Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA"

Transkriptio

1 Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 Edunvalvonta 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen nykyinen yleinen työehtosopimus (TES) on voimassa raamisopimuksen syntymisestä johtuen saakka. Valtiolla voimassaolevien virkaehtosopimuksien kesto vastaa yliopistoja. Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sopimuksen taustalla oli syvä huoli maan taloudellisesta tilanteesta. Keskusjärjestösopimuksena perusteella on hyväksytty yliopistojen ja valtion kollektiivisopimukset ajalle Sopimukset on irtisanottavissa Sopimusten voimassaoloaikana vallitsee työrauha. Keskusjärjestösopimuksen perusteella on solmittu yliopistojen TES ajalle Tänä aikana vallitsee työrauha solmittu TES on määrittänyt yliopistojen neuvottelutoimintaa, joka ei ole ollut erityisen vilkasta. Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa vastaavan ajanjakson Sopimusten perusteella tulevat palkankorotukset ovat pieniä. Yliopistojen keskeiset ns. tekstikysymykset on siirretty työryhmiin. 1.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ perustuu keväällä 2010 tehtyyn TES:iin. YPJ vastaa sisällöltään suurelta osin aikaisempaa OPM:n tasolla solmittua palkkausjärjestelmäsopimusta. Yliopistoissa otettiin alkaen käyttöön TES:n perusteella YPJ:hin kuuluva vaativuuslisä. Vaativuuslisä maksetaan vaativuustasoille 5-10 sijoitetuissa tehtävissä oleville, joiden tehtävät sijoittuvat kyseisen vaativuustason yläpäähän. Lisän suuruus on 50 % henkilön tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan vaativuustason erotuksesta. Vuoden 2013 alusta siirryttiin henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa aikaisemmasta pisteytysjärjestelmästä kokonaisarviointiin. Arviointikiriteerit säilyvät kuitenkin suunnilleen aikaisemman kaltaisina. Opetusja tutkimushenkilöstön arviointikriteerit ovat: 1) opetukselliset, 2) tutkimukselliset ja 3) yliopistoyhteisölliset ja yhteiskunnalliset ansiot lukien otettiin käyttöön suorituskorotus, jonka suuruus on 50 % työntekijän suoritustason ja sitä ylemmän suoritustason välisestä euromäärästä. Suorituskorotus nostaa käytännössä palkkaa noin 3 %:lla. Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ on koostunut neljästä osasta: 1) vaativuusosa, 2) henkilökohtaisen suoriutumisen osa, 3) vaativuuslisä ja 4) suoriutumiskorotus. Näistä vaativuusosa on vaikuttanut professorien palkkoihin vajaat 80 %, suoriutumisosa n. 20 % sekä vaativuuslisä ja suoriutumiskorotus molemmat noin yhden prosentin verran. YPJ:hin kuuluva takuupalkka ei enää ole vaikuttanut professoreiden palkkoihin kovin paljon. Aalto-yliopistossa on käytössä oma palkkausjärjestelmänsä. Aallossa professorien palkkakehitys on ollut vuodesta 2012 vuoteen 2013 keskimäärästä parempaa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei ole perustettu. Liitto on osallistunut TES:ssä sovitun palkkausjärjestelmätyöryhmän työskentelyyn. Työryhmän työ ei ole edennyt. Toimintavuoden aikana liitossa on käyty keskusteluja nykyisen palkkausjärjestelmän toimivuudesta professoreiden työhön. Keskustelua jatketaan.

2 2 Työantaja päättää suorituskorotuksen myöntämisestä. Käyttöönottovaiheessa sai runsas 20 % työntekijöistä suorituskorotuksen. YPJ koostuu neljästä eri osasta: 1) vaativuusosa, 2) suoriutumisosa, 3) vaativuuslisä ja 4) suorituskorotus. Lisäksi ovat vielä ns. takuupalkkasäännökset. Liitto osallistuu myös TES:ssä sovitun työaikatyöryhmän työskentelyyn, joka on vasta käynnistymässä. Yliopistokohtaista sopimusta selvitellyt työryhmä lopetti työnsä loppukeväällä tuloksettomana. Liitto seuraa aktiivisesti YPJ:n soveltamista. Erityistä huomiota kiinnitetään palkkausjärjestelmän uudistusten vaikutuksiin. Liitto pyrkii varmistamaan professoreiden palkkatason ja kokonaispalkkasumman vahvistumisen. Palkkauksen tulee muodostua aidosti työn vaativuudesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta. Järjestelmän tulee ottaa huomioon professorin koko työnkuva. YPJ:tä voidaan kehittää tältä pohjalta. Yliopistojen solmitun työehtosopimuksen perusteella toimii palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä, joka mm. tarkastelee palkkausjärjestelmän toimivuutta yleensä ja vaativuustasokartan toimivuutta ja toteutunutta ansiokehitystä. Liitto osallistuu aktiivisesti työryhmän toimintaa erityisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta. Liitto rohkaisee yliopistoja käyttämään professorien osalta pätevyyteen perustuvia, mahdollisimman korkeita vaativuustasoja ja henkilökohtaisen suoriutumisen tasoja. Tämä koskee myös professorin rekrytointitilannetta. Vaativuustasojen hinnat ja muut YPJ:n osat ovat ainoastaan minimejä, jotka voidaan ylittää mm. henkilökohtaisilla sopimuksilla. Minimin ylittämisestä on hyvä esimerkki myös ISY:n päätös erityiskorotuksesta professorien osalta vuoden 2013 alusta. ISY:n päätöksen taustalla olivat liiton palkkaselvitykset. Aalto-yliopistossa on käytössä suurta osaa opetus- ja tutkimushenkilöstöä, mm. professoreita koskeva oma, yliopistojen YPJ:stä osittain poikkeava palkkausjärjestelmä, josta voidaan kuitenkin siirtyä YPJ:n piiriin henkilön omasta ilmoituksesta. Aalto-yliopiston palkkausjärjestelmä perustuu paikalliseen, yliopistokohtaiseen sopimukseen, jonka yliopistojen keskustason TES on mahdollistanut. Liitto seuraa tarkasti Aalto-yliopiston palkkausjärjestelmän toimivuutta. Tarvittaessa Aaltoyliopiston paikallista palkkausjärjestelmää koskeva sopimus voidaan irtisanoa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei tule perustaa. 1.3 Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Valtion palkkausjärjestelmissä kuukausipalkka määräytyy pääasiassa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaisesti. Tehtävien vaati- Jokaisella tutkimuslaitoksella on käytännössä oma palkkausjärjestelmä. Tutkimuslaitosuudistuksen myötä osa valtion tutkimuslaitoksista yhdistetään ja palkkausjärjestelmiä sen myötä uusitaan. Vuoden aikana on

3 3 vuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia varten on olemassa virastokohtaiset arviointijärjestelmät, joten palkkausjärjestelmät eroavat tutkimuslaitoksissa toisistaan. Ne perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. rakennettu aloittavan Luonnonvarakeskuksen palkkausjärjestelmää aloittava Teknologien tutkimuskeskus VTT Oy:ssä rakennetaan yhtenäinen palkkausjärjestelmä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Kuluttajatutkimuskeskus siirtyvät Helsingin yliopistoon. Liitto on vaikuttanut Vakavan valtioryhmässä siihen, että henkilöstön asema fuusioitavien tutkimuslaitosten osalta varmistetaan mm. yhteisen palkkausjärjestelmän kehittämisessä. 1.4 Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Yliopistojen ja valtion osalta nykyinen sopimuskausi jatkuu saakka solmitun sopimuksen perusteella uusi sopimuskausi alkaa Toimintavuoden aikainen neuvottelutoiminta tapahtuu työrauhavelvoitteen voimassa ollessa. Uuden sopimuksen perusteella lukien tulee kaikille 20 euron yleiskorotus. Yleiskorotus viedään vaativuustasojen hintoihin, jolloin korotuksen heijastusvaikutukset siirtyvät YPJ:n muihin osiin. Uuden sopimuksen perusteella on asetettu palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän lisäksi mm. seuraavia työryhmiä: paikallista sopimista käsittelevä työryhmä, työaikatyöryhmä, yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistyöryhmä sekä tilastoyhteistyöryhmä. Neuvottelutoimintaa harjoitetaan pää-asiassa näiden työryhmien toimesta. Liitto osallistuu tarpeen mukaan työryhmien toimintaan. Erityisen tärkeänä liitto pitää osallistumistaan paikallista sopimista käsittelevään työryhmään ja työaikatyöryhmän opetus- ja tutkimushenkilöstön alatyöryhmään. Liitto osallistuu tarvittaessa myös jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaiseen toimintaan. Vuosi on ollut suhteellisen hiljaista yliopistojen neuvottelutoiminnassa. Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen, joka tähtäisi pitkävaikutteisiin, maltillisiin ja kattaviin sopimuksiin. TES on voimassa ja se on irtisanottavissa päättymään Irtisanomisten on tapahduttava keskusjärjestön toimesta viimeistään Keskusjärjestösopimuksen mukaisesti lukien palkkoja korotettiin 20 euron yleiskorotuksella. 20 euroa meni järjestöjen esityksen mukaisesti vaativuusosaan, josta se heijastui prosentuaalisiin osiin. Professorien keskimääräinen korotus oli noin 26 euroa eli noin 0,3 prosenttia. Sopimuksen mukaisesti tulee 0,4 %:n yleiskorotus mahdollisesti alkavan sopimuskauden korotukset eivät olleet esillä. Käytännössä kaikki tekstimuutosesitykset ovat menneet työryhmiin. Liitto lähtee siitä, että sillä on riittävä edustus yliopistojen TES- ja muissa neuvotteluissa. 1.5 Valtion neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Valtiolla tulee lukien samanlainen korotus kuin yliopistoissa. Liitto osallistuu valtion neuvottelutoimintaan tarpeen mukaan. Valtion sektorilla palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 /kk. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen ministeriöille palkkaliukumien rajoittamiseksi valtiolla. Valtion pääsopijajärjestöjen näkemyksen mukaan kyseessä oli sopimuksen

4 4 vastainen menettely. Selkeää virkaehtosopimusrikkomusta ei kuitenkaan ollut todennettavissa. 1.6 Tulospalkkaus Yliopistojen osalta tulospalkkausta voidaan maksaa työehtosopimuksen ulkopuolella tulostavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä. Näin on tehty eräissä yliopistoissa. Vaikka kaikki tulospalkkauksen kriteerit eivät sovellu yliopistoihin, voidaan tulospalkkausjärjestelmää kehittää valikoiden myös yliopistoissa edellyttäen, että tähän osoitetaan erillisrahoitusta. Tulospalkkauksella tulee olla asianomaisen yliopiston professorien tuki. Myös tutkimuslaitosten osalta tulospalkkausta pidetään esillä. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa maksettaessa tulospalkkausta. Tulospalkkausjärjestelmiä kehitettäessä professorien erityisasema yliopistojen tutkimuslaitosten vastuuhenkilöstöryhmänä tulee näkyä riittävästi. Vuoden aikana tehdään selvitys yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulospalkkausjärjestelmistä ja niiden soveltuvuudesta professoreihin. Liiton palkkaselvityksen mukaan 12 %:lle jäsenistä maksetaan tulos-/bonus- /kannustinpalkkiota. Tulospalkkion suuruus vastaajilla oli keskimäärin 3373 euroa/vuosi. Tulospalkkauksen osuus koko professorikunnan palkkapotista on n. 0,5 %. Liitto on linjannut, että tulospalkkiojärjestelmiä voidaan kehittää yliopistoissa edellyttäen, että siihen osoitetaan erillisrahoitus ja että siihen on ko. yliopiston professoreiden tuki. Vuoden 2013 TES-neuvotteluissa liiton tavoitteena oli saada työehtosopimukseen kirjaus siitä, että yliopistokohtaisista erillispalkkioista olisi käytävä neuvottelut asianomaisen henkilöstöjärjestön edustajien kanssa. Tekstitavoitteet eivät kuitenkaan edenneet neuvotteluissa, vaan ne siirrettiin työryhmiin. Liitto teetti selvityksen yliopistoissa käytössä olevista tulospalkkausjärjestelmistä ja professoreiden näkemyksistä niistä. Selvityksen analyysi on kesken. Alustavan analyysin mukaan erilaiset tulospalkkiot ovat yleistyneet yliopistoissa. Niissä yliopistoissa, joissa palkkiojärjestelmää sovelletaan, tavoitteet voidaan asettaa yksilö-, ryhmä- tai organisaatiotasolle. Selvityksessä kartoitettiin professoreiden näkemyksiä tulospalkkausjärjestelmistä. Puolet niiden yliopistojen vastaajista, joissa järjestelmä oli käytössä, katsoi palkitsemismenettelyn sopivan hyvin professorin työhön. Monet vastaajat toivoivat kuitenkin enemmän tietoa palkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta. 1.7 Johtamispalkkiot Yliopistoissa on erilaisia akateemisia johtamistehtäviä, joita hoitaa useimmiten professori. Akateemisen johtajan palkkiot käsittävät runsaat 2 % professoreiden koko palkkasummasta. Akateemisen johtajan palkkioita maksetaan 23 %:lle professoreista ja palkkioiden suuruudet ovat keskimääräisesti runsaat 600 euroa/kk. Liiton palkkaselvityksen mukaan jäsenistä 28 %:lle maksetaan akateemisen johtajan palkkiota. Osuus on hieman korkeampi kuin edellisenä vuotena. Keskimääräinen suuruus oli 703 euroa/kk. Akateemisten johtajien palkkioiden osuus koko professorikunnan palkkapotista on vajaat 2,5 %. Akateemisen johtajan palkkion kehittymisen tarkastelua vaikeuttaa se, että joihinkin yli-

5 5 Aikaisemmin johtamispalkkioista oli määrätty melko yksityiskohtaisesti virkaehtosopimuksella. Nykyisessä TES:sä todetaan yliopiston maksavan akateemisille johtajilleen päätöksensä mukaisesti johtamispalkkioita. Määräysten niukkuus aiheuttaa erityisiä tarpeita akateemisen johtajan palkkion seurantaan. Uuden yliopistolain korostaessa esimiesten vastuuta liitto lähtee siitä, että tämän tulee näkyä akateemisten johtajien palkkioissa korottavana tekijänä. Liitto teki vuonna 2012 yliopistolle esityksensä akateemisten johtajien palkkioiden korottamisesta. Toimintavuoden aikana palkkioiden käyttöönottoa ja tasoa kehitetään. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa sovellettaessa akateemisten johtajien palkkioita. Liiton hallitus on viimeksi vahvistanut palkkiosuosituksen työsuhteen ulkopuolisia asiantuntijatehtäviä varten. Jäseniin kohdistuvalla tiedottamisella liitto pyrkii korostamaan sitä, että jokainen liiton jäsen noudattaa palkkiosuositusta ulkopuolisista asiantuntiopistoihin on tullut aikaisempaa enemmän päätoimisia akateemisia johtajia. Liitto on korostanut yliopistojen johdolle johtamispalkkioiden merkitystä. 1.8 Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot TES:n mukaan yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkkioita. Vuonna 2011 liitto uudisti esityksensä yliopistoille täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Liitto suosittaa yliopistoille, että 1) palkkiota maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta ja siihen perustuvan hankkeen johtamisesta ja asiantuntijatyöstä, 2) palkkion perusteeksi lasketaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio maksetaan täydentävän rahoituksen euromäärän mukaan porrastaen, lähtökohtaisesti vuosittain. Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioita maksetaan systemaattisesti vain muutamissa yliopistoissa. Liiton palkkaselvityksen mukaan jäsenkunnasta 7 %:lle maksetaan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiota. Keskimääräinen suuruus on 6437 euroa/vuosi. Hankkeiden johtamispalkkioiden osuus koko professorikunnan palkkapotista on noin 0,5 %. Liitto on ottanut yliopistojen johdon tapaamisissa esille täydentävän rahoituksen palkkioiden suosituksen. Johtamispalkkiota voidaan maksaa harkinnan mukaan merkittävissä hankkeissa, joihin ei liity täydentävää rahoitusta. Toimintavuoden aikana seurataan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden kehitystä sekä edistetään palkkioiden maksamista. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa sovellettaessa järjestelmää. 1.9 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorien asiantuntijalausunnoista maksettavissa palkkioissa tulee ottaa huomioon entistä paremmin niihin käytetty työaika sekä tehtävien vaativuus. Palkkioita tulee korottaa. Liiton palkkiosuositus on liiton verkkosivuilla ja kalenterissa. Asiassa on myös annettu runsaasti neuvontaa jäsenille.

6 6 jatehtävistä sopiessaan Professorikunnan palkkakehitys Professorit tekevät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vaativinta työtä. Liiton tavoitteena on ollut saada professorien palkkoihin selkeä tasokorotus. Liitto julkaisee palkkaselvityksen vuosittain ja se lähetetään jäsenistölle, työnantajille ja sidosryhmille. Selvitys löytyy myös liiton verkkosivuilta. Yliopistouudistuksen ja uuden TES:n myötä eri yliopistojen palkkakehitys on ollut erilaista. Keskimääräistä huonompia professoripalkkoja maksavia yliopistoja kehotetaan parantamaan professorien palkkausta. Liitto pyrkii siihen, että asioista sovitaan mahdollisimman pitkälle kollektiivisesti ja keskitetysti. Toimintavuoden aikana ei oteta käyttöön uusia yliopistokohtaisia työehtosopimuksiin perustuvia palkkausjärjestelmiä. Professorit voivat tehdä myös henkilökohtaisia työsopimuksia, jossa sovitaan palkkausjärjestelmää korkeammasta henkilökohtaisesta palkasta. Liitto ohjeistaa asiassa yliopistoja ja jäseniään. Valtio ei ole kilpailukykyinen työnantaja kilpailtaessa asiantuntija- ja johtajatason työntekijöistä. Tutkimuslaitokset maksavat professoreille keskimäärin alempaa palkkaa kuin yliopistot. Korkeakoulutettujen henkilöiden palkkakehitystä pyritään kehittämään JUKOn kautta. Toimintavuoden aikana jatketaan professorien palkkakehityksen seurantaa sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa. Tämä tapahtuu aikaisempaan tapaan työantajaselvityksillä ja jäsenkyselyllä. Liiton palkkaselvitysten tulokset otetaan huomioon edunvalvonnassa. Kyselyn tulokset saatetaan jäsenkunnan tietoon ja julkisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja miesten palkkaerojen syihin. Sekä yliopistosektorilla että valtion sektorilla palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 /kk. Korotus meni vaativuusosaan ja heijastui sieltä muihin palkkausjärjestelmän osiin. Liiton palkkaselvitykset vuotta 2014 koskien ovat kesken. Liiton palkkaselvitykset kuvaavat professorien palkkakehitystä. Professorien palkat ovat olleet keskeinen aihe yliopistojen johdon ja liiton johdon tapaamisissa sekä muissa sidosryhmätapaamisissa. Yliopistojen johdon tapaamisissa on käyty keskustelu ko. yliopiston vaatitasojen käytöstä kiinnittäen erityistä huomiota tasojen 7 ja 11 käyttöön. Lisäksi tapaamisissa on kiinnitetty huomiota naisten palkkatasoon ja tulospalkkauskäytäntöihin. Liiton osastoja on rohkaistu tarkastelemaan yliopiston johdon kanssa professoreiden palkkakehitystä Professoreiden työaika Liitto edellyttää, että yliopiston professoreihin sovelletaan edelleen opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta, jonka mukaan vuosittainen työsuunnitelman mukainen kokonaistyöaika on 1600 tuntia. Kokonaistyöaikajärjestelystä seuraa, että professori vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Professorien enimmäisopetusmäärä (140 tuntia kontaktiopetusta) voidaan ylittää vain professorin suostumuksella. Suostumus voidaan antaa esimerkiksi sil- Liitto on edelleen pitänyt esillä, että professoreiden työaikaa ei tule seurata. Liitto on lähtenyt siitä, että opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta ei tarvitse muuttaa professorien osalta muuten kuin siten, että siinä olisi tiukempi ohjaus tutkimusmahdollisuuksiin. Tätä neuvottelutavoitetta ei saavutettu, sillä tekstitavoitteet siirrettiin työryhmiin. Liitto torjui TES-neuvotteluissa työantajan esitykset professorien opetuskaton poista-

7 7 loin, kun tällä tavalla pystytään lisäämään toisena vuonna professorin tutkimusmahdollisuuksia. Liitto edistää muutoinkin TES-perusteisia tutkimusmahdollisuuksia, kuten mahdollisuutta saada säännöllisesti toistuva tutkimuskausi. Tältä osin TES:iä tulee selventää. Muita työaikaa koskevia TES-muutoksia ei tarvita professorien osalta. Liitto torjuu kaikki sellaiset pyrkimykset, jotka voivat vaarantaa joustavan kokonaistyöaikajärjestelyn professorien osalta. Liitto pitää näitä seikkoja lähtökohtanaan mm. työaikatyöryhmässä. Liitto lähtee siitä, että työaikasopimuksen tarkoittama työsuunnitelma on mahdollisimman yksinkertainen ja joustava. Työsuunnitelman hyväksymiseen voivat osallistua vain asianomainen ja yksikön johto. Liiton näkemyksen mukaan tilanteessa, jossa ulkoinen rahoittaja vaatii työajan kohdentamista ja tehdystä projektinjohtamisesta ym. maksetaan erillistä korvausta, voidaan työajan kohdentamiseen suostua. Muissa tapauksissa työajan seurantaa ei tule tehdä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Työajan kohdentamisessa järjestelmän tulee olla mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Maan hallituksen rakenneuudistuspäätöksessä todetaan, että korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä. Liiton näkemyksen mukaan yliopistoissa ei voida lisätä opetustarjontaa ilman indeksikorotuksen selvästi ylittäviä resurssilisäyksiä. Myös mahdollinen koulutusvienti edellyttää lisäresursointia. Professorien työaikaa ei tule lisätä eikä siirtää työpanosta tutkimuksesta opetukseen. Liiton näkemyksen mukaan opetustarjontaa yliopistoissa on jo nykyisin aivan riittävästi ja ajallisesti oikein kohdennettuna opiskeluhalukkuuteen suhteutettuna. misesta ja lomaa vastaavan vapaan merkitsemisestä työsuunnitelmaan. Liitto korosti neuvotteluissa, että muiden opetushenkilöstöön kuuluvien taholta tulevat muutosesitykset työaikasopimukseen eivät saa vaikuttaa professoreihin. Liiton tekemän selvityksen mukaan 41 % professoreista tekee yli 50-tuntista työviikkoa. Liitto on yhdessä JUKOn kanssa esittänyt, että kaikissa yliopistoissa tehtäisiin työaikaselvitys, jossa kukin siihen osallistuva pitäisi yhden viikon ajan kirjaa työpanoksensa suuntautumisesta eri tehtäviin. Näin saataisiin keskiarvotietoja professoreiden työajasta ja työajan jakautumisesta Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Liitto edistää sitä, että professorit voivat työssään keskittyä tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Professorin työ kyselyllä kartoitetaan yliopisto- ja tutkimuslaitoskohtaista tietoa jäsenten työskentelyolosuhteista ja työnkuvasta. Kyselyssä suunnataan erilliset kysymykset taidealojen professoreiden työnkuvan selvittämiseksi. Vuoden 2012 jäsenkyselyn suurimpia stressitekijöitä professorin työssä ovat liiallinen työmäärä ja tutkimusajan puute. Kyselyn mukaan yliopistoissa on avustavaa henkilökuntaa liian vähän. Ongelmana on Liitto teki Professorin työ selvityksen yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Kyselyyn vastasi 48 % yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevistä liiton jäsenistä. Edellisen kyselyn lailla professorit ilmoittivat pitkän työuran tekemisen ja työssä pitkään jatkamisen edellytyksiksi akateemisen vapauden, tutkimusmahdollisuudet ja avustavan henkilöstön riittävän määrän. Taidealojen professorit nostivat esille riittävät edellytykset tehdä taiteellista työtä. Säätiöiden ja rahastojen Professoripooli on mahdollistanut jo 330 professorille apurahan

8 8 myös se, että avustava henkilökunta on etääntynyt professoreista fyysisesti ja hallinnollisesti. Avustavaa henkilökuntaa on siirretty palvelukeskuksiin ja keskushallintoon. Liiton keskeinen tavoite on saada avustavan henkilökunnan palvelut professorien saataville. Liitto kiinnittää Professorin työ kyselyssä erityistä huomiota professoreiden tutkimusmahdollisuuksien parantamiseen ja tukihenkilöstön riittävään määrään. Säätiöiden taholta on tullut lisämahdollisuus parantaa professorien tutkimusmahdollisuuksia. Liitto on neuvottelut säätiöiden kanssa. Säätiöt ovat perustaneet erityisen professoripoolin. Säätiöt myöntävät professorille apurahan vuoden mittaiseksi tutkimuskaudeksi. Apuraha mitoitetaan siten, että se vastaa noin puolta professorin nettopalkasta. Toisen puolen palkasta maksaa yliopisto. Järjestely on toiminut etupäässä myönteisesti. Poolin kautta on tähän mennessä 264 professoria saanut tutkimusjakson. Professoripooli on tiedottanut, että se järjestää vielä kaksi hakua. Sen jälkeen hanke päättyy. Poolin yhtenä alkuperäisenä tarkoituksena ol, ett j rjestel osaltaan kannusta s yliopistoja tulevaisuudessa itse järjestämään professoreiden tutkimusvapaiden rahoituksen. Tutkimuskausien järjestäminen professoreille on poolihankkeen päättymisen jälkeen yliopistojen vastuulla. Liitto vaikuttaa siihen, että yliopistot ottavat käyttöönsä professoreiden tutkimuskausijärjestelmän. Toimintavuoden aikana professorien tutkimuskausijärjestelmän etenemistä seurataan tarkkaan ja kerätään käytäntöjä yliopistoista. Jäsenkuntaa informoidaan asian etenemisestä. Yliopistojen työehtosopimus mahdollistaa opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajassa oleville opetuksesta ja hallintotyöstä vapaan tutkimusjakson työsuunnitelman puitteissa. TES:iä pyritään terävöittämään. Professorilla on tutkimustehtävä myös varsinaisen tutkimuskauden ulkopuolella. Usein tätä tehtävää haittaa se, ettei professorilla ole käytettävissään riittävästi tutkimusmäärärahoja. Tätä puutetta liitto pyrkii korjaamaan. Näyttää siltä, että yliopistouudistuksen myötä rahoituksen hankkiminen on korostunut professoreiden työnkuvassa. Asiaa selvitetään Professorin työ kyselyllä. Liitto seuraa professorien työhuoneiden järjestelyihin liittyviä asioita ja tuo tarvittaessa esiin liiton kannan, että professorilla tulee olla työn luonteen huomioon ottaen yhden hengen huone. Professoreiden työskentelyolosuhteisiin vaikutetaan mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja liiton osastotutkimuskauteen. Viimeinen hakukierros järjestetään vuoden 2015 alussa. Liitto on tiedottanut aktiivisesti hakukierroksista. Nyt yliopistojen odotetaan käynnistävän omat tutkimuskausijärjestelmänsä. Liitto on vaatinut eri yhteyksissä professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämistä, mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Professoreiden tutkimuskausijärjestelmät nostetaan esille myös liiton hallitusohjelmatavoitteissa, joista on keskusteltu opetusministeri Krista Kiurun ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa. Liiton osastoja on kehotettu toimimaan tutkimuskausijärjestelmien aikaansaamiseksi. Liitto on myös vaatinut, että taidealan professoreilla on mahdollisuus sisällyttää työsuunnitelmaansa taiteellista toimintaa. Taidealojen professorit ovat tuoneet esille sen, että heidän on vaikea sisällyttää työhönsä taiteellista työtä. Liiton yhdessä JUKOn kanssa esittämä tarkentava kirjaus TES:in tutkimuskaudesta ei ole edennyt. Lisäksi liitto on pitänyt esillä avustavan henkilöstön tärkeyttä, jotta professori voi keskittyä työssään tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Asia on nostettu esille rehtoreiden tapaamisissa, Acatiimin pääkirjoituksessa, liiton tiedotteessa ja blogissa. Aihe on herättänyt kiinnostusta julkisuudessa. Kuormittuneisuutta aiheuttaa työmäärän lisäksi työn pirstaloituminen ja keskeytykset. Myös rahoituksen hankkiminen aiheuttaa professoreille stressiä ja kuormitusta. Professorin työ kyselyn avulla liitto sai uutta tietoa professoreiden työskentelyolosuhteista. Kahden viimeisen vuoden aikana 79 % vastaajista on kokenut oman työnsä kannalta merkityksellisiä organisaation rakenteeseen tai toimintaan liittyviä muutoksia. Vastaajat nostivat esille myös puutteet työtiloissa ja työtilojen sisäilmaongelmat. Aiheista on keskusteltu yliopistojen johdon tapaamisissa ja tuotu esille, että professorilla tulisi olla oma työhuone.

9 9 jen kautta sekä pitämällä asiaa esillä eri yhteyksissä Verotus Liitto pyrkii yhdessä keskusjärjestö Akavan kanssa siihen, että verotuksen painopistettä siirretään ansiotulon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verotuksen kokonaistason on kuitenkin pysyttävä sellaisena, että ylimmän opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen taso ei vaarannu. Liiton jäsenkunnan kannalta on edullista, että tuloverotuksessa marginaaliverotusta lievennetään. Liitto vaikuttaa siihen, että emeritus/emeritaprofessoreita koskien ns. raippavero eli yli euron vuotuisille eläketuloille määrätty lisävero poistuu. Liitto antaa toimintavuoden aikana jäsenkunnalle verotusta koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa. Liitto on pyrkinyt vaikuttamaan verotukseen mm. Akavan kautta. Jäsenille on annettu veroneuvontaa Acatiimi-lehdessä ja vuosittain uudistettavassa Acatiimin verkkolehdessä. Lisäksi jäsenille on annettu henkilökohtaista veroneuvontaa. Vuoden aikana liittoon on tullut jäseniltä useita yhteydenottoja ns. raippaverosta. Liitto lähetti alkuvuonna Akavan puheenjohtajalle kirjeen, jossa se kannusti Akavaa sen pyrkimyksissä eläkeläisten lisäveron poistamiseksi. Verovähennysjärjestelmän tulee olla sellainen, että se kannustaa aikaisempaa enemmän lahjoituksiin yliopistoille ja tieteelle Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Kongressi- ja opintomatkat ovat kansainvälisessä tiedeyhteisössä välttämättömiä. Kaikista työmatkoista tulee saada täysimääräiset matkakustannusten korvaukset päivärahoineen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee varata tarkoitukseen riittävät määrärahat. Jäsenille on annettu neuvontaa kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton englanninkielisiä verkkosivuja on täydennetty. Yksi Acatiimin numero julkaistiin lähes kokonaan englannin kielellä, ja lisäksi jokaisessa numerossa on pääkirjoitus käännettynä ruotsin lisäksi englanniksi Immateriaalioikeudet Nykyinen lainsäädäntö merkitsee sitä, että keksinnöt jaetaan yliopistoissa avoimessa tutkimuksessa tehtyihin ja sopimustutkimuksessa tehtyihin. Jälkimmäisessä tapauksessa yliopisto voi ottaa keksintöoikeudet itselleen lainsäädännön perusteella. Vaikka tämä on ollut tietynlainen huononnus tutkijan asemassa, ei se kuitenkaan ole käytännössä muuttanut olennaisesti aikaisempaa käytäntöä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Liitto on yhdessä JUKOn kanssa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yliopistoissa tapahtuvat immateriaalioikeuksien siirrot olisivat siirtäjälle kohtuulliset.jäseniä on ohjeistettu asiassa. Keksintöoikeuksiin nähden ei ole tullut esiin ongelmia. Yhteiskunnassa ovat esillä pyrkimykset siihen, että työnantajalle tulisi lakisääteisesti entistä enemmän oikeuksia työntekijöiden tekemien teosten tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin. Liitto lähtee ehdottomasti siitä, että yliopistoissa tekijänoikeudet kuuluvat yliopistotutkijoille ja -opettajille. Tekijänoikeu-

10 10 det voidaan siirtää vain sopimusperusteisesti yksittäistapauksittain. Liitto vaikuttaa yhdessä JUKOn kanssa siihen, että yliopistoissa mahdollisesti tehtävät sopimusperusteiset oikeuksien siirrot ovat kohtuullisia professoreille Eläkkeet ja eroamisikä Professorit voivat jäädä joustavasti eläkkeelle vuoden iässä. Alemman ikärajan nostaminen on esillä. Professoreiden eroamisikä on 68 vuotta, mutta se voidaan sopia korkeammaksi. Yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka ovat syntyneet ennen , sovelletaan valtion eläkelakia. Tämä varmistetaan myös valtiolta yliopistoihin siirtyvien henkilöiden osalta. Muihin yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan työntekijän eläkelakia. Liitto antaa jäsenilleen eläkkeitä ja eroamisikää koskevaa neuvontaa. Useat yliopistot ovat todenneet, että eläkkeelle siirtyvä professori nähdään työyhteisössä voimavarana. Eläkkeelle jäävät professorit voivat sopimuksen mukaan osallistua tutkimukseen, opettaa, ohjata väitöskirjoja tai toimia muissa asiantuntijatehtävissä. Useimmiten yhteistyön jatkumisesta laaditaan kirjallinen sopimus. Liitto valmistelee mallin emeritus-/emeritaprofessorien ja yliopistojen välille tehtävästä sopimuksesta. Professorin työ kyselyn mukaan 45 % professoreista on halukkaita jatkamaan töissä yli 65-vuotiaana ja 30 % professoreista yli 67-vuotiaana. Noin kolmannes haluaisi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. 82 % professoreista haluaisi jatkaa joiltain osin tehtäviään emerituksena/emeritana. Toimintavuoden aikana on käyty eläkeuudistusneuvottelut keskusjärjestötasolla. Akava ei hyväksynyt eläkesopimusta liian suurten karttumaheikennysten johdosta. Professorien kannalta eläkeiän vähittäinen nouseminen 65 ikävuoteen ei ole erityisen huolestuttavaa. Sen sijaan eläkekarttuman pienentäminen vuodesta 2017 alkaen ja ns. superkarttuman poistaminen yli 63-vuotiailta vaikuttavat suuresti heikentävästi professorien eläketurvaan. Liitto on vastustanut tätä voimakkaasti. Eläkeuudistuksen lainsäädännöllinen valmistelu on täydessä käynnissä. Akava osallistuu siihen. Jäsenille on annettu eläkeneuvontaa Acatiimi-lehdessä, jäsenkirjeessä sekä henkilökohtaisesti. Liitto kokosi emeritus-/emeritasopimukseen tarvittavia asioita jäsenistön käyttöön. Eräissä yliopistoissa on kehotettu jäämään eläkkeelle sellaisia professoreita, joilla ei ole yliopiston näkemyksen mukaan tarpeeksi tuloksia. Liitto on tuominnut tämänkaltaisen painostuksen käytön. Asiaa on käsitelty mm. Acatiimi-lehden pääkirjoituksessa ja UNIFIlle lähetetyssä kirjeessä. 2 Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta 2.1 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osuus bruttokan- Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osuus oli TIN:n raportin mukaan vuonna ,75 % ja vuonna 2014 se tulee olemaan

11 11 santuotteesta on Suomessa laskemaan päin. Julkisen rahoitus ei ole kasvanut. Tämä on ollut epäkohta, joka on haitannut erityisesti perustutkimusta. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on päinvastainen ja siellä kasvatetaan panostusta tutkimukseen. Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan vaalikauden tki-menojen tavoitteena on kuitenkin 4 %:n bktosuus. Tutkimus- ja innovaationeuvosto esittää yliopistojen perusrahoituksen voimakasta lisäämistä. Tilastokeskuksen arvion mukaan t&kmenojen BKT-osuus on Suomessa 3,49 prosenttia vuonna Tavoitteiden ja todellisuuden välillä vallitsee siis ristiriita. Yliopistolaissa säädetään, että yliopistoille osoitettua määrärahaa korotetaan kustannustason nousua vastaavasti yliopistoindeksillä. Yliopistoindeksi toimikin vuoden 2011 osalta asianmukaisesti. Tuon jälkeen tuli heikennyksiä. Yliopistoindeksi jäädytettiin osittain vuodeksi 2012 ja kokonaan vuodeksi Vuoden 2014 osalta yliopistoindeksi palaa nostaen valtiolta tulevia määrärahoja 1,9 % verrattuna vuoteen Vuonna 2012 ja 2013 syntynyttä vajetta ei kuitenkaan korjata. Liitto vaikutti voimakkaasti yliopistoindeksin paluuseen. Tätä vaikuttamista jatketaan toimintavuonna eri keinoin, mm. julkisin kannanotoin, lausunnoin ja sidosryhmävaikuttamisin. Liitto korostaa erityisesti pitkäjänteiseen perustutkimukseen suunnattavien voimavarojen merkitystä yliopistoille ja koko tutkimustoiminnalle. Keskeinen liiton tavoite on, että yliopistoindeksiä ei leikata enää jatkossakaan. Yliopistojen rahoitusmalli on uudistettu vuosiksi Uudistusta jatketaan. Liitto seuraa rahoitusmallin vaikutusta. Liitto edistää edelleen sitä, että toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvää osuutta korotettaisiin ja vastaavasti muihin koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin perustuvaa rahoitusta vähennettäisiin. Valtioneuvoston tutkimuslaitoksia ja tutkimusrahoitusta koskevan periaatepäätöksen toteuttaminen merkitsisi, että tutkimusrahoitusta siirtyy yhä enemmän valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen strategisen ja kilpaillun rahoituksen piiriin. Tämä tapahtuu suurelta osin perusrahoituksen kustannuksella. Liitto pitää tällaista kehitystä kyseenalaisena. Suomessa opiskelijoiden ja yliopisto-opettajien lukumääräsuhde on kansainvälisesti katsoen huono: noin 20 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden, joillakin tieteenaloilla vieläkin huonompi. Opetuksen ja oppimisen 3,13 % BKT:stä. Liitto on tuonut esille, että sen tulisi olla 4 %. Liitto valmisteli yhdessä TTL:n kanssa seuraavaa hallitusohjelmaa koskevat tavoitteensa. Tavoitteissa korostetaan, että yliopistoille tulee taata ennustettava, pitkäjänteinen rahoitus. Perustutkimuksen osuutta tutkimuksen rahoituksessa on vahvistettava eikä julkisen rahoituksen kilpailtua osuutta saa enää kasvattaa suhteessa perusrahoitukseen. Tavoitteita on jaettu laajasti ja niistä on keskusteltu mm. sivistysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston edustajien kanssa. Samoin on keskusteltu niistä opetus- ja viestintäministerin kanssa. Tavoitteet on saatettu mm. liiton verkkosivuille ja julkaistu Acatiimissä. Liitto korostaa hallitusohjelmatavoitteissaan, että yliopistoindeksin säilyttäminen on välttämätöntä. Hallituksen budjettiesityksen mukaan yliopistoindeksi puolitetaan vuonna Toinen puoli maksetaan vuonna 2015 erillisrahalla, joka ei kuitenkaan ole pysyvää. Liitto vetosi yliopistoindeksin puolesta antamalla asiasta tiedotteen yhdessä Suomen yliopistot UNIFI:n ja Tieteentekijöiden liiton kanssa. Lisäksi asiasta on keskusteltu opetusministerin ja sivistysvaliokunnan kanssa. Liitto on seurannut yliopistojen rahoitusmallin vaikutusta ja antanut OKM:lle lausuntoja yliopistojen rahoitusmallista. Liitto on esittänyt, että kandipalautteen lisäksi myös akateemisen henkilöstön palaute tulisi ottaa huomioon. Liitto on antanut vuoden aikana lausuntonsa sekä OKM:lle että eduskunnan sivistysvaliokunnalle tutkimusrahoituksen uudistamisesta, mm. strategisen tutkimusneuvoston perustamisesta. Liiton näkökulmia on tuotu esille Suomen Akatemian johdon tapaamisissa ja opetusministerin tapaamisissa. Liiton puheenjohtaja on ollut alustamassa aiheesta Tutkijoiden ja kansaedustajien seurassa (Tutkas). Opiskelija/opettaja-lukumääräsuhde on ollut esillä sidosryhmätapaamisissa. Lukumääräsuhteessa ei ole tapahtunut muutosta. YT-menettelyt yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ovat lisänneet epävarmuutta työsuh-

12 12 laadun parantaminen entisestään edellyttää lukumääräsuhteen parantamista. Tämä voi tapahtua vain voimavaralisäyksellä. Ministeriö on tilastoissaan laskenut opetushenkilökuntaan sellaisiakin henkilöitä, joiden tehtäväkuvaan ei sisälly paljon opetusta, ja tämän vuoksi tilastot näyttävät paremmilta kuin todellisuus. Sanaa duaalimalli ei mainita hallitusohjelmassa eikä koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Asiaa lähestytään yliopistoja ammattikorkeakoulututkintojen erilaisilla tavoitteilla ja sisällöillä. Yliopistojen tehtävissä korostetaan tieteellistä tutkimusta ja ammattikorkeakoulujen tehtävisteen säilymisestä. Eräässä yliopistoissa YTmenettelyn piiriin kuuluvia tarkasteltiin jopa professorin tutkimusryhmän tasolla. Liitto on vahvasti kritisoinut sitä, että irtisanomisia on perusteltu sisäisen tilinpidon mukaisilla yksikkökohtaisilla alijäämillä, kun koko yliopiston tilinpäätös on ylijäämäinen. Liitto on pitänyt esillä myös sitä, että lomauttaminen ei sovellu professorin työhön. Liiton toimisto ja luottamusmiehet ovat eri tavoin auttaneet ja neuvoneet irtisanottuja professoreita. Yliopistojen YT-menettelyitä on käsitelty luottamusmiespäivillä, osastojen tapaamisissa ja yliopistojen johdon tapaamisissa. Eri yhteyksissä on korostettu akateemisen henkilöstön asemaa ja merkitystä. Uutena jäsenetuna tarjottiin toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta irtisanotuille uudelleensijoittumispalveluita. Yhteistyökumppanina toimii HRM Partners Oy. 2.2 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Uusi yliopistolaki tuli voimaan Toimintavuoden aikana liitto seuraa edelleen tarkasti yliopistouudistuksesta ja yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä johtuvia muutoksia ja osallistuu aktiivisesti arviointiprosessiin. Liitto lähtee siitä, että jatkossakin kaikissa yliopistoissa tehdään tutkimusta sekä annetaan tutkimukseen pohjautuvaa opetusta ja tutkijankoulutusta. Vaikka yliopistouudistuksessa korostetaan yliopistojen profiloitumismahdollisuutta, tutkintojen tulee olla tasoltaan samantasoisia eri yliopistoissa. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on esillä toimintavuonna. Liitto lähtee siitä, että rakenteellinen kehittäminen koskee ensisijaisesti ammattikorkeakouluja. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen on lähdettävä yliopistojen omasta intressistä. Rakenteita muutettaessa mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön. Yliopistojen painoaloista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomian piiriin. Professoreiden tulee voida osallistua yliopistojen profilointityöhön. Liitto on antanut kannanottoja, lausuntoja ja tiedotteita useista tiede- ja koulutuspoliittisista esityksistä, mm. yliopistojen perusrahoituksen riittävyydestä, Akatemialain muuttamisesta, EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuista ja korkeakoulupaikkojen lisäämisestä. Liitto on tiedottanut kannanotoistaan jäsenistölle ja yliopistoille. Liitto on muistuttanut eduskuntaa ja opetusministeriä siitä, että yliopistolain vaikutuksia tulee arvioida viimeistään vuonna Liitto on tuonut esille, että yliopistojen toiminnan tulisi olla läpinäkyvämpää, mm. toiminnan tunnuslukujen raportoinnista tulisi säätää yliopistolaissa. OKM päätti siirtää 50 miljoonaa euroa yliopistojen perusrahoituksesta Suomen Akatemian kautta jaettavaksi. Rahoitus on tarkoitettu tutkimuksen profilointiin. Profiloinnin on perustuttava yliopiston omiin strategisiin valintoihin. Liitto tiedotti asiasta eri tavoin osastoja ja jäseniä korostaen, että professoreiden tulee olla mukana yliopistojen tutkimuksen profiloinnissa. OKM:n korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä on esittänyt kaksivuotisten korkeakouludiplomien käyttöönottoa. Liitto vastusti em. lyhyttutkintojen käyttöönot-

13 13 sä työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta. Liitto tuo esiin, että näitä lähtökohtia pidetään oikeina. Valtioneuvoston periaatepäätös merkitsee suuria muutoksia valtion tutkimuslaitoksia koskien. Liitto seuraa tarkkaan tilanteen kehittymistä ja edellyttää, että tutkimuslaitosten rakenteellisessa kehittämisessä otetaan huomioon niissä työskentelevän henkilökunnan asiantuntemus. Pitkäjänteinen tutkimus tulee turvata. Henkilöstön, erityisesti tutkimus- ja opetushenkilöstön, asema turvataan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä. Mikäli rakenteellisen kehittämisen seurauksena tai muista syistä professoreita kuitenkin irtisanotaan, lomautetaan tai heidän palvelussuhteensa ehtoja muutoin huononnetaan, liitto tukee voimakkaasti toimenpiteiden kohteiksi joutuneita jäseniään. toa. Näyttäisi siltä, etteivät lyhyttutkinnot tule yliopistoihin. Ammattikorkeakouluissa ne ovat kokeiltavina. Pääministerin johtamassa Tutkimus- ja innovaationeuvoston raportissa tuodaan esiin vaihtoehtoina korkeakoulujen duaalimalli ja erillisistä korkeakoulusektoreista luopuminen. Liiton kannanotoissa, mm. hallitusohjelmatavoitteissa, esitetään duaalimallin säilyttämistä. Tampereella selvitetään kolmen korkeakoulun, Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun, yhdistymistä. Liitto ja sen Tampereen osastot ovat olleet aktiivisesti keskusteluissa. Useat valtion tutkimuslaitokset ovat joutuneet karsimaan toimintojaan kuluvan vuoden aikana. Syynä ovat mm. valtion tuottavuusohjelma ja tutkimuslaitosuudistus, jossa rahoitusta siirretään sektorilaitoksilta valtioneuvoston kanslian ja Suomen Akatemian käyttöön strategisia tutkimuksia ja selvityksiä varten. Lisäksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksen rahoitusta leikataan. Useissa tutkimuslaitoksissa on käyty kuluvan vuoden aikana YTneuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. JUKO on antanut koulutusta sekä valtion että yliopistojen luottamusmiehille YTmenettelyistä. 2.3 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Professorit ovat ainoa henkilöstöryhmä, joka on mainittu yliopistolaissa. Yliopistolain säännökset koskevat yhtäläisesti professoreita julkisoikeudellisissa yliopistoissa ja säätiöyliopistoissa. Professorien valintamenettelystä säädetään yliopistolaissa. Lähtökohtaisesti rehtori valitsee professorin. Valinta suoritetaan hakumenettelyn tai (tietyin edellytyksin) kutsumismenettelyn perusteella. Asiantuntijamenettely on yliopistolain mukaan pakollinen, jos valinta tapahtuu yli kahdeksi vuodeksi. Lakiin kirjattua asiantuntijamenettelyä ei tule keventää. Myös professorin sijaisilta vaaditaan professorin kelpoisuutta. Liitto seuraa tilannetta ja tuo esille sen, että mikäli palkattavalla henkilöllä ei ole professorin kelpoisuutta, hänet Liitto on seurannut professoreiden rekrytointikäytäntöjä ja tarvittaessa puuttunut epäkohtiin. Huolestuttava kehitys yliopistoissa on muutaman vuoden ajan ollut, että erityisesti kokoaikaisten professorien lukumäärä on pienentynyt. Liiton käsityksen mukaan professoreiden lukumäärää tulisi lisätä maltillisesti. Suomen Akatemian raporttiin Tieteen tila 2014 sisältyy melko laaja katsaus professorien rekrytoinnista. Raportti sisältää tältä osin selviä heikkouksia, joita Akatemia ei ole pystynyt korjaamaan liiton huomautuksista huolimatta. Erityisesti professorirekrytointien

14 14 tulee palkata muulla kuin professorin nimikkeellä. Lakiin ei sisälly oikeusturvakeinoja professorin valintaan liittyen; tosin jääviyssäännökset koskevat valintamenettelyä. Professorien kelpoisuusvaatimuksista säädetään yliopistokohtaisissa johtosäännöissä. Professorikunnan aseman ja arvostuksen säilyminen ja vahvistaminen on keskeinen liiton tavoite. Liiton selkeä lähtökohta on, että professorit valitaan pääsääntöisesti pysyviin työsuhteisiin. Määräaikainen professorin valinta on aina perusteltava huolella. Liitto seuraa aktiivisesti professoreiden rekrytointikäytäntöjen muotoutumista yliopistoissa mm. rehtoreiden tapaamisissa ja luottamusmiesjärjestelmän kautta sekä määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Liitto myös antaa jäsenilleen neuvontaa. Mikäli osoittautuu, että professoreita valitaan perusteettomasti määräaikaisiin työsuhteisiin, liitto puuttuu asiaan. Tenure track -järjestelmissä on otettu uudelleen käyttöön apulaisprofessorin nimike. Liitto seuraa edelleen, ettei professorinimikettä tai professorijohdannaista nimikettä esiinny yliopistojen lisäksi minkään muun oppilaitoksen henkilöstössä tai ettei sitä käytetä muutoin asiattomissa yhteyksissä. Johdannaisnimikkeiden käyttö tulee liiton näkemyksen mukaan harkita tarkkaan. Liitto myös seuraa osa-aikaisten professuurien määrän kehitystä. Eräissä yliopistoissa on otettu käyttöön professor of practice -nimike. Liitto lähtee siitä, että myös tähän järjestelmään kuuluvilla ovat professorien lakisääteiset tehtävät ja heidän valinnassaan noudatetaan vertaisarviointia. Yliopistouudistuksen jälkeen useissa yliopistoissa on käyty YT-neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. Liitto valvoo YT-neuvotteluissa professoreiden etuja sekä tukee mahdollisia irtisanottuja jäseniään. 2.4 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edistää edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. lukumäärää vuosina kuvataan liian suureksi, koska samaan tehtävään on voitu nimittää kaksi tai useampia kertoja. Määräaikaisten professuurien määrä on pysynyt entisellä tasollaan ollen vuonna % kaikista professoreista. Liiton määräaikaistyöryhmä on käsitellyt määräaikaisuuksien perusteita professoreiden kohdalla. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ennen kaikkea Taideyliopistossa. Liitto on tuonut eri yhteydessä esille, että määräaikaiset työsuhteet eivät mahdollista alan pitkäjänteistä kehittämistä. Liiton toimisto ja luottamusmiehet ovat auttaneet ja neuvoneet eri tavoin jäseniä, joiden määräaikaisuuksia on ketjutettu eikä yliopisto ole tarjonnut enää uutta työsuhdetta. Professor of practice -nimikkeen käyttö on levinnyt useisiin yliopistoihin. Näistä professuureista on keskusteltu asianomaisten yliopistojen johdon kanssa. Tenure track -järjestelmä on aikaansaanut epäselvyyttä siitä, kuka on professori esim. yliopistolain tarkoittamassa mielessä. Liitto on jo aikaisemmin linjannut, että yliopistolain tarkoittamassa mielessä professoreita ovat vain professori-nimikkeellä olevat. Tämän lisäksi professoreita ovat yliopistolain tarkoittamassa mielessä akatemiaprofessorit ja tutkimusprofessorit. Tenure track - järjestelmissä olevat ovat yliopistolain tarkoittamia professoreita siinä vaiheessa kun he ovat professori-nimikkeellä (full professor). Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että professorin kelpoisuus on arvioitu vertaisarvioinnein. Liitto on tuonut linjauksensa esille mm. Unifille ja, rehtoreille. Liiton edustaja on mukana tutkijanuraa selvittelevässä työryhmässä. Liitto täsmensi suositusta professorinimikkeen käytöstä mm. professorin arvonimen osalta. Monissa yliopistoissa on otettu käyttöön tenure track - järjestelmä eli Suomessa uudenlainen urapolku erityisesti professuurien osalta. Järjestelmät vaihtelevat

15 15 jonkin verran yliopistoittain. Järjestelmän olennainen sisältö on kuitenkin se, että uran edetessä suunnitelmien mukaisesti henkilö päätyy professoriksi. Järjestelmään kuuluu professorijohdannaisia nimikkeitä, mm. apulaisprofessori. Se ei vastaa Suomessa aikaisemmin ollutta apulaisprofessoria eikä se myöskään ole yliopistolaissa tarkoitettu professuurinimike. Toimintavuoden aikana järjestelmän kehittämistä seurataan tarkasti, koska mm. pitkäaikaiset määräaikaiset tehtävät urapolulla saattavat muodostua oikeudellisiksi ongelmiksi. Työsopimuslain mukaan työsuhde on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto katsoo myös, että uuden urapolkujärjestelmän käyttöönotto ei saa asettaa tieteellisellä uralla olevia eriarvoisiin asemiin. Professorin tenure track -järjestelmään valitut ovat liittoon jäsenkelpoisia urapolun toiseksi viimeiseen vaiheeseen ehtineinä. Nimike on tällöin yleensä apulaisprofessori (associate professor). Yliopistolain mukaan professorit muodostavat yliopistojen hallinnossa oman ryhmänsä. Professoreita koskevat lakisäännökset ovat kaikkien yliopistojen osalta samanlaiset. Eri yliopistoissa professorikuntaan kuulumista ei kuitenkaan sovelleta yhdenmukaisesti. Ongelmia tuottaa erityisesti apulaisprofessorin (associate professor) oikeusasema. Liiton käsityksen mukaan tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemasta tulisi vallita Suomen yliopistoissa suunnitteen samanlainen käsitys. Liitto on esittänyt OKM:lle ja UNIFI:lle työryhmän perustamista selvittämään tenure track - järjestelmässä olevien oikeusasemaa sekä laatimaan siitä yliopistoille suosituksen. OKM:n mukaan liiton esittämät oikeudelliset näkökulmat tullaan huomioimaan Koulutus- ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaisen tutkijan- ja opettajanurapolkujen arvioinnin yhteydessä. Työryhmän tulee ottaa huomioon liitin esittämät näkökohdat. 2.5 Professoreiden asema Yliopistouudistus on merkinnyt yliopistojen itsehallinnon laajentamista, mm. omaa taloutta, omaa vastuuta, itsenäisen oikeushenkilön asemaa sekä aikaisempaa laajempaa sisäistä organisointivaltaa. Yksittäisille professoreille tämä on saattanut merkitä vaikuttamismahdollisuuksien kaventumista. Professoriliitto korostaa voimakkaasti eri yhteyksissä professorien merkitystä yliopistojen strategisessa päätöksenteossa. Liitto lähtee siitä, että professorit edustavat yliopistoissa niiden varsinaisen toiminnan kannalta korkeinta ja arvostetuinta asiantuntemusta. Professorien aseman tulee näkyä riittävästi yliopistojen eri toiminnoissa. Yliopiston päättämät tutkimuksen painoalat ja muu Professorin työ kyselyyn vastanneista professoreista 71 % toimii esimies- tai johtotehtävissä. Silti vaikutusmahdollisuuksissa organisaation tasolla on puutteita. Vastaajat, jotka ilmoittivat olevansa yliopistonsa hallituksen jäseniä, arvioivat vaikutusmahdollisuutensa myönteisimmin. Hallintoelinjäsenyys ei kuitenkaan aina ollut yhteydessä parempiin vaikutusmahdollisuuksiin: muun muassa yliopistokollegion, akateemisen neuvoston tai laitosneuvoston jäsenet eivät kokeneet vaikutusmahdollisuuksiaan yhtään sen paremmiksi kuin ne, jotka eivät näihin kuulu. Kyselyn tulosten valossa organisaation ylin johto ei edelleenkään ole aina riittä-

16 16 profilointi eivät saa merkitä uhkaa tutkimuksen vapaudelle. Liitto edellyttää sitä, että yliopistojen johto käy säännöllistä keskustelua professorikuntansa kanssa eri muodoin. Professoriliiton paikallisosastot edustavat jäsenkuntaa yliopistotasolla, ja ne ovat avainasemassa neuvoteltaessa professorikuntaa koskevista asioista. Liitto tapaa yliopistojen johtoa. Liitto ajaa myös johtamistehtävissä toimivien jäsentensä taloudellisia ja muita etuja. Johtamistehtävien hoitaminen vaihtelee eri yliopistoissa sen suhteen, ovatko tehtävät päätoimisia vai sivutoimisia. Professorit muodostavat yliopistojen monijäsenisissä elimissä oman ryhmänsä. Liiton näkemyksen mukaan apulaisprofessorin nimikkeellä olevat eivät kuulu professorien ryhmään. Liiton näkemyksen mukaan professoreilla tulisi olla edustus myös säätiöyliopistojen hallituksessa. Liiton jäsenkyselystä käy ilmi, että suurin osa professoreista toimii jonkintyyppisissä johtotehtävissä. Liitto edistää akateemisten johtajien johtamispalkkioiden sekä täydentävän rahoituksen johtamispalkkioiden kehittämistä. vän kiinnostunut professorien mielipiteistä. Liitto on korostanut monessa yhteydessä professorien erityisasemaa ja merkitystä yliopistoille. Asiaa on käsitelty mm. mediassa, jäsenkirjeissä, blogissa ja yliopistojohdon tapaamisissa. Liiton osastoja on rohkaistu pitämään säännöllisesti yhteyttä yliopistonsa johtoon. Osastojen sivuille on kirjattu hyviä käytäntöjä liiton osaston ja yliopiston johdon vuoropuhelun lisäämiseksi. Liiton johto on yhdessä ao. osaston johdon kanssa tavannut yliopistojen johtoa yhteistyön merkeissä. Tapaamisissa on pidetty tärkeänä professorien ja yliopiston johdon kiinteää vuorovaikutusta. Professorin työ kyselyn tulokset tuovat esille sen, että johtaminen kuormittaa. Liitto on pitänyt esillä, että akateemisille johtajille tulee maksaa riittävää korvausta vastuullisesta työstään. Liitto korostaa professoreiden asemaa ja merkitystä yliopistojen ja tutkimuslaitosten johtajina. Professorit hallitsevat alansa substanssin. Tämä luo mainiot edellytykset professorien erilaisiin johtotehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Menestyksellinen johtaminen edellyttää johtamistyön resursointia (mm. avustava henkilöstö, talouden seurantajärjestelmät, hallinnon tuki). Myös sopivan sisältöisten ja mittaisten johtamiskoulutusjaksojen tarjonta on tärkeätä. Liitto korostaa eri yhteyksissä professorien johtajuuden merkitystä. 3 Sisäinen järjestötoiminta 3.1 Liiton organisaatio Toimintavuoden aikana kokoontuu liiton varsinainen kokous. Liiton kokous pidetään aikaisintaan lokakuussa ja viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Toimintavuoden valtuusto on valittu vuosiksi Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Liiton kokous pidettiin Kokouksessa mm. valittiin liiton valtuusto vuosiksi Valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Aulangolla. Kokousta edelsi liiton ja TTL:n yhteinen kevätseminaari Vähemmän on enemmän? Syyskokous pidetään

17 17 Liiton hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa toimintavuonna. Hallitus asettaa työvaliokunnan sekä tarvittaessa muita työryhmiä. Liitossa toimii 15 rekisteröimätöntä osastoa. Hallitus kokoontuu 11 kertaa tämän vuoden aikana. Elokuun seminaarissa suunniteltiin vuoden 2015 toimintaa. Joulukuun seminaarissa käsitellään yliopistojen rakenteellista kehittämistä ja Suomen Akatemian Tieteen tila selvitystä. Liiton hallitus on nimennyt työvaliokunnan, sijoitustoimikunnan, viestintäryhmän, määräaikaistyöryhmän ja vaalitoimikunnan. 3.2 Jäsenistö Mahdollisimman korkea järjestäytymisaste on professorien ammattikunnan etujen mukaista. Hallitus seuraa jäsenmäärän kehittymistä kuukausittain. Uusille professoreille tuodaan esille liiton jäsenkriteerit ja jäseneksi liittymisen edut. Toimintavuoden aikana järjestetään jäsenrekrytointikampanja. Osastoilla on merkittävä rooli uusien professoreiden kutsumisessa professorikuntaan sekä professoreiden yhteisöllisyyden kasvattamisessa. Osastot lähettävät liiton toimistoon säännöllisesti tiedot uusista professoreista, ja liiton toimisto lähettää kyseisille henkilöille sekä sähköisesti että postitse tietoa liitosta. Osastojen toimihenkilöitä kannustetaan tekemään henkilökohtainen yhteydenotto uusiin professoreihin. Uusilta jäseniltä selvitetään heidän motiivejaan liittyä liittoon ja odotuksiaan liiton toimintaa kohtaan. Liittoon liittymättömiltä professoreilta tiedustellaan syitä siihen, miksi he eivät ole liittyneet Professoriliittoon. Jäsenille tiedotetaan liiton jäsenpalveluista ja -eduista. Keväällä järjestetään kaikille jäsenille tarkoitettu tapahtuma ja syksyllä jäsenille ja sidosryhmille tarkoitettu 45-vuotissyysseminaari. Yhteisillä tilaisuuksilla tuetaan professoreiden ammatti-identiteettiä ja kollegiaalisuutta. Järjestäytymisen tärkeys on ollut monin eri tavoin esillä liiton toiminnassa. Hallitus on keskustellut aktiivisesti järjestäytymisestä ja seurannut jokaisessa kokouksessaan jäsenmäärän kehitystä. Asiaa on pidetty esillä osastojen toimihenkilöiden päivissä. Osastot ovat huolehtineet jäsenrekrytoinnista vaihtelevissa määrin. Osastoilta on edelleen pyydetty säännöllisesti tieto uusista professoreista. Heille lähetettiin liiton toimistosta sähköinen tervehdys ja liiton infopaketti. Keväällä järjestettiin ns. suosittelukampanja, jossa liiton jäseniä pyydettiin suosittelemaan liiton jäsenyyttä professoreille, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Sekä uusi jäsen että suosittelija saivat lahjakortin Lippupisteeseen. Vuoden aikana jatkettiin yliopistokeskuskierrosta niissä työskentelevien professoreiden rekrytoimiseksi. Tilaisuuksiin kutsuttiin sekä jäsenet että ei-jäsenet. Yliopistokeskuksissa työskentelevät jäsenet pitivät tärkeänä sitä, että liitto pitää entistä vahvemmin yhteyttä keskuksiin. Englanninkielisten professoreiden rekrytoimisen helpottamiseksi osastojen sivustolle lisättiin englanninkielinen teksti järjestäytymisen tärkeydestä. Tällä hetkellä liitolla on 43 englanninkielistä jäsentä. Tekniikan Akateemisten kanssa uudistettu kaksoisjärjestäytymissopimus tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Uusille jäsenille lähetetyn kyselyn perusteella he odottavat liitolta ennen kaikkea yliopisto- ja tiedepolitiikkaan vaikuttamista sekä ajantasaista, professoreita koskevaa tietoa. Liitto lähetti oman kyselyn niille professoreil-

18 18 le, jotka eivät liittyneet liittoon, sekä LUT:n ja TTY:n ei-jäsenille. Tärkeimmiksi syiksi he ilmoittivat tyytyväisyyden nykyisen liittonsa toimintaan, liiton jäsenmaksun suuruuden, professuurin määräaikaisuuden ja sen, että asia on vain jäänyt hoitamatta. 3.3 Liiton osastot Toimintaansa varten liitto jakautuu yliopistokohtaisiin osastoihin. Tutkimuslaitosprofessoreilla on yksi valtakunnallinen osasto. Yliopistokohtaisilla osastoilla on merkittävä rooli paikallistason edunvalvojina. Professorien palkkaedunvalvonnan suhteen on tärkeää, että professoriedustajat osallistuvat yliopistojen arviointiryhmien toimintaan. Toimintavuoden aikana erityisiä haasteita ovat tulospalkkausjärjestelmien ja täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden seuranta, professoreiden aseman vahvistaminen yliopistoissa ja jäsenrekrytointi. Liitto varaa osastoille toimintaa varten riittävät taloudelliset mahdollisuudet. Osastot pidetään ajan tasalla liiton toimielimissä ja toimistossa esillä olevista tärkeistä ajankohtaisista asioista. Osastojen toimintaa varten kootaan suuntaviivat, mm. hyviä toimintakäytänteitä, liiton uusien verkkosivujen osastosivuille. Liiton puheenjohtaja ja toimihenkilöt käyvät osastojen tilaisuuksissa mahdollisimman paljon. Liitolla on 14 yliopistokohtaista osastoa ja valtakunnallinen osasto tutkimuslaitoksissa työskenteleville jäsenille. Osastoilla on ollut toimintaan tarvittavat varat. Liiton luottamusjohto, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö ovat käyneet osastojen tilaisuuksissa. Alkukesästä järjestettiin paikallistoiminnan kehittämisseminaari, jossa käsiteltiin Professorin työ kyselyn tuloksia, tulospalkkausta ja jäsenrekrytointia. Syksyllä järjestettiin osastojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille seminaari. Seminaari järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille kohdistetun syysseminaarin yhteydessä Helsingissä. Puheenjohtajien seminaarissa käsiteltiin mm. yliopistojen tilinpäätöstietoja, tulospalkkausselvitystä ja jäsenten odotuksia liitolta. Liitto järjestää osastojen edustajille paikallistoiminnan kehittämisseminaarin ja osastojen puheenjohtajille neuvottelupäivät. 3.4 Luottamusmiestoiminta Paikallistason neuvottelutoimintaa hoidetaan suurelta osin luottamusmiesjärjestelmän ja yhteistoimintamenettelyn pohjalta. On tärkeää, että professorit osallistuvat mahdollisimman suuressa määrin luottamusmies- ja yhteistoimintamenettelyyn. Jokaisessa yliopistossa tulee olla vähintään yksi professoriluottamusmies. Neuvoteltaessa erityisesti professoreita koskevista asioista tulee neuvotteluissa olla mukana professori. Luottamusmieskoulutus järjestetään pääsääntöisesti JUKOn ja VAKAVAn kautta. Sen lisäksi professoriluottamusmiehet kutsutaan liiton järjestämiin koulutuksiin. Professori-luottamusmiehiä aktivoidaan osallistumaan Professoreista 32 toimii luottamusmiehenä tai varaluottamusmiehenä. Oulun yliopistossa ei ole professori-luottamusmiestä. Yliopistojen YT-menettelyt ovat työllistäneet ko. yliopistojen luottamusmiehiä. Professori-luottamusmiehet osallistuvat JU- KOn ja Vakavan järjestämiin koulutuksiin edelleen vain vähäisessä määrin.

19 19 luottamusmieskoulutuksiin. 3.5 Jäsenpalvelut Liitto on varautunut tukemaan jäseniään taloudellisesti työmarkkinoiden mahdollisessa konfliktitilanteessa. Liitto ajaa jäsenkunnan etuja palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa. Liiton jäsenet voivat halutessaan saada työttömyysvakuutuksen liittymällä Opettajien työttömyyskassan jäseneksi; jäsenyys on ilmainen liiton tarjoama jäsenetu. Lisäksi liitto on ottanut kaikille jäsenilleen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen, joka antaa turvaa jäsenen työ- tai virkasuhteeseen. Liitto on kustantanut jäsenilleen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen sekä matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Lisäksi jäsenet voivat itse liittyä liiton neuvottelemiin ryhmäetuvakuutuksiin. Liitto antaa jäsenilleen neuvontaa erilaisissa palvelussuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Jäsenet saavat liiton toimistosta juridista neuvontaa myös vero- ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Paikallistasolla liiton luottamushenkilöt ja JUKOn luottamusmiehet ovat jäsenten käytettävissä. Liitolla on edelleen sopimus Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy:n kanssa jäsenten puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu on liiton jäsenille ilmainen. Jäsenetuna liiton jäsenet saavat edelleen Acatiimilehden ja Tiede-lehden. Lisäksi liiton jäsenille lähetetään palkkakyselystä tehty raportti ja Professorimatrikkeli. Halukkailla on mahdollisuus saada liiton kalenteri ja professori.fi-sähköpostilaatikko jäsenetuna. Suomalaisen kirjakaupan Helsingin myymälä antaa Professoriliiton jäsenille 10 % alennuksen muista kuin oppikirjoista. Lisäksi Akavan kautta on mahdollista saada muita jäsenetuja, kuten lomapalveluita ja erilaisia alennuksia. Liiton jäsenille on tiedotettu jäseneduista verkkosivuilla, jäsenkirjeissä ja Tiedelehdessä jäsenille kohdistetussa lisäkannessa. Jäsenetujen ohella lisäkannessa kerrottiin siitä, millä kaikella tavoin liitto vaikuttaa yliopisto- ja tiedepolitiikkaan. Suurin osa liiton työssäkäyvistä jäsenistä kuuluu Opettajien työttömyyskassaan. Vakuutusyhtiön tekemien jäsenyystarkistuksien perusteella voidaan sanoa, että jäsenet ovat ottaneet matka- ja tapaturmavakuutukset käyttöönsä. Jäsenille järjestettiin keväällä Kansallisteatterissa avec-tilaisuus. Tilaisuus onnistui erinomaisesti. Lokakuussa järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille syysseminaari aiheena Tiedossa on tulevaisuus. Seminaari oli onnistunut, ja samalla juhlistettiin liiton 45 vuoden toimintaa. Liiton sähköpostilaatikoita on luotu yli 400. Jäsenille on tiedotettu PHT:n (Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) tarjoamista palveluista ja akavalaisten yhteisen jäsenedut.fisivuston jäseneduista. Uutena jäsenetuna Liitto tarjoaa henkilöstövähennysten vuoksi vakituisesta työsuhteesta irtisanottaville HelpDesk-ohjelman, josta saa tukea työnhakuun. Yhteistyökumppanina palvelussa toimii HRM Partners Oy. Toistaiseksi palvelusta ei ole käytössä palautetta. Vuoden aikana järjestetään kaksi jäsentilaisuutta, joista toiseen kutsutaan myös sidosryhmiä. Jäsenille tiedotetaan aktiivisesti liiton jäsenpalveluista ja -eduista. 3.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito Työrauhavelvoite on voimassa koko toimintavuoden ja pitkälti sen jälkeenkin. Järjestövalmiutta kehitetään ja ylläpidetään tämän mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Yliopistosektorin lakkotoimikunta kokoontui säännöllisesti, vaikka neuvottelutkin käytiin työrauhan aikana. Valtion sektorilla järjestettiin keväällä lakkoharjoitus. Yliopistojen lakkoharjoitus oli syksyllä.

20 20 4 Ulkoinen järjestötoiminta 4.1 Keskusjärjestö Akava Professoriliitto pyrkii kehittämään toimintaansa yhteistyössä Akavan kanssa. Tämän vuoksi on edullista, että liiton edustus Akavan toimielimissä säilyy ja vahvistuu. Liiton tavoitteena on, että osallistumismahdollisuus Akavan hallitukseen säilyy. Liitto näkee tarkoitusperiensä kannalta edulliseksi, että Akavan itsenäisyys ja vaikutusvalta yhteiskunnassa korostuu. Tämä ei sulje pois keskusjärjestö Akavan tarkoituksenmukaista yhteistyötä muiden järjestöjen ja tahojen kanssa. Akava on säilytettävä korkeasti koulutettujen henkilöiden keskusjärjestönä, jonka keskeisenä periaatteena on koulutuksen ja korkeasti koulutettujen aseman korostaminen joka suhteessa. Liitto kuuluu Akavaan ja toiminut Akavassa aktiivisesti. Liiton toiminnanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan hallituksessa. Järjestöpäällikkö on toiminut järjestötoimikunnassa ja viestintäpäällikkö Akavalainenlehden toimitusneuvostossa Liitolla on kaksoisjärjestäytymissopimus 15 akavalaisen järjestön kanssa. Sopimukset käytiin vuoden mittaan läpi, ja Suomen Farmasialiiton kanssa tehty sopimus päivitettiin. Tekniikan akateemisten kanssa on sovittu sopimuksen uudistamisesta. 4.2 Neuvottelujärjestö Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry toimii akavalaisten järjestöjen yhteenliittymänä julkisella alalla. Liitto pyrkii kehittämään edunvalvontatoimintaansa JUKOssa yhteistyössä VAKAVAn kanssa. On välttämätöntä, että liiton edustus JUKOn toimielimissä, erityisesti yliopistoneuvottelukunnassa, on riittävä. Tavoite on, että liiton edustaja kuuluu JUKOn yliopistosektorin neuvotteluryhmään. JUKOa tulee kehittää niin, että eri neuvottelusektorien itsenäinen asema turvataan jatkossa. Liitto seuraa tarkasti JUKOn toimintaa yliopistojen työehtosopimuksen soveltamisessa. Liitto kuuluu JUKOon Vakavan välityksellä. Toiminnanjohtaja JUKOn hallituksessa varajäsenenä. Toiminnanjohtaja on toiminut yliopistoneuvottelukunnan varapuheenjohtajana ja järjestöpäällikkö varajäsenenä. 4.3 VAKAVA VAKAVA on keskisuurten ja pienten akavalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka toimii vaaliliittona, informaatiokanavana, vaikuttajana Akavan sisällä sekä koulutusorganisaationa. VAKAVAsta on myös taloudellista hyötyä liitolle. Liitto kuuluu JUKOon VAKAVAn välityksellä, ja näin ollen VAKAVA maksaa JUKOn perusmaksun liittojen sijaan. Kokemukset VAKAVAsta ovat olleet etupäässä myönteisiä. Toimintavuoden aikana osallistutaan aktiivisesti VAKAVAn toimintaan ja kehittämiseen. Liitto on osallistunut aktiivisesti Vakavan toimintaan. Toiminnanjohtaja on ollut hallituksen jäsen ja järjestöpäällikkö varajäsen. Toiminnanjohtaja on ollut Vakavan yliopistoryhmässä ja järjestöpäällikkö jäsen sekä yliopistoryhmässä että Vakavan valtionryhmään. Järjestöpäällikkö on ollut Vakavan koulutusryhmän puheenjohtaja.

Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1

Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 EDUNVALVONTA 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt solmivat 30.8.2013 työllisyys-

Lisätiedot

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015. Liite 7/1

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015. Liite 7/1 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015 Liite 7/1 2 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN 4 1 Edunvalvonta 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

Lisätiedot

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016 2 Professoriliiton vuoden 2016 toiminta PAINOPISTEET: 1. Vaikuttamistoiminta Liitto toimii aktiivisesti yliopistojen ja tutkimusten voimavarojen turvaamiseksi,

Lisätiedot

Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen

Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen Vuosikertomus 2014 1 Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 4 2.3 Valtion tutkimuslaitosten

Lisätiedot

TOIMINNAN PAINOPISTEET...

TOIMINNAN PAINOPISTEET... Vuosikertomus 2015 1 2 Sisällys 1. TOIMINNAN PAINOPISTEET... 4 2. EDUNVALVONTA... 5 2.1 VOIMASSA OLEVAT TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSET... 5 2.2 YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ... 5 2.3 VALTION TUTKIMUSLAITOSTEN

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013 Sisältö 1 TOIMINNAN PAINOPISTEET... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3. Valtion

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

VES: 322151. 1 Soveltamisala

VES: 322151. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 322151 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen Geologian

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012 Sisältö 1 TOIMINNAN YLEISKUVA... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3 Yliopistoja

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Professoriliitto sivistysvaliokunnan kuultavana 12.1.2011 E 98/2010 vp komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2012 työnantajaselvitys PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI toukokuu 2013 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...5

Lisätiedot

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin.

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin. 1 Sopimuksen perusteet Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 26 päivänä helmikuuta 2009 Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011 1 TOIMINNAN YLEISKUVA... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3 Yliopistoja koskeva

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Työehtosopimus yliopistoissa

Työehtosopimus yliopistoissa Työehtosopimus yliopistoissa Voimassa 1.3.2010 29.2.2012 Voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011, jos vuoden 2011 palkankorotuksista ei päästä sopimukseen. Tämän jälkeen jatkuu vuoden kerrallaan, ellei

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Patentti- ja rekisterihallituksessa. Sopimus on tehty 19 päivänä huhtikuuta 2005 Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Julkisalan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan työministeriön, Työvoimaopiston ja työvoimatoimistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön.

Sopimusta sovelletaan työministeriön, Työvoimaopiston ja työvoimatoimistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön. 340151 01 101-111 (työvoimatoimistot) 02 102-114 (Työministeriö ja Työvoimaopisto) Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta työministeriössä, Työvoimaopistossa ja työvoimatoimistoissa

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Tässä sopimuksessa virastolla tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriötä sekä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaa kumpaakin erikseen.

Tässä sopimuksessa virastolla tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriötä sekä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaa kumpaakin erikseen. Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Sopimus on tehty 11 päivänä huhtikuuta 2005 maa- ja metsätalousministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

VES 299151, PL:01, PR:101-109 VES 299751, PL:01-05, PR:101-504

VES 299151, PL:01, PR:101-109 VES 299751, PL:01-05, PR:101-504 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO VES 299151, PL:01, PR:101-109 VES 299751, PL:01-05, PR:101-504 Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 29. päivänä

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Työehtosopimus verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä

Työehtosopimus verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä 281805 Työehtosopimus verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä Verohallitus sekä Verohallinnon atk-henkilöt VERO-ATK ry ovat tehneet 20 päivänä joulukuuta 2005 työehtosopimuksen verohallinnon

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin 1 päivänä lokakuuta 2008

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

TES: 325002 PL: 01 Liite 1

TES: 325002 PL: 01 Liite 1 TES: 325002 PL: 01 Liite 1 MEKin palkkausjärjestelmäliite 1 Määräysten soveltamisala Määräyksiä sovelletaan Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) niihin kotimaassa työskenteleviin työsopimussuhteisiin toimihenkilöihin,

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä. valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön

Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä. valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön osalta. Sopimus on tehty 17. päivänä kesäkuuta 2011

Lisätiedot

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 JOHDANNOKSI Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen oikeudellinen asema uudistetaan tavoitteena kaikkien yliopistojen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

Liitekohtaiset muutokset

Liitekohtaiset muutokset Liitekohtaiset muutokset Yleissivistävät oppilaitokset Vapaa sivistystyö - Siirretään määrävuosilisien osuutta peruspalkkaan niin, että kaikkien opettajaryhmien (kuukausipalkkaiset) peruspalkat korottuvat

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan Tekesiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsopimussuhteiseen

Sopimusta sovelletaan Tekesiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsopimussuhteiseen Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkkausjärjestelmästä Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksessa (jäljempänä Tekes). Sopimus on tehty 28 päivänä

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2013 työnantajaselvitys PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI HUHTIkuu 2014 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. AINEISTON KUVAUS...6 2. TYÖNANTAJASELVITYS...7

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. VES 280351 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ovat tehneet 15. helmikuuta tarkentavan virkaehtosopimuksen valtion palkkausjärjestelmän käytöstä

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsuhteiseen henkilöstöön.

Sopimusta sovelletaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsuhteiseen henkilöstöön. 1 Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä MTT:n

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VES 280151 PL 01 Valtiovarainministeriö sekä AKAVA JS ry., Palkansaajajärjestö Pardia ry. sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry. ovat tehneet 12 päivänä marraskuuta 2003 tarkentavan virkaehtosopimuksen

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

Tämä sopimus voidaan kirjallisesti irtisanoa viimeistään 31.1.2011 päättymään 28.2.2011. 2 Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi 1.2.

Tämä sopimus voidaan kirjallisesti irtisanoa viimeistään 31.1.2011 päättymään 28.2.2011. 2 Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi 1.2. 1 (5) KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010 2011 (TS-10) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen voimassaoloaika Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2010 31.12.2011.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot