Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1"

Transkriptio

1 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 EDUNVALVONTA 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sopimuksen taustalla oli syvä huoli maan taloudellisesta tilanteesta. Keskusjärjestösopimuksena perusteella on hyväksytty yliopistojen ja valtion kollektiivisopimukset ajalle Sopimukset on keskusjärjestön toimesta mennessä irtisanottavissa päättymään Liiton käsityksen mukaan irtisanominen ei ole poissuljettua. Mikäli keskusjärjestösopimus irtisanotaan, lähtökohtana on, että myös yliopistosopimus irtisanotaan mennessä, jolleivat erityiset tekijät anna aihetta muuhun. Sopimusten voimassaoloaikana vallitsee työrauha. Sopimusten perusteella tulevat palkankorotukset ovat pieniä. Yliopistojen keskeiset ns. tekstikysymykset on siirretty työryhmiin. Keskusjärjestösopimuksen perusteella on solmittu yliopistojen TES ajalle Tänä aikana vallitsee työrauha solmittu TES on määrittänyt yliopistojen neuvottelutoimintaa, joka ei ole ollut erityisen vilkasta. Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa vastaavan ajanjakson Yhteiskuntasopimus ja pakkolait Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ja pakkolainsäädännöstä ovat leimanneet voimakkaasti työmarkkinakenttää keväästä alkaen. Liitto on tukenut Akavaa näissä neuvotteluissa. Liitto ei kuitenkaan osallistunut mielenosoitukseen Liitto informoi jäsenkirjeessä jäseniään menettelystään. 1.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä Yliopistojen palkkausjärjestelmä (YPJ) perustuu keväällä 2010 tehtyyn työehtosopimukseen (TES), joka vastaa sisällöltään suurelta osin OPM:n tasolla solmittua sopimusta. YPJ koostuu neljästä eri osasta: 1) vaativuusosa, 2) suoriutumisosa, 3) vaativuuslisä ja 4) suorituskorotus. Lisäksi ovat vielä ns. takuupalkkasäännökset. Liitto seuraa aktiivisesti YPJ:n soveltamista. Liitto pyrkii varmistamaan professoreiden palkkatason ja kokonaispalkkasumman vahvistumisen. Palkkauksen tulee muodostua aidosti työn vaativuudesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta. Järjestelmän tulee ottaa huomioon professorin koko työnkuva. YPJ:tä voidaan kehittää tältä pohjalta. Yliopistojen solmitun työehtosopimuksen perusteella toimii palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä, joka tarkastelee mm. palkkausjärjestelmän toimivuutta yleensä ja vaativuustasokartan toimivuutta ja Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ on koostunut neljästä osasta: 1) vaativuusosa, 2) henkilökohtaisen suoriutumisen osa, 3) vaativuuslisä ja 4) suoriutumiskorotus. Näistä vaativuusosa on vaikuttanut professorien palkkoihin vajaat 80 %, suoriutumisosa noin 20 % sekä vaativuuslisä ja suoriutumiskorotus molemmat noin yhden prosentin verran. YPJ:hin kuuluva takuupalkka ei enää ole vaikuttanut professoreiden palkkoihin. Aalto-yliopistossa on käytössä oma palkkausjärjestelmänsä. Aallossa professorien palkkakehitys on ollut vuodesta 2012 vuoteen 2014 keskimäärästä parempaa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei ole perustettu. Liitto on osallistunut TES:ssä sovitun palkkausjärjestelmätyöryhmän työskentelyyn. Työryhmän työ ei ole paljoa edennyt. Sivista teki alkukesällä melko radikaalin esityksen YPJ:n muuttamiseksi. Esitys merkitsisi kokonaispalkkaan siirtymistä, arviointiryhmien lakkauttamista, oikeusturvan vähenemistä ja työantajan

2 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 2 toteutunutta ansiokehitystä. Vaikka työryhmän työ vuonna 2014 ei ole edistynytkään, liitto osallistuu aktiivisesti työryhmän toimintaa erityisesti opetusja tutkimushenkilöstön osalta. Liitto rohkaisee yliopistoja käyttämään professorien osalta pätevyyteen perustuvia, mahdollisimman korkeita vaativuustasoja ja henkilökohtaisen suoriutumisen tasoja. Tämä koskee myös professorin rekrytointitilannetta. Vaativuustasojen hinnat ja muut YPJ:n osat ovat ainoastaan minimejä, jotka voidaan ylittää mm. henkilökohtaisilla sopimuksilla. Minimin ylittämisestä on hyvä esimerkki myös Itä-Suomen yliopiston (ISY) päätös erityiskorotuksesta professorien osalta vuoden 2013 alusta. ISY:n päätöksen taustalla olivat liiton palkkaselvitykset. Aalto-yliopistossa on käytössä suurta osaa opetusja tutkimushenkilöstöä, mm. professoreita koskeva oma, yliopistojen YPJ:stä osittain poikkeava palkkausjärjestelmä, josta voidaan kuitenkin siirtyä YPJ:n piiriin henkilön omasta ilmoituksesta. Aaltoyliopiston palkkausjärjestelmä perustuu paikalliseen, yliopistokohtaiseen sopimukseen, jonka yliopistojen keskustason TES on mahdollistanut. Liitto seuraa tarkasti Aaltoyliopiston palkkausjärjestelmän toimivuutta. Tarvittaessa Aalto-yliopiston paikallista palkkausjärjestelmää koskeva sopimus voidaan irtisanoa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei tule perustaa. direktiovallan lisäämistä palkkauksen määrittelyssä. Lisärahoitusta ei olisi luvassa. JUKO ja liitto ovat suhtautuneet Sivistan esitykseen pidättyväisesti. Varsinaisia neuvotteluja esityksestä ei ole vielä käyty. JUKO ja liitot valmistelevat vastaesitystä. Toimintavuoden aikana liitossa on käyty keskusteluja nykyisen palkkausjärjestelmän toimivuudesta professoreiden työhön. Keskustelua jatketaan. Liitto on osallistunut myös työaikatyöryhmän työskentelyyn. JUKO on esittänyt työaikasopimukseen kolmenlaisia muutoksia: 1) tutkimusmahdollisuuksien lisäämistä, 2) tuntikattojen selventämistä ja 3) lomaa vastaavan vapaan mahdollisuutta lähinnä palvelusuhteen päättyessä. Toimintavuonna liitto tarkastelee entistä määrätietoisemmin yliopistojen nykyisen palkkausjärjestelmän soveltuvuutta professoreihin. Toimintavuoden aikana kehitetään ajatuksia professorien entistä itsenäisemmästä ja muista henkilöstöryhmistä eriytyneemmästä palkkausjärjestelmästä. 1.3 Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Valtion palkkausjärjestelmissä kuukausipalkka määräytyy pääasiassa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaisesti. Tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia varten on olemassa virastokohtaiset arviointijärjestelmät, joten palkkausjärjestelmät eroavat tutkimuslaitoksissa toisistaan. Ne perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Käytännössä jokaisella virastolla on oma palkkausjärjestelmänsä, joiden pääelementit muistuttavat YPJ:n osia. Liitto on osallistunut valtion järjestelmien kehittämiseen lähinnä Vakavan valtionryhmän kautta.

3 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset solmitun sopimuksen perusteella sopimuskausi jatkuu koko toimintavuoden. Toimintavuoden aikainen neuvottelutoiminta tapahtuu työrauhavelvoitteen voimassa ollessa. Sopimuksen perusteella lukien tulee kaikille 0,4 %:n yleiskorotus. Yleiskorotus viedään vaativuustasojen hintoihin, jolloin korotuksen heijastusvaikutukset siirtyvät YPJ:n muihin osiin. Uuden sopimuksen perusteella on asetettu palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän lisäksi muita työryhmiä: työaikatyöryhmä, yhteistoimintaja työsuojelun yhteistyöryhmä sekä tilastoyhteistyöryhmä. Neuvottelutoimintaa harjoitetaan pääasiassa näiden työryhmien toimesta. Liitto osallistuu tarpeen mukaan työryhmien toimintaan. Erityisen tärkeänä liitto pitää osallistumistaan työaikatyöryhmän opetus- ja tutkimushenkilöstön alatyöryhmään. Liitto osallistuu tarvittaessa myös jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaiseen toimintaan solmitun sopimuksen mukaan maksettiin 0,4 %:n yleiskorotus, joka vietiin vaativuustasoihin. Sieltä korotus heijastuu muihin YPJ:n osiin. Keskusjärjestöt sopivat kesäkuussa vuotta 2016 koskevista korotuksista. Korotus on ns. sekalinja eli joko 16 euroa/kk tai vähintään 0,43 %:ia. Keskusjärjestösopimus edellytti vielä alakohtaista sopimusta. Yliopistojen osalta neuvottelut olivat hankalat erityisesti euromääräisen korotuksen soveltamisessa, vaikka korotuserä on hyvin vaatimaton. Takarajan lähestyessä päästiin korotuksista sopimukseen. Kaikki professorit tulevat saamaan ,43 %:n yleiskorotuksen Liitto lähtee siitä, että sillä on riittävä edustus yliopistojen TES- ja muissa neuvotteluissa. 1.5 Valtion neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Valtiolla tulee lukien samanlainen korotus kuin yliopistoissa. Liitto osallistuu valtion neuvottelutoimintaan tarpeen mukaan. Tutkimuslaitosuudistuksen myötä MTT:stä, Metlasta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta perustetussa Luonnonvarakeskuksessa neuvoteltiin uudesta palkkausjärjestelmästä. Neuvottelut junnasivat pitkään paikoillaan. Liitto on vaikuttanut Vakavan valtioryhmässä siihen, että henkilöstön asema fuusioitavien tutkimuslaitosten osalta varmistetaan mm. yhteisen palkkausjärjestelmän kehittämisessä. Palkkausjärjestelmien kehittämistä on vaikeuttanut rahan puute. Valtiolla saatiin neuvottelutulos työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisun toteuttamisesta. Tehtäväkohtaisia palkanosia korotetaan alkaen 0,43 prosenttia kuukaudessa.

4 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Tulospalkkaus Työterveyslaitoksen osalta saatiin neuvottelutulos työehtosopimusmuutoksista. Sopimuksen soveltamispiiriä laajennettiin koskemaan tutkimusprofessoreita ja teemajohtajia. Työllisyysja kasvusopimuksen pohjalta tehty toisen jakson palkkaratkaisu tehtiin syyskuussa perustettu VTT Oy sai oman sopimuksen, ja työnantaja järjestäytyi Palvelutyönantajiin. Yliopistojen osalta tulospalkkausta voidaan maksaa työehtosopimuksen ulkopuolella tulostavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä. Näin on tehty monessa yliopistoissa. Eräissä yliopistoissa tulospalkkausta kutsutaan kannustinpalkkaukseksi tai bonuspalkkaukseksi. Vuonna 2014 liitto teki laajan selvityksen yliopistojen tulospalkkausjärjestelmistä ja - käytännöistä. Selvityksen tuloksia hyödynnetään toimintavuonna. Vaikka kaikki tulospalkkauksen kriteerit eivät sovellu yliopistoihin, voidaan tulospalkkausjärjestelmää kehittää valikoiden myös yliopistoissa edellyttäen, että tähän osoitetaan erillisrahoitusta. Tulospalkkauksella tulee olla asianomaisen yliopiston professorien tuki. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa maksettaessa tulospalkkausta. Tulospalkkausjärjestelmiä kehitettäessä professorien erityisasema yliopistojen ja tutkimuslaitosten vastuuhenkilöstöryhmänä tulee näkyä riittävästi. Liitto selvitti vuoden 2015 jäsenkyselyssä sitä, missä määrin ja minkä suuruisia tulospalkkioita jäsenistölle on maksettu. Asiasta on vasta alustavia tuloksia. Vuoden 2014 tulospalkkausselvityksen tuloksia on hyödynnetty edunvalvonnassa. Liiton näkemyksen mukaan professorien palkkauksen muodostumisen tulee olla selkeä ja ennalta asetettuihin kriteereihin perustuva. Professoreilla tulee olla tieto siitä, mitkä tekijät vaikuttava YPJ-palkkaan ja mitkä puolestaan vaikuttavat tulospalkkioihin. Kriteereiden tulee olla sellaisia, joihin professori voi omalla työllään vaikuttaa ja niiden tulee huomioida tieteenalojen erityispiirteet ja professorin moninainen työnkuva. On tärkeää tiedostaa, onko järjestelmän tarkoitus ohjata toimintaa vai onko tarkoitus tunnistaa ja huomioida jälkikäteen poikkeukselliset suoriutumiset. Yliopistojen tulee tarkastella, miten järjestelmät vaikuttavat asetettuihin tavoitteisiin. Mikäli yliopistossa otetaan käyttöön tulospalkkiojärjestelmä, siihen tulee osoittaa erillisrahoitus. Tulospalkkiot eivät saa korvata yliopistojen palkkausjärjestelmää. Tulospalkkiojärjestelmällä tulee olla ko. yliopiston professoreiden tuki ja professoreiden tulee päästä vaikuttamaan tulospalkkiojärjestelmään ja sen kehittämiseen. Lisäksi järjestelmän vaikutuksia professoreiden työssäjaksamiseen ja työyhteisön ilmapiiriin tulee seurata säännöllisesti. 1.7 Johtamispalkkiot Yliopistoissa on erilaisia akateemisia johtamistehtäviä, joita hoitaa useimmiten professori. Akateemisen johtajan palkkiot käsittävät runsaat 2 % professoreiden koko palkkasummasta (vertailussa mukana myös sellaiset professorit, jotka eivät saa po. palkkiota.) Akateemisen johtajan Akateemisten johtajien palkkiota saavien osuus on laskenut jonkin verran. Palkkion keskiarvo on kuitenkin kasvanut, joten palkkioiden kokonaismäärä on ollut suunnilleen aikaisemman mukainen vuoteen 2014 kohdistuvan selvityksen

5 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 5 palkkioita maksetaan 22 %:lle professoreista ja palkkioiden suuruudet ovat keskimääräisesti runsaat 600 euroa/kk. Akateemisten johtajien palkkiot muodostavat palkkion saajien kokonaisansioista runsas 8 %. mukaan. Liitto on eri yhteyksissä korostanut palkkioiden merkitystä. Aikaisemmin johtamispalkkioista oli määrätty melko yksityiskohtaisesti virkaehtosopimuksella. Nykyisessä TES:sä todetaan yliopiston maksavan akateemisille johtajilleen päätöksensä mukaisesti johtamispalkkioita. Määräysten niukkuus aiheuttaa erityisiä tarpeita akateemisen johtajan palkkion seurantaan. Yliopistolain korostaessa esimiesten vastuuta liitto lähtee siitä, että tämän tulee näkyä akateemisten johtajien palkkioissa korottavana tekijänä. Liitto teki vuonna 2012 yliopistolle esityksensä akateemisten johtajien palkkioiden korottamisesta. Toimintavuoden aikana palkkioiden käyttöönottoa ja tasoa kehitetään. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa sovellettaessa akateemisten johtajien palkkioita. 1.8 Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot TES:n mukaan yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkkioita. Vuonna 2011 liitto uudisti esityksensä yliopistoille täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Liitto suosittaa yliopistoille, että 1) palkkiota maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta ja siihen perustuvan hankkeen johtamisesta ja asiantuntijatyöstä, 2) palkkion perusteeksi lasketaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio maksetaan täydentävän rahoituksen euromäärän mukaan porrastaen, lähtökohtaisesti vuosittain. Täydentävän rahoituksen palkkioiden vaikutus professorien kokonaisansioihin on pienentynyt jonkin verran vuoden 2014 selvityksen mukaan. Liitto on korostanut, että palkkioista tulisi voida neuvotella yliopistoissa. Johtamispalkkiota voidaan maksaa harkinnan mukaan merkittävissä hankkeissa, joihin ei liity täydentävää rahoitusta. Toimintavuoden aikana seurataan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden kehitystä sekä edistetään palkkioiden maksamista. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa sovellettaessa järjestelmää. 1.9 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorien asiantuntijalausunnoista maksettavissa palkkioissa tulee ottaa huomioon Vuoden 2015 jäsenkyselyssä on selvitetty palkkioiden suuruutta ja palkkioiden saajien osuutta. Tulokset ovat vielä alustavia.

6 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 6 entistä paremmin niihin käytetty työaika sekä tehtävien vaativuus. Palkkioita tulee korottaa. Liiton hallitus on viimeksi vahvistanut palkkiosuosituksen työsuhteen ulkopuolisia asiantuntijatehtäviä varten. Jäseniin kohdistuvalla tiedottamisella liitto pyrkii korostamaan sitä, että jokainen liiton jäsen noudattaa palkkiosuositusta ulkopuolisista asiantuntijatehtävistä sopiessaan. Liiton palkkiosuositus sisältyy liiton kalenteriin ja on saatettu myös liiton verkkosivuille. Yksittäisiä jäseniä ja myös tilaisuuksien järjestäjiä on neuvottu asiantuntijapalkkioita koskien Professorikunnan palkkakehitys Professorit tekevät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vaativinta työtä. Liiton tavoitteena on ollut saada professorien palkkoihin selkeä tasokorotus. Palkkakehitys yliopistojen kesken vaihtelee. Keskimääräistä huonompia professoripalkkoja maksavia yliopistoja kehotetaan parantamaan professorien palkkausta. Tämä tapahtuu eri keinoin, mm. liiton ja yliopistojen johdon tapaamisissa ja pitämällä esillä liiton palkkaselvityksiä. Liitto pyrkii siihen, että asioista sovitaan mahdollisimman pitkälle kollektiivisesti ja keskitetysti. Toimintavuoden aikana ei oteta käyttöön uusia yliopistokohtaisia työehtosopimuksiin perustuvia palkkausjärjestelmiä. Professorien omaa palkkausjärjestelmää selvitetään kuitenkin edellä sanotun mukaisesti. Professorit voivat tehdä myös henkilökohtaisia työsopimuksia, jossa sovitaan palkkausjärjestelmää korkeammasta henkilökohtaisesta palkasta. Liitto ohjeistaa asiassa yliopistoja ja jäseniään. Valtio ei ole kilpailukykyinen työnantaja kilpailtaessa asiantuntija- ja johtajatason työntekijöistä. Tutkimuslaitokset maksavat professoreille keskimäärin alempaa palkkaa kuin yliopistot. Tutkimuslaitosprofessoreilla oli vuonna 2013 runsas 5 %:a pienempi palkka kuin professoreilla yliopistoissa. Korkeakoulutettujen henkilöiden palkkakehitystä pyritään kehittämään JUKOn kautta. Toimintavuoden aikana jatketaan professorien palkkakehityksen seurantaa sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa. Tämä tapahtuu aikaisempaan tapaan työantajaselvityksillä ja jäsenkyselyllä. Liiton palkkaselvitysten tulokset otetaan huomioon edunvalvonnassa. Kyselyn tulokset saatetaan jäsenkunnan tietoon ja Liitto julkaisee palkkaselvityksen vuosittain ja se lähetetään jäsenistölle, työnantajille ja sidosryhmille. Selvitys löytyy myös liiton verkkosivuilta. Sekä yliopistosektorilla että valtion sektorilla palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 prosenttia. Korotus meni vaativuusosaan ja heijastui sieltä muihin palkkausjärjestelmän osiin. Liiton palkkaselvitykset vuotta 2015 koskien ovat kesken. Vuotta 2014 koskevan selvityksen mukaan professorien palkkakehitys on ollut vaatimatonta. Tämä on johtunut matalista sopimuskorotuksista ja siitä, että uusien professorien osalta sekä vaatitaso ja erityisesti henki-taso on ollut aikaisempaa matalampi. Liitto on kiinnittänyt tähän epäkohtaan huomiota. Myös muilla yliopistojen henkilöstöryhmillä on ollut vaatimatonta palkkakehitystä. Liiton palkkaselvitykset kuvaavat professorien palkkakehitystä. Professorien palkat ovat olleet keskeinen aihe yliopistojen johdon ja liiton johdon tapaamisissa sekä muissa sidosryhmätapaamisissa. Yliopistojen johdon tapaamisissa on käyty keskustelu ko. yliopiston vaati-tasojen käytöstä kiinnittäen erityistä huomiota tasojen 7 ja 11 käyttöön. Lisäksi tapaamisissa on kiinnitetty huomiota naisten palkkatasoon ja tulospalkkauskäytäntöihin. Liiton osastoja on rohkaistu tarkastelemaan yliopiston johdon kanssa professoreiden palkkakehitystä. Palkkaselvityksen tekeminen jäsenkyselynä ja työantajaselvityksenä vuoden 2015 osalta etenee suunnitelmien mukaan. Selvitysten julkaiseminen siirtyy vuoteen 2016.

7 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 7 julkisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja miesten palkkaerojen syihin Professoreiden työaika Liitto edellyttää, että yliopiston professoreihin sovelletaan edelleen opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta, jonka mukaan vuosittainen työsuunnitelman mukainen kokonaistyöaika on 1600 tuntia. Kokonaistyöaikajärjestelystä seuraa, että professori vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Professorien enimmäisopetusmäärä (140 tuntia kontaktiopetusta) voidaan ylittää vain professorin suostumuksella. Suostumus voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun tällä tavalla pystytään lisäämään toisena vuonna professorin tutkimusmahdollisuuksia. Liitto edistää muutoinkin TES-perusteisia tutkimusmahdollisuuksia, kuten mahdollisuutta saada säännöllisesti toistuva tutkimuskausi. Tältä osin TES:iä tulee selventää. Muita työaikaa koskevia TES-muutoksia ei tarvita professorien osalta. Liitto torjuu kaikki sellaiset pyrkimykset, jotka voivat vaarantaa joustavan kokonaistyöaikajärjestelyn professorien osalta. Liitto pitää näitä seikkoja lähtökohtanaan mm. työaikatyöryhmässä. Liitto lähtee siitä, että työaikasopimuksen tarkoittama työsuunnitelma on mahdollisimman yksinkertainen ja joustava. Työsuunnitelman hyväksymiseen voivat osallistua vain asianomainen ja yksikön johto. Liiton näkemyksen mukaan tilanteessa, jossa ulkoinen rahoittaja vaatii työajan kohdentamista ja tehdystä projektinjohtamisesta ym. maksetaan erillistä korvausta, voidaan työajan kohdentamiseen suostua. Muissa tapauksissa työajan seurantaa ei tule tehdä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Työajan kohdentamisessa järjestelmän tulee olla mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Liitto on edelleen pitänyt esillä, että professoreiden työaikaa ei tule seurata. Liitto on lähtenyt siitä, että opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta ei tarvitse muuttaa professorien osalta muuten kuin siten, että siinä olisi tiukempi ohjaus tutkimusmahdollisuuksiin. Tätä neuvottelutavoitetta ei saavutettu. Liitto on suhtautunut kielteisesti pyrkimyksiin professorien opetustuntikaton poistamiseksi. Liitto korosti eri yhteyksissä, että muiden opetushenkilöstöön kuuluvien taholta tulevat muutosesitykset työaikasopimukseen eivät saa vaikuttaa professoreihin. Liiton tekemän selvityksen mukaan 41 % professoreista tekee yli 50-tuntista työviikkoa. Liitto on yhdessä JUKOn kanssa esittänyt, että kaikissa yliopistoissa tehtäisiin työaikaselvitys, jossa kukin siihen osallistuva pitäisi yhden viikon ajan kirjaa työpanoksensa suuntautumisesta eri tehtäviin. Näin saataisiin keskiarvotietoja professoreiden työajasta ja työajan jakautumisesta. Esitys ei edennyt yleisesti. Jyväskylässä on kuitenkin tehty tällainen selvitys, mutta sitä ei ole julkaistu. Liitto on korostanut eri yhteyksissä, mm. lausunnoissa OKM:lle ja eduskunnalle, että opetustarjonnan lisääminen, varsinkin kesäaikana, ei ole mahdollista laskevan voimavarakehityksen kanssa samanaikaisesti. Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön työajankäyttöä selvittänyt tutkimus tehtiin viimeksi kymmenen vuota sitten Tilastokeskuksen toimesta. Selvityksessä jokainen piti yhden viikon ajan kirjaa työaikansa kohdentumisesta. Liitto pyrkii siihen, että toimintavuonna käynnistetään vastaavanlainen uusi selvitys.

8 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 8 Maan hallituksen rakenneuudistuspäätöksessä todetaan, että korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä. Liiton näkemyksen mukaan yliopistoissa ei voida lisätä opetustarjontaa ilman indeksikorotuksen selvästi ylittäviä resurssilisäyksiä. Myös mahdollinen koulutusvienti edellyttää lisäresursointia. Professorien työaikaa ei tule lisätä eikä siirtää työpanosta tutkimuksesta opetukseen. Liiton näkemyksen mukaan opetustarjontaa yliopistoissa on jo nykyisin aivan riittävästi ja ajallisesti oikein kohdennettuna opiskeluhalukkuuteen suhteutettuna Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Liitto edistää sitä, että professorit voivat työssään keskittyä tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Vuoden aikana hyödynnetään yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tehdyn Professorin työ selvityksen tuloksia. Kysely tehtiin toukokuussa Professorin työ -kyselyyn vastanneiden mukaan professorin työntekoa haittaavat kiire ja tiukat aikarajat. Työtä on liikaa ja erilaiset keskeytykset haittaavat keskittymistä. Hallintotyö on lisääntynyt kyselyiden, raportoinnin ja seurannan muodossa. Näiden seurauksena erilaiset rutiinitehtävät ovat lisääntyneet professorin työssä. Yliopistojen professorit kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa keskittyä tutkimuksen tekemiseen. Säätiöiden professoripooli on mahdollistanut useille professoreille mahdollisuuden vuoden mittaiseen tutkimuskauteen. Professoripooli kuitenkin lakkaa vuoden 2015 aikana ja tutkimuskausien järjestäminen professoreille on tämän jälkeen yliopistojen vastuulla. Liitto vaikuttaa siihen, että yliopistot ottavat käyttöönsä professoreiden tutkimuskausijärjestelmän. Yliopistojen työehtosopimus mahdollistaa opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajassa oleville opetuksesta ja hallintotyöstä vapaan tutkimusjakson työsuunnitelman puitteissa. TES:iä pyritään terävöittämään. Liitto piti esillä professoreiden työskentelyolosuhteita mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja liiton osastojen kautta. Liitto nosti esille ennen kaikkea professoreiden tutkimusmahdollisuudet / mahdollisuus taiteelliseen toimintaan ja tukipalveluiden tärkeyden. Liitto vaati eri yhteyksissä professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämistä, mm. hallitusohjelmatavoitteissa, yliopistojen johdon tapaamisissa, puoluetapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Hallitusohjelmatavoitteita levitettiin laajasti vaalien alla ja jälkeen. Liitto toi yliopistoille esille sen, että Professoripoolin lakatessa yliopistojen tulee ottaa käyttöönsä tutkimuskausijärjestelmät. Tästä on nähtävissä joissakin yliopistoissa vähäisiä merkkejä. Asia on otettu esiin myös Suomen Akatemian johdon kanssa ajatuksella, että sieltä käsin voitaisiin vaikuttaa professorien tutkimusmahdollisuuksien parantamiseen. Yliopistojen TES-neuvotteluihin liittyen liitto on korostanut tutkimusmahdollisuuksia kokevan kohdan terävöittämistä. Avustava henkilö on vähentynyt lähityöyhteisöstä ja näin etääntynyt professoreista fyysisesti ja hallinnollisesti palvelukeskuksiin ja keskushallintoon. Liiton keskeinen tavoite on saada tukipalvelut professorien saataville.

9 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 9 Professoreiden työskentelyolosuhteisiin vaikutetaan mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja liiton osastojen kautta sekä pitämällä asiaa esillä eri yhteyksissä. Liiton osastot ja luottamusmiehet käyttävät Professorin työ kyselyn työnantajakohtaisia tietoja paikallisessa edunvalvonnassaan Verotus Liitto pyrkii yhdessä keskusjärjestö Akavan kanssa siihen, että verotuksen painopistettä siirretään ansiotulon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verotuksen kokonaistason on kuitenkin pysyttävä sellaisena, että ylimmän opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen taso ei vaarannu. Liiton jäsenkunnan kannalta on edullista, että tuloverotuksessa marginaaliverotusta lievennetään. Liitto vaikuttaa siihen, että emeritus- /emeritaprofessoreita koskien ns. raippavero eli yli euron vuotuisille eläketuloille määrätty lisävero poistuisi. Liitto on pyrkinyt vaikuttamaan verotukseen mm. Akavan kautta. Jäsenille on annettu veroneuvontaa Acatiimilehdessä ja vuosittain uudistettavassa Acatiimin verkkolehdessä. Lisäksi jäsenille on annettu henkilökohtaista veroneuvontaa. Vuoden aikana liittoon on tullut jäseniltä useita yhteydenottoja erityisesti eläkeläisten ns. raippaverosta. Liitto on ottanut asiaa esille mm. Akavan välityksellä. Raippavero on saatettu EUtuomioistuimen käsittelyyn. Liitto antaa toimintavuoden aikana jäsenkunnalle verotusta koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa. Verovähennysjärjestelmän tulee olla sellainen, että se kannustaa aikaisempaa enemmän lahjoituksiin yliopistoille ja tieteelle. Verottoman apurahan ylärajaa tulee korottaa Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Kongressi- ja opintomatkat ovat kansainvälisessä tiedeyhteisössä välttämättömiä. Kaikista työmatkoista tulee saada täysimääräiset matkakustannusten korvaukset päivärahoineen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee varata tarkoitukseen riittävät määrärahat. Tilanne ulkomaanpäivärahojen osalta on ollut vaihtelevaa eikä siinä ole tapahtunut ainakaan olennaista paranemista. Jäsenille on annettu neuvontaa kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton englanninkielisiä verkkosivuja on päivitetty/täydennetty. Yksi Acatiimin numero julkaistiin lähes kokonaan englannin kielellä. Lisäksi jokaisessa numerossa on pääkirjoitus käännettynä ruotsin lisäksi englanniksi. Liiton jäsenkirje lähetetään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Immateriaalioikeudet Nykyinen lainsäädäntö merkitsee sitä, että keksinnöt jaetaan yliopistoissa avoimessa Liitto on yhdessä JUKOn kanssa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yliopistoissa tapahtuvat

10 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 10 tutkimuksessa tehtyihin ja sopimustutkimuksessa tehtyihin. Jälkimmäisessä tapauksessa yliopisto voi ottaa keksintöoikeudet itselleen lainsäädännön perusteella. Vaikka tämä on ollut tietynlainen huononnus tutkijan asemassa, ei se kuitenkaan ole käytännössä muuttanut olennaisesti aikaisempaa käytäntöä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Yhteiskunnassa ovat esillä pyrkimykset siihen, että työnantajalle tulisi lakisääteisesti entistä enemmän oikeuksia työntekijöiden tekemien teosten tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin. Liitto lähtee ehdottomasti siitä, että yliopistoissa tekijänoikeudet kuuluvat yliopistotutkijoille ja - opettajille. Tekijänoikeuksien hyödyntämismahdollisuus voidaan siirtää vain sopimusperusteisesti yksittäistapauksittain. Liitto vaikuttaa yhdessä JUKOn kanssa siihen, että yliopistoissa mahdollisesti tehtävät sopimusperusteiset oikeuksien siirrot ovat kohtuullisia professoreille immateriaalioikeuksien siirrot olisivat siirtäjälle kohtuulliset. Jäseniä on ohjeistettu asiassa. Keksintöoikeuksiin nähden ei ole tullut esiin ongelmia. Liiton edustaja on kuulunut valtioneuvoston nimittämään työsuhdekeksintölautakunnan korkeakoulujaostoon. Tällä ei ole kuitenkaan ollut merkitystä Eläkkeet ja eroamisikä Professorit voivat jäädä joustavasti eläkkeelle nykyisin vuoden iässä. Professoreiden eroamisikä on 68 vuotta, mutta se voidaan sopia korkeammaksi. Tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan juuri käytetty. Yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka ovat syntyneet ennen , sovelletaan valtion eläkelakia. Muihin yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan työntekijän eläkelakia. Liitto antaa jäsenilleen eläkkeitä ja eroamisikää koskevaa neuvontaa. Toimintavuotta edeltäneen vuoden loppupuolella työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat vaikutuksiltaan laajan ja pitkäkestoisen sopimuksen eläkeuudistuksesta, jonka toteuttaminen aloitetaan Akava ei ole ollut sopimuksessa mukana. Eläkesopimuksella on monia ulottuvaisuuksia. Professoreiden kannalta keskeisimpiä uudistuksia ovat eläkeikäuudistus ja eläkkeen määrään vaikuttava karttumauudistus. Selvitysten mukaan professorit haluavat jatkaa työssään muita ryhmiä pidempään. Toimintavuoden aikana on annettu eläkeuudistusta tarkoittavat lakimuutokset eduskunnalle suunnitelmien mukaisina. Akava ei aikanaan hyväksynyt eläkesopimusta liian suurten karttumaheikennysten johdosta. Professorien kannalta eläkeiän vähittäinen nostaminen 65 ikävuoteen ja eroamisiän 70 ikävuoteen ei ole erityisen huolestuttavaa. Sen sijaan eläkekarttuman pienentäminen vuodesta 2017 alkaen ja ns. superkarttuman poistaminen yli 63-vuotiailta vaikuttavat heikentävästi professorien eläketurvaan. Liitto on vastustanut tätä voimakkaasti. Ns. lykkäyskorotus kuitenkin tasoittaa tilannetta. Jäsenille on annettu eläkeneuvontaa Acatiimilehdessä sekä henkilökohtaisesti. Eläkeikäuudistus tulee merkitsemään sitä, että vuodesta 2017 alkaen vanhuuseläkeikä vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneillä nousee portaittain 63 ikävuodesta 65 ikävuoteen siten, että vuonna 1962 syntyneillä eläkeikä on 65 ikävuotta. Vastaavasti eläkkeelle siirtymisen ikäraja nostetaan

11 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA ikävuodesta 70 vuoteen, mikä tulee olemaan myös eroamisikä. Professorit ovat kokemuksen mukaan pitkään töissä. Professorin työ selvityksen mukaan toivotun eläkeiän keskiarvo on 66 vuotta. Vastaajista 58,5 % suunnittelee jäävänsä vuotiaana eläkkeelle ja 29,5 % 68-vuotiaana tai vanhempana. Näistä lähtökohdista eläke- ja eroamisiän muutos ei ole kovin monelle professorille iso uhkakuva. Koko eläkeuudistuksen keskeinen tavoita on työurien pidentäminen ja keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän siirtäminen noin 1,5 vuodella eli 62,4 ikävuoteen. Käytännössä professorien eläkkeellesiirtymisikä on aivan muuta. Eläkekarttuma on nykyisin porrastettu iän mukaan seuraavasti: alle 53-vuotiailla karttuma on 1,5 %, vuotiailla karttuma on 1,9 % ja yli 63- vuotiailla on ns. superkarttuma eli 4,5 %. Iän mukaan porrastetulla karttumalla on pyritty pidentämään työuria. Tässä on onnistuttu erityisesti professorien osalta. Eläkeuudistussopimus merkitsee myös, että kaikille tulee tasakarttuma eli 1,5 % lukien. Iän mukainen eläkekarttuman kannustin siis katoaa. Sovittu ns. lykkäyskorotuksen muutos kompensoi vain osittain näinkin tuntuvaa karttuman muutosta. Uhkakuva onkin, että professorit aikaistavat eläkkeellesiirtymistään karttumahuononnuksen takia. Liiton suorituttamien laskelmien mukaan karttumamuutos merkitsee monelle professorille satojen eurojen eläkkeen pienennystä nykyiseen verrattuna. Kyse on siis myös suuren luokan edunvalvontakysymyksestä liiton osalta. Eläkeuudistusta tarkoittavien lakimuutosten valmistelu saatetaan loppuun toimintavuoden aikana. Akava on mukana lakimuutoksen valmistelussa. Liitto vaikuttaa myös Akavan kautta. Tarkoituksena on, että lakiesitys annetaan eduskunnalle toimintavuoden lopulla. Uusi laki tulisi voimaan Toimintavuoden aikana liitto vaikuttaa voimakkaasti siihen, että eläkekarttuma saadaan sellaiseen muotoon, että se kannustaa pidentämään työuria loppupäästä. Tämä edellyttää ikään perustuvaa karttumaporrastusta. Liitto informoi aktiivisesti jäsenkuntaa eläkeuudistuksen etenemisestä. Useat yliopistot ovat todenneet, että eläkkeelle siirtyvä professori nähdään työyhteisössä voimavarana. Eläkkeelle jäävät professorit voivat

12 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 12 sopimuksen mukaan osallistua tutkimukseen, opettaa, ohjata väitöskirjoja tai toimia muissa asiantuntijatehtävissä. Useimmiten yhteistyön jatkumisesta laaditaan kirjallinen sopimus. 2 TIEDE- JA YLIOPISTOPOLIITTINEN TOIMINTA 2.1 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa laskemaan päin. Julkisen rahoitus ei ole kasvanut. Tämä on ollut epäkohta, joka on haitannut erityisesti perustutkimusta. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on päinvastainen ja siellä kasvatetaan panostusta tutkimukseen. Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan vaalikauden tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) menojen tavoitteena on kuitenkin 4 %:n bruttokansantuotteen (BKT) osuus. Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) oli esittänyt aikaisemmin yliopistojen perusrahoituksen voimakasta lisäämistä. TIN:n linjauksissa todetaan, että korkeimmillaan TKIintensiteetti oli vuonna 2009, 3,75 %. Vuonna 2014 se laski 3,13 prosenttiin. Tavoitteiden ja todellisuuden välillä vallitsee siis ristiriita. Professorin työ kyselyn mukaan resurssien hankkiminen kuormittaa professorin työtä aiempaa enemmän. Professorin työaikaa kuluu ulkoisen rahoituksen hankkimiseen, koska perusrahoitus ei ole riittävää. Professorit ovat huolissaan paitsi tutkimusrahoituksen riittävyydestä myös alaistensa työllisyydestä. Rahoituksen epävarmuus, lyhytjänteisyys ja pirstaloituneisuus ovat lisääntyneet. Säästöpaineet näyttäytyvät mm. yliopistojen ja tutkimuslaitosten YT-menettelyinä sekä siten, ettei vapautuvia tehtäviä täytetä eikä sijaisia saa palkata. Liitto vaikuttaa eri keinoin TKImenojen BKT-osuuteen. Yliopistolaissa säädetään, että yliopistoille osoitettua määrärahaa korotetaan kustannustason nousua vastaavasti yliopistoindeksillä. Yliopistoindeksi toimikin vuoden 2011 osalta asianmukaisesti. Tuon jälkeen tuli heikennyksiä. Yliopistoindeksi jäädytettiin osittain vuodeksi 2012 ja kokonaan vuodeksi Vuoden 2014 osalta yliopistoindeksi palautettiin, ja se nostaa valtiolta tulevia määrärahoja 1,9 % verrattuna vuoteen Vuonna 2012 ja 2013 syntynyttä vajetta ei kuitenkaan tuolloin korjattu. Vuotta 2015 koskien Uusi hallitusohjelma leikkasi yliopistojen ja tutkimuksen määrärahoja. Yliopistoindeksi jäädytetään ja kaiken kaikkiaan opetukselta, tieteeltä ja kulttuurilta viedään 681 miljoonaa euroa. Liitto on lukuisia kertoja lausunnoissaan OKM:lle ja eduskunnalle paheksunut yliopistojen ja tieteen voimavaraleikkauksia. Asia on otettu esiin myös sidosryhmätapaamisissa. Liitto on kiinnittänyt erityistä huomiota koko hallituskaudelle tarkoitettuun yliopistoindeksin jäädyttämiseen. Liiton eri yhteyksissä toistama lähtökohta on ollut: yliopistoihin ja tieteelliseen tutkimukseen suunnatut määrärahat eivät ole ensi sijassa kulueriä, vaan investointeja tulevaisuuteen. Liitto on eri yhteyksissä, mm. ministeritapaamisessa ja hallitusohjelmatavoitteissaan, tuonut esiin erityisesti perusrahoituksen merkityksen. Liitto on esiintynyt voimavarakysymyksessä etupäässä Tieteentekijöiden liiton kanssa, mutta myös Akava-yhteisön kanssa. Yhteistyö myös UNIFIn kanssa on ollut toimivaa. Liiton (ja TTL:n) useat tiedotteet ovat saaneet osakseen suurta huomiota mediassa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että voimavarakysymyksessä liittoa on kuultu, muttei kuunneltu. Yliopistojen YT-menettely ovat kasvaneet määrärahaleikkausten johdosta toimintavuonna 2015 mittaviksi. Uhkakuvaksi on muodostunut, että henkilöstöä vähennetään tuhansilla. Myös professorit ovat uhanalaisia. Liitossa tilanne on otettu hyvin vakavasti. Asiaan on lähestytty ennen kaikkea sen kautta, että on vastustettu leikkauksia, mutta myös yksittäisen jäsenen näkökulman huomionottaen. Tutkimusrahoituksen uudistaminen sekä valtion tuottavuusohjelmat ja budjettileikkaukset kurjistivat toimintavuonna myös valtion tutkimuslaitosten rahoitusta. Taloudelliset muutokset näyttäytyivät henkilöstövähennyksinä, lomautuksina ja toiminnan leikkauksina. YT-neuvotteluja käytiin ainakin VTT:ssä, THL:ssä, Evirassa,

13 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 13 yliopistoindeksi on jälleen päätetty puolittaa. Tilannetta korjaa osittain se, että yliopistoille maksetaan kertasuorituksena indeksin toinen puolikas. Tähän kuitenkin liittyy haittapuolena se, että se ei mene seuraavien vuosien rahoituksen laskentapohjaan. Liiton käsityksen mukaan valtiovalta on esiintynyt hyvin poukkoilevasti indeksikysymyksessä koko yliopistolain voimassaoloajan. Liitto on vaikuttanut voimakkaasti indeksikysymykseen mm. yhteistyössä Tieteentekijöiden liiton ja Suomen yliopistot ry:n (UNIFI) kanssa. Tätä vaikuttamista jatketaan toimintavuonna eri keinoin, mm. julkisin kannanotoin, lausunnoin ja sidosryhmävaikuttamisin. Liitto korostaa erityisesti pitkäjänteiseen perustutkimukseen suunnattavien voimavarojen merkitystä yliopistoille ja koko tutkimustoiminnalle. Keskeinen liiton tavoite on, että yliopistoindeksiä ei leikata enää jatkossa. Säteilyturvakeskuksessa, Työterveyslaitoksessa, Ilmatieteenlaitoksessa ja Luonnonvarakeskuksessa. JUKO arvosteli valtiotyönantajaa valtion yhteistoimintalain toimimattomuudesta ja siitä, että laista on käytännössä tullut irtisanomislaki. Liitto antoi sivistysvaliokunnalle lausunnon yliopistolain muuttamisesta koskien lukukausikohtaisen hakemuksen käsittelymaksua ETA-alueen ulkopuolella opiskelleiden osalta. Liitto puolsi varovaisesti esitystä käsittelymaksuista vedoten siihen, että käsittelymaksun myötä turhien hakemusten määrä saattaisi vähentyä. Liiton näkemyksen mukaan yliopistojen talouden kannalta esityksen vaikutukset eivät tule olemaan merkittäviä. Opiskelija ja yliopisto-opettaja lukumääräsuhteessa ei ole tapahtunut olennaista muutosta. Yliopistojen rahoitusmalli on uudistettu vuosiksi Uudistusta jatketaan. Liitto seuraa rahoitusmallin vaikutusta. Liitto edistää edelleen sitä, että toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvää osuutta korotettaisiin ja vastaavasti muihin koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin perustuvaa rahoitusta vähennettäisiin. Toimintavuonna ollaan ottamassa käyttöön Suomen Akatemian profiloitumisraha. Yliopistojen perusrahoituksesta tehdään 50 miljoonan siirto Akatemian kautta jaettavaksi. Yliopistot voivat hakea tätä rahoitusta strategisten valintojensa/painoalojensa perusteella. Akatemia myöntää profiloitumisrahaa arviointipaneelin arvioinnin perusteella arviointikriteerin ollessa keskeisesti tutkimuksen laadukkuus. Liitto seuraa tiivisti profiloitumisrahan käytännön toteuttamista. Liitto on eri yhteyksissä korostanut nimenomaan yliopistojen perusrahoituksen merkitystä. Valtioneuvoston tutkimuslaitoksia ja tutkimusrahoitusta koskevan periaatepäätöksen toteuttaminen merkitsisi, että tutkimusrahoitusta siirtyy yhä enemmän valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen strategisen ja kilpaillun rahoituksen piiriin. Tämä tapahtuu suurelta osin perusrahoituksen kustannuksella. Liitto pitää tällaista kehitystä kyseenalaisena. Liitto seuraa aktiivisesti Suomen Akatemian roolin muutosta.

14 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 14 Suomessa opiskelijoiden ja yliopisto-opettajien lukumääräsuhde on kansainvälisesti katsoen huono: noin 20 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden, joillakin tieteenaloilla vieläkin huonompi. Opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen entisestään edellyttää lukumääräsuhteen parantamista. Tämä voi tapahtua vain voimavaralisäyksellä. Ministeriö on tilastoissaan laskenut opetushenkilökuntaan sellaisiakin henkilöitä, joiden tehtäväkuvaan ei sisälly paljon opetusta, ja tämän vuoksi tilastot näyttävät paremmilta kuin todellisuus. 2.2 Eduskuntavaalit ja hallitusohjelma Toimintavuoden keväällä valitaan uusi eduskunta. Liitto on vuonna 2014 vahvistanut yhteistyössä Tieteentekijöiden kanssa yliopisto- ja tiedepoliittiset hallitusohjelmatavoitteensa. Tavoitteiden asettamisessa on ollut osittain mukana myös UNIFI. Tavoitteissa korostetaan yliopistojen ennustettavaa ja pitkäjänteistä rahoitusta, yliopistojen toiminnan avoimuutta ja vertailukelpoisuutta, henkilöstön merkitystä, professorien tutkimuskautta, korkeakoulujen yhteistyötä duaalimallin pohjalta ja yliopistolain jatkoarvioinnin tärkeyttä. Liitto tulee tiedottamaan hallitusohjelmatavoitteistaan laajasti eri keinoin. Vuoden aikana järjestetään vaikuttamiskampanja, jonka kärkenä ovat liiton hallitusohjelmatavoitteet. Professoriliitto kampanjoi erittäin näkyvästi eduskuntavaalien aikaan tuoden esille hallitusohjelmatavoitteitaan. Niistä tärkeimmät olivat yliopistojen pitkäjänteinen rahoitus, professorien ajankäytössä tutkimustoiminnan mahdollistaminen ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisten roolien säilyttäminen. Hallitusohjelmatavoitteita tuotiin esille liiton vaikuttamiskampanjassa Helsingin Sanomissa, tiedotteissa, puoluetapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamissa. Lisäksi liitto järjesti yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja UNIFIn kanssa vaalipaneelin. Ennen vaaleja liiton edustajat tapasivat yhdessä TTL:n kanssa erikseen kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia. 2.3 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Uusi yliopistolaki tuli voimaan Toimintavuoden aikana liitto seuraa edelleen tarkasti yliopistouudistuksesta ja yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä johtuvia muutoksia ja osallistuu aktiivisesti arviointiprosessiin. Liitto lähtee siitä, että jatkossakin kaikissa yliopistoissa tehdään tutkimusta sekä annetaan tutkimukseen pohjautuvaa opetusta ja tutkijankoulutusta. Vaikka yliopistouudistuksessa korostetaan yliopistojen profiloitumismahdollisuutta, tutkintojen tulee olla tasoltaan samantasoisia eri yliopistoissa. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on esillä toimintavuonna. Liitto lähtee siitä, että rakenteellinen kehittäminen koskee ensisijaisesti ammattikorkeakouluja. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen on lähdettävä yliopistojen omasta intressistä. Rakenteita muutettaessa mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön. Yliopistojen painoaloista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomian piiriin. Toimintavuoden aikana on keskusteltu entistä enemmän korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä ja profiloinnista. Liitto on eri yhteyksissä, mm. lausunnoissaan ilmoittanut, ettei se vastusta näitä periaatteessa. Mikäli nämä tehtäisiin kuitenkin pakkotilassa laskevan voimavarakehityksen vallitessa, olisivat onnistumisen mahdollisuudet heikohkot. Liitto suhtautui korkeakoulujen duaalimallin säilyttämiseen lähtökohtaisesti myönteisesti. Tämä tuotiin esiin mm. hallitusohjelmatavoitteissa ja eräiden järjestöjen kanssa laaditussa yhteisessä tiedotteessa. Toisaalta liitossa pohdittiin, että myös rakenteissa voi tapahtua muutoksia keskipitkällä aikavälillä. Tampereella on ollut menossa ns. Tampere3- hanke TTY:n TaY:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun välillä. Tarkoituksena on

15 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 15 Professoreiden tulee voida osallistua yliopistojen profilointityöhön. Sanaa duaalimalli ei mainita nykyisessä hallitusohjelmassa eikä koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Liiton hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyy duaalimalli: Asiaa lähestytään yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen erilaisilla tavoitteilla ja sisällöillä. Yliopistojen tehtävissä korostetaan tieteellistä tutkimusta ja ammattikorkeakoulujen tehtävissä työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta. Liitto tuo esiin, että näitä lähtökohtia pidetään oikeina. Valtioneuvoston periaatepäätös merkitsee suuria muutoksia valtion tutkimuslaitoksia koskien. Liitto seuraa tarkkaan tilanteen kehittymistä ja edellyttää, että tutkimuslaitosten rakenteellisessa kehittämisessä otetaan huomioon niissä työskentelevän henkilökunnan asiantuntemus. Pitkäjänteinen tutkimus tulee turvata. lisätä yhteistyötä uudella tavalla, mahdollisesti jopa fuusion kautta. Hanke jatkuu vuoden 2015 jälkeenkin. Liitto on seurannut aktiivisesti Tampere3-hanketta. Liiton edustajat ovat osallistuneet sitä koskeviin tilaisuuksiin Tampereella, mm. tamperelaisten professorien yhteiskokouksiin. Liitossa lähtökohtana on ollut, että asiassa tulee kuunnella hyvin tarkasti tamperelaisten jäsenten mielipidettä. Tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen eteni alkaen VTT ja Mikes yhdistyivät ja perustettiin VTT Oy. Myös MTT, Metla sekä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistyivät ja perustettiin Luonnonvarakeskus LUKE. Geodeettinen laitoksen sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken tehtävät siirrettiin Maanmittauslaitokseen Henkilöstön, erityisesti tutkimus- ja opetushenkilöstön, asema turvataan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä. Mikäli rakenteellisen kehittämisen seurauksena tai muista syistä professoreita kuitenkin irtisanotaan, lomautetaan tai heidän palvelussuhteensa ehtoja muutoin huononnetaan, liitto tukee voimakkaasti toimenpiteiden kohteiksi joutuneita jäseniään. 2.4 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Professorit ovat ainoa henkilöstöryhmä, joka on mainittu yliopistolaissa. Yliopistolain säännökset koskevat yhtäläisesti professoreita julkisoikeudellisissa yliopistoissa ja säätiöyliopistoissa. Professorien valintamenettelystä säädetään yliopistolaissa. Lähtökohtaisesti rehtori valitsee professorin. Valinta suoritetaan hakumenettelyn tai (tietyin edellytyksin) kutsumismenettelyn perusteella. Asiantuntijamenettely on yliopistolain mukaan pakollinen, jos valinta tapahtuu yli kahdeksi vuodeksi. Lakiin kirjattua asiantuntijamenettelyä ei tule keventää. Myös professorin sijaisilta vaaditaan professorin kelpoisuus. Liitto seuraa tilannetta ja tuo esille sen, että mikäli palkattavalla henkilöllä ei ole professorin kelpoisuutta, hänet tulee palkata muulla kuin professorin nimikkeellä. Lakiin ei sisälly oikeusturvakeinoja professorin valintaan liittyen; Liitto on seurannut professoreiden rekrytointikäytäntöjä ja tarvittaessa puuttunut epäkohtiin. Huolestuttava kehitys yliopistoissa on koko yliopistolain voimassaoloajan ollut, että erityisesti kokoaikaisten professorien lukumäärä on pienentynyt. Vuonna 2010 kokoaikaisia oli 2374 ja vuonna Liiton käsityksen mukaan professoreiden lukumäärää tulisi lisätä maltillisesti. Määräaikaisten professuurien määrä on vähän laskenut vuonna 2014 ollen 23 % kaikista professoreista. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ennen kaikkea Taideyliopistossa. Liitto on tuonut eri yhteydessä esille, että määräaikaiset työsuhteet eivät mahdollista alan pitkäjänteistä kehittämistä. Liiton toimisto ja luottamusmiehet ovat auttaneet ja neuvoneet eri tavoin jäseniä, joiden määräaikaisuuksia on ketjutettu eikä yliopisto ole tarjonnut enää uutta työsuhdetta.

16 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 16 tosin jääviyssäännökset koskevat valintamenettelyä. Professorien kelpoisuusvaatimuksista säädetään yliopistokohtaisissa johtosäännöissä. Professorikunnan aseman ja arvostuksen säilyminen ja vahvistaminen on keskeinen liiton tavoite. Liitto pitää esillä professoreiden asiantuntijuutta tieteessä, ylimmässä opetuksessa, yliopiston ja tutkimuslaitoksen johtamisessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liiton selkeä lähtökohta on, että professorit valitaan pääsääntöisesti pysyviin työsuhteisiin. Määräaikainen professorin valinta on aina perusteltava huolella. Liitto seuraa aktiivisesti professoreiden rekrytointikäytäntöjen muotoutumista yliopistoissa mm. rehtoreiden tapaamisissa ja luottamusmiesjärjestelmän kautta sekä määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Liitto myös antaa jäsenilleen neuvontaa. Mikäli osoittautuu, että professoreita valitaan perusteettomasti määräaikaisiin työsuhteisiin, liitto puuttuu asiaan. Professor of practice -nimikkeen käyttö on levinnyt useisiin yliopistoihin. Näistä professuureista on keskusteltu asianomaisten yliopistojen johdon kanssa. Tenure track -järjestelmä on aikaansaanut epäselvyyttä siitä, kuka on professori esim. yliopistolain tarkoittamassa mielessä. Liitto on jo aikaisemmin linjannut, että yliopistolain tarkoittamassa mielessä professoreita ovat vain professori-nimikkeellä olevat. Tämän lisäksi professoreita ovat yliopistolain tarkoittamassa mielessä akatemiaprofessorit ja tutkimusprofessorit. Tenure track -järjestelmissä olevat ovat yliopistolain tarkoittamia professoreita siinä vaiheessa kun he ovat professori-nimikkeellä (full professor). Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että professorin kelpoisuus on arvioitu vertaisarvioinnein. Liitto on tuonut linjauksensa esille mm. rehtoreille. Liitto suositus professori-nimikkeen käytöstä on mm. liiton sivuilla. Suositusta kysytään melko usein. Liitto seuraa osa-aikaisten professuurien määrän kehitystä. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa YT-menettelyt henkilöstön vähentämiseksi ovat lisääntyneet. Liitto kiinnittää erityistä huomiota jäsenten tukemiseen muutostilanteissa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) kanssa on sovittu työnjako liittojen sekä JUKOn toimiston ja luottamusmiesten kesken YT-tilanteissa. Tenure track -järjestelmissä on otettu uudelleen käyttöön apulaisprofessorin nimike. Liitto seuraa edelleen, ettei professorinimikettä tai professorijohdannaista nimikettä esiinny yliopistojen lisäksi minkään muun oppilaitoksen henkilöstössä tai ettei sitä käytetä muutoin asiattomissa yhteyksissä. Johdannaisnimikkeiden käyttö tulee liiton näkemyksen mukaan harkita tarkkaan. Eräissä yliopistoissa on otettu käyttöön professor of practice -nimike. Liitto lähtee siitä, että myös tähän järjestelmään kuuluvilla ovat professorien lakisääteiset tehtävät ja heidän valinnassaan noudatetaan vertaisarviointia. Liiton hallitus on vahvistanut toimintavuotta edeltäneen vuoden lopulla uudet ohjeet professorin

17 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 17 nimikkeen käyttämisestä. Liitto seuraa ohjeiden noudattamista. 2.5 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edistää edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. Monissa yliopistoissa on otettu käyttöön tenure track -järjestelmä eli Suomessa uudenlainen urapolku erityisesti professuurien osalta. Järjestelmät vaihtelevat jonkin verran yliopistoittain. Järjestelmän olennainen sisältö on kuitenkin se, että uran edetessä suunnitelmien mukaisesti henkilö päätyy professoriksi. Järjestelmään kuuluu professorijohdannaisia nimikkeitä, mm. apulaisprofessori. Se ei vastaa Suomessa aikaisemmin ollutta apulaisprofessoria eikä se myöskään ole yliopistolaissa tarkoitettu professuurinimike. Toimintavuoden aikana järjestelmän kehittämistä seurataan tarkasti, koska mm. pitkäaikaiset määräaikaiset tehtävät urapolulla saattavat muodostua oikeudellisiksi ongelmiksi. Työsopimuslain mukaan työsuhde on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto katsoo myös, että uuden urapolkujärjestelmän käyttöönotto ei saa asettaa tieteellisellä uralla olevia eriarvoisiin asemiin. Professorin tenure track -järjestelmään valitut ovat liittoon jäsenkelpoisia urapolun toiseksi viimeiseen vaiheeseen ehtineinä. Nimike on tällöin yleensä apulaisprofessori (associate professor). Liitto on seurannut tiivisti tenure track -järjestelmän käyttöönottoa eri yliopistoissa. Toistaiseksi tenure track -järjestelmässä olevista vain pieni määrä muista kuin ns. full professoreista on liittynyt liiton jäseniksi. Ainakaan toistaiseksi tenure track - järjestelmän pudokkaat eivät ole nostaneet oikeusprosesseja. Liiton edustaja on mukana tutkijanuraa selvittelevässä työryhmässä. Hän on raportoinut hallitusta säännöllisesti työryhmän työstä. Yliopistolain mukaan professorit muodostavat yliopistojen hallinnossa oman ryhmänsä. Professoreita koskevat lakisäännökset ovat kaikkien yliopistojen osalta samanlaiset. Eri yliopistoissa professorikuntaan kuulumista ei kuitenkaan sovelleta yhdenmukaisesti. Ongelmia tuottaa erityisesti apulaisprofessorin (associate professor) oikeusasema. Liiton käsityksen mukaan tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemasta tulisi vallita Suomen yliopistoissa suunnitteen samanlainen käsitys. Liitto on esittänyt OKM:lle ja UNIFI:lle työryhmän perustamista selvittämään tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemaa sekä laatimaan siitä yliopistoille

18 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 18 suosituksen. OKM:n mukaan liiton esittämät oikeudelliset näkökulmat tullaan huomioimaan Koulutus- ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaisen tutkijan- ja opettajanurapolkujen arvioinnin yhteydessä. Työryhmän tulee ottaa huomioon liitin esittämät näkökohdat. 2.6 Professoreiden asema Professorin työ selvitykseen vastanneista 71 % toimii esimies- tai johtotehtävissä. Silti professorit kokevat, etteivät pysty riittävästi vaikuttamaan organisaationsa toimintaan. He eivät saa tarpeeksi tietoa ja riittävän ajoissa organisaation ylimmän johdon toiminnasta. Useiden kokemus on, ettei organisaation ylin johto ole kiinnostunut professorien mielipiteistä. Yliopistokollegion, akateemisen neuvoston tai laitosneuvoston jäsenet eivät kokeneet vaikutusmahdollisuuksiaan paremmiksi kuin ne, jotka eivät näihin kuulu. Professoriliitto korostaa voimakkaasti eri yhteyksissä professorien merkitystä yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategisessa päätöksenteossa. Liitto lähtee siitä, että professorit edustavat yliopistoissa niiden varsinaisen toiminnan kannalta korkeinta ja arvostetuinta asiantuntemusta. Professorien aseman tulee näkyä riittävästi yliopistojen eri toiminnoissa. Liitto edellyttää sitä, että yliopistojen johto käy säännöllistä keskustelua professorikuntansa kanssa eri muodoin. Professoriliiton paikallisosastot edustavat jäsenkuntaa yliopistotasolla, ja ne ovat avainasemassa neuvoteltaessa professorikuntaa koskevista asioista. Liitto on korostanut eri yhteyksissä professorien erityisasemaa ja merkitystä yliopistoille. Asiaa on käsitelty mm. mediassa, jäsenkirjeissä, blogissa ja yliopistojohdon tapaamisissa. Liiton osastoja on rohkaistu pitämään säännöllisesti yhteyttä yliopistonsa johtoon. Osastojen sivuille on kirjattu hyviä käytäntöjä liiton osaston ja yliopiston johdon vuoropuhelun lisäämiseksi. Liiton johto on yhdessä ao. osaston johdon kanssa tavannut yliopistojen johtoa yhteistyön merkeissä. Tapaamisissa on pidetty tärkeänä professorien ja yliopiston johdon kiinteää vuorovaikutusta Liitto ajaa myös johtamistehtävissä toimivien jäsentensä taloudellisia ja muita etuja. Johtamistehtävien hoitaminen vaihtelee eri yliopistoissa sen suhteen, ovatko tehtävät päätoimisia vai sivutoimisia. Liitto edistää akateemisten johtajien johtamispalkkioiden sekä täydentävän rahoituksen johtamispalkkioiden kehittämistä. Menestyksellinen johtaminen edellyttää johtamistyön resursointia. Professorin asemaan ja tosiasialliseen tehtävänkuvaan vaikuttaa olennaisesti se, miten professorilla on käytettävissään avustavaa henkilöstöä. Liitto vaikuttaa siihen, että tilanne tältä osin paranisi olennaisesti. Myös sopivan sisältöisten ja mittaisten

19 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 19 johtamiskoulutusjaksojen tarjonta on tärkeätä. Liitto korostaa eri yhteyksissä professorien johtajuuden merkitystä. 3 SISÄINEN JÄRJESTÖTOIMINTA 3.1 Liiton organisaatio Valtuusto on valittu vuosiksi Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Liiton hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa toimintavuonna. Hallitus asettaa työvaliokunnan sekä tarvittaessa muita työryhmiä. Liitossa toimii 15 rekisteröimätöntä osastoa. Valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Tallinnassa. Kokousta edelsi liiton ja TTL:n yhteinen kevätseminaari Hynttyyt yhteen? Syyskokous pidetään Hallitus kokoontuu 10 kertaa tämän vuoden aikana. Elokuun seminaarissa suunniteltiin liiton vuoden 2015 toimintaa ja käsiteltiin palkkausjärjestelmiä. Joulukuun seminaarissa käsitellään vaikuttamistoimintaa. Liiton hallitus on nimennyt työvaliokunnan, sijoitustoimikunnan, viestintäryhmän ja vaalitoimikunnan. 3.2 Jäsenistö Mahdollisimman korkea järjestäytymisaste on professorien ammattikunnan etujen mukaista. Hallitus seuraa jäsenmäärän kehittymistä kuukausittain. Uusille professoreille tuodaan esille liiton jäsenkriteerit ja jäseneksi liittymisen edut. Osastoilla on merkittävä rooli uusien professoreiden kutsumisessa liiton jäseneksi ja professorikuntaan. Osastot lähettävät liiton toimistoon säännöllisesti tiedot uusista professoreista, ja liiton toimisto lähettää kyseisille henkilöille sekä sähköisesti että postitse tietoa liitosta. Osastojen toimihenkilöitä kannustetaan tekemään henkilökohtainen yhteydenotto uusiin professoreihin. Jäsenille tiedotetaan liiton jäsenpalveluista ja - eduista. Keväällä järjestetään kaikille jäsenille tarkoitettu tapahtuma ja syksyllä jäsenille ja sidosryhmille tarkoitettu syysseminaari. Yhteisillä tilaisuuksilla tuetaan professoreiden ammattiidentiteettiä ja kollegiaalisuutta. Vaikuttamiskampanjalla tuodaan esille liiton aktiivinen rooli tiede- ja yliopistopoliittisessa toiminnassa. Liitto kerää tietoa uusien jäsenten odotuksista liiton toimintaa kohtaan ja liittoon liittymättömien Järjestäytymisen tärkeys on ollut monin eri tavoin esillä liiton toiminnassa. Hallitus on keskustellut aktiivisesti järjestäytymisestä ja seurannut jokaisessa kokouksessaan jäsenmäärän kehitystä. Työssä olevien jäsenten lukumäärä on hieman laskenut, vaikka liiton kokonaisjäsenmäärä on kasvanut eläkeläisjäsenten lukumäärän lisääntyessä. Huomionarvoista on, että myös yliopistojen kokoaikaisten professorien lukumäärä on pienentynyt. Jäsenrekrytoinnin pääasiallisina kohteina ovat olleet yliopistoihin professoriksi vasta nimitetyt. Osastoilta on edelleen pyydetty säännöllisesti tieto näistä uusista professoreista. Tarvittaessa toimisto on etsinyt nimitettyjä professoreita yliopistojen verkkosivuilta. Uusille professoreille lähetetään liiton toimistosta sähköinen tervehdys ja liiton infopaketti. Uudet jäsenet odottavat liiton kyselyn mukaan liitolta erityisesti vaikuttamistoimintaa yliopisto- ja tiedepolitiikkaan sekä ajantasaista, professoreita koskevaa tietoa. Hallitusohjelmaan liittyvän liiton vaikuttamiskampanjan yhtenä tavoitteena olikin tuoda esille sekä jäsenille että eijäsenille liiton vaikuttamistoimintaa yliopisto- ja tiedepolitiikassa. Kerran vuodessa on lähetetty palautekysely niille professoreille, joille on lähetetty rekrytointimateriaalia mutta eivät ole liittyneet

20 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 20 professoreiden syitä siihen, miksi he eivät ole liittyneet Professoriliittoon. Vuoden aikana jäsennetään professorikunnan erilaisia edunvalvonnan tarpeita ja odotuksia liittoa kohtaan. liittoon. Yllättävän monella liittymättömyyteen ei ole ollut mitään erityistä syytä, asia on vain jäänyt hoitamatta. Liitto onkin eri yhteyksissä korostanut kollega-jäsenen henkilökohtaisen yhteydenoton merkitystä jäsenrekrytoinnissa. Professorina jo toimivia ei-jäseniä on vuosittain lähestytty kohdennetusti. Tänä vuonna lähetettiin liitosta tietoa kaikille Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa toimiville jäsenkelpoisille ei-jäsenille. Lisäksi Aalto-yliopistossa järjestettiin yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja Tekniikan akateemisten kanssa myös jäsenhankintatilaisuudeksi tarkoitetun Does money lead (to) research -tapahtuman. Seminaarin hyvästä sisällöstä huolimatta osanotto jäi odotettua vaatimattomammaksi. Jäsenrekrytointia käsiteltiin paikallistoiminnan kehittämisseminaarissa ja osastojen puheenjohtajien neuvottelupäivillä. Jälkimmäisessä tilaisuudessa käsiteltiin monipuolisesti jäsenmääränkehitystä liitossa ja osastoissa sekä sitä, keitä liiton jäsenkunta tällä hetkellä pitää sisällään erilaisine tarpeineen. Jäsentapahtuma keväällä järjestettiin Amos Andersonin taidemuseossa. Syksyisen Kansallismuseossa pidetyn jäsenille ja sidosryhmille tarkoitetun seminaarin aihe oli Tutkimusta kaikkien hyödyksi. Mielenkiintoiset puheenvuorot kokosivat seminaariin noin sata kuulijaa. 3.3 Liiton osastot Toimintaansa varten liitto jakautuu yliopistokohtaisiin osastoihin. Tutkimuslaitosprofessoreilla on yksi valtakunnallinen osasto. Yliopistokohtaisilla osastoilla on merkittävä rooli paikallistason edunvalvojina. Professorien palkkaedunvalvonnan suhteen on tärkeää, että professoriedustajat osallistuvat yliopistojen arviointiryhmien toimintaan. Toimintavuoden aikana erityisiä haasteita ovat tulospalkkausjärjestelmien ja täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden seuranta, professoreiden aseman vahvistaminen yliopistoissa ja jäsenrekrytointi. Liitto varaa osastoille toimintaa varten riittävät taloudelliset mahdollisuudet. Osastot pidetään ajan Liitolla on 14 yliopistokohtaista osastoa ja valtakunnallinen osasto tutkimuslaitoksissa työskenteleville jäsenille. Osastoilla on ollut toimintaan tarvittavat varat. Liiton luottamusjohto, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö ovat käyneet osastojen tilaisuuksissa. Alkukesästä järjestettiin paikallistoiminnan kehittämisseminaari, jossa käsiteltiin mm. palkkauksen muodostumista ja ajankohtaisia kysymyksiä. Syksyllä järjestettiin osastojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille seminaari. Seminaari järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille kohdistetun syysseminaarin yhteydessä Helsingissä.

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA

Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 Edunvalvonta 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015. Liite 7/1

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015. Liite 7/1 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015 Liite 7/1 2 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN 4 1 Edunvalvonta 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016 2 Professoriliiton vuoden 2016 toiminta PAINOPISTEET: 1. Vaikuttamistoiminta Liitto toimii aktiivisesti yliopistojen ja tutkimusten voimavarojen turvaamiseksi,

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

VES: 322151. 1 Soveltamisala

VES: 322151. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 322151 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen Geologian

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

TES: 325002 PL: 01 Liite 1

TES: 325002 PL: 01 Liite 1 TES: 325002 PL: 01 Liite 1 MEKin palkkausjärjestelmäliite 1 Määräysten soveltamisala Määräyksiä sovelletaan Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) niihin kotimaassa työskenteleviin työsopimussuhteisiin toimihenkilöihin,

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2012 työnantajaselvitys PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI toukokuu 2013 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...5

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 44/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/2 10.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 44/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/2 10.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 44/2012 1 (6) 1420 Virastopäälliköiden ja osastopäälliköiden kokonaispalkkajärjestelmä 1.1.2013 alkaen HEL 2012-014362 T 01 02 00 00 Päätös Käsittely Korjattu 25.1.2013 AV

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON ATK ALAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007

HELSINGIN YLIOPISTON ATK ALAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 HELSINGIN YLIOPISTON ATK ALAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 TES: 291203 PL: 07 1 Sovittiin, että Helsingin yliopiston ja Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:n

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

PALKKASELVITYKSET 2014

PALKKASELVITYKSET 2014 PALKKASELVITYKSET 2014 TYÖNANTAJASELVITYS PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI HUHTIKUU 2015 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1. AINEISTON KUVAUS...6 2. TYÖNANTAJASELVITYS...7 2.1. Professorien

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan työministeriön, Työvoimaopiston ja työvoimatoimistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön.

Sopimusta sovelletaan työministeriön, Työvoimaopiston ja työvoimatoimistojen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön. 340151 01 101-111 (työvoimatoimistot) 02 102-114 (Työministeriö ja Työvoimaopisto) Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta työministeriössä, Työvoimaopistossa ja työvoimatoimistoissa

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä. valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön

Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä. valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa valtion oppilaitoksissa muun kuin opetushenkilöstön osalta. Sopimus on tehty 17. päivänä kesäkuuta 2011

Lisätiedot

SYKE/VES 356051 SYKE/TES 356001

SYKE/VES 356051 SYKE/TES 356001 1 SYKE/VES 356051 SYKE/TES 356001 Suomen ympäristökeskuksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Liite 1 Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan Tekesiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsopimussuhteiseen

Sopimusta sovelletaan Tekesiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsopimussuhteiseen Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkkausjärjestelmästä Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksessa (jäljempänä Tekes). Sopimus on tehty 28 päivänä

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Piekkala 26.10.2005 1 (16)

Piekkala 26.10.2005 1 (16) JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet

1 Sopimuksen perusteet 1(13) Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus, joka tehtiin lokakuun 2 päivänä 2008 Tilastokeskuksen ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti:

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti: KIRJE 1.11.2007 Tiedekunnille, erillisille laitoksille ja hallintovirastolle VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010 Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt saavuttivat 13.10.2007

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Patentti- ja rekisterihallituksessa. Sopimus on tehty 19 päivänä huhtikuuta 2005 Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Julkisalan

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Tässä sopimuksessa virastolla tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriötä sekä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaa kumpaakin erikseen.

Tässä sopimuksessa virastolla tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriötä sekä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaa kumpaakin erikseen. Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Sopimus on tehty 11 päivänä huhtikuuta 2005 maa- ja metsätalousministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Lisätiedot

Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen

Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen Vuosikertomus 2014 1 Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 4 2.3 Valtion tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. VES 280351 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ovat tehneet 15. helmikuuta tarkentavan virkaehtosopimuksen valtion palkkausjärjestelmän käytöstä

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen allekirjoittaminen 1 mom. Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Kirkon

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

1 Soveltamisala. Tätä sopimusta sovelletaan ulkoasiainhallinnon virkamiehiin seuraavin poikkeuksin.

1 Soveltamisala. Tätä sopimusta sovelletaan ulkoasiainhallinnon virkamiehiin seuraavin poikkeuksin. Liite 1 Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus ulkoasiainhallinnon virkamiesten uudesta palkkausjärjestelmästä, joka tehtiin 13.12.2004 ulkoasiainministeriön ja Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Työehtosopimus verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä

Työehtosopimus verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä 281805 Työehtosopimus verohallinnossa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä Verohallitus sekä Verohallinnon atk-henkilöt VERO-ATK ry ovat tehneet 20 päivänä joulukuuta 2005 työehtosopimuksen verohallinnon

Lisätiedot

Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa:

Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa: TES: 313014 Työehtosopimus, joka tehtiin 26.2.2008 Merenkulkulaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä. Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN 1

HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN 1 HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN 1 PAIKALLINEN VIRKAEHTO HELSINGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TERVEYSASEMILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄÄKÄRIEN PALKKAUKSESTA 1 Sopimuksen soveltaminen Tätä paikallista virkaehtosopimusta

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa.

Palkkausjärjestelmään liittyvästä arviointi- ja kehittämisryhmästä sovitaan tarkemmin tämän virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa. DNo YM 1/10/2012 Ympäristöministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä on 9.1.2012 tehty

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhtymävaltuuston kokouksessa 27.2.2013 / 7 Yhtymähallitus 23.1.2013 Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Kokouspalkkioiden määrä... 3 3 Toimielinten puheenjohtajien palkkiot...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VES 280151 PL 01 Valtiovarainministeriö sekä AKAVA JS ry., Palkansaajajärjestö Pardia ry. sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry. ovat tehneet 12 päivänä marraskuuta 2003 tarkentavan virkaehtosopimuksen

Lisätiedot

1 Soveltamisala. Tätä sopimusta sovelletaan ulkoasiainhallinnon virkamiehiin seuraavin poikkeuksin.

1 Soveltamisala. Tätä sopimusta sovelletaan ulkoasiainhallinnon virkamiehiin seuraavin poikkeuksin. Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus ulkoasiainhallinnon virkamiesten uudesta palkkausjärjestelmästä, joka tehtiin 23.1.2014 ulkoasiainministeriön, Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 298151 OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Suomen Akatemia Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin 1 päivänä lokakuuta 2008

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Tiedote (1/2) 31.10.2013 NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 25.10.2013

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) TOIMISTOPÄÄLLIKÖIDEN JA VASTAAVIEN YKSIKÖIDEN PÄÄLLIKÖIDEN KOKONAISPALKKAJÄRJESTELMÄ SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTOSSA SEKÄ VARHAISKASVATUSVIRASTOSSA Tässä ohjeessa kuvataan kokonaispalkkajärjestelmä

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa

Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa Kuntajakoselvittäjien työseminaari 11.11.2014 neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas Tarkoituksena on

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013. Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara

KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013. Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017

Lisätiedot

VES 321151 ja TES 321101 25/110/2004

VES 321151 ja TES 321101 25/110/2004 VES 321151 ja TES 321101 25/110/2004 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Sopimus on tehty 15. elokuuta 2005 kauppa- ja

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Ajankohtaista työmarkkina- ja neuvottelutilanteesta AKOL:n neuvottelupäivät

Ajankohtaista työmarkkina- ja neuvottelutilanteesta AKOL:n neuvottelupäivät Ajankohtaista työmarkkina- ja neuvottelutilanteesta AKOL:n neuvottelupäivät 1 TYKA Työllisyys- ja kasvusopimus TYKA I: kunta 1.3.2014-31.12.2015, yksityinen 1.4.2014-31.1.2016 TYKA II: kunta 1.1.2016-31.1.2017,

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

VES 324051 TES 324001 Palkkaliite 01. Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta Kuluttajavirastossa.

VES 324051 TES 324001 Palkkaliite 01. Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta Kuluttajavirastossa. 1 VES 324051 TES 324001 Palkkaliite 01 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta Kuluttajavirastossa. Sopimus on tehty.päivänä joulukuuta 2005 Kuluttajaviraston,

Lisätiedot

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013 Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017 Neuvottelutulos 24.10.2013 Sopimuskausi Sopimuskausi on 1.4.2014 31.1.2017. Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen jakso 31.1.2017. Työmarkkinakeskusjärjestöt

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

Sopimusta sovelletaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsuhteiseen henkilöstöön.

Sopimusta sovelletaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virka- ja työsuhteiseen henkilöstöön. 1 Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä MTT:n

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin VES 318051 TES 318003 Ilmatieteen laitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä tehtiin tarkentava virka-

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet

1 Sopimuksen perusteet 1 Veskoodi: 33085101101-108 Teskoodi: 33080101101-108 Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaja työehtosopimus, joka tehtiin 26.2.2003 Kansanterveyslaitoksen (KTL) sekä Akava-JS ry:n, Valtion ja erityispalvelujen

Lisätiedot