4 Merkintätavat. 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 Merkintätavat. 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen"

Transkriptio

1 Tampereen ammattikorkeakoulu 50 (65) 4 Merkintätavat 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen Korkeakouluissa opinnäytetyön kirjoittamisessa yleinen periaate on se, että opiskelija aiempia töitä selostamalla ja arvioimalla valmistaa tietä omalle opinnäytetyölleen sekä antaa tunnustuksen aiemmin samasta asiasta kirjoittaneille (Hirsjärvi ym. 2000: 327). Opinnäytetöissä käytetyt lähteet tulee sen vuoksi tuoda ilmi tekstissä lähdeviitteillä, ja lähdeluettelossa nämä lähdeviitteet on avattava. Lähdeviitteiden avaaminen tarkoittaa sitä, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikista työssä käytetyistä lähteistä tarkat tiedot. Näiden tietojen avulla kuka tahansa lukija, esimerkiksi myöhemmin opinnäytetyötä aloittava opiskelija, voi löytää omaa aihettaan käsittelevää kirjallisuutta. Liitteessä 2 on esimerkkejä erilaisista lähteistä ja niiden merkintätavoista tekstissä ja lähdeluettelossa. Seuraavassa käydään läpi viittaustekniikan ohjeita yksityiskohtaisemmin. Viittaustekniikassa on jonkin verran alakohtaisia eroja, eikä mitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa ole olemassa. Näistä yksityiskohdista opiskelija voi keskustella tarkemmin ohjaajansa kanssa. Seuraavat ohjeet ovat yleisluontoisia ja niitä voi ohjaajan ohjeiden mukaan tarvittaessa soveltaa. Tekstissä lähdeviite täytyy merkitä sekä suoraan lainaukseen (sitaattiin) että referoituun, omin sanoin kerrottuun, lainaukseen. Toiselta lainattua ajatusta ei saa esittää omana ajatuksenaan. Tekstiin laitetun lähdeviitteen täytyy olla niin tarkka, että lukija sen perusteella löytää lähdeluettelosta julkaisun, josta lainaus on otettu. Lähdeluettelosta lukijan on tarkoitus löytää riittävät bibliografiset tiedot kaikista lähteistä, joihin opinnäytetyössä viitataan. Tämä tarkoittaa Hirsjärven ym. mukaan (2000: 327) käytännössä sitä, että lähdeviitteen ja lähdeluettelon välillä on tiukka vastaavuus: viitteen pitää ohjata lukija vaivattomasti lähdeluettelon oikeaan kohtaan. Lähdeluetteloon merkitään vain se kirjallisuus, jota kirjoittaja on todella käyttänyt työssään ja johon hän on kirjoituksessaan viitannut. Lukijan täytyy voida myös lähdeviitteiden perusteella päätellä, mikä on muilta lainattua tietoa, mikä taas kirjoittajan omaa ajattelua. Tämän vuoksi ajatusten esittäjä on suositeltavaa laittaa esiin virkkeiden tarkkuudella. Viitteen ja pisteen paikka Lähdeviite sijoitetaan otsikon loppuun, jos koko otsikon jakso perustuu samaan lähteeseen. Näin laajojen lainausten tarpeellisuutta tulee kuitenkin tarkkaan harkita. Viitteen paikka on kappaleen viimeisen pisteen jäljessä, kun koko kappale perustuu samaan lähteeseen. Kun kappaleen useammassa virkkeessä käytetään lähteestä saatua tietoa, lähdeviite merkitään viimeisen lähdettä referoivan virkkeen jälkeen virkkeen pisteen perään, ja sulkeisiin ennen loppusulkumerkkiä laitetaan vielä piste. Kun

2 Tampereen ammattikorkeakoulu 51 (65) vain yhdessä virkkeessä viitataan lähteestä poimittuun ajatukseen, lähdeviite sijoitetaan virkkeen pisteen edelle, eikä lähdeviitteen sisällä ole pistettä. Jos juoksevassa tekstissä käytetään lähteen kirjoittajan nimeä, voidaan lähdeviite merkitä kuten edellä kerrottiin. Toinen mahdollisuus on merkitä lähdeviite heti kirjoittajan nimen perään, mutta tällöin on sopivilla lauserakenteilla, pronomineilla yms. pidettävä huolta siitä, että viittaus kohdistuu oikeaan tekstin kohtaan (ks. kohta Tekstiviitteet). Lähdeviitteet tehdään joko tekstiviitteinä niin kuin edellä on selostettu tai alaviitteinä. Tekstiviitteitä käytettäessä lähdeviite kirjoitetaan tekstiin joko kokonaan sulkeissa tai osittain lauseyhteyteen liittäen. Lähdeviitteessä mainitaan tekijän nimi tai sen puuttuessa teoksen tai kirjoituksen nimi, lähteen julkaisuvuosi ja sivu tai sivut. Lähdeviitteet voidaan tehdä vaihtoehtoisesti alaviitteinä. Alaviite merkitään sivuittain juoksevalla numeroinnilla: numero viitesanan jälkeen (yläindeksi/superscript) ja sama numero ja lähdeviite sivun alareunaan. Nämä viittaukset erotetaan viivalla muusta tekstistä. Lähdeviitteiden käyttämisessä tulee olla johdonmukainen, toisin sanoen pitää käyttää jompaakumpaa tapaa kautta linjan, esimerkiksi siten, että merkitsee viittaukset lainauksiin tekstiviitteiksi ja selittää termejä tai antaa niihin liittyvää - mutta varsinaisen työn ulkopuolista - tietoa alaviitteissä. Hirsjärven ym. (2000: 329) antaman ohjeen mukaan perussääntönä pidetään sitä, että lukijan tulisi voida helposti löytää ne sivut, joilta tieto on peräisin. Sivujen tarkkuudella täytyy merkitä suorat lainaukset, viittaukset toiselta saatuihin taulukoihin, kuvioihin ja kaavoihin sekä erilaisiin väitteisiin, ehdotuksiin tai lausumiin, toisin sanoen sellainen tietoaines, joka selvästi kytkeytyy jonkun toisen tekemisiin tai sanomisiin. Sivunumeroiden merkitseminen lähdeviitteeseen tuottaa vaikeuksia silloin, kun viitataan koko julkaisuun, ei jollekin yksittäiselle sivulle. Tällöin luonnollisesti riittää tekijän nimi (tai tekijättömistä lähteistä julkaisun nimi) ja kirjoituksen julkaisuvuosi. Kuvioihin, taulukoihin ja liitteisiin viitataan tekstin seassa sulkeissa olevalla tiedolla (Kuvio 1, Liite 2) tai mainitsemalla varsinaisessa tekstissä viittauskohta, esimerkiksi: Kuviossa 22 pisteiden määrä kertoo - -. Tekstiviitteet Kun lainaus ei ole sanatarkka, ei lainausmerkkejä käytetä. Tällöin lainaus voidaan aloittaa mainitsemalla kirjoittajan tai haastatellun nimi. Jos referoitu osuus on muutaman virkkeen mittainen, virkkeet sidotaan viittauksilla toisiinsa. Referoinnin jatkuminen osoitetaan toistamalla siteeratun nimeä tai käyttämällä sopivaa pronominia: Tähän seikkaan kiinnittää huomiota myös Hakala (1998: 29-37), joka on pannut merkille, että. Hän mainitsee myös. Kun kirjoittajia on kaksi, juoksevassa tekstissä mainitaan aina molempien tekijöiden nimet, väliin tulee ja-sana, mutta lähdeviitteessä, samoin kuin lähdeluettelossa, nimien välissä käytetään &-merkkiä, esimerkiksi: Luostarinen ja Väliverronen valottavat teoksessaan mm. akateemisia puhetapoja (Luostarinen & Väliverronen 1991: 49-75).

3 Tampereen ammattikorkeakoulu 52 (65) Alkuperäinen lähde toissijaisessa lähteessä Jos kirjoittajia on kolme tai useampia, ensimmäisellä kerralla juoksevassa tekstissä mainitaan kaikkien nimet, seuraavilla kerroilla vain ensimmäisen nimi ja lyhenne ym. Kun tekijöitä on kuusi tai useampia, käytetään myös ensimmäistä kertaa mainittaessa juoksevassa tekstissä vain ensimmäisen kirjoittajan nimeä ja lyhennettä ym: Alkula, Pöntinen ja Ylöstalo (1994: 56) ovat tulkinneet.alkula ym. (1994: 75) ovat myös esittäneet. Mikäli kirjoittajaa ei ole mainittu (esimerkiksi aikakauslehden artikkelissa), viitataan tekstin otsikkoon (ks. sanomalehtiartikkelit, tarkemmin ). Kanta-asiakaskorttien merkitys ja tavoitteet pitäisi tehdä selviksi myös henkilökunnalle (Katse tuttuun 1996: 22). Joskus käytetyssä lähteessä viitataan johonkin toiseen, alkuperäiseen lähteeseen. Tällöin paras tapa on hankkia kyseinen alkuperäinen lähde käsiinsä ja viitata suoraan siihen. Näin ei ole toissijaisen lähteen kirjoittajan tulkinnan varassa siitä, mitä alkuperäisessä tekstissä on sanottu. Lisäksi alkuperäinen asiayhteys tulee varmistettua. Jos alkuperäistä lähdettä ei kuitenkaan käytetä, se voidaan sijoittaa alaviitteeksi täydellisine viitetietoineen. Koska alkuperäistä lähdettä ei tässä tapauksessa ole itse luettu, ei sitä myöskään laiteta työn varsinaiseen lähdeluetteloon. Mielikuvat muodostuvat kolmella eri tasolla: puhdas mielikuva, pysyvä mielikuva ja sisäinen totuus (Lahtinen, Isoviita & Hytönen 1995: 102) 1. Suorat lainaukset Suorat lainaukset eli sanasta sanaan lainatut osat liitetään tekstiyhteyteen lainausmerkeissä. Pitemmät sitaatit voidaan sisentää. Sitaatin lähdeviitetiedot pannaan kaarisulkeisiin (kirjoittaja, julkaisuvuosi, kaksoispiste ja sivu/sivut) niin kuin esimerkeissä a, b ja c. Pisteen paikka sulkumerkkejä ennen tai niiden jälkeen kannattaa panna merkille: Kun sitaatti käsittää useampia virkkeitä, viimeinen lainattu virke päättyy isoon välimerkkiin, jonka jälkeen kirjoitetaan lainausmerkit (ks. esimerkki a). Tällaisen itsenäisen lähdeviitelausekkeen loppuun ennen oikeanpuoleista kaarisulkua merkitään piste. Kun sitaatti on yhden virkkeen pituinen, virkkeen piste laitetaan lainausmerkkien jälkeen (ks. esimerkki b). Kun lähdeviite liittyy sanaan tai sanontaan, lähdeviite liitetään tekstiin heti lainauksen jälkeen (ks. esimerkki c). a Viittaus edellisiin virkkeisiin: Palkkiot huomataan helpommin oikeudenmukaisiksi, jos ne on sidottu työsuoritukseen. Suoritukseen sidottu palkkiojärjestelmä ei kuitenkaan itsestään takaa oikeudenmukaisuutta. (Ruohotie 1990: 24.)

4 Tampereen ammattikorkeakoulu 53 (65) b Viittaus yhteen virkkeeseen: Mikään organisaatio ei ole turvassa jäykistävien ja kaavamaisten toimintatapojen syntymiseltä (Järvinen 1998: 51). c Viittaus vain edeltävään sanaan tai sanontaan: Järvisen mielestä jokainen ihminen pyrkii toimimaan niin, että voi kokea itse määräävänsä omasta toiminnastaan (Järvinen 1998: 22). Suoran lainauksen sisällä oleva lainaus pannaan puolilainausmerkkeihin. Milloin suora lainaus on asiaan kuuluva ja sitä kannattaa käyttää? Perusteltua suoran lainauksen käyttäminen on Hirsjärven ym. (2000: 336) mukaan silloin, kun tiedon referoiminen omin sanoin ei ole mahdollista tai mielekästä, ts. jos 1. alkuperäisessä tekstissä asia on ilmaistu niin ytimekkäästi ja vakuuttavasti, että se toisin sanottaessa menettäisi tarkkuutensa tai ehkä jopa vääristyisi 2. kirjoittaja haluaa kommentoida, kiistää tai eritellä toisen ajatuksia. Lyhyt (alle neljä täyttä riviä) suora lainaus merkitään aina lainausmerkkien sisään, ja se kirjoitetaan täsmälleen siinä muodossa kuin alkuperäinen teksti, ts. sana sanalta ja välimerkki välimerkiltä samanlaiseksi. Suoran lainauksen sisällä oleva lainaus merkitään niin, että alkuperäiset lainausmerkit korvataan puolilainausmerkeillä. Sanojen pois jättämiset merkitään kahdella peräkkäisellä ajatusviivalla. Virkkeen sisään sijoitettavan suoran lainauksen alussa ei sanojen pois jättämistä osoiteta, vaan lainaus liitetään kerronnallisin keinoin muuhun tekstiin. (Hirsjärvi ym. 2000: 337.) Pitkä suora lainaus (neljä täyttä riviä tai pitempi) on tapana sisentää sarkaimen verran vasemmasta reunasta. Sisentäminen osoittaa, että kysymyksessä on suora lainaus, joten lainausmerkkejä ei tarvita. Jos sisennettyyn suoraan lainaukseen sisältyy lainaus, sen ympärillä olevia lainauksia ei tarvitse muuttaa puolilainausmerkeiksi. Myös sisennetyn suoran lainauksen yhteyteen merkitään aina lähdeviite joko edellä olevaan tekstiin tai lainauksen perään. Viitemerkinnässä tulee tällöin olla aina sivunumero(t). Lainauksen tulee tietenkin olla luonteva osa kerrontaa. (Hirsjärvi ym. 2000: 337.) Jos on aiheellista lisätä sana tai sanoja tai selventää vaikka pronominiviittausta suorassa lainauksessa, nämä selventävät osat merkitään hakasulkeisiin [ ] (Hirsjärvi ym. 2000: ). Esimerkkinä tällaisesta tarpeellisesta selvennyksestä on Keson (1999: 197) tekstistä suora lainaus, joka on alkuperäisessä muodossaan, niin kuin se on kirjoitettu väitöskirjan sivulle: Se oli vuonna Kunnes huomattiin, että se [Redigo] ei ole mikään myyntimenestys: se lentoartikkeli, jonka ympärille voidaan suuri tulevaisuus saada siinä lentotoiminnassa koulukoneet. Siinä yhteydessä ruvettiin miettimään, mitä sitten tehdään.

5 Tampereen ammattikorkeakoulu 54 (65) Vieraskielinen suora lainaus 4.2 Lähteet luetteloon Hakasulkeiden sisään merkitään myös lainauksessa oleva selvä virhe heti virheen jälkeen huutomerkillä tai merkinnällä sic, siis [!] tai [sic]. Latinan sana sic tarkoittaa tosiaan näin, todella tällä tavalla. (Hirsjärvi ym. 2000: 337.) Vieraskielisen suoran lainauksen voi sijoittaa alaviitteeksi lainausmerkkeihin, jos alkuperäisen vieraskielisen tekstin esittäminen on jostakin syystä olennaista. Tarkkaan ottaen käännös ei enää ole suora lainaus ja sen voi laittaa varsinaiseen tekstiin ilman lainausmerkkejä. Jos kyseessä on esimerkiksi haastattelusitaatti, se voidaan sijoittaa alkuperäiskielisenä myös varsinaiseen tekstiin. Myös esimerkiksi termien tai käsitteiden alkuperäiskieliset määrittelyt voi tarvittaessa sijoittaa varsinaiseen tekstiin. Kaikki vieraskieliset sitaatit tai niiden merkitys tulee kuitenkin ilmaista myös varsinaisen tekstin kielellä. Ylipäätään eri kielien sekoittamista varsinaisessa tekstissä tulisi välttää. Opiskelijoilla on usein vaikeuksia ymmärtää teorian ja metodologian tärkeys hyvien liiketaloudellisten opinnäytteiden laatimisessa (Ghauri, Grønhaug & Kristianslund 1995: 1). 2 Kaiken kaikkiaan suorien lainausten käyttöä on tarkkaan harkittava, sillä opinnäytetyössä ei niinkään ole tarkoitus suoraan lainata jo olemassa olevaa tietoa sellaisenaan, vaan referoida, analysoida ja soveltaa tätä tietoa kulloinkin käsillä olevassa tehtävään. Tämän tulisi näkyä myös kirjoitetussa tekstissä Yleisohjeita Lähdeluettelo laitetaan opinnäytetyön loppuun ennen liitteitä. Siinä ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä työssä käytetyt lähteet. Lähdeluetteloon merkitään vain se kirjallisuus, jota kirjoittaja on todella käyttänyt työssään ja johon hän on kirjoituksessaan viitannut (Hirsjärvi ym. 2000: 327). Teoksista ilmoitetaan bibliografiset tiedot siinä muodossa kuin ne esiintyvät nimiölehdellä. Myös alaotsikot on tapana merkitä lähdeluetteloon. Jos alaotsikkoa ei ole nimiölehdellä erotettu pääotsikosta millään välimerkillä, laitetaan pääotsikon perään kaksoispiste ja alaotsikko aloitetaan tavallisesti pienellä alkukirjaimella. Jos taas pääotsikko loppuu nimiölehdellä johonkin välimerkkiin, lähdeluettelossa käytetään samaa välimerkkiä. (Hurtta & Peltola 1997: 63.) Lähdeluettelon otsikoksi kirjoitetaan Lähteet. Jos teoksen tiedot lähdeluettelossa eivät mahdu yhdelle riville, seuraavat samaan lähteeseen kuuluvat tiedot sisennetään. Samaan lähteeseen kuuluvien rivien riviväliä

6 Tampereen ammattikorkeakoulu 55 (65) voidaan myös tihentää. (Hurtta & Peltola 1997: 63.) Sukunimeä ei tarvitse kirjoittaa suuraakkosin. Lähdeluettelosta voidaan nähdä, kuinka ajantasaista alan tuntemusta kirjoittaja on käyttänyt. Hyvin laaditusta lähdeluettelosta lukija löytää itseään kiinnostavat tai itselleen tarpeelliset lähteet. Lähteiden ja tekstissä ilmoitetun viittauksen vastaavuus edellyttää täsmällisiä ja ymmärrettäviä tietoja lähteistä. (Hirsjärvi ym. 2000: ) Erilaisista lähteistä tarvitaan lähdeluetteloa varten mm. seuraavia tietoja kunkin lähdetyypin mukaisesti: tekijä(t), toimittaja(t) julkaisuvuosi (copyright-vuosi) kirjoituksen nimi suomentaja (jos saatavilla käännetyissä teoksissa) käytetty painos (jos saatavilla useita) julkaisija (kustantaja) tai konferenssin järjestäjä julkaisupaikka (kustantajan kotipaikka) koko teoksen toimittaja teoksen nimi sivut, joilla artikkeli on toimitetussa teoksessa tai aikakausjulkaisussa sarjanimeke ja numero sarjassa lehden nimi vuosikerran (volyymin) numero lehden numero (merkitään usein vuosikerran jälkeen) konferenssin nimi, paikka ja aika (jos konferenssijulkaisu) WWW-sivun tms. osoite. Suomalainen lähdemerkintä edustaa vakiintunutta käytäntöä. Kansainvälisten ohjeiden lähde on Publication Manual of the American Psychological Association, joka lyhennetään APA. (Hirsjärvi ym. 2000: 347.) Kirjojen ja lehtien kansista ja alkulehdiltä sekä levyjen, kasettien ja videonauhojen suojapakkauksista selviää useimmiten, mistä lähdetyypistä on kysymys. Yleisimpiä lähdeaineistotyyppejä ovat artikkelit, kirjat, raportit, komiteanmietinnöt, kokous- ja konferenssiesitelmät, väitöskirjat ja pro gradu -tutkielmat sekä muut opinnäytetyöt, audiovisuaalinen aineisto ja elektronisessa mediassa levitettävä lähdemateriaali. Lähdemerkinnässä on neljä osaa. Se antaa vastauksen kysymyksiin Kuka, Milloin, Mitä ja Missä. Siitä selviää kirjoittaja, aika, lähteen otsikko ja julkaisukanava tai julkaisija. (Hirsjärvi ym. 2000: ) Kirjoittaja Kirjoittajasta ilmoitetaan ensin sukunimi. Sukunimen jälkeen kirjoitetaan pilkku, jonka perään laitetaan kirjoittajan etunimi tai etunimet, sen mukaan kuin henkilö itse niitä käyttää. (Vrt. Hirsjärvi ym. 2000: 348.) Opinnäytetyön tekijän kannattaa toisin sanoen kirjoittaa lähdemerkintätietoihin myös kirjoittajan etunimi tai etunimet. Lähdeluettelossa kirjoittajan sukunimi alkaa vasemmasta marginaalista ja seuraavat samaan lähteeseen kuuluvat rivit sisennetään. Lähdeluettelo

7 Tampereen ammattikorkeakoulu 56 (65) aakkostetaan kirjoitusmuodon mukaan yleensä ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos kirjoittajilla on sama sukunimi, ehkä etunimikin, järjestetään lähteet ensimmäisen poikkeavan kirjaimen mukaan. (Hirsjärvi ym. 2000: 349.) Saman kirjoittajan julkaisut järjestetään julkaisuajankohdan mukaisesti vanhimmasta nuorimpaan. Jos lähteenä on käytetty samalta kirjoittajalta useampia saman vuonna ilmestyneitä julkaisuja, otsikko määrää sijoituksen. Jos kirjoittajalla on yksi tai useampia kanssakirjoittajia, yksin kirjoitetut sijoitetaan lähdeluetteloon ennen toisten kanssa kirjoitettuja julkaisuja. Samana vuonna ilmestyneet erotetaan toisistaan pienaakkosilla ja sijoitetaan otsikoiden aakkostuksen mukaiseen järjestykseen (a, b, c ). Jos lähteenä käytetyllä julkaisulla on tekijöitä kuusi tai enemmän, hakuasuna on lähdeviitteen muoto: ensimmäisen tekijän nimi ja lyhenne ym. Lähdeluettelossa tulee luonnollisesti mainita kaikkien tekijöiden nimet. Tällöin lähde tulee muodossa: lähdeviitteessä käytetty ilmaus ja yhtäläisyysmerkki ja yhtäläisyysmerkin jäljessä kaikkien tekijöiden nimet sekä julkaisun muut bibliografiset tiedot. Monitekijäiset lähteet ovat harvinaisia ja useimmiten artikkelikokoelmia, ja onkin järkevämpää työssä viitata yksittäisiin artikkeleihin, jotka ovat ilmestyneet artikkelikokoelmassa. (Hurtta & Peltola 1997: 65.) Jos lähteessä (sen kannessa tai nimiösivulla) ei ole mainintaa henkilötekijästä, lähde sijoitetaan luettelossa nimensä mukaiseen kohtaan. Tavallisia henkilötekijättömiä julkaisuja ovat esimerkiksi standardit, lakikokoelmat ja yhteisöjen WWW-sivut. Myös ilman tekijää ilmestyneiden artikkelien yms. kohdalla menetellään samoin (ks. sanomalehtiartikkelit, tarkemmin 4.2.2). Julkaisuksi koostamista sanotaan usein toimittamiseksi, vaikka se on lähempänä latojan ja asemoijan kuin kirjoittavan toimittajan työtä. Aika Julkaisuajankohdaksi merkitään julkaisun copyright-vuosi. Julkaisemattomista töistä ilmoitetaan vuosi, jolloin ne on tuotettu. Jos vuotta ei voida selvittää, merkitään n.d. (= no date). Suomessa vakiintuneen käytännön mukaan opinnäytteiden ja julkaisujen vuosiluvun ympärillä ei käytetä sulkeita, koska tavoitteena on taloudellinen merkintätapa. Vuosiluvun jälkeen kirjoitetaan piste. (Hirsjärvi ym. 2000: 351.) Kokousaineistosta, kuukausittain ilmestyvistä aikakauslehdistä, tiedotuslehdistä ja sanomalehdistä ilmoitetaan tarkka päivämäärä kyseisen luetteloviitteen loppuun, esimerkiksi: Aamulehti Painossa olevista ei merkitä vuotta, ne merkitään: (painossa). Uudelleen julkaistuista töistä merkitään sekä ensipainoksen että uusintapainoksen vuosi, ensipainoksen vuosi ennen kauttaviivaa ja kauttaviivan jälkeen uusintapainoksen vuosi, esimerkiksi 1958/1999. (Hirsjärvi ym. 2000: 351.) Otsikko Otsikko kirjoitetaan niin kuin se on nimiölehdelle kirjoitettu. Otsikkoa ei suomalaisessa käytännössä ole tapana alleviivata tai kursivoida. (Hirsjärvi ym. 2000: 352.)

8 Tampereen ammattikorkeakoulu 57 (65) Julkaisukanava Julkaisija löytyy yleensä samalta sivulta, missä on copyright-merkintä. Lähdeluettelossa mainitaan teoksen nimen jälkeen ensin julkaisijan (kustantajan) kotipaikka, jonka jälkeen on kaksoispiste ja julkaisijan nimi Erityyppisten lähteiden merkintä Artikkelit Artikkeleista lähdeluetteloon merkitään (Vrt. Hurtta & Peltola 1997: 67): tekijän nimi artikkelin ilmestymisvuosi artikkelin nimi tiedot julkaisusta, johon artikkeli sisältyy sivut, joilla artikkeli on tiedot mahdollisesta kustantajasta. Säännöllisesti ilmestyvässä aikakauslehdessä julkaistusta artikkelista ilmoitetaan vuosikerta, ja jos lehden joka numeron sivunumerointi alkaa 1:stä, lehden numero merkitään vuosikerran jälkeen sulkeisiin (Hirsjärvi ym. 2000: 353). Kavanagh, Doncha Hunt versus Anderson: Round 16. European Journal of Marketing 8 (3), Luotettavina artikkeleiden julkaisukanavina pidetään säännöllisesti ilmestyviä tieteellisiä ja tieteellis-ammatillisia julkaisuja, joita ovat aikakauslehdet, kokoomateokset, aikakauskirjat ja katsaukset (englanniksi mm. journal, magazine, newsletter, review) (Hirsjärvi ym. 2000: 353), esimerkiksi Liiketaloudellinen aikakauskirja, Journal of Marketing ja Harvard Business Review. Jos kirjoittajaa ei ole mainittu, artikkeli merkitään lähdeluetteloon otsikon mukaan. Katse tuttuun asiakkaaseen päin! Talouselämä 13, Artikkeli voi olla myös toimitetussa teoksessa, jolloin lähdeluetteloon merkitään sekä kyseisen artikkelin että teoksen tiedot seuraavalla tavalla: Eteläpelto, Anneli Tulevaisuuden asiantuntijuuden kehittämiseen. Teoksessa Jorma Ekola (toim.) Johdatusta ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. Juva: WSOY, Kun sanomalehdessä julkaistun artikkelin kirjoittaja on tiedossa, artikkeliin viitataan samoin kuin muuhunkin kirjallisuuteen, eli artikkelista ilmoitetaan ilmestymispäivä ja -vuosi sekä sivunumero (Hirsjärvi ym. 2000: 354). Siukonen, Timo Uupumus kasvatti kaupunginjohtajaa. Helsingin Sanomat , A 14. Kun sanomalehden artikkelin kirjoittajaa ei ole ilmoitettu, lähdeluettelossa samoin kuin tekstinsisäisissä viitteissä on käytännöllisempää lähteä

9 Tampereen ammattikorkeakoulu 58 (65) liikkeelle lehden nimestä (Hurtta & Peltola 1997: 69). Viitteenä seuraavan esimerkin muoto olisi: (HS, ). Lähdeluettelossa ilmoitetaan ensin lehden nimi, sitten ilmestymispäivämäärä ja sen jälkeen artikkelin/uutisen nimi ja lopuksi sivu. HS = Helsingin Sanomat Helsingin ammattikorkeakoulun uusi tunnus on Stadia, B 3. Verkkoartikkelit Uutena artikkeliryhmänä ovat yleistyneet verkkoartikkelit. Verkosta voi saada yksittäisiä artikkeleita mutta myös kokonaisia teoksia (monografioita) sekä myös aikakauslehden tapaan toistuvasti ilmestyvissä verkkojulkaisuissa julkaistuja artikkeleita. Hurtta ja Peltola (1997: 70) suosittelevat, että yksittäisestä verkkoartikkelista ilmoitetaan lähdeluettelossa vain niiden verkko-osoite ilman alussa olevaa tai ftp://- osaa. Lähdeluettelossa toisin sanoen ilmoitetaan artikkelin tekijän nimi, julkaisuvuosi ja artikkelin nimi sekä milloin viittaus on tehty ja lopuksi WWW-osoite. Verkkojulkaisussa ilmestyneen artikkelin yhteyteen merkitään sekä artikkelin että verkkojulkaisun tiedot niin kuin seuraavassa esimerkissä. Pasamanick, Judy Watched Pots Do Boil: Proverb Interpretation through contextual illustration. [online] [viitattu ]. CHEDPOT.html - De Proverbio: An Electronic Journal of International Proverb Studies, Vol. 6, No.1. Jos tiedetään, että verkkoartikkeli on julkaistu myös painettuna, merkitään painetun julkaisun tiedot lähdeluetteloon verkkoartikkelin tietojen perään hakasulkeissa (Hurtta & Peltola 1997: 70). Karlsson, Fred Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen. [online] [viitattu ]. [Julkaistu painettuna: Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto, Julkaisuja No. 28, 1997.] On muistettava, että verkossa kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa. Niinpä onkin oltava hyvin kriittinen verkossa esitettyjen tietojen paikkansapitävyyden suhteen. Yksittäisistä verkkoartikkeleista kannattaa kelpuuttaa lähteiksi vain muutenkin tunnettujen ja alallaan arvostettujen kirjoittajien kirjoituksia tai sellaiset artikkelit, jotka on julkaistu myös jossakin tieteenalan tunnetussa verkko- tai perinteisessä julkaisussa. (Hurtta & Peltola 1997: 70.) Muu audiovisuaalinen aineisto ja elektroninen media merkitään periaatteessa samalla tavalla kuin kirjat tai verkkoartikkelit: kirjoittaja(t) tai tekijä(t), aika/tietokannan tallennusvuosi, otsikko, viittausajankohta, julkaisukanava eli sivujen osoite (internet-osoite, hakemisto ja tiedoston nimi) ja mahdollinen salasanan käyttö. Hakasulkuihin merkitään mitä muotoa elektroninen aineisto on (WWW-sivu, cd-rom jne.). (Heinisuo & Ekholm 1997: 41.)

10 Tampereen ammattikorkeakoulu 59 (65) Kirjat ja vastaavat julkaisut Atjonen, Päivi Yksilöllinen tai itsenäinen työ sekä tutkiva oppiminen. [online] [viitattu ]. Hoitotyön didaktiikka - oppimisnäkemyksiä [online] [viitattu ]. Kylänpää, Esa Netti-Neuwonen - kirjoittajan Neuwonen. [online] [viitattu ]. [Salasana] Koska kaiken materiaalin pitäisi olla työn ohjaajan saatavilla, olisi haastattelut nauhoitettava tai ainakin niistä tai niiden osista pitäisi olla haastatellun hyväksymä muistio, samoin radio-ohjelmista nauhoite ja sähköpostista tuloste. WWW-sivuista käytetään vain sellaisten palvelimien materiaalia, joiden toiminta on tutkielman tarkastamisen kannalta riittävän pitkäaikaista (ks. verkkoartikkeleita käsittelevä kappale). Verkkoartikkeleiden yms. ongelmana on se, että verkko-osoitteet jatkuvasti muuttuvat, joten niiden saatavuus myöhemmin voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Kirjan nimiösivulta tai muualta kirjan alusta löytyvät lähdeluettelossa tarvittavat tiedot. Ulkomaisista lähteistä ei aina selviä kustantajan kotipaikka, jolloin lähdeluetteloon merkitään vain kustantajan nimi (Hurtta & Peltola 1997: 66). Kirjoista merkitään lähdeluetteloon seuraavat tiedot: kirjoittaja/t tai toimittaja/t julkaisuvuosi kirjan nimi (osa ja painos, jos muu kuin ensipainos) mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero jos kysymyksessä on suomennos, suomentajan nimi julkaisijan (kustantajan) kotipaikka julkaisija (kustantaja). Opinnäytetyön tekijän tulee tarkistaa kirjan alusta myös se, kuinka mones painos on kysymyksessä (ensipainos vai jokin muu painos). Teos voi olla myös korjattu painos, suomennettu tai käännetty versio, se voi olla vailla kirjoittajaa tai toimittajaa. Se voi olla myös yhteisökirjoittajan kirjoittama ilman henkilötekijää. Jos painos on jollakin tapaa muuttunut edellisistä versioista, siitä olisi myös lähdeluettelossa oltava merkintä, esimerkiksi: 5. korjattu painos. (Hirsjärvi ym. 2000: ) Hakala, Juha T Opinnäyte luovasti: kehittämis- ja tutkimustyön opas. Helsinki: Gaudeamus. Ikola, Osmo (toim.) Nykysuomen käsikirja. Uudistettu laitos. Helsinki: Weilin + Göös. Jätelaki /1072. Kuluttajansuoja Lakikokoelma Helsinki: Painatuskeskus Oy.

11 Tampereen ammattikorkeakoulu 60 (65) Muut lähteet Julkaisemattomat lähteet ja muu kuin kirjallinen materiaali eritellään omiksi alueikseen lähdeluettelossa. Näihin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitettu materiaali, opinnäytteet, esitelmät, haastattelut, videot, äänitteet sekä tietokoneohjelmat. Esitelmät julkaistaan usein lehdessä tai jaetaan tiivistelmänä. Näistä merkitään lähteeksi esittäjä, esitelmän aihe, esitysaika sekä esityspaikka. Boedeker, Mika Vastaako koulutus muutoksiin nuorten ajatuksia tulevaisuudesta. Esitelmä. Talouselämä puhuu seminaari, Tampereen kauppakamari Tampere Ljungkvist, Mervi. Huhtamäki-Yhtymä Oy, vientipäällikkö. Haastattelu Turku. Salonen, Virpi Kanta-asiakas asiantuntijana. Palvelun laatu osana asiakastyytyväisyyttä tamperelaisissa hotelleissa. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu,. Tampere.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

Käsikirjoituksesta kirjaksi

Käsikirjoituksesta kirjaksi Käsikirjoituksesta kirjaksi Tekijänoikeudet ja julkaisuluvat Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoituksessa olevien lainauksien, kuvien, käännösten jne. tekijänoikeudet,

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Julkaisutietojen tallentaminen Oulun yliopisto tutkii - tietokantaan

Oulun yliopisto. Julkaisutietojen tallentaminen Oulun yliopisto tutkii - tietokantaan Oulun yliopisto Julkaisutietojen tallentaminen Oulun yliopisto tutkii - tietokantaan 11.04.2014 Ketkä tallentavat julkaisunsa? Oulun yliopisto tutkii -tietokantaan tallennetaan tiedot kaikista Oulun yliopiston

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus KUINKA KIRJOITAN TIETEELLISTÄ TEKSTIÄ? Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 7.10.2004 Petra Korhonen / Kielikeskus 1. TIETEELLISEN TEKSTIN SALAT Moni opintojaan aloitteleva ei kompastu oikeakielisyysviidakkoon

Lisätiedot

Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt

Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt 1) Otsikointi - tärkeintä otsikoissa on niiden informatiivisuus - otsikot muodostavat hierarkian, joka jäsentää työn rakennetta - Pääotsikko (työn nimi)

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS

OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 Opinnäytetyön tekijä(t) Opinnäytetyön nimi Opinnäytetyön arviointi Arvosana 0 1 2 3 4 5 Aiheen valinta Opinnäytetyön suunnitelma Opinnäytetyön lähtökohdat Kehittämistehtävä

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan.

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan. Sisällys Yleistä 2 Tekstin kirjoittaminen suoraan mallipohjaan 3 Tekstin kopioiminen ja sijoittaminen mallipohjaan 3 Acta-mallipohjien tyylit ja käyttö 4 Kuviot, kuvat ja taulukot 5 Lähdeluettelon laatiminen

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikka

Yliopistopedagogiikka 1 Yliopistopedagogiikka Kirjoitusohjeet Kehittäminen ja kokeilut -osastoon 1. Kirjoitusten sisällöstä ja rakenteesta Kehittäminen ja kokeilut -osastossa eri tieteenalojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät

Lisätiedot

Ohjeita kirjoittajille

Ohjeita kirjoittajille Ohjeita kirjoittajille 1. Juttutyypit 1.1. Tieteelliset artikkelit 1.1.1. Tieteellisen artikkelin vertaisarviointi- ja toimitusprosessi 1.2. Puheenvuorot 1.3 Lektiot 1.4 Kirja-arviot 2. Kaikkia juttutyyppejä

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille

LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille 1. Johdannoksi LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille (Versio 19.11.2007. Inkeri Savan muokkaaman Taidekasvatuksen osaston ohjeen pohjalta

Lisätiedot

Opinnäytteen kirjoitusohjeet

Opinnäytteen kirjoitusohjeet Opinnäytteen kirjoitusohjeet KSAO/liiketalous Opiskelijan nimi Ryhmätunnus Ohjaavan opettajan nimi Päivämäärä Sisällys 1 Tekstin asettelu 1 2 Taulukot, kuvat ja liitteet 2 3 Tekstin osat 5 4 Lähdeviitteet

Lisätiedot

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE Hyväksytty Teatterikorkeakoulun opetusneuvoston kokouksessa 26.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTTEEN KULKU... 2 1.1 Opinnäytteen

Lisätiedot

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin?

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai ajatuksen esittämistä omassa kirjallisessa työssään siten, ettei ilmaista lähdettä eli sitä mistä

Lisätiedot

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015)

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN SISÄLTÖ: 1. Lähdeviitteiden käyttö tekstissä 2. Lähdeluettelon laatiminen (Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) 1. Lähdeviitteiden

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2

Lisätiedot

Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta

Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta 1(8) Suomen virallisen tilaston julkaisuohje 1. Julkaiseminen Suomen virallinen tilasto (SVT) on tilastojen järjestelmä, johon on koottu keskeinen ja laadukas osa Suomen yhteiskuntatilastoa. Suomen virallisen

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT. Tekijän nimi (Tekijöiden nimet)

Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT. Tekijän nimi (Tekijöiden nimet) Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio Kirjalliset tehtävät -ohjemoniste KIRJALLISET TEHTÄVÄT Tekijän nimi (Tekijöiden nimet) Ohjemoniste Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala Kuopio Ulla Nissi

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE. (1.1.2005 alkaen)

OPINNÄYTETYÖOHJE. (1.1.2005 alkaen) OPINNÄYTETYÖOHJE (1.1.2005 alkaen) SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 Opinnäytetyön aiheen valinta ja hyväksyminen...2 1.2 Ohjaajan nimeäminen...2 1.3 Opinnäytetöiden hankkeistaminen...2 1.4 Opinnäytetyön eteneminen...3

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa.

Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa. TÄMÄ ON LUONNOS: KYSY JA KOMMENTOI! 8. JULKAISUN TUNNISTEEN JA SAATAVUUSTIETOJEN ALUE Johdantohuomautus Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä

Lisätiedot

TURNITIN. Akateemisen kirjoittamisen apuna. 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto

TURNITIN. Akateemisen kirjoittamisen apuna. 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto TURNITIN Akateemisen kirjoittamisen apuna 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto Mikä on Turnitin Turnitin on Moodleen integroitu Internet-pohjainen plagiaatintunnistuspalvelu, joka vertaa opiskelijan

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 Kasvatustieteellisen esseen kirjoittaminen Esseetä voidaan käyttää opintojakson suorittamiseen joko vaihtoehtoisena tai ainoana suoritustapana. Opintojakson

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET

Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET päivitetty syyskuu 2010 1 Ohjeiden käyttö ja tarkoitus Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa

Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa Väitöskirjan julkaiseminen Acta Universitatis Ouluensis sarjassa 3.9.2014 Olli Vuolteenaho Fysiologian laitos, Oulun yliopisto 2 Acta Universitatis Ouluensis -sarja Actaa toimittaa Oulun yliopiston julkaisutoimikunta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2012 ja muut ajankohtaiset asiat

Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2012 ja muut ajankohtaiset asiat Ammattikorkeakoulujen tiedonkeruu 2012 ja muut ajankohtaiset asiat Kota-seminaari 13.09.2012 Kaisu Piiroinen Dioja 10 ja 11 päivitetty 14.09 seminaarikeskustelun perusteella! Esityksen rakenne Ajankohtaisia

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Mitä seuraavaksi? 2. Seminaariesitys. LuK-seminaari Kevät 2005. Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun

Mitä seuraavaksi? 2. Seminaariesitys. LuK-seminaari Kevät 2005. Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun LuK-seminaari Kevät 2005 Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun Mitä seuraavaksi? Ohjaajasi ottaa yhteyttä jos ei jo ole ottanut Sisältösuunnitelman tulee olla valmis noin

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

Tutkielmien ulkoasu- ja merkintätapaohjeet

Tutkielmien ulkoasu- ja merkintätapaohjeet Tutkielmien ulkoasu- ja merkintätapaohjeet Kandidaatintutkielma/ Maisterintutkielma Kaino Opiskelija Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 1.1 Ensimmäinen alaluku

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET

TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET päivitetty toukokuu 2014 VAASA 2014 1 Ohjeiden käyttö ja tarkoitus Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa

Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Marjut Salokannel Helsingin yliopisto 10.10.2008 Tutkimustulosten avoin saatavuus Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys tehostuu; Mahdollistaa jatkotutkimuksen;

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU

KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU Teksti Kirjasintyyppi: Suositellaan kirjasintyyppiä Times New Roman, Times, Palatino tai vastaava. Kirjasinkoko: Normaalitekstissä kirjasinkoko 12

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Hyvä opiskelija! Tästä ohjeesta löydät mallina: - kansilehden - sisällysluettelon - tekstisivuja - lähdeluettelon

Hyvä opiskelija! Tästä ohjeesta löydät mallina: - kansilehden - sisällysluettelon - tekstisivuja - lähdeluettelon Hyvä opiskelija! Lukio-opiskeluun kuuluu monenlaisten kirjallisten töiden tekeminen. Tällaisia ovat muun muassa tutkielmat, referaatit, työselostukset, esseet, kirjoitelmat ja oppimispäiväkirjat. Tässä

Lisätiedot

OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008

OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008 OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 OPINNÄYTETYÖ SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA... 4 2.1 Opinnäytetyön määritelmä...5 2.2 Opinnäytetyön

Lisätiedot

Complex publication pattern

Complex publication pattern Complex publication pattern HYK, Teollisuuskatu 23 10.10.2006 Jussi Kärki/SAMK 2 1. Complex-mallin tekeminen hankinta-moduulissa Mallin tekeminen aloitetaan samasta paikasta kuin perinteisenkin mallin

Lisätiedot

OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA

OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA OHJE OPINNÄYTETYÖN LAATIMISESTA Liiketalousala 2009 v. 1.31 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ... 1 1.1. Opinnäytetyön tavoitteet... 1 1.2. Aiheen valinta... 2 1.3. Kirjallisen raportin laajuus... 2 2.

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET

PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJEET Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto Opinnäytetyö Opiskelijan nimi/nimet ja ryhmätunnus työn valmistumiskuukausi / 2008 SISÄLLYS 1. MIKSI OPINNÄYTETYÖ?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot