Tähän kuva suunnittelualueesta

Transkriptio

1 T 6 Taasjärven itäpuoli T 6 Östra Tasträsk Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Programmet för deltagande och bedömning Sipoon kunnan OAS, taittopohja Mustat tekstit ovat valmiita tekstejä, jotka ovat kaikissa kaavoissa samoja. Näitä tekstejä ei tarvitse muuttaa. Vihreällä tekstillä on ohjeita ja malleja teksteistä, jotka muokataan jokaiseen kaavaan sopiviksi. Tähän kuva suunnittelualueesta (Tark )

2 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet - Planprocess och behandlingsskeden Asianro 1628/ /2016 Aloitusvaihe / Startskedet Kaavatyö vireille ja OAS Planarbetet anhängigt och PDB Kuulutus/Kungörelse Valmisteluvaihe / Beredningsskedet Kaavaluonnos ja taustaselvitykset Planutkastet och utredningar Maankäy öjaosto/ Markanvändningssek onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Valmisteluaineisto nähtävillä/beredningsmaterialet läggs fram Ehdotusvaihe / Förslagsskedet Kaavaehdotus Planförslaget Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavaehdotus nähtävillä/planförslaget läggs fram Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Bemötanden till utlåtanden och anmärkningar Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Hyväksymisvaihe / Godkännande Kaavan hyväksyminen Godkännande av planen Valtuusto/Fullmäk ge

3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäy ö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arvioin suunnitelman laa misesta. Osallistumisja arvioin suunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määri elee kaavan valmistelussa noudate avat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaa eet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa kerrotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaiku aa asemakaavan laadintaan sekä miten asemakaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirtei äin kaavatyön tarkoitus, tavoi eet ja lähtö lanne sekä kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistumis- ja arvioin suunnitelma asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan voi tutustua myös kunnan internetsivuilla koko kaavaprosessin ajan osoi eessa asemakaavat. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaa päivitetään kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Program för deltagande och bedömning I 63 i markanvändnings- och bygglagen stadgas om utarbetandet av programmet för deltagande och bedömning. Programmet för deltagande och bedömning (PDB) är e officiellt dokument som definierar principerna och förfarandet för deltagande och växelverkan i utarbetandet av planen samt metoderna för planens konsekvensbedömning. Programmet för deltagande och bedömning informerar om hur intressenterna kan påverka och delta i utarbetandet av detaljplanen samt hur detaljplanens konsekvenser kommer a utvärderas. Dessutom presenteras i huvuddrag planarbetets sy e, mål och utgångsläge samt de olika skedena i utarbetandet av planen. Programmet för deltagande och bedömning framläggs offentligt i Sockengården i 30 dagar. Under hela planprocessen är det även möjligt a bekanta sig med programmet för deltagande och bedömning på kommunens webbplats. på adressen Planen för deltagande och bedömning uppdateras vid behov under planarbetets gång. SÖDERKULLAN KESKUSTA SÖDERKULLA CENTRUM TAASJÄRVI TASTRÄSK Tähän viistoilmakuva suunnittelualueesta SUUNNITTELUALUE PLANERINGSOMRÅDET Kaavan laatijat - Planens beredare Ma Kanerva Satu Onnela ( ) Maankäy öpäällikkö markanvändningschef Kaavoi aja planläggare Arkkiteh SAFA - Arkitekt SAFA YKS 559 Yhteys edot rapor n lopussa. Mirva Talusén ( ) Kontaktuppgi er i slutet av rapporten. Kaavoi aja planläggare 3

4 Suunnittelualue Suunni elualue sijaitsee Taasjärven itäpuolella, noin 1-1,5 km pohjoiseen Söderkullan keskustasta. Suunni elualue rajautuu länsipuoleltaan järveen, pohjoisesta Pähkinälehdon pientaloasuinalueeseen ja etelästä Pähkinälehdon laajennuksen kerrostaloalueeseen. Idässä suunni elualue on raja u rinteen yläreunaan. Kaava-alue on kooltaan 34 hehtaaria. Kaava-alueen lopullinen laajuus määritellään kaavatyön edetessä. Alustavan rajauksen mukaan seuraavia kiinteistöjä tai osia niistä: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Planeringsområde Planeringsområdet är beläget på östra sidan av Tasträsket, cirka 1 1,5 km norr om Söderkulla centrum. Planeringsområdet gränsar i väster ll träsket, i norr ll egnahemshusområdet i Hassellunden och i söder ll Hassellundens utvidgade område som är bebyggt med flervåningshus. I öster gränsar planeringsområdet ll slutningens övre kant. Planområdet omfa ar 34 hektar. Planområdets slutliga omfa ning fastställs i takt med a planarbetet framskrider. Enligt den preliminära avgränsningen berör planen av fas gheter helt eller delvis: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

5 Kaava-alueen sijain kunnan opaskartalla. Kaava-alueen alustava rajaus on esite y kartalla punaisella viivalla. Sipoon kunnan mi aus- ja kiinteistöyksikkö. Planområdets läge på kommunens guidekarta. Preliminära avgränsning anges på kartan med röd linje. Sibbo kommun, Mätning och fas gheter. Asemakaavan tarkoitus ja tavoitteet Detaljplanens syfte och mål Maankäy ö- ja rakennuslain 51 :n mukaan asemakaava on laadi ava ja pide ävä ajan tasalla sitä mukaan kuin kunnan kehitys, erityises asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edelly ää. Suunnittelutehtävän tavoitteet Asemakaava on Sipoon kaavoitusohjelman kohde nro T 6. Kaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa osayleiskaavan mukaisen kokoojakadun rakentaminen. Samalla linjataan alueen kaavamuutosalueen kiinteistöjen jatkokehi ämistä pientaloasumiseen tai loma-asumiseen. Mahdolliset kul uuriympäristön, rakennusperinnön ja luonnonarvojen suojelutarpeet kartoitetaan. I enlighet med 51 i markanvändnings- och bygglagen ska detaljplaner utarbetas och hållas aktuella e er hand som kommunens utveckling, i synnerhet behovet av bostadsproduk on, eller behovet av a styra markanvändningen det kräver. Planeringsuppgiftens mål Detaljplanen ingår som objekt nr T6 i Sibbo kommuns planläggningsprogram Utgående från den kommande detaljplanen för östra Tasträsk är det meningen a bygga en ny matargata i enlighet delgeneralplanen (förlängning av Tasbyvägen) och styra byggandet i näromgivningen mera noggrant än för närvarande. I samband med planläggningen fastställs lösningarna för va entjänsterna och byggrä erna i området. Sam digt kartläggs eventuella behov a skydda kulturmiljön, byggnadsarvet och naturvärden. 5

6 MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadi aessa on maakuntakaava ja oikeusvaiku einen yleiskaava ote ava huomioon. Asemakaava on laadi ava siten, e ä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakenne ua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin lii yviä erityisiä arvoja saa hävi ää. Kaavoite avalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava rii äväs puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaava ei saa aiheu aa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon o aen. Asemakaavalla ei myöskään saa ase aa maanomistajalle tai muulle oikeuden hal jalle sellaisia kohtuutonta rajoitusta tai aiheu aa sellaista kohtuutonta hai aa, joka kaavalle asete avia tavoi eita tai vaa muksia syrjäy ämä ä voidaan väl ää. MarkByggL, 54 : Krav på detaljplanens innehåll När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en generalplan med rä sverkningar beaktas på det sä som bestäms ovan. Detaljplanen ska utarbetas så a det skapas förutsä ningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional llgång ll service och för reglering av trafiken. Den byggda miljön och naturmiljön ska värnas och särskilda värden i anslutning ll dem får inte förstöras. På det område som planläggs eller i dess närmaste omgivning ska det finnas llräckligt med parker eller andra områden som lämpar sig för rekrea on. Detaljplanen får inte leda ll a kvaliteten på någons livsmiljö försämras avsevärt på e sä som inte är mo verat med beaktande av detaljplanens sy e. Genom detaljplanen får inte heller markägaren eller någon annan rä sinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan a de mål som ställs för planen eller de krav som ställs på den åsidosä s. Suunni elualue ilmakuvassa. Flygbild av planeringsområdet. 6

7 Asemakaavan tarkoitus ja tavoitteet Maankäy ö- ja rakennuslain 51 :n mukaan asemakaava on laadi ava ja pide ävä ajan tasalla sitä mukaan kuin kunnan kehitys, erityises asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edelly ää. Suunnittelutehtävän tavoitteet Asemakaava on Sipoon kaavoitusohjelman kohde nro T 6. Kaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa osayleiskaavan mukaisen kokoojakadun rakentaminen. Samalla linjataan alueen kaavamuutosalueen kiinteistöjen jatkokehi ämistä pientaloasumiseen tai loma-asumiseen. Mahdolliset kul uuriympäristön, rakennusperinnön ja luonnonarvojen suojelutarpeet kartoitetaan. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadi aessa on maakuntakaava ja oikeusvaiku einen yleiskaava ote ava huomioon. Asemakaava on laadi ava siten, e ä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakenne ua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin lii yviä erityisiä arvoja saa hävi ää. Kaavoite avalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava rii äväs puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaava ei saa aiheu aa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon o aen. Asemakaavalla ei myöskään saa ase aa maanomistajalle tai muulle oikeuden hal jalle sellaisia kohtuutonta rajoitusta tai aiheu aa sellaista kohtuutonta hai aa, joka kaavalle asete avia tavoi eita tai vaa muksia syrjäy ämä ä voidaan väl ää. Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunni elualueen länsipuoli on järvelle vie ävää jyrkkää, puustoista kalliorinne ä, jolla sijaitsee 1930-luvulta alkaen rakentunu a loma-asutusta. Rakentaminen on hyvin pienimi akaavaista, kylämäistä ja maisemanmuotoihin sovite ua. Alueella sijaitsee myös vakituiseen asumiseen soveltuvia rakennuksia. Itäosa on ranta-alue a tasaisempaa, metsäisempää ja harvempaan rakenne ua. Taasjärven eltä avautuvat näkymät Taasjärvelle. Kaavaalueella ei ole kunnan omistamia ranta-alueita. Rannassa sijaitsee yksityisten maanomistajien omistamia kiinteistöjä sekä neljä yksityisten maanomistajien vesioikeuden perusteella yhteishallinnassa olevaa ranta-alue a Detaljplanens syfte och mål I enlighet med 51 i markanvändnings- och bygglagen ska detaljplaner utarbetas och hållas aktuella e er hand som kommunens utveckling, i synnerhet behovet av bostadsproduk on, eller behovet av a styra markanvändningen det kräver. Planeringsuppgiftens mål Detaljplanen ingår som objekt nr T6 i Sibbo kommuns planläggningsprogram Utgående från den kommande detaljplanen för östra Tasträsk är det meningen a bygga en ny matargata i enlighet delgeneralplanen (förlängning av Tasbyvägen) och styra byggandet i näromgivningen mera noggrant än för närvarande. I samband med planläggningen fastställs lösningarna för va entjänsterna och byggrä erna i området. Sam digt kartläggs eventuella behov a skydda kulturmiljön, byggnadsarvet och naturvärden. MarkByggL, 54 : Krav på detaljplanens innehåll När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en generalplan med rä sverkningar beaktas på det sä som bestäms ovan. Detaljplanen ska utarbetas så a det skapas förutsä ningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional llgång ll service och för reglering av trafiken. Den byggda miljön och naturmiljön ska värnas och särskilda värden i anslutning ll dem får inte förstöras. På det område som planläggs eller i dess närmaste omgivning ska det finnas llräckligt med parker eller andra områden som lämpar sig för rekrea on. Detaljplanen får inte leda ll a kvaliteten på någons livsmiljö försämras avsevärt på e sä som inte är mo verat med beaktande av detaljplanens sy e. Genom detaljplanen får inte heller markägaren eller någon annan rä sinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan a de mål som ställs för planen eller de krav som ställs på den åsidosä s. Utgångspunkter för planeringen Miljöns nuvarande tillstånd i planeringsområdets omgivning Den västra sidan av planeringsområdet är en brant, trädbevuxen klippslu ning som leder ner ll träsket, och där finns semesterbosä ning som byggts från och med 1930-talet. Byggna onen är småskalig, byak g och anpassad ll landskapets former. På området finns också byggnader som är lämpliga för permanent boende. Den östra sidan är jämnare än strandområdet, har mer skog och 7

8 laitureineen. Suunni elualueen nykyinen liikenneverkko perustuu kapeisiin hiekkateihin. Rannassa alueen halki kulkee Taasjärven e, josta haarautuu itään mäkisiä poikkiyhteyksiä. Taasjärven en kau a pääsee etelään Uudelle Porvoon elle sekä Taasjärven länsipuolelle. Pohjoiseen kulkee ainoastaan satunnaisia polkuyhteyksiä. Pohjoispuolinen Tasby e ja etelänpuolinen Granii e on molemmat rakenne u suunni elualueen rajalle as. Alueella ei ole yleistä kunnallistekniikkaa. Kunnallistekniikka on rakenne u pohjoisessa ja etelässä suunni elualueen rajalle as. Alueella on ton eja lukuuno ama a metsää. Laskuojan ympäristössä metsä on lehtomaista. Taasjärven rannat on merki y Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksessä kul uuriympäristön aluekohteeksi (419-1), jonka rakentamisessa saa aa olla arvokkaita ominaisuuksia ja paikallista merkitystä (arvotus 2-3), mu a puu eita esimerkiksi säilyneisyydessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen suunni elun lähtökoh na toimivat MRL:n 24 :n mukaisessa tarkoituksessa valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet (VAT), joista tätä asemakaavatyötä ohjaavat etenkin seuraavat asiakohdat: Yhdyskuntarakenne a kehitetään siten, e ä palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavute avissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, e ä henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuu a sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, e ä tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varaudu ava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Rii ävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmiste ava ton maan rii ävyys. Alueidenkäytön suunni elussa merki ävä rakentaminen tulee sijoi aa joukkoliikenteen, erityises raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. färre byggnader. Från Tasträskvägen öppnar sig en vy över Tasträsket. Kommunen äger inga strandområden på planområdet. Vid träskets strand ligger fas gheter som ägs av privata markägare samt fyra privatägda strandområden med bryggor, som enligt va enlagen är samfällda områden. Det nuvarande trafiknätet i planeringsområdet grundar sig på smala sandvägar. Vid stranden korsas området av Tasträskvägen som förgrenar sig i backiga tom örbindelser i riktning mot öster. Via Tasträskvägen kommer man ll Nya Borgåvägen (landsväg 170) samt ll västra sidan av Tasträsk. I riktning mot norr finns endast några sporadiska s gförbindelser. Tasbyvägen från norr och Granitvägen från söder har båda byggts ända fram ll planeringsområdets gräns. I området finns ingen allmän kommunalteknik. I norr och söder har kommunaltekniken byggts ut ända fram ll planeringsområdets gräns. Förutom de byggda fas gheterna finns det skog på området. Kring u allsdiket är skogen lundartad. I utredningen om kulturmiljö och byggnadsarv i Sibbo kommun har stränderna vid Tasträsket betecknats som regionobjekt för kulturmiljön (419-1). Sådan byggna on kan innehålla värdefulla egenskaper och vara av lokal betydelse (värdering 2 3) men eventuellt ha brister ll exempel då det gäller hur byggnaderna bevarats. Riksomfattande mål för områdesanvändningen Som utgångspunkter för planeringen fungerar de riksomfa ande målen för områdesanvändningen (RMO) enligt 24 i markanvändnings- och bygglagen, av vilka särskilt följande punkter styr de a detaljplanearbete: Samhällsstrukturen utvecklas så a tjänster och arbetsplatser är lä llgängliga för olika befolkningsgrupper och placeras i mån av möjlighet nära bostadsområden så a behovet av personbilstrafi k är så litet som möjligt. Trafi ksäkerheten förbä ras liksom be ngelserna för kollek vtrafiken och gång- och cykeltrafiken. Stadsregionerna utvecklas som balanserade helheter genom a stödja sig på befintliga centrum. Centrumen och särskilt deras centrumområden utvecklas ll områden med e mångsidigt utbud av tjänster, boendemöjligheter, arbetsplatser och fri dssysselsä ningar. Vid general- och detaljplanläggningen ska förberedelser göras för ökande stormar, störtregn och tätortsöversvämningar. I sy e a trygga en llräcklig bostadsproduk on ska man vid områdesanvändningen säkerställa a det finns llräckligt med tomtmark. 8

9 Voimassa oleva maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Itä- Uudenmaan maakuntakaavassa suunni elualue on osoite u taajamatoimintojen alueeksi (A). Taasjärven länsiranta on merki y virkistysalueeksi. Vid planeringen av områdesanvändningen ska betydande byggande placeras i områden med llgång ll kollek vtrafik, särskilt spårbunden trafik. Genom dimensioneringen av områdesanvändningen ska man förbä ra kollek vtrafikens verksamhetsbe ngelser och möjligheterna a ny ja kollek vtrafiken. Gällande landskapsplan I den av miljöministeriet fastställda landskapsplanen för Östra Nyland har planeringsområdet anvisats som e område för tätortsfunk oner med beteckningen A. Västra stranden av Tasträsket har anvisats för rekrea on. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (YM ) Söderkullan lähialueilta. Taasjärvi II:n kaava-alueen sijain kartalla on osoite u punaisella. / Utdrag ur landskapsplanen för Östra Nyland (MM ) över Söderkullas närområden. Planområdet Östra Tasträsk (T6) läge på kartan anges med rö. 9

10 Yleiskaava Sipoon yleiskaava 2025:n mukaises Söderkullan alue a on tarkoitus kehi ää voimakkaas. Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymässä lainvoimaisessa oikeusvaiku eisessa Sipoon yleiskaavassa 2025 kaava-alue on taajamatoimintojen alue a (A). Alueen halki on merki y yt/kk-merkinnällä yhdys e/ kokoojakatu, joka kiertää Taasjärven. Alueelta koilliseen päin on sähkölinjamerkintä. Alueella eteläpuolella on joukkoliikenteen kehi ämiskäytävä/yhteystarve-merkintä. Generalplan I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 ska Söderkulla utvecklas kra igt. I Generalplan för Sibbo 2025, som kommunfullmäk ge godkände och som är lagakra vunnen, är planområdet e område för tätortsfunk oner (A). Genom området har man med beteckningen yt/kk planerat en förbindelseväg/matargata som går runt Tasträsket. Från området finns en beteckning för en ellinje i riktning mot nordost. På sydsidan finns en beteckning för korridor för utveckling av kollek vtrafiken/ behov av kollek vtrafikförbindelse. Ote alueella voimassa olevasta Sipoon yleiskaavalla 2025 (kv ), asemakaava-alueen sijain raja u punaisella. Utdrag ur gällande Generalplan för Sibbo 2025(kfm ), detaljplaneområdets läge anges med röd avgränsing. Osayleiskaava Yleiskaavan pohjalta laaditaan oikeusvaiku eiset osayleiskaavat asemakaavoituksen pohjaksi. Pääosa suunni elualueesta kuuluu Sibbesborgin osayleiskaavaalueeseen. G22 Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus mennä käsi elyyn syksyllä Taasjärven itäpuolen kaavaluonnoksen ratkaisuilla voidaan tarkentaa alueen osayleiskaavan määräyksiä. Osayleiskaavaluonnoksessa suunni elualue on pääosin merki y rakentamisalueeksi, joka on luonteeltaan nykyisellään säilyvä alue. Olemassa olevien rakennusten korvaava ja korjausrakentaminen sallitaan. Alueen asemakaavoituksessa turvataan luonto- ja maisemaarvojen säilyminen. Suunni elualueen itäosa on merki y osayleiskaavaluonnokseen asuntoalueeksi. Merkintä sisältää alueen lähipalvelut ja lähivirkistysalueet. Delgeneralplan Som grund för detaljplaneringen utarbetas u från generalplanen delgeneralplaner med rä sverkan. Största delen av planeringsområdet hör ll Sibbesborg delgeneralplaneområde. G22 utkast ll delgeneralplan för Sibbesborg var framlagt Enligt plan ska förslaget ll delgeneralplan behandlas hösten Med lösningarna i planutkastet för östra Tasträsk kan bestämmelserna i delgeneralplanen för området preciseras. Planområdet är i huvudsak e byggnadsområde, som ska bevaras ll sin karaktär. Byggande som ersä er befintliga byggnader och repara onsbyggande llåts. Detaljplaneringen säkerställer bevarandet av natur- och landskapsvärdena. Östra sidan av planeringsområdet är e bostadsområde. Beteckningen omfa ar närservice och områden för närrekrea on. 10

11 Ote alueella voimassa olevasta Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksesta (kh ), asemakaava-alueen sijain raja u punaisella. Utdrag ur gällande Sibbersborg delgeneralplan (kommunstyrelsen ), detaljplaneområdets läge anges med röd avgränsing. 11

12 Asemakaava Suunni elualueelle ei ole laadi u asemakaavaa. Suunni elualue rajautuu kuitenkin asemakaavoite uun alueeseen, pohjoisessa Taasjärvi III asemakaavaan, kaavatyö nro T5 (kv ). Etelässä suunni elualue rajautuu asemakaavaan Pähkinälehdon laajennus osa A, kaavatyö nro T7A (kv ). Detaljplan En detaljplan har inte utarbetats för planeringsområdet. Planeringsområdet gränsar dock ll e område som har detaljplanerats, detaljplanen för Tasträsk III i norr, planarbete T5 (startat ). I söder gränsar planeringsområdet ll detaljplanen Utvidgning av Hassellunden del A, planarbete nr T7A (startat ). Ote Taasjärven ympäristössä voimassa olevista asemakaavoista. Taasjärven itäpuolen asemakaava-alueen (T6) sijain esite y punaisella. / Utdrag ur gällande detaljplaner kring Tasträsk. Detaljplaneområdet östra Tasträsk (T6) läge på kartan anges med röd avgränsing. Maanomistus Suunni elualue on pääosin yksityisessä, osin Sipoon kunnan omistuksessa. Aluetta koskevat sopimukset Yleiseksi katualueeksi muute avat alueet tulevat kunnan haltuun. Markägoförhållanden Planeringsområdet är ll största delen i privat ägo, delvis i kommunens ägo. Avtal gällande området Gatuområden som ändras ll allmänt gatuområde kommer i kommunens besi ning. 12

13 Kaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi Asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäy ö- ja rakennuslain edelly ämällä tavalla (MRL 9 ja MRA 1 ). Lisäksi arvioidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäy ötavoi eisiin sekä yleispiirteisen kaavojen ohjausvaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan suhteessa asete aviin tavoi eisiin. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksy ävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten kaavan tavoi eet ja sisältövaa mukset toteutuvat. Kaavan vaikutusten arvioin perustuu alueelta laadi aviin perusselvityksiin, käytössä oleviin muihin perus etoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtö etoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadi avien suunnitelmien ympäristöä muu avien ominaisuuksien analysoin in. Vaikutusten arvioinnissa verrataan esitetyn kaavaratkaisun mukaista lanne a nyky lanteeseen ja asete uihin tavoi eisiin. Vaikutuksia arvioidaan suunni elutyön aikana koko kaavaprosessin ajan ja se perustuu rii äviin lähtö lanteen etojen selvi ämiseen. Arvioidut vaikutukset kuvataan kaavaselostuksessa. Tässä työssä keskeisimpinä arvioidaan vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään veteen kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen liikenteeseen maisemaan Vaikutusalue Asemakaavalla on kaava-alue a laajempia vaikutuksia liikenteelliseen, virkistykseen ja mahdollises maisemaan ja rakennusmaan tarjontaan. Kaavan vaikutusalueen laajuus vaihtelee eri osatekijöiden osalta. Selvitykset Tehdyt selvitykset Maankäy ö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua rii äviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan laadinnan ja vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään muun muassa seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 2002 Söderkullan ympäristön perusselvitys ja osayleiskaavaluonnoksen arvioin, Maa ja vesi Oy, 1994 Sipoon Söderkullan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, Luontotutkimus Solonen Oy, 2000 Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympä- Planens konsekvensbedömning Planens konsekvensbedömning I samband med utarbetandet av detaljplanen utreds miljökonsekvenserna för genomförandet av planen på det sä som markanvändnings- och bygglagen förutsä er (Mark- ByggL, 9 och MarkByggF, 1 ). Dessutom bedöms planen i förhållande ll de riksomfa ande målen för områdesanvändningen samt med översiktliga planers styrningsverkan. Konsekvenserna bedöms i förhållande ll de mål som ställs. Konsekvensbedömningens uppgi är a stöda planberedningen och val av godtagbara planlösningar samt fungera som hjälp vid bedömningen av hur planens mål och innehållskrav förverkligas. Planens konsekvensbedömning grundar sig på basutredningar över området, på övrig llgänglig grundinforma on, utredningar, planer, terrängbesök, utgångsmaterial av intressenterna, utlåtanden och åsikter samt analysering av de egenskaper som förändrar miljön i planerna som utarbetas. I konsekvensbedömningen jämför man den presenterade planlösningen med nuläget och de uppställda målen. Konsekvenserna bedöms under planeringsarbetets gång under hela planläggningsprocessen och baseras på llräckliga utredningar av utgångssitua onen. De bedömda konsekvenserna beskrivs i planbeskrivningen. De centralaste konsekvenserna som bedöms i det här arbetet är konsekvenserna för: människornas levnadsförhållanden och levnadsmiljö mark- och berggrund va net växt- och djurarter samt naturens mångfald trafiken landskapet Konsekvensområde Jämfört med e planområde har en detaljplan vidare konsekvenser för trafik, rekrea on och eventuellt landskapet samt utbudet på byggnadsmark. Omfa ningen på planens konsekvensområde varierar för de olika delfaktorerna. Utredningar Gjorda utredningar Enligt 9 i markanvändnings- och bygglagen ska en plan basera sig på llräckliga undersökningar och utredningar. Som underlag för sammanställandet av planen och bedömningen av konsekvenserna används bland annat följande utredningar och planer: Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 2002 Söderkullan ympäristön perusselvitys ja osayleiskaa- 13

14 ristötutkimus Yrjölä Oy, 2006 Sipoon lepakkokartoitus Wermundsen Consul- ng Oy/Batcon Group, 2006 Länsi-Taasjärven asemakaavan rakenne avuusluokitus, Maa ja vesi Oy, 2002 Taasjärvi II asemakaavan luontoselvitys 2009 Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. Arkkiteh toimisto Lehto Peltonen Valkama Oy ja Ympäristötoimisto Oy, 2006 Sipoon eliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsul t Oy, 2006 ja 2010 Sipoon yleiskaava 2025 Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 Taasjärven Hulevesiselvitys, Sito Oy, 2015 Taasjärven perus lan selvitys ja kunnostussuunnitelma, Ramboll 2013 Taasjärven kunnostussuunni elu - sedimen selvitys, Ramboll, 2014 Selvitys Taasjärven itäpuolisen haja-asutusalueen jätevesien käsi elyn tasosta, Sipoon kunta 2015 Tehtävät selvitykset Kaavatyön yhteydessä tullaan tekemään ainakin seuraavat erillisselvitykset: Hulevesiselvitys Luontoselvitys Maisemaselvitys Kul uuriympäristö- ja rakennushistorian tarkastelu valuonnoksen arvioin, Maa ja vesi Oy, 1994 Sipoon Söderkullan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, Luontotutkimus Solonen Oy, 2000 Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2006 Sipoon lepakkokartoitus Wermundsen Consul- ng Oy/Batcon Group, 2006 Länsi-Taasjärven asemakaavan rakenne avuusluokitus, Maa ja vesi Oy, 2002 Taasjärvi II asemakaavan luontoselvitys 2009 Utredning om kulturmiljö och byggnadsarv i Sibbo kommun. Arkkiteh toimisto Lehto Peltonen Valkama Oy ja Ympäristötoimisto Oy, 2006 Sipoon eliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsul t Oy, 2006 ja 2010 Sipoon yleiskaava 2025 Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 Taasjärven Hulevesiselvitys, Sito Oy, 2015 Taasjärven perus lan selvitys ja kunnostussuunnitelma, Ramboll 2013 Taasjärven kunnostussuunni elu - sedimen selvitys, Ramboll, 2014 Selvitys Taasjärven itäpuolisen haja-asutusalueen jätevesien käsi elyn tasosta, Sipoon kunta 2015 Utredningar som ska göras Åtminstone följande separata utredningar kommer a göras i samband med planarbetet: Dagva enutredning Naturutredning Landksapsutredning Kultur- och bygghistorisk granskning Osalliset Osallisia ovat maanomistaja ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavaa saa aa huoma avas vaiku aa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunni elussa käsitellään. Tämän asemakaavatyön kannalta keskeisiä osallisia ovat: suunni elualueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajat ja asukkaat Itä-Taasjärven Kyläyhdistys ry kunnan hallintokunnat ja asiantun jatahot, kuten tekniikka- ja ympäristöosasto muut viranomaiset ja yhteistyötahot, kuten Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Uudenmaan ELY-keskus, Porvoon museo, Keravan Energia Oy, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä kunnan päätöksentekijät Intressenter Intressenter är markägarna och de vars boende, arbete eller andra förhållanden kan påverkas betydligt av planen. Intressenter är också de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas i planeringen. Centrala intressenter i detaljplanearbetet är: fas ghetsägare och invånare på planeringsområdet och områden som gränsar ll det Itä-Taasjärven Kyläyhdistys ry kommunens förvaltningsenheter och sakkunniga som avdelningen för teknik och miljö övriga myndigheter och samarbetsorgan som Räddningsverket i Östra Nyland, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland, Museiverket, Borgå museum, Kervo Energi, samkommunen för Tusbyregionens va enverk kommunens beslutsfa are 14

15 Vuorovaikutus Kaavoitusmene ely tulee järjestää ja suunni elun lähtökohdista, tavoi eista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa edo aa niin, e ä osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallises tai suullises mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa asemakaavatyöhön lii yvää palaute a sähköpos tse, kirjeitse tai puhelimitse kaavoituksesta vastaavalle kunnan edustajalle. Kaavan laa jaa voi myös tulla tapaamaan Kuntalaan, sopimalla tapaamisajasta kuitenkin etukäteen. Aloitusvaihe Asemakaavatyö käynnistyy kaavatyön kuulu amisella vireille, työn ohjelmoinnilla sekä osallistumis- ja arvioin suunnitelman laadinnalla (MRL 63 ). Osallistumis- ja arvioin suunnitelma asetetaan julkises nähtäville Sipoon pääkirjastoon (Pohjoinen Koulu e 2, Nikkilä), Söderkullan kirjastoon (Amiraalin e 2) 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan voi tutustua myös kunnan internetsivuilla koko kaavaprosessin ajan. Osalliset voivat antaa palaute a osallistumis- ja arvioin suunnitelman rii ävyydestä ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palau een pohjalta kaavaprosessin aikana. Suunnitelmaa koskevissa puu eellisuuksissa pyydetään kääntymään ensisijassa kunnan edustajien puoleen. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan tekemistä muutoksista huolimatta OAS:n puu eelliseksi, on hänellä mahdollisuus esi ää Uudenmaan ELY-keskukselle neuvo elun käymistä osallistumis- ja arvioin suunnitelman rii ävyydestä ennen kaavaehdotuksen ase amista julkises nähtäville (MRL 64 ). Asemakaavan käynnistysvaiheen viranomaisneuvo elu järjestetään Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa (MRL 66 ja MRA 18 ), mikäli ELY-keskus näkee sen tarpeelliseksi. ELY arvioi neuvo elun tarve a tämän osallistumis- ja arvioin suunnitelman perusteella. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan kaava-alue a koskien kaavaluonnos. Tässä kaavahankkeessa luonnoksen valmisteluun voi osallistua usealla tavalla. Suunni elija on tava avissa Söderkullan kirjastossa klo Lisäksi suunni elijan kanssa voi sopia erillisiä tapaamisia sekä olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpos tse. Söderkullan kirjastoon kootaan materiaalia myös itsenäises tutustu avaksi. Lisäksi edotuslistan kau a järjestetään työpajamaisia tapaamisia maanomistajien kanssa. Växelverkan Planläggningsförfarandet samt informa onen om utgångspunkterna, målen och eventuella alterna v för planeringen ska ordnas så a intressenterna har möjlighet a delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skri ligen eller muntligen u ala sin åsikt om saken (MarkByggL, 62 ). Intressenterna har under hela planläggningsarbetets gång möjlighet a ge respons angående detaljplanearbetet per e-post, brev eller telefon ll kommunens representant som svarar för planläggningen. Man kan också komma ll Sockengården och träffa planens beredare, bara man kommer överens om en besöks d på förhand. Startskedet Detaljplanearbetet startar när planarbetet kungörs anhängigt, arbetet planeras samt programmet för deltagande och bedömning utarbetas (63 MarkByggL). Programmet för deltagande och bedömning framläggs offentligt i Sibbo huvudbibliotek (Norra Skolvägen 2, Nickby)och i Söderkulla bibliotek (Amiralsvägen 2) i 30 dagar. Under hela planprocessen är det även möjligt a bekanta sig med programmet för deltagande och bedömning på kommunens webbplats. Intressenterna kan ge respons på huruvida programmet för deltagande och bedömning är llräckligt och programmet kan komple eras utgående från den erhållna responsen under planprocessen. Angående bris älligheter i programmet ombes intressenten i första hand vända sig ll kommunens representanter. Såvida intressenten anser a PDB for arande är bris älligt, trots kontakt med kommunen och kommunens ändringar i programmet, har han möjlighet a för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland föreslå samråd om huruvida programmet för deltagande och bedömning är llräckligt innan planförslaget läggs fram (MarkByggL, 64 ). Startskedets myndighetssamråd om detaljplanen ordnas llsammans med NTM-centralen i Nyland (66 Mark- ByggL och 18 MarkByggF) hösten 2015 ifall NTM-centralen anser a det är nödvändigt. NTM-centralen bedömer behovet av e samråd u från programmet för deltagande och bedömning. Beredningsskedet I beredningsskedet upprä as e planutkast för planområdet. Man kan delta i utarbetandet av planutkastet på olika sä. Planeraren är anträ ar i Söderkulla bibliotek kl Dessutom kan man komma överens om separata möten med planeraren samt ta kontakt per telefon eller e-post. I Söderkulla bibliotek finns också material för den som självständigt vill bekanta sig med planarbetet. Via infolistan ordnas också möten med markägaren i workshop-anda. 15

16 Kaavaluonnos asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan ja Söderkullan kirjastolle 30 päivän ajaksi. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esi ää mielipiteensä kaavaluonnoksesta ja mahdollisesta muusta kaavan valmisteluaineistosta nähtävillä olon aikana (MRL 62 ja MRA 30 ). Viranomaistahoilta ja tarvi avilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa järjestetään ns. kaavanäy ely. Tässä kaikille avoimessa yleisö laisuudessa esitellään kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa, ja osallisilla on mahdollisuus esi ää niitä koskevia kannanottoja sekä käsityksiä suunnitelman vaikutuksista. Ehdotusvaihe Asemakaavaehdotus asetetaan julkises nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 27 ). Nähtävillä oloaikana osalliset voivat jä ää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Tarvi avilta viranomaistahoilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot (MRA 28 ). Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan kunnan perusteltu vas ne. Kaavaehdotukseen tehdään muistutusten ja lausuntojen perusteella mahdollises muutoksia ennen sen lopullista käsi elyä. Mikäli tehtävät muutokset ovat oleellisia, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Jos muutoksia ei tarvita tai ne eivät ole olennaisia, korja u asemakaavaehdotus viedään hyväksymiskäsi elyyn. Tarvi aessa järjestetään viranomaisneuvo elu. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy valtuusto maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi vali aa kirjallises Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kulu ua hyväksymisestä, mikäli siitä ei valiteta. Kaava tulee voimaan, kun siitä on kulute u niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Alustava aikataulu Kaavatyön tavoi eellisen aikataulun mukaises osallisten kannalta tärkeimmät osallistumis- ja vuorovaikutusajankohdat ovat seuraavat: Planutkastet framläggs offentligt i Sockengården och i Söderkulla bibliotek under 30 dagars d. Intressenter och kommunens medlemmar har möjlighet a framföra sin åsikt om planutkastet och eventuellt övrigt beredningsmaterial för planen under den för framläggandet (Mark- ByggL 62 och MarkByggF 30). Från myndigheter och andra behövliga parter (t.ex. föreningar) begärs utlåtanden om beredningsmaterialet. Planutkastet med llhörande material presenteras vid en planutställning. I de a möte som är öppet för allmänheten presenteras planutkastet och annat beredningsmaterial, och intressenterna har möjlighet a framföra sina ställningstaganden och uppfa ningar om planens konsekvenser. Förslagsskedet Förslaget hålls offentligt framlagt under 30 dagar (Mark- ByggL, 65 och MarkByggF, 27 ) och under den den har intressenterna rä a göra en skri lig anmärkning mot planförslaget. Utlåtande om förslaget ll detaljplan ska begäras av behövliga myndigheter (MarkByggF, 28 ). Kommunen ger si mo verade bemötande ll anmärkningarna och utlåtandena. På basis av anmärkningarna och utlåtandena görs eventuella ändringar i planförslaget före den slutliga behandlingen. Om planförslaget ändras väsentligt ska det läggas fram på ny. Om inga ändringar görs eller om de inte är väsentliga, behandlas det korrigerade planförslaget av markanvändningssek onen som föreslår a det ska godkännas av kommunstyrelsen. Vid behov anordnas e myndighetssamråd. Godkännande Fullmäk ge godkänner detaljplanen enligt markanvändningssek onens och kommunstyrelsen förslag. Man kan besvära sig över fullmäk ges beslut ll Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare ll högsta förvaltningsdomstolen. Beslutet om planens godkännande vinner laga kra cirka sex veckor e er beslutet, ifall inget besvär över beslutet lämnats. Planen träder i kra då den har kungjorts så som kommunala llkännagivanden i kommunen publiceras. Preliminär tidtabell De vik gaste dpunkterna för deltagande och växelverkan är enligt den målinriktade dtabellen för planarbetet följande: 16

17 Kaavoitusprosessi / Planläggningsprocess Vaikutusmahdollisuus / Möjlighet att påverka Aloitusvaihe / Startskedet 4-6/2016 TAVOITTEET JA VUOROVAIKUTUKSEN TAVAT MÅLEN OCH SÄTTEN FÖR VÄXELVERKAN Osallistumis- ja arvioin suunnitelman laa minen Vireilletulosta kuulu aminen Program för deltagande och bedömning utarbetats Anhängiggörandet av planen kungörs Maanomistajatyöpaja ja kar akysely Erikseen sovi avat tapaamiset kaavoi ajan kanssa Tiedotusllistalle ilmoi autuminen ja palau een antaminen osallistumis- ja arvioin suunni telmasta kaavan laa jalle mahdollista koko kaavahankkeen ajan. Workshop för markägaren och kartenkäten anslutning ll informa onslistan och respons på programmet för deltagande och bedömning ges ll planens utarbetare under hela planeringsprocessen. Valmisteluvaihe / Beredningsskedet 7-10/2016 Selvitysten laa minen Kaavaluonnoksen/-luonnosten laa minen Maankäy öjaoston käsi ely ja nähtävilläoloaika 30 vrk Utredningar görs Planutkastet/-utkasten utarbetas behandling i markanvändningssek onen och planutkastet/-utkasten läggs fram 30 dgn Tiedotuslistan ak iviryhmä Erikseen sovi avat tapaamiset kaavoi ajan kanssa Kaavanäy ely, alustavas syyskuussa 2016 Mahdollinen kar akysely kaavaluonnoksesta ja valmisteluaineistosta Virallisen mielipiteen esi äminen kaavaluonnoksesta. Gruppen ak va från informa onslistan Träffar med planeraren Planutställning, preliminärt i september 2016 Möjligen kartenkät om planutkastet och övrigt beredningsmaterial Ehdotusvaihe / Förslagsskedet 11/2016- Kaavaehdotuksen laadinta Maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen käsi ely (jaosto ase aa nähtäville vaikutuksiltaan vähäiset kaavat) Kaavaehdotus virallises nähtävillä Planförslaget utarbetas Behandling i markanvändningssek onen och kommunstyrelsen (sek onen lägger fram planer som har ringa verkningar) Planförslaget läggs fram offentligt Muistutuksen jä äminen kaavaehdotuksesta. Tarkemmat edot muusta vuorovaikutuksesta lähempänä ajankohtaa kunnan verkkosivuilta, asiakaspalvelusta ja suunni elijalta. Anmärkningar kan lämnas in om planförslaget. Närmare informa on om kommande växelverkan kan ges av kundbetjäningen. Hyväksymisvaihe / Godkännande 2017 Maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen käsi ely (vaikutuksiltaan vähäiset kaavat hyväksyy jaosto) Valtuusto hyväksyy kaavan Behandling i markanvändningssek onen och kommun - styrelsen (planer som har ringa verkningar godkänns av sek onen) Fullmäk ge godkänner planen Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa valitusoikeus on rajoite u (MRL 191 ). Möjlighet a besvära sig över beslutet om godkännande ll Helsingfors förvaltningsdomstol. Vid ändringar av detaljplaner som är ringa ll sina verkningar är besvärsrä en begränsad (MBL 191 ). 17

18 Tiedottaminen Lähtökohtana edo amisessa on, e ä niillä, joita kaavatyö koskee on mahdollista seurata suunni elua ja osallistua siihen. Kaavan etenemisen ja osallistumisen virallisista vaiheista ilmoitetaan paikallislehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland), kunnan internet-sivuilla ( > Asuminen ja ympäristö > Kaavoitus > Asemakaavat > T6 ) ja ilmoitustauluilla Kuntalassa sekä Söderkullan kirjastossa. Lisäksi edotetaan kaavan uu skirjeen laajille. Kaavatyön verkkosivuille ja Söderkullan kirjastoon koostetaan kaavaa koskevaa aineistoa. Lisäksi kaikissa vaiheissa suunni elijan voi olla yhteydessä sähköpos tse ja puhelimitse. Myös uu skirjeen laajaksi voi ilmoi autua kaavoi ajalle. Asemakaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen tehneille ja yhteys etonsa jä äneille toimitetaan kunnan perusteltu kannano o (ns. vas ne) muistutukseen. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään eto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallises pyytäneet ja ovat jättäneet yhteys etonsa. Kaavahankkeeseen lii yvä vuorovaikutus on pyri y pitämään monipuolisena, jo a niin alueella asuvat kuin etäämpää osallistuvilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet. Osallistuminen pyritään mahdollistamaan sekä interne n kau a e ä paperisena. Kuulutukset Kaavaa koskevat kuulutukset julkaistaan Sipoon kunnan ilmoituslehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland), Sipoon kunnan internet-sivuilla ( ja ilmoitustaululla (Kuntala, Söderkullan kirjasto). Information Utgångspunkten i informa onen är a de som berörs av planarbetet ska ha möjlighet a följa med planeringen och delta i den. Om skeden som är officiella annonseras i lokal dningarna (Sipoon Sanomat och Östnyland), på kommunens webbplats ( > Boende och miljö > Planläggning > Detaljplaner > T6) och på den officiella anslagstavlan i Sockengårdenoch Söderkulla biblioteket.om llställningarna meddelas dessutom de som beställt plansens nyhetsbrev. På planens webbsida och i Söderkulla bibliotek sammanställs material som berör planen. Dessutom kan man kontakta planeraren, per e-post eller telefon, under hela processen. Man kan ansluta sig ll informatonslistan genom a kontakta planläggaren. De som gjort en anmärkning mot detaljplanförslaget och som skri ligen har begärt det och sam digt uppge sin adress ska underrä as om kommunens mo verade ställningstagande (bemötande) ll den framförda anmärkningen. Informa on om godkännande av planen sänds ll de kommunmedlemmar samt de som gjort en anmärkning och som när planen var framlagd begärde det skri ligen och sam digt uppgav sin adress. Man har strävat e er a all växelverkan som rör planprojektet är så mångsidig som möjligt, så a såväl de som bor i området som de som deltar från e längre avstånd har likvärdiga möjligheter. Man strävar e er a det ska vara möjligt a delta både på internet och genom a fylla i papper. Kungörelser Kungörelser om planen publiceras i Sibbo kommuns annons dningar (Sipoon Sanomat och Östnyland), på Sibbo kommuns webbplats ( och på anslagstavlan (Sockengården, Söderkulla biblioteket). 18

19 Yhteyshenkilöt Lisä etoja asemakaavatyöstä antaa: Sipoon kunta: Ma Kanerva, kaavoituspäällikkö puh. (09) Satu Onnela, kaavoi aja ( as ) puh. (09) satu.onnela@sipoo.fi Mirva Talusén ( alkaen) mirva.talusen@sipoo.fi p Pos osoite: Sipoon kunta, Kehitys- ja kaavoituskeskus, PL 7, Sipoo Käyn osoite: Kuntala, Iso Kylä e 18, Sipoo (Nikkilä) Förfrågningar Tilläggsuppgi er om detaljplaneändringen ges av: Sibbo kommun: Ma Kanerva, planläggningschef n (09) fornamn.e ernamn@sibbo.fi Satu Onnela, planläggare ( ll ) n. (09) satu.onnela@sibbo.fi Mirva Talusén (från ) mirva.talusen@sibbo.fi p Postadress: Sibbo kommun, Utvecklings- och planläggningscentralen PB 7, Sibbo Besöksadress: Sockengården, Stora Byvägen 18, Sibbo (Nickby) Tarkistukset Yleiskaava- ja osayleiskaavakar ojen seli eiden sijain vaihde u oikein päin sivulla 10-11, maakuntakaavakartan selite ä suurenne u sivulla 9 Päivite y kaavoii ajan yhteys etoja. Ändringarna Nyckeln för generalplanen och delgeneralplanen ändrats ll rä a platsen på sidan 10-11, nyckel för landskapsplanen för Östra Nyland förstorats på sidan 9. Kontaktuppgi erna uppdaterats. Rapor n ilmakuvat:ja valokuvat Sipoon kunta Rapor n on laa nut Satu Onnela Flygbilder och fotografier: Sibbo kommun Rapporten har utarbetats av Satu Onnela