Lukiolain ja ylioppilastutkinnon uudistamista koskeva lakiesitys - Nuorisotutkimuksellinen näkökulma

Transkriptio

1 Lukiolain ja ylioppilastutkinnon uudistamista koskeva lakiesitys - Nuorisotutkimuksellinen näkökulma Sinikka Aapola-Kari, Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto Eduskunta Humanismia vai tekoälyä? Uupumusta vai oppimisen paloa? Näkökulmia lukiouudistukseen.

2 Nuorisonäkökulmia lukiolain uudistamiseen Lukiolain uudistuksessa ja muissakin viime aikojen koulutusuudistuksissa oletetaan rationaalinen nuori yksilö, joka tekee järkeviä vertailuja erilaisten koulutusvaihtoehtojen välillä ja etenee lineaarisesti kohti selkeää päämäärää. Nuoret kertovat kuitenkin tutkimuksissa myös toisenlaisia tarinoita valinnoistaan tämä olisi syytä ottaa huomioon myös koulutuspolitiikassa ja opinto-ohjauksessa. Lukio on suurelle osalle nuorista tärkeä väylä jatko-opintoihin, ja tämä ajatus korostuu lukiolain uudistuksessa monin tavoin. Lukiolla on kuitenkin myös muita merkityksiä nuorille: -Moni nuori, joka ei tiedä, mille alalle haluaa, tulee lukioon saamaan lisää ajatteluaikaa. -Lukio on myös monella pienemmällä paikkakunnalla ainoa helposti saavutettavissa oleva toisen asteen oppilaitos -> sinne saattaa päätyä sellaisiakin nuoria, jotka eivät erityisesti halua lukioon tai jatko-opintoihin, vaan pelkästään siksi, etteivät halua muuttaa kotoa 15- vuotiaana. Lukiossa opiskeleekin monenlaisia nuoria, joiden valmiudet ja resurssit opiskeluun vaihtelevat. Erityisopetuksen tarjonnan ja joustavuuden lisääminen lukioissa onkin tervetullutta. 2

3 Näkökulmia lukiolain uudistamiseen Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen lisääminen lukio-opiskelussa on hyvä uudistus. On myös hyvä, että oikeus opinto-ohjaukseen säilyy opiskelijalla vielä lukiosta lähdettyä. Kiusaamisen estämiseen kiinnitetään myös aiempaa enemmän huomiota. Tämä on tärkeää, sillä kiusaaminen kohdistuu usein erityisesti sellaisiin nuoriin, joilla on muutenkin haasteita elämässään ja koulunkäynnissään, kuten lastensuojelun kanssa tekemisissä olleisiin nuoriin (Pekkarinen 2018) Lukiolain uudistuksessa ei kuitenkaan anneta paljonkaan painoa nuorten oppijoiden kannalta keskeiselle oppimisen ja kehityksen ympäristölle eli opiskelijaryhmälle; sitä ei juuri mainita. Nuorisobarometrissa on kuitenkin havaittu, että nuorten yleinen tyytyväisyys elämäänsä on sitä korkeammalla tasolla, mitä selkeämpi kokemus näillä on kokemus siitä, että he ovat tunteneet olevansa kouluyhteisön jäsenenä. (Myllyniemi & Kiilakoski 2018). Kurssimuotoinen lukio ei välttämättä tarjoa riittävästi kiinnityskohtia vertaisyhteisöihin varsinkaan suurissa oppilaitoksissa. Lukioissa olisikin kiinnitettävä huomiota yhteisöllisyyden lisäämiseen niin pedagogisissa ratkaisuissa kuin muutoinkin. 3

4 Tyttöjen ja poikien tyytyväisyys nykyiseen elämäänsä kaiken kaikkiaan kouluarvosana-asteikolla 4 10, keskiarvot ,0 8,8 8,6 8,4 Tytöt Pojat 8,2 8,

5 Näkökulmia lukiolain uudistamiseen: opiskelun tasa-arvoistavien vaikutusten lisääminen Valmistaviin opintoihin ei esitetä uudistuksessa suuria muutoksia, mutta maahanmuuttajataustaisille oppilaille olisi tarjottava selkeästi enemmän tukea, sillä lukio-opiskelu on usein haastavaa omalla äidinkielelläkin. Ylioppilastutkinnon englanninkielisyyden mahdollistaminen voi olla heille helpotus, mutta se ei poista lukio-opintojen aikana tarvittavan tuen ja ohjauksen tarvetta. Lukion oppimateriaalien maksullisuus on osalle oppilaista este valita lukiokoulutus -> tähänkään ei uudistuksessa oteta kantaa. Kyse on kuitenkin tasa-arvo-kysymyksestä, johon tarvittaisiin toimia. (Kts. mm. Pentikäinen et al. 2018) Nykyisellään korkeasti koulutettujen vanhempien lasten todennäköisyys päätyä korkeakouluopintoihin on merkittävästi suurempi kuin vain peruskoulutuksen saaneilla vanhemmilla. Koulutus puolestaan ehkäisee selvästi syrjäytymistä ja parantaa mahdollisuuksia työllistyä (esim. Myrskylä 2011). Koulutustason nostamisessa keskeistä onkin matalasta koulutustaustasta tulevien kannustaminen korkeampaan koulutukseen erityisesti toisen asteen koulutuksen osalta. (Witting & Keski-Petäjä 2016) 5

6 Tyttöjen huoli vääristä koulutusvalinnoista on suuri Lukiossa vääriin koulutusvalintoihin liittyvät pelot ovat yli kaksi kertaa yleisempiä tytöillä kuin pojilla. (Myllyniemi & Kiilakoski 2018). Myös vuoden 2016 Nuorisobarometrissa juuri alle 20-vuotiaat tytöt kantoivat huolta työssä jaksamisestaan ja työn riittävyydestä tulevaisuudessa (Myllyniemi 2017). Kouluterveyskyselyissä puolestaan havaitaan niin peruskoulussa kuin toisella asteella olevien tyttöjen kokevan selvästi poikia enemmän ahdistusta ylipäätään (THL 2017). Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen on selkeästi yhteydessä koettuihin mielenterveysongelmiin (Haapakorva et al. 2018). Lukion opinto-ohjaukselle onkin paljon tarvetta. Olisikin kiinnitettävä huomiota sukupuolisensitiiviseen pedagogiikkaan. Tähän liittyvää täydennyskoulutusta olisi lisättävä opetusalan täydennyskoulutuksessa. 6

7 Näkökulmia lukiolakiin: opinto-ohjaus + tasa-arvo Lukion opinto-ohjauksessa olisi myös aktiivisesti pyrittävä vähentämään sukupuoli-stereotypioiden vaikutusta koulutusvalintoihin. Suomessa on erityisen segregoituneet koulutus- ja työmarkkinat verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin. Työelämän segregaatio pitää yllä sukupuolten välistä palkkaeroa, stereotyyppisiä sukupuolirooleja ja erillisiä elämänpiirejä. Eriytyminen estää osaltaan myös työvoiman kohdistumista ja saattaa jäykistää työmarkkinoita. (Witting & Keski-Petäjä 2016) On havaittu, että yli 17-vuotiaana koulutusvalintoja tekevillä on paremmat edellytykset tehdä perinteisestä poikkeavia valintoja kuin nuoremmilla, ja niitä tulisi myös lukiossa vahvistaa. (Murto et al. 2018, Purkutalkoot-hanke). Pitkän matematiikan valinneiden määrä on viime vuosina entisestään vähentynyt tälle voitaisiin etsiä vastavaikutusta kannustamalla tyttöjä valitsemaan sen ja tukemalla heidän opintojaan, ja kannustamalla heitä teknisille aloille. 7

8 Koulu-uupumus Kouluterveyskysely 2017 Indikaattori perustuu kysymykseen: "Oletko kokenut seuraavanlaisia tunteita koulutyöhösi tai opiskeluusi liittyen?" Vastausvaihtoehdot: 1) en juuri koskaan (0 pistettä), 2) muutaman kerran kuukaudessa (0 pistettä), 3) muutamana päivänä viikossa (1 piste), 4) lähes päivittäin (2 pistettä). Summaindikaattori muodostuu kolmesta osiosta: 1) tunnen hukkuvani koulutyöhön, 2) tuntuu, ettei opinnoillani ole enää merkitystä, 3) minulla on riittämättömyyden tunteita opinnoissani. Tarkastelussa ovat mukana yhteensä 3 6 pistettä saaneet vastaajat. Indikaattori perustuu kysymykseen, joka on modifioitu koulu-uupumuksen arvioimiseksi kehitetystä School Burnout Inventory (SBI-10) -menetelmästä. 8

9 Koulu-uupumuksesta Koulu-uupumus on vakava ilmiö, sillä pitkään jatkuessaan se voi johtaa masennukseen. Koulu-uupumus on yhteydessä stressin kokemiseen, erilaisiin psyykkisiin oireisiin sekä koulunkäynnin ja opiskeluelämän vaikeuksiin. Koulu-uupumuksella ja erityisesti kyynisyydellä, opintojen merkityksen vähentymisellä on yhteys koulupudokkuuteen. Jos nuori stressaantuu perusopetuksen yläluokilla, stressi lisääntyy entisestään lukiossa. Erityisesti tyttöjen riittämättömyyden tunteet lisääntyvät lukiossa. Lukiossa opiskeleville pojille on tyypillistä välinpitämätön suhtautuminen koulutyöhön. Tämä välinpitämättömyys voi johtaa kielteiseen asenteeseen yhteiskuntaa kohtaan ja syrjäytymiskehitykseen. Koulu-uupumus viivästyttää opintoja ja vaikeuttaa siirtymää jatko-opintoihin. (THL 2017 Kouluterveyskysely) 9

10 Nuorisotutkimusverkosto on tutkimusinstituutti, jossa työskentelee vuosittain n. 24 tutkijaa. Tutkimusten aihepiirien ja menetelmien kirjo on laaja. Tavoitteena akateemisesti korkeatasoisen ja yhteiskunnallisesti relevantin tutkimustiedon tuottaminen. Sukupolvisuhteet, Elämänkulku, Siirtymät Demokratia, Yhdenvertaisuus, Eriarvoisuus Nuorisotyö, Nuorten palvelut, Nuorten toiminta Toistuvia tiedonkeruita: Nuorisobarometri (yhteistyössä Valtion Nuorisoneuvoston kanssa), Elinolot-vuosikirja, Vapaa-aikatutkimus. Teemat vaihtuvat. Tämänvuotisen barometrin teema: koulutus. Rahoitus: OKM:n Nuorisotyön ja -politiikan vastuualueelta yleisavustus, lisäksi Akatemia, EU, erilaiset säätiöt ja järjestöt. 10

11 Olen huolissani omasta jaksamisestani työelämässä tulevaisuudessa" (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Kaikki 2016 (n=1901) Kaikki 2013 (n=1903) Kaikki 2009 (n=1899) 9 % 9 % 7 % 25 % 27 % 28 % 37 % 33 % 38 % 29 % 30 % 24 % Naiset 2016 (n=927) 12 % 32 % 37 % 18 % Naiset 2013 (n=931) 12 % 33 % 33 % 22 % Naiset 2009 (n=928) 7 % 30 % 39 % 21 % Miehet 2016 (n=972) 5 % 18 % 37 % 39 % Miehet 2013 (n=972) 6 % 22 % 33 % 38 % Miehet 2009 (n=971) 8 % 26 % 37 % 26 % 11

12 Tyttöjen huoli jaksamisesta kasvaa v. 12

13 13

14 Sukupolvisuhteet, elämänkulku, siirtymät Tämän tiedon kentän kokoavana lähtökohtana on sukupolvisuhteiden, elämänkulun ja siirtymien moniulotteinen tarkastelu. Sukupolvia tutkitaan moninaisissa ympäristöissä ja merkityksissä, joihin kytkeytyy toisaalta neuvotteluja hyvää elämää koskevista käsityksistä, toisaalta materiaalisia olosuhteita ja ehtoja. Sukupolvinäkökulma kiinnittää huomion paitsi nuoruuden ikä- ja sukupolviin, myös kysymyksiin perheistä, ylisukupolvisuudesta sekä elämänkulun siirtymistä lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden jännitteissä. Elämänkulkua ja siirtymiä tulkitaan yhtä lailla yksilöiden kokemuksista käsin kuin sosiaalisina ja institutionaalisina prosesseina. Elämänkulun näkökulma merkitsee myös seuranta- ja pitkittäistutkimusasetelmien tuomista yhä vahvemmaksi osaksi Nuorisotutkimusverkoston tiedontuotantoa, jotta nuorten elämänkulun suuntia ja arjen katkoksia voidaan identifioida aiempaa monipuolisemmin. Demokratia, yhdenvertaisuus, eriarvoisuus Tämän tiedon kentän kautta tarkastellaan demokratian, yhdenvertaisuuden ja eriarvoisuuden kysymyksiä. Tutkimusaiheet koskevat nuorten elämän sosiaalisia rakenteita, kuten etnisyyden, seksuaalisuuden, perheen ja politiikan alueita, sekä sosiaalista toimintaa, kuten yhteiskunnallista vaikuttamista sekä elämää perheissä ja muissa lähisuhteissa. Tutkimushankkeita kokoava tiedonintressi kohdistuu nuorten erilaisiin instituutiosuhteisiin ja -käytäntöihin. Teoreettiset käsitteet kansalaisuus, syrjäytyminen, syrjintä ja syrjäyttäminen, rakenne ja toimijuus, kehollisuus, vastarinta ja poikkeavuus yhdistävät tämän tiedon kentän alla toimivia tutkimushankkeita. Tätä tiedon kenttää leimaavat monitahoiset arkaluontoisiin tutkimusaiheisiin liittyvät tutkimuseettiset erityiskysymykset. Nuorisotyö, nuorisotoiminta, nuorten palvelut Tässä tiedon kentässä kiinnostus kohdistuu nuorten toimintaympäristöihin ja palveluihin sekä näiden rakenteellisiin taustaehtoihin. Tarkastelun kohteena ovat yhtä lailla palvelujen luonne ja niiden paikka nuorisopolitiikan kentillä kuin niiden merkitys nuorille yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen tasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten asemaan, kansalaisuuteen, osallisuuteen ja toimijuuden ehtoihin sekä nuorten omaehtoisessa toiminnassa kuin nuorille suunnatuissa toiminnoissa. Laajemmin kyse on nuorten ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta sekä sen erilaisista ilmenemistavoista nuorten elämässä. Tavoitteena on tuoda näkyviin nuorten kokemusmaailma sekä tarve muokata nuorisotyön ja -politiikan lähtökohtia nuorten kannalta mielekkäiksi. Tämän tiedon kentän menetelmät vaihtelevat perinteisistä tiedonkeruun lähtökohdista kehittävään tutkimukseen ja toimintatutkimukseen. Osaalueen tutkimukset toteutetaan usein dialogissa nuorisotyön ja -politiikan moninaisten kenttien kanssa. 14

15 Lopuksi Kaikki Nuorisobarometrit, vapaa-aikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla Kaikkien barometrien ja vapaa-aikatutkimusten alkuperäinen data saatavissa tutkimuskäyttöön Yhteiskunnallisesta tietoarkistosta 15

16 TAUSTAA Nuorisobarometri: Nuoran vuosittainen kyselytutkimus vuodesta 1994 alkaen, vuodesta 2004 myös Nuorisotutkimusverkosto Tiedonkeruu: puhelinhaastattelua vuotiaille Otanta: ikä, sukupuoli, äidinkieli (suomi & ruotsi, muu) kiintiöity vastaamaan perusjoukkoa Teemoja: 2013 osallisuus, 2014 yhdenvertaisuus, 2015 arjenhallinta, 2016 tulevaisuus, 2017 koulutus, 2018 Eurooppa, 2019 palvelut

17 "Kuinka tärkeää sinulle on, että olet 35-vuotiaana saavuttanut seuraavia asioita?" Erittäin tärkeää Melko tärkeää Vain vähän tärkeää Ei lainkaan tärkeää Ei osaa sanoa Läheisiä ystäviä Olet henkisesti tasapainossa Mahdollisuus tehdä itseäsi kiinnostavaa työtä Olet ollut avuksi toisille ihmisille Pysyvä työsuhde Olet fyysisesti hyvässä kunnossa Pysyvä parisuhde Mahdollisuus matkustaa ja nähdä maailmaa Oma perhe ja lapsia Mahdollisuus tehdä ympäristöä ja luontoa Mahdollisuus käyttää paljon aikaa harrastuksiin Korkea elintaso Korkea koulutustaso Omistusasunto Oma auto Sinua pidetään hyvännäköisenä Arvostettu yhteiskunnallinen asema Olet johtavassa asemassa Työskentely omassa yrityksessä Olet mukana politiikassa Olet saavuttanut julkisuutta 8 % 9 % 8 % 9 % 2 % 11 % 1 % 6 % 56 % 56 % 45 % 53 % 41 % 46 % 33 % 28 % 25 % 29 % 28 % 30 % 33 % 32 % 26 % 21 % 31 % 24 % 85 % 80 % 78 % 39 % 29 % 45 % 53 % 52 % 40 % 38 % 27 % 41 % 38 % 42 % 40 % 69 % 38 % 33 % 49 % 33 % 24 % 55 % 11 % 16 % 17 % 18 % 18 % 20 % 25 % 25 % 19 % 18 % 20 % 25 % 30 % % 21 % 18 % 1 % 21 % 10 % 5 % 0 % 8 % 2 % 6 % 1 % 3 % 5 % 8 % 3 % 2 % 3 % 6 % 9 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

18 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % "Kuinka paljon koet oppineesi peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa (eli lukiossa tai ammattikoulussa) seuraavia asioita?" (%) Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Yleissivistys Sosiaaliset taidot Kielitaito Opiskelutaidot (eli oppimaan Ongelmanratkaisukyky Kyky tavoitteelliseen työskentelyyn Ympäristötietoisuus Keskittymiskyky Kriittinen ajattelu Suvaitsevaisuus Päätöksentekokyky Tietotekniikka- ja digitaaliset taidot Mediataidot Luovuus Kansainvälisyys Yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot Lähiympäristöön vaikuttamisen taidot Taloustiedot ja -taidot 7% 6% 7% 4% 3% 4% 12% 10% 11% 12% 10% 8% 14% 9% 16% 23% 25% 22% 30% 29% 27% 32% 29% 28% 30% 43% 43% 48% 46% 42% 52% 52% 49% 51% 54% 51% 52% 52% 57% 53% 55% 57% 56% 22% 1% 23% 2% 25% 2% 31% 3% 32% 2% 32% 3% 39% 3% 37% 6% 40% 5% 41% 5% 42% 6% 18 9% 9% 8% 11% 11% 11% 13%

19 "Uskotko oman ikäluokkasi taloudellisen aseman tulevaisuudessa kehittyvän huonommaksi, paremmaksi vai yhtä hyväksi kuin vanhemmilla ikäluokilla?" (%) Paremmaksi Yhtä hyväksi tai huonoksi Huonommaksi En osaa sanoa 2016 kaikki (n=1903) 2007 kaikki (n=1903) 2004 kaikki (n=1820) 27 % % % vuotiaat (n=589) vuotiaat (n=658) vuotiaat (n=654) 29 % 26 % 26 % 37 % 43 % 50 % 35 % 28 % 17 % Kaupunkimaiset kunnat (n=1467) Taajaan asutut kunnat (n=232) Maaseutumaiset kunnat (n=204) 28 % 25 % 23 % 41 % 50 % 55 % 29 % 21 % 20 % Koululainen tai opiskelija (n=844) Palkkatyössä (n=704) Yrittäjä (n=54) Työtön tai lomautettu (n=152) 29 % 25 % 39 % 26 % 45 % 44 % 35 % 40 % 23 % 29 % 24 % 31 % Ulkomaalaistaustainen (n=127) Suomalaistaustainen (n=1774) 25 % 49 % 44 % 32 % 28 % 15 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 19

20 Nuorten kokemus erilaisten taitojen tärkeydestä elämässä pärjäämisen kannalta sekä siitä, kuinka paljon he kokevat oppineensa koulussa tai sen ulkopuolella (keskiarvot) Oppi koulussa Oppi vapaa-ajalla Tärkeys 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 20