Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1

Transkriptio

1 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 EDUNVALVONTA 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sopimuksen taustalla oli syvä huoli maan taloudellisesta tilanteesta. Keskusjärjestösopimuksena perusteella on hyväksytty yliopistojen ja valtion kollektiivisopimukset ajalle Sopimukset on keskusjärjestön toimesta mennessä irtisanottavissa päättymään Liiton käsityksen mukaan irtisanominen ei ole poissuljettua. Mikäli keskusjärjestösopimus irtisanotaan, lähtökohtana on, että myös yliopistosopimus irtisanotaan mennessä, jolleivat erityiset tekijät anna aihetta muuhun. Sopimusten voimassaoloaikana vallitsee työrauha. Sopimusten perusteella tulevat palkankorotukset ovat pieniä. Yliopistojen keskeiset ns. tekstikysymykset on siirretty työryhmiin. Keskusjärjestösopimuksen perusteella on solmittu yliopistojen TES ajalle Tänä aikana vallitsee työrauha solmittu TES on määrittänyt yliopistojen neuvottelutoimintaa, joka ei ole ollut erityisen vilkasta. Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa vastaavan ajanjakson Yhteiskuntasopimus ja pakkolait Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ja pakkolainsäädännöstä ovat leimanneet voimakkaasti työmarkkinakenttää keväästä alkaen. Liitto on tukenut Akavaa näissä neuvotteluissa. Liitto ei kuitenkaan osallistunut mielenosoitukseen Liitto informoi jäsenkirjeessä jäseniään menettelystään. 1.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä Yliopistojen palkkausjärjestelmä (YPJ) perustuu keväällä 2010 tehtyyn työehtosopimukseen (TES), joka vastaa sisällöltään suurelta osin OPM:n tasolla solmittua sopimusta. YPJ koostuu neljästä eri osasta: 1) vaativuusosa, 2) suoriutumisosa, 3) vaativuuslisä ja 4) suorituskorotus. Lisäksi ovat vielä ns. takuupalkkasäännökset. Liitto seuraa aktiivisesti YPJ:n soveltamista. Liitto pyrkii varmistamaan professoreiden palkkatason ja kokonaispalkkasumman vahvistumisen. Palkkauksen tulee muodostua aidosti työn vaativuudesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta. Järjestelmän tulee ottaa huomioon professorin koko työnkuva. YPJ:tä voidaan kehittää tältä pohjalta. Yliopistojen solmitun työehtosopimuksen perusteella toimii palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä, joka tarkastelee mm. palkkausjärjestelmän toimivuutta yleensä ja vaativuustasokartan toimivuutta ja Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ on koostunut neljästä osasta: 1) vaativuusosa, 2) henkilökohtaisen suoriutumisen osa, 3) vaativuuslisä ja 4) suoriutumiskorotus. Näistä vaativuusosa on vaikuttanut professorien palkkoihin vajaat 80 %, suoriutumisosa noin 20 % sekä vaativuuslisä ja suoriutumiskorotus molemmat noin yhden prosentin verran. YPJ:hin kuuluva takuupalkka ei enää ole vaikuttanut professoreiden palkkoihin. Aalto-yliopistossa on käytössä oma palkkausjärjestelmänsä. Aallossa professorien palkkakehitys on ollut vuodesta 2012 vuoteen 2014 keskimäärästä parempaa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei ole perustettu. Liitto on osallistunut TES:ssä sovitun palkkausjärjestelmätyöryhmän työskentelyyn. Työryhmän työ ei ole paljoa edennyt. Sivista teki alkukesällä melko radikaalin esityksen YPJ:n muuttamiseksi. Esitys merkitsisi kokonaispalkkaan siirtymistä, arviointiryhmien lakkauttamista, oikeusturvan vähenemistä ja työantajan

2 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 2 toteutunutta ansiokehitystä. Vaikka työryhmän työ vuonna 2014 ei ole edistynytkään, liitto osallistuu aktiivisesti työryhmän toimintaa erityisesti opetusja tutkimushenkilöstön osalta. Liitto rohkaisee yliopistoja käyttämään professorien osalta pätevyyteen perustuvia, mahdollisimman korkeita vaativuustasoja ja henkilökohtaisen suoriutumisen tasoja. Tämä koskee myös professorin rekrytointitilannetta. Vaativuustasojen hinnat ja muut YPJ:n osat ovat ainoastaan minimejä, jotka voidaan ylittää mm. henkilökohtaisilla sopimuksilla. Minimin ylittämisestä on hyvä esimerkki myös Itä-Suomen yliopiston (ISY) päätös erityiskorotuksesta professorien osalta vuoden 2013 alusta. ISY:n päätöksen taustalla olivat liiton palkkaselvitykset. Aalto-yliopistossa on käytössä suurta osaa opetusja tutkimushenkilöstöä, mm. professoreita koskeva oma, yliopistojen YPJ:stä osittain poikkeava palkkausjärjestelmä, josta voidaan kuitenkin siirtyä YPJ:n piiriin henkilön omasta ilmoituksesta. Aaltoyliopiston palkkausjärjestelmä perustuu paikalliseen, yliopistokohtaiseen sopimukseen, jonka yliopistojen keskustason TES on mahdollistanut. Liitto seuraa tarkasti Aaltoyliopiston palkkausjärjestelmän toimivuutta. Tarvittaessa Aalto-yliopiston paikallista palkkausjärjestelmää koskeva sopimus voidaan irtisanoa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei tule perustaa. direktiovallan lisäämistä palkkauksen määrittelyssä. Lisärahoitusta ei olisi luvassa. JUKO ja liitto ovat suhtautuneet Sivistan esitykseen pidättyväisesti. Varsinaisia neuvotteluja esityksestä ei ole vielä käyty. JUKO ja liitot valmistelevat vastaesitystä. Toimintavuoden aikana liitossa on käyty keskusteluja nykyisen palkkausjärjestelmän toimivuudesta professoreiden työhön. Keskustelua jatketaan. Liitto on osallistunut myös työaikatyöryhmän työskentelyyn. JUKO on esittänyt työaikasopimukseen kolmenlaisia muutoksia: 1) tutkimusmahdollisuuksien lisäämistä, 2) tuntikattojen selventämistä ja 3) lomaa vastaavan vapaan mahdollisuutta lähinnä palvelusuhteen päättyessä. Toimintavuonna liitto tarkastelee entistä määrätietoisemmin yliopistojen nykyisen palkkausjärjestelmän soveltuvuutta professoreihin. Toimintavuoden aikana kehitetään ajatuksia professorien entistä itsenäisemmästä ja muista henkilöstöryhmistä eriytyneemmästä palkkausjärjestelmästä. 1.3 Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Valtion palkkausjärjestelmissä kuukausipalkka määräytyy pääasiassa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaisesti. Tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia varten on olemassa virastokohtaiset arviointijärjestelmät, joten palkkausjärjestelmät eroavat tutkimuslaitoksissa toisistaan. Ne perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Käytännössä jokaisella virastolla on oma palkkausjärjestelmänsä, joiden pääelementit muistuttavat YPJ:n osia. Liitto on osallistunut valtion järjestelmien kehittämiseen lähinnä Vakavan valtionryhmän kautta.

3 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset solmitun sopimuksen perusteella sopimuskausi jatkuu koko toimintavuoden. Toimintavuoden aikainen neuvottelutoiminta tapahtuu työrauhavelvoitteen voimassa ollessa. Sopimuksen perusteella lukien tulee kaikille 0,4 %:n yleiskorotus. Yleiskorotus viedään vaativuustasojen hintoihin, jolloin korotuksen heijastusvaikutukset siirtyvät YPJ:n muihin osiin. Uuden sopimuksen perusteella on asetettu palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän lisäksi muita työryhmiä: työaikatyöryhmä, yhteistoimintaja työsuojelun yhteistyöryhmä sekä tilastoyhteistyöryhmä. Neuvottelutoimintaa harjoitetaan pääasiassa näiden työryhmien toimesta. Liitto osallistuu tarpeen mukaan työryhmien toimintaan. Erityisen tärkeänä liitto pitää osallistumistaan työaikatyöryhmän opetus- ja tutkimushenkilöstön alatyöryhmään. Liitto osallistuu tarvittaessa myös jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaiseen toimintaan solmitun sopimuksen mukaan maksettiin 0,4 %:n yleiskorotus, joka vietiin vaativuustasoihin. Sieltä korotus heijastuu muihin YPJ:n osiin. Keskusjärjestöt sopivat kesäkuussa vuotta 2016 koskevista korotuksista. Korotus on ns. sekalinja eli joko 16 euroa/kk tai vähintään 0,43 %:ia. Keskusjärjestösopimus edellytti vielä alakohtaista sopimusta. Yliopistojen osalta neuvottelut olivat hankalat erityisesti euromääräisen korotuksen soveltamisessa, vaikka korotuserä on hyvin vaatimaton. Takarajan lähestyessä päästiin korotuksista sopimukseen. Kaikki professorit tulevat saamaan ,43 %:n yleiskorotuksen Liitto lähtee siitä, että sillä on riittävä edustus yliopistojen TES- ja muissa neuvotteluissa. 1.5 Valtion neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Valtiolla tulee lukien samanlainen korotus kuin yliopistoissa. Liitto osallistuu valtion neuvottelutoimintaan tarpeen mukaan. Tutkimuslaitosuudistuksen myötä MTT:stä, Metlasta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta perustetussa Luonnonvarakeskuksessa neuvoteltiin uudesta palkkausjärjestelmästä. Neuvottelut junnasivat pitkään paikoillaan. Liitto on vaikuttanut Vakavan valtioryhmässä siihen, että henkilöstön asema fuusioitavien tutkimuslaitosten osalta varmistetaan mm. yhteisen palkkausjärjestelmän kehittämisessä. Palkkausjärjestelmien kehittämistä on vaikeuttanut rahan puute. Valtiolla saatiin neuvottelutulos työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisun toteuttamisesta. Tehtäväkohtaisia palkanosia korotetaan alkaen 0,43 prosenttia kuukaudessa.

4 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Tulospalkkaus Työterveyslaitoksen osalta saatiin neuvottelutulos työehtosopimusmuutoksista. Sopimuksen soveltamispiiriä laajennettiin koskemaan tutkimusprofessoreita ja teemajohtajia. Työllisyysja kasvusopimuksen pohjalta tehty toisen jakson palkkaratkaisu tehtiin syyskuussa perustettu VTT Oy sai oman sopimuksen, ja työnantaja järjestäytyi Palvelutyönantajiin. Yliopistojen osalta tulospalkkausta voidaan maksaa työehtosopimuksen ulkopuolella tulostavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä. Näin on tehty monessa yliopistoissa. Eräissä yliopistoissa tulospalkkausta kutsutaan kannustinpalkkaukseksi tai bonuspalkkaukseksi. Vuonna 2014 liitto teki laajan selvityksen yliopistojen tulospalkkausjärjestelmistä ja - käytännöistä. Selvityksen tuloksia hyödynnetään toimintavuonna. Vaikka kaikki tulospalkkauksen kriteerit eivät sovellu yliopistoihin, voidaan tulospalkkausjärjestelmää kehittää valikoiden myös yliopistoissa edellyttäen, että tähän osoitetaan erillisrahoitusta. Tulospalkkauksella tulee olla asianomaisen yliopiston professorien tuki. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa maksettaessa tulospalkkausta. Tulospalkkausjärjestelmiä kehitettäessä professorien erityisasema yliopistojen ja tutkimuslaitosten vastuuhenkilöstöryhmänä tulee näkyä riittävästi. Liitto selvitti vuoden 2015 jäsenkyselyssä sitä, missä määrin ja minkä suuruisia tulospalkkioita jäsenistölle on maksettu. Asiasta on vasta alustavia tuloksia. Vuoden 2014 tulospalkkausselvityksen tuloksia on hyödynnetty edunvalvonnassa. Liiton näkemyksen mukaan professorien palkkauksen muodostumisen tulee olla selkeä ja ennalta asetettuihin kriteereihin perustuva. Professoreilla tulee olla tieto siitä, mitkä tekijät vaikuttava YPJ-palkkaan ja mitkä puolestaan vaikuttavat tulospalkkioihin. Kriteereiden tulee olla sellaisia, joihin professori voi omalla työllään vaikuttaa ja niiden tulee huomioida tieteenalojen erityispiirteet ja professorin moninainen työnkuva. On tärkeää tiedostaa, onko järjestelmän tarkoitus ohjata toimintaa vai onko tarkoitus tunnistaa ja huomioida jälkikäteen poikkeukselliset suoriutumiset. Yliopistojen tulee tarkastella, miten järjestelmät vaikuttavat asetettuihin tavoitteisiin. Mikäli yliopistossa otetaan käyttöön tulospalkkiojärjestelmä, siihen tulee osoittaa erillisrahoitus. Tulospalkkiot eivät saa korvata yliopistojen palkkausjärjestelmää. Tulospalkkiojärjestelmällä tulee olla ko. yliopiston professoreiden tuki ja professoreiden tulee päästä vaikuttamaan tulospalkkiojärjestelmään ja sen kehittämiseen. Lisäksi järjestelmän vaikutuksia professoreiden työssäjaksamiseen ja työyhteisön ilmapiiriin tulee seurata säännöllisesti. 1.7 Johtamispalkkiot Yliopistoissa on erilaisia akateemisia johtamistehtäviä, joita hoitaa useimmiten professori. Akateemisen johtajan palkkiot käsittävät runsaat 2 % professoreiden koko palkkasummasta (vertailussa mukana myös sellaiset professorit, jotka eivät saa po. palkkiota.) Akateemisen johtajan Akateemisten johtajien palkkiota saavien osuus on laskenut jonkin verran. Palkkion keskiarvo on kuitenkin kasvanut, joten palkkioiden kokonaismäärä on ollut suunnilleen aikaisemman mukainen vuoteen 2014 kohdistuvan selvityksen

5 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 5 palkkioita maksetaan 22 %:lle professoreista ja palkkioiden suuruudet ovat keskimääräisesti runsaat 600 euroa/kk. Akateemisten johtajien palkkiot muodostavat palkkion saajien kokonaisansioista runsas 8 %. mukaan. Liitto on eri yhteyksissä korostanut palkkioiden merkitystä. Aikaisemmin johtamispalkkioista oli määrätty melko yksityiskohtaisesti virkaehtosopimuksella. Nykyisessä TES:sä todetaan yliopiston maksavan akateemisille johtajilleen päätöksensä mukaisesti johtamispalkkioita. Määräysten niukkuus aiheuttaa erityisiä tarpeita akateemisen johtajan palkkion seurantaan. Yliopistolain korostaessa esimiesten vastuuta liitto lähtee siitä, että tämän tulee näkyä akateemisten johtajien palkkioissa korottavana tekijänä. Liitto teki vuonna 2012 yliopistolle esityksensä akateemisten johtajien palkkioiden korottamisesta. Toimintavuoden aikana palkkioiden käyttöönottoa ja tasoa kehitetään. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa sovellettaessa akateemisten johtajien palkkioita. 1.8 Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot TES:n mukaan yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkkioita. Vuonna 2011 liitto uudisti esityksensä yliopistoille täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Liitto suosittaa yliopistoille, että 1) palkkiota maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta ja siihen perustuvan hankkeen johtamisesta ja asiantuntijatyöstä, 2) palkkion perusteeksi lasketaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio maksetaan täydentävän rahoituksen euromäärän mukaan porrastaen, lähtökohtaisesti vuosittain. Täydentävän rahoituksen palkkioiden vaikutus professorien kokonaisansioihin on pienentynyt jonkin verran vuoden 2014 selvityksen mukaan. Liitto on korostanut, että palkkioista tulisi voida neuvotella yliopistoissa. Johtamispalkkiota voidaan maksaa harkinnan mukaan merkittävissä hankkeissa, joihin ei liity täydentävää rahoitusta. Toimintavuoden aikana seurataan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden kehitystä sekä edistetään palkkioiden maksamista. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa sovellettaessa järjestelmää. 1.9 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorien asiantuntijalausunnoista maksettavissa palkkioissa tulee ottaa huomioon Vuoden 2015 jäsenkyselyssä on selvitetty palkkioiden suuruutta ja palkkioiden saajien osuutta. Tulokset ovat vielä alustavia.

6 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 6 entistä paremmin niihin käytetty työaika sekä tehtävien vaativuus. Palkkioita tulee korottaa. Liiton hallitus on viimeksi vahvistanut palkkiosuosituksen työsuhteen ulkopuolisia asiantuntijatehtäviä varten. Jäseniin kohdistuvalla tiedottamisella liitto pyrkii korostamaan sitä, että jokainen liiton jäsen noudattaa palkkiosuositusta ulkopuolisista asiantuntijatehtävistä sopiessaan. Liiton palkkiosuositus sisältyy liiton kalenteriin ja on saatettu myös liiton verkkosivuille. Yksittäisiä jäseniä ja myös tilaisuuksien järjestäjiä on neuvottu asiantuntijapalkkioita koskien Professorikunnan palkkakehitys Professorit tekevät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vaativinta työtä. Liiton tavoitteena on ollut saada professorien palkkoihin selkeä tasokorotus. Palkkakehitys yliopistojen kesken vaihtelee. Keskimääräistä huonompia professoripalkkoja maksavia yliopistoja kehotetaan parantamaan professorien palkkausta. Tämä tapahtuu eri keinoin, mm. liiton ja yliopistojen johdon tapaamisissa ja pitämällä esillä liiton palkkaselvityksiä. Liitto pyrkii siihen, että asioista sovitaan mahdollisimman pitkälle kollektiivisesti ja keskitetysti. Toimintavuoden aikana ei oteta käyttöön uusia yliopistokohtaisia työehtosopimuksiin perustuvia palkkausjärjestelmiä. Professorien omaa palkkausjärjestelmää selvitetään kuitenkin edellä sanotun mukaisesti. Professorit voivat tehdä myös henkilökohtaisia työsopimuksia, jossa sovitaan palkkausjärjestelmää korkeammasta henkilökohtaisesta palkasta. Liitto ohjeistaa asiassa yliopistoja ja jäseniään. Valtio ei ole kilpailukykyinen työnantaja kilpailtaessa asiantuntija- ja johtajatason työntekijöistä. Tutkimuslaitokset maksavat professoreille keskimäärin alempaa palkkaa kuin yliopistot. Tutkimuslaitosprofessoreilla oli vuonna 2013 runsas 5 %:a pienempi palkka kuin professoreilla yliopistoissa. Korkeakoulutettujen henkilöiden palkkakehitystä pyritään kehittämään JUKOn kautta. Toimintavuoden aikana jatketaan professorien palkkakehityksen seurantaa sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa. Tämä tapahtuu aikaisempaan tapaan työantajaselvityksillä ja jäsenkyselyllä. Liiton palkkaselvitysten tulokset otetaan huomioon edunvalvonnassa. Kyselyn tulokset saatetaan jäsenkunnan tietoon ja Liitto julkaisee palkkaselvityksen vuosittain ja se lähetetään jäsenistölle, työnantajille ja sidosryhmille. Selvitys löytyy myös liiton verkkosivuilta. Sekä yliopistosektorilla että valtion sektorilla palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 prosenttia. Korotus meni vaativuusosaan ja heijastui sieltä muihin palkkausjärjestelmän osiin. Liiton palkkaselvitykset vuotta 2015 koskien ovat kesken. Vuotta 2014 koskevan selvityksen mukaan professorien palkkakehitys on ollut vaatimatonta. Tämä on johtunut matalista sopimuskorotuksista ja siitä, että uusien professorien osalta sekä vaatitaso ja erityisesti henki-taso on ollut aikaisempaa matalampi. Liitto on kiinnittänyt tähän epäkohtaan huomiota. Myös muilla yliopistojen henkilöstöryhmillä on ollut vaatimatonta palkkakehitystä. Liiton palkkaselvitykset kuvaavat professorien palkkakehitystä. Professorien palkat ovat olleet keskeinen aihe yliopistojen johdon ja liiton johdon tapaamisissa sekä muissa sidosryhmätapaamisissa. Yliopistojen johdon tapaamisissa on käyty keskustelu ko. yliopiston vaati-tasojen käytöstä kiinnittäen erityistä huomiota tasojen 7 ja 11 käyttöön. Lisäksi tapaamisissa on kiinnitetty huomiota naisten palkkatasoon ja tulospalkkauskäytäntöihin. Liiton osastoja on rohkaistu tarkastelemaan yliopiston johdon kanssa professoreiden palkkakehitystä. Palkkaselvityksen tekeminen jäsenkyselynä ja työantajaselvityksenä vuoden 2015 osalta etenee suunnitelmien mukaan. Selvitysten julkaiseminen siirtyy vuoteen 2016.

7 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 7 julkisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja miesten palkkaerojen syihin Professoreiden työaika Liitto edellyttää, että yliopiston professoreihin sovelletaan edelleen opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta, jonka mukaan vuosittainen työsuunnitelman mukainen kokonaistyöaika on 1600 tuntia. Kokonaistyöaikajärjestelystä seuraa, että professori vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Professorien enimmäisopetusmäärä (140 tuntia kontaktiopetusta) voidaan ylittää vain professorin suostumuksella. Suostumus voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun tällä tavalla pystytään lisäämään toisena vuonna professorin tutkimusmahdollisuuksia. Liitto edistää muutoinkin TES-perusteisia tutkimusmahdollisuuksia, kuten mahdollisuutta saada säännöllisesti toistuva tutkimuskausi. Tältä osin TES:iä tulee selventää. Muita työaikaa koskevia TES-muutoksia ei tarvita professorien osalta. Liitto torjuu kaikki sellaiset pyrkimykset, jotka voivat vaarantaa joustavan kokonaistyöaikajärjestelyn professorien osalta. Liitto pitää näitä seikkoja lähtökohtanaan mm. työaikatyöryhmässä. Liitto lähtee siitä, että työaikasopimuksen tarkoittama työsuunnitelma on mahdollisimman yksinkertainen ja joustava. Työsuunnitelman hyväksymiseen voivat osallistua vain asianomainen ja yksikön johto. Liiton näkemyksen mukaan tilanteessa, jossa ulkoinen rahoittaja vaatii työajan kohdentamista ja tehdystä projektinjohtamisesta ym. maksetaan erillistä korvausta, voidaan työajan kohdentamiseen suostua. Muissa tapauksissa työajan seurantaa ei tule tehdä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Työajan kohdentamisessa järjestelmän tulee olla mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Liitto on edelleen pitänyt esillä, että professoreiden työaikaa ei tule seurata. Liitto on lähtenyt siitä, että opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta ei tarvitse muuttaa professorien osalta muuten kuin siten, että siinä olisi tiukempi ohjaus tutkimusmahdollisuuksiin. Tätä neuvottelutavoitetta ei saavutettu. Liitto on suhtautunut kielteisesti pyrkimyksiin professorien opetustuntikaton poistamiseksi. Liitto korosti eri yhteyksissä, että muiden opetushenkilöstöön kuuluvien taholta tulevat muutosesitykset työaikasopimukseen eivät saa vaikuttaa professoreihin. Liiton tekemän selvityksen mukaan 41 % professoreista tekee yli 50-tuntista työviikkoa. Liitto on yhdessä JUKOn kanssa esittänyt, että kaikissa yliopistoissa tehtäisiin työaikaselvitys, jossa kukin siihen osallistuva pitäisi yhden viikon ajan kirjaa työpanoksensa suuntautumisesta eri tehtäviin. Näin saataisiin keskiarvotietoja professoreiden työajasta ja työajan jakautumisesta. Esitys ei edennyt yleisesti. Jyväskylässä on kuitenkin tehty tällainen selvitys, mutta sitä ei ole julkaistu. Liitto on korostanut eri yhteyksissä, mm. lausunnoissa OKM:lle ja eduskunnalle, että opetustarjonnan lisääminen, varsinkin kesäaikana, ei ole mahdollista laskevan voimavarakehityksen kanssa samanaikaisesti. Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön työajankäyttöä selvittänyt tutkimus tehtiin viimeksi kymmenen vuota sitten Tilastokeskuksen toimesta. Selvityksessä jokainen piti yhden viikon ajan kirjaa työaikansa kohdentumisesta. Liitto pyrkii siihen, että toimintavuonna käynnistetään vastaavanlainen uusi selvitys.

8 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 8 Maan hallituksen rakenneuudistuspäätöksessä todetaan, että korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä. Liiton näkemyksen mukaan yliopistoissa ei voida lisätä opetustarjontaa ilman indeksikorotuksen selvästi ylittäviä resurssilisäyksiä. Myös mahdollinen koulutusvienti edellyttää lisäresursointia. Professorien työaikaa ei tule lisätä eikä siirtää työpanosta tutkimuksesta opetukseen. Liiton näkemyksen mukaan opetustarjontaa yliopistoissa on jo nykyisin aivan riittävästi ja ajallisesti oikein kohdennettuna opiskeluhalukkuuteen suhteutettuna Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Liitto edistää sitä, että professorit voivat työssään keskittyä tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Vuoden aikana hyödynnetään yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tehdyn Professorin työ selvityksen tuloksia. Kysely tehtiin toukokuussa Professorin työ -kyselyyn vastanneiden mukaan professorin työntekoa haittaavat kiire ja tiukat aikarajat. Työtä on liikaa ja erilaiset keskeytykset haittaavat keskittymistä. Hallintotyö on lisääntynyt kyselyiden, raportoinnin ja seurannan muodossa. Näiden seurauksena erilaiset rutiinitehtävät ovat lisääntyneet professorin työssä. Yliopistojen professorit kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa keskittyä tutkimuksen tekemiseen. Säätiöiden professoripooli on mahdollistanut useille professoreille mahdollisuuden vuoden mittaiseen tutkimuskauteen. Professoripooli kuitenkin lakkaa vuoden 2015 aikana ja tutkimuskausien järjestäminen professoreille on tämän jälkeen yliopistojen vastuulla. Liitto vaikuttaa siihen, että yliopistot ottavat käyttöönsä professoreiden tutkimuskausijärjestelmän. Yliopistojen työehtosopimus mahdollistaa opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajassa oleville opetuksesta ja hallintotyöstä vapaan tutkimusjakson työsuunnitelman puitteissa. TES:iä pyritään terävöittämään. Liitto piti esillä professoreiden työskentelyolosuhteita mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja liiton osastojen kautta. Liitto nosti esille ennen kaikkea professoreiden tutkimusmahdollisuudet / mahdollisuus taiteelliseen toimintaan ja tukipalveluiden tärkeyden. Liitto vaati eri yhteyksissä professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämistä, mm. hallitusohjelmatavoitteissa, yliopistojen johdon tapaamisissa, puoluetapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Hallitusohjelmatavoitteita levitettiin laajasti vaalien alla ja jälkeen. Liitto toi yliopistoille esille sen, että Professoripoolin lakatessa yliopistojen tulee ottaa käyttöönsä tutkimuskausijärjestelmät. Tästä on nähtävissä joissakin yliopistoissa vähäisiä merkkejä. Asia on otettu esiin myös Suomen Akatemian johdon kanssa ajatuksella, että sieltä käsin voitaisiin vaikuttaa professorien tutkimusmahdollisuuksien parantamiseen. Yliopistojen TES-neuvotteluihin liittyen liitto on korostanut tutkimusmahdollisuuksia kokevan kohdan terävöittämistä. Avustava henkilö on vähentynyt lähityöyhteisöstä ja näin etääntynyt professoreista fyysisesti ja hallinnollisesti palvelukeskuksiin ja keskushallintoon. Liiton keskeinen tavoite on saada tukipalvelut professorien saataville.

9 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 9 Professoreiden työskentelyolosuhteisiin vaikutetaan mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja liiton osastojen kautta sekä pitämällä asiaa esillä eri yhteyksissä. Liiton osastot ja luottamusmiehet käyttävät Professorin työ kyselyn työnantajakohtaisia tietoja paikallisessa edunvalvonnassaan Verotus Liitto pyrkii yhdessä keskusjärjestö Akavan kanssa siihen, että verotuksen painopistettä siirretään ansiotulon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verotuksen kokonaistason on kuitenkin pysyttävä sellaisena, että ylimmän opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen taso ei vaarannu. Liiton jäsenkunnan kannalta on edullista, että tuloverotuksessa marginaaliverotusta lievennetään. Liitto vaikuttaa siihen, että emeritus- /emeritaprofessoreita koskien ns. raippavero eli yli euron vuotuisille eläketuloille määrätty lisävero poistuisi. Liitto on pyrkinyt vaikuttamaan verotukseen mm. Akavan kautta. Jäsenille on annettu veroneuvontaa Acatiimilehdessä ja vuosittain uudistettavassa Acatiimin verkkolehdessä. Lisäksi jäsenille on annettu henkilökohtaista veroneuvontaa. Vuoden aikana liittoon on tullut jäseniltä useita yhteydenottoja erityisesti eläkeläisten ns. raippaverosta. Liitto on ottanut asiaa esille mm. Akavan välityksellä. Raippavero on saatettu EUtuomioistuimen käsittelyyn. Liitto antaa toimintavuoden aikana jäsenkunnalle verotusta koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa. Verovähennysjärjestelmän tulee olla sellainen, että se kannustaa aikaisempaa enemmän lahjoituksiin yliopistoille ja tieteelle. Verottoman apurahan ylärajaa tulee korottaa Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Kongressi- ja opintomatkat ovat kansainvälisessä tiedeyhteisössä välttämättömiä. Kaikista työmatkoista tulee saada täysimääräiset matkakustannusten korvaukset päivärahoineen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee varata tarkoitukseen riittävät määrärahat. Tilanne ulkomaanpäivärahojen osalta on ollut vaihtelevaa eikä siinä ole tapahtunut ainakaan olennaista paranemista. Jäsenille on annettu neuvontaa kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton englanninkielisiä verkkosivuja on päivitetty/täydennetty. Yksi Acatiimin numero julkaistiin lähes kokonaan englannin kielellä. Lisäksi jokaisessa numerossa on pääkirjoitus käännettynä ruotsin lisäksi englanniksi. Liiton jäsenkirje lähetetään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Immateriaalioikeudet Nykyinen lainsäädäntö merkitsee sitä, että keksinnöt jaetaan yliopistoissa avoimessa Liitto on yhdessä JUKOn kanssa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yliopistoissa tapahtuvat

10 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 10 tutkimuksessa tehtyihin ja sopimustutkimuksessa tehtyihin. Jälkimmäisessä tapauksessa yliopisto voi ottaa keksintöoikeudet itselleen lainsäädännön perusteella. Vaikka tämä on ollut tietynlainen huononnus tutkijan asemassa, ei se kuitenkaan ole käytännössä muuttanut olennaisesti aikaisempaa käytäntöä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Yhteiskunnassa ovat esillä pyrkimykset siihen, että työnantajalle tulisi lakisääteisesti entistä enemmän oikeuksia työntekijöiden tekemien teosten tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin. Liitto lähtee ehdottomasti siitä, että yliopistoissa tekijänoikeudet kuuluvat yliopistotutkijoille ja - opettajille. Tekijänoikeuksien hyödyntämismahdollisuus voidaan siirtää vain sopimusperusteisesti yksittäistapauksittain. Liitto vaikuttaa yhdessä JUKOn kanssa siihen, että yliopistoissa mahdollisesti tehtävät sopimusperusteiset oikeuksien siirrot ovat kohtuullisia professoreille immateriaalioikeuksien siirrot olisivat siirtäjälle kohtuulliset. Jäseniä on ohjeistettu asiassa. Keksintöoikeuksiin nähden ei ole tullut esiin ongelmia. Liiton edustaja on kuulunut valtioneuvoston nimittämään työsuhdekeksintölautakunnan korkeakoulujaostoon. Tällä ei ole kuitenkaan ollut merkitystä Eläkkeet ja eroamisikä Professorit voivat jäädä joustavasti eläkkeelle nykyisin vuoden iässä. Professoreiden eroamisikä on 68 vuotta, mutta se voidaan sopia korkeammaksi. Tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan juuri käytetty. Yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka ovat syntyneet ennen , sovelletaan valtion eläkelakia. Muihin yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan työntekijän eläkelakia. Liitto antaa jäsenilleen eläkkeitä ja eroamisikää koskevaa neuvontaa. Toimintavuotta edeltäneen vuoden loppupuolella työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat vaikutuksiltaan laajan ja pitkäkestoisen sopimuksen eläkeuudistuksesta, jonka toteuttaminen aloitetaan Akava ei ole ollut sopimuksessa mukana. Eläkesopimuksella on monia ulottuvaisuuksia. Professoreiden kannalta keskeisimpiä uudistuksia ovat eläkeikäuudistus ja eläkkeen määrään vaikuttava karttumauudistus. Selvitysten mukaan professorit haluavat jatkaa työssään muita ryhmiä pidempään. Toimintavuoden aikana on annettu eläkeuudistusta tarkoittavat lakimuutokset eduskunnalle suunnitelmien mukaisina. Akava ei aikanaan hyväksynyt eläkesopimusta liian suurten karttumaheikennysten johdosta. Professorien kannalta eläkeiän vähittäinen nostaminen 65 ikävuoteen ja eroamisiän 70 ikävuoteen ei ole erityisen huolestuttavaa. Sen sijaan eläkekarttuman pienentäminen vuodesta 2017 alkaen ja ns. superkarttuman poistaminen yli 63-vuotiailta vaikuttavat heikentävästi professorien eläketurvaan. Liitto on vastustanut tätä voimakkaasti. Ns. lykkäyskorotus kuitenkin tasoittaa tilannetta. Jäsenille on annettu eläkeneuvontaa Acatiimilehdessä sekä henkilökohtaisesti. Eläkeikäuudistus tulee merkitsemään sitä, että vuodesta 2017 alkaen vanhuuseläkeikä vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneillä nousee portaittain 63 ikävuodesta 65 ikävuoteen siten, että vuonna 1962 syntyneillä eläkeikä on 65 ikävuotta. Vastaavasti eläkkeelle siirtymisen ikäraja nostetaan

11 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA ikävuodesta 70 vuoteen, mikä tulee olemaan myös eroamisikä. Professorit ovat kokemuksen mukaan pitkään töissä. Professorin työ selvityksen mukaan toivotun eläkeiän keskiarvo on 66 vuotta. Vastaajista 58,5 % suunnittelee jäävänsä vuotiaana eläkkeelle ja 29,5 % 68-vuotiaana tai vanhempana. Näistä lähtökohdista eläke- ja eroamisiän muutos ei ole kovin monelle professorille iso uhkakuva. Koko eläkeuudistuksen keskeinen tavoita on työurien pidentäminen ja keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän siirtäminen noin 1,5 vuodella eli 62,4 ikävuoteen. Käytännössä professorien eläkkeellesiirtymisikä on aivan muuta. Eläkekarttuma on nykyisin porrastettu iän mukaan seuraavasti: alle 53-vuotiailla karttuma on 1,5 %, vuotiailla karttuma on 1,9 % ja yli 63- vuotiailla on ns. superkarttuma eli 4,5 %. Iän mukaan porrastetulla karttumalla on pyritty pidentämään työuria. Tässä on onnistuttu erityisesti professorien osalta. Eläkeuudistussopimus merkitsee myös, että kaikille tulee tasakarttuma eli 1,5 % lukien. Iän mukainen eläkekarttuman kannustin siis katoaa. Sovittu ns. lykkäyskorotuksen muutos kompensoi vain osittain näinkin tuntuvaa karttuman muutosta. Uhkakuva onkin, että professorit aikaistavat eläkkeellesiirtymistään karttumahuononnuksen takia. Liiton suorituttamien laskelmien mukaan karttumamuutos merkitsee monelle professorille satojen eurojen eläkkeen pienennystä nykyiseen verrattuna. Kyse on siis myös suuren luokan edunvalvontakysymyksestä liiton osalta. Eläkeuudistusta tarkoittavien lakimuutosten valmistelu saatetaan loppuun toimintavuoden aikana. Akava on mukana lakimuutoksen valmistelussa. Liitto vaikuttaa myös Akavan kautta. Tarkoituksena on, että lakiesitys annetaan eduskunnalle toimintavuoden lopulla. Uusi laki tulisi voimaan Toimintavuoden aikana liitto vaikuttaa voimakkaasti siihen, että eläkekarttuma saadaan sellaiseen muotoon, että se kannustaa pidentämään työuria loppupäästä. Tämä edellyttää ikään perustuvaa karttumaporrastusta. Liitto informoi aktiivisesti jäsenkuntaa eläkeuudistuksen etenemisestä. Useat yliopistot ovat todenneet, että eläkkeelle siirtyvä professori nähdään työyhteisössä voimavarana. Eläkkeelle jäävät professorit voivat

12 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 12 sopimuksen mukaan osallistua tutkimukseen, opettaa, ohjata väitöskirjoja tai toimia muissa asiantuntijatehtävissä. Useimmiten yhteistyön jatkumisesta laaditaan kirjallinen sopimus. 2 TIEDE- JA YLIOPISTOPOLIITTINEN TOIMINTA 2.1 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa laskemaan päin. Julkisen rahoitus ei ole kasvanut. Tämä on ollut epäkohta, joka on haitannut erityisesti perustutkimusta. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on päinvastainen ja siellä kasvatetaan panostusta tutkimukseen. Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan vaalikauden tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) menojen tavoitteena on kuitenkin 4 %:n bruttokansantuotteen (BKT) osuus. Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) oli esittänyt aikaisemmin yliopistojen perusrahoituksen voimakasta lisäämistä. TIN:n linjauksissa todetaan, että korkeimmillaan TKIintensiteetti oli vuonna 2009, 3,75 %. Vuonna 2014 se laski 3,13 prosenttiin. Tavoitteiden ja todellisuuden välillä vallitsee siis ristiriita. Professorin työ kyselyn mukaan resurssien hankkiminen kuormittaa professorin työtä aiempaa enemmän. Professorin työaikaa kuluu ulkoisen rahoituksen hankkimiseen, koska perusrahoitus ei ole riittävää. Professorit ovat huolissaan paitsi tutkimusrahoituksen riittävyydestä myös alaistensa työllisyydestä. Rahoituksen epävarmuus, lyhytjänteisyys ja pirstaloituneisuus ovat lisääntyneet. Säästöpaineet näyttäytyvät mm. yliopistojen ja tutkimuslaitosten YT-menettelyinä sekä siten, ettei vapautuvia tehtäviä täytetä eikä sijaisia saa palkata. Liitto vaikuttaa eri keinoin TKImenojen BKT-osuuteen. Yliopistolaissa säädetään, että yliopistoille osoitettua määrärahaa korotetaan kustannustason nousua vastaavasti yliopistoindeksillä. Yliopistoindeksi toimikin vuoden 2011 osalta asianmukaisesti. Tuon jälkeen tuli heikennyksiä. Yliopistoindeksi jäädytettiin osittain vuodeksi 2012 ja kokonaan vuodeksi Vuoden 2014 osalta yliopistoindeksi palautettiin, ja se nostaa valtiolta tulevia määrärahoja 1,9 % verrattuna vuoteen Vuonna 2012 ja 2013 syntynyttä vajetta ei kuitenkaan tuolloin korjattu. Vuotta 2015 koskien Uusi hallitusohjelma leikkasi yliopistojen ja tutkimuksen määrärahoja. Yliopistoindeksi jäädytetään ja kaiken kaikkiaan opetukselta, tieteeltä ja kulttuurilta viedään 681 miljoonaa euroa. Liitto on lukuisia kertoja lausunnoissaan OKM:lle ja eduskunnalle paheksunut yliopistojen ja tieteen voimavaraleikkauksia. Asia on otettu esiin myös sidosryhmätapaamisissa. Liitto on kiinnittänyt erityistä huomiota koko hallituskaudelle tarkoitettuun yliopistoindeksin jäädyttämiseen. Liiton eri yhteyksissä toistama lähtökohta on ollut: yliopistoihin ja tieteelliseen tutkimukseen suunnatut määrärahat eivät ole ensi sijassa kulueriä, vaan investointeja tulevaisuuteen. Liitto on eri yhteyksissä, mm. ministeritapaamisessa ja hallitusohjelmatavoitteissaan, tuonut esiin erityisesti perusrahoituksen merkityksen. Liitto on esiintynyt voimavarakysymyksessä etupäässä Tieteentekijöiden liiton kanssa, mutta myös Akava-yhteisön kanssa. Yhteistyö myös UNIFIn kanssa on ollut toimivaa. Liiton (ja TTL:n) useat tiedotteet ovat saaneet osakseen suurta huomiota mediassa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että voimavarakysymyksessä liittoa on kuultu, muttei kuunneltu. Yliopistojen YT-menettely ovat kasvaneet määrärahaleikkausten johdosta toimintavuonna 2015 mittaviksi. Uhkakuvaksi on muodostunut, että henkilöstöä vähennetään tuhansilla. Myös professorit ovat uhanalaisia. Liitossa tilanne on otettu hyvin vakavasti. Asiaan on lähestytty ennen kaikkea sen kautta, että on vastustettu leikkauksia, mutta myös yksittäisen jäsenen näkökulman huomionottaen. Tutkimusrahoituksen uudistaminen sekä valtion tuottavuusohjelmat ja budjettileikkaukset kurjistivat toimintavuonna myös valtion tutkimuslaitosten rahoitusta. Taloudelliset muutokset näyttäytyivät henkilöstövähennyksinä, lomautuksina ja toiminnan leikkauksina. YT-neuvotteluja käytiin ainakin VTT:ssä, THL:ssä, Evirassa,

13 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 13 yliopistoindeksi on jälleen päätetty puolittaa. Tilannetta korjaa osittain se, että yliopistoille maksetaan kertasuorituksena indeksin toinen puolikas. Tähän kuitenkin liittyy haittapuolena se, että se ei mene seuraavien vuosien rahoituksen laskentapohjaan. Liiton käsityksen mukaan valtiovalta on esiintynyt hyvin poukkoilevasti indeksikysymyksessä koko yliopistolain voimassaoloajan. Liitto on vaikuttanut voimakkaasti indeksikysymykseen mm. yhteistyössä Tieteentekijöiden liiton ja Suomen yliopistot ry:n (UNIFI) kanssa. Tätä vaikuttamista jatketaan toimintavuonna eri keinoin, mm. julkisin kannanotoin, lausunnoin ja sidosryhmävaikuttamisin. Liitto korostaa erityisesti pitkäjänteiseen perustutkimukseen suunnattavien voimavarojen merkitystä yliopistoille ja koko tutkimustoiminnalle. Keskeinen liiton tavoite on, että yliopistoindeksiä ei leikata enää jatkossa. Säteilyturvakeskuksessa, Työterveyslaitoksessa, Ilmatieteenlaitoksessa ja Luonnonvarakeskuksessa. JUKO arvosteli valtiotyönantajaa valtion yhteistoimintalain toimimattomuudesta ja siitä, että laista on käytännössä tullut irtisanomislaki. Liitto antoi sivistysvaliokunnalle lausunnon yliopistolain muuttamisesta koskien lukukausikohtaisen hakemuksen käsittelymaksua ETA-alueen ulkopuolella opiskelleiden osalta. Liitto puolsi varovaisesti esitystä käsittelymaksuista vedoten siihen, että käsittelymaksun myötä turhien hakemusten määrä saattaisi vähentyä. Liiton näkemyksen mukaan yliopistojen talouden kannalta esityksen vaikutukset eivät tule olemaan merkittäviä. Opiskelija ja yliopisto-opettaja lukumääräsuhteessa ei ole tapahtunut olennaista muutosta. Yliopistojen rahoitusmalli on uudistettu vuosiksi Uudistusta jatketaan. Liitto seuraa rahoitusmallin vaikutusta. Liitto edistää edelleen sitä, että toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvää osuutta korotettaisiin ja vastaavasti muihin koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin perustuvaa rahoitusta vähennettäisiin. Toimintavuonna ollaan ottamassa käyttöön Suomen Akatemian profiloitumisraha. Yliopistojen perusrahoituksesta tehdään 50 miljoonan siirto Akatemian kautta jaettavaksi. Yliopistot voivat hakea tätä rahoitusta strategisten valintojensa/painoalojensa perusteella. Akatemia myöntää profiloitumisrahaa arviointipaneelin arvioinnin perusteella arviointikriteerin ollessa keskeisesti tutkimuksen laadukkuus. Liitto seuraa tiivisti profiloitumisrahan käytännön toteuttamista. Liitto on eri yhteyksissä korostanut nimenomaan yliopistojen perusrahoituksen merkitystä. Valtioneuvoston tutkimuslaitoksia ja tutkimusrahoitusta koskevan periaatepäätöksen toteuttaminen merkitsisi, että tutkimusrahoitusta siirtyy yhä enemmän valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen strategisen ja kilpaillun rahoituksen piiriin. Tämä tapahtuu suurelta osin perusrahoituksen kustannuksella. Liitto pitää tällaista kehitystä kyseenalaisena. Liitto seuraa aktiivisesti Suomen Akatemian roolin muutosta.

14 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 14 Suomessa opiskelijoiden ja yliopisto-opettajien lukumääräsuhde on kansainvälisesti katsoen huono: noin 20 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden, joillakin tieteenaloilla vieläkin huonompi. Opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen entisestään edellyttää lukumääräsuhteen parantamista. Tämä voi tapahtua vain voimavaralisäyksellä. Ministeriö on tilastoissaan laskenut opetushenkilökuntaan sellaisiakin henkilöitä, joiden tehtäväkuvaan ei sisälly paljon opetusta, ja tämän vuoksi tilastot näyttävät paremmilta kuin todellisuus. 2.2 Eduskuntavaalit ja hallitusohjelma Toimintavuoden keväällä valitaan uusi eduskunta. Liitto on vuonna 2014 vahvistanut yhteistyössä Tieteentekijöiden kanssa yliopisto- ja tiedepoliittiset hallitusohjelmatavoitteensa. Tavoitteiden asettamisessa on ollut osittain mukana myös UNIFI. Tavoitteissa korostetaan yliopistojen ennustettavaa ja pitkäjänteistä rahoitusta, yliopistojen toiminnan avoimuutta ja vertailukelpoisuutta, henkilöstön merkitystä, professorien tutkimuskautta, korkeakoulujen yhteistyötä duaalimallin pohjalta ja yliopistolain jatkoarvioinnin tärkeyttä. Liitto tulee tiedottamaan hallitusohjelmatavoitteistaan laajasti eri keinoin. Vuoden aikana järjestetään vaikuttamiskampanja, jonka kärkenä ovat liiton hallitusohjelmatavoitteet. Professoriliitto kampanjoi erittäin näkyvästi eduskuntavaalien aikaan tuoden esille hallitusohjelmatavoitteitaan. Niistä tärkeimmät olivat yliopistojen pitkäjänteinen rahoitus, professorien ajankäytössä tutkimustoiminnan mahdollistaminen ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisten roolien säilyttäminen. Hallitusohjelmatavoitteita tuotiin esille liiton vaikuttamiskampanjassa Helsingin Sanomissa, tiedotteissa, puoluetapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamissa. Lisäksi liitto järjesti yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja UNIFIn kanssa vaalipaneelin. Ennen vaaleja liiton edustajat tapasivat yhdessä TTL:n kanssa erikseen kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia. 2.3 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Uusi yliopistolaki tuli voimaan Toimintavuoden aikana liitto seuraa edelleen tarkasti yliopistouudistuksesta ja yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä johtuvia muutoksia ja osallistuu aktiivisesti arviointiprosessiin. Liitto lähtee siitä, että jatkossakin kaikissa yliopistoissa tehdään tutkimusta sekä annetaan tutkimukseen pohjautuvaa opetusta ja tutkijankoulutusta. Vaikka yliopistouudistuksessa korostetaan yliopistojen profiloitumismahdollisuutta, tutkintojen tulee olla tasoltaan samantasoisia eri yliopistoissa. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on esillä toimintavuonna. Liitto lähtee siitä, että rakenteellinen kehittäminen koskee ensisijaisesti ammattikorkeakouluja. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen on lähdettävä yliopistojen omasta intressistä. Rakenteita muutettaessa mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön. Yliopistojen painoaloista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomian piiriin. Toimintavuoden aikana on keskusteltu entistä enemmän korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloinnista. Liitto on eri yhteyksissä, mm. lausunnoissaan ilmoittanut, ettei se vastusta näitä periaatteessa. Mikäli nämä tehtäisiin kuitenkin pakkotilassa laskevan voimavarakehityksen vallitessa, olisivat onnistumisen mahdollisuudet heikohkot. Liitto suhtautui korkeakoulujen duaalimallin säilyttämiseen lähtökohtaisesti myönteisesti. Tämä tuotiin esiin mm. hallitusohjelmatavoitteissa ja eräiden järjestöjen kanssa laaditussa yhteisessä tiedotteessa. Toisaalta liitossa pohdittiin, että myös rakenteissa voi tapahtua muutoksia keskipitkällä aikavälillä. Tampereella on ollut menossa ns. Tampere3- hanke TTY:n TaY:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun välillä. Tarkoituksena on

15 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 15 Professoreiden tulee voida osallistua yliopistojen profilointityöhön. Sanaa duaalimalli ei mainita nykyisessä hallitusohjelmassa eikä koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Liiton hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyy duaalimalli: Asiaa lähestytään yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen erilaisilla tavoitteilla ja sisällöillä. Yliopistojen tehtävissä korostetaan tieteellistä tutkimusta ja ammattikorkeakoulujen tehtävissä työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta. Liitto tuo esiin, että näitä lähtökohtia pidetään oikeina. Valtioneuvoston periaatepäätös merkitsee suuria muutoksia valtion tutkimuslaitoksia koskien. Liitto seuraa tarkkaan tilanteen kehittymistä ja edellyttää, että tutkimuslaitosten rakenteellisessa kehittämisessä otetaan huomioon niissä työskentelevän henkilökunnan asiantuntemus. Pitkäjänteinen tutkimus tulee turvata. lisätä yhteistyötä uudella tavalla, mahdollisesti jopa fuusion kautta. Hanke jatkuu vuoden 2015 jälkeenkin. Liitto on seurannut aktiivisesti Tampere3-hanketta. Liiton edustajat ovat osallistuneet sitä koskeviin tilaisuuksiin Tampereella, mm. tamperelaisten professorien yhteiskokouksiin. Liitossa lähtökohtana on ollut, että asiassa tulee kuunnella hyvin tarkasti tamperelaisten jäsenten mielipidettä. Tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen eteni alkaen VTT ja Mikes yhdistyivät ja perustettiin VTT Oy. Myös MTT, Metla sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistyivät ja perustettiin Luonnonvarakeskus LUKE. Geodeettinen laitoksen sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken tehtävät siirrettiin Maanmittauslaitokseen Henkilöstön, erityisesti tutkimus- ja opetushenkilöstön, asema turvataan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä. Mikäli rakenteellisen kehittämisen seurauksena tai muista syistä professoreita kuitenkin irtisanotaan, lomautetaan tai heidän palvelussuhteensa ehtoja muutoin huononnetaan, liitto tukee voimakkaasti toimenpiteiden kohteiksi joutuneita jäseniään. 2.4 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Professorit ovat ainoa henkilöstöryhmä, joka on mainittu yliopistolaissa. Yliopistolain säännökset koskevat yhtäläisesti professoreita julkisoikeudellisissa yliopistoissa ja säätiöyliopistoissa. Professorien valintamenettelystä säädetään yliopistolaissa. Lähtökohtaisesti rehtori valitsee professorin. Valinta suoritetaan hakumenettelyn tai (tietyin edellytyksin) kutsumismenettelyn perusteella. Asiantuntijamenettely on yliopistolain mukaan pakollinen, jos valinta tapahtuu yli kahdeksi vuodeksi. Lakiin kirjattua asiantuntijamenettelyä ei tule keventää. Myös professorin sijaisilta vaaditaan professorin kelpoisuus. Liitto seuraa tilannetta ja tuo esille sen, että mikäli palkattavalla henkilöllä ei ole professorin kelpoisuutta, hänet tulee palkata muulla kuin professorin nimikkeellä. Lakiin ei sisälly oikeusturvakeinoja professorin valintaan liittyen; Liitto on seurannut professoreiden rekrytointikäytäntöjä ja tarvittaessa puuttunut epäkohtiin. Huolestuttava kehitys yliopistoissa on koko yliopistolain voimassaoloajan ollut, että erityisesti kokoaikaisten professorien lukumäärä on pienentynyt. Vuonna 2010 kokoaikaisia oli 2374 ja vuonna Liiton käsityksen mukaan professoreiden lukumäärää tulisi lisätä maltillisesti. Määräaikaisten professuurien määrä on vähän laskenut vuonna 2014 ollen 23 % kaikista professoreista. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ennen kaikkea Taideyliopistossa. Liitto on tuonut eri yhteydessä esille, että määräaikaiset työsuhteet eivät mahdollista alan pitkäjänteistä kehittämistä. Liiton toimisto ja luottamusmiehet ovat auttaneet ja neuvoneet eri tavoin jäseniä, joiden määräaikaisuuksia on ketjutettu eikä yliopisto ole tarjonnut enää uutta työsuhdetta.

16 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 16 tosin jääviyssäännökset koskevat valintamenettelyä. Professorien kelpoisuusvaatimuksista säädetään yliopistokohtaisissa johtosäännöissä. Professorikunnan aseman ja arvostuksen säilyminen ja vahvistaminen on keskeinen liiton tavoite. Liitto pitää esillä professoreiden asiantuntijuutta tieteessä, ylimmässä opetuksessa, yliopiston ja tutkimuslaitoksen johtamisessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liiton selkeä lähtökohta on, että professorit valitaan pääsääntöisesti pysyviin työsuhteisiin. Määräaikainen professorin valinta on aina perusteltava huolella. Liitto seuraa aktiivisesti professoreiden rekrytointikäytäntöjen muotoutumista yliopistoissa mm. rehtoreiden tapaamisissa ja luottamusmiesjärjestelmän kautta sekä määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Liitto myös antaa jäsenilleen neuvontaa. Mikäli osoittautuu, että professoreita valitaan perusteettomasti määräaikaisiin työsuhteisiin, liitto puuttuu asiaan. Professor of practice -nimikkeen käyttö on levinnyt useisiin yliopistoihin. Näistä professuureista on keskusteltu asianomaisten yliopistojen johdon kanssa. Tenure track -järjestelmä on aikaansaanut epäselvyyttä siitä, kuka on professori esim. yliopistolain tarkoittamassa mielessä. Liitto on jo aikaisemmin linjannut, että yliopistolain tarkoittamassa mielessä professoreita ovat vain professori-nimikkeellä olevat. Tämän lisäksi professoreita ovat yliopistolain tarkoittamassa mielessä akatemiaprofessorit ja tutkimusprofessorit. Tenure track -järjestelmissä olevat ovat yliopistolain tarkoittamia professoreita siinä vaiheessa kun he ovat professori-nimikkeellä (full professor). Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että professorin kelpoisuus on arvioitu vertaisarvioinnein. Liitto on tuonut linjauksensa esille mm. rehtoreille. Liitto suositus professori-nimikkeen käytöstä on mm. liiton sivuilla. Suositusta kysytään melko usein. Liitto seuraa osa-aikaisten professuurien määrän kehitystä. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa YT-menettelyt henkilöstön vähentämiseksi ovat lisääntyneet. Liitto kiinnittää erityistä huomiota jäsenten tukemiseen muutostilanteissa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) kanssa on sovittu työnjako liittojen sekä JUKOn toimiston ja luottamusmiesten kesken YT-tilanteissa. Tenure track -järjestelmissä on otettu uudelleen käyttöön apulaisprofessorin nimike. Liitto seuraa edelleen, ettei professorinimikettä tai professorijohdannaista nimikettä esiinny yliopistojen lisäksi minkään muun oppilaitoksen henkilöstössä tai ettei sitä käytetä muutoin asiattomissa yhteyksissä. Johdannaisnimikkeiden käyttö tulee liiton näkemyksen mukaan harkita tarkkaan. Eräissä yliopistoissa on otettu käyttöön professor of practice -nimike. Liitto lähtee siitä, että myös tähän järjestelmään kuuluvilla ovat professorien lakisääteiset tehtävät ja heidän valinnassaan noudatetaan vertaisarviointia. Liiton hallitus on vahvistanut toimintavuotta edeltäneen vuoden lopulla uudet ohjeet professorin

17 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 17 nimikkeen käyttämisestä. Liitto seuraa ohjeiden noudattamista. 2.5 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edistää edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. Monissa yliopistoissa on otettu käyttöön tenure track -järjestelmä eli Suomessa uudenlainen urapolku erityisesti professuurien osalta. Järjestelmät vaihtelevat jonkin verran yliopistoittain. Järjestelmän olennainen sisältö on kuitenkin se, että uran edetessä suunnitelmien mukaisesti henkilö päätyy professoriksi. Järjestelmään kuuluu professorijohdannaisia nimikkeitä, mm. apulaisprofessori. Se ei vastaa Suomessa aikaisemmin ollutta apulaisprofessoria eikä se myöskään ole yliopistolaissa tarkoitettu professuurinimike. Toimintavuoden aikana järjestelmän kehittämistä seurataan tarkasti, koska mm. pitkäaikaiset määräaikaiset tehtävät urapolulla saattavat muodostua oikeudellisiksi ongelmiksi. Työsopimuslain mukaan työsuhde on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto katsoo myös, että uuden urapolkujärjestelmän käyttöönotto ei saa asettaa tieteellisellä uralla olevia eriarvoisiin asemiin. Professorin tenure track -järjestelmään valitut ovat liittoon jäsenkelpoisia urapolun toiseksi viimeiseen vaiheeseen ehtineinä. Nimike on tällöin yleensä apulaisprofessori (associate professor). Liitto on seurannut tiivisti tenure track -järjestelmän käyttöönottoa eri yliopistoissa. Toistaiseksi tenure track -järjestelmässä olevista vain pieni määrä muista kuin ns. full professoreista on liittynyt liiton jäseniksi. Ainakaan toistaiseksi tenure track - järjestelmän pudokkaat eivät ole nostaneet oikeusprosesseja. Liiton edustaja on mukana tutkijanuraa selvittelevässä työryhmässä. Hän on raportoinut hallitusta säännöllisesti työryhmän työstä. Yliopistolain mukaan professorit muodostavat yliopistojen hallinnossa oman ryhmänsä. Professoreita koskevat lakisäännökset ovat kaikkien yliopistojen osalta samanlaiset. Eri yliopistoissa professorikuntaan kuulumista ei kuitenkaan sovelleta yhdenmukaisesti. Ongelmia tuottaa erityisesti apulaisprofessorin (associate professor) oikeusasema. Liiton käsityksen mukaan tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemasta tulisi vallita Suomen yliopistoissa suunnitteen samanlainen käsitys. Liitto on esittänyt OKM:lle ja UNIFI:lle työryhmän perustamista selvittämään tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemaa sekä laatimaan siitä yliopistoille

18 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 18 suosituksen. OKM:n mukaan liiton esittämät oikeudelliset näkökulmat tullaan huomioimaan Koulutus- ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaisen tutkijan- ja opettajanurapolkujen arvioinnin yhteydessä. Työryhmän tulee ottaa huomioon liitin esittämät näkökohdat. 2.6 Professoreiden asema Professorin työ selvitykseen vastanneista 71 % toimii esimies- tai johtotehtävissä. Silti professorit kokevat, etteivät pysty riittävästi vaikuttamaan organisaationsa toimintaan. He eivät saa tarpeeksi tietoa ja riittävän ajoissa organisaation ylimmän johdon toiminnasta. Useiden kokemus on, ettei organisaation ylin johto ole kiinnostunut professorien mielipiteistä. Yliopistokollegion, akateemisen neuvoston tai laitosneuvoston jäsenet eivät kokeneet vaikutusmahdollisuuksiaan paremmiksi kuin ne, jotka eivät näihin kuulu. Professoriliitto korostaa voimakkaasti eri yhteyksissä professorien merkitystä yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategisessa päätöksenteossa. Liitto lähtee siitä, että professorit edustavat yliopistoissa niiden varsinaisen toiminnan kannalta korkeinta ja arvostetuinta asiantuntemusta. Professorien aseman tulee näkyä riittävästi yliopistojen eri toiminnoissa. Liitto edellyttää sitä, että yliopistojen johto käy säännöllistä keskustelua professorikuntansa kanssa eri muodoin. Professoriliiton paikallisosastot edustavat jäsenkuntaa yliopistotasolla, ja ne ovat avainasemassa neuvoteltaessa professorikuntaa koskevista asioista. Liitto on korostanut eri yhteyksissä professorien erityisasemaa ja merkitystä yliopistoille. Asiaa on käsitelty mm. mediassa, jäsenkirjeissä, blogissa ja yliopistojohdon tapaamisissa. Liiton osastoja on rohkaistu pitämään säännöllisesti yhteyttä yliopistonsa johtoon. Osastojen sivuille on kirjattu hyviä käytäntöjä liiton osaston ja yliopiston johdon vuoropuhelun lisäämiseksi. Liiton johto on yhdessä ao. osaston johdon kanssa tavannut yliopistojen johtoa yhteistyön merkeissä. Tapaamisissa on pidetty tärkeänä professorien ja yliopiston johdon kiinteää vuorovaikutusta Liitto ajaa myös johtamistehtävissä toimivien jäsentensä taloudellisia ja muita etuja. Johtamistehtävien hoitaminen vaihtelee eri yliopistoissa sen suhteen, ovatko tehtävät päätoimisia vai sivutoimisia. Liitto edistää akateemisten johtajien johtamispalkkioiden sekä täydentävän rahoituksen johtamispalkkioiden kehittämistä. Menestyksellinen johtaminen edellyttää johtamistyön resursointia. Professorin asemaan ja tosiasialliseen tehtävänkuvaan vaikuttaa olennaisesti se, miten professorilla on käytettävissään avustavaa henkilöstöä. Liitto vaikuttaa siihen, että tilanne tältä osin paranisi olennaisesti. Myös sopivan sisältöisten ja mittaisten

19 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 19 johtamiskoulutusjaksojen tarjonta on tärkeätä. Liitto korostaa eri yhteyksissä professorien johtajuuden merkitystä. 3 SISÄINEN JÄRJESTÖTOIMINTA 3.1 Liiton organisaatio Valtuusto on valittu vuosiksi Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Liiton hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa toimintavuonna. Hallitus asettaa työvaliokunnan sekä tarvittaessa muita työryhmiä. Liitossa toimii 15 rekisteröimätöntä osastoa. Valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Tallinnassa. Kokousta edelsi liiton ja TTL:n yhteinen kevätseminaari Hynttyyt yhteen? Syyskokous pidetään Hallitus kokoontuu 10 kertaa tämän vuoden aikana. Elokuun seminaarissa suunniteltiin liiton vuoden 2015 toimintaa ja käsiteltiin palkkausjärjestelmiä. Joulukuun seminaarissa käsitellään vaikuttamistoimintaa. Liiton hallitus on nimennyt työvaliokunnan, sijoitustoimikunnan, viestintäryhmän ja vaalitoimikunnan. 3.2 Jäsenistö Mahdollisimman korkea järjestäytymisaste on professorien ammattikunnan etujen mukaista. Hallitus seuraa jäsenmäärän kehittymistä kuukausittain. Uusille professoreille tuodaan esille liiton jäsenkriteerit ja jäseneksi liittymisen edut. Osastoilla on merkittävä rooli uusien professoreiden kutsumisessa liiton jäseneksi ja professorikuntaan. Osastot lähettävät liiton toimistoon säännöllisesti tiedot uusista professoreista, ja liiton toimisto lähettää kyseisille henkilöille sekä sähköisesti että postitse tietoa liitosta. Osastojen toimihenkilöitä kannustetaan tekemään henkilökohtainen yhteydenotto uusiin professoreihin. Jäsenille tiedotetaan liiton jäsenpalveluista ja - eduista. Keväällä järjestetään kaikille jäsenille tarkoitettu tapahtuma ja syksyllä jäsenille ja sidosryhmille tarkoitettu syysseminaari. Yhteisillä tilaisuuksilla tuetaan professoreiden ammattiidentiteettiä ja kollegiaalisuutta. Vaikuttamiskampanjalla tuodaan esille liiton aktiivinen rooli tiede- ja yliopistopoliittisessa toiminnassa. Liitto kerää tietoa uusien jäsenten odotuksista liiton toimintaa kohtaan ja liittoon liittymättömien Järjestäytymisen tärkeys on ollut monin eri tavoin esillä liiton toiminnassa. Hallitus on keskustellut aktiivisesti järjestäytymisestä ja seurannut jokaisessa kokouksessaan jäsenmäärän kehitystä. Työssä olevien jäsenten lukumäärä on hieman laskenut, vaikka liiton kokonaisjäsenmäärä on kasvanut eläkeläisjäsenten lukumäärän lisääntyessä. Huomionarvoista on, että myös yliopistojen kokoaikaisten professorien lukumäärä on pienentynyt. Jäsenrekrytoinnin pääasiallisina kohteina ovat olleet yliopistoihin professoriksi vasta nimitetyt. Osastoilta on edelleen pyydetty säännöllisesti tieto näistä uusista professoreista. Tarvittaessa toimisto on etsinyt nimitettyjä professoreita yliopistojen verkkosivuilta. Uusille professoreille lähetetään liiton toimistosta sähköinen tervehdys ja liiton infopaketti. Uudet jäsenet odottavat liiton kyselyn mukaan liitolta erityisesti vaikuttamistoimintaa yliopisto- ja tiedepolitiikkaan sekä ajantasaista, professoreita koskevaa tietoa. Hallitusohjelmaan liittyvän liiton vaikuttamiskampanjan yhtenä tavoitteena olikin tuoda esille sekä jäsenille että eijäsenille liiton vaikuttamistoimintaa yliopisto- ja tiedepolitiikassa. Kerran vuodessa on lähetetty palautekysely niille professoreille, joille on lähetetty rekrytointimateriaalia mutta eivät ole liittyneet

20 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 20 professoreiden syitä siihen, miksi he eivät ole liittyneet Professoriliittoon. Vuoden aikana jäsennetään professorikunnan erilaisia edunvalvonnan tarpeita ja odotuksia liittoa kohtaan. liittoon. Yllättävän monella liittymättömyyteen ei ole ollut mitään erityistä syytä, asia on vain jäänyt hoitamatta. Liitto onkin eri yhteyksissä korostanut kollega-jäsenen henkilökohtaisen yhteydenoton merkitystä jäsenrekrytoinnissa. Professorina jo toimivia ei-jäseniä on vuosittain lähestytty kohdennetusti. Tänä vuonna lähetettiin liitosta tietoa kaikille Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa toimiville jäsenkelpoisille ei-jäsenille. Lisäksi Aalto-yliopistossa järjestettiin yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja Tekniikan akateemisten kanssa myös jäsenhankintatilaisuudeksi tarkoitetun Does money lead (to) research -tapahtuman. Seminaarin hyvästä sisällöstä huolimatta osanotto jäi odotettua vaatimattomammaksi. Jäsenrekrytointia käsiteltiin paikallistoiminnan kehittämisseminaarissa ja osastojen puheenjohtajien neuvottelupäivillä. Jälkimmäisessä tilaisuudessa käsiteltiin monipuolisesti jäsenmääränkehitystä liitossa ja osastoissa sekä sitä, keitä liiton jäsenkunta tällä hetkellä pitää sisällään erilaisine tarpeineen. Jäsentapahtuma keväällä järjestettiin Amos Andersonin taidemuseossa. Syksyisen Kansallismuseossa pidetyn jäsenille ja sidosryhmille tarkoitetun seminaarin aihe oli Tutkimusta kaikkien hyödyksi. Mielenkiintoiset puheenvuorot kokosivat seminaariin noin sata kuulijaa. 3.3 Liiton osastot Toimintaansa varten liitto jakautuu yliopistokohtaisiin osastoihin. Tutkimuslaitosprofessoreilla on yksi valtakunnallinen osasto. Yliopistokohtaisilla osastoilla on merkittävä rooli paikallistason edunvalvojina. Professorien palkkaedunvalvonnan suhteen on tärkeää, että professoriedustajat osallistuvat yliopistojen arviointiryhmien toimintaan. Toimintavuoden aikana erityisiä haasteita ovat tulospalkkausjärjestelmien ja täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden seuranta, professoreiden aseman vahvistaminen yliopistoissa ja jäsenrekrytointi. Liitto varaa osastoille toimintaa varten riittävät taloudelliset mahdollisuudet. Osastot pidetään ajan Liitolla on 14 yliopistokohtaista osastoa ja valtakunnallinen osasto tutkimuslaitoksissa työskenteleville jäsenille. Osastoilla on ollut toimintaan tarvittavat varat. Liiton luottamusjohto, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö ovat käyneet osastojen tilaisuuksissa. Alkukesästä järjestettiin paikallistoiminnan kehittämisseminaari, jossa käsiteltiin mm. palkkauksen muodostumista ja ajankohtaisia kysymyksiä. Syksyllä järjestettiin osastojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille seminaari. Seminaari järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille kohdistetun syysseminaarin yhteydessä Helsingissä.