Liite D: Sanasto. alue (area) bibliografisen kuvailun osa, joka sisältää tietyn asiaryhmän tai tiettyjen asiaryhmien tiedot
|
|
- Sanna-Kaisa Siiri Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite D: Sanasto Tämän sanaston termejä on käytetty kuvailusäännöissä ja ne on määritelty kuvailukontekstinsa mukaisesti. Termien määrittelyjä löytyy myös esim. Kielitoimiston sanakirjasssa ja erikoisalojen sanakirjoissa. aineisto (resource) käsin kosketeltava tai aineeton entiteetti, jolla on älyllinen ja/tai taiteellinen sisältö ja joka on bibliografisen kuvailun kohteena. Se voi olla tekstiä, musiikkia, kuvia, liikkuvaa kuvaa, piirroksia, karttoja, äänitteitä, videotallenteita ja elektronista dataa tai elektroninen ohjelma. Aineisto voi ilmestyä myös kausijulkaisumaisesti. akronyymi (acronym) sana, joka muodostuu yhdyssanan jokaisen peräkkäisen osan tai pääosan alkukirjaimista tai sanaliiton jokaisen peräkkäisen tai tärkeimmän sanan alkukirjaimista. Sanaliitto on esim. yhteisön nimi tai nimeke ( katso myös alkukirjainlyhenne). alasarja (subseries) sarja, joka ilmestyy pääsarjan osana. Alasarjalla voi olla itsenäinen tai epäitsenäinen, pääsarjan nimekkeestä riippuvainen nimeke. Alasarja voi olla numeroitu tai numeroimaton ( katso myös yhteisnimeke, epäitsenäinen nimeke) alasarjan merkki (subseries designation) sana, kirjain, numero tai näiden yhdistelmä, joka seuraa pääsarjan nimekettä ja voi esiintyä joko yksin tai yhdessä alasarjan nimekkeen kanssa (k atso myös lohkosarjan merkki) alkukirjainlyhenne > vanhat monografiat (initialism) yhteisön nimen tai jonkun muun yksikön (myös henkilön) tai sanaryhmän alkukirjaimet ( katso myös akronyymi) alue (area) bibliografisen kuvailun osa, joka sisältää tietyn asiaryhmän tai tiettyjen asiaryhmien tiedot analyyttinen nimiösivu (analytical title page) monografiasarjan itsenäisen osan tai moniosaisen monografiajulkaisun itsenäisesti nimetyn osan nimiösivu arkintunnus (vanhat monografiajulkaisut) (signature >older monographic resource) kirjaimet ja/tai symbolit ja/tai numerot, jotka tavallisesti on painettu kunkin arkkivihon ensimmäisen ja joidenkin seuraavien lehtien rektosivujen (aukeaman oikeanpuoleisten sivujen) alamarginaaliin (alavierukseen). Arkintunnusten tehtävänä on varmistaa, että teksti painetaan arkille oikein ja että sidottaessa arkit kootaan ja taitetaan oikein. arkki (sheet) yksittäinen paperi - tai muu materiaali (vanhat monografiat), jolla on kirjoitusta jommallakummalla tai molemmilla puolilla, ei kuitenkaan sanomalehtiarkki. arkkivihko (quire) määrämittaan taitetut arkit, jotka on siduttu langalla yhteen nipuksi audiovisuaalinen aineisto (audiovisual resource) aineisto, jossa on ääntä ja kuvaa, esim. elokuva tai ääniraidan sisältävä videotallenne avainnimeke (key title) ISSN-tunnuksen saaneelle jatkuvalle julkaisulle annettu ainutkertainen nimeke, joka liittyy erottamattomasti julkaisun ISSN-tunnukseen. Avainnimeke voi olla sama kuin päänimeke, tai siihen voidaan ainutkertaisuuden saavuttamiseksi lisätä sellaisia tunnistamista helpottavia lisämääreitä kuten julkaisevan yhteisön nimi, kustannuspaikka, painosmerkintö jne. (SFS-ISO 3297 standardi). ISSN Manual les/issn/documentation/manuels/issnmanual2012-en.pdf avoarkkijulkaisu (broadsheet) erillisenä julkaisu arkki tai arkin osa, jossa teksti on painettu ainoastaan yhdelle puolelle ja tarkoitettu luettavaksi avattuna. Yleensä avoarkki on tarkoitettu postitettavaksi, julkisesti jaettavaksi tai myytäväksi, esim. kuulutus, mainos, runomuotoinen kertomus tai uutislehtinen (mm. vanhat monografiajulkaisut) bibliografinen koko > vanha monografiajulkaisu (format > older monographic resource) julkaisun taittotapa. Bibliografisen koon merkinnöstä nähdään montako kertaa painoarkki on taitettu julkaisua varten, esim. folio (arkki taitettu kerran ja siitä saatu kaksi lehteä), kvartto (arkki taitettu kaksi kertaa ja siitä saatu neljä lehteä), jne. bibliografinen kuvailu (bibliographic description) joukko bibliografisia tietoja, jotka kuvaavat aineistoa ja joiden avulla aineisto tunnistetaan. dedikaatio (dedication) teoksen alkulehdille painettu teksti, jolla kirjoittaja omistaa teoksen kunnian- tai huomionosoitukseksi jollekulle. deklinaatio (declination) kulmamittana ilmoitettu tai tavaankappaleen etäisyys taivaanekvaattorista dia (slide)
2 kehykseen asetettu, projektorin tai diojen katselulaitteen avulla katseltava kaksiulotteinen, läpinäkyvä kuva filmillä dioraama (diorama) kolmiulotteinen teos, joka on luotu asettamalla esineitä, hahmoja jne. kaksiulotteisen maalatun taustan eteen. dokumentaatio (documentation) aineiston yhteydessä julkaistut käsikirjat, oppaat yms. (myös elektroniset), jotka kuvaavat, kuinka aineistoja käytetään ja ylläpidetään ( katso myös l iiteaineisto) dokumentti katso aineisto edeltäjä (former title) jatkuva julkaisu, joka on myöhemmin ilmestynyt eri nimellä, yhdistynyt yhden tai useamman jatkuvan julkaisun kanssa kokonaan tai osaksi ja muodostanut uuden jatkuvan julkaisun tai julkaisuja, sulautunut kokonaan tai osaksi toiseen jatkuvaan julkaisuun tai jakautunut kahdeksi tai useammaksi uudeksi julkaisuksi ekvinokti > kartta-aineistot (equinox) jompikumpi kahdesta ekliptikan ja taivaanekvaattorin leikkauspisteestä, jossa Aurinko sijaitsee, kun sen deklinaatio on 0 elektroninen aineisto (electronic resource) aineisto, jota käytetään tietokoneella. Elektronista aineistoa ovat myös aineistot, jotka vaativat tietokoneessa olevan oheislaitteen (esim. CD-ROM-asema) käyttöä, sekä interaktiiviset aineistot. Elektronista aineistoa on kahta tyyppiä: dataa (numeroina, kirjaimina, piirroksina, kuvina, ääninä tai näiden yhdistelminä esitetty informaatio) ja ohjelmia (datan käsittelyn ohjeet ja prosessit). Elektroninen aineisto voi sisältää sekä dataa että ohjelmia (esim. tekstiä, piirroksia ja ohjelmia sisältävä opetuspaketti). elementti (element) sana, ilmaus tai merkkiryhmä, joka on bibliografisten tietojen erillinen yksikkö ja muodostaa osan bibliografisen kuvailun alueesta. elokuvamuoto (cine mode) mikrofilmi tai raina, jossa kuvat ovat filmillä allekkain ( katso myös sarjakuvamuoto) ensisijainen tiedonlähde (preferred source of information) katso tiedonlähteet se osa kuvailtavaa julkaisua, josta bibliografinen tieto ensisijaisesti otetaan. Ensisijainen tiedonlähde valitaan annetun järjestyksen mukaisesti riippuen julkaisutyypistä. epookki > kartta-aineistot (epoch) ajanhetki, johon kappaleen sijaintia tai suuntaa kiertorataan nähden verrataan epäitsenäinen nimeke (dependent title) nimeke, joka itsessään on riittämätön julkaisun tunnistamiseen ja joka vaatii lisäkseen yhteisnimekkeen tai pääjulkaisun tai pääsarjan nimekkeen. Tällaisia nimekkeitä voivat olla esim. lohkosarjan nimekkeet, karttasarjan yksittäisten arkkien lehtien nimekkeet, eräät suplementtien ja alasarjojen nimekkeet sekä moniosaisen monografiajulkaisun joidenkin osien nimekkeet ( katso myös lohkosarjan nimeke). epäitsenäisen nimekkeen merkki (dependent title designation) sana, kirjain tai numero tai näiden yhdistelmä, joka yksinään tai yhdessä epäitsenäisen nimekkeen kanssa auttaa erottamaan toisiinsa liittyvät julkaisut, joilla on sama yhteisnimeke ( katso myös lohkosarjan merkki, alasarjan merkki) erityismääre (specific material designation) termi, joka ilmoittaa sen erityisen aineistoryhmän, johon julkaisu kuuluu. esinimeke (half title) esinimiösivulla, yleensä lyhennetyssä muodossa oleva nimeke esinimiösivu > vanhat monografiajulkaisu (half-title page) varsinaista nimiösivua ja kuparipiirrosnimiötä tai frontispiisia edeltävä sivu, jolla on ainoastaan julkaisun nimeke, yleensä lyhennetyssä muodossa. esiö (preliminaries) nimiösivu(t) tai nimiösivun vastine kääntöpuolineen ja kaikki nimiösivu(j)a tai sen vastinetta edeltävät sivut. etäkäyttö (remote access) palvelimella sijaitsevan ja verkkoyhteyksien kautta käytettävän elektronisen aineiston saantitapa vertaa paikalliskäyttö faksimilepainos (facsimile reprint) katso näköispainos filmikasetti (film cassette) katso kasetti filmikela (film reel) katso kela filmilenkki (film loop) yhtäjaksoinen filmilenkki, yleensä silmukkakasetin muodossa, jossa on käytetty 8 mm filmiä ja jonka enimmäisekesto on 4 1/2 minuuttia
3 formaatti (format) tarkoittaa yleensä aineiston fyysistä muotoa; tapa jolla data on järjestetty tallentamista, tulostamista tai varastointia varten grafiikanlehti (print) etsaamalla, kuparipiirroksena, litografiana tms. valmistettu rajoitettu painos. Vaihtoehtoisesti käytetään painoprosessin erityistermiä. hologrammi (hologram) kolmiulotteinen kuva, joka on valmistettu valon interferenssiin perustuvalla menetelmällä. ilmestymistiheys (frequency) kausijulkaisun ilmestymisen aikajakso, esim. päivittäin, viikoittain, kuukausittain, vuosittain tai päivittyvän julkaisun päivitystiheys ilmestyy yhdessä (issued with) Ilmaisua käytetään, kun julkaisu on kustantajan toimesta julkaistu yhdessä toisten julkaisujen kanssa. Kullakin julkaisulla on yleensä oma nimeke ja numerointi. ( katso myös yhteensidottu) irtolehtijulkaisu ( loose leaf) katso päivittyvä irtolehtijulkaisu ISBN (International Standard Book Number) kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälinen standarditunnus. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja julkaisumuodon tai tiedostoformaatin ja on sen ainutkertainen tunniste. Suomessa ISBN-tunnusten antamisesta vastaa Suomen kansallinen ISBN-keskus, ja tunnuksen käyttö perustuu standardiin SFS ISO 2108 (2005). ISMN (International Standard Music Number) nuottijulkaisujen kansainvälinen tunnus. ISMN-tunnusta ei käytetä äänitteissä, videotallenteissa, CD-levyissä, äänikaseteissa tai musiikkia käsittelevissä kirjoissa. Suomessa ISBN-tunnusten antamisesta vastaa Suomen kansallinen ISBN-keskus, ja ISMN-tunnuksen käyttö perustuu standardiin SFS ISO (2008). ISRC (International Standard Recording Code) äänitallenteiden ja musiikkivideotallenteiden kansainvälinen tunnistejärjestelmä. Tietyn tallenteen ISRC-tunnus on ainutkertainen ja pysyvä tunniste, tuotteen pysyvä digitaalinen sormenjälki. ISRC'n avulla voidaan automaattisesti hallinnoida tallenteen tekijänoikeuskorvauksia. Suomessa ISRC-tunnusten jakelusta vastaa Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. ISRC-tunnuksen käyttö perustuu standardiin ISO 3901 (2001). ISSN (International Standard Serial Number) jatkuvan julkaisun kansainvälinen standarditunnus. Kahdeksan merkkinen tunnus, joka sisältää tarkistusmerkin ja jota edeltää kirjainryhmä ISSN. Yhdessä avainnimekkeen kanssa ISSN-tunnus tunnistaa ainutkertaisesti tietyn kausijulkaisun tai päivittyvän julkaisun (ks. ISO-standardi 3297 ja ISSN Manual 2003). Suomessa ISSN-tunnusten antamisesta vastaa Suomen kansallinen ISSN-keskus, ja tunnuksen käyttö perustuu standardiin SFS ISO 3297 (2007). itsenäinen nimeke (independent title) nimeke, joka sellaisenaan riittää julkaisun tunnistamiseen. jakautuminen (split) jatkuvan julkaisun jakautuminen kahdeksi tai useammaksi uudeksi ja erilliseksi jatkuvaksi julkaisuksi. jatkuva julkaisu (continuing resource) periaatteessa päättymätön julkaisu. Jatkuviin julkaisuihin kuuluvat erillisinä osina ilmestyvät kausijulkaisut ja päivittyvät julkaisut. johtoääni (piano (violin etc.) conductor part) partituuriin lisättyjä ohjeita, joiden avulla esittäjä voi myös johtaa esitystä juliste (poster) tiedottava, mainostava t. propagoiva (suurikokoinen) tav. kuvallinen painotuote, joka on tarkoitettu julkisesti esillä pidettäväksi. julkaiseva yhteisö (issuing body) yhteisö, jonka toimesta julkaisu ilmestyy. Yhteisö voi vastata tiedollisesti julkaisun sisällöstä ja olla samalla kustantaja. julkaisu (publication) katso aineisto julkaisuaika, tuotantoaika ja/tai jakeluaika (date of publication, production, and/or distribution) ajankohta, jolloin julkaisu virallisesti tulee myytäväksi tai jaeltavaksi. Yleensä aika ilmoitetaan vuotena. Kyseessä on eri asia kuin julkaisun sisällölliseen vastuuseen liittyvät ajat, esim. sävellysaika. julkaisuerä (issue > printed monographic resources) ne yhden painoksen kappaleet, jotka erottuvat painoksen muista kappaleista yhden tai useamman seikan perusteella ( esim. uusi nimiösivu tai kolofoni, joka ilmaisee, että kappaleet muodostavat oman julkaisueränsä). (katso myös näköispainos, painatuserä, julkaisun vaihe, variantti) Liikkuvasta kuvasta katso lisäpainos j ulkaisukokonaisuus (whole resource) kokonaisuus joka sisältää itse julkaisun sen pakkauksen, dokumentaation ja muun liiteaineiston ja joka on tuotettu tai julkaistu yhdessä ja jonka perusteella tehdään yksi bibliografisen kuvailu julkaisun vaihe > vanhat monografiajulkaisut) (state > older monographic resource) se osa painoksesta, jonka jokin seikka erottaa painatus- tai julkaisuerän muista kappaleista. Erottava seikka ei ole niin merkittävä, että julkaisija
4 olisi pitänyt sitä riittävänä erillisen julkaisuerän tuottamiselle ( katso myös painos, painoserä, julkaisuerä) kalvo (transparency) kuvia tai tekstiä sisältävä läpinäkyvä arkki, joka voi olla kehyksissä, ja joka on suunniteltu käytettäväksi piirtoheittimellä tai valopöydällä; yksittäisellä kalvolla voi olla päällekkäiskalvoja. kansinimeke (cover title) nimeke, joka on painettu julkaisun alkuperäiseen etukanteen. kartta-aineisto (cartographic resource) maapallon tai minkä tahansa tähtitaivaan kappaleen kuvaus kokonaisuudessaan tai osittain, kuten kaksi- ja kolmiulotteiset kartat ja asemakaavat, ilmailu-, meri- ja tähtikartat, karttapallot, lohkokaaviot, poikkileikkaukset, ilma-, satelliitti- ja avaruuskuvat, satelliittikartat, kartastot jne. karttaprojektio (map projection) piirustus- tai laskentamenetelmä, jonka avulla maanpinta tai sen osa kuvataan karttatasoon karttaruudun ääriviiva ( neat line) kartan yksityiskohtaa rajaava koordinaattiviivaston ruudun ääriviiva karttasarja (map series) joukko toisiinsa liittyviä, mutta fyysisesti erillisiä ja bibliografisesti itsenäisesti käsiteltäviä karttoja, jotka muodostavat yhtenäisen ryhmän. Karttasarjan osilla on yhteisiä tunnusmerkkejä, kuten yhteisnimeke, lehtien numerointi, mittakaava, julkaisija, yhtenäinen ulkoasu jne. kasetti (cassette) suljetussa kotelossa oleva filmi- tai magneettinauhajärjestelmä, jossa on sekä syöttö- että vastaanottokela. Kaseteilla voi olla mikrotallenteita, ääntä, elokuvia tai videota, ja ne on suunniteltu käytettäviksi erityisillä laitteilla. kataloginumero (catalogue number) levymerkin luettelonumero (tuotetunnus) kausijulkaisu (serial) periaatteessa päättymätön jatkuvasti ilmestyvä julkaisu, joka voi ilmestyä toisiaan seuraavina numeroituina tai numeroimattomina osina. Kausijulkaisuja ovat esim. sanomalehdet, aikakauslehdet, verkkolehdet, vuosijulkaisut ja monografiasarjat. kela (reel) ympyränmuotoinen laippa, jossa on reikä keskellä ja jonka ympärille filmi- tai magneettinauha kierretään. Käytetään teksti- ja/tai kuvamikrotallenteiden (so. mikrofilmikelan), äänitteiden (so. äänikelojen), liikkuvan kuvan (so. filmikelan) tai videon (so. videokelan) tallettamiseen. Yleensä käytetään näyttö- tai äänentoistolaitteiden avulla. koko (dimensions) aineiston korkeus-, leveys- tai syvyysmitat tai muut mitat, joilla on merkitystä silloin, kun aineiston käyttöön tarvitaan jotakin laitetta. kokoomanimeke (collective title) kahden tai useamman yksittäisen teoksen muodostaman kokonaisuuden yhteinen nimeke kolofoni (colophon) tavallisesti julkaisun lopussa oleva merkintö, jossa ilmoitetaan julkaisu- tai painatustietoja ja joissakin tapauksissa myös muita bibliografisia tietoja, kuten nimeke. Etenkin ja 1500-luvun kirjoissa ja 1900-lukua vanhemmissa aasialaisissa kirjoissa voi kolofoni sisältää tietoa, joka myöhemmin julkaistuissa kirjoissa yleensä on nimiösivulla. koordinaatit ( coordinates) kartan esittämän kohteen leveys- ja pituusasteet kooste (kit) katso moniviestin ja esine kuoropartituuri (chorus score) nuottijulkaisu, jossa lauluäänille ja soittimille sävelletystä teoksesta on mukana vain kuoron osuus merkittynä omille viivastoilleen. kustannuspaikka (place of publication) paikkakunta, jossa aineisto on julkaistu; tiedonlähteessä yleensä kaupungin nimi kustantaja/julkaisija (publisher) henkilö tai yhteisö, joka valmistaa ja julkaisee aineiston julkisesti myytäväksi tai jaettavaksi yleensä tekijän kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Vastineeksi taloudelllista riskistä, kustantaja saa sopimuksessa yksinoikeuden aineistoon. Vanhojen kirjojen kustantaja ja painaja ovat usein sama taho, mutta 1800-luvun puolivälin jälkeen nämä toiminnot ovat eriytyneet. kustantajan numero > nuottijulkaisut (publisher's number > notated music) kustantajan antama juokseva numero, joka tavallisesti on nuottijulkaisun nimiösivulla. Kustantajan numero identifioi julkaisun ja helpottaa julkaisun tilaamista ja jakelua. Kustantajan nimi voi sisältyä kustantajan numeroon. kuva (graphic) kaksiulotteinen kuva (tai joukko kuvia), joka on valmistettu alkuperäismuotoon piirtämällä, kaivertamalla, maalaamalla, valokuvaamalla tai muulla tekniikalla. Kuvat ovat yleensä nähtävissä paljaalla silmällä, joskin eräissä tapauksissa (stereokuvat) käyttöön tarvitaan erikoislaitteita. kuvailustandardi (content standard)
5 kirjasto- tai arkistokokoelmaan sijoitettavien julkaisujen bibliografisten tietueiden yksityiskohtaiset säännöt. Kuvailustandardi ylläpitää yhdenmukaisuutta kirjasto- tai arkistoluettelossa ja luetteloiden välillä. Sana "kuvailu" viittaa bibliografisen tai kuvailevan tiedon sisältöön, ei kuvailtavan julkaisun sisältöön. kuvasivu (plate) sivunumerointiin kuulumaton kuvalehti tai -sivu, jossa voi olla selittävää tekstiä ja joka ei ole kiinteä osa juoksevaa tekstiä. Vanhat monografiajulkaisut: lehti, joka on painettu jollakin muulla tekniikalla kuin kohopainolla. Kuvasivu voi jopa sisältää vain kuparipiirrostekniikalla tuotettuja lehtiä ( katso myös kuvitus) kuvitus (illustration) julkaisussa esiintyvät kuvat, diagrammit tai muut graafiset esitykset. kääntökirja (tête-bêche tai/ja back-to-back)) julkaisu, jonka teksti ja sivunumerointi alkavat vastakkaisilta puolilta, yleensä kyseessä on kaksikielinen julkaisu laajuus (extent) aineiston yksiköiden ja/tai alayksiköiden lukumäärä, esimerkiksi niteiden tai sivujen määrä, diojen lukumäärä tai audiovisuaalisen aineiston kesto laatan numero >nuottijulkaisut (plate number > notated music) alkuperäisille painolaatoille annettu numero, joka on nuottisivun alareunassa ja joka identifioi laatat, joilla ko. painos on painettu. Laatan numero voi olla yhdistelmä numeroita, kirjaimia ja muita merkkejä. Kustantajan nimi voi sisältyä laatan numeroon. laulupartituuri (vocal score) nuottijulkaisu, jossa lauluäänille ja soittimille sävelletyn teoksen kaikki vokaaliäänet on merkitty omille viivastoilleen, kun taas soitinäänet on pelkistetty kahdelle viivastolle pianopartituurin tapaan. liikkuva kuva (motion picture) peräkkäisiä kuvia sisältävä filmijakso, joka antaa illuusion liikkeestä ja joka mahdollisesti sisältää magneettisen tai optisen ääniraidan liiteaineisto (accompanying material) mikä tahansa aineisto, joka on julkaistu kuvailtavan julkaisun kanssa ja tarkoitettu käytettäväksi sen kanssa ( katso myös dokumentaatio; sisäliit e) liitemerkintö (accompanying material statement) liiteaineiston lyhyt kuvailu liitteenä oleva dokumentaatio (accompanying documentation) katso dokumentaatio lisäkopio (reissue) nimetty tai muuten identifioitu luetteloinnin kohteen kopio, joka on tuotettu samasta peruskopiosta kuin aikaisempi, on samassa ilmiasussa ja peräisin samalta tuotanto- ja julkaisijayhtiöltä ( katso myös painos) lisäpäainos/uusintapainos (reprint) a) alkuperäistä tekstiä mahdollisimman tarkasti toistava painos b) alkuperäisestä ladelmasta tuotettu uusi painatuserä logo (logo) yksittäinen, usein tyylitelty tai koristeellinen tuotteen tms. identifioiva merkki tai kuvio, johon voi liittyä jokin sana (kuten sanomalehden nimi, yhtiön tai laitoksen nimi yms.) lohkosarja > jatkuva julkaisu (section > continuing resource) osa ryhmässä toisiinsa liittyviä sarjoja, joilla on yhteisnimeke. Lohkosarja käsittelee tavallisesti jotakin erikoisalaa, ja se tunnistetaan ryhmän yhteisnimekkeestä ja lohkosarjan nimekkeestä ja/tai lohkosarjan merkistä. Lohkosarjassa voi olla kaksi tai useampia hierarkiatasoja (alalohkoja). lohkosarjan merkki (section designation) sana, kirjain tai merkki tai näiden yhdistelmä, joka seuraa yhteisnimekettä ja joka yksin tai yhdessä lohkosarjan nimekkeen kanssa erottaa tietyn lohkosarjan toisiinsa liittyvien yhteisnimekkeellisten sarjojen ryhmästä ( katso myös alasarjan merkki) lohkosarjan nimeke (section title) lohkosarjan oma nimeke, joka erottaa sen toisiinsa liittyvien yhteisnimekkeellisten sarjojen ryhmästä. Lohkosarjan itsenäinen tai epäitsenäinen nimeke on aina sidoksissa siihen päänimekkeeseen, joka identifioi julkaisun. maantieteelliset koordinaatit (geographic coordinates) kartan esittämän kohteen leveys- ja pituusasteet mikrofilmikasetti/mikrofilmikela/mikrofilmiliuska/mikrofilmirulla (microfilm cassette/ microfilm reel/microfilm slip/microfilm cartridge) mikrofilmin vaihtoehtoisia muotoja mikrokortti (microfiche) suorakulmainen filmiarkki, jolla on mikrovalokuvia kaksiulotteisessa järjestyksessä. Tavallisesti mikrokorteissa on ns. otsikkoalue, joka sisältää suurentamatta luettavan nimekkeen ja muuta bibliografista tietoa. mikrotallenne (microform) julkaisu, jonka sisältö on kuvattu pienentäen ja jonka käyttö vaatii suurentamista
6 mittakaava (representative fraction) suhdeluku joka ilmaisee kartasta, kuvasta t. mallista mitattavan matkan suhteen vastaavaan todelliseen matkaan mittakaava > kartta-aineisto (scale > cartographic resource) kartasta mitatun etäisyyden suhde vastaavaan etäisyyteen maastossa. moniosainen julkaisu (multipart resource) julkaisu, joka muodostuu kokonaisuudeksi järjestetyistä osista. Moniosainen julkaisu voi olla moniosainen monografiajulkaisu tai kausijulkaisu. moniosainen monografiajulkaisu (multipart monographic resource) fyysisesti erillisinä olisina ilmestynyt julkaisu, jonka osien lukumäärä on rajoitettu ja joka muodostaa kokonaisuuden. Yksittäisillä osilla voi olla omat nimekkeet ja vastuullisuusmerkinnöt. Kuvailun kannalta kaikki osat ovat samanarvoisia. monitasoinen kuvailu (multilevel description) bibliografisen kuvailun menetelmä, joka perustuu kuvailutietojen jakamiseen kahdelle tai useammalle tasolle. Ensimmäinen taso sisältää tietoja julkaisukokonaisuudesta tai pääjulkaisusta. Seuraava(t) taso(t) sisältävät tietoja yksittäisestä osasta tai muista julkaisun yksiköistä. moniviestin (multimedia resource ) aineisto, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineistotyypistä tai saman aineistotyypin eri muodoista, joista yksikään ei ole määriteltävissä ensisijaiseksi. Moniviestimen osat on yleensä tarkoitettu käytettäväksi yhdessä. monografia (monographic resource) julkaisu, joka ilmestyy vain yhtenä osana tai rajattuna määränä erillisiä osia muu nimeketieto (other title information) sana, ilmaisu tai merkkiryhmä, joka esiintyy julkaisun päänimekkeen yhteydessä ja sille alisteisena. Muita nimeketietoja esiintyy myös toisten nimekkeiden ( esim. rinnakkaisnimekkeiden, yksittäisten julkaisuun sisältyvien teosten nimekkeiden, sarja- tai alasarjamerkintöön kuuluvien nimekkeiden) yhteydessä ja niille alisteisena. Muu nimeketieto määrittelee, selittää tai täydentää nimekettä, johon se kuuluu. Se voi osoittaa myös julkaisun tai julkaisuun sisältyvien teosten luonteen, sisällön jne. tai julkaisun tuottamisen syyn tai asiayhteyden. Termi sisältää alanimekkeet ja ylänimekkeet, mutta ei varianttinimekkeitä (esim. selkänimekkeet, nimekkeet pakkauksessa, kotelossa tai muut päänimekkeen muodot), jotka ovat julkaisussa muualla kuin sovituissa tiedonlähteissä. nimeke (title) sana, ilmaisu tai merkkiryhmä, joka yleensä mainitaan julkaisussa ja joka nimeää julkaisun tai siihen sisältyvän teoksen (tai teosryhmään kuuluvan yksittäisen teoksen). Julkaisussa saattaa olla nimekkeitä useissa eri paikoissa kuten sovitussa tiedonlähteessä, muualla julkaisussa, pakkauksessa tai liiteaineistossa. Nämä nimekkeet voivat olla joko identtisiä tai poiketa toisistaan ( katso myös yhteisnimeke ja epäitsenäinen nimeke). nimiönäyttö (title screen) elektroniseen aineistoon liittyvä, usein julkaisun aloitussivu, joka sisältää nimeke-, vastuullisuus- ym. tietoja. nimiösivu (title page) yleensä painetun julkaisun alussa oleva sivu, jossa on täydellisimmät tiedot julkaisusta tai sen sisältämistä teoksista. Nimiösivulla. Jos nimiösivulle kuuluvat kuvailun elementit jakautuvat vastakkaisille sivuille tai eri puolille julkaisua, katsotaan, että nämä sivut yhdessä muodostavat nimiösivun ( katso myös kolofoni). nimiösivun vastine (title-page substitute) sivu, sivun osa tai muu painettuun julkaisuun kuuluva osa, joka sisältää tavallisesti nimiösivulle kuuluvat tiedot ja joka nimiösivun puuttuessa korvaa sen ( esim. kansi, tekstin alku, toimitustietolaatikko, toimituksen sivut, nuottijulkaisun ensimmäinen sivu, kolofoni, katso myös kolofoni) numero > kausijulkaisut (issue > serials) yksi kausijulkaisun toisiaan seuraavista osista. numerointi (numbering) julkaisun perättäisten numeroiden tai osien tunniste. Kuvailu voi sisältää numeron, kirjaimen, minkä hyvänsä muun merkin tai merkkiyhdistelmän ja siihen mahdollisesti liittyvän ilmauksen (numero, volume jne.) ja/tai kronologisen merkinnön. nuottijulkaisu (notated music) luettavassa muodossa oleva musiikkijulkaisu, joka on toisinnettavissa painotekniikoilla, kopioimalla, offsetpainotekniikalla, digitoimalla jne. Nuottijulkaisuihin kuuluvat musiikin esittämistä, opettamista, opiskelua ja harjoittelua varten julkaistut nuotit tai ne voivat olla nuottikäsikirjoitusten näköispainoksia. nuottijulkaisun julkaisumuoto (music format ) fyysinen muoto, jossa nuottiaineisto on esitetty ( esim. partituuri, stemma) näköispainos (facsimile reproduction) julkaisu, jonka pääosa on tehty kopioimalla tarkasti aikaisemman painoksen sivut. Näköispainoksen julkaisija on yleensä eri kuin alkuperäisen julkaisun. Näköispainoksella on usein oma nimiösivu ja johdantosivuja. opetuskuva (flash card) lukemisen ja vieraan kielen opetuksessa käytettävä sana- tai kuvakortti ( katso myös opetustaulu) opetuskuva (study print) kuva, jossa on usein kääntöpuolelle painettuja kysymyksiä tai selityksiä.
7 opetustaulu (wallchart) taulu, joka on suunniteltu tietojen esittämiseen kuvina tai taulukoina osan merkki (part designation) yhteisnimekettä seuraava joko yksinään tai osan nimekkeen yhteydessä esiintyvä osan merkki, joka auttaa erottamaan moniosaisen teoksen eri osat toisistaan otsikkonimeke (caption title) nimeke, joka esiintyy julkaisussa tekstin ensimmäisen sivun alussa paikalliskäyttö (direct access) elektronisen aineiston käyttäminen fyysisen tallennusvälineen, kuten levykkeen, optisen levyn ja kasetin muodossa, ja jotka laitetaan tietokoneeseen tai muuhun laitteeseen. vertaa etäkäyttö painaja (printer) henkilö tai yritys, joka valmistaa painetun aineiston; erotettava kustantajasta/julkaisijasta, joka julkaisee aineiston ja kirjakauppiaasta, joka tarjoaa aineiston myytäväksi; varhaisten painettujen kirjojen painaja ja kustantaja olivat usein sama taho painatuserä (impression) kaikki julkaisun jonkin painoksen samanaikaisesti tai yhdessä työvaiheessa tuotetut kappaleet. Vanhan kirjan kohdalla usein sama kuin painos (ka tso myös julkaisuerä, julkaisun vaihe, painos ja variantti) painettu julkaisu (printed resource) pääasiassa paperille painettu julkaisu; myös näkövammaisten kohokirjoitusjärjestelmällä paperille tai vastaavalle alustalle tuotettu kirjoitus painoarkki (type-form) kirjapainossa käytettävä painetun tekstin painoalusta painos (edition) kaikki julkaisun peruskappaleesta painamalla tai muulla menetelmällä tuotetut kappaleet, jotka sama kustantaja, yhteisö tai henkilö on julkaissut. painos ( edition) kaikki julkaisun samasta alkuperäismateriaalista painamalla tai muulla menetelmällä tuotetut kappaleet, jotka sama kustantaja, yhteisö tai henkilö on julkaissut. Vanhojen monografiajulkaisujen osalta samaan painokseen kuuluvat kaikki julkaisun samasta perusladelmasta painetut kappaleet ( katso myös näköispainos, painatuserä, julkaisuerä, julkaisun vaihe, variantti, versio). painosmerkintö (edition statement) sana, ilmaus tai merkkiryhmä, joka osoittaa julkaisun kuuluvan tiettyyn painokseen. pakkaus (container) aineiston, aineistoryhmän tai aineiston osan suojus, joka on erotettavissa suojattavasta aineistosta. Kotelo, suojus, laatikko tai kansio ovat pakkauksia. Kasetti tai silmukkakasetti eivät ole pakkauksia.( katso myös tallennusväline) partiselli (close score) muutamalle (yleensä kahdelle) viivastolle pelkistetty partituuri. partituuri ( score) nuottijulkaisu, joka sisältää sävellyksen kaikki äänet omilla viivastoillaan allekkain siten, että yhtä aikaa soivat äänet ovat kaikki näkyvissä samassa kohdassa. Teosta yhdelle soittimelle tai lauluäänelle ei voida esittää partituurina. ( katso myös johtoääni, kuoropartituuri, partiselli, pienoispartituuri) partituurin tiivistelmä (condensed score) nuottijulkaisu, jossa ovat ainoastaan tärkeimmät äänet vähimmällä mahdollisella määrällä viivastoja, yleensä soitinryhmittäin järjestettynä. peli (game) aineistoyhdistelmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi sovittujen sääntöjen mukaisesti pelissä ja/tai opetuksessa. pienoispartituuri (miniature score) kooltaan pienennetty partituuri, jota ei ole tarkoitettu esittämiseen; englanninkielisiä nimityksiä myös pocket score ja study score. projektio > kartta-aineistot (projection) karttaprojektio on menetelmä, jossa maapallon pinta tai osa siitä projisoidaan kaksiulotteiselle tasolle kartaksi p-vuosi (phonogram ("p") date) copyright-symboli sekä sitä seuraava vuosimerkintö on yleisesti tunnettu "p-vuotena". Sillä on useita merkityksiä erilaisissa tekijänoikeussopimuksissa ja laeissa, mutta yleensä se ilmaisee äänityksen ja/tai julkaisukokonaisuuden ensimmäisen julkaisuvuoden. päivittyvä irtolehtijulkaisu (updating looseleaf ) päivittyvä julkaisu, joka koostuu yhdestä tai useammasta perusosasta, ja jota päivitetään sivuja poistamalla. lisäämällä tai korvaamalla. päivittyvä julkaisu (integrating resource) julkaisu, jota kartutetaan tai muokataan niin, että kokonaisuus muuttuu päivityksestä toiseen. Päivittyvät julkaisut ovat joko päättyviä tai jatkuvia. Päivittyviä julkaisuja ovat esim. päivittyvät irtolehtijulkaisut ja verkkosivustot. päänimeke (title proper)
8 julkaisun tärkein nimeke, so. julkaisun nimeke siinä muodossa kuin se esiintyy nimeke- ja vastuullisuusalueen sovitussa tiedonlähteessä. Päänimekkeeseen kuuluu vaihtoehtoinen nimeke, mutta ei rinnakkaisnimekkeitä eikä muuta nimeketietoa. Lohkosarjoissa sekä joissakin suplementeissa ja alasarjojen tai osien nimekkeissä päänimeke voi koostua kahdesta tai useammasta osasta: yhteisnimekkeestä (tai pääjulkaisun, pääsarjan tai moniosaisen monografiajulkaisun nimekkeestä) ja epäitsenäisestä nimekkeestä ja/tai epäitsenäisen nimekkeen merkistä. Julkaisun, joka koostuu useasta itsenäisestä teoksesta, päänimeke on kokoomanimeke. Useammasta yksittäisestä teoksesta koostuvilla julkaisuilla, joilla ei ole kokoomanimekettä, ei katsota olevan päänimekettä. Sarjoilla ja alasarjoilla on myös omat päänimekkeet (katso myös yhteisnimeke, epäitsenäinen nimeke, epäitsenäisen nimekkeen merkki) pääsarja (main series) sarja, joka sisältää yhden tai useampia alasarjoja raina (filmstrip) tavallisesti 16 tai 35 mm:n filminauhalle jäljennetty diasarja, jonka kuvat on tarkoitettu katseltavaksi yksitellen (still-kuva) ja johon voi liittyä myös ääni. Jos kuvan lyhyempi sivu on reikärivin suuntainen, rainaa nimitetään kuvailussa poikittaisrainaksi (single frame). Jos kuvan pitempi sivu on reikärivin suuntainen, kuvailutermi on pitkittäisnauha (double frame). rektaskentio ( right ascension) kulmamittana ilmoitettu taivaankappaleiden etäisyys taivaanekvaattorista itään mitattuna resoluutio (resolution) a) pienin mitattavissa oleva yksikkö, jota käytetään ilmaisemaan elektronisen kuvan sisältämää dataa ja joka merkitään pisteinä per tuuma, pikseleinä per viiva tai viivoina per millimetri. Resoluutio ilmaisee myös kuvan yhden pikselin sisältämän yksityiskohtien määrän (elektroninen aineisto) b) kartta-aineiston mittakaavan tarkkuus maantieteellisen sijainnin ja maantieteellisten muotojen esittämisessä. Mitä suurempi mittakaava, sitä korkeampi resoluutio. Kun mittakaava pienenee, resoluutio vähenee, jolloin kartan piirteitä yksinkertaistetaan tai jätetään näyttämättä, esim. pienten alueiden esittäminen pisteinä. Kuvan, jolla on yhden metrin resoluutio, jokainen pikseli vastaa yhtä neliömetriä luonnossa ( kartta-aineisto) rinnakkaiselementti (parallel element) kuvailuun ensimmäiseksi merkityn elementin erikielinen vastine sovitussa tiedonlähteessä, esim. rinnakainen painosmerkintö tai rinnakkaisnimeke rinnakkaisnimeke ( parallel title) nimeke, joka on päänimekkeen erikielinen käännös sovitussa tiedonlähteessä. Se on myös ilman kokoomanimekettä olevan julkaisun yksittäisen osan nimeke. saanti (access) katso paikalliskäyttö, etäkäyttö saatavuustiedot (terms of availabilty) ulkaisun käyttöön saamiseen liittyvät tiedot kuten hinta, vuokraus, lainaus jne. sanomalehti (newspaper) kausijulkaisu, joka ilmestyy tihein väliajoin, vähintään kerran viikossa, ja joka kertoo ajankohtaisista tapahtumista ja pohtii yleisiä keskustelun aiheita sarja (series) a) ryhmä julkaisuja, joilla omien päänimekkeidensä lisäksi on koko ryhmälle kuuluva kokoomanimeke, so. sarjan päänimeke. Erilliset julkaisut voivat olla numeroituja tai numeroimattomia. Sarjassa ilmestyvät julkaisut voivat olla monografioita tai jatkuvia julkaisuja. b) kausijulkaisulla voi olla erillisiä numeroituja jaksoja sarjakuvamuoto (comic mode) mikrofilmit ja rainat, joissa kuvat ovat filmillä rinnakkain ( katso myös elokuvamuoto) sarjamerkintö (series statement) tärkeimmät elementit, joiden avulla sarja tunnistetaan, mukaan lukien sarjaan kuuluvien erillisten julkaisujen numerointitiedot. Merkintöä käytetään myös silloin, kun julkaisu on osa moniosaista monografiajulkaisua ( katso myös alasarjamerkintö) sarjan nimiösivu (series title-page) lisänimiösivu, jossa on sarjan päänimeke ja mahdollisesti muuta tietoa sarjasta ( esim. vastuullisuusmerkintö, numerointi, ko. julkaisuun liittyvää tietoa mm. sarjaan kuuluvan teoksen nimeke). selailutaulu (flip chart) sarja aiheeltaan yhteenkuuluvia informaatiota sisältäviä arkkeja, jotka on yhdeltä sivulta kiinnitetty saranoihin tai jotka on suunniteltu näytettäväksi telineessä. silmukkakasetti (cartridge) suljetussa kotelossa oleva yksittäinen filmi- tai magneettinauhakela, jossa nauhan päät on liitetty yhteen niin, että jatkuva toisto on mahdollista ilman takaisinkelausta. Silmukkakaseteilla voi olla mikrotallenteita, ääntä, elokuvia tai videota, ja ne on suunniteltu käytettäviksi erityisillä laitteilla. sisäliite (insert/inset) julkaisu, joka ilmestyy säännöllisesti tai tilapäisesti toisen julkaisun sisällä joko irrallisena tai toiseen julkaisuun kiinnitettynä ( katso myös liiteaineist o, yhteisnimeke, epäitsenäinen nimeke) Vanhoissa monografiajulkaisuissa mikä tahansa arkkivihkon lehti, joka on painettu kohopainolla erikseen säännöllisestä arkkivihkotuotannosta, mutta joka kuuluu kuitenkin arkkivihkoon sivunumerointi (pagination) järjestyksessä etenevä numerointi painetun tekstin sivuilla ; ISBD-kuvailusääntöjen mukaan, numerointiin kuuluvat
9 myös lehdet, palstat jne. sormenjälkitunniste (fingerprint) julkaisusta poimittu merkkijono, jonka tarkoituksena on identifioida vanha monografiajulkaisu yksiselitteisesti. Tunniste koostuu tietystä määrästä merkkejä, jotka on otettu aina samasta julkaisun tekstiosasta ja joita seuraa numero, joka osoittaa merkin tai merkkien lähteen, ja/tai kirjain, joka osoittaa vesiviivojen suunnan, ja/tai painoajan siinä muodossa kuin se esiintyy julkaisutietojen alueella. sovitut tiedonlähteet (prescribed sources of information) sovittu lähde tai lähteet, josta tieto otetaan bibliografisen kuvailun kutakin elementtiä tai aluetta varten. Tieto joka otetaan sovittujen tiedonlähteiden ulkopuoleleta, merkitään hakasulkeisiin. katso tiedonlähteet sovittu välimerkitys ( prescribed punctuation) kuvailusääntöjen määrittelemät välimerkityskäytännöt, joilla kuvailun osa-alueet aloitetaan ja lopetetaan. stemma (part) moniäänisen musiikkiteoksen yhden esiintyjän tai esiintyjäryhmän osuus nuotinnettuna stereokuva (stereograph) kolmiulotteisena näkyvä, stetoskooppinen kuva. sulautuminen (absorption) yhden tai useamman jatkuvan julkaisun liittyminen toiseen jatkuvaan julkaisuun niin, että sulautuneet julkaisut menettävät erillisen identiteettinsä suplementti (supplement) tavallisesti erillisenä ilmestyvä julkaisu, joka saattaa pääjulkaisun ajantasaiseksi tai muuten täydentää sitä tai joka sisältää pääjulkaisusta puuttuvan erityispiirteen. Suplementilla voi olla pääjulkaisusta riippuvainen nimeke ( katso myös yhteisnimeke, epäitsenäinen nimeke) taidejäljenne (art reproductions) taideteoksesta mekaanisesti jäljennetty painos tallennusväline (medium) fyysinen tai materiaalinen muoto, joka sisältää tai välittää kuvailtavia aineistoja, esim. paperi, filmi, magneettinauha, optinen levy katso myös formaatti, elektroninen aineisto, multimedia resources, multimedia tallennusväline (physical carrier) väline, johon on tallennettu dataa, ääntä, kuvia, ohjelmia tms. Tallennusväline (esim. nauha, filmi tai levy) voi olla muovisessa, metallisessa tms. kotelossa (esim. kasetissa, äänisilmukkakasetissa), joka on erottamaton osa aineistoa ( katso myös pakkaus) tavara- tai tuotemerkki (label name) liike- tai kauppanimi, joka yhdistyy kustantajan tai tuotantoyhtymän tuotteisiin, erityisesti äänitteisiin tiedonlähteet (sources of information) katso tiedonlähteiden järjestys; sovittu tiedonlähde tiedonlähteiden järjestys (preferred source of information) järjestys, jonka mukaan lähde tai lähteet valintaan kuvailua varten. tiedostonimi (file name) kirjaimista ja numeroista koostuva nimi, jota käytetään data- tai ohjelmatiedoston tunnistamiseen. Tavallisesti tiedostonimi käsittää tietyn määrän merkkejä. Käytetään myös muotoa tiedoston nimi. toimitustietolaatikko (masthead) sanomalehdessä tai aikakauslehdessä oleva merkintö nimekkeestä, omistussuhteista, toimittajista jne. Vaikka toimitustietolaatikon sijainti vaihtelee, on sanomalehdissä usein toimituksen sivulla tai etusivun ylälaidassa ja aikakauslehdissä sisällysluettelon sivulla. transkriptio (transcribtion) siirtokirjoitus, joka pyrkii olemaan ääntämyksenmukaista niin, että siirtokirjoitettu teksti voidaan lukea jonkin lukijoille tutun kielen järjestelmän mukaan. translitteraatio (transliteration) jollakin kirjoitusjärjestelmällä merkityn tekstin siirtämistä toiseen kirjoitusjärjestelmään merkki merkiltä tai kirjain kirjaimelta siten, että kullakin alkuperäisjärjestelmän merkillä on uudessa kirjoituksessa aina oma vastineensa. tunniste (resource identifier) numeroista tai sekä numeroista että kirjaimista muodostuva julkaisijan antama ja standardiin perustuva yhdistelmä, jolla julkaisu tunnistetaan. Näitä ovat mm. International Standard Book Number tai International Standard Serial Number tai jokin julkaisijan itsensä määrittelemä tunniste. tuotantoyhtiö > elokuva (production company > motion picture) yhtiö, jolla on kokonaisvastuu elokuvan valmistamisen taloudellisesta, teknisestä ja hallinnollisesta johtamisesta. tuotantoyhtiö > äänitteet (production company > sound recording) a) yhtiö, joka on teknisesti vastuussa äänityksen lopputuloksesta b) yhtiö, joka vastaa äänitteen massatuotannosta ( esim. äänilevyn puristamisesta tai ääninauhan kopioinnista) tuotemerkki (trade mark name)
10 katso tavaramerkki tuottaja > elektroninen aineisto (producer > electronic resource) henkilö tai yhteisö, jolla on taloudellinen ja/tai hallinnollinen vastuu elektronisen aineiston valmistamisesta. Vastuu voi koskea vaihtelevassa määrin yksittäisen teoksen taiteellista ja teknistä toteutusta, myös tiedon keruuta ja muuntamista elektroniseen muotoon. tuottaja > elokuva (producer > motion picture) henkilö, jolla on kokonaisvastuussa elokuvan valmistamisesta. Tuottajalla voi olla myös muita taiteelliseen ja tekniseen toteutukseen liittyviä vastuita. tuottaja > äänitteet (producer >sound recording) henkilö, joka vastaa äänityksen teknisestä lopputuloksesta. Tuottaja voi olla vastuussa myös muista taiteelliseen ja muuhun toteutukseen liittyvistä tehtävistä. Tätä kappaletta ei ole alkutekstissä uusi kopio > liikkuva kuva (reissue > motion picture) kun muu kuin alkuperäinen levittäjä levittää teoksen uudelleen, käytetään tätä nimitystä vaihtoehtoinen nimeke (alternative title) jälkimmäinen osa päänimekkeestä, joka muodostuu kahdesta itsenäisestä nimekkeestä. Nimekkeitä yhdistää tai, eli tai vastaava muunkielinen sana, esim. Moby Dick, eli Valkoinen valas vanhat monografiajulkaisut (older monographic resource) julkaisut, jotka on tuotettu ennen koneellisen painamisen käyttöönottoa 1800-luvulla sisältäen julkaisut, jotka ovat julkaistu joko yleisille markkinoille tai vain yhtenä tai muutamana kopiona yksityiseen tai rajoitettuun levitykseen. Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailusääntöä voidaan soveltaa myös julkaisuihin, jotka on painettu käsin 1800-luvun jälkeen tai joiden tuottamisessa on käytetty käsin painamisen perinteisiä menetelmiä. variantti (variant cop y) kappale, jossa on bibliografisia eroavuuksia muihin saman painatuserän kappaleisiin verrattuna. varianttinimeke ( variant title) nimeke, jota ei ole valittu aineiston päänimekkeeksi tai muuksi nimekkeeksi vastuullisuusmerkintö (statement of responsibility) teoksen tiedollisesta tai taiteellisesta sisällöstä vastuussa olevien tai siinä avustaneiden henkilöiden ja/tai yhteisöjen tunnistamiseen ja/tai heidän tehtävänmääritykseensä liittyvät nimet, ilmaisut tai merkkiryhmät. Vastuullisuusmerkintöjä voi esiintyä nimekkeiden (esim. päänimekkeen, rinnakkaisnimekkeiden, julkaisun sisältämien yksittäisten teosten nimekkeiden, sarja- tai alasarjamerkinnöissä esiintyvien nimekkeiden) tai painosmerkintöjen yhteydessä. versio (iteration) päivittyvän julkaisun toteuma, kun se on julkaistu tai päivitetty. versio (version) a) sukulaistermi painokselle. Versioiden välillä voi olla suuria tai pieniä muutoksia, mutta ei kuitenkaan uuteen painokseen tarvittavaa eroa. b) julkaisuala käyttää termiä julkaisun tulostusmuodosta. videokasetti (video cassette) katso kasetti videokela (videoreel) katso kela videolevy (videodisc) laserilla tai mekaanisesti luettava levy, joka sisältää sekä ääntä että liikkuvaa kuvaa analogisessa tai digitaalisessa muodossa ja jota voi toistaa television tai tietokoneen avulla. videosilmukkakasetti (video cartridge) katso silmukkakasetti videotallenne (videorecording) yleensä liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältävä tallenne, jota katsotaan televisiovastaanottimen tai muun laitteen kautta. visuaalinen aineisto (visual resource) aineisto, jonka sisältö on esitetty pääasiassa kuvin (still tai liikkuva), esim. grafiikka, elokuvat, videotallenteet värikuvitus (coloured illustration) mitä tahansa väriä sisältävä kuva; mustaa, valkoista tai harmaan eri sävyjä ei pidetä väreinä yhdistyminen (merger) kahden tai useamman jatkuvan julkaisun yhdistyminen uudeksi jatkuvaksi julkaisuksi, jolloin yhdistyneet julkaisut yleensä menettävät aikaisemman erillisen identiteettinsä. yhteensidottu (bound with)
11 ilmaisua käytetään kappaletason kuvailussa, kun yksi tai useampi itsenäinen julkaisu on sidottu yhteen julkaisemisen jälkeen ( katso myös ilmesty y yhdessä) yhteisnimeke (common title) se osa nimekettä, joka on yhteinen ryhmälle yhteenkuuluvia julkaisuja näiden omien nimekkeiden lisäksi.yhteisnimeke osoittaa tämän yhteenkuuluvuuden. Julkaisu tunnistetaan yhteisnimekkeen ja osan nimekkeen avulla. Yhteisnimeke voi merkitä myös pääjulkaisun ja sen suplementin tai sisäliitteen, tai pääsarjan ja sen alasarjan nimekkeen yhteistä osaa, kun suplementilla, sisäliitteellä tai alasarjalla on epäitsenäinen nimeke. yhteisö (corporate body) omalla erityisellä nimellä tunnettu organisaatio tai joukko henkilöitä ja/tai organisaatioita. Yhteisö tarkoittaa myös nimettyjä tilapäisiä ryhmiä ja tapahtumia, kuten kokouksia, kongresseja, retkikuntia, näyttelyitä, festivaaleja ja messuja. Tyypillisiä esimerkkejä yhteisöistä ovat yhdistykset, laitokset, yhtiöt ja yritykset, julkisyhteisöt, uskonnolliset yhteisöt ja konferenssit ( katso myös julkaiseva yhteisö). yleisnimeke (generic term) yleistermi, joka osoittaa julkaisun lajin ja/tai jaksottaisuuden. Sellaiset ilmaisut kuin julkaisu, raportti, tutkimuksia ja selvityksiä, kuukausitilasto, publikationer, skrifter, årsbok, Abhandlungen, annales, annual report ym. muunkieliset vastineet. Yleisnimekkeitä eivät ole nimekkeet, joihin sisältyy vastuullisuusmerkintö tai jotka ilmaisevat esim. julkaisun tieteenalaa, esim. Tapion vuosikirja, Sosiologisia tutkimuksia Musiikkiaineistossa termi ilmaisee musiikin muotoa tai lajia, esim. konsertto, muunnelma, sinfonia tai messu ylänimeke (avant-titre) muu nimeketieto, joka on johdantona päänimekkeeseen ja esiintyy julkaisun päänimekkeen yläpuolella nimeke- ja vastuullisuusalueen tiedonlähteessä. äänikasetti (sound cassette) katso kasetti äänikela (sound reel) katso kela äänilevy (sound disc) levy, jolle ääni on tallennettu analogisesti tai digitaalisesti äänisilmukkakasetti (sound cartridge) katso silmukkakasetti äänite (sound recording) tallenne, joka sisältää pelkästään ääni-informaatiota äänitysyhtiö katso tuotantoyhtiö
Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut)
(äänitteet ja nuottijulkaisut) Kuvailupäivä 5.3.21012 Katerina Sornova Kansalliskirjasto katerina.sornova[ät]helsinki.fi Yleistä säännöistä Ennen: Audiovisuaalisen aineiston kuvailu ja Nuottijulkaisujen
LisätiedotYleistä säännöistä 6.3.2012. Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) 0-alue: Sisältö- ja mediatyyppi Sisältötyyppi
(äänitteet ja nuottijulkaisut) Kuvailupäivä 5.3.21012 Katerina Sornova Kansalliskirjasto katerina.sornova[ät]helsinki.fi Yleistä säännöistä Ennen: Audiovisuaalisen aineiston kuvailu ja Nuottijulkaisujen
LisätiedotKuvailutiedot tiedonhakijan näkökulmasta
Kuvailutiedot tiedonhakijan näkökulmasta 14.10.2013, MA-T Kuvailun päämääränä on mahdollisimman hyvä aineistojen löydettävyys. Kuvailutietojen perusteella tiedonhakijan tulisi voida löytää ja tunnistaa
LisätiedotJATKUVIEN JULKAISUJEN KUVAILU SUOMALAISET LUETTELOINTISÄÄNNÖT
JATKUVIEN JULKAISUJEN KUVAILU SUOMALAISET LUETTELOINTISÄÄNNÖT Helsinki 2007 Suomalaiset luettelointisäännöt. Uud. laitos. Helsinki : Kansalliskirjasto. Jatkuvien julkaisujen kuvailu [Elektroninen aineisto]
LisätiedotENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET
LINJAUKSET LUKUUN 2 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN IDENTIFIOINTI LINJAUKSET KOHTAAN 2.2.2 ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE Sarja-aineiston kuvailu Ensisijaisen tiedonlähteen valinnassa tehtävät poikkeukset:
LisätiedotVOYAGER-LUETTELOINTI JA YHTEISTILASTO
VOYAGER-LUETTELOINTI JA YHTEISTILASTO Mitä kiinteämittaisten kenttien tietoja eri aineistojen bib-tietueisiin tulee merkitä, jotta yhteistilastoon tietoja keräävä TeeTilastot-ohjelma voi laskea ne oikein.
LisätiedotLINJAUKSET LUKUUN 2 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN IDENTIFIOINTI
LINJAUKSET LUKUUN 2 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN IDENTIFIOINTI 27.1.2016 Linjaukset kohtaan 2.1 Aineiston tunnistamisen perusta Julkaisutapa Päivittyvän aineiston tunnistaminen: 1. Kun pyritään erottamaan
LisätiedotKausijulkaisupäivä Uutta kausijulkaisujen luetteloinnista: ISBD(CR)
Kausijulkaisupäivä 4.10.2002 Uutta kausijulkaisujen luetteloinnista: ISBD(CR) Sinimarja Ojonen Helsingin yliopiston kirjasto Sisältöpalvelut/Suomen ISSN-keskus ISBD(CR) = International Standard Bibliographic
LisätiedotENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET
LINJAUKSET LUKUUN 2 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN IDENTIFIOINTI LINJAUKSET KOHTAAN 2.2.2 ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE Sarja-aineiston kuvailu Ensisijaisen tiedonlähteen valinnassa tehtävät poikkeukset:
LisätiedotJulkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa.
TÄMÄ ON LUONNOS: KYSY JA KOMMENTOI! 8. JULKAISUN TUNNISTEEN JA SAATAVUUSTIETOJEN ALUE Johdantohuomautus Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä
LisätiedotRDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT
Päivitetty 23.11.2015 (vastaa RDA-kuvailuohjeen päivitettyä versiota, huhtikuu 2015) RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT YLEISTÄ RDA:ssa tietyillä elementeillä on merkintä YDINELEMENTTI. Merkintä
LisätiedotBIB-TIETUEIDEN KIRJASTOTASO PERUSLUETTELOITAESSA LINNEA2 YHTEISJÄRJESTELMÄN TIETOKANTOIHIN
BIB-TIETUEIDEN KIRJASTOTASO PERUSLUETTELOITAESSA LINNEA2 YHTEISJÄRJESTELMÄN TIETOKANTOIHIN 1 Tämä tietueiden kirjastotason määrittelevä paperi on korjattu painettujen monografioiden osalta uusien luettelointisääntöjen
Lisätiedot1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan?
RDA-KUVAILUKYSYMYKSIÄ 1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-ohjeen mukaan kustantajan nimi merkitään siinä muodossa ja järjestyksessä kuin tämä on julkaisussa
LisätiedotMONOGRAFIOIDEN KUVAILU SUOMALAISET LUETTELOINTISÄÄNNÖT
MONOGRAFIOIDEN KUVAILU SUOMALAISET LUETTELOINTISÄÄNNÖT Helsinki 2005 1 Suomalaiset luettelointisäännöt. Uud. laitos. Helsinki : Helsingin yliopiston kirjasto. Monografioiden kuvailu [Elektroninen aineisto]
LisätiedotMONOGRAFIOIDEN KUVAILU SUOMALAISET LUETTELOINTISÄÄNNÖT
MONOGRAFIOIDEN KUVAILU SUOMALAISET LUETTELOINTISÄÄNNÖT Helsinki 2005 1 Suomalaiset luettelointisäännöt. Uud. laitos. Helsinki : Helsingin yliopiston kirjasto. Monografioiden kuvailu [Elektroninen aineisto]
Lisätiedot0 SISÄLTÖTYYPIN JA MEDIATYYPIN ALUE Pakollinen
TÄMÄ ON LUONNOS: KYSY JA KOMMENTOI! ELEMENTTIEN MÄÄRITELMÄT 0 SISÄLTÖTYYPIN JA MEDIATYYPIN ALUE Pakollinen Johdantohuomautus Tietueen alussa oleva sisältötyypin ja mediatyypin alue kertoo, missä muodossa
LisätiedotKirjastoaineistojen kuvailusäännöt: pakolliset tiedot ja sovitut tiedonlähteet
Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt: pakolliset tiedot ja sovitut tiedonlähteet Luetteloinnin tiedotuspäivä 17.5.2011 Anneli Korhonen Eroon seitsemästä eri sääntökirjasta! Luetteloinnin tasoista Vanhoissa
LisätiedotRDA kuvailijan näkökulmasta. AMK-luetteloinnin kehittämispäivä 10.12.2014 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto
RDA kuvailijan näkökulmasta AMK-luetteloinnin kehittämispäivä 10.12.2014 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto RDA Resource Description & Access RDA : aineiston kuvailu ja pääsy aineistoon / RDA : aineiston
LisätiedotISBD(ER) UUDISTUS Tärkeimmät muutokset Teemapäivä elektronisen aineiston luetteloinnista 8.12.2004, Lassi Lager & Eeva Murtomaa, HYK
ISBD(ER) UUDISTUS Tärkeimmät muutokset Teemapäivä elektronisen aineiston luetteloinnista 8.12.2004, Lassi Lager & Eeva Murtomaa, HYK ISBD(ER)-UUDISTUS nykyinen ISBD(ER) vuodelta 1997 suomennos 1999 (Elektronisen
LisätiedotSarja-aineistojen RDA-kuvailu. RDA-verkkokoulutus Marja-Liisa Seppälä
Sarja-aineistojen RDA-kuvailu RDA-verkkokoulutus 6.10.2016 Marja-Liisa Seppälä Termejä Sarja-aineisto (serial) = sarjat, lehdet ja peräkkäisinä osina ilmestyvät verkkoaineistot Termin Kausijulkaisu käyttöä
LisätiedotUusi kuvailustandardi RDA. Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto
Uusi kuvailustandardi RDA Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto 1 Esityksen sisältö RDA kuvailusääntönä ja tietomallina RDA-kuvailun osa-alueet ja RDAsääntötekstin rakenne RDA MARCin kielellä Aikataulut
LisätiedotJatkuvat julkaisut. Luetteloinnin uudet tuulet tiedotustilaisuus Mirja Anttila 30.11.2006
Jatkuvat julkaisut Luetteloinnin uudet tuulet tiedotustilaisuus Mirja Anttila 30.11.2006 Sääntöuudistuksen tilanne ISBD(CR) 2002 Käännös on valmis, vaatii vielä editointia Käyttövalmiiksi vuoden vaihteeseen
LisätiedotKansallinen RDA-sovellusohje
Kansallinen RDA-sovellusohje Versio 22.6.2016 Ohjeet työohjeiden tallentamiseen RDA Toolkitiin Käytettävä selain: o Työohjeita tehtäessä kannattaa käyttää Mozilla-selainta. Explorerselaimella ei välttämättä
LisätiedotKatsaus kansainväliseen ja kansalliseen tunnistetilanteeseen (ISBN, ISSN, ISNI)
Katsaus kansainväliseen ja kansalliseen tunnistetilanteeseen (ISBN, ISSN, ISNI) 22.11.2016 Maarit Huttunen Tunnistestandardit ISBN, ISSN, ISMN, ISNI ISBN International Standard Book Number ISO 2108:2005
LisätiedotKARTAN KOORDINAATIT PITUUS- JA LEVEYSASTEET PITUUS- JA LEVEYSASTEEN MERKITSEMINEN KOHDERYHMÄN MERKITSEMINEN
LINJAUKSET LUKUUN 7 SISÄLLÖN KUVAUS LINJAUKSET KOHTAAN 7.4 KARTAN KOORDINAATIT Lisäydinelementti: Linjaus koskee vain pituus- ja leveysasteita kohdassa 7.4.2. LINJAUKSET KOHTAAN 7.4.2 PITUUS- JA LEVEYSASTEET
LisätiedotRDA (Resource Description and Access) & FRBR-käsitemalli
RDA (Resource Description and Access) & FRBR-käsitemalli Marjatta Autio-Tuuli Kansalliskirjasto Ontologiaseminaari 23.10.2009 RDA Resource Description and Access ACCR2 (Anglo-American Cataloging Rules)
LisätiedotPaikalliskäyttöiset elektroniset aineistot esimerkkejä CD-ROMluetteloinnin
Paikalliskäyttöiset elektroniset aineistot esimerkkejä CD-ROMluetteloinnin käytännön ongelmista Teemapäivä elektronisen aineiston luetteloinnista 8.12.2004 Minna Kantanen Johdanto CD-ROMien markkinat kasvoivat
LisätiedotAudiovisuaalisen aineiston kuvailu. Kuvailupäivä 5.3.2012 Minna Kantanen BTJ Finland
Audiovisuaalisen aineiston kuvailu Kuvailupäivä 5.3.2012 Minna Kantanen BTJ Finland Esityksen sisältö Kuvailun muutokset audiovisuaalisen aineiston näkökulmasta Vanhojen ja uusien sääntöjen vertailua Esimerkkejä
LisätiedotÄänikirjojen kuvailuohje
Äänikirjojen kuvailuohje Daisy-työryhmä 7.4.2017 Tämä on RDA-kuvailuohje äänikirjoja (myös Daisy-äänikirjoja) varten. Ohjeessa on lueteltu vain äänikirjojen erityiskentät, muiden kenttien kuvailuohjeet
LisätiedotRDA:n ydinelementit Mitä ne ovat?
RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Manifestaatio Teos Henkilö Ekspressio Ydinelementit Attribuutit ja suhteet jotka tukevat käyttäjän tarpeita: tunnistaa
LisätiedotKIELI JA KIRJOITUSTAPA
LINJAUKSET LUKUUN 1 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN ATTRIBUUTTIEN MERKITSEMISEN YLEISET SUOSITUKSET LINJAUKSET KOHTAAN 1.4 KIELI JA KIRJOITUSTAPA "Vanhojen painettujen aineistojen osalta noudatetaan kohdan
LisätiedotKyselytunti RDA-kuvailusta
Kyselytunti RDA-kuvailusta 4.2.2016 Tilaisuuden videointi ja nämä diat RDA-kyselytunnin verkkosivulla: https://www.kiwi.fi/x/xagjag Usein toistuvia kysymyksiä kerätään Kuvailusääntöpalvelun Usein kysyttyä
LisätiedotTieto matkaa maailmalle
Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet
LisätiedotMoniviestimen ja pelin RDA-kuvailut
Moniviestimen ja pelin RDA-kuvailut RDA-verkkokoulutus 9.3.2017 Marja-Liisa Seppälä yhteistyössä Merja Kurvisen (Kansalliskirjasto) ja Johanna Parviaisen (BTJ) kanssa Moniviestin RDA ei määrittele moniviestintä
LisätiedotRDA, osio 8: Teosten, ekspressioiden, manifestaatioiden ja kappaleiden suhteiden kuvailu (luvut ja liite J)
RDA, osio 8: Teosten, ekspressioiden, manifestaatioiden ja kappaleiden suhteiden kuvailu (luvut 24-28 ja liite J) RDA-koulutus syksy 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Esityksen sisältö Luku 24:
LisätiedotKirjastoaineistojen kuvailusäännöt: keskeiset sääntökohdat. Ulla Ikäheimo Tiivistelmä Kuvailupäivä esityksestä
Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt: keskeiset sääntökohdat Ulla Ikäheimo Tiivistelmä Kuvailupäivä 5.3.2012-esityksestä Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt (ISBD Consolidated) IFLA Cataloguing Section ja
LisätiedotISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto
ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International
Lisätiedot1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2
Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.
LisätiedotUusi käsitemalli IFLA LRM
Uusi käsitemalli IFLA LRM Tapani Moisio Kuvailun tiedotuspäivä 27.9.2017 IFLA Library Reference Model IFLAn standardi ja käsitemalli, vahvistettu elokuussa 2017 Kolmen erillisinä kehitetyn IFLAn käsitemallin
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
Lisätiedot8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset
PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet
LisätiedotRDA-kuvailun keventäminen. Melinda-päivä Marja-Liisa Seppälä Kuvailusääntöpalvelu
RDA-kuvailun keventäminen Melinda-päivä 5.4.2017 Marja-Liisa Seppälä Kuvailusääntöpalvelu Aloite kuvailun keventämisestä Ammattikorkeakoulukirjastoista tuli ehdotus Kuvailustandardiryhmälle selvittää mahdollisuuksia
LisätiedotOulun yliopisto. Julkaisutietojen tallentaminen Oulun yliopisto tutkii - tietokantaan
Oulun yliopisto Julkaisutietojen tallentaminen Oulun yliopisto tutkii - tietokantaan 11.04.2014 Ketkä tallentavat julkaisunsa? Oulun yliopisto tutkii -tietokantaan tallennetaan tiedot kaikista Oulun yliopiston
LisätiedotUudet kuvailusäännöt ja tietokantojen 0-alueen konversio. Ulla Ikäheimo 9.5.2012 Arto-päivä, Helsinki
Uudet kuvailusäännöt ja tietokantojen 0-alueen konversio Ulla Ikäheimo 9.5.2012 Arto-päivä, Helsinki Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt (ISBD Consolidated) IFLA Cataloguing Section ja ISBD Review Group
LisätiedotRDA-ohjeet, nimekkeet ja nimekkeiden muutokset. RDA-verkkokoulutus Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto
RDA-ohjeet, nimekkeet ja nimekkeiden muutokset RDA-verkkokoulutus 17.3.2016 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto 1 Teoksen nimeke: Där vi en gång gått Ekspression nimeke: Där vi en gång gått suomi, saksa
LisätiedotKuvailusäännöissä on ohjeet kaikille kuvailutiedoille, joita voidaan tarvita bibliografisen tiedon eri käyttötarkoituksiin.
TÄMÄ ON LUONNOS: KYSY JA KOMMENTOI! A YLEISTÄ A.1 Soveltamisala, tarkoitus ja käyttö A.1.1 Soveltamisala Suomalaiset luettelointisäännöt perustuvat kansainväliseen bibliografisen kuvailun ISBDohjeistoon
LisätiedotJulkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään
Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista
LisätiedotRINNAKKAISTALLENNUSOHJE
RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * HUOM!
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotPysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen
Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen Arkistopalvelut uuteen nousuun 15.9.2015 Esa-Pekka Keskitalo, orcid.org/0000-0002-4411-8452 URN:NBN:fi-fe2015091511591 Sisältö Millaisista tunnuksista on puhe?
LisätiedotKuvailusäännöt, formaatti ja kirjastojärjestelmä
Kuvailusäännöt, formaatti ja kirjastojärjestelmä Kuvailun tiedotuspäivä Helsinki 27.9.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen / Kansalliskirjasto Kuvailusäännöt antavat perusohjeet aineistojen kuvailuun Formaatti
LisätiedotArkistoaineistojen sisällönkuvailu
Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan
Lisätiedot1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE VÄRILLINEN LOGO LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA MUSTA LOGO 7 1.
1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE 4 1.2 VÄRILLINEN LOGO 5 1.3 LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA 6 1.4 MUSTA LOGO 7 1.5 EI NÄIN 8 3 1.1 Logo ja turva-alue neste jacobsin logo Neste Jacobsin uusi tekstilogo
LisätiedotKESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN
KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot
LisätiedotKyselytunti RDA-kuvailusta
Kyselytunti RDA-kuvailusta 3.3.2016 Tilaisuuden videointi ja nämä diat RDA-kyselytunnin verkkosivulla: https://www.kiwi.fi/display/kuvailusaantopalvelu/rda-kyselytunnit Usein toistuvia kysymyksiä kerätään
LisätiedotKäsitemallit RDA-sääntöjen taustalla. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi
Käsitemallit RDA-sääntöjen taustalla RDA-koulutus 2.10.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Esityksen sisältö mikä on käsitemalli? miksi RDA tukeutuu käsitemalleihin? tiedonhaun
LisätiedotMEDIATYYPPI MEDIATYYPIN MERKITSEMINEN TALLENNETYYPIN MERKITSEMINEN LAAJUUDEN MERKITSEMINEN
LINJAUKSET LUKUUN 3 TALLENTEEN KUVAILU Mediatyyppi on lisäydinelementti. LINJAUKSET KOHTAAN 3.2 MEDIATYYPPI LINJAUKSET KOHTAAN 3.2.1.3 MEDIATYYPIN Jos aineistolle ei pystytä määrittelemään pääasiallista
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotuote? Mikä on paikkatietotuoteseloste? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuoteselosteen sisältö? Mitä
LisätiedotKeski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet
Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue
LisätiedotKansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Eduskunnan kirjastossa Annamari Törnwall
Kansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Eduskunnan kirjastossa 21.11.2017 Annamari Törnwall Mitä kulttuuriaineistoa? radio- ja tv-arkisto digitoituja aikakaus- ja sanomalehtiä verkkoarkisto elektronisia
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotietotuote? Mikä on paikkatietotuotemäärittely? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuotemäärittelyn sisältö?
LisätiedotOhjeita kirjan tekemiseen
Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6
LisätiedotRINNAKKAISTALLENNUSOHJE
RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * Huom!
LisätiedotNimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen
Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet Kuvailun tiedotuspäivä 26.3.2014 Maarit Huttunen 1 Nimiauktoriteetit Auktoriteettivalvonnan avulla luodaan yhdenmukaiset ohjeelliset muodot tietokantaan ja käytetään
LisätiedotMetatietosanasto. RDA koulutus 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto
Metatietosanasto RDA koulutus 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Mitä Metatietosanasto on Aineiston kuvailussa tarvittavien termien ja ilmausten sanasto Soveltuu myös käyttöliittymässä näkyvien
LisätiedotDublin Core metadataformaatin suomalainen versio. Kansalliskirjasto
metadataformaatin suomalainen versio Kansalliskirjasto Luotu: 2002-10-09 Teksti esittelee suomalaisen n (SFS 5895) kentät ja määritelmät. Virallisen SFSstandardin voi ostaa SFS:n kotisivujen kautta. Kenttien
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotUudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä
Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan
LisätiedotRDA-esimerkki bibliografinen tietue MARC 21 formaatissa. Teksti: kirja, yksi päävastuullinen tekijä
Teksti: kirja, yksi päävastuullinen tekijä 020 a 978-951-1-27714-9 q sidottu RDA 2.15 ja 2.15.1.7 040 a FI-NL b fin e rda Alkuperäinen luetteloiva organisaatio, suomi kuvailukielenä, rda-tietue ** 080
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 2/8: Informaation luotettavuus
LisätiedotUUDISTUNUT KULTTUURIAINEISTOLAKI MIKÄ SUOMESSA SÄILYY? Painotuotteet ja tallenteet Laura Kärkkäinen 19.5.2008
UUDISTUNUT KULTTUURIAINEISTOLAKI MIKÄ SUOMESSA SÄILYY? Painotuotteet ja tallenteet Laura Kärkkäinen 19.5.2008 Lain rakenne 1 luku: Yleiset säännökset 2 luku: Painotuotteet ja tallenteet 3 luku: Verkkoaineisto
LisätiedotKirjaston tilastot 2002
Kirjaston tilastot 2002 Aineisto2002 Collection 2002...1 Kirjakokoelma, hankinta ja poistot 2002 Book Stock, Aquisition and Disposal 2002...3 Kirjakokoelma kielittäin 2002 Book Stock according to the Language
LisätiedotKyselytunti RDA-kuvailusta
Kyselytunti RDA-kuvailusta 7.4.2016 Tilaisuuden videointi ja nämä diat RDA-kyselytunnin verkkosivulla: https://www.kiwi.fi/display/kuvailusaantopalvelu/rda-kyselytunnit Usein toistuvia kysymyksiä kerätään
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotKaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi
Kaikki alkaa TUTKAsta Ja päätyy JYXiin Artikkelin matka avoimeksi Marja-Leena Harjuniemi 14.4.2011 Työnkulku Inbox TUTKA JYX Kustantajaluvan tarkistaminen (S/R) Kustantajan edellyttämien tietojen lisääminen
LisätiedotThe International Standard Book Number System. ISBN-käyttöopas. Kansainvälinen painos. 7. painos. Kansainvälinen ISBN-keskus Lontoo 2017
The International Standard Book Number System ISBN-käyttöopas Kansainvälinen painos 7. painos Kansainvälinen ISBN-keskus Lontoo 2017 Uusin versio ISBN käyttöoppaasta (ISBN Users Manual) löytyy kansainvälisen
LisätiedotKuvailun muutoksen visualisointi. 25.3.2014 Marja-Liisa Seppälä / Kansalliskirjasto
Kuvailun muutoksen visualisointi 25.3.2014 Marja-Liisa Seppälä / Kansalliskirjasto Mikä kuvailussa muuttuu ja milloin Kuvailun työprosessit, välineet, rakenne ja vaativuustaso muuttuvat Lisätietoja kuvailun
LisätiedotRDA Toolkit. Talonmiehen tuokio Martin Engberg KANSALLISKIRJASTO
RDA Toolkit Talonmiehen tuokio 18.5.2017 Martin Engberg RDA Toolkit Päivittyvä verkkoympäristö Verkkotyökalu RDA-sääntöjen esittämiseen Normaalisti neljä päivitystä vuodessa Seuraava elokuussa 2017 Sisältö
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotPäivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto
Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti
LisätiedotTIETEELLISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTILASTOSSA LASKETTAVAT TUNNUSLUVUT
TIETEELLISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTILASTOSSA LASKETTAVAT TUNNUSLUVUT Laskentakaavat 21. TAMMIKUUTA 2019 MARKKU LAITINEN Kansalliskirjasto, Viestintä ja kulttuuripalvelut Sisällysluettelo Tieteellisten kirjastojen
LisätiedotKARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo
KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen
LisätiedotTUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotVERKOSTO GRAAFINEN OHJE
2018 SISÄLTÖ 3 Pikaohje 4 Tunnus ja suoja-alue 5 Tunnuksen versiot 6 Tunnuksen käyttö 7 Fontit 8 Värit 9 Soveltaminen ----- 10 Verkosto Lapset 2 suoja-alue Tunnuksen suoja-alueen sisäpuolella ei saa olla
LisätiedotUlkoiset mediakortit. Käyttöopas
Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. Tässä olevat tiedot
LisätiedotORCID ja tutkijoiden tunnistaminen. RAKETTI-tulosseminaari, Jyrki Ilva
ORCID ja tutkijoiden tunnistaminen RAKETTI-tulosseminaari, 30.8.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Henkilönimet ja julkaisujen tekijyys Julkaisujen tekijätietojen sekavuus vanha tuttu ongelma, jälleen
Lisätiedot1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI...
GRAAFINEN OHJEISTO 1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 PÄÄLLEKKÄISVERSIO... 4 RINNAKKAISVERSIO... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... 5
LisätiedotGraafinen ohjeisto 1
Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen
LisätiedotRDA liitteet A, B, C, F, G ja H
RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Käsiteltävät liitteet A isot alkukirjaimet B lyhenteet ja symbolit C artikkelit F lisäohjeita henkilönnimien merkitsemisestä
LisätiedotSFS ONLINE. palvelu verkkokaupassa. helppo ja tehokas tapa hallita standardien tietoja
SFS ONLINE palvelu verkkokaupassa helppo ja tehokas tapa hallita standardien tietoja S F S O N L I N E Kestotilaajien OnLine -palvelu SFS-verkkokaupassa SFS ONLINE -palvelu perustuu standardien kestotilaukseen
LisätiedotRDA, osio 1: Manifestaatioiden ja kappaleiden attribuuttien merkitseminen (luvut 1-4) RDA-koulutus syksy 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto
RDA, osio 1: Manifestaatioiden ja kappaleiden attribuuttien merkitseminen (luvut 1-4) RDA-koulutus syksy 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Esityksen sisältö Luku 1: Manifestaatioiden ja kappaleiden
Lisätiedotejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.
ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään
LisätiedotKUVAILUN KEVENTÄMINEN
KUVAILUN KEVENTÄMINEN Kumea/Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto) Kuvailun tiedotuspäivä 27.9.2017 Kuvailun... keventäminen? sujuvoittaminen? kehittäminen? tarkentaminen? jokin muu -nen? Käytännössä:
LisätiedotKokoelmien kuvailu. RDA-verkkokoulutus. Sinikka Luukkanen Kansalliskirjasto
Kokoelmien kuvailu RDA-verkkokoulutus 19.10.2017 Sinikka Luukkanen sinikka.luukkanen@helsinki.fi Kansalliskirjasto Miten RDA suhtautuu kokoelmien kuvailuun, mikä on kokoelma 1.5.2 Kokonaisuuden kuvailu
Lisätiedot