PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016"

Transkriptio

1 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016

2 2 Professoriliiton vuoden 2016 toiminta PAINOPISTEET: 1. Vaikuttamistoiminta Liitto toimii aktiivisesti yliopistojen ja tutkimusten voimavarojen turvaamiseksi, yliopiston kehittämiseksi sekä professoreiden työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Liitto toimii ennakoivasti hyödyntäen jäsenistönsä asiantuntemusta vaihtoehtojen, uuden tiedon ja uusien ideoiden tuottamisessa päätöksenteon pohjaksi. 2. Professoreiden työskentelyolosuhteet Liitto toimii sen hyväksi, että professorit voivat keskittyä tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Professoreiden mahdollisuuksia keskittyä tutkimuksen tekemiseen / taiteelliseen toimintaan tulee parantaa. Liitto tuottaa tietoa professoreiden työstä, työskentelyolosuhteista ja työhyvinvoinnista. Liitto tukee jäseniään muutostilanteissa. 3. Liiton jäsenyys Liitto toimii yhteisönä, jossa on edustettuna eri alojen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten professorikunta. Liitto tukee professorikunnan yhteisöllisyyttä, professoreiden ammattiidentiteettiä ja keskinäistä kollegiaalisuutta.

3 1 Edunvalvonta Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen palkkausjärjestelmä Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Valtion neuvottelutoiminta ja palkankotukset Tulospalkkaus Johtamispalkkiot Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorikunnan palkkakehitys Professoreiden työaika Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Verotus Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Immateriaalioikeudet Eläkkeet ja eroamisikä Ns. yhteiskuntasopimus ja pakkolait Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Yliopistouudistuksen vaikutusten arviointi Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Professoreiden asema Sisäinen järjestötoiminta Liiton organisaatio Jäsenistö Liiton osastot Luottamusmiestoiminta Jäsenpalvelut Järjestöllisen valmiuden ylläpito Ulkoinen järjestötoiminta Keskusjärjestö Akava Neuvottelujärjestö JUKO VAKAVA Yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöt Muu yhteistyö Kansainvälinen toiminta Viestintä Sisäinen viestintä Sidosryhmäviestintä Acatiimi-lehti Talous Jäsenmaksu ja muut tuotot Sijoitustoiminta Toimisto

4 4 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN Professoriliiton sääntöjen mukaan valtuusto hyväksyy syyskokouksessaan hallituksen suunnitelman liiton toiminnan kehittämiseksi tulevana vuonna. 1 Edunvalvonta a) Palkkausjärjestelmän tulee huomioida työn vaativuus ja henkilökohtainen suoriutuminen sekä professorin koko työnkuva. Palkkauksen muodostumisen tulee olla läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja kannustava. b) Professoreilla tulee olla riittävät edellytykset tutkimuksen tekemiseen. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sopimuksen taustalla oli syvä huoli maan taloudellisesta tilanteesta. Keskusjärjestösopimuksena perusteella on hyväksytty yliopistojen ja valtion kollektiivisopimukset ajalle Sopimusten voimassaoloaikana vallitsee työrauha. Sopimusten perusteella tulevat palkankorotukset ovat olleet pieniä tulee joko 16 euron tai 0,43 prosentin korotus kuukausipalkkoihin. Prosentuaalinen korotus koskee professoreita. 1.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä Yliopistojen palkkausjärjestelmä (YPJ) perustuu keväällä 2010 tehtyyn työehtosopimukseen (TES), joka vastaa sisällöltään suurelta osin OPM:n tasolla solmittua sopimusta. YPJ koostuu neljästä eri osasta: 1) vaativuusosa, 2) suoriutumisosa, 3) vaativuuslisä ja 4) suorituskorotus. Lisäksi ovat vielä ns. takuupalkkasäännökset. Liitto seuraa aktiivisesti YPJ:n soveltamista. Liitto pyrkii varmistamaan professoreiden palkkatason ja kokonaispalkkasumman vahvistumisen. Palkkauksen tulee muodostua aidosti työn vaativuudesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta. Järjestelmän tulee ottaa huomioon professorin koko työnkuva. YPJ:tä voidaan kehittää tältä pohjalta. Yliopistojen solmitun työehtosopimuksen perusteella toimii palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä, joka tarkastelee mm. palkkausjärjestelmän toimivuutta yleensä ja vaativuustasokartan toimivuutta ja toteutunutta ansiokehitystä. Liitto osallistuu aktiivisesti työryhmän työskentelyyn. Yliopistotyönantaja on tehnyt oman esityksensä YPJ:n muuttamiseksi. Esitys sisältää mm. kokonaispalkkaan siirtymisen, vaativuuden arviointiryhmistä luopumisen, oikeusturvan heikentämisen ja työnantajan direktiovallan selvän lisäämisen. Liitto ja JUKO suhtautuvat pidättyväisesti työantajan esitykseen. JUKOn piirissä valmistellaan omaa ehdotusta YPJ:n kehittämiseksi. Liitto on aktiivisesti mukana tässä kehittämisessä.

5 5 Liitto rohkaisee yliopistoja käyttämään professorien osalta pätevyyteen perustuvia, mahdollisimman korkeita vaativuustasoja ja henkilökohtaisen suoriutumisen tasoja. Tämä koskee myös professorin rekrytointitilannetta. Vaativuustasojen hinnat ja muut YPJ:n osat ovat ainoastaan vähimmäistasoja, jotka voidaan ylittää mm. henkilökohtaisilla sopimuksilla. Aalto-yliopistossa on käytössä suurta osaa opetus- ja tutkimushenkilöstöä, mm. professoreita koskeva oma, yliopistojen YPJ:stä osittain poikkeava palkkausjärjestelmä, josta voidaan kuitenkin siirtyä YPJ:n piiriin henkilön omasta ilmoituksesta. Aalto-yliopiston palkkausjärjestelmä perustuu paikalliseen, yliopistokohtaiseen sopimukseen, jonka yliopistojen keskustason TES on mahdollistanut. Liitto seuraa tarkasti Aalto-yliopiston palkkausjärjestelmän toimivuutta mm. palkkaselvityksen avulla. Tarvittaessa Aalto-yliopiston paikallista palkkausjärjestelmää koskeva sopimus voidaan irtisanoa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei tule perustaa. Työmarkkinoille on yleisesti esitetty paikallisen sopimisen lisäämistä. Tämä koskisi mm. palkkausta. Yliopistoihin kohdistuvien tuntuvien määrärahaleikkausten seurauksena on myös esitetty, että erityisesti yliopistoissa tulisi palkkoja alentaa. Alentaminen kohdistuisi ainakin joidenkin esitysten mukaan erityisesti professoreihin. Liitto torjuu yliopistoihin kohdistuvat palkanalennukset. Tämä koskee erityisesti professoreita. 1.3 Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Valtion palkkausjärjestelmissä kuukausipalkka määräytyy pääasiassa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaisesti. Tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia varten on olemassa virastokohtaiset arviointijärjestelmät, joten palkkausjärjestelmät eroavat tutkimuslaitoksissa toisistaan. Ne perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. 1.4 Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset solmitun sopimuksen perusteella sopimuskausi jatkuu koko toimintavuoden Toimintavuoden aikainen neuvottelutoiminta tapahtuu työrauhavelvoitteen voimassa ollessa. Sopimuksen perusteella on asetettu palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän lisäksi muita työryhmiä: työaikatyöryhmä, yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistyöryhmä sekä tilastoyhteistyöryhmä. Neuvottelutoimintaa harjoitetaan pääasiassa näiden työryhmien toimesta. Liitto osallistuu tarpeen mukaan työryhmien toimintaan. Erityisen tärkeänä liitto pitää osallistumistaan työaikatyöryhmän opetus- ja tutkimushenkilöstön alatyöryhmään. Liitto osallistuu tarvittaessa myös jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaiseen toimintaan. Liitto lähtee siitä, että sillä on riittävä edustus yliopistojen TES- ja muissa neuvotteluissa. 1.5 Valtion neuvottelutoiminta ja palkankotukset Valtiolla tulee lukien samanlainen korotus kuin yliopistoissa. Liitto osallistuu valtion neuvottelutoimintaan tarpeen mukaan.

6 6 1.6 Tulospalkkaus Yliopistojen osalta tulospalkkausta voidaan maksaa työehtosopimuksen ulkopuolella tulostavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä. Näin on tehty monessa yliopistoissa. Eräissä yliopistoissa tulospalkkausta kutsutaan kannustinpalkkaukseksi tai bonuspalkkaukseksi. Tulospalkkauksen muodot vaihtelevat eri yliopistoissa. Vaikka kaikki tulospalkkauksen kriteerit eivät sovellu yliopistoihin, voidaan tulospalkkausjärjestelmää kehittää valikoiden myös yliopistoissa edellyttäen, että tähän osoitetaan erillisrahoitusta. Tulospalkkaus ei saa vähentää YPJ:n mukaista palkkausta. Tulospalkkauksella tulee olla asianomaisen yliopiston professorien tuki. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa tulospalkkausta kehitettäessä ja tulospalkkioita maksettaessa. Tulospalkkausjärjestelmiä kehitettäessä professorien erityisasema yliopistojen ja tutkimuslaitosten vastuuhenkilöstöryhmänä tulee näkyä riittävästi. 1.7 Johtamispalkkiot Yliopistoissa on erilaisia akateemisia johtamistehtäviä, joita hoitaa useimmiten professori. Akateemisen johtajan palkkiot käsittävät noin 2 % professoreiden koko palkkasummasta (vertailussa mukana myös sellaiset professorit, jotka eivät saa po. palkkiota.) Akateemisen johtajan palkkioita maksetaan 21 %:lle professoreista ja palkkioiden suuruudet ovat keskimääräisesti noin 700 euroa/kk. Akateemisten johtajien palkkiot muodostavat palkkion saajien kokonaisansioista vajaat 10 %. (Numerotiedot liiton vuoden 2014 palkkaselvityksestä.) Nykyisessä TES:sä todetaan yliopiston maksavan akateemisille johtajilleen päätöksensä mukaisesti johtamispalkkioita. Määräysten niukkuus aiheuttaa erityisiä tarpeita akateemisen johtajan palkkion seurantaan. Yliopistolain korostaessa esimiesten vastuuta liitto lähtee siitä, että tämän tulee näkyä akateemisten johtajien palkkioissa korottavana tekijänä. Liitto teki vuonna 2012 yliopistolle esityksensä akateemisten johtajien palkkioiden korottamisesta. Toimintavuoden aikana palkkioiden käyttöönottoa ja tasoa kehitetään. Liitto pyrkii siihen, että professoreita ja liiton osastoja kuullaan yliopistoissa sovellettaessa akateemisten johtajien palkkioita. 1.8 Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot TES:n mukaan yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkkioita. Vuonna 2011 liitto uudisti esityksensä yliopistoille täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Liitto suosittaa yliopistoille, että 1) palkkiota maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta ja siihen perustuvan hankkeen johtamisesta ja asiantuntijatyöstä, 2) palkkion perusteeksi lasketaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio maksetaan täydentävän rahoituksen euromäärän mukaan porrastaen, lähtökohtaisesti vuosittain. Johtamispalkkiota voidaan maksaa harkinnan mukaan merkittävissä hankkeissa, joihin ei liity täydentävää rahoitusta. Toimintavuoden aikana seurataan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden kehitystä sekä edistetään palkkioiden maksamista. Liitto pyrkii siihen, että professoreita ja liiton osastoja kuullaan yliopistoissa sovellettaessa järjestelmää.

7 7 1.9 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorien asiantuntijalausunnoista maksettavissa palkkioissa tulee ottaa huomioon entistä paremmin niihin käytetty työaika sekä tehtävien vaativuus. Liitto pyrkii toimintavuonna selvittämään palkkiokäytännöt eri yliopistoissa. Palkkioita tulee korottaa. Liiton hallitus on viimeksi vahvistanut palkkiosuosituksen työsuhteen ulkopuolisia asiantuntijatehtäviä varten. Toimintavuonna suositus otetaan liitossa tarkastelun kohteeksi. Jäseniin kohdistuvalla tiedottamisella liitto pyrkii korostamaan sitä, että jokainen liiton jäsen noudattaa palkkiosuositusta ulkopuolisista asiantuntijatehtävistä sopiessaan Professorikunnan palkkakehitys Professorit tekevät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vaativinta työtä. Liiton tavoitteena on ollut saada professorien palkkoihin selkeä tasokorotus. Koko YPJ:n olemassaolon ajan professorien palkkakehitys on ollut myönteistä. Vuonna 2014 kehitys kuitenkin kääntyi. Professoripalkat polkivat paikallaan tai joidenkin selvitysten mukaa jopa laskivat. Vastaavaa kehitystä oli myös muilla henkilöstöryhmillä yliopistoissa. Tämä huonoksi kääntynyt suuntaus johtui vaatimattomista euromääräisistä sopimuskorotuksista, mutta myös siitä, että yliopistot ottivat uusia professoreita aikaisempaa alemmille vaati-tasoille ja erityisesti henki-tasoille. Liitto on kiinnittänyt ja tulee kiinnittämän toimintavuonna huomiota tähän professorien palkkauksen epäkohtaan. Palkkakehitys yliopistojen kesken vaihtelee. Keskimääräistä huonompia professoripalkkoja maksavia yliopistoja kehotetaan parantamaan professorien palkkausta. Tämä tapahtuu eri keinoin, mm. liiton ja yliopistojen johdon tapaamisissa ja pitämällä esillä liiton palkkaselvityksiä. Liitto pyrkii siihen, että asioista sovitaan mahdollisimman pitkälle kollektiivisesti ja keskitetysti. Toimintavuoden aikana ei oteta käyttöön uusia yliopistokohtaisia työehtosopimuksiin perustuvia palkkausjärjestelmiä. Professorit voivat tehdä myös henkilökohtaisia työsopimuksia, jossa sovitaan palkkausjärjestelmää korkeammasta henkilökohtaisesta palkasta. Liitto ohjeistaa asiassa yliopistoja ja jäseniään. Valtio ei ole kilpailukykyinen työnantaja kilpailtaessa asiantuntija- ja johtajatason työntekijöistä. Tutkimuslaitokset maksavat professoreille keskimäärin alempaa palkkaa kuin yliopistot. Tutkimuslaitosprofessoreilla oli vuonna 2014 noin 7 %:a pienempi palkka kuin professoreilla yliopistoissa. Korkeakoulutettujen henkilöiden palkkakehitystä pyritään kehittämään JUKOn kautta. Toimintavuoden aikana jatketaan professorien palkkakehityksen seurantaa sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa. Tämä tapahtuu aikaisempaan tapaan työantajaselvityksillä ja jäsenkyselyllä. Palkkaselvityksen 2015 tulokset ovat ilmeisesti selvillä alkuvuonna Liiton palkkaselvitysten tulokset otetaan huomioon edunvalvonnassa. Kyselyn tulokset saatetaan jäsenkunnan tietoon ja julkisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja miesten palkkaerojen syihin Professoreiden työaika Liitto edellyttää, että yliopiston professoreihin sovelletaan edelleen opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta, jonka mukaan vuosittainen työsuunnitelman mukainen kokonaistyöaika on 1600

8 8 tuntia. Kokonaistyöaikajärjestelystä seuraa, että professori vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Yhteiskunnassa käydään keskustelua yleisestä työajan pidentämisestä. Mikäli tällaiseen järjestelyyn mennään yleisesti, voidaan käydä keskustelua myös kokonaistyöajan muutoksesta. Professorien enimmäisopetusmäärä (140 tuntia kontaktiopetusta) voidaan ylittää vain professorin suostumuksella. Suostumus voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun tällä tavalla pystytään lisäämään toisena vuonna professorin tutkimusmahdollisuuksia. Liitto edistää muutoinkin TESperusteisia tutkimusmahdollisuuksia, kuten mahdollisuutta saada säännöllisesti toistuva tutkimuskausi. Tältä osin TES:iä tulee selventää. Muita työaikaa koskevia TES-muutoksia ei tarvita professorien osalta. Liitto torjuu kaikki sellaiset pyrkimykset, jotka voivat vaarantaa joustavan kokonaistyöaikajärjestelyn professorien osalta. Liitto pitää näitä seikkoja lähtökohtanaan mm. työaikatyöryhmässä. Liitto lähtee siitä, että työaikasopimuksen tarkoittama työsuunnitelma on mahdollisimman yksinkertainen ja joustava. Työsuunnitelman hyväksymiseen voivat osallistua vain asianomainen ja yksikön johto. Liiton näkemyksen mukaan tilanteessa, jossa ulkoinen rahoittaja vaatii työajan kohdentamista ja tehdystä projektinjohtamisesta ym. maksetaan erillistä korvausta, voidaan työajan kohdentamiseen suostua. Muissa tapauksissa työajan seurantaa ei tule tehdä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Työajan kohdentamisessa järjestelmän tulee olla mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön työajankäyttöä selvittänyt tutkimus tehtiin viimeksi kymmenen vuota sitten Tilastokeskuksen toimesta. Selvityksessä jokainen piti yhden viikon ajan kirjaa työaikansa kohdentumisesta. Liitto pyrkii myös toimintavuonna siihen, että käynnistetään vastaavanlainen uusi selvitys. Maan hallitus ja eräät muut tahot ovat todenneet, että korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan nykyistä enemmän mahdollisuutta ympärivuotiseen opiskeluun. Tämä koskee erityisesti kesällä annettavaa opetusta. Liiton näkemyksen mukaan yliopistoissa ei voida lisätä opetustarjontaa ilman resurssilisäyksiä, jota ei ole toimintavuonna odotettavissa. Professorien työaikaa ei tule lisätä eikä siirtää työpanosta tutkimuksesta opetukseen. Liiton näkemyksen mukaan opetustarjontaa yliopistoissa on jo nykyisin aivan riittävästi ja ajallisesti oikein kohdennettuna opiskeluhalukkuuteen suhteutettuna Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Liitto edistää sitä, että professorit voivat työssään keskittyä tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Professorin työntekoa haittaavat kiire ja tiukat aikarajat. Työtä on liikaa ja erilaiset keskeytykset haittaavat keskittymistä. Hallintotyö on lisääntynyt kyselyiden, raportoinnin ja seurannan muodossa. Näiden seurauksena erilaiset rutiinitehtävät ovat lisääntyneet professorin työssä. Yliopistojen professorit kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa keskittyä tutkimuksen tekemiseen. Säätiöiden professoripooli mahdollistit useille professoreille mahdollisuuden vuoden mittaiseen tutkimuskauteen. Professoripooli on kuitenkin lakkautettu. Tutkimuskausien järjestäminen professoreille on siirtynyt korostetusti yliopistojen vastuulle. Liitto vaikuttaa kaikin keinoin siihen, että yliopistot ottavat käyttöönsä kasvavassa määrin professoreiden tutkimuskausijärjestelmän. Asia otetaan esille yliostojen johdon ja muiden sidosryhmien kanssa.

9 9 Professorien tutkimuskausi on mainittu myös liiton ja TTL:n yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa. Myös liiton osasto voivat vaikuttaa asiaan. Yliopistojen työehtosopimus mahdollistaa opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajassa oleville opetuksesta ja hallintotyöstä vapaan tutkimusjakson työsuunnitelman puitteissa. TES:iä pyritään terävöittämään. Toimintavuoden aikana selvitetään myös, voisiko Suomen Akatemia tulla uudelleen mukaan professorien tutkimuskausien järjestämiseen. Avustava henkilö on vähentynyt lähityöyhteisöstä ja näin etääntynyt professoreista fyysisesti ja hallinnollisesti palvelukeskuksiin ja keskushallintoon. Liiton keskeinen tavoite on saada tukipalvelut professorien saataville. Yliopistoihin kohdistuvat leikkaukset eivät saa vähentää professorien tutkimusmahdollisuutta. Liitto vastustaa yleisesti yliopistojen leikkauksia Verotus Liitto pyrkii yhdessä keskusjärjestö Akavan kanssa siihen, että verotuksen painopistettä siirretään ansiotulon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verotuksen kokonaistason on kuitenkin pysyttävä sellaisena, että ylimmän opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen taso ei vaarannu. Liiton jäsenkunnan kannalta on edullista, että tuloverotuksessa marginaaliverotusta lievennetään. Tämä ei kuitenkaan näytä toteutuvan toimintavuotta 2016 koskien. Liitto vaikuttaa edelleen siihen, että emeritus-/emeritaprofessoreita koskien ns. raippavero eli yli euron vuotuisille eläketuloille määrätty lisävero poistuisi. Liitto antaa toimintavuoden aikana jäsenkunnalle verotusta koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa. Verovähennysjärjestelmän tulee olla sellainen, että se kannustaa aikaisempaa enemmän lahjoituksiin yliopistoille ja tieteelle. Tämä on jossain määrin toteutumassa. Verottoman apurahan ylärajaa tulee korottaa Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Kongressi- ja opintomatkat ovat kansainvälisessä tiedeyhteisössä välttämättömiä. Kaikista työmatkoista tulee saada täysimääräiset matkakustannusten korvaukset päivärahoineen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee varata tarkoitukseen riittävät määrärahat. Suomen professorikunta on kansainvälistymässä edelleen. Tämän tulee näkyä myös liiton edunvalvonnassa. Ulkomailta tulevilla professoreilla puuttuu usein suomalaisen työelämän ja sitä säätelevien säädösten tuntemus. Liiton jäsentiedotteet lähetetään kolmella kielellä: suomi, ruotsi ja englanti Immateriaalioikeudet Nykyinen lainsäädäntö merkitsee sitä, että keksinnöt jaetaan yliopistoissa avoimessa tutkimuksessa tehtyihin ja sopimustutkimuksessa tehtyihin. Jälkimmäisessä tapauksessa yliopisto voi ottaa keksintöoikeudet itselleen lainsäädännön perusteella. Vaikka tämä on ollut tietynlainen huononnus

10 10 tutkijan asemassa, ei se kuitenkaan ole käytännössä muuttanut olennaisesti aikaisempaa käytäntöä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Yhteiskunnassa ovat esillä pyrkimykset siihen, että työnantajalle tulisi lakisääteisesti entistä enemmän oikeuksia työntekijöiden tekemien teosten tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin. Liitto lähtee ehdottomasti siitä, että yliopistoissa tekijänoikeudet kuuluvat yliopistotutkijoille ja -opettajille. Tekijänoikeuksien hyödyntämismahdollisuus voidaan siirtää vain sopimusperusteisesti yksittäistapauksittain. Liitto vaikuttaa yhdessä JUKOn kanssa siihen, että yliopistoissa mahdollisesti tehtävät sopimusperusteiset oikeuksien siirrot ovat kohtuullisia professoreille Eläkkeet ja eroamisikä Professorit voivat jäädä joustavasti eläkkeelle nykyisin vuoden iässä. Professoreiden eroamisikä on 68 vuotta. Liitto antaa jäsenilleen eläkkeitä ja eroamisikää koskevaa neuvontaa. Toimintavuotta edeltäneenä vuonna annettiin eduskunnalle lakiesitykset eläkeuudistuksesta, jonka toteuttaminen aloitetaan Eläkeikäuudistus tulee merkitsemään sitä, että vuodesta 2017 alkaen vanhuuseläkeikä vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneillä nousee portaittain 63 ikävuodesta 65 ikävuoteen siten, että vuonna 1962 syntyneillä eläkeikä on 65 ikävuotta. Vastaavasti ylin eläkkeelle siirtymisen ikäraja nostetaan 68 ikävuodesta 70 vuoteen, mikä tulee olemaan myös eroamisikä. Professorit ovat selvitysten perusteella pitkään töissä. Näistä lähtökohdista eläke- ja eroamisiän muutos ei ole kovin monelle professorille iso uhkakuva. Koko eläkeuudistuksen keskeinen tavoite on työurien pidentäminen ja keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän siirtäminen noin 1,5 vuodella eli 62,4 ikävuoteen. Käytännössä professorien eläkkeellesiirtymisikä on paljon tätä korkeampi. Eläkekarttuma on nykyisin porrastettu iän mukaan seuraavasti: alle 53-vuotiailla karttuma on 1,5 %, vuotiailla karttuma on 1,9 % ja yli 63-vuotiailla on ns. superkarttuma eli 4,5 %. Iän mukaan porrastetulla karttumalla on pyritty pidentämään työuria. Tässä on onnistuttu erityisesti professorien osalta. Eläkeuudistussopimus merkitsee myös, että kaikille tulee tasakarttuma eli 1,5 % lukien. Iän mukainen eläkekarttuman kannustin siis katoaa. Ns. lykkäyskorotuksen muutos kompensoi vain osittain karttuman muutosta. Uhkakuva onkin, että professorit aikaistavat eläkkeellesiirtymistään karttumahuononnuksen takia. Liitto informoi aktiivisesti jäsenkuntaa eläkeuudistuksen etenemisestä. Eräissä yliopistoissa esiintyy pyrkimystä kehottaa professoria eläkkeelle heti alimman eläkeiän täyttämisen jälkeen. Liitto ei hyväksy tätä. Professorilla on lakisääteinen oikeus olla työssä eroamisikäänsä saakka. Useat yliopistot ovat todenneet, että eläkkeelle siirtyvä professori nähdään työyhteisössä voimavarana. Eläkkeelle jäävät professorit voivat sopimuksen mukaan osallistua tutkimukseen, opettaa, ohjata väitöskirjoja tai toimia muissa asiantuntijatehtävissä. Liitto on laatinut sopimuksentekoohjeen emeritus-/emeritaprofessorin avuksi Ns. yhteiskuntasopimus ja pakkolait Toimintavuotta edeltäneenä vuonna 2015 käytiin myös työmarkkinoita koskien paljon keskustelua ns. yhteiskuntasopimuksesta ja siihen liittyvästä pakkolainsäädännöstä.

11 11 Maan hallituksen mukaa yhteiskuntasopimus koostuisi kolmesta osasta: a) kilpailukykyhyppy (kustannusvaikutus 5 %), b) lainsäädäntöhankkeet ja c) maltillinen palkkaratkaisu vuosille 2017 ja Varsinkin kilpailukykyhyppy oli ainakin jollekin järjestöille vaikea hyväksyä. Mikäli yhteiskuntasopimusta ei saataisi aikaan, maan hallitus uhkasi mm. sopimusvapauteen kohdistuvalla pakkolainsäädännöllä. Tämä johti suurmielenilmaisuun , johon osallistui mm. Akava. Liitto ei ollut mukana tässä mielenilmaisussa. Yhteiskuntasopimus on esillä myös toimintavuonna. Liitto lähtee siitä, että asiassa tulisi saavuttaa sopimus maan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä. Liitto ei hyväksy sopimusoikeuteen kohdistuvia pakkolakeja. Liitto ei kuitenkaan ole valmis niiden vastustamisessa mihin tahansa toimiin. Liitto harkitsee tarkkaan, mihin sillä tilanteen mukaan voi olla tarvetta ja mahdollisuutta. Liitto on valmis maltillisiin palkkaratkaisuihin koskien vuosia 2017 ja Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta a) Yliopistojen ja tutkimuksen voimavaroista on huolehdittava. Perustutkimus luo pohjan innovaatioille. Yliopistojen sivistystehtävä on säilytettävä. b) Professorikuntaa tulee kuulla yliopistolain uudistuksen vaikutusten arvioinnissa ja yliopiston kehittämisessä. c) Liitto pyrkii vaikuttamaan ennakoivasti. Liitto tuottaa vaihtoehtoja ja uusia ideoita päätöksenteon pohjaksi hyödyntäen asiantuntevaa jäsenistöään. 2.1 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa selvästi laskemaan päin. Julkinen rahoitus supistuu edelleen. Tämä on ollut pitkään epäkohta, joka on haitannut erityisesti perustutkimusta. Tilanne näyttää pahenevan entisestään. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on päinvastainen ja siellä kasvatetaan panostusta tutkimukseen. Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) oli esittänyt aikaisemmin yliopistojen perusrahoituksen voimakasta lisäämistä. TIN:n linjauksissa todetaan, että korkeimmillaan TKI-intensiteetti oli vuonna SE oli tuolloin 3,75 %. TIN:n olemassaolon tulevaisuus on epäselvä. Liiton käsityksen mukaan olisi hyvä, että maassa olisi tutkimus- ja innovaatiotoiminnan suunnittelua varten elin, jossa olisi edustettuna poliittisen johdon lisäksi korkea tieteellinen asiantuntemus. Tilastokeskuksen mukaan tutkimus- ja kehittämismenojen bkt-osuus oli vuonna ,2 prosenttia ja vuonna 2015 se tulee olemaan 3,1 prosenttia. Professorin työaikaa kuluu ulkoisen rahoituksen hankkimiseen, koska perusrahoitus ei ole riittävää. Professorit ovat huolissaan paitsi tutkimusrahoituksen riittävyydestä myös alaistensa työllisyydestä. Rahoituksen epävarmuus, lyhytjänteisyys ja pirstaloituneisuus ovat lisääntyneet. Säästöpaineet näyttäytyvät mm. yliopistojen ja tutkimuslaitosten YT-menettelyinä sekä siten, ettei vapautuvia tehtäviä täytetä eikä sijaisia saa palkata. Liitto on vaikuttanut eri keinoin (mm. lausunnoilla, tiedotteilla, sidosryhmätapaamisilla) TKI-menojen BKT-osuuteen. Tätä toimintaa jatketaan vuonna Yliopistolaissa säädettiin, että yliopistoille osoitettua määrärahaa korotetaan kustannustason nousua vastaavasti yliopistoindeksillä. Yliopistoindeksi toimikin vuoden 2011 osalta asianmukaisesti. Tuon jälkeen tuli heikennyksiä. Yliopistoindeksi jäädytettiin osittain vuodeksi 2012 ja kokonaan vuodeksi Vuoden 2014 osalta yliopistoindeksi palautettiin, ja se nostaa valtiolta tulevia mää-

12 12 rärahoja 1,9 % verrattuna vuoteen Vuonna 2012 ja 2013 syntynyttä vajetta ei kuitenkaan tuolloin korjattu. Vuotta 2015 koskien yliopistoindeksi oli jälleen puolitettu. Nyt se on päätetty jäädyttää koko hallituskaudeksi Liiton käsityksen mukaan valtiovalta on esiintynyt hyvin poukkoilevasti indeksikysymyksessä koko yliopistolain voimassaoloajan. Liitto on pyrkinyt vaikuttaman voimakkaasti indeksikysymykseen mm. yhteistyössä Tieteentekijöiden liiton ja Suomen yliopistot ry:n (UNIFI) kanssa. Liitto on antanut asiassa lukuisia lausuntoja ja tehnyt julkisia kannanottoja. Tätä vaikuttamistoimintaa jatketaan toimintavuonna eri keinoin, mm. julkisin kannanotoin, lausunnoin ja sidosryhmävaikuttamisin. Liitto korostaa erityisesti pitkäjänteiseen perustutkimukseen suunnattavien voimavarojen merkitystä yliopistoille ja koko tutkimustoiminnalle. Keskeinen liiton tavoite on, että yliopistoindeksiä ei leikata enää jatkossa. Liitto on myös esittänyt mm. sivistysvaliokunnalle, jos vastoin liiton kantaa indeksileikkaus katsotaan tarpeelliseksi, niin se tehtäisiin vai vuodeksi, ei koko hallituskaudeksi. Indeksileikkauksen ohella tutkimusta ja ylintä opetusta leikataan myös muilla keinoin. Esim. Tekesin leikkaukset kohdistuvat suurelta osin yliopistoihin. Yliopistojen rahoitusmalli on uudistettu vuosiksi ja uudistusta jatketaan. Liitto seuraa rahoitusmallin vaikutuksia. Liitto edistää edelleen sitä, että toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvää osuutta korotettaisiin ja vastaavasti muihin koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin perustuvaa rahoitusta vähennettäisiin. Yliopistojen perusrahoituksesta on tehty 50 miljoonan siirto jaettavaksi Suomen Akatemian kautta ns. profiloitumisrahana. Yliopistot ovat voineet hakea tätä rahoitusta strategisten valintojensa/painoalojensa perusteella. Akatemia myöntää profiloitumisrahaa arviointipaneelin arvioinnin perusteella arviointikriteerin ollessa keskeisesti tutkimuksen laadukkuus. Liitto seuraa tiivisti profiloitumisrahan käytännön toteuttamista. Liitto on eri yhteyksissä korostanut nimenomaan yliopistojen perusrahoituksen merkitystä. Tätä toimintaa jatketaan vuonna Suomessa opiskelijoiden ja yliopisto-opettajien lukumääräsuhde on kansainvälisesti katsoen huono: noin 20 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden, joillakin tieteenaloilla vieläkin huonompi. Opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen entisestään edellyttää lukumääräsuhteen parantamista. Tämä voi tapahtua vain voimavaralisäyksellä. Ministeriö on tilastoissaan laskenut opetushenkilökuntaan sellaisiakin henkilöitä, joiden tehtäväkuvaan ei sisälly paljon opetusta, ja tämän vuoksi tilastot näyttävät paremmilta kuin todellisuus. Tutkimukseen ja ylimpään opetukseen kohdistuvat ja niitä uhkaavat leikkaukset ovat johtaneet eräissä yliopistoissa mittaviin YT-menettelyihin. Liitto on tuonut ja tuo esiin, että YT-menettelyt tulevat koskemaan muitakin yliopistoja, jos leikkaukset toteutuvat esitetyllä tavalla. Yliopistoihin ja tutkimukseen kohdistuvia leikkauksia on perusteltu mm. yhteiskunnan yleisellä taloudellisella tilanteella ja leikkaustarpeella. Tutkimus nähdään siis ensisijaisesti vain kulueränä. Liitto näkee tutkimuksen ja ylimmän opetuksen ennen kaikkea investointina tulevaisuuteen, ei niinkään kulueränä kuten valtiovalta näkee asian. Tämän liitto tulee esittämään eri tavoilla myös toimintavuonna. Leikkauksia on perustelu myös rakenteellisen kehittämisen ja profiloinnin edistäjänä. Liitto on esittänyt ja esittää jatkossakin, että se ei sinänsä vastusta rakenteellista kehittämistä ja profilointia. Niillä ei kuitaan ole hyviä menestymisen mahdollisuuksia, jos ne jouduttaisiin tekemään pakkotilassa, kuten nyt on käymässä.

13 Yliopistouudistuksen vaikutusten arviointi Eduskunta on edellyttänyt, että vuonna 2016 sille annetaan selvitys yliopistouudistuksen vaikutusten arvioinnista. Arviointi aloitettiin vuonna Arviointia jatketaan toimintavuonna Uudistuksen ensimmäinen arviointi tehtiin melkein heti yliopistouudistuksen voimaantulon jälkeen. Tuolloin arvioinnissa erityisesti yliopistojen johdolla oli keskeinen rooli. Professorikunnasta tulevaa suurta ja varsin kattavaa asiantuntemusta ei tuolloin käytetty ainakaan riittävästi. Liitto lähtee nyt siitä, että suoritettaessa nyt yliopistouudistuksen vaikutusten arviointia, professorikunta saa keskeisen roolin. Professorien äänen on kuuluttava uudistuksen arvioinnissa riittävällä ja kattavalla tavalla. Myös uudistuksen kritiikin on näyttävä arvioinnissa. Liitto tulee pitämään jäsenkuntaansa mahdollisuuksien mukaan informoituna arvioinnin etenemisestä. Liitto lähtee myös siitä, että myös liittoa kuullaan asiassa riittävästi. 2.3 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Toimintavuoden aikana liitto seuraa edelleen tarkasti yliopistouudistuksesta ja yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä johtuvia muutoksia ja osallistuu aktiivisesti arviointiprosessiin. Liitto lähtee siitä, että jatkossakin kaikissa yliopistoissa tehdään tutkimusta sekä annetaan tutkimukseen pohjautuvaa opetusta ja tutkijankoulutusta. Vaikka yliopistouudistuksessa korostetaan yliopistojen profiloitumismahdollisuutta, tutkintojen tulee olla samantasoisia eri yliopistoissa. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen on lähdettävä yliopistojen omasta intressistä. Rakenteita muutettaessa mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön. Yliopistojen painoaloista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomian piiriin. Professoreiden tulee voida osallistua yliopistojen profilointityöhön. Liiton hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyy duaalimalli. Asiaa lähestytään yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen erilaisilla tavoitteilla ja sisällöillä. Yliopistojen tehtävissä korostetaan tieteellistä tutkimusta ja ammattikorkeakoulujen tehtävissä työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta. Liitto tuo esiin, että näitä lähtökohtia pidetään oikeina. Tampere3-hanke merkitsee kahden yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun yhteistyö lisäämistä ja mahdollista yhdistymistä. Liitto seuraa tarkasti Tampere3-hankkeen kehitystä ja toimii paljolti tamperelaisilta jäseniltään tulevien signaalien mukaan. Liitto tukee mallia, joka ei ole duaalimallin vastainen. Tamperetta vastaavia hankkeita on ilmeisesti käynnistymässä myös muualla, erityisesti Pohjanmaalla. Henkilöstön, erityisesti tutkimus- ja opetushenkilöstön, asema turvataan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä. Mikäli rakenteellisen kehittämisen seurauksena tai muista syistä professoreita kuitenkin irtisanotaan, lomautetaan tai heidän palvelussuhteensa ehtoja muutoin huononnetaan, liitto tukee voimakkaasti toimenpiteiden kohteiksi joutuneita jäseniään. 2.4 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Professorit ovat ainoa henkilöstöryhmä, joka on mainittu yliopistolaissa. Yliopistolain säännökset koskevat yhtäläisesti professoreita julkisoikeudellisissa yliopistoissa ja säätiöyliopistoissa.

14 14 Professorien valintamenettelystä säädetään yliopistolaissa. Professorin valinnassa yliopisto ei voi menetellä miten tahansa. Lakeja ja kutyymejä tulee kunnioittaa. Tämän on korkea oikeusviranomainen todennut. Liitto tuo nämä näkökohdat esiin jatkossakin. Lähtökohtaisesti rehtori valitsee professorin. Valinta suoritetaan hakumenettelyn tai (tietyin edellytyksin) kutsumismenettelyn perusteella. Asiantuntijamenettely on yliopistolain mukaan pakollinen, jos valinta tapahtuu yli kahdeksi vuodeksi. Lakiin kirjattua asiantuntijamenettelyä ei tule keventää. Myös professorin sijaisilta vaaditaan professorin kelpoisuus. Liitto seuraa tilannetta ja tuo esille sen, että mikäli palkattavalla henkilöllä ei ole professorin kelpoisuutta, hänet tulee palkata muulla kuin professorin nimikkeellä. Yliopistolakiin ei sisälly suoranaisia oikeusturvakeinoja professorin valintaan liittyen; tosin jääviyssäännökset koskevat valintamenettelyä. Professorien kelpoisuusvaatimuksista säädetään yliopistokohtaisissa johtosäännöissä. Professorikunnan aseman ja arvostuksen säilyminen ja vahvistaminen on keskeinen liiton tavoite. Liitto pitää esillä professoreiden asiantuntijuutta tieteessä, ylimmässä opetuksessa, yliopiston ja tutkimuslaitoksen johtamisessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liiton selkeä lähtökohta on, että professorit valitaan pääsääntöisesti pysyviin työsuhteisiin. Määräaikainen professorin valinta on aina perusteltava huolella. Liitto seuraa aktiivisesti professoreiden rekrytointikäytäntöjen muotoutumista yliopistoissa mm. rehtoreiden tapaamisissa ja luottamusmiesjärjestelmän kautta sekä määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Mikäli osoittautuu, että professoreita valitaan perusteettomasti määräaikaisiin työsuhteisiin, liitto puuttuu asiaan. Liitto on lähtenyt siitä, että professorien lukumäärää voidaan lisätä maltillisesti. Kokoaikaisten professorien lukumäärä on koko yliopistolain voimassa ollessa kuitenkin laskenut. Liitto seuraa hieman huolestuneena tilannetta. Liitto seuraa myös osa-aikaisten professuurien määrän kehitystä. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa YT-menettelyt henkilöstön vähentämiseksi ovat lisääntyneet. Liitto kiinnittää erityistä huomiota jäsenten tukemiseen muutostilanteissa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) kanssa on sovittu työnjako liittojen sekä JUKOn toimiston ja luottamusmiesten kesken YT-tilanteissa. Tenure track -järjestelmissä on otettu uudelleen käyttöön apulaisprofessorin nimike. Liitto seuraa edelleen, ettei professorinimikettä tai professorijohdannaista nimikettä esiinny yliopistojen lisäksi minkään muun oppilaitoksen henkilöstössä tai ettei sitä käytetä muutoin asiattomissa yhteyksissä. Johdannaisnimikkeiden käyttö tulee liiton näkemyksen mukaan harkita tarkkaan. Eräissä yliopistoissa on otettu käyttöön professor of practice -nimike. Liitto lähtee siitä, että myös tähän järjestelmään kuuluvilla ovat professorien lakisääteiset tehtävät ja heidän valinnassaan noudatetaan vertaisarviointia. Liiton hallitus on viimeksi vuonna 2014 vahvistanut ohjeet professorin nimikkeen käyttämisestä. Liitto seuraa ohjeiden noudattamista ja puuttuu tarvittaessa asiaan. 2.5 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edistää edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. Erityisesti liitto paheksuu sitä, että YT-tilanteessa työssä oleva professori muutetaan esim. lehtoriksi.

15 15 Yliopistoissa on otettu käyttöön tenure track -järjestelmä eli Suomessa uudenlainen urapolku erityisesti professuurien osalta. Järjestelmät vaihtelevat jonkin verran yliopistoittain. Järjestelmän olennainen sisältö on kuitenkin se, että uran edetessä suunnitelmien mukaisesti henkilö päätyy professoriksi. Järjestelmään kuuluu professorijohdannaisia nimikkeitä, mm. apulaisprofessori. Se ei vastaa Suomessa aikaisemmin ollutta apulaisprofessoria eikä se myöskään ole yliopistolaissa tarkoitettu professuurinimike. Toimintavuoden aikana järjestelmän kehittämistä seurataan tarkasti, koska mm. pitkäaikaiset määräaikaiset tehtävät urapolulla saattavat muodostua oikeudellisiksi ongelmiksi. Työsopimuslain mukaan työsuhde on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto katsoo myös, että uuden urapolkujärjestelmän käyttöönotto ei saa asettaa tieteellisellä uralla olevia eriarvoisiin asemiin eikä tehdä työhön valitsemisessa käytettävää vertaisarviointimenettelyä mielivaltaiseksi. Professorin tenure track -järjestelmään valitut ovat liittoon jäsenkelpoisia urapolun toiseksi viimeiseen vaiheeseen ehtineinä. Nimike on tällöin yleensä apulaisprofessori (associate professor). Yliopistolain mukaan professorit muodostavat yliopistojen hallinnossa oman ryhmänsä. Professoreita koskevat lakisäännökset ovat kaikkien yliopistojen osalta samanlaiset. Eri yliopistoissa professorikuntaan kuulumista ei kuitenkaan sovelleta yhdenmukaisesti. Ongelmia tuottaa erityisesti apulaisprofessorin (associate professor) oikeusasema. Liiton käsityksen mukaan tenure track - järjestelmässä olevien oikeusasemasta tulisi vallita Suomen yliopistoissa suunnitteen samanlainen käsitys. Liitto on osallistunut tutkijanuratyöryhmän työskentelyyn. 2.6 Professoreiden asema Professoriliitto korostaa voimakkaasti eri yhteyksissä professorien merkitystä yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategisessa päätöksenteossa. Liitto lähtee siitä, että professorit edustavat yliopistoissa niiden varsinaisen toiminnan kannalta korkeinta ja arvostetuinta asiantuntemusta. Professorien aseman tulee näkyä riittävästi yliopistojen eri toiminnoissa. Liitto edellyttää sitä, että yliopistojen johto käy säännöllistä keskustelua professorikuntansa kanssa eri muodoin. Professoriliiton paikallisosastot edustavat jäsenkuntaa yliopistotasolla, ja ne ovat avainasemassa neuvoteltaessa professorikuntaa koskevista asioista. Liitto ajaa myös johtamistehtävissä toimivien jäsentensä taloudellisia ja muita etuja. Johtamistehtävien hoitaminen vaihtelee eri yliopistoissa sen suhteen, ovatko tehtävät päätoimisia vai sivutoimisia. Liitto edistää akateemisten johtajien johtamispalkkioiden sekä täydentävän rahoituksen johtamispalkkioiden kehittämistä. Menestyksellinen johtaminen edellyttää johtamistyön resursointia. Professorin asemaan ja tosiasialliseen tehtävänkuvaan vaikuttaa olennaisesti se, miten professorilla on käytettävissään avustavaa henkilöstöä. Liitto vaikuttaa siihen, että tilanne tältä osin paranisi olennaisesti. Myös sopivan sisältöisten ja mittaisten johtamiskoulutusjaksojen tarjonta on tärkeätä. Liitto korostaa eri yhteyksissä professorien johtajuuden merkitystä.

16 16 3 Sisäinen järjestötoiminta a) Eri alojen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten professorikunta on edustettuna liitossa. b) Liiton jäsenkriteerit ovat selkeät. Liitto toimii jäsentensä edunvalvojana. c) Liitto toimii yhteisönä, joka tukee yhteisöllisyyttä, professoreiden ammatti-identiteettiä ja keskinäistä kollegiaalisuutta. 3.1 Liiton organisaatio Liiton kaikille jäsenille avoin liiton kokous järjestetään syksyllä Nykyinen valtuusto on valittu vuosiksi Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Liiton kokous valitsee uuden valtuusto osastojen esityksestä vuosiksi Liiton hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa toimintavuonna. Hallitus asettaa työvaliokunnan sekä tarvittaessa muita työryhmiä. Liitossa toimii 15 rekisteröimätöntä osastoa. 3.2 Jäsenistö Mahdollisimman korkea järjestäytymisaste on professorien ammattikunnan etujen mukaista. Hallitus seuraa jäsenmäärän kehittymistä kuukausittain sekä tiedottaa siitä osastoille. Uusille professoreille tuodaan esille liiton jäsenkriteerit ja jäseneksi liittymisen edut. Osastoilla on merkittävä rooli uusien professoreiden kutsumisessa liiton jäseneksi ja professorikuntaan. Osastot lähettävät liiton toimistoon säännöllisesti tiedot uusista professoreista, ja liiton toimisto lähettää kyseisille henkilöille sekä sähköisesti että postitse tietoa liitosta. Osastojen toimihenkilöitä kannustetaan tekemään henkilökohtainen yhteydenotto uusiin professoreihin. Toimintavuoden aikana tarkistetaan liiton jäsenkriteereiden ajantasaisuus. Jäsenille tiedotetaan liiton jäsenpalveluista ja -eduista. Keväällä järjestetään kaikille jäsenille tarkoitettu tapahtuma ja syksyllä jäsenille ja sidosryhmille tarkoitettu syysseminaari. Yhteisillä tilaisuuksilla tuetaan professoreiden ammatti-identiteettiä ja kollegiaalisuutta. Liitto kerää tietoa uusien jäsenten odotuksista liiton toimintaa kohtaan ja liittoon liittymättömien professoreiden syitä siihen, miksi he eivät ole liittyneet Professoriliittoon. 3.3 Liiton osastot Toimintaansa varten liitto jakautuu yliopistokohtaisiin osastoihin. Tutkimuslaitosprofessoreilla on yksi valtakunnallinen osasto. Yliopistokohtaisilla osastoilla on merkittävä rooli paikallistason edunvalvojina. Professorien palkkaedunvalvonnan suhteen on tärkeää, että professoriedustajat osallistuvat yliopistojen arviointiryhmien toimintaan. Toimintavuoden aikana erityisiä haasteita ovat professoreiden aseman vahvistaminen yliopistoissa ja jäsenrekrytointi.

17 17 Liitto varaa osastoille toimintaa varten riittävät taloudelliset mahdollisuudet. Osastot pidetään ajan tasalla liiton toimielimissä ja toimistossa esillä olevista tärkeistä ajankohtaisista asioista. Liiton puheenjohtaja ja toimihenkilöt käyvät osastojen tilaisuuksissa mahdollisimman paljon. Liitto järjestää osastojen edustajille paikallistoiminnan kehittämisseminaarin ja osastojen puheenjohtajille neuvottelupäivät. Liiton osastot voivat perustaa omat verkkosivut liiton verkkosivustojen alaisuuteen. Lisäksi osastojen toimihenkilöillä on liiton verkkosivujen suljetussa osiossa oma sivustonsa, johon on kerätty hyödyllistä tietoa osastojen toimintaa varten. 3.4 Luottamusmiestoiminta Paikallistason neuvottelutoimintaa hoidetaan suurelta osin luottamusmiesjärjestelmän ja yhteistoimintamenettelyn pohjalta. On tärkeää, että professorit osallistuvat mahdollisimman suuressa määrin luottamusmies- ja yhteistoimintamenettelyyn. Jokaisessa yliopistossa tulee olla vähintään yksi professoriluottamusmies. Neuvoteltaessa erityisesti professoreita koskevista asioista tulee neuvotteluissa olla mukana professori. Mikäli paikallista sopimista lisätään esitetyllä tavalla, nousee luottamusmiesjärjestelmän merkitys nykyisestä selvästi. Tämä aiheuttaa paineita professorien panoksen lisäämiseksi luottamusmiesjärjestelmässä. Luottamusmieskoulutus järjestetään pääsääntöisesti JUKOn ja VAKAVAn kautta. Sen lisäksi professoriluottamusmiehet kutsutaan liiton järjestämiin koulutuksiin. Professori-luottamusmiehiä aktivoidaan osallistumaan luottamusmieskoulutuksiin. 3.5 Jäsenpalvelut Liitto ajaa jäsenkunnan etuja palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa. Liiton jäsenet voivat halutessaan saada työttömyysvakuutuksen liittymällä Opettajien työttömyyskassan jäseneksi; kassan jäsenyys on liiton jäsenelle ilmainen liiton tarjoama jäsenetu. Lisäksi liitto on ottanut kaikille jäsenilleen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen, joka antaa turvaa jäsenen työ- tai virkasuhteeseen. Liitto on kustantanut jäsenilleen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen sekä matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Lisäksi jäsenet voivat itse liittyä liiton neuvottelemiin ryhmäetuvakuutuksiin. Liitto on varautunut tukemaan jäseniään taloudellisesti työmarkkinoiden mahdollisessa konfliktitilanteessa. Liitto antaa jäsenilleen neuvontaa erilaisissa palvelussuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Erityistä huomiota kiinnitetään jäsenten tukemiseen muutostilanteissa. Jäseniä varaudutaan tukemaan taloudellisesti ennakkoratkaisutyyppisissä työoikeustapauksissa. Professoriliitto on tehnyt sopimuksen HRM Partners Oy:n kanssa irtisanottujen jäsenten työllistymisen tueksi. Vakituisesta työsuhteesta henkilöstövähennysten vuoksi irtisanotuille tarjotaan uudelleensijoittumisohjelmaa aktiivisen työnhaun tukemiseksi. Jäsenet saavat liiton toimistosta juridista neuvontaa myös vero- ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Paikallistasolla liiton luottamushenkilöt ja JUKOn luottamusmiehet ovat jäsenten käytettävissä. Liitolla on edelleen sopimus Eversheds Asianajotoimisto Oy:n (entinen Juridia Bützow) kanssa jäsenten puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu on liiton jäsenille maksuton.

18 18 Jäsenetuna liiton jäsenet saavat edelleen Acatiimi-lehden ja Tiede-lehden. Verkossa toimivaa Professorimatrikkelia täydennetään uusien jäsenten tiedoilla. Kaikilla liiton jäsenillä on mahdollisuus päivittää tietojaan verkkomatrikkeliin. Halukkailla jäsenillä on mahdollisuus saada liiton kalenteri ja professori.fi-sähköpostilaatikko jäsenetuna. Suomalaisen kirjakaupan Helsingin myymälä antaa Professoriliiton jäsenille 10 % alennuksen muista kuin oppikirjoista. Lisäksi Akavan kautta on mahdollista saada muita jäsenetuja, kuten lomapalveluita ja erilaisia alennuksia. Vuoden aikana järjestetään kaksi jäsentilaisuutta, joista toiseen kutsutaan myös sidosryhmiä. Jäsenillä on mahdollisuus osallistua liiton avoimeen kokoukseen ja osastokohtaisiin tilaisuuksiin. Jäsenille tiedotetaan aktiivisesti liiton jäsenpalveluista ja -eduista. Liitto täyttää 50 vuotta vuonna Toimintavuoden 2016 aikana varaudutaan jo tähän. 3.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito Työrauhavelvoite on voimassa koko toimintavuoden. Yliopistojen ja valtion osalta velvoite päättyy sopimuksen päättyessä Yhteiskuntasopimuksesta ja erityisesti mahdollisesta pakkolainsäädännöstä johtuen seuraava työmarkkinakierros voi olla varsin hankala. Tämä asettaa paineita järjestövalmiudelle. Sitä on ruvettu jo kehittämään määrätietoisesti jo vuonna 2015 yliopiston ja valtion sektoreilla. Liitto on mukana tässä kehittämisessä myös toimintavuonna. 4 Ulkoinen järjestötoiminta a) Liiton asema turvataan toimintaympäristön muutoksissa. 4.1 Keskusjärjestö Akava Professoriliitto pyrkii kehittämään toimintaansa yhteistyössä Akavan kanssa. Tämän vuoksi on tarpeen, että liiton edustus Akavan toimielimissä säilyy ja vahvistuu. Liiton tavoitteena on, että osallistumismahdollisuus Akavan hallitukseen ja toimikuntiin, erityisesti koulutuspoliittiseen toimikuntaan, säilyy. Liitto näkee tarkoitusperiensä kannalta edulliseksi, että Akavan itsenäisyys ja vaikutusvalta yhteiskunnassa korostuu. Tämä ei sulje pois keskusjärjestö Akavan tarkoituksenmukaista yhteistyötä muiden järjestöjen ja tahojen kanssa. Akava on säilytettävä korkeasti koulutettujen henkilöiden keskusjärjestönä, jonka keskeisenä periaatteena on koulutuksen ja korkeasti koulutettujen aseman korostaminen joka suhteessa. Palkansaajakeskusjärjestöjen välinen yhteistyö ei saa vaarantaa näitä Akavan perustavoitteita

19 19 Toimintavuoden aikana jatkuvat uuden keskusjärjestön perustamisen valmistelut. Liitto pitää tärkeänä, etteivät Akava ja akavalaiset järjestöt osallistu tähän valmisteluun eivätkä liity mahdollisen uuden keskusjärjestön jäseniksi. 4.2 Neuvottelujärjestö JUKO Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry toimii akavalaisten järjestöjen yhteenliittymänä julkisella sektorilla. Liitto pyrkii kehittämään edunvalvontatoimintaansa JUKOssa yhteistyössä VA- KAVAn kanssa. On välttämätöntä, että liiton edustus JUKOn toimielimissä, erityisesti yliopistoneuvottelukunnassa, on riittävä. Tavoite on, että liiton edustaja kuuluu JUKOn yliopistosektorin neuvotteluryhmiin. JUKOa tulee kehittää niin, että eri neuvottelusektorien itsenäinen asema turvataan jatkossa. Liitto seuraa tarkasti JUKOn toimintaa yliopistojen työehtosopimuksen soveltamisessa. 4.3 VAKAVA VAKAVA on keskisuurten ja pienten akavalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka toimii vaaliliittona, informaatiokanavana, vaikuttajana Akavan sisällä sekä koulutusorganisaationa. VAKAVAsta on myös taloudellista hyötyä liitolle. Liitto kuuluu JUKOon VAKAVAn välityksellä, ja näin ollen VAKA- VA maksaa JUKOn perusmaksun liittojen sijaan. Kokemukset VAKAVAsta ovat olleet etupäässä myönteisiä. Toimintavuoden aikana osallistutaan aktiivisesti VAKAVAn toimintaan ja kehittämiseen. 4.4 Yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöt Professoriliitolla on ollut Tieteentekijöiden liiton (TTL) kanssa yhteistyösopimus vuodesta 1986 alkaen. Yhteistyösopimus ajanmukaistettiin vuonna Yhteistyötä koordinoidaan Professorit ja Tieteentekijät -yhteistyöelimessä (P & T). Yhteistyötä tehdään monella muullakin tasolla: kevätseminaari, yhteiset tiedotteet, sidosryhmätapaamiset, toimistojen välinen yhteistyö ym. Liitoilla on myös yhteistä henkilökuntaa. Vuonna 1997 alkanutta lehtiyhteistyötä TTL:n ja Yliopistojen opetusalan liiton (YLL) kanssa jatketaan. Yhteistyötä YYL:n kanssa harjoitetaan tarpeen mukaa myös muulla tavalla. 4.5 Muu yhteistyö Liitto lähtee siitä, että yhteistyötä muiden opettajajärjestöjen kanssa tulee harjoittaa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Liiton jäsenkunnasta on noin kolmannes järjestäytynyt myös toiseen sellaiseen akavalaiseen järjestöön, jonka kanssa liitolla on ns. kaksoisjärjestäytymissopimus. Yhteistyötä harjoitetaan näiden sopimusten pohjalta. Liitolla on yhteistyötä myös Akavaan kuulumattomien, lähinnä yliopistoalan ammattijärjestöjen kanssa. Yhteistyö kohdistuu esim. yliopistojen voimavarojen vahvistamiseen ja mahdollisuuksien mukaan myös neuvottelutoimintaan.

20 20 Professoriliitto jatkaa ja kehittää edelleen yhteydenpitoa Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa yliopistojen toimintaedellytyksiä, opettajia ja opiskelijoita koskevissa asioissa. Liitto kehittää edelleen yhteistyötä yliopistoja edustavan UNIFIn kanssa. 4.6 Kansainvälinen toiminta Professoriliitto osallistuu kansainväliseen toimintaan siltä osin, kuin se liittyy liiton toiminnan tarkoituksiin. Liiton kansainvälisellä toiminnalla on sekä yleisiä että kuluvaan toimintakauteen liittyviä tavoitteita. Yleisenä tavoitteena on tiedon ja kokemusten vaihto etenkin korkeakoulusektorin ammattijärjestöjen kanssa pääsääntöisesti Euroopassa. Liitto on ollut EI:n (Educational International) jäsen vuodesta EI on organisoitunut alueittain. Euroopan tasolla toimii ETUCE (The European Trade Union Committee for Education). Euroopan tasolla EI:llä on korkeakoulu- ja tutkimuskysymyksiä käsittelevä pysyvä komitea HERSC (Higher Education and Research Standing Committee), jossa liitolla on yksi edustajan paikka. Professoriliitto pitää yhteyttä pohjoismaisiin yliopistosektorin opettajajärjestöihin. Järjestöjen edustajat tapaavat toisensa joka vuosi järjestettävän kokouksen yhteydessä. Liiton kansainvälistä toimintaa hoidetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja kustannustietoisella tavalla. 5 Viestintä a) Vaikuttamisviestintä korostuu yhä enemmän liiton toiminnassa. Toimintavuoden aikana terävöitetään liiton vaikuttamisviestintää. Vaikuttaminen on ennen kaikkea liiton johdon ja kaikkien aktiivien tehtävä. Viestintä tukee liiton keskeisten tavoitteiden toteutumista. 5.1 Sisäinen viestintä Sisäisen viestinnän tarkoituksena on huolehtia tiedon kulusta liiton toimielimistä osastoihin ja jäsenkunnalle. Samoin huolehditaan siitä, että tieto välittyy osastoista ja jäsenkunnasta liiton toimielimille. Jäsenille viestitään pääasiassa kolmea keinoa hyödyntäen: Acatiimi-lehden, sähköisten jäsenkirjeiden sekä verkkosivujen kautta. Liiton jäseniä on yhä enemmän myös sosiaalisen median kanavilla. Osastot vastaavat osaltaan tiedonkulusta jäsenille järjestämällä kaikille jäsenilleen avoimia kokouksia. Liiton puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet sekä liiton toimihenkilöt osallistuvat osastojen kokouksiin ja muihin tapahtumiin mahdollisimman paljon.

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015. Liite 7/1

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015. Liite 7/1 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015 Liite 7/1 2 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN 4 1 Edunvalvonta 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

Lisätiedot

Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1

Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 EDUNVALVONTA 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt solmivat 30.8.2013 työllisyys-

Lisätiedot

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA

Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 Edunvalvonta 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET... 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN... 4 1 Edunvalvonta... 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset...

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET... 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN... 4 1 Edunvalvonta... 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset...

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen

Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen Vuosikertomus 2014 1 Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 4 2.3 Valtion tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011 1 TOIMINNAN YLEISKUVA... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3 Yliopistoja koskeva

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013 Sisältö 1 TOIMINNAN PAINOPISTEET... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3. Valtion

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012 Sisältö 1 TOIMINNAN YLEISKUVA... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3 Yliopistoja

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

E REHTORIN PÄÄTÖS

E REHTORIN PÄÄTÖS E REHTORIN PÄÄTÖS 3-9120112 1.3.2012 E OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILOSTON VAKINAISTAMISPOLKU (TENURE TRACK) - JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN Helsingin yliopistossa on otettu 5.5.2010 annetulla rehtorin päätöksellä

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

1/5. Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö

1/5. Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö 1/5 Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt. Tämä henkilöstöjohtosääntö luo edellytykset yliopiston henkilöstön ottamiselle

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Professoriliitto sivistysvaliokunnan kuultavana 12.1.2011 E 98/2010 vp komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Opetusalan johtamisen foorumi Johtajuus muutosmyrskyssä Helsinki 5. 6.5.2014 Petri Lindroos OAJ

Opetusalan johtamisen foorumi Johtajuus muutosmyrskyssä Helsinki 5. 6.5.2014 Petri Lindroos OAJ Opetusalan johtamisen foorumi Johtajuus muutosmyrskyssä Helsinki 5. 6.5.2014 Petri Lindroos OAJ Erkki Mustonen, johtava lakimies, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Sopimuskorotukset 2014 2015 Sopimus: OVTES

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen Paikallinen sopiminen Puheenjohtajien neuvottelupäivät Kevät 2017 Kirsti Hietaranta Järjestöasiamies, OAJ Kilpailukykysopimus /Paikallinen sopiminen Alakohtaisesti sovitaan virka-ja työehtosopimuksissa:

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Voimaan 1.1.2012 Viimeksi muutettu Valtuusto 10.12.2012 Voimaan 1.1.2013 2 Perustaminen, muuttaminen ja lakkauttaminen

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja)

1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja) JOHTAJASOPIMUS Lieksan kaupunki ja kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sopivat tällä johtajasopimuksella kaupunginjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista ja tarkastamisesta,

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008 Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ympäristöhallinnon Tekniset VETY ry:n, Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys YHY ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ Tampereen yliopistossa neliportaisella tutkijauralla eteneminen voi tapahtua joko vakinaistamispolulla (tenure track)

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kuntasopimus

Kuntasopimus Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Liitekohtaiset muutokset

Liitekohtaiset muutokset Liitekohtaiset muutokset Yleissivistävät oppilaitokset Vapaa sivistystyö - Siirretään määrävuosilisien osuutta peruspalkkaan niin, että kaikkien opettajaryhmien (kuukausipalkkaiset) peruspalkat korottuvat

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN. Hallitusneuvos Eerikki Nurmi Jyväskylän yliopisto

YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN. Hallitusneuvos Eerikki Nurmi Jyväskylän yliopisto YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN Hallitusneuvos Eerikki Nurmi 30.5.2008 Jyväskylän yliopisto YLIOPISTOLAIN UUDISTAMISEN AIKATAULUTUS Yliopistolain uudistamisen keskeiset

Lisätiedot