Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2018

Transkriptio

1 Kauppa 219 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna Kuvio 1. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina Yksityinen kotimainen, vienti Yksityinen kotimainen, tuonti Valtio-omisteinen, vienti Valtio-omisteinen, tuonti Helsinki Julkaistavissa klo 9.. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 Tavaroiden Ulkomaankauppa yritystyypeittäin Tuonnin keskittyminen voimistui, viennin keskittyminen lähes ennallaan Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen vienti on edelleen keskittynyt suurimpien yritysten varaan. Vuonna 218 viennin kokonaisarvo oli 63,7 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 2 prosenttia ja kymmenen suurimman 31 prosenttia. Viiden suurimman yrityksen osuus koko viennin arvosta pysyi samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna, kun taas sadan suurimman yrityksen osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Vuonna 218 tuonnin kokonaisarvo oli 66,6 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 19 prosenttia ja 1 suurimman 25 prosenttia. Vuoteen 218 verrattuna viiden suurimman yrityksen osuus nousi yhden prosenttiyksikön, kun taas kymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaistuonnista nousi kaksi prosenttiyksikköä. Suurten yritysten tuonnin kasvu näkyi selvästi myös tuonnin keskittymisen vahvistumisena. Suomen vienti on kuitenkin keskittyneempää kuin tuonti. Viennin sata suurinta yritystä kattoivat 7 prosenttia koko viennin arvosta, kun tuonnissa sata suurinta yritystä kattoivat hieman yli puolet arvosta. Vuonna 218 tuontikauppaa käyneitä yrityksiä oli reilu 87 ja vientikauppaa käyneitä yrityksiä lähes 19. Kuvio 2. Ulkomaankaupan keskittyminen vuosina (osuus kokonaisarvosta, ) Vienti 5 suurinta yritystä 1 suurinta yritystä 1 suurinta yritystä Tuonti 5 suurinta yritystä 1 suurinta yritystä 1 suurinta yritystä Vientiä tuoteluokittain tarkasteltaessa keskittyneintä oli metallien ja kulkuneuvojen vienti. Eniten viennin keskittyminen kasvoi kulkuneuvojen osalta. Viisi suurinta kulkuneuvojen vientiyritystä kattoivat 71 prosenttia kulkuneuvojen viennin arvosta, mikä on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Metallien viennin arvosta viiden suurimman metalleja vievän yrityksen osuus oli 63 prosenttia, mikä oli kolme prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Myös sähkö- ja elektroniikkatuotteiden viiden suurimman osuus (44 ) viennistä laski, prosenttiyksikön verran. Viiden suurimman kemianteollisuustuotteita vievän yrityksen osuus oli prosenttia nousten prosenttiyksikön vuodesta 217. Koneiden ja laitteiden viiden suurimman osuus (31 ) vahvistui kaksi prosenttiyksikköä ja metsäteollisuuden tuotteiden vastaava osuus pysyi ennallaan ollen 52 prosenttia. Tuonnin osalta kulkuneuvojen tuonnin viiden suuriman osuus (43 ) pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Sähkölaitteiden tuonti (27 ) keskittyminen nousi edellisvuodesta kolmella prosenttiyksiköllä ja kemian teollisuuden tuotteiden tuonti (28 ) prosenttiyksiköllä. Myös metsäteollisuuden tuotteiden tuonnin keskittyminen kasvoi edeltävästä vuodesta, kolme prosenttiyksikköä nousten 25 prosenttiin. Metallien tuonnin keskittyminen puolestaan väheni edeltävästä vuodesta. Viiden suurimman metalliteollisuustuotteita tuovan yrityksen osuus (36 ) väheni kaksi prosenttiyksikköä. Viiden suurimman yrityksen osuus koneiden ja laitteiden tuonnista pysyi ennallaan vuoteen 217 verrattuna.

3 Viennin keskittyminen väheni alueittain Vuonna 218 vienti oli vuoden 217 tapaan keskittyneintä Alankomaihin ja Saksaan. Viiden suurimman yrityksen osuus viennin arvosta Alankomaihin oli 54 ja Saksaan prosenttia. Vuoteen 217 verrattuna vienti keskittyi entisestään kahdella prosenttiyksiköllä Alankomaihin, Ranskaan ja Puolaan. Yhdysvaltoihin viennissä viiden suurimman yrityksen osuus supistui seitsemän prosenttiyksikköä vertailuvuodesta. Samoin Kiinaan ja Iso-Britanniaan viiden suurimman yrityksen osuus supistui viidellä prosenttiyksiköllä. Pohjois-Amerikkaan suuntautuvan viennin keskittyminen nousi vuonna 218 merkittävästi. Viiden suurimman yrityksen osuus viennistä Pohjois-Amerikkaan kasvoi 13 prosenttiyksikköä edeltävästä vuodesta. Viennistä Euroopan Unioniin viiden suurimman yrityksen osuus oli 26 prosenttia ja viennistä Euroalueelle 32 prosenttia. EU:n viiden suurimman yrityksen osuus supistui prosenttiyksiköllä. Vienti Baltiaan supistui kolmella prosenttiyksiköllä, ollen 28 prosenttia. Tuonnissa Venäjältä viiden suurimman yrityksen osuus supistui prosenttiyksiköllä ja kattoi 75 prosenttia tuonnin arvosta vuonna 218. Vastaavasti viiden suurimman yrityksen tuonti Ranskasta supistui lähes 15 prosenttiyksikköä ollen 2 prosenttia koko Ranskan tuonnista. Myös Iso-Britannian keskittyminen tuonnissa väheni hieman. Muiden tärkeiden kauppakumppaneiden tuonnin keskittyminen vahvistui vuonna 218 vertailuvuodesta. Viiden suurimman yrityksen tuonnin osuus Ruotsista oli 31 prosenttia ja vahvistui eniten (4 ). Viiden suurimman yrityksen tuonnin osuus Pohjois-Amerikasta vahvistui neljä prosenttiyksikköä. Euroopan unionista viiden suurimman yrityksen tuonti vahvistui prosenttiyksiköllä vertailuvuodesta ja muualta Euroopasta kaksi prosenttiyksikköä. Kuvio 3. Ulkomaankaupan keskittyminen tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa vuonna Vienti - 5 suurinta yritystä Tuonti - 5 suurinta yritystä Alankomaat Saksa Kiina USA Iso-Britannia Ruotsi Viro Ranska Puola Venäjä Kuvio 4. Ulkomaankaupan maantieteellinen keskittyminen vuonna 218 Vienti - 5 suurinta yritystä Tuonti - 5 suurinta yritystä Pohjois- Amerikka Euroalue Kaukoitä Baltia EU Ulkokauppa Muu Eurooppa 2

4 Valtio-omisteisten yritysten osuus ulkomaankaupasta romahti Yksityisten kotimaisten yritysten viennin arvo oli 37 miljardia euroa vuonna 218, kasvua oli 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin arvo nousi kymmenen prosenttia, ollen arvoltaan 25 miljardia euroa. Valtio-omisteisten yritysten viennin arvo pyöristyi nollaan laskien 94 prosenttia vuodesta 217. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaisviennin arvosta oli 59 prosenttia, mikä vastaa seitsemän prosenttiyksikön kasvua edellisvuodesta. Valtio-omisteisten yritysten osuus viennin arvosta laski edellisvuoden kahdeksasta prosentista alle yhteen prosenttiin. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus oli 4 prosenttia, nousten prosenttiyksikön edellisvuodesta. Valtionomisteisten yritysten osuuden laskua selittää valtion enemmistöosuuden päättyminen eräässä yrityksessä. Kuvio 5. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina (osuus arvosta, ) Vienti Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Tuonti Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Yksityisten kotimaisten yritysten tuonnin arvo oli 34 miljardia ja ulkomaalaisomisteisten yritysten 3 miljardia euroa. Yksityisten kotimaisten yritysten tuonnin arvo nousi 39 prosenttia vuodesta 217, kun taas ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä nousua oli kolme prosenttia. Valtio-omisteisten yritysten tuonti laski 73 prosenttia ollen 2 miljardia euroa. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaistuonnista oli 51 prosenttia, nousten 12 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Valtio-omisteisten yritysten osuus supistui 11 prosenttiyksikköä, pudoten kolmeen prosenttiin. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus puolestaan laski prosenttiyksikön, 45 prosenttiin. Taulukko 1. Kokonaiskehitys yritysten omistajatyypeittäin Vienti (milj.e) Osuus Muutos, Tuonti (milj. e) Osuus Muutos, , 217/ , 217/218 Yksityinen kotimainen Valtio Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x x Yhteensä Määrittelemättömille ja muut omistajatyypit yhteensä -ryhmille ei voida luotettavasti laskea muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. 3

5 Yritysten omistuspohja vaihtelee tuoteluokittain yksityisten kotimaisten yritysten osuudet vahvistuneet Yksityiset kotimaiset yritykset kasvattivat osuuttaan lähes kaikissa tärkeimmissä tuoteluokissa ja hallitsivat metsäteollisuuden tuotteiden vientiä 9 prosentin osuudella. Yksityisten yritysten osuus kemianteollisuuden tuotteiden viennistä (49 ) kasvoi 29 prosenttiyksikköä ja myös ulkomaalaisomisteiset yritykset kasvattivat vastaavasti osuuttaan kahdeksalla prosenttiyksiköllä valtionomisteisten yritysten osuuden pienentyessä. Kulkuneuvojen viennissä sekä valtiosektorin että ulkomaalaisomisteisten yritysten osuudet pienenivät. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus (69 ) nousi samaan aikaan 15 prosenttiyksikköä. Muissa tärkeimmissä tuoteluokissa yksityiset kotimaiset yritykset kasvattivat osuuttaan tasaisesti vuoteen 217 verrattuna. Myös tuonnissa yksityiset kotimaiset yritykset dominoivat metsäteollisuuden tuotteiden tuontia, kattaen 66 prosenttia tuonnin arvosta. Yksityisten yritysten osuus kemianteollisuuden tuotteiden tuonnista vahvistui 14 prosenttiyksikköä, ulkomaalaisomisteisten yritysten osuuden pysyessä ennallaan ja valtionsektorin supistuessa 14 prosenttiyksikköä. Ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus oli yli puolet sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden ( ), metallien (64 ) sekä koneiden ja laitteiden ( ) tuonnissa. Valtio-omisteisten yritysten osuus tuonnin arvosta oli useimmissa tuoteluokissa hyvin pieni. Suurimmillaan niiden osuus oli kulkuneuvojen (6 ) tuonnista. Kuvio 6. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuonna 218 (osuus arvosta, ) Viennin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa 218, Yhteensä Metsä Kemia Metallit ja Sähkö- ja Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen 1 Valtio-omisteinen Määrittelemätön/muut Tuonnin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa 218, Yhteensä Metsä Kemia Metallit ja Sähkö- ja elektroniikka 28 Koneet ja laitteet 29-3 Kulkuneuvot Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Yritysten omistajatyyppien määritelmät: Ulkomaalaisomisteiseksi yritykseksi määritellään yritykset, joissa ulkomaisen omistuksen osuus on yli prosenttia sekä ulkomaalaisomisteisten konsernien tytäryhtiöt. Ulkomaalaisomisteinen yritys katsotaan ulkomaalaisomisteiseksi vain, jos yksittäisen ulkomaalaisen omistajatahon äänivaltaosuus on yli prosenttia. Esimerkiksi pörssiyrityksellä äänivalta saattaa jakautua usean ulkomaalaisen tahon kesken, mutta yhdenkään äänivalta ei ole yli prosenttia. Tässä tilanteessa yritystä pidetään yksityisenä kotimaisena yrityksenä. Yksityisiin kotimaisiin yrityksiin katsotaan kuuluvaksi yksityiset suomalaisomisteiset yritykset (pl. rahoituslaitokset), jotka eivät ole julkisyhteisöjen tai ulkomaisten institutionaalisten yksiköiden valvonnan alaisia. Yritys on yksityinen kotimainen yritys, jos yksityisten kotimaisten omistajatahojen äänivaltaosuus on yli prosenttia, tai yksityisten kotimaisten omistajatahojen omistusosuus on yli prosenttia. Yritys katsotaan valtio-omisteiseksi, jos valtion yksittäisen laitoksen tai valtion laitosten omistajatahon äänivaltaosuus on yli prosenttia. (Tilastokeskus). 4

6 Pk-yritysten ja suurten yritysten ulkomaankaupassa selvää nousua Pk-yritysten vuoden 218 viennin arvo oli 9,2 miljardia euroa, joka oli kaksi prosenttia suurempi kuin vuonna 217. Tärkeimmistä tuoteluokista pk-sektorilla kasvoi voimakkaimmin koneiden ja laitteiden vienti (+13). Kemianteollisuuden tuotteiden ja metallien ja metallituotteiden vienti kasvoi prosentilla. Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti pysyi edellisvuoden tasolla. Kulkuneuvojen viennin arvo supistui viisi prosenttia ja metsäteollisuuden viennin osuus 12 prosenttia vertailuvuodesta. Pk-yritysten osuus koko viennin arvosta supistui hieman ja oli 14 prosenttia. Suurten yritysten vuoden 218 vienti nousi kahdeksan prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 53,5 mrd. euroa. Tärkeimmistä tuoteluokista metsäteollisuuden tuotteiden sekä metallien ja metallituotteiden vienti kasvoi suurilla yrityksillä 12 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi kahdeksan prosenttia vertailuvuodesta. Koneiden ja laitteiden (+3 ) sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden (+5 ) suurten yritysten vienti oli nousussa. Kulkuneuvojen viennin arvo laski yhden prosentin vuodesta 217. Suurten yritysten osuus koko viennin arvosta oli 84 prosenttia. Kuvio 7. Suurten ja pk-yritysten viennin ja tuonnin kehitys milj. eur Suuret yritykset VIENTI Pk-yritykset VIENTI Pk-yritysten vuoden 218 tuonnin arvo, yhteensä 17,6 miljardia euroa, kasvoi kaksi prosenttia vuodesta 217. Pk-yritysten tuonnin arvo on lähes kaksi kertaa niiden viennin arvon suuruinen. Pk-yritysten tuonnin arvo nousi eniten kulkuneuvojen osalta (+25 ). Koneiden ja laitteiden tuonti kasvoi kahdeksan prosenttia sekä metallien ja metallituotteiden neljä prosenttia vertailuvuodesta. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti oli edellisvuoden tasolla. Muissa tärkeimmissä tuoteluokissa oli lähes viisi prosenttia laskua vuodesta 217. Suurten yritysten vuoden 218 tuonnin arvo nousi kahdeksan prosenttia vuodesta 217 ollen 47,7 miljardia euroa. Suurten yritysten tuonnin arvo oli selvästi viennin arvoa matalampi. Tärkeimmistä tuoteluokista suurten yritysten tuonti nousi eniten metsäteollisuuden tuotteiden (+22 ) osalta. Myös sähkölaitteiden tuonti kasvoi 11 ja kemian teollisuuden tuonti kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Koneiden ja laitteiden sekä metallituotteiden tuonti kasvoi suurilla yrityksillä kuusi prosenttia. Kulkuneuvojen osalta suurten yritysten tuonnin arvo laski viisi prosenttia. Taulukko 2. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain (milj. euroa) VIENTI Osuus Muutos, TUONTI Osuus Muutos, , 17/18, , 17/18, PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoitet 5

7 Vuonna 218 pk-yritysten viennin arvosta 62 prosenttia meni EU-alueelle ja 38 prosenttia EU-alueen ulkopuolelle. Pk-yritysten EU-maiden osuus tuonnin arvosta oli 67 prosenttia ja 33 prosenttia EUalueen ulkopuolelta. Pk-yritysten EU-maiden ja ulkokaupan osuudet pysyivät lähes ennallaan vuoteen 217 verraten. Suurten yritysten osuus Euroopan unioniin suuntautuvasta viennistä ( ) supistui ja osuus EU:n ulkopuolelle (41 ) vahvistui reilulla kahdella prosentilla vertailuvuodesta. EU-maiden osuus suurten yritysten tuonnista vahvistui hieman vertailuvuodesta. Suurten yritysten tuonnin arvosta 57 prosenttia tuli EU-alueelta ja 44 prosenttia EU-alueen ulkopuolelta. Taulukko 3. Viennin ja tuonnin jakautuminen EU:n ja ulkokaupan kesken 218 SUURET YRITYKSET VIENTI milj. eur Osuus viennistä, TUONTI milj. eur Osuus tuonnista, EU , ,5 Ulkokauppa , ,5 Yhteensä , , PK-YRITYKSET EU , ,3 Ulkokauppa , ,7 Yhteensä , , Yritysten kokoluokkien määritelmät: Mikroyritys: henkilöstö<1 ja liikevaihto 2 milj. eur tai taseen loppusumma 2 milj. eur Pieni yritys: henkilöstö< ja liikevaihto 1 milj. eur tai taseen loppusumma 1 milj. eur Keskisuuri yritys: henkilöstö<2 ja liikevaihto milj. eur tai taseen loppusumma 43 milj. eur Suuret yritykset: edellä mainittuja yrityksiä suuremmat yritykset LIITTEET: Liite 1. Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 218 (taulukko) Liite 2. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen yritysten ulkomaankaupan arvon mukaan (CPA28) vuonna 218 (taulukko) Liite 3. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräissä tuoteluokissa (CPA28) vuonna 218 (taulukko) Liite 4. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräillä toimialoilla (TOL28) vuonna 218 (taulukko) Liite 5. Tavaroiden vienti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA28) vuonna 218 (taulukko) Liite 6. Tavaroiden tuonti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA28) vuonna 218 (taulukko) Liite 7. Tavaroiden ulkomaankauppa omistajatyypeittäin eräillä toimialoilla (TOL28) vuonna 218 (taulukko) Liite 8. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräissä tuoteluokissa (CPA28) vuonna 218 (taulukko) Liite 9. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräillä toimialoilla (TOL28) vuonna 218 (taulukko) 6

8 Liite 1. Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin Arvo 218, Osuus, Muutos, VIENTI milj. e /18 Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä Keskittyminen Arvo 218, Osuus, Suurimmat viejät, lkm milj. e Arvo 218, Osuus, Muutos, Omistajatyypeittäin milj. e /18 Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 2 11 Määrittelemätön x Arvo 218, Osuus, Muutos, Kokoluokittain milj. e /18 Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x Arvo 218, Osuus, Muutos, TUONTI milj. e /18 Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä Keskittyminen Arvo 218, Osuus, Suurimmat tuojat, lkm milj. e Arvo 218, Osuus, Muutos, Omistajatyypeittäin milj. e /18 Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x Arvo 218, Osuus, Muutos, Kokoluokittain milj. e /18 Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

9 Liite 2. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen yritysten ulkomaankaupan arvon mukaan (CPA28) vuonna 218 Koko vienti Osuus, Koko tuonti Osuus, Viennin arvo/viejä (1 e) Viejiä Arvo, milj. e 218 Tuonnin arvo/tuoja (1 e) Tuojia Arvo, milj. e 218 Yhteensä Yhteensä Metsäteollisuuden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Kemian teollisuuden tuotteet Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Metallit ja metallituotteet Metallit ja metallituotteet Yhteensä Yhteensä Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä Yhteensä Kulkuneuvot 29-3 Kulkuneuvot Yhteensä Yhteensä

10 Liite 3. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräissä tuoteluokissa (CPA28) vuonna 218 Koko vienti Osuus, Osuus, Koko tuonti Osuus, Osuus, Suurimmat viejät, lkm Arvo, milj. e Suurimmat tuojat, lkm Arvo, milj. e Yhteensä Yhteensä Metsäteollisuuden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Kemian teollisuuden tuotteet Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Metallit ja metallituotteet Metallit ja metallituotteet Yhteensä Yhteensä Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä Yhteensä Kulkuneuvot 29-3 Kulkuneuvot Yhteensä Yhteensä

11 Liite 4. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräillä toimialoilla (TOL28) vuonna 218 Koko vienti Osuus, Osuus, Koko tuonti Osuus, Osuus, Suurimmat viejät, lkm Arvo, milj. e Suurimmat tuojat, lkm Arvo, milj. e Yhteensä Yhteensä Metsäteollisuus Metsäteollisuus Yhteensä Yhteensä Kemian teollisuus Kemian teollisuus Yhteensä Yhteensä Metallit ja metallituoteteollisuus Metallit ja metallituoteteollisuus Yhteensä Yhteensä Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Yhteensä Yhteensä Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä Yhteensä Kulkuneuvojen valmistus 29-3 Kulkuneuvojen valmistus Yhteensä Yhteensä Tukku- ja vähittäiskauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Yhteensä Yhteensä

12 Liite 5. Tavaroiden vienti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA28) vuonna 218 Vienti Arvo, Muutos Osuus kokonais- Osuus kokonais- Osuus ryhmän Osuus ryhmän Tuoteluokka (CPA28) milj. e 217/218, arvosta, arvosta, arvosta, arvosta, Koko vienti Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 2 11 Määrittelemätön 88 x Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori 2 26 Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 16 x Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 2 3 Määrittelemätön 138 x Metallit ja metallituotteet Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 28 x Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori 9-13 Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä -61 Määrittelemätön 125 x Koneet ja laitteet Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori 2-59 Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä -81 Määrittelemätön 137 x Kulkuneuvot Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 35 Määrittelemätön 35 x 1 1 x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

13 Liite 6. Tavaroiden tuonti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA28) vuonna 218 Tuonti Arvo, Muutos Osuus kokonais- Osuus kokonais- Osuus ryhmän Osuus ryhmän Tuoteluokka (CPA28) milj. e 217/218, arvosta, arvosta, arvosta, arvosta, Koko tuonti Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 2 14 Määrittelemätön Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön Metallit ja metallituotteet Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 6 85 Määrittelemätön Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 8-9 Määrittelemätön Koneet ja laitteet Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 5-23 Määrittelemätön Kulkuneuvot Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 4-57 Määrittelemätön 11 x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

14 Liite 7. Tavaroiden ulkomaankauppa omistajatyypeittäin eräillä toimialoilla (TOL28) vuonna 218 VIENTI TUONTI Muutos Osuus Osuus Muutos Osuus Osuus Toimiala (TOL28) Arvo, 217/218, koko ar- toimialan Arvo, 21/218, koko ar- toimialan milj. e vosta, arvosta, milj. e vosta, arvosta, Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 812 x x Metsäteollisuus Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x 1 x Kemian teollisuus Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x 1 x Metallit ja metallituoteteollisuus Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x 1 x Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x 1 x 28 Koneiden ja laitteiden valmistus Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x 1 x 29-3 Kulkuneuvojen valmistus Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön x x Tukku- ja vähittäiskauppa Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä Määrittelemätön 2 x 15 x x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

15 Liite 8. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräissä tuoteluokissa (CPA28) vuonna 218 VIENTI TUONTI Muutos Osuus Osuus Muutos Osuus Osuus Tuoteluokka (CPA28) Arvo, 217/218, koko ar- tuoteluokan Arvo, 217/218, koko ar- tuoteluokan milj. e vosta, arvosta, milj. e vosta, arvosta, Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 965 x x Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 39 x 31 x Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 179 x x Metallit ja metallituotteet Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 35 x 44 x Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 18 x 2 29 x 2 28 Koneet ja laitteet Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 1 x 2 46 x Kulkuneuvot Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 36 x 1 31 x x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

16 Liite 9. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräillä toimialoilla (TOL28) vuonna 218 VIENTI TUONTI Muutos Osuus Osuus Muutos Osuus Osuus Toimiala (TOL28) Arvo, 217/218, koko ar- toimialan Arvo, 217/218, koko ar- toimialan milj. e vosta, arvosta, milj. e vosta, arvosta, Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 965 x x Metsäteollisuus Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 19 x 12 x Kemian teollisuus Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 2 x 19 x Metallit ja metallituoteteollisuus Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 3 x 7 x Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 3 x 75 x 2 28 Koneiden ja laitteiden valmistus Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 3 x 3 x 29-3 Kulkuneuvojen valmistus Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x 11 x Tukku- ja vähittäiskauppa Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 8 x 1 3 x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

17 Kauppa 219 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna :M1, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Blomberg, Ruusu p Kuusisto, Mervi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-ohjeet sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-11 Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi