Uutta tietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyn 2017 valossa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta tietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyn 2017 valossa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018"

Transkriptio

1 Uutta tietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyn 2017 valossa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018 Outi Kanste, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2 Uudistunut Kouluterveyskysely tietoa perusopetuksen ja 2. asteen opiskelijoiden hyvinvoinnista sisältöjä ja tiedonkeruun tapoja uudistettu 2017 tietoa myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan kielivalikoimaa lisätty, myös selkokieli tuen ja avun saamisen sisältöjä lisätty taustatiedot mahdollistavat yhdenvertaisuuden seurannan lisätty toimintarajoitteisuutta arvioiva kysymys esteettömyys huomioitu tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja tarpeisiin vastaamisesta 2

3 Osallistuminen Kouluterveyskyselyyn ja 5. lk. oppilaat 80 % (n = ) 8. ja 9. lk. oppilaat 63 % (n = ) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (n = ) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 % (n = ) 4. ja 5. lk. oppilaiden huoltajat 30 % (n = ) kyselyyn vastataan nimettömänä luokkatilanteessa tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja kokonaistutkimus, toteutetaan 2. toinen vuosi >

4 Miksi tarvitaan seurantatietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista ja palveluista? Kansainväliset lapsen oikeuksia (CRC) ja vammaisten henkilöiden oikeuksia (CRPD) koskevat sopimukset velvoittavat Yhdenvertaisuuden toteutumisen seuranta Palvelujen ja toiminnan seuranta paikallisella, maakunnallisella ja kansallisella tasolla Alueelliset ja paikalliset hyvinvointikertomukset Koulujen ja oppilaitosten toiminnan kehittäminen Palvelujen kehittäminen ja tutkimus 4

5 Toimintarajoitteiden mittaamisesta

6 Toimintarajoitteiden mittaaminen Kouluterveyskyselyssä Toimintarajoitteiden mittaaminen pohjautuu Washington Groupin suositukseen toimintakyvyn ulottuvuuksista Näkeminen, kuuleminen, liikkuminen Kognitiiviset tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot: muistaminen, oppiminen ja keskittyminen Neliportainen asteikko: ei vaikeuksia, vähän vaikeuksia, paljon vaikeuksia, en pysty lainkaan Toimintarajoitteinen nuori: oman kokemuksen mukaan ainakin yhdellä toimintakyvyn ulottuvuudella vakavia vaikeuksia (paljon vaikeuksia tai ei pysty lainkaan) Kysytty: 8. ja 9. lk., lukioiden ja ammatillisten opp. opiskelijat (4. ja 5. luokkalaisten osalta huoltajilta) 6

7 Toimintarajoitteiden yleisyys nuorilla (%, n = ) Tytöt Pojat Yht. Jokin toimintarajoite 17,4 10,9 14,2 Vaikeuksia nähdä 3,8 2,6 3,2 Vaikeuksia kuulla 1,3 1,3 1,3 Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 0,7 1,0 0,8 Vaikeuksia muistaa asioita 9,2 5,4 7,4 Vaikeuksia oppia uusi asioita 6,5 3,4 5,0 Vaikeuksia keskittyä 3,1 1,7 2,4 Yleisimpiä muistamisen ja oppimisen ongelmat kaikilla kouluasteilla tilanne sama sekä pojilla että tytöillä Tytöillä useammin toimintarajoitteita kognitiivisissa toiminnoissa kuin pojilla, kuulemisessa ja liikkumiskyvyssä ei juuri eroja 7

8 Toimintarajoitteiset nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä tulevat erilaisista perhetaustoista Toimintarajoitteiset nuoret ovat muita nuoria useammin ulkomaalaistaustaisia tai toinen heidän vanhemmistaan on ulkomaalaistaustainen Asuvat useammin vain yhden vanhemman kanssa tai eivät asu vanhempiensa kanssa Äidin koulutustaso keskimäärin alhaisempi Vanhempien työttömyys yleisempää ja perheen taloudellinen tilanne heikompi Perhetaustan mukaiset erot toimintarajoitteisten nuorten ja muiden nuorten välillä samansuuntaisia eri kouluasteilla sekä tytöillä että pojilla 8

9 Elämään tyytyväisyys ja osallisuus

10 Suurin osa nuorista elämäänsä tyytyväisiä Pojat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt Elämään tyytyväisyys yhteydessä vahvaan elämänhallintaan ja luokkayhteisöön kiinnittymiseen kaikilla kouluasteilla 10

11 Toimintarajoitteisista nuorista pienempi osa elämäänsä tyytyväisiä kuin muista nuorista Tyytyväinen elämäänsä Toimintarajoitteisista nuorista 50 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 80 % Vaikeuksia nähdä 62 % Vaikeuksia kuulla 54 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 51 % Vaikeuksia muistaa asioita 46 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 41 % Vaikeuksia keskittyä 32 % 11

12 Kenenkään ei tulisi olla yksin yksinäisyys koskettaa liian montaa toimintarajoitteista nuorta Neljännes toimintarajoitteisista nuorista tuntee itsensä yksinäiseksi Tytöt tuntevat yksinäisyyttä poikia useammin, tyttöjen yksinäisyys lisääntyy erityisesti yläluokille siirryttäessä Yksinäisyys yhteydessä ahdistuneisuuteen ja masennusoireisiin 12

13 Toimintarajoitteisista nuorista suurempi osa tuntee itsensä yksinäiseksi kuin muista nuorista Tuntee itsensä yksinäiseksi Toimintarajoitteisista nuorista 23 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 8 % Vaikeuksia nähdä 19 % Vaikeuksia kuulla 24 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 30 % Vaikeuksia muistaa asioita 25 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 27 % Vaikeuksia keskittyä 36 % 13

14 Toimintarajoitteiset nuoret kokevat paljon irrallisuutta kouluyhteisössä Pojat kiinnittyvät koulu- ja luokkayhteisöön tyttöjä enemmän, ammatillisissa oppilaitoksissa enemmän kuin lukioissa 14

15 Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla kiinnittymättömyyttä luokka- ja kouluyhteisöön Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä Toimintarajoitteisista nuorista 27 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 12 % Vaikeuksia nähdä 23 % Vaikeuksia kuulla 27 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 33 % Vaikeuksia muistaa asioita 29 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 32 % Vaikeuksia keskittyä 40 % 15

16 Terveelliset elintavat oppimiskyvyn perusta

17 Entistä useampi nuori on raitis toimintarajoitteiset nuoret käyttävät muita nuoria useammin alkoholia Lukioissa raittiita nuoria enemmän kuin ammatillisissa oppilaitoksissa Tyttöjen ja poikien välillä ei suuria eroja 17

18 Toimintarajoitteisissa nuorissa vähemmän raittiita kuin muissa nuorissa Raittiit nuoret Toimintarajoitteisista nuorista 38 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 49 % Vaikeuksia nähdä 41 % Vaikeuksia kuulla 38 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 35 % Vaikeuksia muistaa asioita 36 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 36 % Vaikeuksia keskittyä 34 % 18

19 Vähän liikkuvien toimintarajoitteisten nuorten määrä on sangen suuri Suuret erot ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä Tyttöjen ja poikien välillä ei suuria eroja Toimintarajoiteryhmittäin: vähän liikkuvia erityisesti ne, joilla vaikeuksia kävellä ja kognitiivisia toimintarajoitteita 19

20 Toimintarajoitteisilla nuorilla ylipainoa hieman yleisemmin kuin muilla nuorilla Suuret erot ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä, pojat tyttöjä useammin ylipainoisia, ylipainoa erityisesti niillä, joilla vaikeuksia kävellä Toimintarajoitteiset kokevat terveydentilansa muita huonommaksi: toimintarajoitteiset tytöt huonommaksi kuin pojat 20

21 Mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen tarvitaan tukea

22 Koulu-uupumuksesta kärsivät erityisesti tytöt Toimintarajoitteisilla nuorilla lähes kuusinkertainen todennäköisyys kokea koulu-uupumusta: koulutyöhön liittyvä väsymys, välinpitämätön suhtautuminen ja riittämättömyyden tunne, jatkuvan stressin seuraus > riski koulutuksen keskeyttämiseen 22

23 Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla koulu-uupumusta kuin muista nuorista Koulu-uupumus Toimintarajoitteisista nuorista 33 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 8 % Vaikeuksia nähdä 23 % Vaikeuksia kuulla 30 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 36 % Vaikeuksia muistaa asioita 37 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 47 % Vaikeuksia keskittyä 49 % 23

24 Kolmannes toimintarajoitteisista nuorista kärsii ahdistuneisuudesta: tytöt useammin kuin pojat Toimintarajoitteisilla nuorilla kuusinkertainen todennäköisyys kokea ahdistuneisuutta 24

25 Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Toimintarajoitteisista nuorista 34 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 8 % Vaikeuksia nähdä 26 % Vaikeuksia kuulla 35 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 39 % Vaikeuksia muistaa asioita 39 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 43 % Vaikeuksia keskittyä 57 % 25

26 Jokaiselle nuorelle taattava turvallinen kasvuympäristö

27 Kaikkeen kiusaamiseen tulisi asettaa nollatoleranssi Syrjivä kiusaaminen: kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi Tytöt kokeneet poikia useammin, toimintarajoitteisilla nuorilla lähes kolminkertainen todennäköisyys kohdata syrjivää kiusaamista 27

28 Toimintarajoitteisista nuorista suurempi osa kokenut syrjivää kiusaamista Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla Toimintarajoitteisista nuorista 35 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 17 % Vaikeuksia nähdä 33 % Vaikeuksia kuulla 43 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 53 % Vaikeuksia muistaa asioita 36 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 42 % Vaikeuksia keskittyä 43 % Seuraukset voivat olla vakavia, koska uhrien on mahdotonta muuttaa asioita, joista heitä kiusataan, kuten vammaisuutta 28

29 Pojat kohtaavat tyttöjä useammin fyysistä uhkaa Toimintarajoitteisilla nuorilla yli kaksinkertainen todennäköisyys kokea fyysistä uhkaa: varastettu käyttämällä väkivaltaa, uhattu vahingoittaa netissä, puhelimitse tai kasvotusten tai käyty kimppuun fyysisesti 29

30 Toimintarajoitteiset nuoret kohtaavat muita useammin fyysistä uhkaa Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toimintarajoitteisista nuorista 23 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 11 % Vaikeuksia nähdä 21 % Vaikeuksia kuulla 29 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 37 % Vaikeuksia muistaa asioita 24 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 26 % Vaikeuksia keskittyä 28 % Kokenut seksuaalista väkivaltaa (toimintarajoitteiset 14 %, muut nuoret 5 %, 3-kertainen todennäköisyys), tytöt useammin kuin pojat, erityisesti ne joilla vaikeuksia kävellä 30

31 Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Toimintarajoitteisista nuorista 17 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 6 % Vaikeuksia nähdä 13 % Vaikeuksia kuulla 18 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 19 % Vaikeuksia muistaa asioita 18 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 21 % Vaikeuksia keskittyä 26 % Tytöillä hieman useammin kuin pojilla 31

32 Avun ja tuen saaminen turvattava

33 Toimintarajoitteisista nuorista suurempi osa kuin muista nuorista ei saa tukea ja apua terveydenhoitajalta vaikka olisi tarvinnut Toimintarajoitteisista nuorista 19 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 9 % Vaikeuksia nähdä 17 % Vaikeuksia kuulla 21 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 23 % Vaikeuksia muistaa asioita 20 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 22 % Vaikeuksia keskittyä 27 % Tulokset samansuuntaisia kaikilla kouluasteilla, myös avun saaminen koululääkäriltä, kuraattorilta ja psykologilta Tyydyttämätöntä tuen tarvetta erityisesti tytöillä 33

34 Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista Tytöillä paremmin mahdollisuuksia kuin pojilla keskustella omien vanhempien, ystävän, koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 34

35 Toimintarajoitteisilla nuorilla harvemmin mahdollisuus keskustella jonkun kanssa Mahdollisuus keskustella mieltä painavista asioista Toimintarajoitteisista nuorista 81 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 88 % Vaikeuksia nähdä 82 % Vaikeuksia kuulla 76 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 66 % Vaikeuksia muistaa asioita 81 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 79 % Vaikeuksia keskittyä 74 % 35

36 Tulosten tulkinnassa huomioitava Toimintarajoitteiset nuoret eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä Erilaiset elämäntilanteet ja taustatekijät saattavat vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin toimintarajoite Toimintarajoiteryhmittäin eroja hyvinvoinnissa ja avun saamisessa: yhdenvertaisuus ei kaikilta osin toteudu Tarvitaan syvempää tarkastelua toimintarajoiteryhmien sisällä ja välillä Osalle toimintarajoitteisista nuorista näyttäisi kasautuvan useita hyvinvointia vaarantavia tekijöitä > kasautumisen taustalla olevien prosessien tarkempi selvittäminen 36

37 Eriarvoisuus hyvinvoinnissa ja avun saamisessa huomattavaa ja siihen tulee puuttua Asioita voidaan parantaa kouluissa ja palveluissa mm. lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä puuttumalla kiusaamiseen ja syrjintään heti kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin huolehtimalla palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta kohtaamalla nuori yksilönä, tavallisena nuorena, vahvistamalla nuoren voimavaroja opiskeluhuollolla tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa 37

38 Lisätietoa kouluterveyskyselystä Kouluterveyskyselyn sähköinen tulospalvelu (perustulokset maksuttomasti saatavilla) 38

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden

Lisätiedot

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen

Lisätiedot

Toimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen Toteutuuko yhdenvertaisuus? Kouluterveyskyselyn tuloksia

Toimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen Toteutuuko yhdenvertaisuus? Kouluterveyskyselyn tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 24 ELOKUU 2017 Toteutuuko yhdenvertaisuus? Kouluterveyskyselyn tuloksia JOHDANTO Päälöydökset ovat hyvin moninainen joukko nuoria. ovat muita nuoria harvemmin tyytyväisiä elämäänsä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa?

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa? Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017

Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 26 SYYSKUU 17 Kouluterveyskyselyssä vuonna 17 Päälöydökset Ulkomaista syntyperää olevat nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Ryhmän sisältä löytyy merkittäviä hyvinvointieroja mm.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille?

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille? Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Riikka Ikonen, erikoistutkija, THL Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL Johanna Seppänen, erikoistutkija, THL Nina Halme, erikoistutkija, THL Esitys pohjautuu

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsinki - koko maa sekä Helsinki; tytöt-pojat.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla?

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla? Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,

Lisätiedot

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, 20.1.2017 Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon. ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 2017:13 Kouluterveyskysely 2017 katsaus Helsingin tuloksiin Suurin osa helsinkiläislapsista ja -nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Noin seitsemän kymmenestä tuntee itsensä arvokkaaksi, elämänhallinta on

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Viidesluokkalaisten oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemyksiä tuen tarpeista sekä avunsaannista ja palveluista

Viidesluokkalaisten oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemyksiä tuen tarpeista sekä avunsaannista ja palveluista Viidesluokkalaisten oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemyksiä tuen tarpeista sekä avunsaannista ja palveluista Outi Kanste, Nina Halme, Marja-Leena Perälä & työryhmä 1 Työryhmä Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori,

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys. Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika. Osallisuus. Osallistuminen ja vaikutusmahdollis uudet

Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys. Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika. Osallisuus. Osallistuminen ja vaikutusmahdollis uudet Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys Osallisuus Osallistuminen ja vaikutusmahdollis uudet 2013 2017 Lukio 1. ja Ammatillinen Lukio 1. ja Ammatillinen 2. vuosi oppilaitos

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017,

Kouluterveyskysely 2017, Kouluterveyskysely 2017, Helsingin ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys

Lisätiedot

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu 1. LTH-TIEDONKERUUN TAUSTA Alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään ei säännöllistä ja kattavaa seurantatietoa STM:n toimeksianto THL:lle:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset Kouluterveyskysely 2017, Helsingin lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat sekä Helsinki;

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija

Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija 25.9.2017 Wiss Kirsi 1 Esityksen sisältö Tietoa päätöksenteon tueksi Organisaatiotason tietoa

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 8.- ja 9. -luokkalaisten vastaukset

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 8.- ja 9. -luokkalaisten vastaukset Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 8.- ja 9. -luokkalaisten vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat sekä Helsinki; tytöt-pojat.

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Peruspalveluiden arviointi 2015 Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Peruspalveluiden arviointi 2015 Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Peruspalveluiden arviointi 2015 Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Varhainen puuttuminen ja puheeksiottaminen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi Hanko 6.10.2016

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki

Lisätiedot

1-5 -luokkien oppilaiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus keskustelun keskeisimpiä huomioita:

1-5 -luokkien oppilaiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus keskustelun keskeisimpiä huomioita: Suonenjoen yhtenäiskoulun tasa-arvotilanne: Suonenjoen yhtenäiskoulussa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta kartoitettiin kyselyillä ja keskustelun avulla marraskuun 2016 aikana. Alakoulun 1-5 -luokkien

Lisätiedot