Voimalohi Oy Mika Pylväs HANKERAPORTTI LEIMAANTUNEEN MERILOHI JA -TAIMEN KANNAN LUOMISEKSI KEMI-OUNASJOEN VESISTÖALUEELLE

Transkriptio

1 Voimalohi Oy Mika Pylväs HANKERAPORTTI LEIMAANTUNEEN MERILOHI JA -TAIMEN KANNAN LUOMISEKSI KEMI-OUNASJOEN VESISTÖALUEELLE KEMI-OUNASJOEN MÄTI- JA PIENPOIKASISTUTUKSET 2018 Kuva 1. Mädin istutus Ounasjoen Linnunrajanmukassa. Voimalohi Oy toteutti kevään ja kesän aikana Kemijoen vesistöön mäti- ja pienpoikasistutuksia, joilla on tarkoitus tukea osittaisen luonnonkierron palautumista Kemijoen vesistöön. Toisen vuoden projektissa oli tarkoitus löytää mädin ja pienpoikasten istutuksiin soveltuvia alueita laajamittaisten istutusten toteuttamiseen. Vuoden 2018 aikana tarkasteltiin eri menetelmien tuloksellisuutta kenttäolosuhteissa. Voimalohi Oy sai valtion kärkihanke rahoitusta leimaantuneen merilohi ja - taimen kannan luomiseksi Kemi-Ounasjoen vesistöalueelle kaudelle Hankkeen omarahoitusosuudesta vastasivat Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy. 1

2 1. Hankkeen tausta ja tarve Lapin liitto on toiminut koordinaattorina Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävän toimenpidesuunnitelman laatimisessa ja toimeenpanossa sidosryhmien tavoitteiden sekä hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi. Työn ohjaamiseksi on perustettu laajapohjainen keskeisistä sidosryhmistä koostuva alueellinen ohjausryhmä. Ryhmän tehtävänä on mm. linjata toimenpidesuunnitelman sisältöä ja edistää toteutettavien hankkeiden liikkeelle saamisessa. Lisäksi ryhmä tekee esityksensä kärkihanke-hakuun valmisteltavista hankkeista. Ohjausryhmä on toimittanut 11/2016 maa-ja metsätalousministeriölle listauksen kärkihankekaudella toteutettavista toimenpiteistä, sekä arvion tarvittavista omarahoitus- ja valtionosuuksista. Huomionarvoista on, että jokeen leimaantuneen kannan luominen on sekä toimitetun arvion, että koko toimenpidesuunnitelman kannalta erittäin keskeinen osatekijä. Kemi-Ounasjoen vesistöalueella on vahva tahtotila etsiä vaikuttavia toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin siirtyä kalatiestrategian mukaisesti istutuspainotteisesta vaelluskalakantojen hoidosta luonnontuotannon elvyttämiseen ja sen riittävään ylläpitämiseen. Yleisesti tiedetään, että vaelluskalakantojen palauttamisen osalta Kemi-Ounasjoki on erittäin suuren mittakaavan kohde. Elvyttäminen tarkoittaa käytännössä katsoen kaikkia mahdollisia toimenpiteitä kuten; tuki-istutuksia, alas vaelluksen turvaamista, kalateitä, ylisiirtoja ja kalastuksen säätelyä. Ennen palautusistutusten mittavien toimenpiteiden toteuttamista on perusteltua aloittaa suunnitelmalliset ja valmistelevat toimenpiteet. Tämän leimaantuneen merilohi ja -taimen kannan luomiseksi Kemi-Ounasjoen vesistöalueelle -hankkeen on tarkoitus palvella jatkossa suunnitellun mittavamman tuki-istutushankkeen valmistelua. Tarkoituksena oli kokemusten ja vertailututkimustulosten perusteella löytää jatkossa toteutettaviin palautusistutuksiin Kemi- Ounasjoelle suositeltavia menetelmiä. Lisäksi tarkoituksena oli käytännön kokemuksista haettava kohde- ja kustannustietoisuus eri menetelmien käytön osalta. 2. Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena oli palvella suunnitellun mittavamman tuki-istutushankkeen valmistelua. Päätavoitteena oli selvittää käytännön kokemusten ja tutkimustulosten perusteella palautusistutuksiin suositeltavia mädin ja pienpoikasten istutusmenetelmiä Kemi-Ounasjoen olosuhteisiin. Tarkoituksena oli saada tietoa eri menetelmien tuloksellisuudesta sekä löytää parhaiten lohen istutuksiin soveltuvat alueet Kemi-Ounasjoen pääuomalta sekä meritaimenten istutuksiin soveltuvat sivujoet. Pienpoikasten istutukset tukevat osaltaan leimaantuneen kannan luontia Kemi-Ounasjoelle. Pienpoikasten istutuksen ja mäti-istutus kokeilujen kalataloudellisena tahtotilana on suunnitelmallisen luonnonpoikastuotannon käynnistäminen ja Kemi-Ounasjokeen leimaantuneen ja nousuhalukkaan kannan luominen. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on osittaisen lohijokiarvon palauttaminen. Hankkeen tulokset ja kerätty informaatio palvelevat jatkossa varsinaisen kotiutusistutushankkeen suunnittelua ja toteuttamista. Varsinainen kotiutusistutussuunnitelma on tehty Luken toimesta syksyn 2017 aikana. 2

3 3. Mäti- ja pienpoikasistutukset Voimalohi Oy varasi ja osti Luonnonvarakeskukselta kaiken käytettävissä olevan lohen ja meritaimenen mädin. ELY-Keskuksen luvalla mäti-istutuksiin käytettiin Tornio- ja Simojoen kantaa olevaa lohen mätiä sekä Torniojoen kantaa olevaa meritaimenen mätiä. Maastossa toteutettavat koeistutukset lohen mädillä toteutettiin Voimalohi Oy:n operoimana Ounas-, Kemi-, Värriö- ja Naruskajokeen sekä Tepastojokeen. Lohen silmäpisteasteen mätiä oli käytettävissä yhteensä 202 litraa, joka vastaa noin miljoonaa mätimunaa. Meritaimenen mädit istutettiin Meltaus-, Laisentia- ja Sinettäjokeen. Mätiä oli käytettävissä 43 litraa, joka vastaa noin 451 tuhatta mätimunaa. Istutuspaikat ovat tarkemmin taulukoissa 1 ja 2. Olosuhteet keväällä olivat varsin talviset. Lunta oli paljon ja koskialueet vahvasti jäässä. Taulukko 1. Lohen mädin ja pienpoikasten istutukset vuonna ETRS- TM35FIN MÄDIT ARS-värjättyjä TJO 1-v ISTUTUS Istutuspaikka KOORDINAATIT ML kpl Kanta MT kpl RASIA ML MT Vääräkkä, alinen saari TJO Raattamankoski TJO Mertakoski SIM Rasia Puksukoski SIM TEPASTOJOKI, SUUKOSK , TJO Tuomikoski TJO Linnunrajan mukka SIM Köngäs TJO Karisaari SIM Polanniva SIM Neitikoski TJO Rasia Kokonkorva, yläosa TJO Pahtakoski TJO Mouluskoski TJO Suolankeittäjän mukka TJO Mettiskoski TJO Aalionkorva TJO Molkoköngäs, länsi TJO Rasia Jääskö, Murtoniemi TJO Lohikoski TJO Petäjäkoski TJO Marraskoski/-joki TJO/IJO Marraskoski Aapiskoski, itäpuoli TJO YLÄ-KEMI VÄRRIÖJOKI, VÄLINIVA , TJO VÄRRIÖJOKI, VÄLINIVA TJO KEMIJOKI, PAHTAKOSKI , SIM Rasia NARUSKAJOKI, LEILIKOS TJO 3

4 Taulukko 2. Meritaimenen mädin ja pienpoikasten istutukset vuonna ETRS- TM35FIN MÄDIT ARS-värjättyjä 1-v ISTUTUS Istutuspaikka KOORDINAATIT Kanta MT kpl RASIA ML MT LAISENTIAJOKI Myllykoski TJO Rasia Porraskoski TJO Rasia Palovaara, laavu TJO Rasia MELTAUSJOKI Pikku-Pahtakoski TJO Turvakkoköngäs TJO Pitkä-Perttaus, haara TJO 5, Pitkä-Perttaus, laavu TJO SINETTÄJOKI Sahankoski TJO VÄHÄJOKI Myllyköngäs IJO Suukoski IJO LOUEJOKI, Palokoski IJO/Tjo Merilohen 1-vuotiaita pienpoikasia istutettiin Marrasjokeen yksilöä. Istutuspaikka on noin 700 metrin etäisyydellä Ounasjoen pääuomasta ja kunnostetusta Marraskoskesta. Lohia istutettiin lisäksi neljään eri paikkaan Lohinivan ja Raattaman väliselle alueelle. Kaikkiaan 1- vuotiaita ARS-värjättyjä lohia istutettiin yksilöä (taulukko 1). Lohien rasvaeviä ei poistettu. Meritaimenen 1-vuotiaita pienpoikasia istutettiin Kemijokeen laskevaan Loue- ja Vähäjokeen lähes yksilöä (taulukko 2). Taimenia istutettiin Louejoen Palokoskeen noin yksilöä. Istutuspaikka sijaitsee noin 2 km Taivalkosken altaalta Kemijoesta. Vähäjoen istutukset toteutettiin Myllykönkäälle ja Suukoskelle, joista ylimmäinen paikka on noin 6 km Ossauksen altaalta Kemijoesta. Meritaimenten rasvaevät olivat leikattu kaikilta istukkailta. 4. Istutusmenetelmien vertailu Tavoitteena oli selvittää menetelmien välisiä mahdollisia eroavaisuuksia poikasten selviytyminen osalta ja löytää perusteita mittavammin toteutettavan istutus-hankkeen suunniteltavista ja toteutettavista menetelmistä. Lisäksi maastoistutuksista saatiin käytännön kokemusta ja kohde tietoisuutta eri menetelmien osalta. Istutetut mädit pakattiin silmäpisteasteella Luonnonvarakeskuksen Keminmaan ja Voimalohi Oy;n Ossauskosken kalanviljelylaitoksella. Suorakylvöön käytettiin 16 litran muoviastioita, joihin laitettiin noin 6 litraa mätiä. Suorakylvössä käytettiin useassa paikassa suppiloa ja letkua, jolla mädit saatiin pohjan tuntumaan soraikkoihin. Biohajoavat rasiat pakattiin maastossa suhteellisen hyvissä olosuhteissa ilman lämpötilan ollessa plussan puolella. Rasiaan laitettiin kivi ja noin 2 dl mätiä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rasiat kuljettiin styrox-laatikoissa kelkan reessä istutuspaikoille. Rasioiden kasaaminen ja mädin annosteleminen niihin vie noin 2 minuuttia rasiaan kohden. Rasioita laskettiin sulapaikoista 5-10 kpl/aukko. Rasioiden kivien koon vaihdellessa oletimme niiden 4

5 hakeutuvan hieman eri paikkoihin virtausten mukana. Koskialueet olivat vankassa jäässä, joten rasioiden asettumista pohjaan ei päästy seuraamaan. Maastossa koskialueet pyrittiin valitsemaan niin, että pohjalla oli myös soraikkoa ja monen kokoisia kiviä. Tiedot paikoista perustuivat sekä omaan kokemukseen, Luonnonvarakeskuksen suosituksiin ja kalastajien/osakaskuntien paikallistuntemukseen eri istutuspaikoissa. Kuva 2. Mädin pakkaaminen biohajoaviin rasioihin tehtiin istutuspaikan läheisyydessä. 5. Seuranta sähkökalastamalla Istutusten seuranta toteutettiin elokuussa 2018 sähkökoekalastamalla. Sähkökalastamalla seurattiin istutusten onnistumista ja lohenpoikasten tiheyksiä valituilla koealoilla. Sähkökalastukset toteutettiin FM Jyrki Salon johdolla, jolla on pitkä kokemus kalojen sähkökalastuksesta. Koekalastuksiin osallistui myös Jyrki Autti, Mika Pylväs, Jouni Satokangas ja Janne Hyyryläinen. Kaikki sähkökalastukset toteutettiin pääsääntöisesti kahdella haavimiehellä. Luonnonvarakeskus toteutti Ounasjoen sähkökalastukset vastaavaan aikaan Tmi Olli van der Meerin toimesta. Koekalastusten tarkoituksena oli seurata keväällä toteutettujen merilohen ja meritaimenen mäti- ja pienpoikasistutusten onnistumista. Mäti-istutuksia toteutettiin myös keväällä 2017, mutta näiden kohdealueista ainoastaan Laisentiajoen kahden kohteen vaikutusalueet lukeutuivat myös syyskesän 2018 koekalastusten alueille. Kesä 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin ja virtaamat olivat paikoin tavanomaista pienempiä vielä koekalastustenkin aikaan elokuun puolivälissä ja kuun jälkipuoliskolla. Veden lämpötilat olivat kuitenkin jo selvästi laskeneet kesän huippulukemista. Koealoilta saadut lohen ja taimenen poikaset tutkittiin värimerkin osalta ja näin voitiin varmistaa poikasten alkuperä. ARS-värin määritykset teki FM Pekka Keränen. 5

6 Kevään 2017 mäti-istutusten tiedot selviävät taulukosta 3, keväiden 2016 ja vuotiaiden poikasten istutustiedot taulukosta 4, kevään 2018 mäti-istutusten tiedot taulukosta 5 ja kevään vuotiaiden poikasten istutustiedot taulukosta 6. Keväällä 2017 mätiä istutettiin sekä suorakylvönä, että rasioissa ja vain osa kaloista oli ARS-värimerkittyjä. Myös kevään 2018 mäti-istutuksista osa istutettiin rasioissa ja tuolloin kaikki mäti oli ARS-värimerkittyä samoin kuin 1-vuotiaina istutetut merilohet ja -taimenetkin. Taulukko 3. Kevään 2017 mäti-istutusten tarkemmat tiedot (kanta: SIM = Simojoki, TJO = Tornionjoki). joki alue merilohi / suorakylvö, rasiat, yht. kanta ARS -taimen litraa litraa määrä Syvä-Tepastoj. Suukoski lohi SIM 3 3 K / E Syvä-Tepastoj. Karjakka lohi SIM 6 K Syvä-Tepastoj. Loukaskoski lohi SIM 6 K Syvä-Tepastoj. Pihtikoski lohi SIM 6 K Syvä-Tepastoj. Poroaidan koski lohi SIM 7,4 K Syvä-Tepastoj. Sarhunen lohi SIM 6 E Kuiva-Tepastoj. Kuivakoski lohi SIM 6 K Aakenusjoki Myllykoski lohi SIM 3 3 E / K Aakenusjoki Okkulaissaari lohi SIM 7,5 K Aakenusjoki Telaköngäs lohi SIM 3 E Laisentiajoki Laavuranta taimen TJO 3 3 K / E Laisentiajoki Palovaara taimen TJO 5,3 E Taulukko 4. Keväällä 2016 ja 2017 istutettujen 1-v -poikasten tarkemmat tiedot (kanta: SIM = Simojoki, TJO = Tornionjoki, IJO = Iijoki, ARS=alitsariinivärimerkintä, REL=rasvaeväleikkaus). joki alue merilohi / yht. määrä kanta merkintä -taimen 2016 Ounasjoki Vähäkoski lohi TJO ARS Vähäjoki Louhikoski taimen IJO ARS+REL Marrasjoki Näverianniva lohi IJO/TJO REL Vähäjoki Louhikoski taimen IJO REL Louejoki Palokoski taimen IJO REL Taulukoissa 5 ja 6 on viimeisessä sarakkeessa esitetty kesän 2018 koekalastusten saalistiheydet kyseisen istutuslajin osalta huomioiden saaliskalojen ikäluokat ja merkinnät (rasvaeväleikkaus ja ARS-värimerkinnät), joten kyseiset luvut kuvaavat vuoden 2018 mäti- ja pienpoikasistutuksista peräisin olevia poikasmääriä. Osa koealoista sisältyy Luonnonvarakeskuksen koekalastusohjelmaan, mutta näiden kalastusten ARS-määritysten tuloksista ei ole saatu vielä tietoa (merkitty maininnalla Luke, liite 1.). Laisentiajoen osalta myös kevään 2017 mäti-istutuksista peräisin olevia meritaimenia olisi periaatteessa voitu saada saaliiksi myös syyskesän 2018 koekalastusten yhteydessä, mutta ikäluokan 1+ -kaloja ei kuitenkaan havaittu. Osasyynä tähän saattoivat olla myös kesän 2018 poikkeukselliset sääolot, joskin koekalastusten aikaan vesitilanne ja veden lämpötilat olivat jo jokseenkin normaalilla tasolla. 6

7 Taulukko 5. Kevään 2018 mäti-istutusten tarkemmat tiedot (kanta: SIM = Simojoki, TJO = Tornionjoki). joki alue merilohi / määrä, rasiat, yht. tiheys kalastaja kanta ARS -taimen litraa litraa määrä yks./a Ounasjoki Vääräkkä lohi TJO 8 K Ounasjoki Mertakoski lohi SIM 12 K ,0 1) Luke Ounasjoki Puksukoski lohi SIM 12 K ,0 2) Luke Ounasjoki Linnunrajanmukka lohi SIM 12 K ,0 3) Luke Ounasjoki Karisaari lohi SIM 4 K ,0 4) Luke Ounasjoki Polanniva lohi SIM 6 K Ounasjoki Neitikoski lohi TJO 12 K ,0 5) Luke Ounasjoki Kokonkorva lohi TJO 12 K ,0 6) Luke Ounasjoki Pahtakoski lohi TJO 6 K ,0 7) Luke Ounasjoki Mouluskoski lohi TJO 12 K ,0 8) Luke Ounasjoki Suolankeittäjänmukka lohi TJO 6 K ,0 9) Luke Ounasjoki Mettiskoski lohi TJO 12 K ,0 Luke Ounasjoki Molkoköngäs lohi TJO 12 K ,0 Luke Ounasjoki Jääskö, Murtoniemi lohi TJO 12 K ,0 VLO Ounasjoki Lohikoski lohi TJO 6 K ,0 Luke Ounasjoki Petäjäkoski lohi TJO 12 K ,0 VLO Ounasjoki Aapiskoski lohi TJO 12 K ,6 VLO Tepastojoki Suukoski lohi TJO 7,5 K Kemijoki Pahtakoski lohi SIM 4,7 K ,9 VLO Värriöjoki Väliniva, alempi lohi TJO 6 K ,0 VLO Värriöjoki Väliniva, ylempi lohi TJO 5,8 K ,8 VLO Naruskajoki Leilikoski lohi TJO 10,3 K ,0 VLO Laisentiajoki Myllykoski taimen TJO 4 K ,7 VLO Laisentiajoki Porraskoski taimen TJO 6 K Laisentiajoki Palovaara, laavu taimen TJO 6 K ,1 VLO Meltausjoki Pikku-Pahtakoski taimen TJO 5 K Meltausjoki Turvakkoköngäs taimen TJO 6 K ,4 VLO Meltausjoki Pitkä-Perttaus, haara taimen TJO 5,4 K ,9 10) VLO Meltausjoki Pitkä-Perttaus, laavu taimen TJO 5 K Sinettäjoki Sahankoski taimen TJO 6 K ,2 VLO 1) Koekalastuspaikka n. 600 m mäti-istutuspaikkaa ylempänä 2) Koekalastuspaikka n. 200 m mäti-istutuspaikkaa ylempänä 3) Koekalastuspaikka n. 1,0 km mäti-istutuspaikkaa ylempänä 4) Koekalastuspaikka n. 450 m mäti-istutuspaikkaa ylempänä 5) Koekalastuspaikka n. 900 m mäti-istutuspaikkaa alempana 6) Koekalastuspaikka n. 300 m mäti-istutuspaikkaa alempana 7) Koekalastuspaikka n. 500 m mäti-istutuspaikkaa ylempänä, sama kalastuspaikka kuin Kokonkorva 8) Koekalastuspaikka n. 2,6 km mäti-istutuspaikkaa alempana 9) Koekalastuspaikka n 400 m mäti-istutuspaikkaa ylempänä 10) Pirttisaaren sähkökalastuskoeala 7

8 Taulukko 6. Keväällä 2018 istutettujen 1-v -poikasten tarkemmat tiedot (kanta: SIM = Simojoki, TJO = Tornionjoki, IJO = Iijoki, poikaset lisäksi rasvaeväleikattuja). joki alue merilohi / yht. tiheys kalastaja kanta ARS -taimen määrä yks./a Ounasjoki Raattamankoski lohi TJO K ,2 Luke Ounasjoki Tuomikoski lohi TJO K ,7 Luke Ounasjoki Köngäs lohi TJO K ,0 Luke Ounasjoki Aalionkorva lohi TJO K ,0 1) Luke Ounasjoki Marraskoski/-joki lohi TJO/IJO K ,0 VLO Vähäjoki Suukoski taimen IJO K ,9 VLO Vähäjoki Myllyköngäs taimen IJO K ,9 VLO Louejoki Palokoski taimen IJO/TJO K ,1 VLO 1) Koekalastuspaikka n. 900 m mäti-istutuspaikkaa alempana Voimalohi Oy:n syyskesän 2018 koekalastusten saalistiedot kokonaisuudessaan on esitetty alla taulukossa 7 ilman laskennallisia korjauskertoimia. Taulukko 7. Syyskesällä 2018 Voimalohi Oy:n toteuttamien sähkökoekalastusten tulokset ilman laskennallisia korjauskertoimia joki koeala kivi- merikalastus- mutu salakka ahven hauki made harjus taimen simppu lohi kertoja yks./a yks./a yks./a yks./a yks./a yks./a yks./a yks./a yks./a Sinettäjoki Sahankoski 1 39,4 88,5 0,6 0,0 0,0 1,8 0,0 0,6 1,2 Laisentiajoki Palovaaran laavu 1 21,2 5,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 Laisentiajoki Myllykoski 1 16,7 1,7 0,0 0,0 0,0 0,6 0,6 0,0 1,7 Kemijoki Pahtakoski 1 2,3 5,8 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 1,9 0,8 Värriöjoki Väliniva, alempi 1 3,2 25,7 0,0 0,0 0,5 0,5 1,4 0,0 0,9 Värriöjoki Väliniva, ylempi 1 0,3 17,4 0,0 0,0 0,0 0,5 1,3 0,8 2,3 Naruskajoki Leilikoski 1 2,7 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 Ounasjoki Murtoniemi, länsi 1 1,7 7,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ounasjoki Petäjäkoski 1 1,6 9,3 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 0,0 Ounasjoki Marraskoski 1 1,5 10,3 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,7 0,0 Ounasjoki Marrasjokisuu 1 2,8 11,4 0,0 0,0 0,3 0,0 0,3 2,5 0,0 Ounasjoki Aapiskoski, ylempi 1 5,0 3,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,8 0,0 Ounasjoki Aapiskoski, alempi 1 9,3 3,1 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 Meltausjoki Turvakkoköngäs 1 5,1 6,9 0,0 0,0 0,0 0,2 0,2 0,0 0,4 Meltausjoki Pirttisaari 1 21,5 4,6 0,0 0,0 0,0 0,7 0,4 0,0 0,9 Vähäjoki Myllyköngäs 1 1,1 0,8 0,0 1,3 0,0 0,0 0,3 0,0 24,9 Vähäjoki Suukoski 1 2,5 0,0 0,0 1,8 0,0 0,0 2,5 1,1 13,2 Louejoki Palokoski 1 5,4 1,3 0,0 0,0 0,5 0,0 5,9 0,0 16,1 Kokonaisuudessaan kevään 2018 mäti-istutuksista peräisin olevien merilohen ja taimenen 0+ - ikäisten poikasten tiheydet olivat koekalastetuilla kohteilla pieniä. Ounasjoen pääuoman mäti-istutuspaikkojen läheisyydestä löydettiin Voimalohen koekalastuksissa vain kolme lohen 0+ -poikasta Aapis-kosken kahdelta koealalta. Aapiskosken mäti-istutukset tehtiin suorakylvönä. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen sähkökoekalastuksissa löydettiin Molkokönkään koealalta yksittäinen 0+ - ikäinen lohen poikanen (alkuperästä ei tätä kirjoitettaessa tietoa, ARS-värimerkintämäärityksiä ei vielä tehty). Tällä kohteella istutukset toteutettiin mätirasioiden avulla. Voimalohen koekalastuksista kolme koealaa sijoittui Ounasjoen pääuoman mäti-istutuspaikoille ja lisäksi Luonnonvarakeskuksen kalastamista koealoista 12 oli sijaintinsa puolesta ainakin jollakin tavalla yhdistettävissä toteutettujen mäti-istutusten seurantaan. Kokonaisuudessaan siis 13/15 koealasta antoi Ounasjoen pääuoman osalta 8

9 nollatuloksen. Lisäksi kahden mäti-istutuspaikan osalta koekalastuksia ei toteutettu istutusten lähialueilla. Aapiskosken ja Molkokönkään koealojen osalta ei ole löydettävissä yhteisiä nimittäjiä muihin Ounasjoen koealoihin verrattaessa, jotka selittäisivät hieman parempia tuloksia. Tulosten perusteella ei voida tältä osin myöskään arvioida eroja mädin suorakylvön ja mätirasiaistutusten välillä. Istutuskohteiden mäti- ja pienpoikashabitaattien (mm. pohjanlaatu ja pohjan monimuotoisuus, virtaamaolosuhteet, pohjakasvillisuus) kartoitus nousee kuitenkin vuoden 2017 johtopäätösten tapaan entistä tärkeämmäksi. Kesä 2018 oli lohen poikastuotannon kannalta ilmeisen haastava (mm. veden lämpötila) ja myös mm. Tornion-Muonionjoen ja Tenojoen sähkökoekalastuksissa poikasia tavattiin edellisvuosia vähemmän. Ounasjoen pääuoman viidelle kohteelle alkukesästä 2018 toteutettujen 1-v -lohenpoikasten istutukset näyttäisivät koekalastusten valossa johtaneen jonkin verran parempiin poikastiheyksiin. Viidestä koekalastuskohteesta kolmelta saatiin saaliiksi kaikkiaan 18 lohta, joista 1+ -ikäisiä oli pituuden perusteella 16. Luonnonvarakeskuksen kalastamilta Raattamankosken ja Tuomikosken koealoilta poikasia tavattiin yhteensä 3. Marraskosken osalta istutukset toteutettiin itse asiassa Marrasjoen alaosaan noin 750 metriä ennen joen laskua Ounasjokeen. Marrasjoen alaosalta 1+ -ikäisiä lohenpoikasia saatiin saaliiksi kahdeksan kappaletta, kun taas varsinaiselta Ounasjoen Marraskosken koealalta (n. 100 metriä Marrasjokisuusta alavirtaan) vastaavan ikäisiä poikasia saatiin viisi. Koekalastusten avulla pyrittiinkin tällä kohteella myös todentamaan poikasten siirtyminen sivujoen alaosan istutuspaikalta pääuomaan. Sekä mäti-istutusten, että 1-v -poikasten istutusten osalta on seurantatulosten tarkastelussa huomioitava se, että pääosa Luonnonvarakeskuksen koekalastuspaikoista sijaitsi suhteellisen kaukana istutuspaikoista. Havaintojen mukaan lohen pienpoikaset pysyttelevät kuitenkin suhteellisen lähellä istutuskohteita ja siirtyminen etenkin ylävirran suuntaan on vähäistä. Lohen mäti-istutuksia toteutettiin keväällä 2018 myös Tepastojoen suulle Suukosken alueelle, mutta tälle kohteelle ei kohdennettu sähkökoekalastuksia. Kesän 2017 seurannan mukaan kohde soveltui varsin hyvin mäti-istutuksille ja pienpoikasten elinympäristöksi ja loppukesän 2017 koekalastuksissa alueelta saatiinkin kuusi kesänvanhaa lohenpoikasta. Keväällä 2018 lohen mäti-istutuksia tehtiin lisäksi Ylä-Kemijoella Pahtakoskella (Savukoski), sekä Värriöjoella (kaksi kohdetta) ja Naruskajoella (yksittäinen kohde). Näistä Pahtakosken alueelle istutukset toteutettiin mätirasioilla ja seurannassa koealalta saatiin viisi kesänvanhaa lohta. Värriöjoella mäti-istutukset toteutettiin suorakylvönä ja lohenpoikasia löydettiin seurannassa toisen istutuspaikan koealalta kaikkiaan kolme yksilöä. Tiheydet olivat pieniä myös niillä koealoilla, joilta poikasia löydettiin. Pienemmät joet näyttäisivät kuitenkin tuottavan mäti-istutusten osalta hieman parempaa tulosta kuin esim. Ounasjoen pääuoman kohteet, mikä tukee aiempia havaintoja. Mäti-istutuksia toteutettiin myös taimenen mädillä ja näiltä osin istutukset kohdennettiin Ounasjoen sivujokiin Sinettäjokeen, Laisentiajokeen ja Meltausjokeen kaikkiaan kahdeksalle istutuspaikalle. Näistä koekalastettiin myöhemmin loppukesästä kuusi kohdetta, joilta kaikilta saatiin saaliiksi ARSvärimerkittyjä kesänvanhoja taimenenpoikasia (yhteensä 15 kpl, 2-5 kpl/koeala). Laisentiajoen istutukset toteutettiin mätirasioilla ja muut suorakylvönä, eikä istutusmenetelmien välillä voitu havaita merkittäviä eroja seurantatuloksissa. Havainnot tukevat kuitenkin myös tältä osin mätiistutusten kohdentamista pienempiin sivujokiin, joskaan Ounasjoen pääuomaan taimenen mätiistutuksia ei kohdennettu eikä vertailua siten voitu tehdä. Havaitut kesänvanhojen taimenten tiheydet olivat koekalastetuilla kohteilla maltillisia istutettuihin mätimääriin nähden. 9

10 Taimenistutuksia tehtiin myös 1-vuotiailla poikasilla Kemijoen kahteen sivujokeen, Vähäjokeen ja Louejokeen. Näiltä osin loppukesän koekalastuksissa havaitut poikastiheydet olivat erittäin hyviä. Vähäjoen istutuskohteiden koealoilta poikasia saatiin 37 kpl (Suukoski) ja 94 kpl (Myllyköngäs) ja Louejoen Palokosken koealalta 60 kpl. Näistä yhtä Suukosken koealalta saatua taimenta lukuun ottamatta kaikki olivat rasvaeväleikattuja, eli lähtökohtaisesti alkukesän istutuksista peräisin. Poikastiheydet aaria kohden olivat hyvällä tasolla huomioiden myös veden vähyys koealoilla. Vuoden ikäisillä poikasilla tehtyjen istutusten mäti-istutuksia paremmat tulokset koekalastuksissa ovat luonnollisesti osittain seurausta talviaikaisen kuolleisuuden puuttumisesta, mutta silti etenkin taimenistutusten osalta erot ovat selvät. 6. Johtopäätökset Hankkeen tavoitteena oli vertailla parhaiten mäti-istutuksiin soveltuvia alueita ja menetelmiä maastossa. Mäti-istutuksiin käytettävissä oleva mätimäärä on pieni suhteutettuna Kemi-Ounasjoen vesistöalueen kokoon. Tulosten tarkastelussa tämä aiheuttaa suurta epävarmuutta. Kesän 2018 sääolot olivat poikkeukselliset ja esim. jokivesien lämpötilat olivat myös pohjoisilla alueilla ajoittain poikkeuksellisen korkeita. Tällä on todennäköisesti ollut väistämättä vaikutuksia myös lohen ja taimenen poikasten menestymiseen ja mahdollisesti niiden hakeutumiseen virtauksiltaan ja vedenlämmöiltään soveltuvammille alueille. Yksittäisten vuosien välillä vaihtelu on muutenkin suurta ja vuosiluokkien suuruudet vaihtelevatkin merkittävästi myös luontaisesti. Tämä tulee huomioida myös istutusten jatkon osalta, eikä luotettavia johtopäätöksiä voida tehdä yksittäisten vuosien seurantatulosten perusteella. Hankkeessa saatiin arvokasta käytännön kokemusta tulevien vuosien mäti-istutuksia varten. Maastokokeet mädillä tehtiin vain suorakylvönä ja biohajoavissa rasioissa. Menetelmien välillä on hieman eroa käytännön istutuksissa. Suorakylvö on nopeampi ja helpommin toteutettavissa. Muoviastioiden pakkaaminen, kuljettaminen ja mädin istuttaminen ovat käytännöllisempää kuin rasioiden käyttö. Rasioiden kasaaminen, täyttö, kuljetus styrox-laatikoissa koskialueille vaatii hieman enemmän aikaa ja työtä. Kokemuksen mukaan 6 litran istuttaminen rasioissa vie noin yhden tunnin enemmän työaikaa kahdelta henkilöltä kuin suorakylvö, joka todettiin jo 2017 hankkeen aikana. Luken Paltamon koeasemalla virtauskoeuomissa tehdyssä istutusmenetelmien vertailussa saatiin merkittäviä eroja eri istutusmenetelmien kesken vuoden 2017 aikana. Käytössä olleissa biohajoavissa mätirasioissa poikasten selviytyminen (12,5 %) oli 4,2 kertaa suurempi kuin suorassa mätiistutuksessa ilma rasiaa (3,0 %) (Pekka Hyvärinen, Luke 2017). Vastaavia tuloksia ei olla pystytty todentamaan kenttäkokeissa kahden vuoden aikana. Vuoden 2017 tulokset olivat ristiriitaisia ja tämän vuoden tulokset Ounasjoella liian heikkoja johtopäätösten tekoon menetelmien paremmuudesta. Huomiota tulee kuitenkin edelleen keskittää soveltuvien istutuspaikkojen kartoitukseen ja valintaan. Ounasjoen pääuoman osalta mäti-istutukset toteutettiin tämän hankejatkumon osalta nyt ensimmäistä kertaa ja paikoista saatiinkin arvokasta lisätietoa. Mädin istutuksilla saadaan luotua uutta kalakantaa ja/tai vahvistaa olemassa olevaa kalapopulaatiota. Tästä on monia esimerkkejä mm. Tornio- ja Simojoen lohien tuki-istutuksista sekä Inari- ja Juutuanjoen taimenten tuki-istutuksista (Jokikokko, E. ym. 2017). Tässä hankkeessa on pienestä mätimäärästä johtuen vielä paljon epävarmuustekijöitä. Tuloksien saavuttaminen Ounasjoen kokoisessa joessa, jota voisi verrata Tenojokeen vaatii huomattavan isoja mätimääriä. Tämä on tullut esille mm. Luken tutkijoiden kanssa keskusteltaessa (Erkki Jokikokko, Panu Orell). Sivujoet ja niiden alaosat vaikuttaisivat entistä potentiaalisemmilta 10

11 kohteilta myös pääuomaan ulottuvat vaikutukset huomioiden. Tätä tukee mm. Värriö-, Kemijoen Pahtakosken ja Laisentiajoen mäti-istutukset. Hankkeen aikana seurattiin sähkökalastamalla myös 1-vuotiaiden istutusalueita. Ounasjoen lohien istutuspaikkojen läheisyydestä tavoitettiin yksittäisiä lohia mm. Raattamakoskella, Tuomikoskella sekä sen alapuolisissa Kuortano- ja Pierkukoskessa. Näiden lohien ARS-värjäyksiä ei ole vielä tarkistettu, mutta voisi olettaa niiden olevan istutuksista peräisin. Toki alueelle on tehty aikaisempina vuosina myös ylisiirtoja. Voimalohi Oy:n Marrasjoelle istuttamat lohet näkyivät joen alaosalla noin 700 metriä istutuspaikasta sekä Ounasjoen Marrakoskella. Lohen poikasten levittäytymisestä laajemmalla alueelle kertoo 1-vuotiaan lohen löytyminen Sinettäjoesta noin 18 kilometriä lähimmästä istutuspaikasta alavirtaan. Lohen poikasten määrät olivat edelleen pieniä verrattaessa esim. Muoniojoen parhaisiin tiheyksiin. Meritaimenten 1-vuotiaiden poikasten istutukset onnistuivat erinomaisesti sähkökalastusten perusteella Ala-Kemijoen sivujokiin. Poikastiheydet olivat hyvällä tasolla istutuspaikkojen välittömässä läheisyydessä. Kaikki poikaset olivat peräisin Voimalohen istutuksista yhtä lukuun ottamatta. Taimenet olivat selvinneet hyvin korkeista veden lämpötiloista huolimatta. 1-vuotiaiden taimenten istutus vaikuttaa tehokkaammalta tavalta tukea vaelluskalojen palauttamista kuin mädin istutus. Yhteistyötä eri osapuolien kesken saatiin parannettua ja paikallistuntemusta hyödynnettyä kuulemalla kalastajia sekä osakaskuntia. Yhteistyö ELY-Keskuksen ja Luken kanssa on myös lisääntynyt hankkeen myötä. 7. Jatkotoimenpiteet Hankkeiden aikana kertyneiden kokemusten ja maastossa tehtyjen kartoitusten perusteella tehdään suunnitelma vuodelle 2019, jolloin jatketaan leimaantuneen vaelluskalakannan luontia Kemi- Ounasjoelle. Suunnitelman tukena on Lapin Liiton Luonnonvarakeskuksella teettämä Lohen ja meritaimenen mädin ja pienpoikasten istutussuunnitelma Kemi- Ja Ounasjoelle (Erkki Jokikokko, Erkinaro J., Huusko R., Jaukkuri M., Jääskeläinen J., Marttila M., Orell P., Savikko A ). Biohajoavat rasiat antoivat ristiriitaista informaatiota tehdyissä maastokokeissa. Niiden kokeilua tullaan jatkamaan hieman isommassa mittakaavassa, jotta menetelmien tehokkuudesta saadaan parempi käsitys vuonna Lukelta on varattu noin 350 litraa lohen ja 80 litraa meritaimenen mätiä tuki-istutuksiin. Sen lisäksi käytetään kaikki saatavilla olevat merilohen (n yks.) ja - taimenen (n yks.) pienpoikaset tuki-istutuksiin vesistöalueelle. Mädin istutusmenetelmien vertailuun ja pienpoikasistutusten tuloksellisuuteen saadaan lisää tietoa jatkamalla niiden toteuttamista, jolloin saadaan pohjatietoa perusteelliseen tarkasteluun tulevien vuosien kustannustehokkaisiin menetelmiin vaelluskalojen palauttamishankkeessa. 10. Budjetin toteutuminen Hankkeen budjetti oli yhteensä Marraskuun 2018 loppuun mennessä budjetti on toteutunut 69 %:sti kokonaiskustannusten ollessa ,50. Pääosa kustannuksista on muodostunut mäti- ja pienpoikasten hankinnasta ja istutuksesta 86 %. Se on muodostanut valtaosan kustannuksista. Työkustannusten osuus on 9 %. Muiden kustannusten osuus on noin 5 %, jotka muodostuivat lähinnä 11

12 majoitus-, rahti- ja tarvikekuluista. Kustannuksia tulee vielä ARS-värimäärityksistä sekä raportin kirjoittamisesta pieni määrä (arvio noin ). Budjetin alitus johtuu suunniteltua pienemmistä mätimääristä ja omana työnä tehdyistä sähkökalastuksista sekä Luken sähkökalastusohjelmasta Ounasjoella. ELY-Keskus rahoitti puolet valtion kärkirahalla ja Kemijoki Oy sekä PVO-Vesivoima Oy yhteisesti puolet hankkeen kokonaiskustannuksista. KIITOKSET Maa- ja metsätalousministeriölle. Lapin ELY-Keskukselle myötämielisestä suhtautumisesta lupa- ja rahoitushakemuksiin. Lapin liiton koordinoimalle yhteistyöryhmälle ja Lassi Kontiosalolle. Luonnonvarakeskukselle hyvästä yhteistyöstä mädin toimittamisessa ja tietojen jakamisesta istutuksia suunniteltaessa sekä tuloksien jakamisesta. Vesialueen omistajille, Osakaskunnille, Ounasjoen kalastusalueelle, Lohijokitiimi ry:lle ja Metsähallitukselle. Kalasydän Oy:lle, Manu Vihtoselle ja Mika Sohlbergille. Pekka Keräselle ARS-värien määrityksistä. Sähkökalastuksista PVO-Vesivoima Oy:n Jyrki Salolle ja Kemijoki Oy:n Jyrki Autille. Kemijoki Oy:lle ja PVO-Vesivoima Oy:lle hankeen omarahoitusosuudesta. Voimalohi Oy:n henkilöstölle, erityisesti Kari Pukkilalle käytännön toteutuksesta. 12

13 Kartta 1. Louejoen ja Vähäjoen koekalastuspaikat (1: Louejoki, Palokoski, 2: Vähäjoki, Suukoski, 3: Vähäjoki, Myllyköngäs) Kartta 2. Sinettäjoen koekalastuspaikka 13

14 Kartta 3. Laisentiajoen koekalastuspaikat (1: Myllykoski, 2: Palovaaran laavu) 14

15 Kartta 4. Voimalohi Oy:n Ounasjoen ja Meltausjoen koekalastuspaikat (1: Ounasjoki, Aapiskoski, alempi, 2: Ounasjoki, Aapiskoski, ylempi, 3: Ounasjoki, Marraskoski, 4: Ounasjoki, Marrasjokisuu, 5: Ounasjoki, Petäjäkoski, 6: Ounasjoki, Murtoniemi, 7: Meltausjoki, Turvakkoköngäs, 8: Meltausjoki, Pirttisaari) 15

16 Kartta 4. Naruskajoen koekalastuspaikka Kartta 5. Kemijoen yläosan ja Värriöjoen koekalastuspaikat (1: Kemijoki, Pahtakoski, 2: Värriöjoki, Väliniva, alempi, 3: Värriöjoki, Väliniva, ylempi) 16

17 Liitteet: 1. Luken sähkökalastuksen tulokset 2017 ja liite 1. Luonnonvarakeskuksen sähkökalastustulokset vuosilta 2017 ja 2018 (Panu Orell LUKE) 17

18 Lähteet: Merilohen mädin ja vastakuoriutuneiden poikasten istutustesti Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus (Luke). Lohen ja meritaimenen mädin ja pienpoikasten istutussuunnitelma Kemi- ja Ounasjoelle. Erkki Jokikokko + team (Erkinaro, J., Huusko, R., Jaukkuri, M., Jääskeläinen, J., Marttila, M., Orell, P., Savikko, A.) Luonnonvarakeskus