Ammatillisen koulutuksen reformia koskeva lakiesitys - Nuorisotutkimuksellinen näkökulma

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen reformia koskeva lakiesitys - Nuorisotutkimuksellinen näkökulma Sinikka Aapola-Kari, Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto Eduskunta

2 Nuorisonäkökulma ammatilliseen koulutukseen 1. Ammatillinen koulutus on tärkeä väylä nuorten yhteiskuntaan kiinnittymiselle siksi sen uudistamisella on myös nuorisopoliittisia vaikutuksia 2. On hyvä, että opiskelijoiden inhimillinen ja sosiaalinen kasvu on lakiesityksessä nostettu ammatillisen koulutuksen tavoitteisiin ammattitaito- ja osaamistavoitteiden rinnalle -> 2 :ssä, mutta se tulisi nostaa selkeämmin myös 61 :ään. 3. Uudistuksen käytännön toimeenpanossa riskejä, jotka vaarantavat hyvät tavoitteet -> on varauduttava reformin käytännön seurausten arviointiin ja kehittämistoimiin sekä resursoinnin oikeaan kohdentamiseen 4. Nuoret opiskelijat tarvitsevat erilaista tukea, ohjausta ja palveluja kuin aikuisopiskelijat -> reformi tuntuu pohjautuvan oletukselle, että nuorilla oppijoilla olisi valmiiksi kehittyneitä oppimisvalmiuksia. Niitä he kuitenkin vasta opettelevat koulutuksen kestäessä. 2

3 Nuorisonäkökulma ammatilliseen koulutukseen 5. Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hieno ajatus, mutta se ei saa johtaa siihen, että opiskelussa syrjäytetään nuorten oppijoiden kannalta keskeistä oppimisen ja kehityksen ympäristö: opiskelijaryhmä. -> kiinteä opiskeluryhmä ja siinä toimimisen mahdollistava ohjaus on oppimisen hyvä perusta kaikille opiskelijoille, ei vain erityistä tukea tarvitseville nuorille. 6. Opiskelija-aines on varsin heterogeenistä ja monella opiskelijalla erityisen tuen tarpeita -> Opettajia on oltava riittävästi, heidän ohjaamisosaamistaan on vahvistettava täydennyskoulutuksella, ja erityisopetuksen resursseja on lisättävä ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa. Myös pienryhmäopetusta on tarjottava. 7. Koulutuksen keskittäminen on johtanut nuorten alueelliseen eriarvoisuuteen. Pitkät välimatkat ja varhainen kotoa muutto kuormittavat nuoria. -> oppilaitosten on tuettava oppilaiden muuttoa ja asumista, asuntolatoimintaa kehitettävä. 3

4 Nuorisonäkökulma ammatilliseen koulutukseen 8. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tiellä monia esteitä: työnantajien tietoisuus ja valmius ottaa lisääntyvää vastuuta koulutuksesta ei vastaa odotuksia. Sopivien työpaikkojen ja -tehtävien löytäminen on monella alueella nytkin haasteellista. -> työpaikoilla tapahtuva oppiminen voi vahvistaa nuorten eriarvoistumista mikäli näitä haasteita ei oteta huomioon. Tiedottamista työnantajien suuntaan lisättävä. -> Työpaikkakouluttajien ohjaamisosaamista tuettava. -> Yhdyshenkilöinä toimiville ammatillisten oppilaitosten opettajille on turvattava riittävät resurssit työpaikka-ohjaamiseen 9. Ammatillisista oppilaitoksista voisi kehittää kokoavia palvelukeskuksia, joissa opiskelijoille tarjottaisiin muutakin kuin koulutusta (nuorisotyötä, sosiaali- ja terveyspalveluja, järjestötoimijoiden palveluja tai diakoniatyötä tms.). Voisi myös tutkia oppilaitosten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä alueilla toimivien työpajojen ja Ohjaamojen tms. nuorisoalan toimijoiden kanssa. 4

5 Nuorisotutkimusverkosto on tutkimusinstituutti, jossa työskentelee vuosittain n. 24 tutkijaa. Tutkimusten aihepiirien ja menetelmien kirjo on laaja. Tavoitteena akateemisesti korkeatasoisen ja yhteiskunnallisesti relevantin tutkimustiedon tuottaminen. Sukupolvisuhteet, Elämänkulku, Siirtymät Demokratia, Yhdenvertaisuus, Eriarvoisuus Nuorisotyö, Nuorten palvelut, Nuorten toiminta Toistuvia tiedonkeruita: Nuorisobarometri (yhteistyössä Valtion Nuorisoneuvoston kanssa), Elinolot-vuosikirja, Vapaa-aikatutkimus. Teemat vaihtuvat. Seuraavan barometrin teema: koulutus. Rahoitus: OKM:n Nuorisotyön ja -politiikan vastuualueelta yleisavustus, lisäksi Akatemia, EU, erilaiset säätiöt ja järjestöt. 5

6 6

7 Sukupolvisuhteet, elämänkulku, siirtymät Tämän tiedon kentän kokoavana lähtökohtana on sukupolvisuhteiden, elämänkulun ja siirtymien moniulotteinen tarkastelu. Sukupolvia tutkitaan moninaisissa ympäristöissä ja merkityksissä, joihin kytkeytyy toisaalta neuvotteluja hyvää elämää koskevista käsityksistä, toisaalta materiaalisia olosuhteita ja ehtoja. Sukupolvinäkökulma kiinnittää huomion paitsi nuoruuden ikä- ja sukupolviin, myös kysymyksiin perheistä, ylisukupolvisuudesta sekä elämänkulun siirtymistä lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden jännitteissä. Elämänkulkua ja siirtymiä tulkitaan yhtä lailla yksilöiden kokemuksista käsin kuin sosiaalisina ja institutionaalisina prosesseina. Elämänkulun näkökulma merkitsee myös seuranta- ja pitkittäistutkimusasetelmien tuomista yhä vahvemmaksi osaksi Nuorisotutkimusverkoston tiedontuotantoa, jotta nuorten elämänkulun suuntia ja arjen katkoksia voidaan identifioida aiempaa monipuolisemmin. Demokratia, yhdenvertaisuus, eriarvoisuus Tämän tiedon kentän kautta tarkastellaan demokratian, yhdenvertaisuuden ja eriarvoisuuden kysymyksiä. Tutkimusaiheet koskevat nuorten elämän sosiaalisia rakenteita, kuten etnisyyden, seksuaalisuuden, perheen ja politiikan alueita, sekä sosiaalista toimintaa, kuten yhteiskunnallista vaikuttamista sekä elämää perheissä ja muissa lähisuhteissa. Tutkimushankkeita kokoava tiedonintressi kohdistuu nuorten erilaisiin instituutiosuhteisiin ja -käytäntöihin. Teoreettiset käsitteet kansalaisuus, syrjäytyminen, syrjintä ja syrjäyttäminen, rakenne ja toimijuus, kehollisuus, vastarinta ja poikkeavuus yhdistävät tämän tiedon kentän alla toimivia tutkimushankkeita. Tätä tiedon kenttää leimaavat monitahoiset arkaluontoisiin tutkimusaiheisiin liittyvät tutkimuseettiset erityiskysymykset. Nuorisotyö, nuorisotoiminta, nuorten palvelut Tässä tiedon kentässä kiinnostus kohdistuu nuorten toimintaympäristöihin ja palveluihin sekä näiden rakenteellisiin taustaehtoihin. Tarkastelun kohteena ovat yhtä lailla palvelujen luonne ja niiden paikka nuorisopolitiikan kentillä kuin niiden merkitys nuorille yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen tasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten asemaan, kansalaisuuteen, osallisuuteen ja toimijuuden ehtoihin sekä nuorten omaehtoisessa toiminnassa kuin nuorille suunnatuissa toiminnoissa. Laajemmin kyse on nuorten ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta sekä sen erilaisista ilmenemistavoista nuorten elämässä. Tavoitteena on tuoda näkyviin nuorten kokemusmaailma sekä tarve muokata nuorisotyön ja -politiikan lähtökohtia nuorten kannalta mielekkäiksi. Tämän tiedon kentän menetelmät vaihtelevat perinteisistä tiedonkeruun lähtökohdista kehittävään tutkimukseen ja toimintatutkimukseen. Osaalueen tutkimukset toteutetaan usein dialogissa nuorisotyön ja -politiikan moninaisten kenttien kanssa. 7

8 "Koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia." Vertailu (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa % 35 % % 31 % % 29 % 6 % % % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 8

9 Koulutususko ja taloussuhdanteet? Työttömyys-% Nuorisotyöttömyys, % Koulutususko Koulutususko

10 Lopuksi Kaikki Nuorisobarometrit, vapaa-aikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla Kaikkien barometrien ja vapaa-aikatutkimusten alkuperäinen data saatavissa tutkimuskäyttöön Yhteiskunnallisesta tietoarkistosta 10