4 Merkintätavat. 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 Merkintätavat. 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen"

Transkriptio

1 Tampereen ammattikorkeakoulu 50 (65) 4 Merkintätavat 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen Korkeakouluissa opinnäytetyön kirjoittamisessa yleinen periaate on se, että opiskelija aiempia töitä selostamalla ja arvioimalla valmistaa tietä omalle opinnäytetyölleen sekä antaa tunnustuksen aiemmin samasta asiasta kirjoittaneille (Hirsjärvi ym. 2000: 327). Opinnäytetöissä käytetyt lähteet tulee sen vuoksi tuoda ilmi tekstissä lähdeviitteillä, ja lähdeluettelossa nämä lähdeviitteet on avattava. Lähdeviitteiden avaaminen tarkoittaa sitä, että lähdeluettelossa ilmoitetaan kaikista työssä käytetyistä lähteistä tarkat tiedot. Näiden tietojen avulla kuka tahansa lukija, esimerkiksi myöhemmin opinnäytetyötä aloittava opiskelija, voi löytää omaa aihettaan käsittelevää kirjallisuutta. Liitteessä 2 on esimerkkejä erilaisista lähteistä ja niiden merkintätavoista tekstissä ja lähdeluettelossa. Seuraavassa käydään läpi viittaustekniikan ohjeita yksityiskohtaisemmin. Viittaustekniikassa on jonkin verran alakohtaisia eroja, eikä mitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa ole olemassa. Näistä yksityiskohdista opiskelija voi keskustella tarkemmin ohjaajansa kanssa. Seuraavat ohjeet ovat yleisluontoisia ja niitä voi ohjaajan ohjeiden mukaan tarvittaessa soveltaa. Tekstissä lähdeviite täytyy merkitä sekä suoraan lainaukseen (sitaattiin) että referoituun, omin sanoin kerrottuun, lainaukseen. Toiselta lainattua ajatusta ei saa esittää omana ajatuksenaan. Tekstiin laitetun lähdeviitteen täytyy olla niin tarkka, että lukija sen perusteella löytää lähdeluettelosta julkaisun, josta lainaus on otettu. Lähdeluettelosta lukijan on tarkoitus löytää riittävät bibliografiset tiedot kaikista lähteistä, joihin opinnäytetyössä viitataan. Tämä tarkoittaa Hirsjärven ym. mukaan (2000: 327) käytännössä sitä, että lähdeviitteen ja lähdeluettelon välillä on tiukka vastaavuus: viitteen pitää ohjata lukija vaivattomasti lähdeluettelon oikeaan kohtaan. Lähdeluetteloon merkitään vain se kirjallisuus, jota kirjoittaja on todella käyttänyt työssään ja johon hän on kirjoituksessaan viitannut. Lukijan täytyy voida myös lähdeviitteiden perusteella päätellä, mikä on muilta lainattua tietoa, mikä taas kirjoittajan omaa ajattelua. Tämän vuoksi ajatusten esittäjä on suositeltavaa laittaa esiin virkkeiden tarkkuudella. Viitteen ja pisteen paikka Lähdeviite sijoitetaan otsikon loppuun, jos koko otsikon jakso perustuu samaan lähteeseen. Näin laajojen lainausten tarpeellisuutta tulee kuitenkin tarkkaan harkita. Viitteen paikka on kappaleen viimeisen pisteen jäljessä, kun koko kappale perustuu samaan lähteeseen. Kun kappaleen useammassa virkkeessä käytetään lähteestä saatua tietoa, lähdeviite merkitään viimeisen lähdettä referoivan virkkeen jälkeen virkkeen pisteen perään, ja sulkeisiin ennen loppusulkumerkkiä laitetaan vielä piste. Kun

2 Tampereen ammattikorkeakoulu 51 (65) vain yhdessä virkkeessä viitataan lähteestä poimittuun ajatukseen, lähdeviite sijoitetaan virkkeen pisteen edelle, eikä lähdeviitteen sisällä ole pistettä. Jos juoksevassa tekstissä käytetään lähteen kirjoittajan nimeä, voidaan lähdeviite merkitä kuten edellä kerrottiin. Toinen mahdollisuus on merkitä lähdeviite heti kirjoittajan nimen perään, mutta tällöin on sopivilla lauserakenteilla, pronomineilla yms. pidettävä huolta siitä, että viittaus kohdistuu oikeaan tekstin kohtaan (ks. kohta Tekstiviitteet). Lähdeviitteet tehdään joko tekstiviitteinä niin kuin edellä on selostettu tai alaviitteinä. Tekstiviitteitä käytettäessä lähdeviite kirjoitetaan tekstiin joko kokonaan sulkeissa tai osittain lauseyhteyteen liittäen. Lähdeviitteessä mainitaan tekijän nimi tai sen puuttuessa teoksen tai kirjoituksen nimi, lähteen julkaisuvuosi ja sivu tai sivut. Lähdeviitteet voidaan tehdä vaihtoehtoisesti alaviitteinä. Alaviite merkitään sivuittain juoksevalla numeroinnilla: numero viitesanan jälkeen (yläindeksi/superscript) ja sama numero ja lähdeviite sivun alareunaan. Nämä viittaukset erotetaan viivalla muusta tekstistä. Lähdeviitteiden käyttämisessä tulee olla johdonmukainen, toisin sanoen pitää käyttää jompaakumpaa tapaa kautta linjan, esimerkiksi siten, että merkitsee viittaukset lainauksiin tekstiviitteiksi ja selittää termejä tai antaa niihin liittyvää - mutta varsinaisen työn ulkopuolista - tietoa alaviitteissä. Hirsjärven ym. (2000: 329) antaman ohjeen mukaan perussääntönä pidetään sitä, että lukijan tulisi voida helposti löytää ne sivut, joilta tieto on peräisin. Sivujen tarkkuudella täytyy merkitä suorat lainaukset, viittaukset toiselta saatuihin taulukoihin, kuvioihin ja kaavoihin sekä erilaisiin väitteisiin, ehdotuksiin tai lausumiin, toisin sanoen sellainen tietoaines, joka selvästi kytkeytyy jonkun toisen tekemisiin tai sanomisiin. Sivunumeroiden merkitseminen lähdeviitteeseen tuottaa vaikeuksia silloin, kun viitataan koko julkaisuun, ei jollekin yksittäiselle sivulle. Tällöin luonnollisesti riittää tekijän nimi (tai tekijättömistä lähteistä julkaisun nimi) ja kirjoituksen julkaisuvuosi. Kuvioihin, taulukoihin ja liitteisiin viitataan tekstin seassa sulkeissa olevalla tiedolla (Kuvio 1, Liite 2) tai mainitsemalla varsinaisessa tekstissä viittauskohta, esimerkiksi: Kuviossa 22 pisteiden määrä kertoo - -. Tekstiviitteet Kun lainaus ei ole sanatarkka, ei lainausmerkkejä käytetä. Tällöin lainaus voidaan aloittaa mainitsemalla kirjoittajan tai haastatellun nimi. Jos referoitu osuus on muutaman virkkeen mittainen, virkkeet sidotaan viittauksilla toisiinsa. Referoinnin jatkuminen osoitetaan toistamalla siteeratun nimeä tai käyttämällä sopivaa pronominia: Tähän seikkaan kiinnittää huomiota myös Hakala (1998: 29-37), joka on pannut merkille, että. Hän mainitsee myös. Kun kirjoittajia on kaksi, juoksevassa tekstissä mainitaan aina molempien tekijöiden nimet, väliin tulee ja-sana, mutta lähdeviitteessä, samoin kuin lähdeluettelossa, nimien välissä käytetään &-merkkiä, esimerkiksi: Luostarinen ja Väliverronen valottavat teoksessaan mm. akateemisia puhetapoja (Luostarinen & Väliverronen 1991: 49-75).

3 Tampereen ammattikorkeakoulu 52 (65) Alkuperäinen lähde toissijaisessa lähteessä Jos kirjoittajia on kolme tai useampia, ensimmäisellä kerralla juoksevassa tekstissä mainitaan kaikkien nimet, seuraavilla kerroilla vain ensimmäisen nimi ja lyhenne ym. Kun tekijöitä on kuusi tai useampia, käytetään myös ensimmäistä kertaa mainittaessa juoksevassa tekstissä vain ensimmäisen kirjoittajan nimeä ja lyhennettä ym: Alkula, Pöntinen ja Ylöstalo (1994: 56) ovat tulkinneet.alkula ym. (1994: 75) ovat myös esittäneet. Mikäli kirjoittajaa ei ole mainittu (esimerkiksi aikakauslehden artikkelissa), viitataan tekstin otsikkoon (ks. sanomalehtiartikkelit, tarkemmin ). Kanta-asiakaskorttien merkitys ja tavoitteet pitäisi tehdä selviksi myös henkilökunnalle (Katse tuttuun 1996: 22). Joskus käytetyssä lähteessä viitataan johonkin toiseen, alkuperäiseen lähteeseen. Tällöin paras tapa on hankkia kyseinen alkuperäinen lähde käsiinsä ja viitata suoraan siihen. Näin ei ole toissijaisen lähteen kirjoittajan tulkinnan varassa siitä, mitä alkuperäisessä tekstissä on sanottu. Lisäksi alkuperäinen asiayhteys tulee varmistettua. Jos alkuperäistä lähdettä ei kuitenkaan käytetä, se voidaan sijoittaa alaviitteeksi täydellisine viitetietoineen. Koska alkuperäistä lähdettä ei tässä tapauksessa ole itse luettu, ei sitä myöskään laiteta työn varsinaiseen lähdeluetteloon. Mielikuvat muodostuvat kolmella eri tasolla: puhdas mielikuva, pysyvä mielikuva ja sisäinen totuus (Lahtinen, Isoviita & Hytönen 1995: 102) 1. Suorat lainaukset Suorat lainaukset eli sanasta sanaan lainatut osat liitetään tekstiyhteyteen lainausmerkeissä. Pitemmät sitaatit voidaan sisentää. Sitaatin lähdeviitetiedot pannaan kaarisulkeisiin (kirjoittaja, julkaisuvuosi, kaksoispiste ja sivu/sivut) niin kuin esimerkeissä a, b ja c. Pisteen paikka sulkumerkkejä ennen tai niiden jälkeen kannattaa panna merkille: Kun sitaatti käsittää useampia virkkeitä, viimeinen lainattu virke päättyy isoon välimerkkiin, jonka jälkeen kirjoitetaan lainausmerkit (ks. esimerkki a). Tällaisen itsenäisen lähdeviitelausekkeen loppuun ennen oikeanpuoleista kaarisulkua merkitään piste. Kun sitaatti on yhden virkkeen pituinen, virkkeen piste laitetaan lainausmerkkien jälkeen (ks. esimerkki b). Kun lähdeviite liittyy sanaan tai sanontaan, lähdeviite liitetään tekstiin heti lainauksen jälkeen (ks. esimerkki c). a Viittaus edellisiin virkkeisiin: Palkkiot huomataan helpommin oikeudenmukaisiksi, jos ne on sidottu työsuoritukseen. Suoritukseen sidottu palkkiojärjestelmä ei kuitenkaan itsestään takaa oikeudenmukaisuutta. (Ruohotie 1990: 24.)

4 Tampereen ammattikorkeakoulu 53 (65) b Viittaus yhteen virkkeeseen: Mikään organisaatio ei ole turvassa jäykistävien ja kaavamaisten toimintatapojen syntymiseltä (Järvinen 1998: 51). c Viittaus vain edeltävään sanaan tai sanontaan: Järvisen mielestä jokainen ihminen pyrkii toimimaan niin, että voi kokea itse määräävänsä omasta toiminnastaan (Järvinen 1998: 22). Suoran lainauksen sisällä oleva lainaus pannaan puolilainausmerkkeihin. Milloin suora lainaus on asiaan kuuluva ja sitä kannattaa käyttää? Perusteltua suoran lainauksen käyttäminen on Hirsjärven ym. (2000: 336) mukaan silloin, kun tiedon referoiminen omin sanoin ei ole mahdollista tai mielekästä, ts. jos 1. alkuperäisessä tekstissä asia on ilmaistu niin ytimekkäästi ja vakuuttavasti, että se toisin sanottaessa menettäisi tarkkuutensa tai ehkä jopa vääristyisi 2. kirjoittaja haluaa kommentoida, kiistää tai eritellä toisen ajatuksia. Lyhyt (alle neljä täyttä riviä) suora lainaus merkitään aina lainausmerkkien sisään, ja se kirjoitetaan täsmälleen siinä muodossa kuin alkuperäinen teksti, ts. sana sanalta ja välimerkki välimerkiltä samanlaiseksi. Suoran lainauksen sisällä oleva lainaus merkitään niin, että alkuperäiset lainausmerkit korvataan puolilainausmerkeillä. Sanojen pois jättämiset merkitään kahdella peräkkäisellä ajatusviivalla. Virkkeen sisään sijoitettavan suoran lainauksen alussa ei sanojen pois jättämistä osoiteta, vaan lainaus liitetään kerronnallisin keinoin muuhun tekstiin. (Hirsjärvi ym. 2000: 337.) Pitkä suora lainaus (neljä täyttä riviä tai pitempi) on tapana sisentää sarkaimen verran vasemmasta reunasta. Sisentäminen osoittaa, että kysymyksessä on suora lainaus, joten lainausmerkkejä ei tarvita. Jos sisennettyyn suoraan lainaukseen sisältyy lainaus, sen ympärillä olevia lainauksia ei tarvitse muuttaa puolilainausmerkeiksi. Myös sisennetyn suoran lainauksen yhteyteen merkitään aina lähdeviite joko edellä olevaan tekstiin tai lainauksen perään. Viitemerkinnässä tulee tällöin olla aina sivunumero(t). Lainauksen tulee tietenkin olla luonteva osa kerrontaa. (Hirsjärvi ym. 2000: 337.) Jos on aiheellista lisätä sana tai sanoja tai selventää vaikka pronominiviittausta suorassa lainauksessa, nämä selventävät osat merkitään hakasulkeisiin [ ] (Hirsjärvi ym. 2000: ). Esimerkkinä tällaisesta tarpeellisesta selvennyksestä on Keson (1999: 197) tekstistä suora lainaus, joka on alkuperäisessä muodossaan, niin kuin se on kirjoitettu väitöskirjan sivulle: Se oli vuonna Kunnes huomattiin, että se [Redigo] ei ole mikään myyntimenestys: se lentoartikkeli, jonka ympärille voidaan suuri tulevaisuus saada siinä lentotoiminnassa koulukoneet. Siinä yhteydessä ruvettiin miettimään, mitä sitten tehdään.

5 Tampereen ammattikorkeakoulu 54 (65) Vieraskielinen suora lainaus 4.2 Lähteet luetteloon Hakasulkeiden sisään merkitään myös lainauksessa oleva selvä virhe heti virheen jälkeen huutomerkillä tai merkinnällä sic, siis [!] tai [sic]. Latinan sana sic tarkoittaa tosiaan näin, todella tällä tavalla. (Hirsjärvi ym. 2000: 337.) Vieraskielisen suoran lainauksen voi sijoittaa alaviitteeksi lainausmerkkeihin, jos alkuperäisen vieraskielisen tekstin esittäminen on jostakin syystä olennaista. Tarkkaan ottaen käännös ei enää ole suora lainaus ja sen voi laittaa varsinaiseen tekstiin ilman lainausmerkkejä. Jos kyseessä on esimerkiksi haastattelusitaatti, se voidaan sijoittaa alkuperäiskielisenä myös varsinaiseen tekstiin. Myös esimerkiksi termien tai käsitteiden alkuperäiskieliset määrittelyt voi tarvittaessa sijoittaa varsinaiseen tekstiin. Kaikki vieraskieliset sitaatit tai niiden merkitys tulee kuitenkin ilmaista myös varsinaisen tekstin kielellä. Ylipäätään eri kielien sekoittamista varsinaisessa tekstissä tulisi välttää. Opiskelijoilla on usein vaikeuksia ymmärtää teorian ja metodologian tärkeys hyvien liiketaloudellisten opinnäytteiden laatimisessa (Ghauri, Grønhaug & Kristianslund 1995: 1). 2 Kaiken kaikkiaan suorien lainausten käyttöä on tarkkaan harkittava, sillä opinnäytetyössä ei niinkään ole tarkoitus suoraan lainata jo olemassa olevaa tietoa sellaisenaan, vaan referoida, analysoida ja soveltaa tätä tietoa kulloinkin käsillä olevassa tehtävään. Tämän tulisi näkyä myös kirjoitetussa tekstissä Yleisohjeita Lähdeluettelo laitetaan opinnäytetyön loppuun ennen liitteitä. Siinä ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä työssä käytetyt lähteet. Lähdeluetteloon merkitään vain se kirjallisuus, jota kirjoittaja on todella käyttänyt työssään ja johon hän on kirjoituksessaan viitannut (Hirsjärvi ym. 2000: 327). Teoksista ilmoitetaan bibliografiset tiedot siinä muodossa kuin ne esiintyvät nimiölehdellä. Myös alaotsikot on tapana merkitä lähdeluetteloon. Jos alaotsikkoa ei ole nimiölehdellä erotettu pääotsikosta millään välimerkillä, laitetaan pääotsikon perään kaksoispiste ja alaotsikko aloitetaan tavallisesti pienellä alkukirjaimella. Jos taas pääotsikko loppuu nimiölehdellä johonkin välimerkkiin, lähdeluettelossa käytetään samaa välimerkkiä. (Hurtta & Peltola 1997: 63.) Lähdeluettelon otsikoksi kirjoitetaan Lähteet. Jos teoksen tiedot lähdeluettelossa eivät mahdu yhdelle riville, seuraavat samaan lähteeseen kuuluvat tiedot sisennetään. Samaan lähteeseen kuuluvien rivien riviväliä

6 Tampereen ammattikorkeakoulu 55 (65) voidaan myös tihentää. (Hurtta & Peltola 1997: 63.) Sukunimeä ei tarvitse kirjoittaa suuraakkosin. Lähdeluettelosta voidaan nähdä, kuinka ajantasaista alan tuntemusta kirjoittaja on käyttänyt. Hyvin laaditusta lähdeluettelosta lukija löytää itseään kiinnostavat tai itselleen tarpeelliset lähteet. Lähteiden ja tekstissä ilmoitetun viittauksen vastaavuus edellyttää täsmällisiä ja ymmärrettäviä tietoja lähteistä. (Hirsjärvi ym. 2000: ) Erilaisista lähteistä tarvitaan lähdeluetteloa varten mm. seuraavia tietoja kunkin lähdetyypin mukaisesti: tekijä(t), toimittaja(t) julkaisuvuosi (copyright-vuosi) kirjoituksen nimi suomentaja (jos saatavilla käännetyissä teoksissa) käytetty painos (jos saatavilla useita) julkaisija (kustantaja) tai konferenssin järjestäjä julkaisupaikka (kustantajan kotipaikka) koko teoksen toimittaja teoksen nimi sivut, joilla artikkeli on toimitetussa teoksessa tai aikakausjulkaisussa sarjanimeke ja numero sarjassa lehden nimi vuosikerran (volyymin) numero lehden numero (merkitään usein vuosikerran jälkeen) konferenssin nimi, paikka ja aika (jos konferenssijulkaisu) WWW-sivun tms. osoite. Suomalainen lähdemerkintä edustaa vakiintunutta käytäntöä. Kansainvälisten ohjeiden lähde on Publication Manual of the American Psychological Association, joka lyhennetään APA. (Hirsjärvi ym. 2000: 347.) Kirjojen ja lehtien kansista ja alkulehdiltä sekä levyjen, kasettien ja videonauhojen suojapakkauksista selviää useimmiten, mistä lähdetyypistä on kysymys. Yleisimpiä lähdeaineistotyyppejä ovat artikkelit, kirjat, raportit, komiteanmietinnöt, kokous- ja konferenssiesitelmät, väitöskirjat ja pro gradu -tutkielmat sekä muut opinnäytetyöt, audiovisuaalinen aineisto ja elektronisessa mediassa levitettävä lähdemateriaali. Lähdemerkinnässä on neljä osaa. Se antaa vastauksen kysymyksiin Kuka, Milloin, Mitä ja Missä. Siitä selviää kirjoittaja, aika, lähteen otsikko ja julkaisukanava tai julkaisija. (Hirsjärvi ym. 2000: ) Kirjoittaja Kirjoittajasta ilmoitetaan ensin sukunimi. Sukunimen jälkeen kirjoitetaan pilkku, jonka perään laitetaan kirjoittajan etunimi tai etunimet, sen mukaan kuin henkilö itse niitä käyttää. (Vrt. Hirsjärvi ym. 2000: 348.) Opinnäytetyön tekijän kannattaa toisin sanoen kirjoittaa lähdemerkintätietoihin myös kirjoittajan etunimi tai etunimet. Lähdeluettelossa kirjoittajan sukunimi alkaa vasemmasta marginaalista ja seuraavat samaan lähteeseen kuuluvat rivit sisennetään. Lähdeluettelo

7 Tampereen ammattikorkeakoulu 56 (65) aakkostetaan kirjoitusmuodon mukaan yleensä ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos kirjoittajilla on sama sukunimi, ehkä etunimikin, järjestetään lähteet ensimmäisen poikkeavan kirjaimen mukaan. (Hirsjärvi ym. 2000: 349.) Saman kirjoittajan julkaisut järjestetään julkaisuajankohdan mukaisesti vanhimmasta nuorimpaan. Jos lähteenä on käytetty samalta kirjoittajalta useampia saman vuonna ilmestyneitä julkaisuja, otsikko määrää sijoituksen. Jos kirjoittajalla on yksi tai useampia kanssakirjoittajia, yksin kirjoitetut sijoitetaan lähdeluetteloon ennen toisten kanssa kirjoitettuja julkaisuja. Samana vuonna ilmestyneet erotetaan toisistaan pienaakkosilla ja sijoitetaan otsikoiden aakkostuksen mukaiseen järjestykseen (a, b, c ). Jos lähteenä käytetyllä julkaisulla on tekijöitä kuusi tai enemmän, hakuasuna on lähdeviitteen muoto: ensimmäisen tekijän nimi ja lyhenne ym. Lähdeluettelossa tulee luonnollisesti mainita kaikkien tekijöiden nimet. Tällöin lähde tulee muodossa: lähdeviitteessä käytetty ilmaus ja yhtäläisyysmerkki ja yhtäläisyysmerkin jäljessä kaikkien tekijöiden nimet sekä julkaisun muut bibliografiset tiedot. Monitekijäiset lähteet ovat harvinaisia ja useimmiten artikkelikokoelmia, ja onkin järkevämpää työssä viitata yksittäisiin artikkeleihin, jotka ovat ilmestyneet artikkelikokoelmassa. (Hurtta & Peltola 1997: 65.) Jos lähteessä (sen kannessa tai nimiösivulla) ei ole mainintaa henkilötekijästä, lähde sijoitetaan luettelossa nimensä mukaiseen kohtaan. Tavallisia henkilötekijättömiä julkaisuja ovat esimerkiksi standardit, lakikokoelmat ja yhteisöjen WWW-sivut. Myös ilman tekijää ilmestyneiden artikkelien yms. kohdalla menetellään samoin (ks. sanomalehtiartikkelit, tarkemmin 4.2.2). Julkaisuksi koostamista sanotaan usein toimittamiseksi, vaikka se on lähempänä latojan ja asemoijan kuin kirjoittavan toimittajan työtä. Aika Julkaisuajankohdaksi merkitään julkaisun copyright-vuosi. Julkaisemattomista töistä ilmoitetaan vuosi, jolloin ne on tuotettu. Jos vuotta ei voida selvittää, merkitään n.d. (= no date). Suomessa vakiintuneen käytännön mukaan opinnäytteiden ja julkaisujen vuosiluvun ympärillä ei käytetä sulkeita, koska tavoitteena on taloudellinen merkintätapa. Vuosiluvun jälkeen kirjoitetaan piste. (Hirsjärvi ym. 2000: 351.) Kokousaineistosta, kuukausittain ilmestyvistä aikakauslehdistä, tiedotuslehdistä ja sanomalehdistä ilmoitetaan tarkka päivämäärä kyseisen luetteloviitteen loppuun, esimerkiksi: Aamulehti Painossa olevista ei merkitä vuotta, ne merkitään: (painossa). Uudelleen julkaistuista töistä merkitään sekä ensipainoksen että uusintapainoksen vuosi, ensipainoksen vuosi ennen kauttaviivaa ja kauttaviivan jälkeen uusintapainoksen vuosi, esimerkiksi 1958/1999. (Hirsjärvi ym. 2000: 351.) Otsikko Otsikko kirjoitetaan niin kuin se on nimiölehdelle kirjoitettu. Otsikkoa ei suomalaisessa käytännössä ole tapana alleviivata tai kursivoida. (Hirsjärvi ym. 2000: 352.)

8 Tampereen ammattikorkeakoulu 57 (65) Julkaisukanava Julkaisija löytyy yleensä samalta sivulta, missä on copyright-merkintä. Lähdeluettelossa mainitaan teoksen nimen jälkeen ensin julkaisijan (kustantajan) kotipaikka, jonka jälkeen on kaksoispiste ja julkaisijan nimi Erityyppisten lähteiden merkintä Artikkelit Artikkeleista lähdeluetteloon merkitään (Vrt. Hurtta & Peltola 1997: 67): tekijän nimi artikkelin ilmestymisvuosi artikkelin nimi tiedot julkaisusta, johon artikkeli sisältyy sivut, joilla artikkeli on tiedot mahdollisesta kustantajasta. Säännöllisesti ilmestyvässä aikakauslehdessä julkaistusta artikkelista ilmoitetaan vuosikerta, ja jos lehden joka numeron sivunumerointi alkaa 1:stä, lehden numero merkitään vuosikerran jälkeen sulkeisiin (Hirsjärvi ym. 2000: 353). Kavanagh, Doncha Hunt versus Anderson: Round 16. European Journal of Marketing 8 (3), Luotettavina artikkeleiden julkaisukanavina pidetään säännöllisesti ilmestyviä tieteellisiä ja tieteellis-ammatillisia julkaisuja, joita ovat aikakauslehdet, kokoomateokset, aikakauskirjat ja katsaukset (englanniksi mm. journal, magazine, newsletter, review) (Hirsjärvi ym. 2000: 353), esimerkiksi Liiketaloudellinen aikakauskirja, Journal of Marketing ja Harvard Business Review. Jos kirjoittajaa ei ole mainittu, artikkeli merkitään lähdeluetteloon otsikon mukaan. Katse tuttuun asiakkaaseen päin! Talouselämä 13, Artikkeli voi olla myös toimitetussa teoksessa, jolloin lähdeluetteloon merkitään sekä kyseisen artikkelin että teoksen tiedot seuraavalla tavalla: Eteläpelto, Anneli Tulevaisuuden asiantuntijuuden kehittämiseen. Teoksessa Jorma Ekola (toim.) Johdatusta ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. Juva: WSOY, Kun sanomalehdessä julkaistun artikkelin kirjoittaja on tiedossa, artikkeliin viitataan samoin kuin muuhunkin kirjallisuuteen, eli artikkelista ilmoitetaan ilmestymispäivä ja -vuosi sekä sivunumero (Hirsjärvi ym. 2000: 354). Siukonen, Timo Uupumus kasvatti kaupunginjohtajaa. Helsingin Sanomat , A 14. Kun sanomalehden artikkelin kirjoittajaa ei ole ilmoitettu, lähdeluettelossa samoin kuin tekstinsisäisissä viitteissä on käytännöllisempää lähteä

9 Tampereen ammattikorkeakoulu 58 (65) liikkeelle lehden nimestä (Hurtta & Peltola 1997: 69). Viitteenä seuraavan esimerkin muoto olisi: (HS, ). Lähdeluettelossa ilmoitetaan ensin lehden nimi, sitten ilmestymispäivämäärä ja sen jälkeen artikkelin/uutisen nimi ja lopuksi sivu. HS = Helsingin Sanomat Helsingin ammattikorkeakoulun uusi tunnus on Stadia, B 3. Verkkoartikkelit Uutena artikkeliryhmänä ovat yleistyneet verkkoartikkelit. Verkosta voi saada yksittäisiä artikkeleita mutta myös kokonaisia teoksia (monografioita) sekä myös aikakauslehden tapaan toistuvasti ilmestyvissä verkkojulkaisuissa julkaistuja artikkeleita. Hurtta ja Peltola (1997: 70) suosittelevat, että yksittäisestä verkkoartikkelista ilmoitetaan lähdeluettelossa vain niiden verkko-osoite ilman alussa olevaa tai ftp://- osaa. Lähdeluettelossa toisin sanoen ilmoitetaan artikkelin tekijän nimi, julkaisuvuosi ja artikkelin nimi sekä milloin viittaus on tehty ja lopuksi WWW-osoite. Verkkojulkaisussa ilmestyneen artikkelin yhteyteen merkitään sekä artikkelin että verkkojulkaisun tiedot niin kuin seuraavassa esimerkissä. Pasamanick, Judy Watched Pots Do Boil: Proverb Interpretation through contextual illustration. [online] [viitattu ]. CHEDPOT.html - De Proverbio: An Electronic Journal of International Proverb Studies, Vol. 6, No.1. Jos tiedetään, että verkkoartikkeli on julkaistu myös painettuna, merkitään painetun julkaisun tiedot lähdeluetteloon verkkoartikkelin tietojen perään hakasulkeissa (Hurtta & Peltola 1997: 70). Karlsson, Fred Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen. [online] [viitattu ]. [Julkaistu painettuna: Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto, Julkaisuja No. 28, 1997.] On muistettava, että verkossa kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa. Niinpä onkin oltava hyvin kriittinen verkossa esitettyjen tietojen paikkansapitävyyden suhteen. Yksittäisistä verkkoartikkeleista kannattaa kelpuuttaa lähteiksi vain muutenkin tunnettujen ja alallaan arvostettujen kirjoittajien kirjoituksia tai sellaiset artikkelit, jotka on julkaistu myös jossakin tieteenalan tunnetussa verkko- tai perinteisessä julkaisussa. (Hurtta & Peltola 1997: 70.) Muu audiovisuaalinen aineisto ja elektroninen media merkitään periaatteessa samalla tavalla kuin kirjat tai verkkoartikkelit: kirjoittaja(t) tai tekijä(t), aika/tietokannan tallennusvuosi, otsikko, viittausajankohta, julkaisukanava eli sivujen osoite (internet-osoite, hakemisto ja tiedoston nimi) ja mahdollinen salasanan käyttö. Hakasulkuihin merkitään mitä muotoa elektroninen aineisto on (WWW-sivu, cd-rom jne.). (Heinisuo & Ekholm 1997: 41.)

10 Tampereen ammattikorkeakoulu 59 (65) Kirjat ja vastaavat julkaisut Atjonen, Päivi Yksilöllinen tai itsenäinen työ sekä tutkiva oppiminen. [online] [viitattu ]. Hoitotyön didaktiikka - oppimisnäkemyksiä [online] [viitattu ]. Kylänpää, Esa Netti-Neuwonen - kirjoittajan Neuwonen. [online] [viitattu ]. [Salasana] Koska kaiken materiaalin pitäisi olla työn ohjaajan saatavilla, olisi haastattelut nauhoitettava tai ainakin niistä tai niiden osista pitäisi olla haastatellun hyväksymä muistio, samoin radio-ohjelmista nauhoite ja sähköpostista tuloste. WWW-sivuista käytetään vain sellaisten palvelimien materiaalia, joiden toiminta on tutkielman tarkastamisen kannalta riittävän pitkäaikaista (ks. verkkoartikkeleita käsittelevä kappale). Verkkoartikkeleiden yms. ongelmana on se, että verkko-osoitteet jatkuvasti muuttuvat, joten niiden saatavuus myöhemmin voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Kirjan nimiösivulta tai muualta kirjan alusta löytyvät lähdeluettelossa tarvittavat tiedot. Ulkomaisista lähteistä ei aina selviä kustantajan kotipaikka, jolloin lähdeluetteloon merkitään vain kustantajan nimi (Hurtta & Peltola 1997: 66). Kirjoista merkitään lähdeluetteloon seuraavat tiedot: kirjoittaja/t tai toimittaja/t julkaisuvuosi kirjan nimi (osa ja painos, jos muu kuin ensipainos) mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero jos kysymyksessä on suomennos, suomentajan nimi julkaisijan (kustantajan) kotipaikka julkaisija (kustantaja). Opinnäytetyön tekijän tulee tarkistaa kirjan alusta myös se, kuinka mones painos on kysymyksessä (ensipainos vai jokin muu painos). Teos voi olla myös korjattu painos, suomennettu tai käännetty versio, se voi olla vailla kirjoittajaa tai toimittajaa. Se voi olla myös yhteisökirjoittajan kirjoittama ilman henkilötekijää. Jos painos on jollakin tapaa muuttunut edellisistä versioista, siitä olisi myös lähdeluettelossa oltava merkintä, esimerkiksi: 5. korjattu painos. (Hirsjärvi ym. 2000: ) Hakala, Juha T Opinnäyte luovasti: kehittämis- ja tutkimustyön opas. Helsinki: Gaudeamus. Ikola, Osmo (toim.) Nykysuomen käsikirja. Uudistettu laitos. Helsinki: Weilin + Göös. Jätelaki /1072. Kuluttajansuoja Lakikokoelma Helsinki: Painatuskeskus Oy.

11 Tampereen ammattikorkeakoulu 60 (65) Muut lähteet Julkaisemattomat lähteet ja muu kuin kirjallinen materiaali eritellään omiksi alueikseen lähdeluettelossa. Näihin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitettu materiaali, opinnäytteet, esitelmät, haastattelut, videot, äänitteet sekä tietokoneohjelmat. Esitelmät julkaistaan usein lehdessä tai jaetaan tiivistelmänä. Näistä merkitään lähteeksi esittäjä, esitelmän aihe, esitysaika sekä esityspaikka. Boedeker, Mika Vastaako koulutus muutoksiin nuorten ajatuksia tulevaisuudesta. Esitelmä. Talouselämä puhuu seminaari, Tampereen kauppakamari Tampere Ljungkvist, Mervi. Huhtamäki-Yhtymä Oy, vientipäällikkö. Haastattelu Turku. Salonen, Virpi Kanta-asiakas asiantuntijana. Palvelun laatu osana asiakastyytyväisyyttä tamperelaisissa hotelleissa. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu,. Tampere.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Lähteiden käyttö Yleistä lähteistä Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että kirjoittaja aiemmin tehtyjä tutkimuksia selostamalla ja arvioimalla paitsi valmistaa tietä omalle tutkimukselleen

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen

Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Onni Opiskelija Tampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot / Kertomus- ja tekstiteorian

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä

- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä BUSINESS LAW FORUM 2013 KIRJOITUSOHJEET 1. Kirjoitukset tulee jättää teoksen toimituskunnalle sähköpostitse viimeistään perjantaina 12.4.2013. Käytä mieluiten Word -97 ohjelmaa tai tätä uudempaa versiota

Lisätiedot

ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET

ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET LINJAUKSET LUKUUN 2 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN IDENTIFIOINTI LINJAUKSET KOHTAAN 2.2.2 ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE Sarja-aineiston kuvailu Ensisijaisen tiedonlähteen valinnassa tehtävät poikkeukset:

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,

Lisätiedot

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma 1 Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma Tutkielmaseminaarin tavoitteet Jokainen seminaarilainen laatii lukuvuoden aikana yksin tai parin kanssa itsenäisen kandidaatin tutkielman jostakin

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa.

Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa. TÄMÄ ON LUONNOS: KYSY JA KOMMENTOI! 8. JULKAISUN TUNNISTEEN JA SAATAVUUSTIETOJEN ALUE Johdantohuomautus Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa Projektityön tekeminen Mitä on hyvä muistaa Aineistojen hyödyntäminen Kuvat, kartat, kirjat, lehtiartikkelit, musiikki ja videot ovat tekijänoikeuden suojaamia Toisen tekemän työn kopioimiseen ja liittämiseen

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015)

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN SISÄLTÖ: 1. Lähdeviitteiden käyttö tekstissä 2. Lähdeluettelon laatiminen (Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) 1. Lähdeviitteiden

Lisätiedot

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Jouni Enqvist 2 Jouni Enqvist Mitä asioita tässä aineistossa? Seuraaviin muutamiin sivuihin on tiivistetty aivan keskeisimmät

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasun malli

Opinnäytetyön ulkoasun malli hyväksymispäivä arvosana arvostelija Opinnäytetyön ulkoasun malli Hannu Erkiö Matti Mäkelä Matti Nykänen Inkeri Verkamo Helsinki 1. maaliskuuta 2001 Kirjallisen esityksen harjoitus HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Viittaamisen periaatteet

Viittaamisen periaatteet TuTa ja InfoVerkot kandiseminaari Viittaamisen periaatteet Maria Söderholm Tietoasiantuntija Oppimiskeskus maria.soderholm@aalto.fi Oppimiskeskus avautuu remontin jälkeen 31.10. osoitteessa Otaniementie

Lisätiedot

RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT

RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT Päivitetty 23.11.2015 (vastaa RDA-kuvailuohjeen päivitettyä versiota, huhtikuu 2015) RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT YLEISTÄ RDA:ssa tietyillä elementeillä on merkintä YDINELEMENTTI. Merkintä

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Ohjeita kirjoittajille

Ohjeita kirjoittajille Ohjeita kirjoittajille 1. Juttutyypit 1.1. Tieteelliset artikkelit 1.1.1. Tieteellisen artikkelin käsittelyprosessi 1.2. Puheenvuorot 1.3 Lektiot 1.4 Kirja-arviot 2. Kaikkia juttutyyppejä koskevat tekniset

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE. (1.1.2005 alkaen)

OPINNÄYTETYÖOHJE. (1.1.2005 alkaen) OPINNÄYTETYÖOHJE (1.1.2005 alkaen) SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 Opinnäytetyön aiheen valinta ja hyväksyminen...2 1.2 Ohjaajan nimeäminen...2 1.3 Opinnäytetöiden hankkeistaminen...2 1.4 Opinnäytetyön eteneminen...3

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Digitointi aloitetaan vuodesta 1860 alkaen. Kirjamuotoiset kirkonkirjat digitoidaan perhelehtiin asti.

Digitointi aloitetaan vuodesta 1860 alkaen. Kirjamuotoiset kirkonkirjat digitoidaan perhelehtiin asti. hankinnan nimeäminen.pdf 1. Digitoitavat kirjatyypit Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän DIGI-järjestelmään tullaan digitoimaan erityyppisiä kirjoja, joiden metatietoja järjestelmään tullaan tallentamaan.

Lisätiedot

Kaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi

Kaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi Kaikki alkaa TUTKAsta Ja päätyy JYXiin Artikkelin matka avoimeksi Marja-Leena Harjuniemi 14.4.2011 Työnkulku Inbox TUTKA JYX Kustantajaluvan tarkistaminen (S/R) Kustantajan edellyttämien tietojen lisääminen

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarien viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan?

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-KUVAILUKYSYMYKSIÄ 1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-ohjeen mukaan kustantajan nimi merkitään siinä muodossa ja järjestyksessä kuin tämä on julkaisussa

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Kandiseminaarin viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarin viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarin viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa 01.02.2011 Karjalainen Kaarina 1 Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa Axiell on antanut oman ohjeensa nimeltä Aikakauslehdet, jossa on lyhyesti selostettu saapumisvalvonta

Lisätiedot

TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET

TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET päivitetty toukokuu 2014 VAASA 2014 1 Ohjeiden käyttö ja tarkoitus Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot 3. Muuttujat ja operaatiot Sisällys Muuttujat. Nimi ja arvo. Algoritmin tila. Muuttujan nimeäminen. Muuttujan tyyppi. Muuttuja ja tietokone. Operaattorit. Operandit. Arvon sijoitus muuttujaan. Aritmeetiikka.

Lisätiedot

Tietoa maantieteen julkaisuista

Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista, erityisesti lehdistä, löytyy lehti- ja kustantajatietoihin erikoistuneista tietokannoista sekä kustantajien ja tieteellisten seurojen www-sivuilta.

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Euro keskus Yliopistonkatu 38 PL 617 33101 Tampere www.uta.fi/laitokset/kirjasto/eu EU-informaatikko puh. (03) 215 7867 fax (03) 215 7493 e-mail: kileto@uta.fi 1 Tampereen

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Johdanto Theseus suunniteltiin pilottivaiheessa opinnäytteitä varten. Julkaisuille oli varattu aikaisemmassa suunnitelmassa yksi kokoelma per ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje. Sarja

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje. Sarja LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 25.9.2015 Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje Sarja Tutkimussarja on tarkoitettu yliopiston toimialaan kuuluvan tieteellisen työn julkistamiseen.

Lisätiedot

RDA, osio 8: Teosten, ekspressioiden, manifestaatioiden ja kappaleiden suhteiden kuvailu (luvut ja liite J)

RDA, osio 8: Teosten, ekspressioiden, manifestaatioiden ja kappaleiden suhteiden kuvailu (luvut ja liite J) RDA, osio 8: Teosten, ekspressioiden, manifestaatioiden ja kappaleiden suhteiden kuvailu (luvut 24-28 ja liite J) RDA-koulutus syksy 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Esityksen sisältö Luku 24:

Lisätiedot

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot