltekniska planerna har vunnit laga kra kan byggnadsarbetena starta i området. Försäljningen av detaljplaneområdets tomter blir aktuellt först när kommuntekniken har byggts ut och tomterna har bru ts ut ll egna fas gheter. I allmänhet gatorna i e ny område byggs som grusvägar innan tomterna börjar säljas och beläggs när tomterna längs dem har bebyggts. Det händer a parker och rekrea onsområden i en detaljplan genomförs först när det övriga byggandet ll största delen är klart. Likaså byggs offentliga tjänster som eventuellt anvisats i planen, såsom daghem och skolor, allte ersom behovet kräver. Tomtförsäljningen Försäljningen av detaljplaneområdets tomter blir aktuellt först då när kommuntekniken alltså gator, va en- och avloppsnät, har byggts ut och tomterna har bru ts ut ll egna fas gheter. Tomterna säljs enligt de allmänna tom örsäljningsprinciperna: an ngen fast pris eller anbudsförfarande. Kommunen erbjuder också möjlighet a hyra tomter på vissa områden. Tom örsäljningens huvudvikt har länge varit i Söderkulla. På Tasträsk bostadsområde har en hel del egnahemshus byggts och e erfrågan på tomter i Tasträsk har varit livlig från år ll år. Området Tasträsk innefa ar fyra olika detaljplaner, av vilka den första godkändes år Området utvidgades med detaljplanerna för Tasträsk II och Tasträsk III åren 2011 och Även dessa områden har ll stora delar redan byggts ut. E annat betydande objekt i Söderkulla är området Hassellunden där det just nu byggs flera våningshus. Områdets planering började år 2008 och planen godkändes i november Området fick sina första invånare i februari På området finns ännu lediga våningshustomter som väntar på sina aktörer. Området Hassellunden utvidgas under de närmaste åren mot norr och söder och erbjuder nya tomter för boende. Byggandet har också tagit fart i Nickby. De planlagda tomterna på Herrgårdsbrinken i norra Nickby bebyggs som bäst. Den största delen av tomterna är redan reserverade. På Herrgårdsbrinken finns det också tomter för byggande i bolagsform. Den nya detaljplanen för Sibbo Ådal i Nickby centrum är klar och områdets första tomtreserveringar har redan gjorts. På området Sibbo Ådal 10 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2016

11 Jokilaakson alueelle on kaavoite u ton eja monipuoliseen asuntorakentamiseen ja kaupallisille palveluille. Ton en e suunni elupöydältä rakenne aviksi kokonaisuuksiksi on pitkä. Asemakaavaa laadi aessa myös kuntalaiset voivat osallistua suunni eluun osallistumalla asukas laisuuksiin, vastaamalla ne kyselyihin tai jä ämällä mielipiteitä ja muistutuksia. har planlagts tomter för mångsidigt bostadsbyggande. Dessutom finns där tomter för kommersiella tjänster. Tomtens väg från planering ll en byggbar helhet är lång. När detaljplanen utarbetas kan också kommuninvånarna delta i planeringen genom a delta i invånar llfällen, besvara webbenkäter eller lämna åsikter och anmärkningar. Kuvat: Söderkullan Pähkinälehtoon on valmistunut uusia kerrostaloja. Bilder: Nya våningshus har blivit färdiga på Hassellunden i Söderkulla. Maapolitiikka Markpolitik Sipoon kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymä maapolii nen ohjelma, jossa valtuusto määri elee maapolii set tavoi eet ja periaa eet. Ohjelman periaa eiden mukaises Sipoon kunnassa voidaan käy ää kaikkia maapolii sia keinoja. Näin ollen kunnalla on myös valmius sekä raakamaan ja yleisten alueiden lunastukseen e ä etuosto-oikeuden käy öön yleisen tarpeen niin vaa essa. Kunta on käy änyt etuosto-oikeu aan sekä raakamaan ja asemakaavoitetun maan lunastusta muutamaan o eeseen. Kunnan maapolii sen ohjelman mukaises asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaises kunnan omistamille maille. Raakamaan (asemakaavoi ama oman maan) hankinnassa käytetään ensisijaises vapaaehtoisia kiinteistökauppoja. Maankäy ösopimuksia käytetään pääasiassa jo asemakaavoitetuilla alueilla. Tällä hetkellä Nikkilässä on meneillään yksi asemakaavamuutos, johon lii yy maankäy ösopimus. Etelä Sipoossa on tekeillä kolme asemakaavamuutosta ja kaksi asemakaavaa, joihin lii yy maankäy ösopimuksia. I Sibbo kommun gäller e markpoli skt program som har godkänts av fullmäk ge I de a fastställer fullmäk ge de markpoli ska målen och principerna. I enlighet med principerna i markpoli ska programmet kan Sibbo kommun utny ja alla markpoli ska metoder. Det här betyder a kommunen också har beredskap dels a lösa in såväl råmark som allmänna områden, och dels a utny ja förköpsrä en om det allmänna behovet så kräver. Kommunen har vid några llfällen utny jat förköpsrä en samt rä en a inlösa råmark och detaljplanerad mark. I enlighet med kommunens markpoli ska program ska detaljplaner utarbetas i Sibbo i första hand för mark som ägs av kommunen. Anskaffningen av råmark (icke-detaljplanerad mark) sker främst genom frivilliga fas ghetsaffärer. Markanvändningsavtal används i huvudsak på redan detaljplanerade områden Just nu är en detaljplanändring på gång i Nickby där det ingår e markanvändningsavtal. I södra Sibbo är två detaljplaneändringar och två detaljplaner i vilka det ingår markanvändningsavtal under arbete. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

12 Seudullinen suunnittelu - Regional planering Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteises alueiden käy öä maakunnan alueella. Kaavassa ratkaistaan usean kunnan osalta aluerakenteen periaa eellisia kysymyksiä. Maakuntakaavan tarkasteluajanjakso ulo uu vuo a tulevaisuuteen. Kaavan laa i maakunnan lii o ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Vaihemaakuntakaavasta on kyse silloin, kun kaavassa käsitellään vain niitä aihealueita, joissa uusille suunnitelmille on tarve a. Vaihekaava voidaan laa a myös etylle maakunnan osa-alueelle. Maakuntakaava ohjaa kun en kaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunni elua. Maakuntakaavan ylikunnalliset linjaukset tarkentuvat kun en laa mien yleis- ja asemakaavojen kau a. Maakuntakaavalla ei rajoiteta kuntakaavoituksen ratkaisuja sellaisissa asioissa, joihin ei liity valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia tarpeita. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mu a se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan. Sipoon kunta kuuluu Uudenmaan lii oon, joka vastaa Uudellamaalla maakuntakaavan laa misesta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Östersundom on yksi metropolimaakunnan tärkeimmistä uusista kasvualueista. Alue ulo uu Helsingin Östersundomista Sipoon Söderkullaan as. Östersundomin maakuntakaavassa käsitellään kaikki keskeiset alue- ja yhdyskuntarakenteen aihepiirit kuten taajama- ja viherrakenne, liikenneverkko, yhdyskuntateknisen huollon merkinnät sekä kul uuriympäristöt. Östersundomin alueen maakuntakaava Uudenmaan toiseen vaihemaakuntakaavaan sisältyvä Östersundomin alueen kaavaehdotus oli julkises nähtävillä sekä lausunnoilla tammi-helmikuussa Ehdotuksesta pyyde in luonnonsuojelulain edelly ämät Natura-lausunnot Metsähallitukselta ja Uudenmaan ELY-keskukselta. Molemmissa lausunnoissa todetaan, e ä kaavaratkaisut aiheu avat merki ävää hai aa linnustolle, ja edelly ävät muutoksia Salmenkallion alueelle sekä Kapellvikenin ja Karlvikin alueille. Östersundomin alueen maakuntakaavan aikataulu tulee lisäselvitysten vuoksi viivästymään aiemmin suunnitellusta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Kaavan tavoi eena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvoin a Uudellamaalla. Neljäs vaihekaava on aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehi ämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaa otoiminta, logis ikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kul uuriympäristöt. Näiden lisäksi kaavassa tullaan käsi elemään Landskapsplan I landskapsplanen planeras områdesanvändningen i landskapet i stora drag. Planen avgör de principiella frågorna i en regionstruktur som omfa ar flera kommuner. Landskapsplanens granskningsperiod sträcker sig år in i fram den. Landskapsplanen utarbetas av landskapsförbundet och godkänns av landskapsfullmäk ge. Landskapsplanen fastställs av miljöministeriet. Om man i en landskapsplan bara behandlar de ämnesområden som har behov av ny planering handlar det om en etapplandskapsplan. En etapplandskapsplan kan också utarbetas för e visst delområde av landskapet. Landskapsplanen styr planläggningen i kommunerna och den övriga planeringen av områdesanvändningen som görs av myndigheterna. De kommunöverskridande riktlinjerna i landskapsplanen preciseras i de generalplaner och detaljplaner som utarbetas i kommunerna. Landskapsplanen begränsar inte den kommunala planläggningens lösningar i sådana ärenden som inte förknippas med riksomfa ande, landskapstäckande eller regionala behov. Landskapsplanen är inte i kra i e område som har en lagkra vunnen generalplan, men den fungerar som vägledning om generalplanen ändras. Sibbo kommun hör ll Nylands förbund som ansvarar för utarbetandet av landskapsplanen i Nyland. Etapplandskapsplan 2 för Nyland Östersundom är e av de vik gaste nya llväxtområdena i metropollandskapet. Området sträcker sig från Östersundom i Helsingfors ll Söderkulla i Sibbo. I landskapsplanens förslag för området Östersundom behandlas alla centrala teman för områdes- och samhällsstrukturen som tätorts- och grönstruktur, trafiknät, beteckningar för samhällsteknisk service samt kulturomgivningar. Planförslaget för området Östersundom, som ingår i etapplandskapsplan 2 för Nyland, var offentligt framlagt och för begäranden av utlåtanden i januari-februari Naturautlåtanden enligt naturskyddslagen inbegärdes från Forststyrelsen och Nylands NTM-central. I utlåtandena konstateras a planlösningarna har betydande konsekvenser för fågellivet och förutsä er ändringar i områdena för Sundberg, Kapellviken och Karlvik. Tidsschemat för Östersundomområdets landskapsplan kommer a skjuta framåt p.g.a. lläggsutredningarna. Etapplandskapsplan 4 för Nyland Beredningen av etapplandskapsplan 4 för Nyland är under arbete. Planen har som mål a stödja hållbar konkurrenskra och välfärd i Nyland. Etapplandskapsplan 4 kommer a vara mer strategisk än de föregående planerna. I etapplandskapsplan 4 fastställs de gemensamma utvecklingslinjerna för näringar och 12 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2016

13 muita ajankohtaisia aiheita kuten Malmin lentoken ää sekä Pääradan uusia asemanseutuja, Tuusulan Ris kytöä ja Hyvinkään Palopuroa. Kaava tulee ka amaan koko maakunnan 26 kunnan alueen, lukuun o ama a Östersundomin alue a, jonne laaditaan erillinen kaava. Valmistelu vie aikaa kolmisen vuo a. Sipoon kunta lausui Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta helmikuussa Sipoon kunta o lausunnossaan (KH ) kantaa maakuntakaavaehdotuksessa esite yihin luo-merkintöihin, raskaaseen liikenteeseen tukeutuvan elinkeinotoiminnan mahdollisuuksien parantamiseen sekä Sipoon alueelle sijoi uvien logis ikka-alueiden aluevarausten laajuuksien rii ävyyteen. Kaava-aineistoa tarkistetaan annetun palau een pohjalta vuoden 2016 aikana. Tavoi eena on, e ä maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan alkuvuodesta Lisä etoja maakuntakaavoituksesta: Uudenmaan lii o, o.fi/aluesuunni elu innova onsverksamhet, logis k, vindkra, grönstruktur och kulturmiljöer. Utöver dessa behandlas i planen även andra aktuella frågor såsom Malms flygplats, stambanans nya sta onsområden samt Ris kytö i Tusby och Palopuro i Hyvinge. Planen omfa ar hela landskapet med 26 kommuner med undantag av Östersundomområdet. För Östersundomområdet utarbetas för närvarande en egen plan. Beredningen tar ungefär tre år. Sibbo kommun gav i februari 2016 si utlåtande om förslaget ll Etapplandskapsplan 4. Sibbo kommun tog i si utlåtande (kst ) ställning ll förslagets luo-beteckningar, förbä rande av möjligheterna för näringsverksamhet som stöder sig på tung trafik samt den llräckliga omfa ningen av områdesreserveringar för logisk kverksamhet på Sibbo kommuns område. Planmaterialet granskas på basen av erhållen respons under år Målet är, a landskapsfullmäk ge godkänner planen i början av år Mer informa on om landskapsplaneringen: Nylands förbund, o.fi/sv/ regionplanering Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma - MAL-ohjelman aiesopimus ja MASU MAL-ohjelman aiesopimus Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset (MAL) ovat sopimuksia, jotka val o solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Aiesopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kun en sekä kun en ja val on yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovi amisessa. Tavoi eena on parantaa kaupunkiseutujen toimivuu a ja kilpailukykyä sekä kun en tasapuolista kehi ämistä. Sopimuksissa määritetään esimerkiksi tavoi eet lähivuosien maankäytön kehi ämiselle ja asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehi ämishankkeet. Val on puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja vies ntäministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehi ämiskeskus ARA, Liikennevirasto sekä Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Helsingin seudun MAL-aiesopimus on val on ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä tahto laa kuvaava aikomus maankäytön, Helsingforsregionens gemensamma markanvändningsplan - MBT-intensionsavtalet och MASU MBT-intentionsavtalet Inten onsavtalet om markanvändning, boende och trafik (MBT) är e avtal som staten knyter med de största stadsregionerna. Genom inten onsavtalen stöder man stadsregionens kommuner samt kommunernas och statens samarbete i styrningen av samhällsstrukturen samt samordnandet av markanvändning, boende och trafik. Målet är a förbä ra stadsregionernas funk onalitet och konkurrensförmåga samt kommunernas jämlika utveckling. I avtalet fastslås t.ex. målen för utveckling av markanvändning och bostadsproduk on samt trafiknätets centrala utvecklingsprojekt under de närmast kommande åren. Statens avtalsparter representeras av miljöministeriet, trafik- och kommunika onsministeriet, Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet (ARA), Trafikverket samt Närings- trafik och miljöcentralen. Helsingforsregionens MBT-inten onsavtal är en inten on som Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

14 asumisen ja liikenteen yhteensovi amiseksi. Vuosia koskevien sopimusten neuvo elut käynnistyivät viime syksynä ja ne on saatu päätökseen. Val on sitoutuminen MAL-sopimuksiin sekä työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimiin kasvusopimuksiin vahvistetaan val oneuvoston periaatepäätöksellä keväällä Tavoi eena on, e ä sopimusten allekirjoi aminen ja voimaantulo tapahtuu osapuolten hyväksymisen jälkeen kesällä MASU 2050 Helsingin seudun maankäy ösuunnitelma 2050 (MASU 2050) perustuu kun en ja val on yhteises sopimaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen MASU 2050 on rakenne u iviissä yhteistyössä seudun kun en, Uudenmaan liiton ja HSL:n kanssa. Työssä on hyödynne y sekä edellä maini ujen tahojen, e ä HSY:n etoaineistoja. MASU 2050:ssä on määritelty seudullisen maankäytön tahto lan ja pyri y tuo amaan tarpeellista tausta etoa paitsi HLJ 2015 suunnitelmaan ja Helsingin seudun asuntostrategian 2025 valmisteluun, myös maankuntakaavan laadintaan. Maakuntakaavan ja kun en yleiskaavatöiden kau a voidaan seudulla yhteises merki äviksi koe uja maankäytön linjauksia tuoda juridiseen kaavaprosessiin. MASU 2050 luo yleispiirteisen käsityksen maankäytön sijoi umisesta koko seudun näkökulmasta. Suunnitelma on luonteeltaan strateginen osoi aen seudun maankäytön kehi ämisen vyöhykkeet. Läpileikkaavana valintana suunnitelmassa on nykyisen rakenteen täydentäminen ja kehi äminen. Suunnitelma palvelee seuraavan MAL aiesopimuksen tavoi eiden ase amista. Lisä etoja: ja beskriver Helsingforsregionens 14 kommuners gemensamma vilje llstånd det gäller samordnandet av markanvändning, boende och trafik. Avtalsförhandlingarna för åren inleddes förra hösten och har nu avslutats. Staten förpliktelse ll MBT-avtalen samt ll de av Arbets- och näringsministeriets koordinerade avtalen om llväxt, fastställs med regeringens principbeslut våren Målet är a avtalen undertecknas och träder i kra e er avtalsparternas godkännande sommaren MASU 2050 Helsingforsregionens markanvändningsplan 2050 (MASU 20150) grundar sig på inten onsavtalet mellan kommunerna och staten gällande markanvändning, boende och trafik MASU 2050 har utarbetats i samarbete mellan kommunerna, Nylands förbund och HRT. I arbetet har ny jats såväl digare nämnda parters som HRM:s material. I MASU 2050 har strategin för den regionala markanvändningen definierats och llräcklig bakgrundsinforma on producerats inte endast för beredningen av planen för HLJ 2015 och Helsingforsnejdens bostadsstrategi 2025 utan också för utarbetandet av landskapsplanen. Genom landskapsplanen och kommunernas generalplanearbeten kan markanvändningens linjedragningar som i regionen gemensamt anse s vik ga föra ll den juridiska planprocessen. MASU 2015 ger en översiktlig uppfa ning om markanvändningen ur hela regionens synvinkel. Planen är ll sin karaktär strategisk och anvisar regionens utvecklingszoner. Planens centrala mål är komple ering och utveckling av den existerande strukturen. Planen betjänar ställandet av målen för nästa MBT-inten onsavtal. Mer informa on: /masu och /hlj SIPOON KUNTA OSALLISTUU AKTIIVISESTI SEUDULLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN MYÖS ERI YHTEISTYÖELINTEN JÄSENYYDEN KAUTTA. KESKEISIÄ SEUDULLISIA YHTEISTYÖFOORUMEITA, JOIHIN SIPOO OSALLISTUU OVAT: HELSINGIN SEUDUN 14 KUNNAN MUODOSTAMA MAANKÄYTTÖÄ, ASUMISTA JA LIIKENNETTÄ KOSKEVA MAL-NEUVOTTELUKUNTA SEKÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN 10 KEHYSKUNNAN MUODOSTAMAN KUUMA-SEUDUN YHTEISTOIMINTA. SIBBO KOMMUN MEDVERKAR AKTIVT I DET REGIONALA UTVECKLINGSARBETET OCKSÅ VIA MEDLEMSKAP I OLIKA SAMARBETSORGAN. DELEGATIONEN FÖR MARKANVÄNDNING, BOENDE OCH TRAFIK I HELSINGFORSREGIONEN (MBT), ETT SAMARBETE SOM OMFATTAR DE 14 KOMMUNERNA I HELSINGFORSREGIONEN, OCH SAMARBETET I KUUMA-REGIONEN, SOM BESTÅR AV 10 KRANSKOMMUNER RUNT HUVUDSTADSREGIONEN, ÄR CENTRALA REGIONALA SAMARBETSFORUM SOM SIBBO DELTAR I. 14 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2016