Kuvailusäännöissä on ohjeet kaikille kuvailutiedoille, joita voidaan tarvita bibliografisen tiedon eri käyttötarkoituksiin.

Transkriptio

1 TÄMÄ ON LUONNOS: KYSY JA KOMMENTOI! A YLEISTÄ A.1 Soveltamisala, tarkoitus ja käyttö A.1.1 Soveltamisala Suomalaiset luettelointisäännöt perustuvat kansainväliseen bibliografisen kuvailun ISBDohjeistoon (International Standard Bibliographic Description), joka on tarkoitettu kaikkien kirjastoaineistojen kuvailuun. Kuvailussa huomioidaan julkaisun sisältö, tallennusväline ja julkaisutapa. Sääntöjen tehtävänä on esittää - julkaisujen kuvailulle ja tunnistamiselle asetetut vaatimukset - kuvailun elementtien järjestys ja - kuvailussa käytettävä välimerkitys. Ohjeet on laadittu erityisesti kansallisia bibliografisia keskuksia varten ja tarkoitettu myös muille luettelointiyksiköille kuvailutiedon vaihtokelpoisuuden takaamiseksi. A.1.2 Tarkoitus ISBD-ohjeiston päätarkoitus on luoda säännöt maailmanlaajuisesti yhtenäiselle kuvailevalle luetteloinnille. Tavoitteena on helpottaa kansainvälistä bibliografisten tietueiden vaihtoa kansallisten bibliografisten keskusten kesken ja koko kansainvälisen kirjasto- ja informaatioyhteisön piirissä. Erittelemällä bibliografisen kuvailun elementit ja määräämällä näiden elementtien keskinäisen järjestyksen ja niitä erottavan välimerkityksen kuvailusäännöillä pyritään - tekemään eri lähteistä peräisin olevat tietueet vaihtokelpoisiksi, niin että tietueet voidaan helposti hyväksyä minkä tahansa maan kirjastoluetteloihin ja bibliografioihin - auttamaan tietueiden tulkinnassa kielestä riippumatta - auttamaan bibliografisten kirjausten muuttamisessa konelukuiseen muotoon, sekä - parantamaan kuvailutiedon yhteensopivuutta semanttisen webin ympäristössä ja muiden kuvailustandardien kanssa. A.1.3 Käyttö Kuvailusäännöissä on ohjeet kaikille kuvailutiedoille, joita voidaan tarvita bibliografisen tiedon eri käyttötarkoituksiin. Pakolliset kuvailuelementit on merkitty sanalla pakollinen jokaisen elementin otsikon jälkeen. Tekstissä pakollisuutta ilmaisee sanamuoto merkitään. Suom. huom.: Suomessa kansallisena bibliografisena keskuksena toimii Kansalliskirjasto, jolla on päävastuu kaikkien maassa ilmestyvien julkaisujen kuvailusta. Kuvailuun sisällytetään kaikki kuvailun kohdetta koskevat pakolliset elementit. Tietueiden vaihtokelpoisuuden varmistamiseksi suositellaan, että tätä käytäntöä noudattavat myös muut kirjastot. Kirjastojen lisäksi muutkin tahot voivat tuottaa bibliografisia tietueita. Tällaisia ovat esimerkiksi kulttuurilaitokset, kustantajat, tutkijat ja erilaiset muut yhteisöt.

2 ISBD-kuvailu muodostaa osan bibliografisesta tietueesta. Täydellinen bibliografinen tietue koostuu lisäksi hakutiedoista, asiasanoista ja luokkamerkinnöistä, jotka eivät sisälly kuvailusääntöihin. Hakutietoja, yhtenäistettyjä nimekkeitä jne. käsitellään Suomalaisten luettelointisääntöjen Hakutiedot-osassa. Asiasanat ja luokat löytyvät erillisistä sanastoista ja luokituskaavioista (ks. Kirjallisuusluettelo). Viittaukset eivät ole osa julkaisun bibliografista kuvailua. Niitä koskevat ohjeet annetaan Suomalaisten luettelointisääntöjen Hakutiedot-osassa. Kuvailusäännöt eivät myöskään anna ohjeita yksittäistä kokoelmaa koskevista tiedoista (aineiston sijainnista, varastotiedosta jne.). Nämä ovat paikallisia tietoja, jotka voidaan lisätä kuvailutietojen yhteyteen. Kuvailtaessa julkaisua, jolla on useampien aineistotyyppien ominaisuuksia (esim. elektroninen karttasarja), on eri aineistotyyppien kuvailuohjeita yhdisteltävä niin, että kohteen kaikki ominaisuudet, mukaanlukien sisältö, tallennusväline, mediatyyppi ja julkaisutapa huomioidaan. A.2 Aineiston käsittely A.2.1 Kuvailun kohde Kuvailun kohde edustaa joukkoa julkaisuja, joilla on sama tiedollinen sisältö ja fyysinen muoto, esim. painos. Painos voidaan tunnistaa julkaisussa olevan painostiedon avulla tai julkaisijan antamien tietojen perusteella. Jos julkaisut poikkeavat selvästi toisistaan, tehdään erilliset kuvailut. Jakajan muuttuminen ei vaadi uutta kuvailua. Kuvailun kohteena on täydellinen julkaisu. Julkaisut voivat olla yksiosaisia tai moniosaisia, päättyviä, päättyviksi tai jatkuviksi aiottuja, ja ne voidaan julkaista kerralla tai peräkkäin. Moniosaiset julkaisut kuvaillaan joko monitasoisesti (ks. Liite A) tai yksitasoisesti. Joissakin tapauksissa moniosaisen julkaisun osat voidaan kuvailla itsenäisinä julkaisuina. Jatkuvat julkaisut kuvaillaan kausijulkaisuina tai päivittyvinä julkaisuina. Jatkuvien julkaisujen sääntöjä noudatetaan myös kuvailtaessa julkaisuja, jotka ilmestyvät peräkkäisinä numeroituina osina ja joilla on muita kausijulkaisujen ominaisuuksia (esim. ilmestymistiheyttä kuvaava nimeke), mutta joiden kesto on rajattu (esim. tapahtuman uutislehtinen). Näiden sääntöjen mukaisesti kuvaillaan myös päättyviksi aiotut päivittyvät julkaisut, kuten vaalikampanjan verkkosivut. Vanhat monografiajulkaisut Vanhojen monografiajulkaisujen erilliset kuvailut voidaan tehdä eri painosten tai laitosten kuvailujen lisäksi myös julkaisueristä, painatuseristä ja julkaisujen vaiheista. Nämä säännöt eivät anna ohjeita tilanteisiin, joissa ei ole mahdollista selvittää aineiston todellista laajuutta tai joissa epätäydellinen kappale on kuvailtava vailla mallia täydellisen kappaleen bibliografisesta kuvailusta. Jos yhtään aiempaa täydellisen kappaleen kuvailua ei löydy, kuvailu voidaan tehdä usean epätäydellisen kappaleen pohjalta. Käsillä olevan kappaleen puutteet ja erityispiirteet merkitään alueelle 7 (ks. 7.11). Näin laadittua kuvailua ei voida soveltaa koko laitoksen, painoksen, julkaisuerän tai julkaisun vaiheen kaikkiin kappaleisiin.

3 A.2.2 Elektroniset aineistot Säännöissä käsitellään elektronisia aineistoja kahdella tavalla riippuen siitä, ovatko ne paikallis- vai etäkäyttöisiä. Paikalliskäyttö tarkoittaa, että itse tallennusväline voidaan kuvailla. Aineisto on tietokonelaitteistosta irrotettavissa olevalla tallennusvälineellä (esim. levyllä, kasetilla), jonka käyttäjä asettaa tavallisimmin tietokoneeseen tai sen lisälaitteeseen. Etäkäyttö tarkoittaa, että käyttäjä ei käsittele fyysistä tallennusvälinettä, vaan käyttö on mahdollista työasemalla, joka on kytketty verkkoon tai käyttämällä palvelimelle tai vastaavalle tallennettuja aineistoja. Kaikkia etäkäyttöisia elektronisia aineistoja pidetään julkaistuina. Elektronisista aineistoista tuotetaan yhä useammin uusia painoksia. Uusi painos on kyseessä, kun luetteloinnin kohteen tiedollisessa tai taiteellisessa sisällössä on merkittäviä eroja. Näissä tapauksissa tehdään uusi bibliografinen tietue. Uutta bibliografista tietuetta ei yleensä tarvita, jos erot eivät ole merkittäviä. Haluttaessa voidaan tehdä uusi tietue. Merkittävinä eroina pidetään lisäyksiä ja poistoja, ohjelmointikielen vaihtoa ja versiopäivityksiä sekä ohjelmointikielen tai käyttöjärjestelmän muutoksia, jotka tekevät julkaisun yhteensopivaksi muiden tietokoneiden ja käyttöjärjestelmien kanssa. Muutoksia, jotka eivät edellytä uutta kuvailua ovat: erot tallennevälineiden koossa (esim. 14 cm / 9 cm levyke), tulostukseen liittyvissä tiedostomuodoissa (esim. ASCII / PostScript), järjestelmäriippuvaisissa formaateissa (esim. PC / Macintosh), merkkijärjestelmissä, pakkaustiheydessä jne. Eroista voidaan tehdä huomautus alueelle 7. A.2.3 Julkaisun eri julkaisumuodot Kun aineisto julkaistaan eri julkaisumuodoissa, kustakin julkaisumuodosta tehdään oma bibliografinen tietue. A.2.4 Moniviestimet Moniviestimien kuvailu ks A.2.5 Jäljenteet Reproductions Kuvailtaessa näköispainoksia tai muita valokuvaamalla, mikrokuvaamalla tai digitoimalla tuotettuja jäljenteitä merkitään jäljennettä koskeva tieto kaikille alueille. Poikkeuksena on alue 3, kun kuvaillaan kausijulkaisuja. Alkuperäistä julkaisua koskevista tiedoista tehdään huomautus alueelle 7 (ks ). A.2.6 Muutokset jotka vaativat uuden kuvailun (jatkuvat julkaisut) A Suuret muutokset kausijulkaisun päänimekkeessä Suuret muutokset kausijulkaisun päänimekkeessä vaativat uuden kuvailun. Suuria muutoksia ovat seuraavat: a) Yksi tai useampia päänimekkeen ensimmäisestä viidestä sanasta (kuudesta jos nimeke alkaa artikkelilla) joko jää pois tai muuttuu tai niiden järjestys muuttuu tai uusi sana tai sanoja lisätään ensimmäisten viiden sanan joukkoon, paitsi ks. A.2.7. (Tämä sääntö koskee kieliä ja kirjoitusjärjestelmiä, jotka perustuvat sanoihin, ei ilmaisuihin)

4 Suomen nukkeyhdistyksen jäsenlehti Uusi nimeke: Suomen nukke ja nalle Uusi nimeke: Suomen nukkeyhdistys ry:n jäsenlehti Pöytäkirja tehty Oulun hiippakunnan papiston... pappeinkokouksesta... Uusi nimeke: Pöytäkirja Oulun hiippakunnan papiston... pappeinkokouksesta... Uusi nimeke: Pöytäkirja Oulun hiippakunnan... synodaalikokouksesta Työvoimapoliittisia tutkimuksia uusi nimeke: Työpoliittinen tutkimus UN monthly chronicle Uusi nimeke: UN chronicle Tiede 2000 Uusi nimeke: Tiede : maailma, elämä, ihminen International business statistics : monthly newsletter Uusi nimeke: IBS world newsletter Металлургия и технология Uusi nimeke: Металлургия и машиностроение Link magazine Uusi nimeke: Link journal b) Lisäys, poisto tai muutos tapahtuu päänimekkeessä ja päänimekkeen merkitys muuttuu tai muutos viittaa siihen, että julkaisun aihealue muuttuu. (Tämä sääntö koskee kieliä ja kirjoitusjärjestelmiä, jotka perustuvat sanoihin, ei ilmaisuihin) The best bed & breakfasts in the world Uusi nimeke: The best bed & breakfasts in England, Scotland & Wales Toim. huom.: Aihealue muuttunut Report on the high-level radioactive waste activities conducted under MS 1990, 116C.712, subd. 5A Uusi nimeke: Report on the high-level radioactive waste activities conducted under Minnesota Statutes 116C.712 Toim. huom.: Huomattava muutos nimekkeessä ensimmäisen viiden sanan jälkeen c) Nimekkeessä mainittu julkaiseva yhteisö muuttuu toiseksi tai vaihtaa nimeään, paitsi ks. A Helsingin konservatorion julkaisuja Uusi nimeke: Sibelius-Akatemian julkaisuja The register of the Kentucky State Historical Society Uusi nimeke: The register of the Kentucky Historical Society NFCR Cancer Research Association symposia

5 Uusi nimeke: Association for International Cancer Research symposia A Muut suuret muutokset kausijulkaisuissa Kausijulkaisuissa uusi kuvailu vaaditaan myös seuraavissa tapauksissa: a) Päänimeke on yleisnimeke, ja julkaiseva yhteisö vaihtaa nimeään (paitsi ks. A.2.7.1(e) pienet muutokset julkaisevan yhteisön nimessä, jotka eivät vaadi uutta kuvailua), tai julkaisija vaihtuu; Raportti / Tampereen teknillinen korkeakoulu, turvallisuustekniikka Uusi julkaisija/nimimuoto: Raportti / Tampereen teknillinen yliopisto, turvallisuustekniikka Tutkimuksia / Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto Uusi julkaisija/nimimuoto: Tutkimuksia / Ympäristöministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto Symposium series / Society for Applied Bacteriology Uusi julkaisija/nimimuoto: Symposium series / Society for Applied Microbiology b) Painosmerkintö muuttuu osoituksena julkaisun kattavuuden merkittävästä muutoksesta: Transportation directory. New England edition Uusi painosmerkintö: Transportation directory. Eastern edition c) Ilmiasu muuttuu: Kuvaohjelmaluettelo (painettu) Uusi ilmiasu: Kuvaohjelmaluettelo (verkkojulkaisu) Organization and activities [Helsinki Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations] (painettu) Uusi ilmiasu: Organization and activities [The European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations] (verkkojulkaisu) MacInTax deluxe (levyke) Uusi ilmiasu: MacInTax deluxe (CD-ROM) d) Epäitsenäinen nimeke muuttuu itsenäiseksi: Suomen virallinen tilasto. 1 A, Ulkomaankauppa : kuukausijulkaisu Uusi nimeke: Ulkomaankauppa : kuukausijulkaisu Fauna Norvegica. Series B, Norwegian journal of entomology Uusi nimeke: Norwegian journal of entomology

6 e) Kausijulkaisun kumuloituneella osalla on sama nimeke kuin alkuperäisellä osalla mutta alkuperäisestä osasta erillinen numerointi Reader s guide to periodical literature Toim. huom.: Julkaistaan vuosittain (sekä harvemmin) ilmestyvinä kumulaatioina joiden numerointi poikkeaa joka toinen kuukausi, jne., ilmestyvien osien numeroinnista. f) Kausijulkaisu on kahden tai useamman aikaisemmin julkaistun kausijulkaisun yhdistymisen tulos. Itä-Helsingin uutiset, Länsi-Helsingin uutiset ja MaTaPuPu Yhdistyvät julkaisuksi: Helsingin uutiset Kieliposti, Elias ja Kotiseutu Yhdistyvät julkaisuksi: Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirja. A. Yleinen osa, ja Korkeimman hallintooikeuden vuosikirja. B. Verotus Yhdistyvät julkaisuksi: Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirja g) Kaksi tai useampia uusia kausijulkaisuja syntyy aikaisemman kausijulkaisun jakautuessa. Ympäristönsuojelun vuosikirja Jakautuu julkaisuiksi: Ympäristönsuojelun vuosikirja. Saha- ja levyteollisuus Ympäristönsuojelun vuosikirja. Massa- ja paperiteollisuus Årsbok - Societas scientiarum Fennica Jakautuu julkaisuiksi: Årsbok / Societas scientiarum Fennica. Serie A Sphinx Yearbook of national accounts statistics Jakautuu julkaisuiksi: National accounts statistics. Analysis of main aggregates National accounts statistics. Main aggregates and detailed tables National accounts statistics. Government accounts and tables Geografi i Bergen Jakautuu julkaisuiksi: Geografi i Bergen. Serie A Geografi i Bergen. Serie B A Suuret muutokset päivittyvässä julkaisussa Suuria, uuden kuvailun vaativia muutoksia ovat:

7 a) Painosmerkintö muuttuu osoituksena julkaisun kattavuuden merkittävästä muutoksesta: Manual of forestry management practices. Canadian edition Uusi painosmerkintö: Manual of forestry management practices. North American edition b) Ilmiasu muuttuu: Cuadernos de historia medieval (painettu) Uusi ilmiasu: Cuadernos de historia medieval (verkkojulkaisu) c) Päivittyvä julkaisu on kahden tai useamman julkaisun yhdistymisen tulos. USMARC format for bibliographic data ja Canadian MARC communication format for bibliographic data Yhdistyvät julkaisuksi: MARC 21 format for bibliographic data d) Kaksi tai useampia uusia päivittyviä julkaisuja syntyy julkaisun jakautuessa. A.2.7 Muutokset, jotka eivät vaadi uutta kuvailua (jatkuvat julkaisut) A Kausijulkaisun päänimekkeen vähäiset muutokset Vähäiset muutokset kausijulkaisun päänimekkeessä eivät vaadi uutta kuvailua. Kun nimekkeessä tapahtuu vähäinen muutos, uudesta nimekkeestä tehdään yleensä huomautus (ks ). Jos muutoksen suuruudesta ollaan epävarmoja, pidetään muutosta vähäisenä. Vähäisiä muutoksia ovat: a) Sanan tai sanojen kirjoitusasu muuttuu, esimerkiksi - oikeinkirjoitus muuttuu Statistisk aarbog for kongeriget Norge Uusi nimeke: Statistisk årbok for kongeriket Norge Labour history Uusi nimeke: Labor history - lyhenne tai symboli / lyhentämätön muoto Accommodations and travel services Uusi nimeke: Accommodations & travel services Ga. peach statistics Uusi nimeke: Georgia peach statistics

8 Oxf. Hist. Soc. Uusi nimeke: Oxford Historical Society - arabialainen / roomalainen numero XXe siècle Uusi nimeke: 20e siècle - numero tai päiväys / kirjoitettu muoto Four wheel fun Uusi nimeke: 4 wheel fun XX century Uusi nimeke: Twentieth century - yhdyssana yhdysviivalla / kaksi erillistä sanaa Year-book of the... Uusi nimeke: Year book of the... - yhdyssana / kaksi erillistä sanaa Openhouse Uusi nimeke: Open house b) Akronyymi tai alkukirjainlyhenne / lyhentämätön muoto (ks. myös , ): Research in technological adaptation Uusi nimeke: RITA c) Muutos sanan taivutusmuodossa, esim. yksiköstä monikkoon; Fishery report Uusi nimeke: Fisheries report Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja Uusi nimeke: Hämeenlinnan taidemuseon julkaisu d) Mikä tahansa artikkelin, preposition tai konjunktion lisäys, poisto tai muutos nimekkeessä;

9 Fiscal survey of the states Uusi nimeke: The fiscal survey of states Energy in Finland Uusi nimeke: Energy from Finland e) Muutos koskee saman yhteisön nimeä ja hierarkiatasoa nimekkeessä (yhteisön nimen osien lisäystä, poistoa tai järjestystä, tai vaihtoehtoisen nimen tai lyhenteen käyttöä), tai yhteisön nimen suhdetta nimekkeeseen. Vuosikertomus / SITRA Uusi nimeke: Sitran vuosikertomus Vuosikirja / Kilpailuvirasto Uusi nimeke: Kilpailuviraston vuosikirja Kuukausikatsaus / Euroopan keskuspankki Uusi nimeke: EKP:n kuukausikatsaus Views / Goodridge Area Historical Society Uusi nimeke: Views from the Goodridge Area Historical Society Uusi nimeke: Views from the GAHS AAPG continuing education course notes series Uusi nimeke: American Association of Petroleum Geologists continuing education course notes series Boletín de la Sociedad Española para la Defensa del Patrimonio Geológico y Minero Uusi nimeke: Boletín S.E.D.P.G.M. f) Välimerkityksen lisäys, poisto tai muutos, mukaanlukien alkukirjainlyhenteet; GBB Uusi nimeke: G.B.B. g) Kun nimeke esiintyy sovitussa tiedonlähteessä useammalla kuin yhdellä kielellä ja nimekkeitten järjestys muuttuu, on kyseessä vähäinen muutos, jos päänimekkeeksi valittu nimeke edelleen on mainittu rinnakkaisnimekkeenä. South African medical journal = Suid Afrikaanse tydskrif vir geneeskunde Uusi nimekkeiden järjestys: Suid Afrikaanse tydskrif vir geneeskunde = South African medical journal h) Sana, joka liittää nimekkeen numerointiin, voidaan poistaa, lisätä tai vaihtaa toiseen; Tin Uusi nimeke: Tin in...

10 i) Kausijulkaisulla on kaksi tai useampia päänimekkeitä, jotka vaihtelevat säännöllisesti; Weekly labor market report Kuukauden viimeinen numero nimellä: Monthly labor market report Annual report / Medical Association of South Africa Ilmestyy joka toinen vuosi nimellä: Jaarverslag / Die Mediese Vereniging van Suid- Afrika Tiedotustutkimus Kerran vuodessa ilmestyy numero nimellä: Journalismikritiikin vuosikirja Kansan uutiset. Verkkolehti Perjantaisin myös painettuna: Kansan uutiset. Viikkolehti j) Nimekkeessä olevaan luetteloon lisätään tai siitä poistetaan sana tai sanojen järjestys muuttuu ilman että julkaisun aihealue merkittävästi muuttuu; Kartboken for Oslo, Bærum, Lørenskog, Nesodden, Oppegård, Ski Uusi nimeke: Kartboken for Oslo, Bærum, Asker, Lørenskog, Nesodden, Oppegård, Ski k) Julkaisun tyyppiä ilmaiseva sana voidaan poistaa nimekkeestä tai lisätä siihen. Tällaisia sanoja ovat mm. lehti, tiedote, vuosikirja, sarja, magazine, journal, newsletter ja niiden vastineet muilla kielillä. (Ks. A ko. sanojen muutokset nimekkeen ensimmäisessä viidessä sanassa). Fussball-Jahrbuch Uusi nimeke: Fussball Katsastus Uusi nimeke: Katsastuslehti Handel und Industrie Uusi nimeke: Revue Handel und Industrie Minnesota history bulletin Uusi nimeke: Minnesota history Colección Ciencias y técnicas Uusi nimeke: Ciencias y técnicas Baubetrieb, Bauökonomie, Baurecht Uusi nimeke: Schriftenreihe Baubetrieb, Bauökonomie, Baurecht A Päivittyvien julkaisujen vähäiset muutokset Lukuunottamatta kohdassa A mainittuja muutoksia, muutokset päivittyvässä julkaisussa eivät vaadi uutta kuvailua, vaan kuvailua muutetaan vastaamaan uutta

11 tilannetta. Hirnet Uusi nimeke: Terminál Toim. huom.: Ainoa muutos on sivuston päänimekkeessä A.3 Kuvailusääntöjen (ISBD) elementit ja välimerkitys A.3.1 Kuvailusääntöjen alueet ja elementit Yleishuomautukset Alla olevassa luettelossa termit ensimmäinen vastuullisuusmerkintö, seuraava vastuullisuusmerkintö sekä muut vastaavat ilmoittavat ainoastaan näiden merkintöjen järjestyksen kuvailussa, eikä niillä ole muuta merkitystä. Pakolliset elementit on merkitty kirjaimella P. Elementit, jotka ovat pakollisia, jos tieto on saatavilla ja soveltuu kuvailtavaan aineistoon, on merkitty kirjainyhdistelmällä PS. Elementit, joita voidaan toistaa, on merkitty kirjaimella T. Huom! Ensimmäistä aluetta lukuun ottamatta jokaista aluetta edeltää välimerkkiyhdistelmä piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki (. ). Sovittu edeltävä / ympäröivä välimerkitys Elementti Pakollisuus (P / PS) Toistettavuus (T) 0. Sisältö- ja mediatyypin alue 0.1 Sisältötyyppi P T. Saman mediatyypin seuraava sisältötyyppi T + Eri mediatyypin seuraava sisältötyyppi T ( ) Sisältötyypin tarkenne PS ; Seuraava sisältötyypin tarkenne T

12 : 0.2 Mediatyyppi P 1. Nimeke- ja vastuullisuusmerkinnön alue P 1.1 Päänimeke PS : 1.3 Muu nimeketieto T 1.4 Vastuullisuusmerkinnöt / Ensimmäinen vastuullisuusmerkintö PS ; Seuraava vastuullisuusmerkintö T ; Saman tekijän seuraavan teoksen nimeke jne. PS T Toisen tekijän teoksen nimeke jne. PS T 2. Painosalue 2.1 Painosmerkintö PS 2.3 Painoskohtaiset vastuullisuusmerkinnöt / Ensimmäinen vastuullisuusmerkintö PS ; Seuraava vastuullisuusmerkintö T, 2.4 Lisätty painosmerkintö PS T 2.5 Lisätyn painosmerkinnön

13 jälkeiset vastuullisuusmerkinnöt / Ensimmäinen vastuullisuusmerkintö PS ; Seuraava vastuullisuusmerkintö T 3. Aineiston (tai julkaisutyypin) erityisalue T 3.1 Matemaattiset tiedot (kartta-aineisto) PS T Mittakaavamerkintö PS T ; Projektiomerkintö ( ) Koordinaatti- ja ekvinoktimerkintö PS ; Ekvinoktimerkintö 3.2 Musiikin julkaisumuotomerkintö (nuottijulkaisut) PS 3.3 Numerointi (kausijulkaisut) PS ( ) Aikamääre PS = Seuraava tai rinnakkainen numerointi PS ; Uusi numerointijakso PS 4. Julkaisu-, tuotanto- ja jakelutietojen alue

14 4.1 Kustannus-, tuotantoja/tai jakelupaikka Ensimmäinen paikka P ; Seuraava paikka T : 4.2 Kustantajan, tuottajan ja/tai jakelijan nimi P T, 4.3 Kustannus-, tuotantoja/tai jakeluaika P ( ) Painatustiedot 4.4 Paino-, valmistus- tai kaiverruspaikka T : 4.5 Kirjapainon, valmistajan tai kaivertajan nimi T, 4.6 Paino- tai valmistusvuosi 5. Fyysisen kuvailun alue T 5.1 Aineiston erityismääre ja laajuus : 5.2 Muut fyysiset yksityiskohdat ; 5.3 Koko (vanhoissa monografioissa muoto ja/tai koot) Liiteaineisto T

15 ( ) 6. Sarjan ja moniosaisen monografiajulkaisun alue T 6.1 Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun nimeke PS : 6.3 Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun muu nimeketieto T 6.4 Sarjaan tai moniosaiseen monografiajulkaisuun kuuluvat vastuullisuusmerkinnöt / Ensimmäinen vastuullisuusmerkintö ; Seuraava vastuullisuusmerkintö T, 6.5 Sarjan ISSN-tunnus PS ; 6.6 Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun sisäinen numerointi PS 7. Huomautusalue T 8. Tunnisteen ja saatavuustietojen alue T 8.1 Tunniste PS Sormenjälki (vanhat monografiajulkaisut) = 8.2 Avainnimeke (jatkuvat julkaisut) PS

16 : 8.3 Saatavuustiedot ja/tai hinta T Pakolliseksi merkittyä tietoa ei merkitä, jos se ei ole saatavissa tai sitä ei voi soveltaa kyseiseen aineistoon. Listaus elementeistä Elementti ja sääntökohta Sisältötyyppi 0.1 Sisältötyypin tarkenne Mediatyyppi 0.2 Nimeke Päänimeke 1.1 Yhteisnimeke Epäitsenäinen nimeke Epäitsenäisen nimekkeen merkki Saman tekijän yksittäisen julkaisun nimeke Eri tekijän yksittäisen julkaisun nimeke Rinnakkaisnimeke 1.2 Rinnakkaisnimekkeen yhteisnimeke Rinnakkaisnimekkeen epäitsenäinen nimeke Rinnakkaisnimekkeen epäitsenäisen nimekkeen merkki Muu nimeketieto 1.3 Rinnakkainen muu nimeketieto Vastaavan nimekkeen vastuullisuusmerkintö 1.4 Rinnakkainen vastaavan nimekkeen vastuullisuusmerkintö Painosmerkintö 2.1 Rinnakkainen painosmerkintö 2.2 Vastaavan painoksen rinnakkainen vastuullisuusmerkintö 2.3 Lisäpainosmerkintö 2.4 Rinnakkainen isäpainosmerkintö Lisäpainosmerkinnön vastuullisuusmerkintö 2.5 Rinnakkainen lisäpainosmerkinnön vastuullisuusmerkintö Mittakaavamerkintö Projektiomerkintö Koordinaatit Pituus- ja leveysasteet Rektaskensiot ja deklanaatiot Ekvinokti Musiikin julkaisumuotomerkintö Rinnakkainen Musiikin julkaisumuotomerkintö Numerointitieto Aikamääre Rinnakkainen numerointi Seuraava numerointi Julkaisu-, tuotanto- ja jakelupaikka 4.1 Toiset julkaisupaikat Rinnakkainen julkaisu-, tuotanto- ja jakelupaikka Toiset rinnakkaiset julkaisupaikat

17 Julkaisijan, tuottajan ja jakelijan nimi 4.2 Rinnakkainen Julkaisijan, tuottajan ja jakelijan nimi 4.3 Paino- ja valmistuspaikka 4.4 Painajan ja valmistajan nimi 4.5 Paino- ja valmistusaika 4.6 Lisämääre Laajuus 5.1 Sivujen merkitseminen Ajallinen kesto Liiteaineisto Kuva-aineisto Värillisyys Pienennyssuhde Ääni Raitojen asemmointi Kaikki jäljentämisen tapaan tai prosessiin liittyvät yksityiskohdat Kierrosnopeus Uran suunta Uran koko Ääniraitojen määrä Ääniraitojen asemointi Äänikanavien lukumäärä Taajuuskorjain Kohinanvaimennin Koko 5.3 Julkaisun muoto (vanhat monografiajulkaisut) Liiteaineistomerkintö 5.4 Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun päänimeke 6.1 Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun yhteisnimeke Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun epäitsenäinen nimeke Epäitsenäisen nimekkeen merkki Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun nimeke 6.2 Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun nimeke Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun epäitsenäinen nimeke Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun epäitsenäinen nimekkeen merkki Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun muu nimeketieto 6.3 Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun muu nimeketieto Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun vastuullisuusmerkintö 6.4 Rinnakkainen sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun vastuullisuusmerkintö Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun kansainvälinen standarditunnus 6.5 Sarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun numerointi 6.6 Huomautukset 7 Huomautus sisältö- ja mediatyypistä Huomautus bibliografisesta viitteestä Huomautus ilmestymistiheydestä Huomautus järjestelmävaatimuksista Huomautus saantitavasta Huomautus päänimekkeestä Huomautus luonteesta, muodosta, tarkoituksesta tai kielestä Huomautus rinnakkaisnimekkeistä ja rinnakkaisesta muusta nimeketiedosta Huomautus vastuullisuudesta 7.1.4

18 Huomautus painosalueesta ja bibliografisesta historiasta 7.2 Huomautus painosmuutoksista Huomautus bibliografisesta historiasta Huomautus suhteesta toisiin julkaisuihin Huomautus käännöksistä Huomautus jäljenteistä Huomautus toisista painoksista Huomautus suplementeista, sisäliitteistä jne Huomautus pääjulkaisusta Huomautus muista suhteista Huomautus jatkuvien julkaisujen välisistä suhteista Huomautus aineistotyypistä ja aineiston erityistyypistä 7.3 Huomautus kustantamisesta, tuottamisesta, jakelusta jne. 7.4 Huomautus aineistostosta 7.5 Huomautus sarjasta ja moniosaisesta monografiajulkaisusta 7.6 Huomautus sisällöstä 7.7 Huomautus tunnisteesta ja saatavuudesta 7.8 Huomautus sidoksesta Huomautus kuvailun perustasta 7.9 Huomautus tiivistelmästä Huomautus kohdeyleisöstä Huomautus numeroista Huomautus käsillä olevasta kopiosta 7.11 Julkaisun tunniste 8.1 Standarditunniste Tavara- ja tuotemerkki ja tuotenumero Sormenjälkitunniste Tunnisteen lisäys Avainnimeke 8.2 Saatavuus 8.3 Saatavuuden lisäys A.3.2 Kuvailun välimerkitys A Jokaista kuvailun elementtiä, paitsi uuden kappaleen aloittavan alueen ensimmäistä elementtiä, edeltää tai ympäröi sovittu välimerkitys. Sovittua välimerkkiä edeltää ja seuraa tyhjämerkki (yksi välilyönti kirjoitettaessa ja välike painatuksessa) paitsi ennen pilkkua ja pistettä, joita vain seuraa tyhjämerkki. Muun välimerkityksen mukaan ottaminen on luettelointiyksikön harkittavissa, samoin kuin tyhjämerkkien käyttö ennen sellaista välimerkitystä ja sen jälkeen. Sovittu välimerkitys säilytetään myös, kun tämä johtaa kaksinkertaiseen välimerkitykseen (ks. A.3.2.7). Oikealta vasemmalle juoksevasta kirjoituksesta ks. A ja Liite B. A Kaarisulkeita (()) ja hakasulkeita ([ ]), pidetään kumpiakin yhtenä välimerkkinä, ja edeltävä tyhjämerkki tulee ennen ensimmäistä (avaavaa) kaari- tai hakasulkua ja seuraava tyhjämerkki toisen (sulkevan) kaari- tai hakasulkeen jälkeen (mutta ks. myös A.8 poikkeuksista). Jos kaari- tai hakasulkeita edeltää tai seuraa tyhjämerkkiin päättyvä tai sillä alkava sovittu välimerkitys, käytetään vain yhtä tyhjämerkkiä. Jos sulkevaa kaari- tai hakasulkua seuraa pilkku tai piste osana sovittua välimerkitystä, tai mikä hyvänsä julkaisusta otettu välimerkki, tyhjämerkkiä ei käytetä.

19 . #[S.l.]#: Julkaisija Ei. ##[S.l.]##: Julkaisija Toim. huom.: Merkkiä # käytetään tässä esimerkissä osoittamaan tyhjämerkkiä. A Jokaista kuvailun aluetta, paitsi ensimmäistä aluetta edeltää piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki (. ), paitsi milloin alueen selvästi erottaa edeltävästä alueesta kappalejako. Tällöin välimerkkiyhdistelmä piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki voidaan korvata edeltävän alueen lopussa olevalla pisteellä. A Kun kuvailusta puuttuu jonkin alueen ensimmäinen elementti, ensimmäisen mukana olevan elementin välimerkitys korvataan aluetta edeltävällä merkkiyhdistelmällä piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki. A Kun jokin alue toistetaan, jokaista toistoa edeltää välimerkkiyhdistelmä piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki (. ), paitsi kohdassa A kuvaillussa tapauksessa. A Kun jokin elementti toistetaan, jokaista toistoa edeltää ko. elementin sovittu välimerkki. A Kun jokin elementti tai alue päättyy pisteeseen, ja sitä seuraavan elementin tai alueen sovittu välimerkitys alkaa pisteellä, merkitään molemmat pisteet, jotta sekä sovittu välimerkitys että lyhenteen välimerkitys on huomioitu.. 3. p.. Ei. 3. p.. And then.... 4th ed. Ei. And then... 4th ed.. by J. Smith, Esq.. Ei. by J. Smith, Esq.. National flight / by Air Flight Inc.. Navigation advisor / Interactive Mapping Corporation Ei. National flight / by Air Flight Inc. Navigation advisor / Interactive Mapping Corporation A Kahta välimerkkisymbolia voidaan käyttää kaikilla tai useimmilla alueilla. a) Hakasulkeet ympäröivät tietoa, joka on otettu sovitun tiedonlähteen ulkopuolelta, ja kuvailuun tehtyjä lisäyksiä. Kun saman alueen peräkkäiset elementit on saatu sovittujen tiedonlähteiden ulkopuolelta, kukin elementti merkitään omiin hakasulkeisiinsa.. [S.l.] : [s.n.] Ei. [S.l. : s.n.]. [2nd ed.]. [S.l.] : [s.n.] Ei. [2nd ed.]. [S.l. : s.n.]

20 . ([Historical instruments at the Victoria and Albert Museum] ; [4]) Ei. ([Historical instruments at the Victoria and Albert Museum ; 4]) b) Poistomerkki eli kolme pistettä (...) osoittaa, että osa jostakin elementistä on jätetty pois. Poistomerkkiä edeltää ja seuraa tyhjämerkki. A Kun jollakin alueella tai jossakin elementissä sama tieto toistuu useammalla kuin yhdellä kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, noudatetaan seuraavia ohjeita: Kun sama elementti merkitään useammalla kuin yhdellä kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä, jokaista ensimmäisen merkinnän jälkeen tulevaa tietoa edeltää tyhjämerkki, yhtäläisyysmerkki, tyhjämerkki (=). Kun yksittäisellä alueella kaksi tai useampia elementtejä ilmoitetaan useammalla kuin yhdellä kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, jokaisella kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä olevaa elementtiä edeltää sille kuuluva sovittu välimerkitys. Koko ensimmäisellä kielellä (tai kirjoitusjärjestelmällä) annettujen elementtien ryhmää edeltää ensimmäiselle elementille kuuluva välimerkitys ja jokaista ensimmäisen jälkeen tulevaa ryhmää edeltää tyhjämerkki, yhtäläisyysmerkki, tyhjämerkki (=). Kun yksittäinen merkintö (esim. vastuullisuusmerkintö, ks. 1.5) tehdään osaksi yhdellä kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, osaksi useammalla kuin yhdellä kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, merkintö tehdään yhtenä kokonaisuutena ja yhtäläisyysmerkkiä tai muuta välimerkitystä käytetään tarpeen mukaan. A Alue tai elementti, joka ei sovellu johonkin julkaisuun, jätetään pois kuvailusta. Sellaista aluetta tai elementtiä edeltävä tai ympäröivä välimerkitys jätetään myös pois. A Kun kuvailllaan julkaisuja, jotka on kirjoitettu muilla kuin latinalaisilla kirjaimilla, sovittu välimerkitys voidaan tehdä kyseessä olevan kirjoitusjärjestelmän symboleilla. Oikealta vasemmalle juoksevassa kirjoituksessa pilkut ja puolipisteet käännetään peilikuvikseen, jos se on kirjoitusjärjestelmässä tapana. Samoin oikealta vasemmalle juoksevassa kirjoituksessa yhdistelmä piste, tyhjämerkki, ajatusviiva, tyhjämerkki kulkee sovitussa välimerkityksessä oikealta vasemmalle. Ks. Liitettä B kahdella kirjoitusjärjestelmällä esitetyn tiedon käsittelemisestä, kun teksti juoksee vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle. A.3.3 Kunkin alueen täydellinen välimerkitysmalli esitetään alueen alussa. A.4 Tiedonlähteet A.4.1 Kuvailun perusta Yksiosaisen monografiajulkaisun kuvailun perusta on koko julkaisu.

21 Moniosaisen monografiajulkaisun kuvailun perusta on ensimmäinen tai varhaisin saatavissa oleva osa. Numeroitujen moniosaisten monografiajulkaisujen ensimmäiseksi osaksi valitaan numerojärjestyksessä pienin. Numeroimattomien moniosaisten monografiajulkaisujen ensimmäinen osa on kustannus-, tuotanto-, jakelu- yms. vuodeltaan varhaisin. Jos moniosaisen monografiajulkaisun osissa ei ole tietoa niiden suhteesta toisiinsa, kuvailun perustana on lähde, joka identifioi koko julkaisun. Kausijulkaisun kuvailun perustana on julkaisun ensimmäinen tai varhaisin saatavilla oleva osa. Numeroitujen kausijulkaisujen ensimmäiseksi osaksi valitaan numerojärjestyksessä pienin. Numeroimattomien kausijulkaisujen ensimmäinen osa on kustannus-, tuotanto-, jakelu- yms. vuodeltaan varhaisin. Kausijulkaisujen kuvailun perustaksi valitaan mieluiten ensimmäinen (tai varhaisin) osa myös silloin, kun saatavilla on koko julkaisuun tai sen useampaan osaan liittyvä tiedonlähde. Alue Kuvailun perusta 0. Sisältö- ja mediatyyppi Kaikki numerot tai osat 1. Nimeke- ja vastuullisuus Ensimmäinen (saatavilla oleva) numero tai osa 2. Painos Ensimmäinen (saatavilla oleva) numero tai osa 3. Aineistoa tai julkaisutyyppiä koskevat tiedot Kaikki numerot tai osat Numerointi (kausijulkaisut): Kunkin numerointijakson ensimmäinen ja viimeinen numero tai osa 4. Julkaisutiedot Paikka ja julkaisija, tuottaja, jakaja jne. Paikka ja valmistaja Julkaisuaika Ensimmäinen (saatavilla oleva) numero tai osa Ensimmäinen (saatavilla oleva) numero tai osa Varhaisin ja/tai myöhäisin numero tai osa 5. Ulkoasutiedot Kaikki numerot tai osat 6. Sarja Kaikki numerot tai osat

22 7. Huomautukset Kaikki numerot tai osat ja mikä hyvänsä muu lähde 8. Tunniste ja saatavuus Kaikki numerot tai osat ja mikä hyvänsä muu lähde Päivittyvät julkaisut Kuvailun perusta on kuvailuhetken versio päivittyvästä julkaisusta, lukuunottamatta julkaisun alkamisaikaa. Alue Kuvailun perusta 0. Sisältö- ja mediatyyppi Kuvailuhetken versio 1. Nimeke- ja vastuullisuus Kuvailuhetken versio 2. Painos Kuvailuhetken versio 3. Aineistoa tai julkaisutyyppiä koskevat tiedot Kaikki versiot 4. Julkaisutiedot Paikka ja julkaisija, tuottaja, jakaja jne. Paikka ja valmistaja Julkaisuaika Kuvailuhetken versio Kuvailuhetken versio Ensimmäinen ja/tai viimeinen versio 5. Ulkoasutiedot Kuvailuhetken versio 6. Sarja Kuvailuhetken versio 7. Huomautukset Kaikki versiot ja mikä hyvänsä muu lähde 8. Tunniste ja saatavuus Kaikki versiot ja mikä hyvänsä muu lähde

23 A.4.2 Ensisijaiset tiedonlähteet Ensisijaisen tiedonlähteen valinta vaihtelee aineistotyypin mukaan. Yleiset ja yhteiset kriteerit ovat: - tietojen täydellisyys tunnistamisen kannalta: valitaan lähde, josta saadaan täydellisimmät, selkeimmät ja luotettavimmat tiedot. - tiedonlähteen läheisyys: valitaan ensisijaisesti julkaisuun sisältyvä tiedonlähde. - tiedonlähteen pysyvyys: valitaan pysyvin tiedonlähde. Jos on useita ensisijaiseksi kelpaavia tiedonlähteitä, valitaan niistä ensimmäinen. Poikkeuksia: - Jos ensisijaiseksi kelpaavia tiedonlähteitä on useammalla kuin yhdellä kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, valitaan ensisijainen tiedonlähde seuraavasti: 1) vallitseva sisällön kieli tai kirjoitusjärjestelmä 2) käännöskieli, jos käännöksen esittäminen on julkaisun pääasia 3) alkukieli tai alkuperäinen kirjoitusjärjestelmä 4) ensiksi esiintyvä tiedonlähde - Jos ensisijaiseksi kelpaavia tiedonlähteitä on usealta eri ajalta, valitaan niistä myöhäisin. A Painetut julkaisut A Latinalaisin kirjaimin kirjoitetut julkaisut: Sovittu tiedonlähde on nimiösivu, tai sen puuttuessa nimiösivun vastine. Nimiösivun vastine valitaan kohdan A.4.2. mukaisesti. Kantta, selkää jne. ei pidetä sovittuna tiedonlähteenä, jos ne eivät alun perin kuulu julkaisuun. Jos perinteisesti nimiösivulla oleva tieto jakautuu koko aukeamalle, aukeaman molempia sivuja pidetään sovittuna tiedonlähteenä. Nimiösivuja, joita ei ole valittu sovituksi tiedonlähteeksi, pidetään osana esiötä. Julkaisut, joilla ei ole koko julkaisuun liittyvää sovittua tiedonlähdettä, ks. A Monografiat Kun yksiosaisella monografialla on useampia kuin yksi nimiösivu, valitaan niistä kuvailtavalle julkaisulle tyypillisin (esim. sarjaan kuuluvalle monografialle kyseisen osan nimiösivu, näköispainokselle nimiösivu, jolla on tiedot uusintapainoksesta) (ks. myös ). Kun moniosainen monografiajulkaisu kuvaillaan yhtenä kokonaisuutena, sovittu tiedonlähde on kaikille osille yhteinen nimiösivu. Vanhat monografiajulkaisut Jos nimiösivun vastinetta ei voida valita kohdan A.4.2 mukaan, valinta tehdään seuraavassa järjestyksessä: kolofoni, esi- tai välinimiö, muu esiö, otsikkonimeke, tiivistelmän tai sisällysluettelon otsikko, juokseva nimeke, incipit, explicit, varsinaisen tekstin ensimmäiset sanat, julkaisun ensimmäiset sanat. Nimiösivun ohella voidaan ensisijaisena tiedonlähteenä käyttää tarvittaessa yhtä muuta tiedonlähdettä. Jatkuvat julkaisut

24 Ensisijainen tiedonlähde on kuvailun perustana käytetyn osan nimiösivu tai nimiösivun vastine (ks. A.4.1). Nimiösivun puuttuessa nimiösivun vastine jatkuvalle julkaisulle valitaan seuraavassa järjestyksessä: 1) osan nimiösivu, kannet, tekstin alku, toimitustietolaatikko, toimituksen sivut, kolofoni 2) muu esiöstä ja irtopäällyksistä löydettävä tieto sekä tekstisivujen ala- ja ylälaita (esim. juokseva nimeke) 3) muut jatkuvan julkaisun osat: esipuheet, alkusanat, sisällysluettelot, teksti, liitteet jne. 4) julkaisun ulkopuoliset tietolähteet (esim. bibliografiat, kustantajien luettelot). A Muilla merkeillä kuin latinalaisilla kirjaimilla kirjoitetut julkaisut: Sovittu tiedonlähde on kolofoni, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista toteutuu: a) lehdellä, joka edustaa nimiösivua, on ainoastaan päänimeke vajavaisen nimiösivun tapaan b) lehdellä, joka edustaa nimiösivua, päänimeke on merkitty kalligrafiana joko ilman muita bibliografisia tietoja tai niiden kanssa (ja täydelliset bibliografiset tiedot kolofonissa on painettu tavanomaisin kiinalaisin kirjoitusmerkein sellaisina kuin niitä käytetään nykykiinalaisissa, -japanilaisissa ja -korealaisissa painatteissa) c) lehdellä, joka edustaa nimiösivua, on nimeke ja/tai yksityiskohtaiset julkaisutiedot ainoastaan jollakin länsimaisella kielellä. A Kartta-aineisto ja kuvat Kartta-aineiston ja kuvan sovittu tiedonlähde valitaan seuraavassa järjestyksessä: a) itse julkaisu b) julkaisun suojus (tasku, kansi, kuori jne.), karttapallon teline tms., jonka julkaisija tai valmistaja on tuottanut c) liitteenä oleva teksti tai esite. d) julkaisun ulkopuoliset lähteet kuten luettelot, bibliografiat jne. Karttakirjojen sovittu tiedonlähde valitaan soveltaen monografioiden tai jatkuvien julkaisujen tiedonlähteiden valintakriteerejä (ks. A ). A Moniviestimet ja audiovisuaaliset aineistot Moniviestimillä, äänitteillä, videotallenteilla ja liikkuvalla kuvalla ei aina ole bibliografiseen kuvailuun soveltuvaa yhtä tiettyä tiedonlähdettä. Kuvailtaessa tällaista julkaisua voidaan joutua tukeutumaan hyvin erilaisiin tiedonlähteisiin, kuten itse julkaisun sisältö, joka voi olla visuaalista, auditiivista tai molempia, julkaisuun kiinnitetty tekstilipuke, julkaisun pakkaus tai tekstiliite, esim. käyttöohje. Sovittuja tiedonlähteitä ovat: a) lähde, joka kokonaisuutena identifioi julkaisuun sisältyvän teoksen tai teokset ja liittyy pysyvästi julkaisuun, kuten elokuvan alkuteksti tai levyn etiketti b) lähde, joka kokonaisuutena identifioi julkaisuun sisältyvän teoksen tai teokset ja on julkaisun liite, kuten levyn yhteydessä julkaistu esitelehtinen Tekstiä pidetään yleensä tärkeämpänä tiedonlähteenä kuin ääntä. Jos tekstimuotoinen tieto on puutteellista tai selvästi virheellistä, on ääntä pidettävä ensisijaisena tiedonlähteenä. A Elektroniset aineistot Sovitut tiedonlähteet ovat:

25 a) lähde, joka sisältyy aineistoon ja identifioi sen kokonaisuutena, kuten nimiönäyttö, päävalikko, ohjelmakuvaus, ensinäyttö, tiedoston otsikkotieto aiheriveineen, kotisivu, koodattu tieto (esim. TEI-otsikkotiedot, HTML-otsikko). b) lähde, joka esiintyy tallennusvälineessä ja sen etiketissä ja identifioi aineiston kokonaisuutena c) julkaisijan, tuottajan tai jakelijan julkaisema pakkaus d) dokumentaatio tai muu liiteaineisto (esim. kustantajan tiedote), joka identifioi aineiston A Kokoomanimekkeettömät teokset Kun koko julkaisulle kuuluvaa sovittua tiedonlähdettä ei ole, vaan jokaisella julkaisuun sisältyvällä teoksella tai kieliversiolla on oma sovittu tiedonlähteensä, näitä voidaan pitää kollektiivisesti yhtenä tiedonlähteenä. Jatkuvat julkaisut Kun julkaisuun sisältyy useampia kuin yksi teos, ja kullakin on oma sovittu tiedonlähteensä ja oma numerointinsa, ne kuvaillaan erikseen. Teosten suhteesta tehdään huomautus alueelle 7 (ks ). Moniosaiset monografiat Kun moniosaisella monografialla ei ole koko julkaisuun liittyvää sovittua tiedonlähdettä, vaan jokaisella osalla on oma sovittu tiedonlähteensä, käytetään ensimmäisen saatavilla olevan osan sovittua tiedonlähdettä. A Julkaisussa ei ole tiedonlähdettä Jos julkaisussa itsessään ei ole tiedonlähdettä, voidaan käyttää ulkopuolista lähdettä, kuten luetteloa, bibliografiaa tai esittelyä. A.4.3 Sovitut tiedonlähteet ja niiden tärkeysjärjestys alueittain Jokaisella alueella tietyt tiedonlähteet on valittu sovituiksi tiedonlähteiksi ja lueteltu tärkeysjärjestyksessä. Jos alueen 1 elementit mainitaan eri lähteissä (esim. nimekkeet nimiösivulta ja kannesta), lähde valitaan kunkin alueen lähteiden tärkeysjärjestyksen mukaan ja tieto merkitään lähteessä esiintyvässä muodossa. Mikäli mahdollista seurataan lähteessä olevaa tietojen järjestystä. Alueille 2, 3, 4 ja 6 on sovittu useita lähteitä, joten "sovittu tiedonlähde" on näiden yhdistelmä. Jos näiden alueiden elementtejä esiintyy eri lähteissä, käytettävä lähde valitaan kunkin alueen lähteiden tärkeysjärjestyksen mukaan ja tieto merkitään lähteessä esiintyvässä muodossa. Mikäli mahdollista seurataan tässä lähteessä olevaa tietojen järjestystä. Tieto, joka on otettu muualta kuin alueiden 1-6 sovituista tiedonlähteistä, merkitään hakasulkeisiin, jos se kirjoitetaan alueelle. Vaihtoehtoisesti tällainen tieto voidaan merkitä ilman hakasulkeita alueelle 7. Julkaisun ulkopuolelta saadut tiedot voidaan merkitä alueelle 7. Kuvailun kohde on kustantajan, painajan, jakelijan jne. tuote. Aineiston muita osia ei voida pitää sovittuna tiedonlähteinä. kansi tai selkä on sovittu tiedonlähde vain, jos se on

26 alun perin sisältynyt julkaisuun. Vanhat monografiajulkaisut Kun tieto alueilla 1, 2, 4 tai 6 on otettu muualta kuin kyseisen alueen sovitusta tiedonlähteestä, tiedonlähde merkitään alueelle 7. Kun julkaisusta puuttuu nimiösivu, ja nimiösivun vastineeksi on otettu vaihtoehtoinen tiedonlähde, tieto vaihtoehtoisesta tiedonlähteestä merkitään alueelle 7 (ks ). A.5 Kuvailun kieli ja kirjoitusjärjestelmä Alueiden 1, 2, 3, 4 ja 6 elementit jäljennetään normaalisti julkaisusta ja siksi ne merkitään julkaisussa esiintyvillä kielillä ja/tai kirjoitusjärjestelmillä, mikäli tämä on käytännössä mahdollista. Näille alueille tehdyt lisäykset merkitään hakasulkeisiin tekstiyhteyden kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä, paitsi: - sovitut lyhenteet (ks. A.6) ja lisäykset (ks. A.8, A.9); - jakajan funktiomerkintö (ks ) ja lisäykset paino- tai valmistusaikaan (ks ) merkitään luettelointiyksikön käyttämällä luettelointikielellä tai kirjoitusjärjestelmällä. Alueilla 5, 7 ja 8 käytettyjä ilmaisuja ei tavallisesti jäljennetä julkaisusta eikä näin ollen hakasulkeita tarvita osoittamaan lisäyksiä ym. Ilmaisut merkitään luettelointiyksikön käyttämällä luettelointikielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, paitsi: - kun kartan suhdelukumittakaava on otettu julkaisun ulkopuolisesta tiedonlähteestä ja merkitään alueelle 3 - kun alkuteoksen nimeke tai varianttinimeke merkitään alueelle 7 - kun alueella 7 on suoria siteerauksia - kun avainnimeke merkitään alueelle 8. Muulla kuin luettelointiyksikön käyttämällä kirjoitusjärjestelmällä ilmestyneet julkaisut voidaan tarvittaessa kuvailla translitteroiden tai transkriboiden. Hakasulkeita ei käytetä. Jos kirjoitusjärjestelmä ei ole enää käytössä tai se ei ole sovellettavissa, tulee käyttää sopivaa vaihtoehtoista kirjoitusjärjestelmää, esim. kirkkoslaavin sijasta kyrillistä kirjaimistoa. Vanhat monografiajulkaisut Julkaisun oikeinkirjoitus säilytetään, mutta ligatuurit ja muut julkaisun ilmestymisen aikaiset kirjaintyypit ja diakriitit voidaan transkriboida niitä vastaaviin nykyisiin muotoihin, mikäli luettelointiyksiköllä ei ole käytössään vanhoja kirjainmuotoja. Kirjainten poikkeavista muodoista ei tehdä huomautusta silloin, kun oikeinkirjoitusta ei ole nykyaikaistettu. Tiedonlähteestä puuttuvia aksentteja tai muita diakriittejä ei lisätä. Isojen ja pienten kirjainten käytöstä ks. A.7. Luetteloivan yksikön tekemät lisäykset noudattavat nykyisiä oikeinkirjoitustapoja. Latinankielisistä lisäyksistä ks. A.6.6. A.6 Pois jättäminen ja lyhenteet A.6.1 Julkaisun tiedonlähteessä esiintyvät lyhenteet merkitään sellaisenaan. Alueen 1 tietoja ei lyhennetä. Poikkeustapauksissa tiettyjen kuvailun elementtien lyhentäminen on sallittua elementin

27 keskeltä tai lopusta, esim. pitkä päänimeke tai kausijulkaisun päänimeke, joka sisältää numerosta tai osasta toiseen vaihtuvan päiväyksen tai numeron (ks ). Tällaisissa tapauksissa pois jättäminen osoitetaan poistomerkillä ( ). Vanhat monografiajulkaisut Käsikirjoitusperinteessä pitkiä ja usein esiintyviä sanoja on usein lyhennetty tai supistettu. Ne voidaan merkitä sellaisenaan tai avata mikä mahdollista. Avatut muodot merkitään hakasulkeisiin tai alueelle 7. Boetij viri celeberrimi de [con]solatio[n]e phylosophie liber : cu[m] optimo [com]me[n]to beati Thome Dialogus beati Gregorij Pape : eiusq[ue] diaconi Petri in quattuor libros diuisus : de vita [et] miraculis patru[m] italicor[um] : [et] de eternitate a[n]imarum Kun lyhennetyn tai supistetun muodon merkitys ei ole selvä, merkitään kysymysmerkki täydennetyn muodon jälkeen, esim. amico[rum?]. Kun merkitystä ei voida päätellä, merkitään kysymysmerkki hakasulkeisiin jokaisen lyhennetyn tai supistetun muodon yhteyteen, esim. amico[?], [?]s, tai teksti merkitään sellaisenaan. A.6.2 Kun lyhennetään yksittäistä vastuullisuusmerkintöä, joka muodostuu useiden henkilöiden tai yhteisöjen nimistä (ks ), pois jättäminen merkitään poistomerkillä ja sovitulla lyhenteellä et al. (= et alii, ja muut) tai ei-latinalaisissa kirjoitusjärjestelmissä vastaavalla kyseisen kirjoitusjärjestelmän mukaisella ilmauksella. Lyhenne merkitään hakasulkeisiin. A.6.3 Tietyt lyhenteet tehdään erityisten ohjeiden mukaan (esim , ). A.6.4 Monissa kohdissa näissä säännöissä kehotetaan käyttämään "standardilyhenteitä" (esim. painosmerkinnössä, ks ) mainitsematta käytettävien lyhenteiden muotoa. Nämä lyhenteet eivät ole ohjeellisia, mutta kansainvälisiä tai kansallisia standardeja suositellaan käytettäväksi (Ks. Liite C). Esimerkeissä käytetyt lyhenteet, lukuunottamatta kohtia A.6.2 ja A.6.3, ovat havainnollistavia, eivät ohjeellisia (ks. myös Liite D). Tiettyjä latinankielisiä lyhenteitä käytetään kansainvälisen bibliografisten tietojen vaihdon helpottamiseksi. Tällä vältetään tarve luoda termeille vastineita eri kielillä. A.6.5 Alkukirjainlyhenteet ja akronyymit merkitään ilman välilyöntejä riippumatta siitä, miten ne on merkitty julkaisuun. Pel battesimo di S.A.R. Ludovico... KL Ianuarius habet dies xxxi Secundum usum S.R.E. Prediche del M.R.P.C.M. Usemmasta kuin yhdestä kirjaimesta koostuvia lyhenteitä käsitellään kuten erillisiä sanoja

28 ja ne erotetaan edeltävästä ja seuraavasta sanasta tai alkukirjainlyhenteestä välilyönnein. Ph. D. Mr J.J. Rousseau Kun kaksi tai useampia erillisiä lyhenteitä, alkukirjainlyhenteitä jne. merkitään peräkkäin, ne erotetaan toisistaan välilyönnillä. par R.F. s. d. C. M. J.P. Rabaut A.7 Isojen kirjainten käyttö Yleensä kuvailun jokaisen alueen alussa oleva sana on aloitettava isolla kirjaimella niissä kirjoitusjärjestelmissä, joissa isoilla kirjaimilla on merkitystä. Myös eräiden elementtien tai niiden osien ensimmäisen sanan tulee alkaa isolla kirjaimella (esim. rinnakkaisnimeke, vaihtoehtoinen nimeke, lohkosarjan nimeke). Muuten isojen kirjainten käytössä noudatetaan kuvailussa käytetyn kielen tai kirjoitusjärjestelmän käytäntöä (ks. A.5). Kun kuvailussa esiintyy useita kieliä tai kirjoitusjärjestelmiä, isoja alkukirjaimia käytetään kunkin kielen tai kirjoitusjärjestelmän oman käytännön mukaisesti myös siinä tapauksessa että tämä on ristiriidassa kuvailukokonaisuuden isojen kirjainten käytön kanssa. Vanhat monografiajulkaisut Nimekkeessä tai julkaisu-, tuotanto-, jakelu- jne. -tietojen alueella olevat kirjaimet, joilla kronogrammin osana on myös numeerinen arvo tai jotka sisältyvät runotekstissä kronistikoniin, jätetään isoiksi. Luettelointiyksikön tekemien lisäysten tulee noudattaa nykyistä oikeinkirjoitusta. Anno Vt speramus, pace CoronanDo [1610] Latinalaisen sanan lopussa oleva iso I on ligatuuri ii tai ij. Se voidaan avata (ks. A.6.1) tai jäljentää sellaisenaan. Varhaisissa kirjainfonteissa (kirjainleikkauksissa) oli vain yksi kirjain isolle I:lle ja J:lle ja yksi U:lle ja V:lle. (Samoin pientä i:tä/j:tä ja u:ta/v:tä käytettiin yleensä vastavuoroisesti, erot johtuivat ensisijaisesti kirjanpainajan käytössä olevista fonteista ja hänen omaksumistaan graafisista käytänteistä, eikä niinkään oikeikirjoitustavoista, kuitenkin molemmat kirjaimet sisältyivät useimpiin fontteihin.) Iso U ja V alettiin erottaa toisistaan 1500-luvun alkupuolella ja iso ja pieni I ja J sekä pieni u ja v myöhemmin samalla vuosisadalla. (alaviite 3) Ison I:n ja J:n sekä U:n ja V:n merkitsemisessä on useita erilaisia käytäntöjä. Nämä vaihtelevat teoksen kirjoitusasun täydellisestä jäljentämisestä V:n kääntämiseen u:ksi useimmissa tapauksissa. Kunkin luettelointiyksikön tulee käyttää johdonmukaisesti