Opin polut ja pientareet Nuorisobarometrin 2017 tuloksia

Transkriptio

1 Action Grant - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number / Project Nr EPP-1--1-FI-EPPKA3-EQAVET-NRP Opin polut ja pientareet Nuorisobarometrin tuloksia OMA POLKU OSAAMISEEN YKSILÖLLISET, JOUSTAVAT OPINTOPOLUT -SEMINAARI Helsinki Sami Myllyniemi

2 TAUSTAA Nuorisobarometri: Valtion nuorisoneuvoston vuosittainen kyselytutkimus vuodesta 1994 alkaen, vuodesta 2004 mukana myös Nuorisotutkimusverkosto Tiedonkeruu: puhelinhaastattelua vuotiaille Otanta: ikä, sukupuoli, äidinkieli (suomi & ruotsi, muu) kiintiöity vastaamaan perusjoukkoa Teemoja: 2013 osallisuus, 2014 yhdenvertaisuus, 2015 arjenhallinta, 2016 tulevaisuus, oppiminen & koulutus, 2018 Eurooppa, 2019 työ ja yrittäjyys 2

3 Kokemuksia omasta peruskouluajasta Enemmistö nuorista kokee olleensa peruskouluyhteisön jäseniä, pitäneensä koulunkäyntiä mukavana ja opettajia kannustavana Sen sijaan noin puolet kokee, ettei oppilaiden mielipiteitä otettu huomioon koulutyön kehittämisessä Nuoret, jotka kokivat peruskoulun myönteisesti, ovat myöhemmin pärjänneet opinnoissaan hyvin 3

4 "Mitä mieltä olet seuraavista kouluun ja koulutukseen liittyvistä kysymyksistä? " (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Sain helposti ystäviä koulussa 51 % 33 % 12 % 4 % Tunsin olevani kouluyhteisön jäsen 48 % 36 % 12 % 4 % Opettajat kohtelivat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti 34 % 50 % 12 % 4 % Opettajat kannustivat minua 32 % 51 % 14 % 4 % Koulunkäynti oli mukavaa 30 % 52 % 14 % 3 % Peruskouluaikaiset koulukokemukset ovat vaikuttaneet merkittävästi myöhempään kouluttautumiseeni 28 % 41 % 20 % 10 % Luokassani oli hyvä työrauha 16 % 44 % 31 % 9 % Oppilaiden mielipiteet otettiin huomioon koulutyön kehittämisessä 10 % 41 % 37 % 11 % Toiset oppilaat kiusasivat minua 9 % 19 % 22 % 50 % Koulumatkat olivat liian pitkiä 6 % 14 % 20 % 60 % Minä kiusasin muita oppilaita 1 % 11 % 21 % 66 % 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

5 Koettu oppiminen pk:ssa ja 2. asteella Eniten koetaan opitun yleissivistystä, sosiaalisia taitoja ja kielitaitoa Vaikuttamisen taitoja opitaan hyvin heikosti ja jopa 13 % kertoo, ettei ole oppinut koulutuksessa lainkaan taloustietoja ja - taitoja Nuorten kokemus monien keskeisten taitojen oppimisesta koulussa on pudonnut kymmenessä vuodessa 5

6 "Kuinka paljon koet oppineesi peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa seuraavia asioita?" Paljon tai erittäin paljon %-osuudet 2008 ja Yleissivistys % 84 % Sosiaaliset taidot % 82 % Kielitaito % 81 % Kyky tavoitteelliseen työskentelyyn % 70 % Keskittymiskyky 57 % % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 6

7 "Kuinka paljon koet oppineesi peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa seuraavia asioita?" (%) Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Yleissivistys Sosiaaliset taidot Kielitaito Opiskelutaidot (eli oppimaan Ongelmanratkaisukyky Kyky tavoitteelliseen työskentelyyn Ympäristötietoisuus Keskittymiskyky Kriittinen ajattelu Suvaitsevaisuus Päätöksentekokyky Tietotekniikka- ja digitaaliset taidot Mediataidot Luovuus Kansainvälisyys Yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot Lähiympäristöön vaikuttamisen taidot Taloustiedot ja -taidot 7% 6% 7% 4% 3% 4% 12% 10% 11% 12% 10% 8% 14% 9% 16% 23% 25% 22% 30% 29% 27% 32% 29% 28% 30% 43% 43% 48% 46% 42% 52% 52% 49% 51% 54% 51% 53% 55% 57% 56% 52% 52% 57% 40% 41% 42% 39% 37% 31% 32% 32% 22% 23% 25% 7 9% 9% 8% 11% 11% 11% 13% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 3% 3% 3% 6% 5% 5% 6% 1% 2% 2% 2%

8 "Kuinka paljon koet oppineesi peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa seuraavia asioita?" 3,4 Ei tutkintoja, ei opiskele Ylioppilas tai lukiossa Yliopistotutkinto tai sitä suorittamassa Ammatillinen tutkinto tai sitä suorittamassa Ammattikorkeakoulututkinto tai sitä suorittamassa 3,2 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 8

9 Oppi koulun ulkopuolella Nuoret arvioivat oppineensa koulun ulkopuolella monia asioita selvästi enemmän kuin koulussa. Tyttöjen oppiminen painottuu enemmän kouluun, poikien koulun ulkopuolelle. Huoltajien koulutustaustan mukaiset erot näkyvät niin koulutuksessa kuin sen ulkopuolella tapahtuvassa oppimisessa > koulu voi toimia syntyperään liittyviä eroja tasoittavana instituutiona 9

10 "Kuinka paljon koet oppineesi koulun ulkopuolella seuraavia asioita? (%) Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Sosiaaliset taidot Suvaitsevaisuus Ongelmanratkaisukyky Päätöksentekokyky Kriittinen ajattelu Yleissivistys Tietotekniikka- ja digitaaliset taidot Luovuus Kielitaito Mediataidot Kyky tavoitteelliseen työskentelyyn Kansainvälisyys Keskittymiskyky Ympäristötietoisuus Taloustiedot ja -taidot Lähiympäristöön vaikuttamisen taidot Opiskelutaidot (eli oppimaan Yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot 34% 28% 29% 29% 25% 33% 29% 31% 27% 23% 26% 13% 15% 14% 10% 8% 9% 53% 48% 44% 36% 41% 37% 33% 46% 52% 51% 47% 54% 39% 47% 38% 43% 45% 39% 40% 19% 19% 19% 21% 20% 25% 22% 26% 27% 30% 32% 37% 39% 43% 44% 48% 50% 7% 0% 2% 0% 1% 2% 1% 3% 2% 4% 3% 2% 4% 3% 3% 6% 5% 6% 8% 10 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

11 Taitojen tärkeys pärjäämiselle Muutokset 10 vuodessa pieniä Kielitaito, kansainvälisyys, mediataidot ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen koetaan aiempaa tärkeämmiksi elämässä pärjäämisen kannalta Etenkin yliopistonuoret korostavat kriittisen ajattelun tärkeyttä 11

12 "Kuinka tärkeänä pidät seuraavia taitoja elämässä pärjäämisen kannalta? Vertailu 2008 ja (ka:t) 3, ,6 3,4 3,2 3 2,8 2,6 2,4 12

13 "Kuinka tärkeänä pidät seuraavia taitoja elämässä pärjäämisen kannalta? Vert. koulutuksen mukaan 3,8 Ei tutkintoja, ei opiskele Ammatillinen tutkinto tai sitä suorittamassa Ylioppilas tai lukiossa Ammattikorkeakoulututkinto tai sitä suorittamassa Yliopistotutkinto tai sitä suorittamassa 3,6 3,4 3,2 3 2,8 2,6 13

14 Nuorten kokemus erilaisten taitojen tärkeydestä elämässä pärjäämisen kannalta sekä siitä, kuinka paljon he kokevat oppineensa koulussa tai sen ulkopuolella (keskiarvot) Oppi koulussa Oppi vapaa-ajalla Tärkeys 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 14

15 Näkemykset koulusta ja koulutuksesta Koulutusta arvostetaan: yli 90 % arvioi koulutuksen parantavan työnsaantimahdollisuuksia. Kritiikistä kertoo se, että lähes kaikki haluaisivat peruskoulun huomioivan nykyistä paremmin erilaiset tavat oppia. Joka toinen nuori haluaisi luopua ruotsin pakollisuudesta. Noin kaksi kolmesta kannattaa pakollista toista astetta. 15

16 "Mitä mieltä olet seuraavista kouluun ja koulutukseen liittyvistä kysymyksistä? " (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Yliopisto-opetuksen pitäisi pysyä maksuttomana Koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia Peruskoulussa pitäisi nykyistä paremmin huomioida erilaisia tapoja oppia Toisen asteen koulutuksen eli lukion tai ammatillisen koulutuksen tulisi olla kaikille 26 % 50 % 58 % 73 % 38 % 42 % 36 % 23 % 19 % 12 % 5 % 1 % 5 % 1 % 6 % 1 % Korkeakoulutus takaa hyvän toimeentulon 12 % 47 % 31 % 7 % Ruotsin ei pitäisi olla pakollinen oppiaine peruskoulussa 27 % 24 % 30 % 18 % Ammattien jakautuminen naisten ja miesten ammatteihin on maassamme ongelma 9 % 36 % 37 % 16 % Peruskoulussa oppilaan osaamista tulisi arvioida numeroarvioinnin sijaan sanallisesti 9 % 35 % 37 % 16 % Lukiossa ei pitäisi olla pakollisia aineita 7 % 17 % 42 % 31 % Korkeakoulujen pääsykokeet pitäisi korvata todistuksiin perustuvilla valinnoilla 4 % 19 % 38 % 35 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % %

17 SIVURAIDE: Koulutususko ja taloussuhdanteet? Nuorisotyöttömyys, % Koulutususko* Työttömyys-% Koulutususko * Täysin samaa mieltä väitteen Koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia kanssa olevien %- osuus. Lähteet: Tilastokeskus, työvoimatutkimus; Nuorisobarometrit. 17

18 Oppimisen ja osaamisen tavat Etenkin tytöt pitävät oppimisesta saatua palautetta tärkeänä, pojille tyypillisempää on painottaa jokaisen vastuuta omasta oppimisestaan Lukiolaiset arvostavat yleissivistystä ja pitävät uusien asioiden oppimista hauskana, ammattikoululaiset pitävät arvossa käytännön taitoja ja oppimisesta saatua palautetta Nuorten luottamus omaan informaationlukutaitoon on vahvaa 18

19 "Mitä mieltä olet seuraavista oppimiseen ja osaamiseen liittyvistä väittämistä? " (%) Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Oppimisesta on tärkeää saada palautetta Laaja yleissivistys on itsessään arvokasta Olen oppinut monia tärkeitä tietoja ja taitoja koulun Tärkeintä on oppia hyödyllisiä käytännön taitoja Uusien asioiden oppiminen on hauskaa Osaan arvioida löytämäni tiedon luotettavuutta Jokainen on itse vastuussa omasta oppimisestaan 74 % 23 % 20 % 71 % 25 % 21 % 69 % 28 % 30 % 58 % 36 % 5 % 0 % 55 % 41 % 3 1 %% 40 % 53 % 7 % 0 % 35 % 47 % 16 % 2 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 19

20 "Mitä mieltä olet seuraavista oppimiseen ja osaamiseen liittyvistä väittämistä? " (%) Toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa Lukiossa Oppimisesta on tärkeää saada palautetta 3,6 3,7 Laaja yleissivistys on itsessään arvokasta 3,5 3,7 Olen oppinut monia tärkeitä tietoja ja taitoja koulun ulkopuolella Tärkeintä on oppia hyödyllisiä käytännön taitoja 3,5 3,6 3,6 3,7 Uusien asioiden oppiminen on hauskaa 3,3 3,4 Osaan arvioida löytämäni tiedon luotettavuutta Jokainen on itse vastuussa omasta oppimisestaan 3,2 3,2 3,2 3,4 3,0 3,2 3,4 3,6 3,8 20

21 Tietoa pk:n jälkeisistä vaihtoehdoista Opinto-ohjaajien ja muiden opettajien merkitys suuri ja entisestään kasvussa > etenkin korkeakouluun päätyneille pojille opo on ollut tärkeä tietolähde Yleisin ikä päättää mitä haluaa opiskella on 15 vuotta > korostaa opojen ja tet:n tärkeyttä Kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneet pojat kokevat saaneensa vain vähän tietoa koulutusvaihtoehdoista viranomaisilta ja muilta ammattilaisilta > tietoa vaille ovat siis jääneet juuri ne, jotka olisivat eniten sen tarpeessa 21

22 Missä määrin olet saanut tai sait tietoa peruskoulun jälkeisistä koulutusvaihtoehdoista seuraavilta tahoilta? (vertailu 2002 ) Paljon Jonkin verran Vähän Ei käytännössä lainkaan Opinto-ohjaajalta % % % % 5 6 Kavereilta % % % % 6 5 Internetistä* % % % % 17 Opettajilta % % % % Vanhemmilta % % % 13 % Tiedotusvälineistä % % % % Työvoimatoimistosta % 5 9 % % % Harrastuksen ohjaajalta % % % % 20 % 40 % 60 % 80 % % * Vuoden kyselylomakkeessa vaihtoehdot "opintopolku.fi" ja "muualta internetistä" eriytettiin, tässä kuviossa esitetään osuudet ainoastaan jälkimmäisestä. 65 % 63 61

23 Opiskeluvalintoihin vaikuttavat tekijät Oma kiinnostus ylivoimaisesti tärkein tekijä Peruskoululaisten opiskeluvalinnoissa korostuvat koulumenestys, opon, vanhempien ja kavereiden näkemykset Peruskoululaisilla painottuvat myös halu päästä johtajaksi, saada hyvää palkkaa ja korkea koulutus > varsinaisten päätöksentekoperusteiden ohella lienee kyse myös unelmista 23

24 "Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat siihen mitä lähdit opiskelemaan? (%) Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei vaikuta lainkaan En osaa sanoa Minua kiinnostava ala Oma kunnianhimo ja menestyshalu Ammatti/ala, jolta saa helposti töitä eikä jää Halu saada mahdollisimman korkea ja hyvä Halu päästä töihin, joista saa hyvää palkkaa Oma koulumenestys Oppilaitoksen sijainti Halu päästä nopeasti työelämään Koulutusajan pituus Vanhempien mielipide Halu päästä johtajaksi Sattuma Kavereiden mielipiteet tai suositukset Oppilaanohjaajan (OPOn) mielipide Muiden sukulaisten mielipide 70 % 28 % 42 % 26 % 43 % 24 % 42 % 18 % 43 % 19 % 44 % 14 % 34 % 12 % 25 % 34 % 5 % 25 % 33 % 3 % 26 % 35 % 6 % 20 % 32 % 4 % 19 % 28 % 1 % 13 % 28 % 1 % 12 % 25 % 1 % 8 % 24 % 26 % 2 1 %% 22 % 9 % 20 % 10 % 22 % 12 % 28 % 11 % 20 % 17 % 26 % 26 % 29 % 37 % 36 % 42 % 49 % 58 % 61 % 67 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % %

25 Työnsaantiin vaikuttavat asiat Kymmenen vuoden seurannassa ammattitaidon, työkokemuksen ja koulutuksen merkitys nuorten arvioissa laskusuunnassa Suhteiden, sattuman ja perhetaustan suhteellinen arvioitu tärkeys kasvussa > saattaa kertoa rapistuvasta luottamuksesta työmarkkinoiden reiluuteen 25

26 "Kuinka paljon uskot seuraavilla asioilla olevan vaikutusta työnsaantiin? Vertailu 2008 ja. (%) Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Ei lainkaan En osaa sanoa Motivaatio % % 33 9 % 4 Ammattitaito % % % 4 Työkokemus % % % 5 Koulutus % % % 6 Sitkeys % % % 10 Suhteet % % % 22 Lahjakkuus % % % 19 Sattuma % 9 30 % % Perhetausta % 8 25 % 28 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 48 % 46 26

27 Raha ja koulutuksen yhdenvertaisuus Köyhästä lapsuudenkodista tulevat kokevat muita useammin joutuneensa keskeyttämään tutkintoon johtavan koulutuksen rahanpuutteen takia 17 % kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan opintojaan tai luopumaan niistä rahanpuutteen takia 27

28 Niiden nuorten osuus, jotka ovat joutuneet valitsemaan koulutuspaikan taloudellisin perustein. (%) Kyllä usein Kyllä joskus Yliopistotutkinto tai sitä suorittamassa (n=399) 1% 9% Ammattikorkeakoulututkinto tai sitä suorittamassa (n=376) Ylioppilas tai lukiossa (n=406) Ammatillinen tutkinto tai sitä suorittamassa (n=522) 2% 3% 4% 12% 10% 13% Ei tutkintoja, ei opiskele (n=43) 14% 21% 28

29 Niiden nuorten osuus, jotka ovat joutuneet viivyttämään valmistumistaan taloudellisin perustein. (%) Kyllä usein Kyllä joskus Yliopistotutkinto tai sitä suorittamassa (n=399) Ammattikorkeakoulututkinto tai sitä suorittamassa (n=376) 4% 4% 7% 14% Ylioppilas tai lukiossa (n=406) 3% 3% Ammatillinen tutkinto tai sitä suorittamassa (n=522) 3% 8% Ei tutkintoja, ei opiskele (n=43) 9% 9% 29

30 Niiden nuorten osuus, jotka ovat joutuneet karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan taloudellisin perustein. (%) Kyllä usein Kyllä joskus Yliopistotutkinto tai sitä suorittamassa (n=399) Ammattikorkeakoulututkinto tai sitä suorittamassa (n=376) Ylioppilas tai lukiossa (n=406) 1% 3% 3% 12% 14% 13% Ammatillinen tutkinto tai sitä suorittamassa (n=522) 6% 17% Ei tutkintoja, ei opiskele (n=43) 9% 33% 30

31 Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen. (%) Kaikki (n=1903) 17% Tytöt (n=928) 18% Pojat (n=975) 16% v. (n=625) v. (n=642) v. (n=629) 4% 17% 28% Korkea-aste molemmilla vanhemmilla (n=394) Korkea-aste toisella (n=425) Keskiaste molemmilla (n=688) Keskiaste toisella tai ei kummallakaan (n=231) 14% 16% 16% 23% Peruskouluiässä tulimme erinomaisesti toimeen (n=414) Tulimme melko mukavasti toimeen (n=901) Pärjäsimme, kun teimme ostokset harkiten (n=376) Jouduimme ajoittain tinkimään ostoksista (n=161) Jouduimme tinkimään lähes kaikesta (n=33) 9% 15% 21% 26% 33% 0% 10% 20% 30% 31

32 "Kuinka paljon seuraavat syyt vaikuttivat keskeyttämiseesi? " (%) Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän Ei ollenkaan En osaa sanoa Valitsin väärän alan 33% 23% 8% 4% 31% En viihtynyt koulussa 13% 20% 17% 10% 40% Opetus ei vastannut odotuksiani 10% 22% 16% 9% 44% Koulun ulkopuoliset asiat mietityttivät liikaa 13% 17% 13% 9% 48% Olin jäänyt jälkeen opinnoissa 4% 14% 13% 8% 60% Opintomenestykseni oli heikko 4% 10% 16% 13% 57% Halusin mennä heti töihin 8% 12% 10% 4% 67% Terveydelliset syyt 13% 7% 5% 6% 70% En saanut tukea opintoihini 5% 9% 13% 11% 63% Oppilaitoksessa oli huono ilmapiiri oppilaiden ja opettajien välillä 4% 5% 10% 10% 71% Minulla ei ollut rahaa opiskella 5% 5% 5% 6% 79% Oppilaitoksessa oli huono ilmapiiri oppilaiden välillä 3% 4% 8% 6% 79% Minulle suositeltiin keskeyttämistä 4% 4% 4% 8% 82% Minulla ei ollut ystäviä 2% 3% 8% 9% 79% Koulumatka oli liian pitkä 1% 6% 2% 4% 87% Olisin tarvinnut asunnon koulutuspaikkakunnalta Minua kiusattiin 2% 4% 1% 3% 1% 2% 2% 6% 91% 90% Jäin kotiin lapsen kanssa 1% 2% 96% 32 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

33 Koulutustaso taustatietojen valossa Peruskoulukokemuksista koulumenestyksen lisäksi myös yhteisöllisyyteen ja viihtyvyyteen liittyvät kysymykset vaikuttavat myöhempiin koulutusvalintoihin Esim. kokemus hyvästä työrauhasta ja opettajilta saadusta tuesta liittyy korkeaan myöhempään koulutustasoon, kun taas koulukiusaamisen uhrien koulutustaso uhkaa jäädä keskimääräistä matalammaksi 33

34 Koulutus taustamuuttujittain. (%) Ei tutkintoja, ei opiskele Ylioppilas tai lukiossa Yliopistotutkinto tai sitä suorittamassa Ammatillinen tutkinto tai sitä suorittamassa Ammattikorkeakoulututkinto tai sitä suorittamassa Kaikki (n=1746) 30% 23% 22% Tytöt (n=849) 22% 25% 26% Pojat (n=897) 38% 21% 18% Vähintään kolme muuttoa pk-aikana (n=305) 37% 22% 20% Kaksi (n=136) 29% 27% 15% Yksi (n=272) 30% 26% 20% Ei yhtään muuttoa pk-aikana (n=1033) 28% 22% 23% Peruskoulussa toiset oppilaat kiusasivat minua / 44% 19% 14% Jokseenkin samaa mieltä (n=347) 29% 25% 21% Jokseenkin eri mieltä (n=390) 26% 17% 26% Täysin eri mieltä (n=837) 29% 27% 21% Korkea-aste molemmilla vnhemmilla (n=368) 15% 28% 21% Korkea-aste toisella (n=404) 20% 25% 26% Keskiaste molemmilla (n=618) 36% 21% 23% Keskiaste toisella tai ei kummallakaan (n=219) 41% 18% 22% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % %

35 Elämään tyytyväisyys Myönteiset kokemukset peruskoulusta ovat vahvassa yhteydessä korkeampaan elämään tyytyväisyyteen Yhteys ei pääty peruskouluikään, vaan säilyy myös myöhemmissä elämänvaiheissa 35

36 Tyytyväisyys elämään taustamuuttujittain (4 10, keskiarvot) Kaikki (n=1902) 8,3 Tytöt (n=975) Pojat (n=927) 8,2 8, v. (n=590) v. (n=649) v. (n=663) 8,2 8,2 8,4 Työtön (n=129) Yrittäjä (n=43) Palkkatyössä (n=632) Koululainen tai opiskelija (n=982) 7,5 8,4 8,3 8,5 Yliopistotutkinto tai sitä suorittamassa (n=399) Ammattikorkeakoulututkinto tai sitä suorittamassa (n=376) Ylioppilas tai lukiossa (n=407) Ammatillinen tutkinto tai sitä suorittamassa (n=522) Ei tutkintoja, ei opiskele (n=43) 7,4 8,4 8,3 8,2 8,2 Tunsin olevani kouluyhteisön jäsen / Täysin samaa mieltä (n=917) Jokseenkin samaa mieltä (n=680) Jokseenkin eri mieltä (n=229) Täysin eri mieltä (n=73) 8,5 8,2 7,9 7,1 36 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5

37 Tyttöjen ja poikien tyytyväisyys nykyiseen elämäänsä kaiken kaikkiaan kouluarvosanaasteikolla 4 10, keskiarvot ,0 8,8 8,6 8,4 Tytöt Pojat 8,2 8,

38 Kaikki Nuorisobarometrit, vapaa-aikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot -vuosikirjat luettavissa Nuoran sivuilla Kaikkien barometrien ja vapaa-aikatutkimusten alkuperäinen data saatavissa tutkimuskäyttöön Yhteiskunnallisesta tietoarkistosta 38