Kyselytunti RDA-kuvailusta

Transkriptio

1 Kyselytunti RDA-kuvailusta Tilaisuuden videointi ja nämä diat RDA-kyselytunnin verkkosivulla: Usein toistuvia kysymyksiä kerätään Kuvailusääntöpalvelun Usein kysyttyä -sivulle: 1

2 Vastauksia RDA-kyselytunnin palautteissa olleisiin kysymyksiin ja kommentteihin: Tekijyyden merkitsemistä eli tekijäviittauksen tekemistä käsitellään seuraavassa RDA-verkkokoulutuksessa Muun kuin kirja-aineiston, esim. musiikin, elokuvien ja moniviestinten, kuvailua käsitellään syksyn 2016 RDAverkkokoulutuksissa. 2

3 Vastauksia RDA-kyselytunnin palautteissa olleisiin kysymyksiin ja kommentteihin: Vastauksia kysymyksiin miksi RDA:han mennään ja mitä hyötyä RDA:sta on löytyy mm.: RDA-lähikoulutuksen 2015 koulutuspäivästä 1, esityksestä: RDA:n tuomat muutokset : Kuvailusääntöpalvelun sivulta Syyt RDA:n käyttöönottoon : Takeita RDA:n toimimiseen oikein MARC21:n jälkeen uusilla järjestelmillä ei ole ilman, että Suomen kirjastoverkko tukee aktiivisesti sellaisten tietojärjestelmien ja tietomallien (formaattien) käyttöönotto Suomessa, jotka mahdollistavat RDA:n täyden käyttöönoton. 3

4 Voiko romaanin pohjalta tehty elokuva olla romaanin teoksen ekspressio? Pääsääntöisesti kirjaan perustuvat elokuva on oma teoksensa eikä kirjan ekspressio. Elokuvan teoksen kuvailuelementit eroavat kirjan teoksen kuvailuelementeistä: esim. teoksen muoto kirjalla romaani ja elokuvalla elokuva teoksen luontiaika ja paikka sekä tunniste Elokuvan kuvailussa myös viitataan eri tekijöihin kuin kirjan kuvailussa. 4

5 TARKENNUSTA VÄITÖSKIRJA TAI MUUN OPINNÄYTTEEN MERKITSEMISESTÄ JA SUOMALAISTEN KIRJASTOJEN LINJAUKSISTA 7.9. Tieto väitöskirjasta tai muusta opinnäytteestä Suomalaisten kirjastojen linjaus: v Lisäydinelementti se että ao. tiedot merkitään Linjaus kohdan oppiarvon merkitsemisestä: v kuvailuun ei merkitä oppiarvoa. Tarkennettu että myöntämisvuoden sijaan merkitään opinnäytteen julkaisuvuosi. Merkitään opinnäytteen taso. 5

6 TARKENNUSTA VÄITÖSKIRJA TAI MUUN OPINNÄYTTEEN MERKITSEMISESTÄ JA SUOMALAISTEN KIRJASTOJEN LINJAUKSISTA (2) Oppiarvon myöntävä yhteisö tai tiedekunta v Linjaus: Lisäydinelementti. Oppiarvon myöntäväksi yhteisöksi merkitään yliopisto ja haluttaessa tiedekunta. Oppiarvon myöntävän yhteisön paikkakunta merkitään yhteisön nimen perään vain, jos se ei ilmene yhteisön nimestä. v Lisäksi esim. Kumea ohjeistaa, että merkitään aina myös myöntämisvuosi. Esim. 502 a Väitöskirja : c Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö, d Lisäkysymys: - (Miksi tämä sääntökohta oli linjattu LISÄYDINELEMENTIKSI?) 6

7 SARJA-AINEISTON AVAINNIMEKE ONKO TARPEELLINEN MUILLE KUIN KANSALLISBIBLIOGRAFIALLE? MITEN SE MUODOSTETAAN? Vastaus: Avainnimeke (MARC kenttä) muodostetaan silloin kun sarja-aineistolle annetaan ISSN-tunnus eri maiden kansallisbibliografiat antavat. Esim. 222 _0 $a Perlos $b (Helsinki, 1971) 7

8 VIRHEELLINEN PAINOSMERKINTÄ? Voidaanko käyttää [se on]- merkintää? Vastaus: Voidaan. On usein käyttäjäystävällisempää merkitä Esim. 250 $a 1. painos [se on 2. painos] RDA:ssa ei varsinaisesti puhuta virheellisestä painosmerkinnästä, mutta painosmerkintä ohjeistetaan ottamaan suoraan julkaisusta. Jos ao. tieto on virheellinen, siitä ohjataan tekemään huomautus. Eli toinen vaihtoehto: 250 $a 1. painos, 500 $a Oikea painostieto: 2. painos 8

9 VIRHEELLINEN PAINOSMERKINTÄ? Voidaanko käyttää [se on]- merkintää? (2) Joskus painosmerkintä on kuitenkin esim. alkuperäisen teoksen painosmerkintä. Sitä ei tarvitse merkitä 250-kenttään virheelliseksi, vaan voi tehdä huomautuksen: Esim. 500 $a Suomennettu alkuperäisen teoksen 4. painoksesta. 9

10 MILLOIN MERKITÄÄN STILLKUVA SISÄLTÖTYYPIKSI? Kuvakirjoissa 336 a stillkuva b sti 2 rdacontent 336 a teksti b txt 2 rdacontent samaan tietueeseen silloin kun yli puolet julkaisusta on kuvia. Esim. BL ohjeistaa sarjakuvat ja näyttelyjulkaisut sellaisiksi, mutta katsoo mahdolliseksi myös, että still image can be used for resources that are not all or chiefly illustrated if the cataloquer considers the illustrations to be important. 10

11 MILLOIN MERKITÄÄN STILLKUVA SISÄLTÖTYYPIKSI? (2) RDA:ssa luvussa: Jos kuvailtava aineisto sisältää useita sisältötyyppejä, merkitään ainoastaan a) sisältötyyppi, joka soveltuu aineiston pääosaan (jos sellainen on olemassa) tai b) sisältötyypit, jotka soveltuvat aineiston olennaisimpiin osiin (myös pääosaan, jos sellainen on olemassa). Suomalaisten kirjastojen linjauksissa kehotetaan noudattamaan b) vaihtoehtoa. Kuvien kuvailussa: Jos kuvaillaan pelkkää kuvaa nimiössä k kuva 336 a stillkuva b sti 2 rdacontent 11

12 EDELLISESSÄ RDA-KOULUTUKSESSA OLI AO. KOHTA. KOSKEEKO SE MYÖS ISSN:LLISTÄ PÄIVITTYVÄÄ AINEISTOA? Päivittyvä aineisto: jos päänimeke tai muu nimeketieto muuttuu, merkitään se vastaamaan päivittyvän aineiston senhetkistä versiota v Tähän on suomalaisten kirjastojen linjaus : Päänimekettä ei muuteta vastaamaan senhetkistä versiota, jos päivittyvällä julkaisulla on ISSN-tunnus. Jos nimeke muuttuu, annetaan uusi ISSN-tunnus. 12

13 Miten toimitaan, jos ei alkuteoksen nimeä ole merkitty kirjaan? Kyseessä on käännös japanista, mutta alkuteokselle ei löydy nimeä. Manifestaatioon sisältyvä teos on ydinelementti. Se merkitään tunnisteella, auktorisoidulla hakutiedolla tai kuvailutietojen yhdistelmällä (17.8). Ensisijainen nimeke on teoksen auktorisoidun hakutiedon perusta. Teoksen ensisijaisen nimekkeen tiedonlähde voi olla muutakin kuin teoksen sisältävä aineisto (RDA ). Jos alkukielistä nimekettä ei löydy tietolähteistä, käytetään tietolähteistä löytyvää muunkielistä nimekettä (RDA ). Kuvailevan yhteisön kirjoitusjärjestelmästä poikkeava teoksen nimeke translitteroidaan (RDA ). Jos ensisijaista nimekettä ei löydy tietolähteistä, se sepitetään (RDA ). 13

14 Jatkokysymys: Miten osoitetaan, että vaikka käsissä oleva kirja on käännös, sitä ei ole koskaan julkaistu alkuperäiskielellä? Teoksen ensisijaiseksi nimekkeeksi pyritään löytämään alkukielinen nimeke riippumatta siitä, onko sitä julkaistu alkukielisenä vai ei (ks. edellinen kysymys). Ekspressioiden välinen suhde voidaan merkitä tunnisteella, auktorisoidulla hakutiedolla tai viitattavan ekspression kuvailulla (RDA 24.4). Suhteen määritteellä voidaan kuvata suhteen luonnetta (esim. käännöksen perustana ) (RDA 24.5). Ensisijaisen nimekkeen lähteestä ja valintaperusteista voidaan myös huomauttaa (RDA 5.8 ja 5.9). Tulee kyseeseen lähinnä teosta kuvaavassa auktoriteettitietueessa. 14

15 Musiikin kuvailu RDA-musiikkipalaverin muistio: Väliaikaisratkaisuna musiikin kuvailussa ei noudateta muiden maiden käytäntöä merkitä RDA:n mukainen lisäkirjaus pääesittäjästä 7XX-kenttään, vaan jatketaan vanhaa käytäntöä pääesittäjän merkitsemisestä pääkirjaukseen äänitteiden kuvailussa. Tavoiteaikataulu pääesittäjän merkitsemille 7XX-kenttään ja yleisten kirjastojen paikallisjärjestelmien näyttö- ym. ongelmien ratkaisemiselle on 12 kk eli huhtikuu Tällöin aletaan noudattaa MusaMelindan opastyöryhmän tekemää linjausta pääkirjauksesta musiikkiteosten koosteiden kuvailussa. 15

16 Pääkirjaus musiikkiaggregaateissa: ÄÄNITTEET (1/2) Sama säveltäjä kaikissa kappaleissa Taidemusiikki: Pääkirjaus säveltäjästä 100 1# a Sibelius, Jean, e säveltäjä a Complete works for mixed choir / c [composer] Sibelius ; [performer] Estonian Philharmonic Chamber Choir, [conductor] Heikki Seppänen. Populaarimusiikki: Yksi pääesittäjä Pääkirjaus esittäjästä 110 2# a Eppu Normaali, e esittäjä a Tie vie / c Eppu Normaali. Useita pääesittäjiä Pääkirjaus säveltäjästä 100 1# a Kärki, Toivo, d , e säveltäjä a Toivo Kärjen 12 suosittua laulua. 16

17 Pääkirjaus musiikkiaggregaateissa: ÄÄNITTEET (2/2) Kappaleiden säveltäjyys vaihtelee Taidemusiikki: Yksi pääesittäjä Pääkirjaus pääesittäjästä a Mattila, Karita, e esittäjä a Grieg and Sibelius songs / c [performed by] Karita Mattila, City of Birmingham Symphony Orchestra, Sakari Oramo. Useita pääesittäjiä Pääkirjaus nimekkeestä a 3 Finnish basses in concert / c Matti Salminen, Jaakko Ryhänen, Johann Tilli. Populaarimusiikki: Yksi pääesittäjä Pääkirjaus esittäjästä 110 2# a Hurriganes, e esittäjä a Rock and roll all night long / c Hurriganes. Useita pääesittäjiä a Iskelmiä 1930-luvulta. Pääkirjaus nimekkeestä 17

18 NUOTTIJULKAISUT Kysymyksiä/vastauksia Nuottiaineiston pääkirjaukseen ei enää merkitä esittäjää. Nimiösivulla oleva esittäjän nimi voidaan tulkita nimekkeen osaksi. Esittäjä voidaan tulkita myös kohdehenkilöksi tai -yhteisöksi ja merkitä 600/610-kenttään auktorisoidussa muodossa a Anna vierellesi tulla : b Joel Hallikainen a Joel Hallikainen a Hallikainen, Joel. (Joel Hallikainen tulkittu nimekkeen osaksi ja kohdehenkilöksi) a Kaikki laulut : b Ultra Bra a Ultra Bra a Ultra Bra. (Ultra Bra tulkittu nimekkeen osaksi ja kohdeyhteisöksi) MUTTA a Mononen, Unto, e säveltäjä a Tähdet meren yllä / c Unto Mononen. (Unto Mononen päänimekkeeseen liittyvänä vastuullisuustietona) 18

19 Konversiokysymyksiä Melindassa on tietueita konversion jälkeenkin, joissa on esim. 260-kenttä eikä 264 eli nähtävästi kaikki tietueet eivät ole RDA:ta kokonaan vain vaan osittain - ovatko ne niitä hybridejä? Vastaus: Konversiossa ei voitu muodostaa täydellisiä RDA-tietueita. Lähinnä lisättiin kentät , avattiin lyhenteitä ja muutettiin termejä. Suurin osa Melindan tietueista on hybridejä eli niissä on sekä RDA- että ISBD-piirteitä. Uudet RDA-tietueet tunnistaa esim. kentän 040 $e koodista rda. Teemmekö korjaukset RDA-konversion jälkeen sekä paikalliskantaan että Melindaan, eli siis Melindan kautta? Esim. puuttuvien 338-kenttien lisäys? Vastaus: Yksittäiset korjaukset tehdään Melindan kautta kuten ennenkin. Isot korjaukset voidaan ajaa tarvittaessa sekä Melindaan että omaan tietokantaan. Näistä kannattaa ottaa yhteyttä osoitteeseen marc-posti@helsinki.fi RDA-konversiosta lisää Melindan Talonmiehen tuokiossa

20 Kiitos osallistumisestanne! Kommentteja ja kysymyksiä: Lisätietoa Kuvailusääntöpalvelun sivuilta: löytyy myös googlaamalla kuvailusääntöpalvelu 20