Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikt

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikt Kaavoitusjaosto / Planläggningssektionen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valtuusto / Fullmäktige

2 Kaavoituskatsaus Kaavoituksella luodaan edellytyksiä kunnan kehi ymiselle ja hyvän elinympäristön rakentumiselle määri elemällä maa-alueiden käy ötarkoitus yleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Osallistuminen koko kaupunkiseudun ja maakunnan maankäytön suunni eluun on myös oleellinen osa kaavoitustyötämme. Vuosi ain laadi avassa kaavoituskatsauksessa edotetaan kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsaus antaa kaikille kuntalaisille osaltaan mahdollisuuden seurata kaavoitusta, jo a siihen olisi mahdollisuus o aa kantaa ja vaiku aa. Vuoden kuluessa saa aa syntyä myös uusia kaavoitustarpeita, joita ei ole ollut kaavoituskatsausta laadittaessa edossa. Näiden kaavahankkeiden vireille tulosta saa etoa mm. kunnan internet-sivuilta. Helsingin seutu on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista, ja Sipoon kasvupoten aali on Helsingin seudun suurimpia. Tämän pohjalta Sipoon on strategiassaan ja sen maankäytöllisiä periaa eita linjaavassa yleiskaavassaan 2025 määritellyt tavoi eekseen luoda maankäytölliset edellytykset metropolialueen laajentumiselle itään. Linja ujen tavoi eiden saavu aminen edelly ää paitsi vetovoimaisten asunto- ja työpaikka-alueiden kaavoi amista, niin myös koko ton tuotantoprosessin kehi ämistä ja sen yhteensovi amista palvelutuotannon kanssa. Asukkaille näiden prosessien kehi äminen näy äytyy tulevaisuudessa mm. asemakaava- ja katusuunnitelmien yhtäaikaisena nähtävillä olona. Linja ujen kasvutavoi eiden toteu amiseksi tarvitsemme myös uusia suunni elun ja rakentamisen toteutustapoja. Esimerkkeinä näistä tavoista on mm. kunnan tekemät hankeyhteistyösopimukset. Kunta on myös tutkinut tekeillä olevissa asemakaavoissa mahdollisuuksia varata ton eja ryhmärakentamishankkeisiin. Sipoo haluaa toteu aa kasvutavoi eensa ympäristön kannalta kestäväs ja olla edelläkävijänä kestävän yhdyskunnan suunni elijana. Kestävän yhdyskunnan suunni elumalleja on hae u mm. vuoden 2011 aikana toteutetuilla kansainvälisellä Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunni elukilpailulla sekä Sipoon Jokilaakson kutsukilpailuluonteisella suunni elukilpailulla. Kaavoituksella pyritään ohjamaan yhtenäiseen ja iviiseen, joukkoliikenteeseen, erityises raideliikenteeseen, tukeutuvaan yhdyskuntarakenteeseen. Tulevan kaavoituksen painopistealueena on monipuolisen ja vetovoimaisen asuinton varannon lisääminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien ääressä sekä yrityston varannon parantaminen liikenteellises edullisilla paikoilla. Asemakaavoituksen pohjana toimivia strategisia osayleiskaavoja laaditaan parhaillaan Majvikin ja Granön (Östersundomin yhteinen yleiskaava), Eriksnäsin ja Talman alueille. Vuonna 2012 on tarkoitus käynnistää myös Söderkullan osayleiskaavan laa minen Sibbesborgin kilpailutuloksien pohjalta. Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nikkilän ja Söderkullan taajamiin, joihin suunnitellaan laajentumisalueita sekä ivistetään olevaa rakenne a ja mahdollistetaan joukkoliikenteen kehi äminen. Työpaikkavarantoa on tarkoitus kasva aa Söderkullan ohella Bastukärrin alueella. Lisäksi vuonna 2013 on tavoi eena käynnistää myös Talman keskusta-alueen asemakaavoitus. Ajankohtaisiin kaavoitushankkeisiin voi käydä tutustumassa kunnan internet-sivuilla osoi eessa Tarkempia etoja kaavoitushankkeista antaa kunkin hankkeen yhteydessä mainitut yhteyshenkilöt. Sipoon asema en stä kiinteämmin osana Helsingin seutua näy äytyy kunnan ak ivisena yhteistyönä muiden Helsingin seudun kun en kanssa niin maankäytön kuin liikenteen kehi ämishankkeiden imoilta. Sipoon lii yminen tämän vuoden alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL) on yksi keskeinen osoitus kunnan ak ivisesta roolista osana Helsingin seutua. Mikko Aho Kehitysjohtaja

3 Planläggningsöversikt Genom a fastställa användningssy et för olika markområden i generalplaner och detaljplaner skapar man förutsä ningar för a utveckla kommunen och bygga upp en bra livsmiljö. A medverka i planeringen av markanvändningen i hela huvudstadsregionen och landskapet är också en väsentlig del av vårt planläggningsarbete. I planläggningsöversikten, som sammanställs en gång per år, redogörs för de planprojekt som har anhängiggjorts eller kommer a anhängiggöras inom en snar fram d i kommunen och i landskapsförbundet. Planläggningsöversikten ger alla kommuninvånare för sin del möjlighet a följa planläggningen, ta ställning och påverka. Under årets lopp kan det även uppkomma andra planläggningsbehov som man inte kände ll när planläggningsöversikten publicerades. Om anhängiggörandet av sådana planprojekt informeras bl.a. på kommunens webbsidor. Helsingforsregionen är en av Europas snabbast växande stadsregioner och Sibbos llväxtpoten al är bland de största i Helsingforstrakten. På basis av de a har Sibbo i sin linjedragning i generalpalnen 2025, gällande strategin och dess markanvändnings principer, ställt målet a skapa markanvändningsförutsä ningar för metropolområdet a utvidgas österut. För a uppnå de linjerade målen förutsä s förutom planläggning av dragningskra iga bostads- och arbetsplatsområden, även utvecklande av hela tomtproduk onsprocessen och dess samordnande med tjänstproduk onen. För invånarna kommer de a a i fram den synas i bl.a. a detaljplaner och gatuplaner läggs fram sam digt. För a uppnå de linjerade llväxtmålen behöver vi även nya sä a förverkliga planerna och byggnade. Exempel på dessa sä är bl.a. smarbetsavtal som kommunen gjort. Kommunen har även utre möjligeterna a reservera tomter för gruppbyggande i detaljplaner som är under arbete. Sibbos allt starkare ställning som en del av Helsingforsregionen tar sig u ryck i ak vt samarbete med de övriga kommunerna i Helsingforsregion såväl i markanvändningsärenden som i utvecklingsprojekt gällande trafik. Sibbos anslutning i början av året som en del av samkommunen Helsindforsregionens trafik (HRT) är e centralt tecken på kommunenns ak va roll som en del av Helsingforsregionen. Sibbo vill förverkliga si llväxtmål på e för miljön hållbart sä och vara föregångare då det gäller planering av hållbart samhälle. Planeringsmodeller för hållbart samhälle har sökts bl.a. genom den under år 2011 ordnade interna onella planeringstävlingen Sibbesborg - Hållbart samhälle, samt en planeringstävling för Sibbo Ådal. Med planläggningen strävar man ll a styra samhällsstukturen mot enhetlighet och tät och baserad på kollek vtrafik, speciellt spårtrafik. Den kommande planläggningens tyngdpunkt kommer a ligga på a utöka en mångsidig och dragkra ig bostastomtsreserv i närheten av fungerande kollek vtrafik samt förbä rande av företagstomtsreserven på för trafiken förmånliga ställen. Som grund för detaljplaner utarbetas som bäst strategiska delgeneralplaner för Majvik och Granö (gemensam generalplan för Östersundom), Eriksnäs och Tallmo. År 2012 är det meningen a starta utarbetande av Söderkulla delgeneralplan på basen av tävlingsresultaten från Sibbesborg. Planläggningens tyngdpunkt kommer a riktas ll Nickby och Söderkulla tätorter där man planerar utvidningområden samt förtätar strukturen och möjliggör utvecklande av kollek vtrafiken. Det är meningen a utöka arbetsplatsreserven såväl i Söderkulla som i Bastukärr. Dessutom är e mål för år 2013 a starta detaljplanläggningen för centrumområde i Tallmo. Aktuella planläggningsprojekt presenteras på kommunens webbsidor på adressen Närmare informa- on om respek ve plan ges av de enskilda kontaktpersonerna som nämns i samband med planerna. Mikko Aho Utvecklingsdirektör Sipoonrantaan rakentuu urbaani merenrantakylä. / Sibbostrand växer ll en urban havstrandby. Havainnekuva - Illustra on Arkkiteh toimisto Avarc Oy.

4 249 k-m 2 eli noin 710 asuntoa varten. Tällä hetkellä kunnalla on tämän vuonna 2008 tehdyn aiesopimuksen mukaisen asuntotuotantotavoi een näkökulmasta asuintont- varantoa noin kahden vuoden tarpeisiin. Val on ja Helsingin seudun kun en välisen aiesopimuksen voimassaoloaika pää yi vuoden 2011 lopussa. Nyt valmisteilla on uusi val on ja Helsingin seudun kun en välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus, jossa linjataan val on ja Helsingin seudun kun en yhteinen tahto la ja periaatteet seudun kehi ämisen suhteen. Sipoon valtuuston keväällä 2011 linjaaman kasvustrategian mukaises kunnan tulee varautua keskimäärin 5 prosen n vuosi aiseen kasvuun seuraavan 10 vuoden aikana. Kaavoituksen näkökulmasta tämä tarkoi aa, e ä asuinrakentamiseen suunna ua kaavavarantoa tulee kasva aa vuosina keskimäärin k-m 2 /vuosi. Kaavoitusohjelmalla luodaan edellytykset tämän tavoi een saavu amiseksi. Kasvutavoi een saavu aminen edelly ää myös kunnan ak ivista maanhankintaa kaikilla Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisilla kasvualueilla. Vuonna 2012 asemakaavoite ua asuinkerrosalaa arvioidaan valmistuvan noin k-m 2, mikä tarkoi aa edellytyksiä noin 720 asunnon tuotannolle. Asuinkaavavarantoa valmistuu Nikkilään, Söderkullaan ja Eriksnäsiin. Valmistuva ton varanto on monipuolista ja mahdollistaa näin erilaiset asumismuodot ja asumisen tavat. För boende reserverade tomters llräcklighet I januari 2008 ingicks e inten onsavtal, mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen, om utökande av bostads- och tomtutbudet där Sibbo kommun har förbundit sig a skapa förutsä ningar för i genomsni 400 bostäder ( vy-m2) per år under åren Sibbo uppnådde de uppställda målen för första gången år 2011 under avtaltalsperioden. Under år 2011 uppstod sammanlagt vy-m2 ny detaljplanlagd bostadsvåningsyta, alltså ca 710 bostäder. För llfället har kommunen enligt de a år 2008 uppgjorda inten onsavtalet, ur bostadsproduk- ons synvinkel, en bostadtomtreserv för ca två års behov. Inten onsavtalet mellan staten och Helsingforsregionens kommunner löpte ut i slutet av E ny inten onsavtal rörande markanvändnings, boende och trafik, där man drar upp linjer för en gemensam vilja och principer för utvecklande av regionen, mellan staten och Helsingforsregionens kommuner är nu under beredning. Kunnan asumiseen vara ujen ton en rii ävyys Tammikuussa 2008 solmitun val on ja Helsingin seudun kun en välisen asunto- ja ton tarjonnan lisäämistä koskevan aiesopimuksen mukaan Sipoon kunta on sitoutunut luomaan edellytykset keskimäärin 400 asunnon ( k-m 2 ) vuosituotannolle vuosien aikana. Vuonna 2011 Sipoo pääsi asete uun tavoi eeseen ensimmäisen kerran sopimuskauden aikana. Vuonna 2011 Sipoossa syntyi uu a asemakaavoite ua asuntokerrosalaa yhteensä 85 Kommunen ska bereda sig på en llväxt på 5 procent per år under de följande 10 åren enligt den llväxtstrategi som fullmäk ge i Sibbo linjerade på våren Ur planläggnings synvinkel betyder de a a, den planreserv som riktar sig ll bostadsbyggande bör ökas med vy-m2/år under åren I planläggningsprogrammet skapas förutsä ningar för a uppnå de a mål. För a uppnå llväxtmålen förutsä s det också a kommunen ak vt införskaffar mark på alla llväxområden enligt Generalplan för Sibbo Under år 2012 uppska as a vy-m2 detaljplanerad bostadsvåningsyta blir klar, vilket betyder förutsä ningar för ca 720 bostäder. Planerad bostadsreserv färdigställs i Nickby, Söderkulla och Eriksnäs. Den färdiga tomreserven är mångsidig och möjliggör således olika boendeformer och sä bo. 2

5 Kaavajärjestelmä - Planering av markanvändning Alueidenkäytön suunni elujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäy ö- ja rakennuslaissa (MRL). Suomessa on ns. hierarkkinen kaavajärjestelmä, jossa periaa eena on, e ä laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muu uu sitä tarkemmaksi mitä pienempää alue a kaava koskee. Val oneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet (VAT) ovat osa lainmukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallises merki ävien asioiden huomioon o aminen maakun en ja kun en kaavoituksessa sekä val on viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet siten, e ä edistetään niiden toteutumista. Pääsääntöises tavoi eet kuitenkin väli yvät kun en kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet tulivat voimaan val oneuvoston päätöksellä. Markanvändnings- och bygglagen (MBL), som trädde i kra i början av år 2000, reglerar systemet för planeringen av markanvändningen. I Finland har vi e hierarkiskt planläggningssystem som innebär a en mer allmän plan som täcker e större område styr den mer detaljerade planläggningen. Presenta onen blir mer exakt ju mindre område planen omfa ar. De riksomfa ande målen för områdesanvändningen (RMO), vilka har godkänts av statsrådet, är en del av det lagenliga styrsystemet för områdesanvändningen. Det primära sy et med de riksomfa ande målen för områdesanvändningen är a säkerställa a frågor av riksomfa ande betydelse beaktas vid planläggningen i landskapen och kommunerna samt i de statliga myndigheternas verksamhet. De riksomfa ande målen för områdesanvändningen ska beaktas på samtliga planläggningsnivåer så a verkställandet av dem främjas. I regel förmedlas dock målen ll planläggningen i kommunerna genom styreffekten i landskapsplanen. De reviderade riksomfa ande målen för områdesanvändningen trädde i kra på beslut av statsrådet. Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet Maakuntakaava / Landskapsplan Riksomfa ande mål för områdesanvändningen Yleiskaava / Generalplan Asemakaava / Detaljplan 3

6 Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaa eet ja tarpeelliset alueet maakunnan kehi ämisen kannalta. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös väli ää valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet kuntakaavoitukseen ja sovi aa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoi eiden kanssa. Maakuntakaavan laa i ja hyväksyy maakunnan lii o. Kaavan vahvistamisesta pää ää ympäristöministeriö. Sipoota koskevan maakuntakaavan laa misesta vastaa Uudenmaan lii o, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnan lii ojen toimintojen yhdisty yä alkaen. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan alue a (osayleiskaava). Myös sektorikohtaisia osayleiskaavoja voidaan laa a, esimerkiksi virkistysaluetai liikenneosayleiskaava. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovi aminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaa eet ja osoitetaan alueiden pääkäy ötarkoitus, esim. asumiseen, virkistykseen tai työpaikka- ja liikennealueiksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta sekä muuta suunni elua ja rakentamista. Yleiskaavan laa i ja hyväksyy kunta. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavoja laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunni eilla iviimpää rakentamista. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaises alueidenkäytön järjestäminen, kehi äminen ja rakentamistapa. Siinä suunnitellaan mm. alueiden käy ötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoi elu sekä pysäköin järjestelyt. Asemakaavalla on rakentamista välittömäs ohjaava vaikutus. Asemakaavan laa i ja hyväksyy kunta. Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laa a. Ennen ranta-asemakaavan laa miseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laa a ranta-asemakaavan. Rantaasemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mu a asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoi eita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. Landskapsplanen är en översiktlig plan om användningen av områdena i landskapet. I landskapsplanen presenteras principerna för områdesanvändningen och områden som är nödvändiga för utvecklandet av landskapet. Landskapsplanen styr utarbetandet av general- och detaljplaner. Den förmedlar också de riksomfa ande målen för områdesanvändningen ll planläggningen i kommunerna och jämkar samman dem med de kommunala och lokala målen. Landskapsförbundet utarbetar och godkänner landskapsplanen. Om fastställandet av landskapsplaner beslutar miljöministeriet. För utarbetandet av den landskapsplan som gäller Sibbo ansvarar Nylands förbund, då Östra Nylands och Nylands landskapsförbund gå samman Generalplaner utarbetas för hela kommunen eller en del av kommunen (delgeneralplan). Även sektorbestämda delgeneralplaner kan utarbetas, t.ex. delgeneralplaner för rekrea onsområden eller trafikarrangemang. I generalplaner fastställs huvudlinjerna för markanvändningen i kommunen och kommunstrukturen. Generalplanerna sy ar ll a i stora drag styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen eller en del av den, och a sammanjämka verksamheterna. I dessa planer lägger man fram principerna för den e ersträvade utvecklingen och anvisar det huvudsakliga sy et med områdena, t.ex. för boende, rekrea on eller arbetsplats- och trafikområden. Generalplanerna styr detaljplanläggningen och övrigt planering samt byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner generalplaner. Detaljplaner är detaljerad planer som skapar förutsä ningar för byggandet. Detaljplaner utarbetas för tätorter och andra områden för vilka man planerar komprimerat byggande. I detaljplaner fastställs i detalj hur områdena ska användas, utvecklas och bebyggas. De omfa ar bl.a. områdenas användningssy e, byggrä, byggnadernas storlek och placering samt parkeringsarrangemang. Detaljplanerna har en direkt styrande effekt på byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner detaljplaner. En detaljplan som i första hand behandlar fri dsboende i e strandområde kallas stranddetaljplan. I stranddetaljplanen ges detaljerade bestämmelser om hur fri dsboende och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med a utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 ). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner ll formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sä som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. 4

7 Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen - Planläggning och påverkning Kaavoitus on monivaiheinen ja pitkä prosessi aina kaavan vireille tulosta kaavan hyväksymiseen. Erilaisten kaavahankkeiden luonne ja niiden merki ävyys vaiku avat kaavaprosessiin ja sen pituuteen. Kaavaprosessi kaavoituksen vireille tulemisesta ja osallistumis- ja arvioin suunnitelman nähtäville ase amisesta aina asemakaavan lainvoimaisuuskuulutukseen kestää pienissä asemakaavoissa yleensä noin 6-12 kuukau a. Suurin osan pienten kaavojen kokonaiskestosta kuluu eriasteisiin hallinnollisiin käsittelyihin ja nähtävillä oloihin sekä lainvoimaisuuden odotteluun. Suuritöisten kaavojen kaavoitusprosessi kestää laajemmasta vuorovaikutus-, lausuntomene elystä ja laajemmista taustaselvi elyistä johtuen kauemmin. Kaavoitusta ohjaavan maankäy ö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee edo aa osallisille kaavatyön vaiheista sekä järjestää osallisille mahdollisuus osallistua kaavatyön valmisteluun. Laki ase aa näin vähimmäistason vuorovaikutuksen järjestämiselle kaavatyön aikana. Usein kuitenkin on tarpeen toteu aa laajempaa vuorovaikusta ja yhteistyötä osallisten kanssa kaavatyön merki ävyydestä johtuen. Erilaisten toimijoiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen, yhteistyön ja kumppanuuden kau a kaavahankkeisiin saadaan mukaan monipuolista asiantuntemusta ja etoa. Aloitusvaihe Kaavoitus alkaa kunnan aloi eesta tai maanomistajan hakemuksesta kaavan laa miseksi tai muu amiseksi. Kaavoituksen aluksi laaditaan osallistumis- ja arvioin suunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen päätavoi eet, suunni elun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavatyön yhteydessä laadi avat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. OAS asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan ja Nikkilän kirjastoon. Siihen voi tutustua myös kunnan internet-ko sivuilla. Osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä osallistumis- ja arvioin suunnitelmasta kaavan laa- jalle, ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palautteen pohjalta kaavatyön aikana. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta ilmoitetaan paikallislehdissä (Borgåbladet, Sipoon Sanomat ja Var ) sekä kunnan internet-sivuilla. Laajoista ja merki ävistä kaavahankkeista järjestetään jo kaavatyön aloitusvaiheessa asukaskysely, jonka avulla kerätään paikallista etoa ja ajatuksia alueen kehi ämisen taustaksi. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunnittelutyöstä. Suunni elua varten kerätään erilaista lähtö etoa suunni elualueesta, tehdään tarvi avia selvityksiä, arvioidaan suunnitelman vaikutuksia, käydään neuvo eluita eri tahojen kanssa ja pohditaan eri vaihtoehtoja. Planläggning är en lång process med många faser från anhängiggörande ll godkännande. Olika planprojekts karaktär och betydelse inverkar på planprocessen och hur lång den blir. Planprocessen från planläggningens anhängiggörande och framläggningen av programmet för deltagande och bedömning ll kungörelsen om a en detaljplan har vunnit laga kra tar i allmänhet ca 6 12 månader i anspråk för små detaljplaner. Största delen av den totala den går ll administra va behandlingar på olika nivåer, offentliga framläggningar och väntan på a planen ska vinna laga kra. Vid planer som kräver mycket arbete kan planläggningsprocessen pågå ännu längre på grund av a förfarandet för växelverkan och utlåtanden liksom bakgrundsutredningarna är mer omfa ande. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen, som styr planläggningen, ska kommunen informera intressenterna om skedena i planarbetet samt anordna möjlighet a medverka i beredningen av planarbetet. Lagen ställer alltså krav på minimiarrangemangen för växelverkan under planarbetets gång. Om planarbetet är av stor betydelse är det dock o a nödvändigt a idka växelverkan och samarbete med intressenterna i ännu större utsträckning. I och med växelverkan, samarbetet och partnerskapet som idkas med olika aktörer llförs planprojekten mångsidig sakkunskap och informa on. Planstart Planläggningen startar på kommunens ini a v eller på markägarens ansökan om a utarbeta eller ändra en plan. Först sammanställs e program för deltagande och bedömning (PDB). De a dokument redogör för de huvudsakliga målsä ningarna, hur planeringen fortskrider, vilka möjligheter det finns a påverka och den preliminära dtabellen. Där ll beskriver PDB vilka utredningar och konsekvensbedömningar som ska göras inom ramen för planarbetet. PDB läggs fram offentligt i Sockengården och på biblioteket i Nickby. Det kan även läsas på kommunens webbsidor. Intressenterna kan lämna in åsikter om programmet för deltagande och bedömning ll planförfa aren och planen kan komple eras utgående från den erhållna responsen under planarbetets gång. I det inledande skedet kungörs a planen har anhängiggjorts i lokal dningarna (Borgåbladet, Sipoon Sanomat och Var ) och på kommunens webbsidor. När det gäller omfa ande och betydande planprojekt anordnas redan i startskedet en invånarenkät där man samlar in lokalkännedom och idéer som underlag för utvecklandet av området. Beredning I beredningsskedet görs merparten av det egentliga planeringsarbetet. För planeringen samlas olika slags utgångsinforma on om planeringsområdet, görs nödvändiga utredningar, bedöms konsekvenserna av planen, förs förhandlingar med olika instanser och vägs olika alterna va lösningar. 5

8 Valmisteluvaiheessa valmistellaan kaavaluonnos tai vaihtoehtoisia luonnoksia. Kaavan valmisteluaineisto (käsi ää useimmiten kaavaluonnoksen tai -luonnokset) asetetaan kaavoitusjaoston päätöksellä nähtäville mielipiteiden saamista varten. Kaavaluonnosta ei kuitenkaan laadita, esim. mikäli kaavaratkaisulle ei ole vaihtoehtoja, joita pitäisi tässä ns. valmisteluvaiheessa tutkia. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksena kunnan ilmoituslehdissä (Borgåbladet, Sipoon Sanomat ja Var ) sekä kunnan internet-sivuilla. Mielipiteen voi antaa joko suullises tai kirjallises kaavan suunni elijalle, mu a dokumentoinnin helpo amiseksi jälkimmäinen tapa on suositeltava. Viranomaisilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Jos kaava on suuri ja kiinnostusta herä ävä, valmisteluvaiheessa järjestetään yksi tai useampi edotus- ja keskustelu laisuus. Näistä laisuuksista ilmoitetaan kaavan valmisteluaineiston nähtävillease amiskuulutuksen yhteydessä. Kaavan valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta keskeisin suunni eluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hio uja ja muutosten tekeminen on näin helpompaa. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaavaluonnos jalostetaan saadun palau een pohjalta kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus käsitellään kaavoitusjaostossa, joka lähe ää kaavaehdotuksen kunnanhallituksen käsi elyyn. Kaavaehdotus asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä virallises nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi (vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutosehdotus vähintään 14 päivän ajaksi). Merkitykseltään vähäiset kaavat asetetaan nähtäville kaavoitusjaoston päätöksellä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksena kunnan ilmoituslehdissä (Borgåbladet, Sipoon Sanomat ja Var ) sekä kunnan internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja tarvi aessa viranomaisilta ja tahoilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Osalliset voivat nähtävilläoloaikana jä ää kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia kunnanhallitukselle. Hyväksymisvaihe Kaavoi aja käy läpi kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset sekä antaa niihin perustellut vas neet. Saatujen lausuntojen ja muistutuksien perusteella kaavaehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen varsinaisia hyväksymiskäsi elyjä. Mikäli kaavaehdotusta muutetaan olennaises, se asetetaan uudelleen nähtäville. Yleiskaavat ja merki ävät asemakaavat hyväksyy valtuusto kaavoitusjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Ei merki ävät asemakaavat hyväksyy kunnanhallitus. Hyväksymisen jälkeen kaavasta on valitusaika, jolloin päätöksestä voi vali aa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusajan umpeudu ua kaavan voimaantulosta kuulutetaan, mikäli valituksia ei ole jäte y. Kaava tulee voimaan, kun siitä julkaistaan kuulutukset kunnan ilmoituslehdissä (Borgåbladet, Sipoon Sanomat ja Var ) ja kunnan internet-sivuilla. I beredningsskedet utarbetas planutkastet eller flera alterna va planutkast. Beredningsmaterialet (vilket o ast omfa ar planutkastet eller -utkasten) läggs på beslut av planläggningssek onen fram offentligt för kommentering. Planutkastet sammanställs dock inte t.ex. om det inte finns några alterna va lösningar som bör utrönas i de a så kalllade beredningsskede. A beredningsmaterialet läggs fram kungörs i kommunens annons dningar (Borgåbladet, Sipoon Sanomat och Var ) och på kommunens webbsidor. Åsikter kan ges an ngen muntligt eller skri ligt ll planeraren, men med tanke på dokumenteringen är skri liga åsikter a föredra. Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndigheter och övriga aktuella organisa oner (t.ex. föreningar). Om planen är omfa ande och väcker stort intresse, anordnas under beredningsskedet vanligen e eller flera informa- ons- och diskussionsmöten. Om dessa möten meddelar kommunen i samband med kungörelsen om framläggandet av beredningsmaterialet. När det gäller deltagande är planens beredningsskede det vik gaste planeringsskedet e ersom planerna ännu inte har tagit sin slutliga form och det därför är lä are a göra ändringar i dem. Förslag I förslagsskedet förädlas planutkastet ll e planförslag med utgångspunkt i den respons som lämnades in om utkastet. Planförslaget behandlas av planläggningssek onen som lägger fram det för kommunstyrelsen. På kommunstyrelsens beslut hålls planförslaget framlagt offentligt i minst 30 dagar (förslag ll detaljplaneändringar som är ringa ll sina verkningar i minst 14 dagar). Planer av ringa betydelse kan framläggas på beslut av planläggningssek onen. Framläggandet meddelas i en kungörelse som publiceras i kommunens annons dningar (Borgåbladet, Sipoon Sanomat och Var ) och på kommunens webbsidor. Utlåtanden om planförslaget begärs vid behov av myndigheter och instanser vars verksamhetsområde behandlas i planen. Under framläggnings den kan intressenter lämna in skri liga anmärkningar om planförslaget ll kommunstyrelsen. Godkännande Planläggaren går igenom de utlåtanden och anmärkningar som lämnats in om planförslaget och ger mo verade bemötanden ll dem. U från utlåtandena och anmärkningarna kan planförslaget justeras y erligare före den egentliga behandlingen inför godkännandet. Om väsentliga ändringar görs i planförslaget ska det läggas fram offentligt en gång ll. Generalplaner och betydande detaljplaner godkänns av fullmäk ge på framställan av planläggningssek onens och kommunstyrelsen. Kommunstyrelsen godkänner detaljplaner som inte är betydande. E er godkännandet följer en besvärs d när man kan besvära sig över beslutet om godkännande ll Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare ll högsta förvaltningsdomstolen. Om inga besvär lämnas in träder planen i kra när besvärs den har gå ut. Planen träder i kra i och med kungörelser som publiceras i kommunens annons dningar (Borgåbladet, Sipoon Sanomat ja Var ) och på kommunens webbsidor. 6

9 Aloitusvaihe Osallistumis- ja arvioin suunnitelman laa minen Vireilletulosta kuulu aminen Planstart Program för deltagande och bedömning utarbetats Anhängiggörandet av planen kungörs Kaavan laa misesta tai muu amisesta voi tehdä aloi een kunnanhallitukselle. Förslag om a en plan ska utarbetas eller ändras kan lämnas in ll kommunstyrelsen. Palau een antaminen osallistumis- ja arvioin suunnitelmista kaavan laa jalle. Respons på programmet för deltagande och bedömning ges ll planens utarbetare. Valmisteluvaihe Selvitysten laa minen Kaavaluonnoksen/-luonnosten laa minen Kaavoitusjaoston käsi ely Kaavaluonnos/-luonnokset nähtävillä Mielipiteen esi äminen kaavaluonnoksesta kaavan laa jalle. Åsikter om planutkastet kan lämnas in ll planens utarbetare. Beredning Utredningar sammanställs Planutkastet/-utkasten utarbetas Behandling i planläggningssek onen Planutkastet/-utkasten läggs fram Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laadinta Kaavoitusjaoston ja kunnanhallituksen käsi ely Kaavaehdotus virallises nähtävillä Muistutuksen jä äminen kaavaehdotuksesta kunnanhallitukselle. Anmärkningar kan lämnas inom planförslaget ll kommunstyrelsen. Förslag Planförslaget utarbetas Behandling i planläggningssek onen och kommunstyrelsen Planförslaget läggs fram offentligt Hyväksymisvaihe Kunnanhallituksen käsi ely Valtuusto tai kunnanhallitus (ei merki ävät asemakaavat) hyväksyy kaavan Godkännande Behandling i kommunstyrelsen Fullmäk ge eller kommunstyrelsen (detaljplaner som inte är betydande) godkänner planen Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa valitusoikeus on rajoite u (MRL 191 ). Möjlighet a besvära sig över beslutet om godkännande ll Helsingfors förvaltningsdomstol. Vid ändringar av detaljplaner som är ringa ll sina verkningar är besvärsrä en begränsad (MBL 191 ). 7

10 Maapolitiikka - Markpolitik Sipoon kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymä ( , tarkiste u versio hyväksy y ) maapolii nen ohjelma. Siinä valtuusto määri elee maapoliit- set tavoi eet ja periaa eet. Sipoon maapolii sen ohjelman mukaan kunta tarjoaa maata kaavoituksen tarpeisiin korkeatasoisen ja tasapainoisen elinympäristön ylläpitämiseksi ja monipuolisen elinkeinoelämän saavu amiseksi. Tavoi eena on suunnata pääosa uudesta asuntorakentamisesta asemakaavoitetuille alueille kunnan kasvutavoite huomioiden. Maapolii sen ohjelman periaa eiden mukaises Sipoon kunnassa varaudutaan kaikkien lain mahdollistamien maapolii sten keinojen käy öön. Näin ollen kunnalla on myös valmius sekä raakamaan ja yleisten alueiden lunastukseen e ä etuosto-oikeuden käy öön yleisen tarpeen niin vaa- essa. Kunta on käy änyt etuosto-oikeu aan sekä raakamaan ja asemakaavoitetun maan lunastusta muutamaan o eeseen. Kunnan maapolii sen ohjelman mukaises asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaises kunnan omistamille maille. Raakamaan (raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoi amatonta maata) hankinnassa käytetään ensisijaises vapaaehtoisia kiinteistökauppoja. Raakamaasta makse ava hinta tulee kuitenkin olla kunnan kannalta kohtuullinen. Maankäy ösopimuksia laaditaan kuitenkin, mikäli ne ovat kunnan edun mukaisia. Maankäy ösopimuksia käytetään pääasiassa jo asemakaavoitetuilla alueilla, mu a niitä voidaan käy ää myös asemakaavoi ama omilla alueilla. Molemmissa tapauksissa maanomistajien kanssa tehdään ensin sopimus asemakaavoituksen aloi amisesta, jolla maanomistaja sitoutuu maksamaan asemakaavan laadinnasta aiheutuvat kustannukset ja kunta sitoutuu laa maan asemakaavan. Varsinainen maankäy ösopimus, jolla sovitaan asemakaavan toteu amisen aiheu amista korvauksista, tehdään yleensä kaavaehdotusvaiheessa. Maankäyttösopimusten periaa eena on, e ä maanomistaja vastaa sisäisen ja ulkoisen infrastruktuurin toteu amisen kustannuksista. Yksityisen aloi eeseen perustuva asemakaavan laadinta tai muutos edelly ää aina sopimukseen pääsyä. Tehdyt sopimukset Sipoon kunnalla ja yksityisillä maanomistajilla on voimassa seitsemän sopimusta, joilla on sovi u maankäytön hankeyhteistyöstä. Sopimuksilla on sovi u alustavas alueiden asemakaavoituksesta sekä kaavojen toimeenpanoon liittyvien kustannusten korvaamisesta. Hankeyhteistyösopimuksia on seuraavilla alueilla: Eriksnäs, Majvik, Nevas (vapaa-ajan asumista ja virkistystoimintaa), Joensuu, Talma, Bastukärr (työpaikka-alue) ja Hitå. Näistä asemakaavoitus on käynnistynyt Eriksnäsin, Joensuun ja Bastukärrin alueilla. Nikkilän alueella on kaksi asemakaavahanke a ja Söderkullassa yksi asemakaavahanke, jotka perustuvat sopimukseen kunnan ja maanomistajan välillä. Lisäksi Myyraksessa on meneillään sopimuksiin perustuva asemakaavan muutos. I Sibbo kommun gäller e markpoli skt program som godkänts av fullmäk ge ( , reviderad version godkänd ). I de a fastställer fullmäk ge de markpoli ska målen och principerna. I enlighet med markpoli ska programmet ska kommunen llhandahålla mark för a llgodose behoven av planläggning och därmed skapa förutsä ningar för en förstklassig och balanserad livsmiljö och e mångsidigt näringsliv. Målet är a inrikta största delen av ny bostadsbyggande ll detaljplanerade områden med beaktande av kommunens llväxtmål. I enlighet med principerna i markpoli ska programmet ställer Sibbo kommun in sig på a utny ja alla markpoli ska medel som möjliggörs i lag. Det här betyder a kommunen också har beredskap dels a lösa in såväl råmark som allmänna områden, och dels a utny ja förköpsrä en om det allmänna behovet så kräver. Kommunen har vid några llfällen utny jat förköpsrä en samt rä en a inlösa råmark och detaljplanerad mark. I enlighet med kommunens markpoli ska program ska detaljplaner utarbetas i Sibbo i första hand för mark som ägs av kommunen. Anskaffningen av råmark (icke-detaljplanerad mark) sker främst genom frivilliga fas ghetsaffärer. Priset för råmarken ska dock vara rimligt ur kommunens synvinkel. Markanvändningsavtal görs dock i det fall a de är ll fördel för kommunen. Markanvändningsavtal llämpas i huvudsak på områden som redan har detaljplanerats men kan även komma i fråga på icke-detaljplanerade områden. I båda fallen ingås först e avtal med markägarna om a detaljplanläggningen ska startas, varvid markägarna förbinder sig a betala kostnaderna för planläggningsarbetet och kommunen förbinder sig a utarbeta detaljplanen. Det egentliga markanvändningsavtalet, där man avtalar om de ersä ningar som genomförandet av detaljplanen ger upphov ll, görs i allmänhet i planförslagsskedet. Principerna för markanvändningsavtalen är a markägaren svarar för kostnaderna för förverkligande av både den inre och y re infrastrukturen. Utarbetande eller ändring av en detaljplan på en privatpersons ini a v förutsä er all d a samförstånd uppnås. Gjorda avtal Sibbo kommun har ingå sju olika avtal med privata markägare om samarbete kring markanvändningsprojekt. I avtalen har man överenskommit preliminärt om detaljplanläggning av områdena samt om ersä ningen i anslutning ll verkställandet av planerna. Avtal om samarbetsprojekt har ingå s om följande områden: Eriksnäs, Majvik, Nevas (fri dsboende och rekrea on), Joensuu, Tallmo, Bastukärr (område för arbetsplatser) och Hitå. Av dessa har detaljplanläggningen startat på Eriksnäs, Joensuu och Bastukärrs område. I Nickbyområdet pågår två detaljplaneprojekt och i Söderkulla e detaljplaneprojekt som grundar sig på e avtal mellan kommunen och markägaren. I Myras är en avtalsbaserad detaljplaneändring på gång. 8

11 Maakuntakaava - Landskapsplanen Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaa eet ja osoitetaan maakunnan kehi ämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoi eiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovi amiseksi on tarpeen. Maakuntakaavan tarkasteluajanjakso ulo uu vuo a tulevaisuuteen. Maakuntakaava on ohjeena kuntakaavoja (yleis- ja asemakaavat) laadi aessa. Alueidenkäytön tai yhdyskuntarakenteen yksityiskodista päätetään kun en laa missa yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaiku eisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muute aessa. Siis alueilla, joilla on voimassa maankäy ö- ja rakennuslain mukainen yleis- tai asemakaava, maankäy öä ja rakentamista ohjaavat nämä kaavat. Maakuntakaavan laa misesta vastaa Uudenmaan lii o, johon Sipookin kuuluu Itä-Uudenmaan liiton ja Uudenmaan liiton yhdisty yä alkaen. Sipoossa on tällä hetkellä voimassa ympäristöministeriön vahvistama Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava, joka sisältää kaikkien maankäy ömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaa eet vuoteen I landskapsplanen presenteras principerna för områdesanvändningen och samhällsstrukturen och anvisas områden som är nödvändiga för utvecklandet av landskapet. Områdesreserveringar anvisas bara ll de delar och med den exakthet som är nödvändig med hänsyn ll de riksomfa ande målen för områdesanvändningen eller ll behovet av a sammanjämka områdesanvändningen över kommungränserna. Landskapsplanens granskningsperiod sträcker sig år in i fram den. Landskapsplanen ger riktlinjer då man utarbetar kommunplaner (general- och detaljplaner). Detaljer gällande markanvändning och samhällsstruktur bestämms i de av kommunen utarbetade general- och detaljplanerna. Landskapsplanen gäller inte på områden där en general- eller detaljpan med rä sverkningar är i kra, utom då dessa planer ändras. Alltså, på de områden där en general- eller detaljplan är i kra enligt markavändnings- och bygglagen styrs markanvädningen och byggande av dessa planer. För utarbetandet av den landskapsplan som även inkluderar Sibbo, ansvarar Nylands förbund, då Östra Nylands och Nylands landskapsförbund gå samman I Sibbo gäller för llfället landskaplan för Östra Nyland, fastställd av miljöministeriet , som omfa ar principer gällande all form av markanvändning för områdena och samhällsstrukturen fram ll år Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (YM ). Utdrag ur landskapsplan för Östra Nyland (miljöministeriet ). 9

12 Uudenmaan liitossa on valmisteilla koko Uudenmaan nykyisten 28 kunnan alueen ka ava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. 2. vaihemaakuntakaavalla uudistetaan voimassa olevia maakuntakaavoja aluerakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän sekä kaupan palvelurakenteen osalta. Kaavan sisällön merki ävyyden vuoksi käytetään myös nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava valmistelu aloite in 2009 laa malla rakennemallit ja arvioimalla niiden vaikutuksia. Rakennemallien, vaikutusten arvioinnin sekä malleista saadun palau een ja vuorovaikutuksen pohjalta hyväksy in joulukuussa 2010 maakuntakaavaluonnoksen laa misen sanalliset periaa eet eli niin sano u perusrakenne. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä ja lausuntokierroksella kesällä Tavoi eena on, e ä maakuntakaavaehdotus valmistuu keväällä 2012 ja e ä maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan loppuvuodesta 2012, jonka jälkeen se toimitetaan ympäristöministeriöön vahviste avaksi. Lisä etoja: Uudenmaan lii o, o.fi Nylands förbund utarbetar etapplandskapsplan 2 för hela Nyland med nuvarande 28 kommuner. I och med etapplandskapslan 2 förnyas områdesstrukturerna genom a fokusera på frågor som gäller regionstrukturen och tra en samt handelns servicenät. Efersom planens innehåll är så vik gt används benämningen revidering av landskapsplanen. Nylands etapplandskapsplan 2 beredning inleddes 2009 med a utarbeta strukturmodeller och a bedöma deras konsekvenser. Utgående från den respons man få på strukturmodellerna, konsekvensbedöming samt modellerna och på basis av växelverkan godkändes en s.k. grundstruktur med verbala principer för utarbetande av utkastet ll lanskapsplanen i december Utkastet ll landskapsplanen var offentligt framlagt under utlåtanderunden sommaren Målet är a förslaget ll landskapsplanen blir färdigt våren 2012 och a landskapsfullmäk ge godkänner planen i slutet av 2012, varefter den förs ll miljöministeriet för fastställelse. Tilläggsuppgi er: Nyland förbund, o.fi/sv Ote Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta. Utdrag ur landskapsplaneutkast för Nyland. 10

13 Yleiskaavoitus - Generalplanering Yleiskaavoituksella ohjataan kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä yleispiirteises. Siinä määritellään kunnan maankäytön keskeisimmät periaa eet yksityiskohtaisemman kaavoituksen ja muun suunni elun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Maankäy ö- ja rakennuslaissa esitetyt sisältövaa mukset ohjaavat yleiskaavoitusta, mu a tapauskohtainen suunnittelun tarve ja kaavan ohjausvaikutukselle asete avat tavoi eet määri elevät, minkälaisiin asioihin kaavatyö paino uu. Aivan kuten yleiskaavan voi laa a vain osalle kunnan alueesta tai jotain sektoria koskien (osayleiskaava), on yleiskaavoja myös erityyppisiä riippuen siitä, minkälainen ohjausvaikutus yleiskaavalle halutaan antaa. Yleiskaava voi olla hyvin yleispiirteinen tai si en yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava. Suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena voidaan käy ää ranta-alueille laadi uja yleiskaavoja niiltä osin kuin kaavassa on määrä y. Muuten yleiskaavat ohjaavat tarkempaa kaavoitusta ja muuta suunni elua. Yleiskaavoja voidaan laa a myös oikeusvaikutuksiltaan erilaisina. Yleiskaavoitusta ohjaavia säädöksiä on maankäy ö- ja rakennuslain (MRL) luvussa 5. Sipoossa laadi avat osayleiskaavat voidaan jakaa karkeas- kahteen ryhmään: koko kunnan yleiskaavaa tarkentaviin strategisiin osayleiskaavoihin ja vuosi ain käynniste äviin kyläosayleiskaavoihin. Strategiset osayleiskaavat tulevat toimimaan ko. alueiden asemakaavoituksen pohjana. Kyläalueiden osayleiskaavoilla pyritään taasen ohjaamaan hajarakentamista kylämäisiin keskuksiin. Yleiskaavan laa minen on aina usean vuoden mi ainen prosessi. Minimiaika osayleiskaavan laa misessa on noin kaksi vuo a, mu a useimmiten osayleiskaavan laa minen kestää tätä kauemmin. Sipoon yleiskaava 2025 Sipoon yleiskaava 2025 käsi ää koko kunnan alueen saaristoa lukuun o ama a. Kaava on laadi u strategiseksi yleiskaavaksi, jossa on keskity y osoi amaan Sipoon maankäytön kehi ämisperiaa eet sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merki ävimmät maankäytölliset ja ympäristölliset kokonaisuudet ja niihin lii yvät verkostot. Sipoon yleiskaavalla 2025 kunta varautuu uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 2025 mennessä. Pääosa tästä kasvusta on osoite u Talma-Nikkilä -vyöhykkeelle sekä Söderkullan taajamaan ja sen ympäristöön. Taajamatoimintojen alueiden lisäksi uu a asutusta on kaavailtu sijoi uvan myös kehite äville kyläalueille. Yleiskaavan 2025 mukaises keskeisiä suunni eluperiaatteita ovat mm. yhdyskuntarakenteen kehi äminen raideliikenteeseen perustuen iviillä ja matalalla rakenteella sekä työpaikka-alueiden osoi aminen liikenteellises ja toiminnallises kiinnostaviin sekä ympäristön kannalta sopiviin paikkoihin. Sipoon valtuusto hyväksyi kaavan (108 ). Kaavasta valite in Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään kaavasta jätetyt valitukset. Päätöksen myötä Sipoon yleiskaava 2025 tuli lainvoimaiseksi, ja korvaa aiemmat yleiskaavat. Helsingin hallin- Planläggningen på generalplanenivå styr utvecklingen av samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen i stora drag. I generalplanerna fastställs de vik gaste principerna för markanvändningen som underlag för mer detaljerad planläggning och övrig planering samt byggande och annan markanvändning. Innehållskraven i markanvändnings- och bygglagen styr generalplaneringen, men behovet av planering och de mål som ställts angående planens styrande verkan bestämmer vilka frågor som accentueras i planarbetet. På samma sä som en generalplan bara kan utarbetas för en del eller en sektor i kommunen (delgeneralplan), finns det också olika typer av generalplaner beroende på hurdan styrningverkan man vill ge generalplanen. En generalplan kan vara uppgjord i stora drag eller som en detaljerad generalplan med områdesreserveringar. Som direkt underlag för beviljande av bygglov kan man använda generalplaner som utarbetats för strandområden ll de delar som har angivits i planen. I övrigt styr generalplanerna den mer detaljerade planläggningen och övrig planering. Generalplaner kan också ha olika rä sverkningar. Bestämmelser som styr generalplaneringen ges i kapitel 5 i markanvändnings- och bygglagen (MBL). De delgeneralplaner som ska utarbetas i Sibbo kan indelas grovt i två grupper: strategiska delgeneralplaner som preciserar generalplanen för hela kommunen, och bydelgeneralplaner som påbörjas årligen. De strategiska delgeneralplanerna kommer a utgöra underlag för detaljplanläggningen i respek ve område. Genom delgeneralplaner för byområden strävar man e er a styra glesbyggandet ll byliknande centra. Processen för a utarbeta en generalplan pågår all d flera år. För delgeneralplaner är den kortaste möjliga den ungefär två år, men i de flesta fall tar arbetet längre d i anspråk. Generalplan för Sibbo 2025 Generalplan för Sibbo 2025 omfa ar hela kommunens område med undantag för skärgården. Planen är en strategisk generalplan som främst visar utvecklingsprinciperna för markanvändningen i Sibbo samt de beträffande område- och samhällsstrukturen mest betydande markanvändnings- och miljömässiga helheterna och nätverken som ansluter sig ll dessa. I och med generalplanen ställer kommunen in sig på a ta emot nya invånare i hela Sibbo fram ll år 2025 Huvuddelen av llväxten har anvisats ll zonen Tallmo-Nickby och ll Söderkulla med omgivning. Utöver områdena för tätortsfunk- oner har ny bosä ning planerats även ll byområden under utveckling. I enlighet med generalplanen 2025 är de mest centrala planeringsprinciperna bl.a. a utveckla samhällsstrukturen med stöd av spårtrafiken som en tät och låg struktur samt a anvisa områden för arbetsplatser ll trafik- och verksamhetsmässigt intressanta platser som är lämpliga för de a ändamål även ur miljösynvinkel. Generalplanen för Sibbo 2025 godkändes av kommunfullmäk- ge i Sibbo (108 ). Över beslutet anfördes besvär ll Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare ll högsta förvaltningsdomstolen. Högsta förvaltningsdomstolen förkastade besvären genom si beslut Genom beslutet har generalplan för Sibbo 2025 vunnit laga kra och ersä er di- 11

14 to-oikeus kumosi valtuuston päätöksen siltä osin, kun se koskee Hitån ja Majvikin alueille osoite ua taajamatoimintojen alue a (A). Näiden alueiden osalta yleiskaava ei siten ole voimassa. Oikeusvaiku eisena laadi ua yleiskaavaa toteutetaan yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituksen kau a. gare generalplaner. Helsingfors förvaltningsdomstol upphävde fullmäk ges beslut ll den del det berör områdena för tätortsfunk oner (A) som anvisats ll Hitå och Majvik. Generalplanen gäller således inte på dessa områden. Generalplanen är beredd som en plan med rä verkningar och genomförs genom mera detaljerade delgeneralplaner och detaljplaner. Sipoon yleiskaava 2025 pienennös (kv ). Kaavakar a on valtuuston päätöksen mukainen. Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen siltä osin, kun se koskee Hitån ja Majvikin alueille osoite ua taajamatoimintojen alue a (A). / Generalplan för Sibbo 2015 förminskning (fullmäk ge ). Plankartan är förenlig med fullmäk ges beslut. Helsingfors förvaltningsdomstol upphävde fullmäk ges beslut ll den del det berör områdena för tätortsfunk oner (A) som anvisats ll Hitå och Majvik. 12

15 Hyväksytyt osayleiskaavat - Godkända delgeneralplaner Saariston ja rannikon osayleiskaava Kaava-alue käsi ää Sipoon kunnan koko saaristoalueen ja merenrantavyöhykkeen. Ranta-alue ulo uu maastosta riippuen noin metrin etäisyydelle rantaviivasta. Suunni elualueen rantaviivan pituus on noin 400 kilometriä. Alueella on noin 250 saarta, joista suurin on Löparö. Valtuusto on hyväksynyt Saariston ja rannikon osayleiskaavan Päätöksestä on jäte y 22 valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Kaavan käsi ely jatkuu siitä tehtyjen valitusten osalta Helsingin hallinto-oikeudessa. Boxin osayleiskaava Suunni elualue käsi ää Boxin en ja Spjutsundin en varsilla sijaitsevia kyläalueita Porvoonväylän kummallakin puolella. Alue ulo uu Nevaksen gol entältä Nynäsin en asutukseen. Suunni elualueen pinta-ala on noin 2400 ha. Sipoon valtuusto on päätöksellään hyväksynyt Boxin kylätaajaman osayleiskaavan. Päätöksestä on jäte y valitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Oikaisukehotuksen johdosta Sipoon valtuusto on päätöksellään hyväksynyt Boxin kylätaajaman osayleiskaavan uudelleen. Kaavaselostukseen on liite y Naturaarvio sekä Uudenmaan ELY-keskuksen Natura-arviota koskeva lausunto. Muilta osin kaavaa ei ole muute u. Kaavan käsi ely jatkuu siitä tehdyn valituksen osalta Helsingin hallinto-oikeudessa. Delgeneralplan för skärgården och kusten Planområdet omfa ar hela skärgårdsområdet och strandzonen vid havet inom Sibbo kommun. Strandområdet sträcker sig ca meter från strandlinjen inåt landet beroende på terrängen. Strandlinjens längd på planeringsområdet är ca 400 kilometer. I området finns det ca 250 öar, av vilka Löparö är den största. Fullmäk ge har vid si möte godkänt delgeneralplanen för skärgården och kusten. 22 besvär över beslutet om delgeneralplanen har inlämnats ll Helsingfors förvaltningsdomstol. Planens behandling fortsä er i Helsingfors förvaltnings domsol för besvärens del. Lisä etoja hyväksytyistä osayleiskaavoista löydät kunnan ne sivuilta: -> kaavoitus -> yleiskaavat Tilläggsuppgi er om godkända delgeneralplaner hittar du på kommunens webbplats: -> planläggning -> generalplaner Delgeneralplan för Box Planeringsområdet omfa ar byområdena längs Boxvägen och Spjutsundsvägen på båda sidorna om Borgåleden. Området sträcker sig från Nevas golf ända ll bosä ningen längs med Nynäsvägen. Planeringsområdet omfa ar ca 2400 ha. Fullmäk ge i Sibbo har genom si beslut godkänt delgeralplanen för Box bytätort. Besvär över beslutet om delgeneralplanen för Box har inlämnats ll Helsingfors förvaltningsdomstol. På grund av en rä elseuppmaning har fullmäk ge i Sibbo genom si beslut på ny godkänt Delgeneralplan för Box bytätort. En Naturabedömning och Närings-, trafik- och miljöcentralens i Nyland utlåtande om Naturabedömningen har bifogats planbeskrivningen. I övrigt har planen inte ändrats. Planens behandling fortsä er i Helsingfors förvaltnings domsol för besvärens del. Rakennusvalvonta vastaa rakentamiseen lii yviin kysymyksiin. Sipoossa rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle edelly ää aina suunni elutarveratkaisua ja/tai poikkeamispäätöstä. Frågor om byggande på planområdet besvaras av Byggnads llsyningen. I Sibbo förutsä er byggande utanför detaljplaneområde all d undantagslov och/eller avgörande av planeringsbehov. 13

16 Strateginen osayleiskaavoitus - Strategisk delgeneralplanering G 18 Eriksnäsin osayleiskaava Alue a on tarkoitus kehi ää Sipoon kasvustrategian mukaises merki ävänä uutena merellisenä asuinalueena palveluineen ja työpaikkoineen. Alueesta tavoitellaan uutta kunnan osa-alue a, jonka rakentuminen tukeutuu julkiseen liikenteeseen, pitkällä tähtäimellä Söderkullaan toteute avaan raideliikenneratkaisuun. Osana Eriksnäsin osayleiskaavatyötä tullaan tarkastelemaan myös Hangelbyn alueen maankäy öä alueen maanomistajan jä ämän kaavoitusaloi een mukaises. Alueen kehi äminen on organisoitu Sipoon kunnan ja alueen suurimman maanomistajayhteenlii ymän kanssa. Osayleiskaavan laa minen alueelle on osa tätä ns. aluekehityshanke a. Osayleiskaavoitus etenee rinnan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavatyön kanssa. Tavoi eena on saada Eriksnäsin osayleiskaava valtuuston hyväksy äväksi vuoden 2012 lopussa, maakuntakaavan hyväksymispäätöksen jälkeen. Yleiskaavoi aja Eveliina Harsia Konsul : Eriksson Arkkitehdit Oy G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava Tarkoituksena on laa a Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheises lii yville Vantaan Länsisalmen sekä osille Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosia sekä Sipoon Granön ja Majvikin alueille näiden kolmen kunnan yhteinen yleiskaava. Kaavatyössä määritellään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen määrä ja laatu sekä niiden lii yminen ympäröiviin alueisiin. Osana yleiskaavatyötä tehdään laajempaa alue a koskeva liikennejärjestelmätarkastelu, koska kysymyksessä on etelärannikon kasvukäytävään lii yvän kokonaisuuden osa. Tavoi eena on saada kaava Östersundom-toimikunnan hyväksy äväksi vuoden 2012 lopulla, jonka jälkeen kaava menee Ympäristöministeriön vahviste avaksi. Yleiskaavoi aja Eveliina Harsia G 20 Talman osayleiskaava Talman osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteu amiseksi tähtäävistä suunni eluhankkeista. Sipoon yleiskaavan 2025 mukaises Talman alue a on tarkoitus kehi ää raideliikenteeseen tukeutuvana, toiminnoiltaan monipuolisena taajamakeskuksena. Osayleiskaava tulee toimimaan alueen asemakaavoituksen pohjana. Osayleiskaavatyössä määritellään alueen pää everkko, palvelurakenne sekä työpaikka- ja asuinrakentamisen sijoi aminen ja yleispiirteinen mitoitus. Lisäksi osayleiskaavatyön yhteydessä tullaan poh maan alueen profiloitumista. Tavoi eena on saada osayleiskaava valtuuston hyväksy äväksi vuoden 2012 lopussa. Kaavoi aja Suvi Kaski ja yleiskaavoi aja Eveliina Harsia Konsul : A-konsul t Oy G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs Området ska utvecklas i enlighet med kommunens llväxtstrategi ll e betydande, ny havsnära bostadsområde med service och arbetsplatser. Man strävar e er a bygga upp e ny delområde av kommunen, vars struktur stödjer sig på kollek vtrafiken på lång sikt på spårtrafiklösningen i Söderkulla. Inom ramen för arbetet med delgeneralplanen för Eriksnäs kommer man även a granska markanvändningen i Hangelbyområdet i enlighet med markägarens ini a v ll planläggning. Utvecklandet av området har organiserats mellan Sibbo kommun och den största sammanslutningen av markägare i området. A utarbeta en delgeneralplan för detta område är en del av det så kallade regionutvecklingsprojektet. Delgeneralplaneringen fortskrider jämsides med etapplandskapsplan 2 för Nyland. Målet är a fullmäk ge godkänner delgeneralplanen för Eriksnäs i slutet av år 2012, e er a landskapsplanen har godkänts. Generalplanläggare Eveliina Harsia Konsult: Eriksson Arkitekterna Ab G 19 Gemensam generalplan för Östersundom En för tre kommuner gemensam generalplan planeras för de områden som anslu ts ll Helsingfors samt de närliggande stadsdelarna Västersundom i Vanda samt delar av stadsdelarna Länsimäki, Vaarala och Ojanko, liksom Granö och Majvik i Sibbo. Vid planarbetet fastställs omfa ningen och arten för olika funk oner, t.ex. för boende och arbetsplatser, samt hur dessa funk oner ansluter sig ll de omgivande regionerna. Som en del av generalplanearbetet görs en granskning av trafiksystemet i e mer vidsträckt område e ersom det handlar om en del av llväxtkorridoren längs sydkusten. Målet är a lägga fram planen för godkännande av Östersundomdelega onen i slutet av år 2012, vare er planen går ll Miljöministeriet för fastställelse. Generalplanläggare Eveliina Harsia G 20 Delgeneralplan för Tallmo Delgeneralplanen för Tallmo är en av de vik gaste planerna när det gäller a verkställa kommunens llväxtstrategi. I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 ska Tallmoområdet utvecklas med stöd av spårtrafiken som e beträffande funk- onerna mångsidigt tätortscentrum. Delgeneralplanen kommer a fungera som underlag för detaljplaneringen av området. I arbetet med delgeneralplanen fastställs nätverket av huvudvägar, servicestrukturen samt placeringen av arbetsplatser och bostadsbyggande samt dimensioneringen i stora drag. I samband med delgeneralplanen kommer man också a dry a områdets profilering. Målet är a lämna in delgeneralplan för Tallmo ll fullmäk ge för godkännande i slutet av år Planläggare Suvi Kaski och generalplanläggare Eveliina Harsia Konsult: A-konsul t Oyora drag och a sammanjämka funk- onerna är regionalt 14

17 G 22 Söderkullan osayleiskaava Tarkoituksena on laa a asemakaavoitusta ohjaava osayleiskaava Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunni elukilpailun pohjalta. Tavoi eena on käynnistää Sipoon yleiskaavassa 2025 osoitetun Söderkullan keskustatoimintojen alueen ja sitä ympäröivät taajamatoimintojen alueet ka ava osayleiskaava vuonna Yleiskaavoi aja Eveliina Harsia G 22 Delgeneralplan för Söderkulla Avsikten är a med planeringstävlingen om e hållbart samhälle i Sibbesborg som grund utarbeta en delgeneralplan som styr detaljplanläggningen. Målet är a starta en delgeneralplan år 2012 som omfa ar i Generalplan för Sibbo 2025 anvisat område för centrumfunk oner i Söderkulla och omgivande områden för tätortsfunk oner. Generalplanläggare Eveliina Harsia Yhteinen yleiskaava Seudullinen yhteistyö maankäytön yleispiirteisessä ohjaamisessa ja toimintojen yhteensovi amisessa on yhdyskuntarakenteen hallinnan ehdoton edellytys. Tätä yhteistyötä kunnat voivat tehdä laa malla maankäy ö- ja rakennuslain mukaisen yhteisen yleiskaavan. Yhteinen yleiskaava laaditaan kahden tai useamman kunnan alueelle. Se voidaan myös laa a koskemaan vain jotain osa-alue a tai vali uja maankäy ömuotoja kunnissa. Yhteinen yleiskaava saatetaan ympäristöministeriön vahviste avaksi. Yleiskaavan laadinta antaa mahdollisuuden yhteiseen strategiseen prosessiin seudulla. Yhteisessä yleiskaavassa voidaan paneutua seudullises keskeisiin kysymyksiin kuten asumisen, työpaikkojen ja kaupan sijoi umiseen sekä liikenteeseen ja virkistykseen. Oikeusvaiku einen yhteinen yleiskaava ohjaa kun en asemakaavoitusta ja asemakaava-alueiden ulkopuolista lupaharkintaa. Yleispiirteisen kaavan oikeusvaiku eisuus ei kuitenkaan takaa sen toteutumista, jos eri osapuolet eivät siihen sitoudu. Gemensam generalplan När det gäller a styra markanvändningen i stora drag och a sammanjämka funk onerna är regionalt samarbete av största vikt för den övergripande kontrollen av samhällsstrukturen. Kommunerna kan idka sådant regionalt samarbete genom a utarbeta en gemensam generalplan i enlighet med markanvändnings- och bygglagen. En gemensam generalplan utarbetas för e område som sträcker sig över områden som hör ll två eller fler kommuner. Generalplanen kan också bara utarbetas för e delområde eller för valda markanvändningsformer i kommunerna. En gemensam generalplan ska lämnas in ll miljöministeriet för fastställande. Utarbetandet av generalplanen ger möjlighet a skapa en gemensam strategisk process i regionen. I en gemensam generalplan kan man placera fokus på regionalt vik- ga frågor, som t.ex. boende, placering av arbetsplatser och kommersiell service samt trafik och rekrea on. En gemensam generalplan med rä sverkningar styr detaljplanläggningen i kommunerna och llståndsprövningen utanför detaljplaneområdena. A en plan som görs upp i stora drag har rä sverkningar är dock ingen garan för dess genomförande om de olika parterna inte förbinder sig ll planen. 15

18 Osayleiskaavahankkeet kartalla - Delgeneralplaneprojekten på kartan Kartassa on esite y rajauksina kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavoituskohteet. Rajaukset ovat alustavia niiden kaavahankkeiden osalta, joita ei ole vielä käynniste y. Eriksnäsin (G 18) ja Östersundomin (G 19) strategiset osayleiskaavatyöt ka avat osan Saariston ja rannikon osayleiskaava-alueesta (S). Nämä strategiset osayleiskaavat tulevat tältä osin kumoamaan Saariston ja rannikon osayleiskaavan ja ohjaamaan ko. alueiden asemakaavoitusta. G 20 G 23 G 17 Kartan visar de avgränsade delgeneralplaneområdena i planläggningsprogrammet. Avgränsningarna är preliminära för planeprojekt som inte har ännu påbörjats. Det strategiska arbetet med delgeneralplaner för Eriksnäs (G 18) och Östersundom (G 19) täcker en del av delgeneralplanen för skärgården och kusten (S). Dessa strategiska delgeneralplaner kommer ll dessa delar a åsidosä a delgeneralplanen för skärgården och kusten och styra detaljplanläggningen i de aktuella områdena. G 21 G 22 G 18 G G 19

19 Kyläalueiden osayleiskaavoitus - Delgeneralplanering i byområden G 17 Linnanpellon osayleiskaava Tavoi eena on ohjata alueen maankäy öä laa malla oikeusvaiku einen osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaises. Kaavatyön tarkoituksena on kehi ää alueen kylämäistä taajamakuvaa, ohjaamalla rakentaminen ympäristön ja maiseman kannalta soveltuviin paikkoihin. Tarkoituksena on sijoi aa uudisrakentaminen siten, e ä se täydentää olemassa olevaa rakennuskantaa. Tavoi eena on saada kaava valtuuston hyväksy äväksi vuonna Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva ja suunni elija Birgitta Smeds Konsul : AIRIX Ympäristö Oy G 21 Immersbyn osayleiskaava Immersbyn maarekisterikylän alueelle, rajautuen etelässä Porvoonväylään (vt 7) on tarkoitus laa a oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaises. Osayleiskaavatyön tavoi eena on kehi ää kyläalue a, osoi amalla uudisrakentaminen maiseman ja ympäristön kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olevaa rakennuskantaa. Osayleiskaavalla pyritään helpo amaan yksi äisten lupien käsi elyä. Tarkoituksena on käynnistää osayleiskaavatyö vuonna 2011 ja saada se valtuuston hyväksy äväksi vuonna Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva, kaavoitusarkkiteh Johanna Horelli ja kaavoi aja Pilvi Nummi-Sund Konsul : FCG Oy G 23 Herralan osayleiskaava Tiiviis Linnanpellon kyläalueeseen kytkeytyvän Herralan maarekisterikylän alueelle laaditaan oikeusvaiku einen osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaises. Osayleiskaavatyön tavoi eena on kehi ää kyläalue a osoi amalla uudisrakentaminen maiseman ja ympäristön kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olevaa rakennuskantaa. Tarkoituksena on käynnistää osayleiskaavatyö vuonna 2012 ja saada se valtuuston hyväksy äväksi vuonna Maankäy öpäällikkö Ma Kanerva G 17 Delgeneralplan för Borgby Målet är a styra markanvändningen i området genom a utarbeta en delgeneralplan med rä sverkningar, där byggrä erna anvisas fas ghetsvis. Sy et med planarbetet är a utveckla områdets byliknande tätortsbild och a styra byggandet ll platser som är lämpliga med hänsyn ll miljön och landskapet. Nybyggandet placeras så a det komple erar det befintliga byggnadsbeståndet. Målet är a lämna in planen ll fullmäk ge för godkännande år Markanvändningschef Ma Kanerva och planerare Birgitta Smeds Konsult: AIRIX Ympäristö Oy G 21 Delgeneralplan för Immersby För området vid jordregisterbyn Immersby som gränsar i söder ll Borgåleden (riksväg 7) är avsikten a utarbeta en delgeneralplan med rä sverkningar där byggrä erna anvisas specifikt för varje fas ghet. Målet med delgeneralplanearbetet är a utveckla byområdet genom a anvisa nybyggande ll platser som är lämpliga med hänsyn ll landskapet och miljön och som komple erar det befintliga byggnadsbeståndet. Med delgeneralplanen strävar man e er a underlä a handläggningen av enskilda llstånd. Enligt planerna ska arbetet med delgeneralplanen inledas år 2011 och planen inlämnas för godkännande av fullmäk- ge år Markanvändningschef Ma Kanerva, planläggningsarkitekt Johanna Horelli och planläggare Pilvi Nummi-Sund Konsult: FCG Oy G 23 Delgeneralplan för Hertsby I jordregisterbyn Hertsby, som ansluter sig omedelbart ll Borgby, utarbetas en delgeneralplan med rä sverkningar, där byggrä erna anvisas fas ghetsvis. Målet med delgeneralplanearbetet är a utveckla byområdet genom a anvisa nybyggande ll platser som är lämpliga med hänsyn ll landskapet och miljön och som komple erar det befintliga byggnadsbeståndet. Enligt planerna ska arbetet med delgeneralplanen inledas år 2012 och planen inlämnas för godkännande av fullmäk- ge år Markanvändningschef Ma Kanerva 17

20 Västerskogin osayleiskaava Västerskogin alue sijaitsee keskeises Helsinki-Porvoo kehi ämisvyöhykkeellä, minkä vuoksi alueelle ei ole tarkoituksenmukaista laa a kyläalueille tyypillistä mitoi avaa osayleiskaavaa. Osa alueesta kuuluu Söderkullan osayleiskaavan (G 22) alueeseen. Muilta osin alue tullaan asemakaavoi amaan, kun edellytykset tähän täy yvät. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa alue on osoite u raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen kehi ämisalueeksi (ns. tk-alue). Alue a koskee suunni elumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen maankäytön ja uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunni elu tulee kytkeä ajallises toisiinsa. Myös alueen toteu aminen tulee kytkeä uuden raideyhteyden ja aseman sitovaan päätökseen. Delgeneralplan för Västerskog Västerskog ligger centralt i utvecklingszonen Helsingfors- Borgå, varför det inte är ändamålsenligt a utarbeta en för byområden typisk delgeneralplan med dimensionering av byggandet. En del av området ingår i Söderkulla delgeneralplaneområdet (G 22). De övriga områdena kommer a detaljplaneras när förutsä ningarna för de a har uppfyllts. I utkastet ll etapplandskapsplan 2 för Nyland har området anvisats som e utvecklingsområde för tätortsfunk oner som stödjer sig på spårtrafiken (beteckningen tk). För området gäller en planeringsbestämmelse om a planeringen av markanvändningen och den nya spårtrafikförbindelsen samt sta onen ska sammankopplas dsmässigt ll varandra vid den mer detaljerade planeringen. Även genomförandet av området ska kopplas ll det bindande beslutet om den nya spårförbindelsen och sta onen. 18