1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset"

Transkriptio

1 Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen yleinen työehtosopimus (TES) on voimassa raamisopimuksen syntymisestä johtuen saakka. Valtiolla voimassaolevien virkaehtosopimuksien kesto vastaa yliopistoja. Keskusjärjestösopimuksen perusteella solmittiin yliopistojen uusi TES ajalle Yliopistojen palkkausjärjestelmä Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ perustuu keväällä 2010 tehtyyn TES:iin. YPJ vastaa sisällöltään suurelta osin aikaisempaa OPM:n tasolla solmittua palkkausjärjestelmäsopimusta. Yliopistoissa otettiin alkaen käyttöön TES:n perusteella YPJ:hin kuuluva vaativuuslisä. Vaativuuslisä maksetaan vaativuustasoille 5-10 sijoitetuissa tehtävissä oleville, joiden tehtävät sijoittuvat kyseisen vaativuustason yläpäähän. Lisän suuruus on 50 % henkilön tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan vaativuustason erotuksesta. Kesäkuussa 2012 sovittiin, että vuoden 2013 alusta siirrytään henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa aikaisemmasta pisteytysjärjestelmästä kokonaisarviointiin. Arviointikiriteerin säilyvät kuitenkin suunnilleen aikaisemman kaltaisina. Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointikriteerit ovat: 1) opetukselliset, 2) tutkimukselliset ja 3) yliopistoyhteisölliset ja yhteiskunnalliset ansiot. Kesäkuussa sovittiin myös, että käyttöön otetaan lukien suorituskorotus, jonka suuruus on 50 % työntekijän suoritustason ja sitä ylemmän suoritustason välisestä euromäärästä. Suorituskorotus nostaa käytännössä palkkaa noin 3 %:lla. Työantaja päättää suorituskorotuksen myöntämisestä. Käyttöönottovaiheessa ,7 %:n järjestelyerästä tulee suorituskorotuksen saamaan arviolta 23 % työntekijöistä. Liiton palkkaselvitykset kuvaavat professorien palkkakehitystä. Professorien palkat ovat olleet keskeinen aihe yliopistojen johdon ja liiton johdon tapaamisissa sekä muissa sidosryhmätapaamisissa. Liitto on mm. tuonut ISYn professorien palkkaratkaisun esiin myönteisenä monissa yhteyksissä. Vuoden alussa voimaan tullut 1,2 % yleiskorotus vietiin vaativuustasojen hintoihin, joista se heijastui kokonaispalkkaan. Kokonaisarviointiin siirtyminen henkilökohtaisen suoriutumisen osalta ei tuottanut professoreiden kohdalla ongelmia. Vaativuuslisän soveltamisessa ei ole tullut esiin ongelmia professoreita koskien, tosin tarkat tilastot eivät ole käytettävissä. Varsin niukkojen tietojen perusteella professorit ovat saaneet suorituskorotusta kohtuullisesti. Suorituskorotuksen käyttöönotosta järjestettiin luottamusmiehille Vakava-yhteistyössä koulutus verkossa. Aalto-yliopistossa on käytössä oma palkkausjärjestelmänsä. Aallossa professorien palkkakehitys on ollut vuodesta 2011 lokakuuhun 2012 kohtuullista. Aallon professoreilta ei ole tullut moitteita palkkausjärjestelmää koskien. YPJ tulee koostumaan lukien neljästä eri osasta: 1) vaativuusosa, 2) suoriutumisosa, 3) vaati-

2 2 vuuslisä ja 4) suorituskorotus. Lisäksi ovat vielä ns. takuupalkkasäännökset. Liitto seuraa aktiivisesti YPJ:n soveltamista. Erityistä huomiota kiinnitetään palkkausjärjestelmän uudistusten toteutumiseen. Liitto pyrkii varmistamaan professoreiden palkkatason ja kokonaispalkkasumman vahvistumisen. Liitto rohkaisee yliopistoja käyttämään professorien osalta pätevyyteen perustuvia, mahdollisimman korkeita vaativuustasoja ja henkilökohtaisen suoriutumisen tasoja. Tämä koskee myös professorin rekrytointitilannetta. Vaativuustasojen hinnat ja muut YPJ:n osat ovat ainoastaan minimejä, jotka voidaan ylittää mm. henkilökohtaisilla sopimuksilla. Minimin ylittämisestä on hyvä esimerkki myös ISY:n päätös erityiskorotuksesta professorien osalta. ISY:n päätöksen taustalla olivat liiton palkkaselvitykset. Aalto-yliopistossa on otettu käyttöön suurta osaa opetus- ja tutkimushenkilöstöä, mm. professoreita koskeva oma, yliopistojen YPJ:stä osittain poikkeava palkkausjärjestelmä, josta voidaan kuitenkin siirtyä YPJ:n piiriin henkilön omasta ilmoituksesta. Aalto-yliopiston palkkausjärjestelmä perustuu paikalliseen, yliopistokohtaiseen sopimukseen, jonka yliopistojen keskustason TES on mahdollistanut. Liitto seuraa tarkasti Aalto-yliopiston palkkausjärjestelmän toimivuutta. Tarvittaessa Aalto-yliopiston paikallista palkkausjärjestelmää koskeva sopimus voidaan irtisanoa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei tule perustaa. Kesäkuussa 2012 solmitun sopimuksen perusteella kaikille yliopistojen työntekijöille tulee 1,2 %:n yleiskorotus lukien. 1.3 Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Valtion palkkausjärjestelmissä kuukausipalkka määräytyy pääasiassa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaisesti. Tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia varten on olemassa virastokohtaiset arviointijärjestelmät, joten palkkausjärjestelmät eroavat tutkimuslaitoksissa toisistaan. Ne perustuvat sopimusalakohtaisiin virkaja työehtosopimuksiin. Jokaisella tutkimuslaitoksella on käytännössä oma palkkausjärjestelmä. Liitto on vaikuttanut Vakavan valtioryhmässä siihen, että henkilöstön asema fuusioitavien tutkimuslaitosten osalta varmistetaan mm. yhteisen palkkausjärjestelmän kehittämisessä.

3 3 1.4 Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta Vuoden 2011 lopulla saavutettiin raamisopimuksen perusteella varsin kattava keskustason työmarkkinaratkaisu. Ratkaisu on tehty pääsääntöisesti 25 kuukaudeksi. Yliopistojen ja valtion osalta tämä tarkoittaa, että sopimuskautta on pidennetty saakka. Tänä aikana siis vallitsee työrauhavelvoite. Voimassa olevaan työehtosopimukseen perustuvista vuoteen 2013 kohdistuvista palkankorotuksista on päästy sopimukseen jo vuoden 2012 puolella edellä mainitun mukaisesti. Jatkuvan neuvottelumenettelyn mukaisesti toimintavuonna tulee neuvoteltavaksi muunlaisia kysymyksiä. Yliopistojen osalta seuraavaa kierrosta koskevat neuvottelut käynnistynevät varsinaisesti kesän jälkeen. Kuitenkin jo keväällä neuvottelukysymyksistä käydään keskustelua. Yleinen neuvotteluaikataulu määrittää myös yliopistojen neuvottelurytmiä. Neuvottelut käydään yliopistoja edustavan Sivistystyönantajien ja mm. JUKOn välillä. Liitto lähtee siitä, että sillä on riittävä edustus yliopistojen TES- ja muissa neuvotteluissa. Työehtosopimusneuvotteluissa otetaan esiin myös professorien tutkimusmahdollisuuksien parantaminen. Tavoitteena on saada työehtosopimukseen nykyistä tiukempi määräys tutkimuskausista. Alkuvuosi oli suhteellisen hiljaista neuvottelutoiminnassa. Vuoden 2011 raamisopimus vaikutti yliopistojen neuvottelutoimintaan Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen, joka tähtäisi pitkävaikutteisiin, maltillisiin ja kattaviin sopimuksiin. Keskusjärjestösopimuksen taustalla oli syvä huoli Suomen talouskehityksestä. Keskusjärjestösopimuksen myötä yliopistosektorillakin oli syksyllä erittäin vilkkaat ja vaikeat neuvottelut Sivistystyönantajien. Palkankorotusneuvottelut käytiin keskusjärjestösopimuksen ahtaissa raameissa. Liitto osallistui aktiivisesti näihin neuvotteluihin. JUKOn tavoitteena oli saada tekstimuutoksia mm. YPJ:hin, työaikasopimukseen ja luottamusmiesten asemaan sovittiin yliopistoja koskien keskusjärjestösopimuksen mukainen TES ajalle Se on irtisanottavissa päättymään Keskusjärjestösopimuksen mukaisesti lukien palkoja korotetaan 20 euron yleiskorotuksella. Neuvotteluissa suurinta riitaa aiheutti 20 euron siirtäminen YPJ:hin. Lopulta työantaja taipui ja 20 euroa menee järjestöjen esityksen mukaisesti vaativuusosaan, josta se heijastuu prosentuaalisiin osiin. Sopimuksen mukaisesti tulee 0,4 %:n yleiskorotus mahdollisesti alkavan sopimuskauden korotukset eivät olleet esillä. Käytännössä kaikki tekstimuutosesitykset ovat menneet työryhmiin. 1.5 Valtion neuvottelutoiminta Valtiosektorin neuvotteluissa pääpaino oli palkankorotusten muodossa ja rakenteessa. Niin kutsutut tekstiasiat jäivät vähemmälle. Keskustason työryhmät neuvottelevat mm. työurien pidentämisestä, VPJ:n kehittämisestä, matkakorvauksista ja joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotosta. Valtiolla maksettiin kaikille 1,4 % yleiskorotus Keväällä käytiin paikallisneuvottelut 0,5 %:n suuruisesta virastoerästä. Lisaksi käytiin neuvotteluja kolmen koulutuspäivän sovelluksesta valtiolla. Vuotta ovat värittäneet myös valtion lukuisat muutoshankkeet. Liitto osallistui valtion osalta syksyn neuvottelutoimintaan Vakavan valtionryhmän kautta. Saavutettu sopimus on voimassa

4 4 1.6 Tulospalkkaus Yliopistojen osalta tulospalkkausta voidaan maksaa työehtosopimuksen ulkopuolella tulostavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä. Näin on tehty eräissä yliopistoissa. Syksyn TES-neuvotteluissa liiton tavoitteena oli saada työehtosopimukseen kirjaus siitä, että yliopistokohtaisista erillispalkkioista olisi käytävä neuvottelut asianomaisen henkilöstöjärjestön edustajien kanssa. Tekstitavoitteet eivät kuitenkaan edenneet neuvotteluissa, vaan ne siirrettiin tuleviin työryhmiin. Vaikka kaikki tulospalkkauksen kriteerit eivät sovellu yliopistoihin, voidaan tulospalkkausjärjestelmää kehittää valikoiden myös yliopistoissa edellyttäen, että tähän osoitetaan erillisrahoitusta. Tulospalkkauksella tulee olla asianomaisen yliopiston professorien tuki. Myös tutkimuslaitosten osalta tulospalkkausta pidetään esillä. Tulospalkkausjärjestelmiä kehitettäessä professorien erityisasema yliopistojen tutkimuslaitosten vastuuhenkilöstöryhmänä tulee näkyä riittävästi. 1.7 Johtamispalkkiot Liitto on linjannut, että tulospalkkiojärjestelmiä voidaan kehittää yliopistoissa edellyttäen, että siihen osoitetaan erillisrahoitus ja että siihen on ko. yliopiston professoreiden tuki. Vuonna 2012 tehdyn osastokyselyn mukaan useissa yliopistoissa jaetaan tulospalkkioita. Lisäksi julkaisuista maksetaan joissakin yliopistoissa erillisiä korvauksia. Ainakin yhdessä yliopistossa tulospalkkiojärjestelmän myötä professoreiden YPJ-palkat eivät ole kehittyneet odotetulla tavalla. Vuonna 2012 julkaistussa palkkaselvityksessä selvitettiin tulospalkkioiden yleisyyttä ja suuruutta. Jäsenkyselyn mukaan tulospalkkiota saa 17 % vastanneista jäsenistä. Tulospalkkion suuruus on keskimäärin 2891 euroa/vuosi. Työnantaja ei ole kyennyt toimittamaan kys. tietoja liitolle. Toimintavuoden aikana tulospalkkiojärjestelmiä ja niiden soveltuvuutta yliopistoihin ja professoreille käsiteltiin paikallistoiminnan kehittämisseminaarissa. Asiaa on myös käsitelty jäsenkirjeessä. Yliopistoissa on erilaisia oman tehtävän ohella luottamustoimina hoidettavia johtamistehtäviä, joita hoitaa useimmiten professori. Johtamispalkkiot käsittävät runsaat 2 % professoreiden koko palkkasummasta. Johtamispalkkioita maksetaan 22 %:lle professoreista ja palkkioiden suuruudet vaihtelevat välillä euroa/kk. Aikaisemmin johtamispalkkioista oli määrätty melko yksityiskohtaisesti virkaehtosopimuksella. Nykyisessä TES:sä todetaan yliopiston maksavan akateemisille johtajilleen päätöksensä mukaisesti johtamispalkkioita. Määräysten niukkuus aiheuttaa erityisiä tarpeita esimiespalkkioiden seurantaan. Uuden yliopistolain ko- Vuonna 2012 akateemisen johtajan palkkiota saavien osuus oli 23 % vastanneista liiton palkkaselvityksen mukaan. Keskimääräinen suuruus oli 633 euroa/vuosi. Akateemisen johtajan palkkion kehittymisen tarkastelua vaikeuttaa se, että joihinkin yliopistoihin on tullut aikaisempaa enemmän päätoimisia akateemisia johtajia. Toimintavuoden aikana asiaa on käsitelty jäsenkirjeessä.

5 5 rostaessa esimiesten vastuuta liitto lähtee siitä, että tämän tulee näkyä esimiespalkkioissa korottavana tekijänä. Liitto teki vuonna 2012 yliopistolle esityksensä johtamispalkkioiden korottamisesta. Toimintavuoden aikana johtamispalkkioiden käyttöönottoa ja tasoa kehitetään. 1.8 Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot TES:n mukaan yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkkioita. Vuonna 2011 liitto uudisti esityksensä yliopistoille täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Liitto suosittaa yliopistoille, että 1) Palkkiota maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta ja siihen perustuvan hankkeen johtamisesta ja asiantuntijatyöstä. 2) Palkkion perusteeksi lasketaan kaikki hankittu rahoitus. 3) Palkkio maksetaan täydentävän rahoituksen euromäärän mukaan porrastaen, lähtökohtaisesti vuosittain. Johtamispalkkiota voidaan maksaa harkinnan mukaan merkittävissä hankkeissa, joihin ei liity täydentävää rahoitusta. Toimintavuoden aikana seurataan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden kehitystä sekä edistetään palkkioiden maksamista. Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioita maksetaan vuoden 2012 osastokyselyn mukaan systemaattisesti vain muutamissa yliopistoissa. Jäsenkyselyn mukaan vastaajista 6 %:lle maksettiin täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiota. Keskimääräinen suuruus oli 5713 euroa/vuosi. Toimintavuoden aikana asiaa on käsitelty jäsenkirjeessä. 1.9 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja - lausunnoista Professorien asiantuntijalausunnoista maksettavissa palkkioissa tulee ottaa huomioon entistä paremmin niihin käytetty työaika sekä tehtävien vaativuus. Palkkioita tulee korottaa. Liiton palkkiosuositus on liiton verkkosivuilla ja kalenterissa. Asiassa on myös annettu runsaasti neuvontaa jäsenille. Liiton hallitus on viimeksi vahvistanut palkkiosuosituksen työsuhteen ulkopuolisia asiantuntijatehtäviä varten. Jäseniin kohdistuvalla tiedottamisella liitto pyrkii korostamaan sitä, että jokainen liiton jäsen noudattaa palkkiosuositusta ulkopuolisista asiantuntijatehtävistä sopiessaan Professorikunnan palkkakehitys Liitto on tekemässä vuoden 2014 palkkaselvitystä yliopistojen ja tutkimuslaitosten pro-

6 6 Professorit tekevät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vaativinta työtä. Liiton tavoitteena on ollut saada professorien palkkoihin selkeä tasokorotus. YPJ:n toteuttaminen on korjannut osittain tilannetta, mutta epäkohtia on jäänyt kuitenkin jäljelle. Yliopistouudistuksen ja uuden TES:n myötä eri yliopistojen palkkakehitys saattaa eriytyä. Keskimääräistä huonompia professoripalkkoja maksavia yliopistoja kehotetaan parantamaan professorien palkkausta. Liitto pyrkii siihen, että asioista sovitaan mahdollisimman pitkälle kollektiivisesti ja keskitetysti. Toimintavuoden aikana ei oteta käyttöön uusia yliopistokohtaisia työehtosopimuksiin perustuvia palkkausjärjestelmiä. Professorit voivat tehdä myös henkilökohtaisia työsopimuksia, jossa sovitaan palkkausjärjestelmää korkeammasta henkilökohtaisesta palkasta. Liitto ohjeistaa asiassa yliopistoja ja jäseniään. fessoreiden lokakuun palkoista Selvitys on vielä kesken, joten niitä tietoja ei ole vielä käytettävissä. Palkkaselvitys julkaistaan vuosittain ja se lähetetään jäsenistölle, työnantajille ja sidosryhmille. Selvitys löytyy myös verkkosivuilta. Vuoden 2013 alusta tuli kaikille 1,2 %:n yleiskorotus, joka meni vaativuusosaan ja heijastui sieltä muihin palkkausjärjestelmän osiin. Liiton palkkaselvityksen mukaan professorikunnan palkat nousivat yliopistoissa keskimäärin 3,5 % joulukuusta 2011 lokakuuhun Yliopistojen professoreiden palkan keskiarvo oli lokakuussa euroa. Professoreiden palkkakehitys oli em. ajanjaksona kohtuullista. Itä-Suomen yliopistossa runsas puolet professoreista sai erilliskorotuksen lukien. Valtio ei ole kilpailukykyinen työnantaja kilpailtaessa asiantuntija- ja johtajatason työntekijöistä. Tutkimuslaitokset maksavat professoreille keskimäärin alempaa palkkaa kuin yliopistot. Korkeakoulutettujen henkilöiden palkkakehitystä pyritään kehittämään JUKOn kautta. Toimintavuoden aikana jatketaan professorien palkkakehityksen seurantaa sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa. Liiton palkkaselvitysten tulokset otetaan huomioon edunvalvonnassa. Kyselyn tulokset saatetaan jäsenkunnan tietoon ja julkisuuteen. Suorituskorotus tuli yliopistoissa maksuun uutena palkkausosana lukien. Saatavissa olevien varsin niukkojen tietojen perusteella professorit ovat saaneet sitä kohtuullisesti. Suorituskorotus nostaa palkkaa 3 %:lla. Tutkimuslaitoksissa työskentelevien professoreiden kesipalkka oli lokakuussa 2012 liiton palkkaselvityksen mukaan 6317 euroa. Vertailua edelliseen vuoteen ei voida tehdä, sillä liiton palkkaselvityksiin ovat vastannet eri vuosina eri tutkimuslaitokset. Lisäksi palkkatiedot on saatu vain pienestä osasta tutkimuslaitoksissa työskentelevistä professoreista. Liiton näkemyksen mukaan tutkimuslaitoksissa työskentelevien professoreiden palkkausta tulee kehittää. JUKO järjesti keväällä lobbauskierroksen valtion asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien palkkauksellisen aseman parantamiseksi. Liiton ja yliopistojen johdon tapaamisissa on kehotettu parantamaan professoreiden palkkoja. Lisäksi keskusteluissa on kiinnitetty huomiota sukupuolten väliseen palkkaeroon. Miesten ja naisten palkkaero yliopistoissa oli lokakuussa euroa miesten hyväksi.

7 Professoreiden työaika Liitto edellyttää, että yliopiston professoreihin sovelletaan edelleen opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta, jonka mukaan vuosittainen työsuunnitelman mukainen kokonaistyöaika on 1600 tuntia. Kokonaistyöaikajärjestelystä seuraa, että professori vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Professorien enimmäisopetusmäärä (140 tuntia kontaktiopetusta) voidaan ylittää vain professorin suostumuksella. Suostumus voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun tällä tavalla pystytään lisäämään toisena vuonna professorin tutkimusmahdollisuuksia. Liitto edistää muutoinkin TES-perusteisia tutkimusmahdollisuuksia, kuten mahdollisuutta saada säännöllisesti toistuva tutkimuskausi. Tältä osin TES:iä tulee selventää. Muita työaikaa koskevia TES-muutoksia ei tarvita professorien osalta. Liitto torjuu kaikki sellaiset pyrkimykset, jotka voivat vaarantaa joustavan kokonaistyöaikajärjestelyn professorien osalta. Liitto lähtee siitä, että työaikasopimuksen tarkoittama työsuunnitelma on mahdollisimman yksinkertainen ja joustava. Työsuunnitelman hyväksymiseen voivat osallistua vain asianomainen ja yksikön johto. Liiton näkemyksen mukaan tilanteessa, jossa ulkoinen rahoittaja vaatii työajan kohdentamista ja tehdystä projektinjohtamisesta ym. maksetaan erillistä korvausta, voidaan työajan kohdentamiseen suostua. Muissa tapauksissa työajan seurantaa ei tule tehdä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Työajan kohdentamisessa järjestelmän tulee olla mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Liitto on edelleen pitänyt esillä, että professoreiden työaikaa ei tule seurantaa. Liitto on lähtenyt siitä, että opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta ei tarvitse muuttaa professorien osalta muuten kuin siten, että siinä olisi tiukempi ohjaus tutkimusmahdollisuuksiin. Tätä neuvottelutavoitetta ei saavutettu, sillä tekstitavoitteet siirrettiin tuleviin työryhmiin. Liitto torjui TES-neuvotteluissa työantajan esitykset professorien opetuskaton poistamisesta ja lomaa vastaavan vapaan merkitsemisestä työsuunnitelmaan. Liitto korosti neuvotteluissa, että muiden opetushenkilöstöön kuuluvien taholta tulevat muutosesitykset työaikasopimukseen eivät saa vaikuttaa professoreihin Professorikunnan tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan mahdollisuudet Yliopistojen työehtosopimuksen mukaan kontaktiopetuksen enimmäismäärä on professoreilla 140 tuntia lukuvuodessa. Toimintavuotta edeltäneinä vuosina liiton painopistealueena on ollut professoreiden tutkimusmahdollisuuksien ja taiteellisen toiminnan mahdollisuuksien parantaminen. Liitto on ollut asiassa erittäin aktiivinen, ja se on käyttänyt tässä monia keinoja: yliopistojen johdon, OKM:n johdon ja muiden sidosryhmien tapaamisia, kirjallista suositusta yliopistoille Professorien tutkimusmahdollisuuksien lisääminen on ollut esillä monissa yhteyksissä, mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Tutkimuskausijärjestelmiä on vaadittu mm. rehtoreiden tapaamisissa ja muiden sidosryhmien tapaamisissa. Liitto on myös vaatinut, että taidealan professoreilla on mahdollisuus sisällyttää työsuunnitelmaansa taiteellista toimintaa.

8 8 sekä tiedotteita ja puheenvuoroja julkisuudessa. Säätiöiden taholta on tullut lisämahdollisuus parantaa professorien tutkimusmahdollisuuksia. Liitto on neuvottelut säätiöiden kanssa. Säätiöt ovat perustaneet erityisen professoripoolin. Säätiöt myöntävät professorille apurahan vuoden mittaiseksi tutkimuskaudeksi. Apuraha mitoitetaan siten, että se vastaa noin puolta professorin nettopalkasta. Toisen puolen palkasta maksaa yliopisto. Yliopistot ovat olleet kiinnostuneita tällaisesta järjestelystä. Järjestely on toiminut etupäässä myönteisesti. Toimintavuonna pidetään yhteyttä professoripooliin ja vaikutetaan edelleen järjestelmän toimivuuteen. Kevään TES-neuvotteluissa liitto esitti TES:n terävöittämistä tutkimusmahdollisuuksien osalta. Asiaa pyritään viemään eteenpäin työaikakysymyksiä käsittelevässä TEStyöryhmässä. Liitto on esittänyt säätiöiden professoripoolille useita erilaisia toiveita, mm. että apurahaa voisi hakea myös taiteelliseen toimintaan. Lisäksi liitto on toivonut professoripoolille jatkoa. Toimintavuoden aikana professorien tutkimuskausijärjestelmän etenemistä seurataan tarkkaan ja kerätään käytäntöjä yliopistoista. Liitto edistää asiaa edelleen aktiivisesti käytettävissä olevin eri keinoin. Jäsenkuntaa informoidaan asian etenemisestä. Yliopistojen työehtosopimus mahdollistaa opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajassa oleville opetuksesta ja hallintotyöstä vapaan tutkimusjakson työsuunnitelman puitteissa. TES:iä pyritään terävöittämään. Professorilla on tutkimustehtävä myös varsinaisen tutkimuskauden ulkopuolella. Usein tätä tehtävää haittaa se, ettei professorilla ole käytettävissään riittävästi tutkimusmäärärahoja. Tätä puutetta liitto pyrkii korjaamaan Verotus Liitto pyrkii yhdessä keskusjärjestö Akavan kanssa siihen, että verotuksen painopistettä siirretään ansiotulon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verotuksen kokonaistason on kuitenkin pysyttävä sellaisena, että ylimmän opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen taso ei vaarannu. Liiton jäsenkunnan kannalta on edullista, että tuloverotuksessa marginaaliverotusta lievennetään. Liitto antaa toimintavuoden aikana jäsenkunnalle verotusta koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa. Verovähennysjärjestelmän tulee olla sellainen, että se kannustaa aikaisempaa enemmän lahjoituksiin yliopistoille ja tieteelle. Liitto on pyrkinyt vaikuttamaan verotukseen mm. Akavan kautta. Jäsenille on annettu veroneuvontaa Acatiimi-lehdessä ja vuosittain uudistettavassa Acatiimin verkkolehdessä. Lisäksi jäsenille on annettu henkilökohtaista veroneuvontaa.

9 Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Kongressi- ja opintomatkat ovat kansainvälisessä tiedeyhteisössä välttämättömiä. Kaikista työmatkoista tulee saada täysimääräiset matkakustannusten korvaukset päivärahoineen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee varata tarkoitukseen riittävät määrärahat. Jäsenille on annettu neuvontaa kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton englanninkielisiä verkkosivuja on täydennetty Immateriaalioikeudet Nykyinen lainsäädäntö merkitsee sitä, että keksinnöt jaetaan yliopistoissa avoimessa tutkimuksessa tehtyihin ja sopimustutkimuksessa tehtyihin. Jälkimmäisessä tapauksessa yliopisto voi ottaa keksintöoikeudet itselleen lainsäädännön perusteella. Vaikka tämä on ollut tietynlainen huononnus tutkijan asemassa, ei se kuitenkaan ole käytännössä muuttanut olennaisesti aikaisempaa käytäntöä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Yhteiskunnassa ovat esillä pyrkimykset siihen, että työnantajalle tulisi entistä enemmän oikeuksia työntekijöiden tekemien teosten tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin. Liitto lähtee ehdottomasti siitä, että yliopistoissa tekijänoikeudet kuuluvat yliopistotutkijoille ja -opettajille. Tekijänoikeudet voidaan siirtää vain sopimusperusteisesti yksittäistapauksittain. Liitto on yhdessä JUKOn kanssa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yliopistoissa tapahtuvat immateriaalioikeuksien siirrot olisivat siirtäjälle kohtuulliset. Tämä on koskenut mm. oppimateriaalia. Syksyn aikana immateriaalioikeudet ovat olleet runsaasti esillä, sillä LUT on ottanut käyttöönsä työsopimuksen liitteen oikeuksien luovutus- ja salassapitosopimuksesta. JUKO on lähettänyt asiasta kirjelmän LUT:lle. Lisäksi jäseniä on ohjeistettu asiassa. Keksintöoikeuksiin nähden ei ole tullut esiin ongelmia Eläkkeet ja eroamisikä Professorit voivat jäädä joustavasti eläkkeelle vuoden iässä. Professoreiden eroamisikä on 68 vuotta, mutta se voidaan sopia korkeammaksi. Yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka ovat syntyneet ennen , sovelletaan valtion eläkelakia. Muihin yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan työntekijän eläkelakia. Liitto antaa jäsenilleen eläkkeitä ja eroamisikää koskevaa neuvontaa. Jäsenille on annettu eläkeneuvontaa Acatiimi-lehdessä, jäsenkirjeessä sekä henkilökohtaisesti. Eräissä yliopistoissa on kehotettu jäämään eläkkeelle sellaisia professoreita, joilla ei ole yliopiston näkemyksen mukaan tarpeeksi tuloksia. Liitto on tuominnut tämänkaltaisen painostuksen käytön. Useat yliopistot ovat todenneet, että eläkkeelle siirtyvä professori nähdään työyhteisössä voimavarana. Eläkkeelle jäävät professorit voivat sopimuksen mukaan osallistua tutkimukseen, opettaa, ohjata väitöskirjoja tai toimia muissa asiantuntijatehtävissä. Useimmiten

10 10 yhteistyön jatkumisesta laaditaan kirjallinen sopimus. Liitto edistää ns. emerita- ja emeritus-sopimusten tekemistä mm. tiedottamalla yliopistojen voimassa olevista käytännöistä ja antamalla neuvontaa sopimuksen tekemisessä. 2 Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta 2.1 Yliopistouudistuksen vaikutusten seuranta Uusi yliopistolaki tuli voimaan Toimintavuoden aikana liitto seuraa edelleen tarkasti yliopistouudistuksesta ja yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä johtuvia muutoksia ja osallistuu aktiivisesti arviointiprosessiin. Toimintavuotta edeltäneenä vuotena tehtyä liiton jäsenkyselyä hyödynnetään. Liitto lähtee siitä, että jatkossakin kaikissa yliopistoissa tehdään tutkimusta sekä annetaan tutkimukseen pohjautuvaa opetusta ja tutkijankoulutusta. Vaikka yliopistouudistuksessa korostetaan yliopistojen profiloitumismahdollisuutta, tutkintojen tulee olla tasoltaan samantasoisia eri yliopistoissa. 2.2 Yliopistojen hallinto Yliopistouudistus on merkinnyt yliopistojen itsehallinnon laajentamista, mm. omaa taloutta, omaa vastuuta, itsenäisen oikeushenkilön asemaa sekä aikaisempaa laajempaa sisäistä organisointivaltaa. Yksittäisille professoreille tämä on saattanut merkitä vaikuttamismahdollisuuksien kaventumista. Professoriliitto korostaa eri yhteyksissä professorien merkitystä yliopistojen strategisessa päätöksenteossa. Liitto lähtee siitä, että professorit edustavat yliopistoissa niiden varsinaisen toiminnan kannalta korkeinta ja arvostetuinta asiantuntemusta. Yliopiston päättämät tutkimuksen painoalat ja muu profilointi eivät saa merkitä uhkaa tutkimuksen vapaudelle. Liitto antoi vuoden 2012 lopulla eduskunnan sivistysvaliokunnalle lausunnon yliopistolakiuudistuksen vaikutuksia käsittelevästä selvityksestä. Lausunnossaan liitto toi esille, että yliopistojen henkilöstölle tulisi luoda lainsäädännön kautta paremmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yliopistoa koskevaan strategiseen suunnitteluun. Sivistysvaliokunta huomioi liiton näkökulmat ja totesi lausunnossaan, että yliopistojen päätöksenteossa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää yliopistoissa olevaa asiantuntemusta. Valiokunta myös kehotti OKM:ää arvioimaan jatkossa tarvetta täsmentää lainsäädäntöä tältä osin. Valiokunta näki välttämättömäksi kuulla henkilöstöä ja opiskelijoita nykyistä enemmän. Jäsenistölle tiedotettiin liiton panoksesta yliopistouudistuksen seurannassa. Liitto on korostanut monessa yhteydessä professorien erityisasemaa ja merkitystä yliopistoille. Asiaa on käsitelty mm. mediassa, jäsenkirjeissä, blogissa, yliopistojohdon tapaamisissa ja osastojen puheenjohtajien neuvottelupäivillä. Liiton johto on yhdessä ao. osaston johdon kanssa tavannut yliopistojen johtoa yhteistyön merkeissä. Tapaamisissa on pidetty tärkeänä professorien ja yliopiston johdon kiinteää vuorovaikutusta. Professorit eivät edelleenkään ole edustettuna säätiöyliopistojen hallituksissa. Uudessa tilanteessa liiton on tärkeää profiloitua uusien yliopistojen yhteistyökumppanina. Liitto edellyttää

11 11 sitä, että yliopistojen johto käy säännöllistä keskustelua professorikuntansa kanssa eri muodoin. Professoriliiton paikallisosastot edustavat jäsenkuntaa yliopistotasolla, ja ne ovat avainasemassa neuvoteltaessa professorikuntaa koskevista asioista. Liitto ajaa myös johtamistehtävissä toimivien jäsentensä taloudellisia ja muita etuja. Johtamistehtävien hoitaminen vaihtelee eri yliopistoissa sen suhteen, ovatko tehtävät päätoimisia vai sivutoimisia. Liiton näkemyksen mukaan professoreilla tulisi olla edustus myös säätiöyliopistojen hallituksessa. 2.3 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Professorit ovat ainoa henkilöstöryhmä, joka on mainittu yliopistolaissa. Yliopistolain säännökset koskevat yhtäläisesti professoreita julkisoikeudellisissa yliopistoissa ja säätiöyliopistoissa. Professorien valintamenettelystä säädetään yliopistolaissa. Lähtökohtaisesti rehtori valitsee professorin. Valinta suoritetaan hakumenettelyn tai (tietyin edellytyksin) kutsumismenettelyn perusteella. Asiantuntijamenettely on yliopistolain mukaan pakollinen, jos valinta tapahtuu yli kahdeksi vuodeksi. Lakiin kirjattua asiantuntijamenettelyä ei tule keventää. Myös professorin sijaisilta vaaditaan professorin kelpoisuutta. Liitto seuraa tilannetta ja tuo esille sen, että mikäli palkattavalla henkilöllä ei ole professorin kelpoisuutta, hänet tulee palkata muulla kuin professorin nimikkeellä. Lakiin ei sisälly oikeusturvakeinoja professorin valintaan liittyen; tosin jääviyssäännökset koskevat valintamenettelyä. Professorien kelpoisuusvaatimuksista säädetään yliopistokohtaisissa johtosäännöissä. Professorikunnan aseman ja arvostuksen säilyminen ja vahvistaminen on keskeinen liiton tavoite. Liiton selkeä lähtökohta on, että professorit valitaan pääsääntöisesti pysyviin työsuhteisiin. Määräaikainen professorin valinta on aina perusteltava huolella. Liitto seuraa aktiivisesti professoreiden rekrytointikäytäntöjen muotoutumista yliopistoissa mm. rehtoreiden tapaamisissa ja luottamusmiesjärjestelmän kautta. Liitto myös antaa jäsenilleen neuvontaa. Mikäli osoittautuu, että professoreita valitaan perusteettomasti määräaikaisiin työsuhteisiin, liitto puuttuu asiaan. Tenure track -järjestelmissä on otettu uudelleen käyt- Toimintavuoden aikana liiton hallitus otti kantaa professorin valintaprosessiin. Liiton näkemyksen mukaan professorin valinnassa voi asiantuntijana toimia vain professori. Opiskelijoiden edustaja voi osallistua professorin valinnassa opetustaidon arvioimiseen. Muissa suhteissa opiskelijoiden edustajien osallistumiseen valintaan tulee suhtautua pidättyväisesti. Erityisesti tieteellisen/taiteellisen pätevyyden arviointiin opiskelija ei voi osallistua. Liiton hallitus käsitteli myös osaaikaisuuksia. Osa-aikaisten professorien määrä nousi hieman edellisestä vuodesta. Liitto ei ottanut kantaa osa-aikaisten professuurien vähimmäismäärään vaan totesi, että professoriksi tulee valita ainoastaan tieteellisesti/taiteellisesti pätevä henkilö, ja kelpoisuuden tulee perustua vertaisarviointiin. Jäsenkelpoisuuden osalta liitto linjasi, että alle 25 % professuurissa olevien jäsenkelpoisuus harkitaan hakijakohtaisesti. Aalto-yliopiston lisäksi Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on ottanut käyttöönsä Professor of practice -nimikeen. Liiton hallitus on linjannut, että myös professorijohdannaisten nimikkeiden käyttöä tulee lähestyä professorin lakisääteisten tehtävien kautta. Vertaisarviointi tulee suorittaa valittaessa Professor of practice -tehtävään tai vastaaviin tehtäviin. Liitto on tiedottanut kannanotoistaan jäsenistölle ja yliopistoille.

12 12 töön apulaisprofessorin nimike. Liitto seuraa edelleen, ettei professorinimikettä tai professorijohdannaista nimikettä esiinny yliopistojen lisäksi minkään muun oppilaitoksen henkilöstössä tai ettei sitä käytetä muutoin asiattomissa yhteyksissä. Johdannaisnimikkeiden käyttö tulee liiton näkemyksen mukaan harkita tarkkaan. Liitto myös seuraa osa-aikaisten professuurien määrän kehitystä. Määräaikaisten professuurien määrä laski yhdellä prosenttiyksilöllä edellisestä vuodesta (vuosi %, vuonna %). Yliopistokohtaiset vaihtelut ovat suuria ja vaikeasti selitettäviä liiton mielestä. Pohjoismaisessa professorien määräaikaisvertailussa Suomi sijoittuu huonosti. Yliopistojen määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkasteleva työryhmä sai tehtävänsä päätökseen ja julkaisi määräaikaisten työsuhteiden käyttöä käsittelevän ohjeistuksen esimiehille ja luottamusmiehille. 2.4 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edistää edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. Monissa yliopistoissa on otettu käyttöön tenure track - järjestelmä eli Suomessa uudenlainen urapolku erityisesti professuurien osalta. Järjestelmät vaihtelevat jonkin verran yliopistoittain. Järjestelmän olennainen sisältö on kuitenkin se, että uran edetessä suunnitelmien mukaisesti henkilö päätyy professoriksi. Järjestelmään kuuluu professorijohdannaisia nimikkeitä, mm. apulaisprofessori. Se ei vastaa Suomessa aikaisemmin ollutta apulaisprofessoria eikä se myöskään ole yliopistolaissa tarkoitettu professuurinimike. Toimintavuoden aikana järjestelmän kehittämistä seurataan tarkasti, koska mm. pitkäaikaiset määräaikaiset tehtävät urapolulla saattavat muodostua oikeudellisiksi ongelmiksi. Työsopimuslain mukaan työsuhde on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto katsoo myös, että uuden urapolkujärjestelmän käyttöönotto ei saa asettaa tieteellisellä uralla olevia eriarvoisiin asemiin. Professorin tenure track -järjestelmään valitut ovat liittoon jäsenkelpoisia urapolun toiseksi viimeiseen vaiheeseen ehtineinä. Nimike on tällöin yleensä apulaisprofessori (associate professor). Tenure track -järjestelmä on aikaansaanut epäselvyyttä siitä, kuka on professori esim. yliopistolain tarkoittamassa mielessä. Hallitus on linjannut, että yliopistolain tarkoittamassa mielessä professoreita ovat vain professori-nimikkeellä olevat. Tämän lisäksi professoreita ovat yliopistolain tarkoittamassa mielessä akatemiaprofessorit ja tutkimusprofessorit. Tenure track -järjestelmissä olevat ovat yliopistolain tarkoittamia professoreita siinä vaiheessa kun he ovat professori-nimikkeellä (full professor). Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että professorin kelpoisuus on arvioitu vertaisarvioinnein. Yliopistolain mukaan professorit muodostavat yliopistojen hallinnossa oman ryhmänsä. Professoreita kos-

13 13 kevat lakisäännökset ovat kaikkien yliopistojen osalta samanlaiset. Eri yliopistoissa professorikuntaan kuulumista ei kuitenkaan sovelleta yhdenmukaisesti. Ongelmia tuottaa erityisesti apulaisprofessorin (associate professor) oikeusasema. Liiton käsityksen mukaan tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemasta tulisi vallita Suomen yliopistoissa suunnitteen samanlainen käsitys. Liitto on esittänyt OKM:lle ja UNIFI:lle työryhmän perustamista selvittämään tenure track - järjestelmässä olevien oikeusasemaa sekä laatimaan siitä yliopistoille suosituksen. OKM:n mukaan liiton esittämät oikeudelliset näkökulmat tullaan huomioimaan Koulutus- ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaisen tutkijan- ja opettajanurapolkujen arvioinnin yhteydessä. Liitto seuraa, miten työryhmä huomioi liiton esittämät näkökulmat. 2.5 Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Vuoden 2012 jäsenkyselyn mukaan yliopistoissa on avustavaa henkilökuntaa liian vähän. Ongelmana on myös se, että avustava henkilökunta on etääntynyt professoreista fyysisesti ja hallinnollisesti. Avustavaa henkilökuntaa on siirretty palvelukeskuksiin ja keskushallintoon. Liiton keskeinen tavoite on saada avustavan henkilökunnan palvelut professorien saataville. Suurimpia stressitekijöitä professorin työssä ovat liiallinen työmäärä ja tutkimusajan puute. Jäsenkyselyn myötä liitolla on yliopisto- ja tutkimuslaitoskohtaista tietoa professoreiden työolosuhteista ja työhyvinvoinnista. Professoreiden työskentelyolosuhteisiin vaikutetaan mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja liiton osastojen kautta sekä pitämällä asiaa esillä eri yhteyksissä. Vuoden 2012 Professorin työ -kyselyn perusteella liitolla on ollut yksityiskohtaista tietoa professoreiden työskentelyolosuhteista. Professoreiden työskentelyolosuhteisiin on pyritty vaikuttamaan mm. yliopistojen johdon ja liiton johdon välisissä tapaamisissa. Asiaa on käsitelty myös liiton viesteissä jäsenille. Keväällä nousivat esille yliopistojen tutkijoiden ja professoreiden kohtaama vihapuhe ja uhkailut. Liitto lähetti yliopistoille kirjeen, jossa se edellytti yliopistojen täydentävän turvallisuusohjeitaan koskemaan myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa uhkailua. Asiasta lähetettiin myös tiedote. Liitto edistää sitä, että professorit voivat työssään keskittyä osaamisensa ja pätevyytensä kannalta tarkoituksenmukaisiin tehtäviin eli tutkimukseen ja ylimpään opetukseen. 2.6 Professoreiden johtajuuden merkityksen korostaminen Liiton jäsenkyselystä käy ilmi, että suurin osa professoreista toimii jonkintyyppisissä johtotehtävissä. Liitto Liitto on selvittänyt palkkaselvityksissään akateemisten johtajien palkkioita. Liitto on

14 14 edistää akateemisten johtajien johtamispalkkioiden sekä täydentävän rahoituksen johtamispalkkioiden kehittämistä. Liitto korostaa professoreiden asemaa ja merkitystä yliopistojen ja tutkimuslaitosten johtajina. Professorit hallitsevat alansa substanssin. Tämä luo mainiot edellytykset professorien erilaisiin johtotehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Menestyksellinen johtaminen edellyttää johtamistyön resursointia (mm. avustava henkilöstö, talouden seurantajärjestelmät, hallinnon tuki). Myös sopivan sisältöisten ja mittaisten johtamiskoulutusjaksojen tarjonta on tärkeätä. Liitto korostaa eri yhteyksissä professorien johtajuuden merkitystä. pitänyt esillä, että akateemisille johtajille tulee maksaa riittävää korvausta vastuullisesta työstään. Akateemisen vapauden johtaminen oli teemana liiton järjestämässä tilaisuudessa Tieteen päivillä. Asiaa käsiteltiin monipuolisesti useiden eri puheenvuorojen pohjalta. Professoreiden asemaa yliopistojen johtamisessa käsiteltiin osastojen puheenjohtajapäivillä. Liitto on pitänyt eri tavoin esillä professoreiden roolia yliopistojen ja tutkimuslaitosten johtamisessa. 2.7 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on tällä hetkellä Suomessa vajaat 4 %. Verrattuna muihin kehittyneisiin maihin tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen on viime vuosiin saakka tullut korjausta. Julkisen rahoituksen suhteellinen osuus on kuitenkin alentunut noin 30 prosenttiin tutkimuksen kokonaisrahoituksesta. Tämä on ollut epäkohta, joka on haitannut erityisesti perustutkimusta. Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan vaalikauden tki-menojen tavoitteena on 4 %:n bkt-osuus. Tutkimus- ja innovaationeuvosto esittää yliopistojen perusrahoituksen voimakasta lisäämistä. Yliopistolaissa säädetään, että yliopistoille osoitettua määrärahaa korotetaan kustannustason nousua vastaavasti yliopistoindeksillä. Yliopistoindeksi toimikin vuoden 2011 osalta asianmukaisesti. Tuon jälkeen on ollut ja tullut heikennyksiä. Voimassaoleva hallitusohjelma ja toimintavuoden valtion budjetti merkitsevät tutkimusmäärärahojen ja yliopistojen voimavarojen kehityksen muuttumista entistä selkeästi huonommaksi. Maan hallitus esittää yliopistoindeksiä jäädytettäväksi toimintavuoden osalta. Tämä merkitsee todellisia vaikeuksia läpi yliopistolaitoksen. Tutkimusmäärärahoihin tulee leikkauksia, jotka käytännössä merkitsevät 4 %:n tavoitetasosta luopumista. Liitto on vastustanut edellä kuvattuja leikkauksia. Tätä jatketaan toimintavuonna eri keinoin, mm. julkisin Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osuus BKT:stä on Tilastokeskuksen arvion mukaan vain 3,49 %. Liitto on tuonut esille, että sen tulisi olla 4 %. Liitto toi eri yhteyksissä esille, että yliopistoindeksin palauttaminen on välttämätöntä. Asiasta mm. annettiin tiedote kehysriihen alla. Liitto myös pyysi jäsenistöä vaikuttamaan asiaan. Hallituksen budjettiesityksen mukaan yliopistoindeksi palaa vuonna Indeksi nostaa yliopistojen toimintamenomäärärahoja 1,9 %. Vaikka indeksin palauttamisella vuonna 2014 ei korvata vuosina 2012 ja 2013 syntynyttä yliopistojen rahoitusvajetta, on indeksin palauttaminen liitolle suuri saavutus. Liitto on seurannut yliopistojen rahoitusmallin vaikutusta. Liitto on esittänyt, että kandipalautteen lisäksi myös akateemisen henkilöstön palaute voitaisiin ottaa huomioon. Toisaalta antaessaan lausuntoa erikoistumiskoulutuksesta, liitto totesi, että rahoitusmallin jatkuva muuttaminen voi tehdä siitä vaikeaselkoisen. Opiskelija/opettaja-lukumäärä suhde on ollut esillä sidosryhmätapaamisissa. Lukumääräsuhteessa ei ole tapahtunut muutosta. VTT:llä käytiin keväällä YT-neuvottelut, syk-

15 15 kannanotoin, lausunnoin ja sidosryhmävaikuttamisin. Liitto korostaa erityisesti pitkäjänteiseen perustutkimukseen suunnattavien voimavarojen merkitystä yliopistoille ja koko tutkimustoiminnalle. Keskeinen liiton tavoite on, että yliopistoindeksiä ei leikata enää toimintavuoden jälkeen. Liitto reagoi professoreiden irtisanomisuhkaan vaikuttamalla työnantajaan. Jäsenille on hankittu oikeusturvavakuutus ja työttömyysvakuutus. syllä käynnistyivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen YTneuvottelut. Toimenpiteillä on haluttu nostaa tuottavuutta ja suunnata voimavaroja strategisesti määriteltyihin tutkimusaiheisiin. Maan hallituksen kevään kehysriihipäätöksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alan tutkimuslaitoksien budjettia leikataan rajusti. Yliopistojen rahoitusmalli on uudistettu vuosiksi Rahoitusmallin vaikutusta seurataan. Liitto edistää edelleen sitä, että toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvää osuutta korotettaisiin ja vastaavasti muihin koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin perustuvaa rahoitusta vähennettäisiin. Suomessa opiskelijoiden ja yliopisto-opettajien lukumääräsuhde on kansainvälisesti katsoen huono: noin 20 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden, joillakin tieteenaloilla vieläkin huonompi. Opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen entisestään edellyttää lukumääräsuhteen parantamista. Tämä voi tapahtua vain voimavaralisäyksellä. Ministeriö on tilastoissaan laskenut opetushenkilökuntaan sellaisiakin henkilöitä, joiden tehtäväkuvaan ei sisälly paljon opetusta, ja tämän vuoksi tilastot näyttävät paremmilta kuin todellisuus. 2.8 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on esillä toimintavuonna. Liitto lähtee siitä, että rakenteellinen kehittäminen koskee ensisijaisesti ammattikorkeakouluja. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen on lähdettävä yliopistojen omasta intressistä. Liitto lähtee siitä, että jokaisessa yliopistossa harjoitetaan tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa, annetaan siihen perustuvaa ylintä opetusta sekä annetaan tohtorikoulutusta. Rakenteellinen kehittäminen tai yliopistojen profilointi ei saa muuttaa tilannetta tältä osin. Rakenteita muutettaessa mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön. Yliopistojen painoaloista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomian piiriin. Professoreiden tulee voida osallistua yliopistojen profilointityöhön. Liitto on antanut kannanottoja, lausuntoja ja tiedotteita useista koulutuspoliittisista esityksistä. Maan hallitus esitti, että yliopistojen koulutusvastuiden täsmentäminen ei enää edellyttäisi yliopistojen esitystä, vaan se valmisteltaisiin yhteistyössä yliopistojen kanssa. Liiton mukaan muutos on yliopistojen kannalta heikennys, joka kuitenkin toteutuu. OKM:n korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä esitti keväällä kaksivuotisten korkeakouludiplomien käyttöönottoa. Työryhmän jäsenistä useat jättivät asiasta eriävän mielipiteen. Liitto vastusti em. lyhyttutkintojen käyttöönottoa. Taideyliopisto aloitti toimintansa lukien. Samassa yhteydessä aloitti toimintansa Taideyliopiston osasto.

16 16 Sanaa duaalimalli ei mainita hallitusohjelmassa eikä koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Asiaa lähestytään yliopistoja ammattikorkeakoulututkintojen erilaisilla tavoitteilla ja sisällöillä. Yliopistojen tehtävissä korostetaan tieteellistä tutkimusta ja ammattikorkeakoulujen tehtävissä työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta. Liitto tuo esiin, että näitä lähtökohtia pidetään oikeina. Toimintavuoden alussa aloittaa uusi Taideyliopisto. Liitto seuraa tarkkaan Taideyliopiston liikkeellelähtöä. Liittoon on perustettu Taideyliopiston osasto. Liitto on seurannut tarkasti tutkimuslaitosten rakenteellisesta kehittämisestä. Sektoritutkimuslaitoksissa huolta aiheutti valtioneuvoston periaatepäätös tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Sen yhteydessä valtion tutkimuslaitoksilta leikataan talousarviorahoitusta. Liitto on tuonut esille mm. eduskunnan sivistysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaostolle huolensa kilpaillun rahoituksen osuuden lisäämisestä. Liitto on korostanut professoreiden ja akateemisen tiedeyhteisön merkitystä rahoituksen suuntaamisessa. Toimintavuonna tulevat esiin myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön kehittäminen ja rakenteelliset muutokset. Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi - raportissa ehdotetaan suuria rakenteellisia muutoksia. Liitto seuraa tarkkaan tilanteen kehittymistä ja edellyttää, että tutkimuslaitosten rakenteellisessa kehittämisessä otetaan huomioon niissä työskentelevän henkilökunnan asiantuntemus. Pitkäjänteinen tutkimus tulee turvata. Eri yhteyksissä, mm. YT-menettelyihin liittyen, on korostettu akateemisen henkilöstön asemaa ja merkitystä. Henkilöstön, erityisesti tutkimus- ja opetushenkilöstön, asema turvataan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä. 3 Sisäinen järjestötoiminta 3.1 Liiton organisaatio Toimintavuoden valtuusto on valittu vuosiksi Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Liiton hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa toimintavuonna. Hallitus asettaa työvaliokunnan sekä tarvittaessa muita työryhmiä. Hallituksen alaisena toimii liiton toimisto. Toimiston henkilöstörakennetta muutetaan siten, että toimisto pystyy vastaamaan entistä paremmin uusiin haasteisiin mm. uusiin, mm. viestintää koskeviin haasteisiin. Liitossa toimii 15 rekisteröimätöntä osastoa. Valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Tallinnassa. Kokousta edelsi liiton ja TTL:n yhteinen kevätseminaari Citius, amplius, vilius! Syyskokous pidetään Hallitus kokoontuu 11 kertaa tämän vuoden aikana. Helmikuun kokouksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa käsiteltiin palkkaukseen liittyviä kysymyksiä ja osastokyselystä nousevia haasteita liiton edunvalvontaan. Elokuun seminaarissa suunniteltiin vuoden 2014 toimintaa. Liiton hallitus on nimennyt työvaliokunnan, sijoitustoimikunnan, viestintäryhmän ja vaalitoimikunnan. Taideyliopiston osasto aloitti toimintansa

17 Jäsenistö Hallitus seuraa jäsenmäärän kehittymistä kuukausittain. Jäsenrekrytointia tehostetaan edelleen. Päävastuu jäsenhankinnasta on edelleen osastoilla. Jäsenrekrytointi kohdistetaan erityisesti uusiin professoreihin. Osastot lähettävät liiton toimistoon säännöllisesti tiedot uusista professoreista, ja liiton toimisto lähettää kyseisille henkilöille sekä sähköisesti että postitse tietoa liitosta. Osastojen toimihenkilöitä kannustetaan tekemään henkilökohtainen yhteydenotto uusiin professoreihin. Liiton jäseniä innostetaan rekrytoimaan kollegoitaan jäsenrekrytointikilpailun avulla. Vuoden aikana selvitetään uusilta jäseniltä heidän motiivejaan liittyä liittoon ja odotuksiaan liiton toimintaa kohtaan. Vuonna 2012 tehdyn jäsenkyselyn tuloksia hyödynnetään edunvalvonnassa. Vuonna 2012 uusitun jäsenrekisterin toimintoja käytetään entistä enemmän hyväksi toimiston ja jäsenistön välisessä yhteydenpidossa. Hallitus seurasi jokaisessa kokouksessaan jäsenmäärän kehitystä. Jäsenrekrytointi on ollut erittäin paljon esillä koko vuoden. Osastoilta on edelleen pyydetty säännöllisesti tieto uusista professoreista. Heille lähetettiin liiton toimistosta sähköinen tervehdys ja liiton infopaketti. Liiton esite uusittiin ja se julkaistiin kolmella eri kielellä jaettavaksi potentiaalisille jäsenille. Toimintavuonna järjestettiin ns. suosittelukampanja, jossa liiton jäseniä pyydettiin suosittelemaan liiton jäsenyyttä professoreille, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Suosittelijoiden kesken arvottiin matkalahjakortteja. Yliopistokeskuksissa aloitettiin professorilounas-kierros. Tilaisuuksiin kutsutaan sekä jäsenet että ei-jäsenet. Jäsenrekrytointia on kohdistettu eri tavoin erityisesti tekniikan ja lääketieteen professoreihin, jotka molemmat ovat aliedustettuina liitossa. Tekniikan Akateemisten kanssa ollaan uudistamassa kaksoisjärjestäytymissopimusta. Uusi sopimus tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Uusille jäsenille lähetetyn kyselyn perusteella he odottavat liitolta ennen kaikkea yliopisto- ja tiedepolitiikkaan vaikuttamista sekä ajantasaista, professoreita koskevaa tietoa. Liitto lähetti kyselyn myös niille professoreille, jotka eivät liittyneet liittoon. Tärkeimmiksi syiksi he ilmoittivat korkean jäsenmaksun ja professuurin osa-/määräaikaisuuden. Neljäsosalla vastaajista asia oli vain jäänyt hoitamatta. 3.3 Liiton osastot Toimintaansa varten liitto jakautuu yliopistokohtaisiin osastoihin. Taideyliopistoon perustettu uusi osasto aloittaa toimintansa. Tutkimuslaitosprofessoreilla on yksi valtakunnallinen osasto. Yliopistouudistuksen myötä yliopistojen itsenäisyys päätöksenteossa on lisääntynyt. Näin ollen yliopistokohtaisilla osastoilla on merkittävä rooli paikallistason edunvalvojina. Professorien palkkaedunvalvonnan Liitolla on 14 yliopistokohtaista osastoa ja valtakunnallinen osasto tutkimuslaitoksissa työskenteleville jäsenille. Osastoilla on ollut toimintaan tarvittavat varat. Liiton luottamusjohto, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö ovat käyneet osastojen tilaisuuksissa. Alkukesästä järjestettiin paikallistoiminnan kehittämisseminaari, jossa käsiteltiin tulos-

18 18 suhteen on tärkeää, että professoriedustajat osallistuvat yliopistojen arviointiryhmien toimintaan. Toimintavuoden aikana erityisiä haasteita ovat professoreiden määräaikaisuuksien seuranta, palkkauksen kehittäminen, professoreiden aseman vahvistaminen yliopistoissa ja jäsenrekrytointi. Liitto varaa osastoille toimintaa varten riittävät taloudelliset mahdollisuudet. Osastot pidetään ajan tasalla liiton toimielimissä ja toimistossa esillä olevista tärkeistä ajankohtaisista asioista. Osastojen toimintaa varten kootaan suuntaviivat, mm. hyviä toimintakäytänteitä, liiton uusien verkkosivujen osastosivuille. Liiton puheenjohtaja ja toimihenkilöt käyvät osastojen tilaisuuksissa mahdollisimman paljon. palkkausta, lähijohtajuutta ja jäsenrekrytointia. Syksyllä järjestettiin osastojen puheenjohtajille kaksipäiväinen seminaari. Seminaari järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille kohdistetun syysseminaarin yhteydessä Helsingissä. Puheenjohtajien seminaarissa käsiteltiin mm. yliopistojen palkkausjärjestelmiä, professoreiden asemaa yliopistojen johtamisessa ja jäsenrekrytointia. Liitto järjestää osastojen edustajille paikallistoiminnan kehittämisseminaarin, osastojen puheenjohtajien tapaamisen sekä muuta ajankohtaista koulutustoimintaa. 3.4 Luottamusmiestoiminta Paikallistason neuvottelutoimintaa hoidetaan suurelta osin luottamusmiesjärjestelmän ja yhteistoimintamenettelyn pohjalta. On tärkeää, että professorit osallistuvat mahdollisimman suuressa määrin luottamusmiesja yhteistoimintamenettelyyn. Jokaisessa yliopistossa tulee olla vähintään yksi professoriluottamusmies. Neuvoteltaessa erityisesti professoreita koskevista asioista tulee neuvotteluissa olla mukana professori. Professoreista 32 toimii luottamusmiehenä tai varaluottamusmiehenä. Oulun yliopistossa ei ole professori-luottamusmiestä. Taideyliopistoon sen sijaan saatiin professoriluottamusmies. Professori-luottamusmiehet osallistuvat JU- KOn ja Vakavan järjestämiin koulutuksiin edelleen vain vähäisessä määrässä. Luottamusmieskoulutus järjestetään pääsääntöisesti JUKOn ja VAKAVAn kautta. Sen lisäksi professoriluottamusmiehet kutsutaan liiton järjestämiin koulutuksiin. Professori-luottamusmiehiä aktivoidaan osallistumaan luottamusmieskoulutuksiin. 3.5 Jäsenpalvelut Liitto on varautunut tukemaan jäseniään taloudellisesti työmarkkinoiden mahdollisessa konfliktitilanteessa. Liitto ajaa jäsenkunnan etuja palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa. Liiton jäsenet voivat halutessaan saada työttömyysvakuutuksen liittymällä Opettajien työttömyyskassan jäseneksi; jäsenyys on ilmainen liiton tarjoama jäsenetu. Lisäksi liitto on ottanut kaikille jäsenilleen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen, joka antaa Liiton jäsenille on tiedotettu jäseneduista verkkosivuilla, jäsenkirjeissä ja Tiedelehdessä jäsenille kohdistetussa lisäkannessa. Jäsenetujen ohella lisäkannessa kerrottiin siitä, millä kaikella tavoin liitto vaikutta yliopisto- ja tiedepolitiikkaan. Suurin osa liiton työssä käyvistä jäsenistä kuuluu Opettajien työttömyyskassaan.

19 19 turvaa jäsenen työ- tai virkasuhteeseen. Liitto on kustantanut jäsenilleen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen sekä matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Lisäksi jäsenet voivat itse liittyä liiton neuvottelemiin ryhmäetuvakuutuksiin. Liitto antaa jäsenilleen neuvontaa erilaisissa palvelussuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Jäsenet saavat liiton toimistosta juridista neuvontaa myös vero- ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Paikallistasolla liiton luottamushenkilöt ja JUKOn luottamusmiehet ovat jäsenten käytettävissä. Liitolla on edelleen sopimus Asianajotoimisto Bützow Oy:n kanssa jäsenten puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu on liiton jäsenille ilmainen. Jäsenetuna liiton jäsenet saavat edelleen Acatiimilehden ja Tiede-lehden. Lisäksi liiton jäsenille lähetetään Professoriliiton kalenteri, palkkakyselystä tehty raportti ja Professorimatrikkeli. Halukkailla on mahdollisuus saada professori.fi-sähköpostilaatikko jäsenetuna. Suomalaisen kirjakaupan Helsingin myymälä antaa Professoriliiton jäsenille 10 % alennuksen muista kuin oppikirjoista. Lisäksi Akavan kautta on mahdollista saada muita jäsenetuja, kuten lomapalveluita ja erilaisia alennuksia. Vuoden aikana järjestetään kaksi jäsentilaisuutta, joista toiseen kutsutaan myös sidosryhmiä. Vakuutusyhtiön tekemien jäsenyystarkistuksen perusteella voidaan sanoa, että jäsenet ovat ottaneet matka- ja tapaturmavakuutukset käyttöönsä. Jäsenille järjestettiin keväällä Ateneumissa avec-tilaisuus. Tilaisuus onnistui erinomaisesti ja osallistujia oli runsaat 100 henkilöä. Lokakuussa järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille syysseminaari aiheena Oppiminen yliopistossa. Seminaariin osallistui noin 100 henkilöä. Seminaari oli onnistunut. Liiton sähköpostilaatikoita on luotu yli 400. Jäsenille on tiedotettu PHT:n (Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) tarjoamista palveluista ja akavalaisten yhteisen jäsenedut.fisivuston jäseneduista. 3.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito Työrauhavelvoite on voimassa saakka. Järjestövalmiutta kehitetään ja ylläpidetään tämän mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Yliopistosektorin lakkotoimikunta kokoontui säännöllisesti, vaikka neuvottelutkin käytiin työrauhan aikana. Valtion sektorilla järjestettiin keväällä lakkoharjoitus. 4 Ulkoinen järjestötoiminta 4.1 Keskusjärjestö Akava Professoriliitto pyrkii kehittämään toimintaansa yhteistyössä Akavan kanssa. Tämän vuoksi on edullista, että liiton edustus Akavan toimielimissä säilyy ja vahvis- Liitto kuuluu Akavaan ja toiminut Akavassa aktiivisesti. Liiton toiminnanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan hallituksessa.

20 20 tuu. Liiton tavoitteena on, että osallistumismahdollisuus Akavan hallitukseen säilyy. Liitto näkee tarkoitusperiensä kannalta edulliseksi, että Akavan itsenäisyys ja vaikutusvalta yhteiskunnassa korostuu. Tämä ei sulje pois keskusjärjestö Akavan tarkoituksenmukaista yhteistyötä muiden järjestöjen ja tahojen kanssa. Akava on säilytettävä korkeasti koulutettujen henkilöiden keskusjärjestönä, jonka keskeisenä periaatteena on koulutuksen ja korkeasti koulutettujen aseman korostaminen joka suhteessa. Järjestöpäällikkö on toiminut järjestötoimikunnassa ja viestintäpäällikkö Akavalainenlehden toimitusneuvostossa. 4.2 Neuvottelujärjestö Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry toimii akavalaisten järjestöjen yhteenliittymänä julkisella alalla. Liitto pyrkii kehittämään edunvalvontatoimintaansa JUKOssa yhteistyössä VAKAVAn kanssa. On välttämätöntä, että liiton edustus JUKOn toimielimissä, erityisesti yliopistoneuvottelukunnassa, on riittävä. JUKOa tulee kehittää niin, että eri neuvottelusektorien itsenäinen asema turvataan jatkossa. Liitto seuraa tarkasti JUKOn toimintaa yliopistojen työehtosopimuksen soveltamisessa. Liitto kuuluu JUKOon Vakavan välityksellä. Toiminnanjohtajalla on puhe- ja läsnäolooikeus JUKOn hallituksessa. Toiminnanjohtaja on toiminut yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtajana ja järjestöpäällikkö varajäsennenä. 4.3 VAKAVA VAKAVA on keskisuurten ja pienten akavalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka toimii vaaliliittona, informaatiokanavana, vaikuttajana Akavan sisällä sekä koulutusorganisaationa. VAKAVAsta on myös taloudellista hyötyä liitolle. Liitto kuuluu JUKOon VAKA- VAn välityksellä, ja näin ollen VAKAVA maksaa JUKOn perusmaksun liittojen sijaan. Kokemukset VAKAVAsta ovat olleet etupäässä myönteisiä. Toimintavuoden aikana osallistutaan aktiivisesti VAKA- VAn toimintaan ja kehittämiseen. Liitto on osallistunut aktiivisesti Vakavan toimintaan. Toiminnanjohtaja on ollut hallituksen jäsen ja järjestöpäällikkö varajäsen. Toiminnanjohtaja on ollut Vakavan yliopistoryhmän puheenjohtaja ja järjestöpäällikkö jäsen sekä yliopistoryhmässä että Vakavan valtionryhmään. Järjestöpäällikkö on ollut Vakavan koulutusryhmän puheenjohtaja. 4.4 Yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöt Professoriliitolla on ollut Tieteentekijöiden liiton (TTL) kanssa yhteistyösopimus vuodesta 1986 alkaen. Yhteistyösopimus ajanmukaistettiin vuonna Yhteistyötä koordinoidaan uudessa Professorit ja Tieteentekijät -yhteistyöelimessä (P & T). Yhteistyötä tehdään monella muullakin tasolla: kevätseminaari, yhteiset tiedotteet, sidosryhmätapaamiset, toimistojen välinen Yhteistyö TTL:n kanssa on ollut suunnitelmien mukaista ja monipuolista. Yhteisen viestintätiedotuspäällikön lisäksi on palkattu yhteinen viestintäassistentti. Lisäksi liitto on julkaissut Acatiimia-lehteä TTL:n ja YLL:n kanssa.

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1

Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 EDUNVALVONTA 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt solmivat 30.8.2013 työllisyys-

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET... 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN... 4 1 Edunvalvonta... 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset...

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET... 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN... 4 1 Edunvalvonta... 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset...

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN KOKONAISTYÖAJAN TOTEUTTAMISTA KOSKEVA OHJE

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN KOKONAISTYÖAJAN TOTEUTTAMISTA KOSKEVA OHJE 1(6) OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN KOKONAISTYÖAJAN TOTEUTTAMISTA KOSKEVA OHJE Yliopistojen uuteen työehtosopimukseen 1 sisältyvät määräykset opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajasta. Tämä ohje

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Tohtorikoulutettavana työsuhteessa

Tohtorikoulutettavana työsuhteessa Tohtorikoulutettavana työsuhteessa Valtakunnallinen teologian tohtoriohjelma 16.2.2012 Teologinen tiedekunta / Mikael Vänttinen / Tohtorikoulutettavien työsuhde 16.2.2012 1 Keskeiset säädökset 1. Työsopimuslaki

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

E REHTORIN PÄÄTÖS

E REHTORIN PÄÄTÖS E REHTORIN PÄÄTÖS 3-9120112 1.3.2012 E OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILOSTON VAKINAISTAMISPOLKU (TENURE TRACK) - JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN Helsingin yliopistossa on otettu 5.5.2010 annetulla rehtorin päätöksellä

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

TES: 325002 PL: 01 Liite 1

TES: 325002 PL: 01 Liite 1 TES: 325002 PL: 01 Liite 1 MEKin palkkausjärjestelmäliite 1 Määräysten soveltamisala Määräyksiä sovelletaan Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) niihin kotimaassa työskenteleviin työsopimussuhteisiin toimihenkilöihin,

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2012 työnantajaselvitys PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI toukokuu 2013 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...5

Lisätiedot

LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA

LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA 31.10.2016 LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA Uusi yliopisto-säätiö Nya Universitetet stiftelsen New University Foundation Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa Uusi yliopisto säätiön,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Kuntasopimus

Kuntasopimus Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhtymävaltuuston kokouksessa 27.2.2013 / 7 Yhtymähallitus 23.1.2013 Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Kokouspalkkioiden määrä... 3 3 Toimielinten puheenjohtajien palkkiot...

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 TEHTÄVÄNTÄYTTÖSELOSTE Muodin ja vaatetuksen professorin tehtävä ajalle 1.1.2017 31.12.2021 Toimintaympäristön kuvaus Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 1.2.2010 Valtuusto 17.2.2010 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala.. 1 Palkkiot 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 1 4

Lisätiedot

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen 1 ALLEKIRJOITUS- KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 (TS-03) ALLEKIRJOITUS 1 Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella (TS-03) toteutetaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä 00.01.02 Asianro 76/2013 1.7.2013

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä 00.01.02 Asianro 76/2013 1.7.2013 Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Kuopion kaupungin Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Muutokset hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.5.2008, voimassa 1.7.2008 ja 1.1.2009 lukien. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään.

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään. 1/4 OHJEET DOSENTIN ARVOA HAKEVILLE 1. Kelpoisuusvaatimukset Yliopistolain (558/2009) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.6.2017 Viitasaaren kaupunginvaltuusto 30.1.2017 5 Sisällys 1... 3 SOVELTAMISALA... 3 2... 3 KOKOUSPALKKIOT... 3 3... 4 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET... 4

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013 Oulun kaupunki Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto 14.11.2012 7. Voimaantulo 1.1.2013. Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan 1.

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 Voimaantulo 1.1.2014 1 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ Tampereen yliopistossa neliportaisella tutkijauralla eteneminen voi tapahtua joko vakinaistamispolulla (tenure track)

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ SUOMUSSALMEN KUNTA Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto 9.12.2014 62 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 2 3 Yli kolme tuntia kestävät ja samana päivänä pidettävät kokoukset

Lisätiedot

Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA

Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA 28.2.2012 Jakelussa mainitut Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös 15.6.2011 ja yliopiston rekrytointiohjeet 1.9.2011 TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA Yliopiston hallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot