Sisällys 1. Toiminnan painopisteet Edunvalvonta Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen"

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 Sisällys 1. Toiminnan painopisteet Edunvalvonta Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen palkkausjärjestelmä Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Valtion neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Tulospalkkaus Akateemisen johtajan palkkiot Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorikunnan palkkakehitys Professoreiden työaika Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Verotus Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Immateriaalioikeudet Eläkkeet ja eroamisikä Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Professoreiden asema Sisäinen järjestötoiminta Liiton organisaatio Jäsenistö Liiton osastot Luottamusmiestoiminta Jäsenpalvelut Järjestöllisen valmiuden ylläpito Ulkoinen järjestötoiminta Keskusjärjestö Akava Neuvottelujärjestö VAKAVA Yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöt Muu yhteistyö Kansainvälinen toiminta Viestintä Sisäinen viestintä Sidosryhmäviestintä Acatiimi-lehti Talous Jäsenmaksu ja muut tuotot Sijoitustoiminta Toimitilat Järjestetyt tilaisuudet Liiton toimielimet Valtuusto Hallitus Hallituksen asettamat toimielimet ym Liiton osastot ja osastojen puheenjohtajat Tilintarkastajat Toimistohenkilöstö Liiton lausunnot ja ehdotukset

3 3 1. Toiminnan painopisteet Vuoden 2014 toiminnan painopisteinä olivat: 1) professoreiden asema, 2) palkkaus, 3) työskentelyolosuhteet ja 4) liiton jäsenyys. Professoreiden asema Professorin työ kyselyn perusteella professoreiden vaikutusmahdollisuuksissa organisaation tasolla on puutteita. Kyselyn tulosten valossa organisaation ylin johto ei edelleenkään ole aina riittävän kiinnostunut professorien mielipiteistä. Liitto korosti monessa yhteydessä professorien erityisasemaa ja merkitystä yliopistoille. Asiaa käsiteltiin mm. mediassa, jäsenkirjeissä, blogissa ja yliopistojohdon tapaamisissa. Liiton osastoja rohkaistiin pitämään säännöllisesti yhteyttä yliopistonsa johtoon. Osastojen sivuille kirjattiin hyviä käytäntöjä liiton osaston ja yliopiston johdon vuoropuhelun lisäämiseksi. Liiton johto tapasi yhdessä ao. osaston johdon kanssa yliopistojen johtoa yhteistyön merkeissä. Tapaamisissa pidettiin tärkeänä professorien ja yliopiston johdon kiinteää vuorovaikutusta. Palkkaus Professorien palkkakehitys oli vaatimatonta euromääräisestä TES-korotuksesta ja yliopistokohtaisesta YPJ:n soveltamisesta johtuen. Uusien professorien vaativuustaso ja erityisesti henkilökohtaisen suoriutumisen taso putosi verrattuna aikaisempaan. Tämä on huolestuttava suuntaus, johon tulee puuttua. Vaikka yliopistoissa on sovellettu samaa työehtosopimusta, on professorein palkkakehitys eronnut huomattavasti toisistaan eri yliopistoissa. Mies- ja naisprofessorien palkkaerot eivät ole kaventuneet. Liitto selvitti professorien tulospalkkausjärjestelmiä yliopistoissa Valtion tutkimuslaitoksissa työskentelevien professoreiden palkka laski liiton palkkaselvityksen mukaan. Valtioneuvosto antoi toimintavuonna periaatepäätöksen ministeriöille palkkaliukumien rajoittamiseksi valtiolla. Liitto on raportoinut aktiivisesti jäsenistölle ja sidosryhmille professorien palkkakehityksestä. Työskentelyolosuhteet Liitto teki Professorin työ selvityksen yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Edellisen kyselyn lailla professorit ilmoittivat pitkän työuran tekemisen ja työssä pitkään jatkamisen edellytyksiksi akateemisen vapauden, tutkimusmahdollisuudet ja avustavan henkilöstön riittävän määrän. Liitto on vaatinut eri yhteyksissä, mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa, professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämistä. Professoreiden tutkimuskausijärjestelmät nostettiin esille myös liiton hallitusohjelmatavoitteissa, joista keskusteltiin opetusministeri Krista Kiurun ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa. Liiton osastoja on kehotettu toimimaan tutkimuskausijärjestelmien aikaansaamiseksi. Liiton yhdessä JUKOn kanssa esittämä tarkentava kirjaus TES:in tutkimuskaudesta ei edennyt. Liitto piti toimintavuoden aikana esillä avustavan henkilöstön tärkeyttä, jotta professori voi keskittyä työssään tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Asia nostettiin esille rehtoreiden tapaamisissa, Acatiimin pääkirjoituksessa, liiton tiedotteessa ja blogissa. Aihe herätti kiinnostusta julkisuudessa. Liiton jäsenyys Jäsenrekrytointiin suunnattiin paljon voimavaroja. Liiton kokonaisjäsenmäärä kasvoi. Sen sijaan työssä olevien jäsenten määrä hieman pieneni jäsenkunnan eläköitymisen lisääntyessä.

4 4 2. Edunvalvonta Voimassaolevasta sopimuksesta johtuen TES-neuvottelutoiminta oli hiljaista. TES-työryhmissä ei ollut edistystä. Professorien palkkakehitys oli vaatimatonta euromääräisestä TES-korotuksesta ja yliopistokohtaisesta YPJ:n soveltamisesta johtuen. Liitto selvitti professorien tulospalkkausjärjestelmiä. Professoripoolin lakatessa yliopistojen luomat omat tutkimuskausijärjestelmät korostuvat. Professorit haluavat avustavaa työvoimaa käyttöönsä. Eläkesopimuksen mukainen eläkeiän korottaminen ei ole professoreille katastrofi, sen sijaan superkarttuman poistuminen on selvä heikennys. 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestösopimuksen perusteella on solmittu yliopistojen TES ajalle Tänä aikana vallitsee työrauha solmittu TES on määrittänyt yliopistojen neuvottelutoimintaa, joka ei ole ollut erityisen vilkasta. Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa vastaavan ajanjakson Yliopistojen palkkausjärjestelmä Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ on koostunut neljästä osasta: 1) vaativuusosa, 2) henkilökohtaisen suoriutumisen osa, 3) vaativuuslisä ja 4) suoriutumiskorotus. Näistä vaativuusosa on vaikuttanut professorien palkkoihin vajaat 80 %, suoriutumisosa n. 20 % sekä vaativuuslisä ja suoriutumiskorotus molemmat noin yhden prosentin verran. YPJ:hin kuuluva takuupalkka ei enää ole vaikuttanut professoreiden palkkoihin kovin paljon. Aalto-yliopistossa on käytössä oma palkkausjärjestelmänsä. Aallossa professorien palkkakehitys on ollut vuodesta 2013 vuoteen 2014 keskimäärästä parempaa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei ole perustettu. Liitto on osallistunut TES:ssä sovitun palkkausjärjestelmätyöryhmän työskentelyyn. Työryhmän työ ei ole edennyt. Toimintavuoden aikana liitossa on käyty keskusteluja nykyisen palkkausjärjestelmän toimivuudesta professoreiden työhön. Keskustelua jatketaan. Liitto on osallistunut myös TES:ssä sovitun työaikatyöryhmän työskentelyyn, joka on vasta käynnistymässä. Yliopistokohtaista sopimusta selvitellyt työryhmä lopetti työnsä loppukeväällä tuloksettomana. 2.3 Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Jokaisella tutkimuslaitoksella on käytännössä oma palkkausjärjestelmä. Tutkimuslaitosuudistuksen myötä osa valtion tutkimuslaitoksista yhdistettiin ja palkkausjärjestelmiä sen myötä uusitaan. Vuoden aikana rakennettiin aloittaneen Luonnonvarakeskuksen palkkausjärjestelmää aloittanut Teknologien tutkimuskeskus VTT Oy:ssä rakennettiin yhtenäinen palkkausjärjestelmä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Kuluttajatutkimuskeskus siirtyivät Helsingin yliopistoon.

5 5 Liitto on vaikuttanut Vakavan valtioryhmässä siihen, että henkilöstön asema fuusioitavien tutkimuslaitosten osalta varmistetaan mm. yhteisen palkkausjärjestelmän kehittämisessä. 2.4 Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Vuosi oli suhteellisen hiljainen yliopistojen neuvottelutoiminnassa. Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen, joka tähtää pitkävaikutteisiin, maltillisiin ja kattaviin sopimuksiin. TES on voimassa ja se on irtisanottavissa päättymään Irtisanomisten on tapahduttava keskusjärjestön toimesta viimeistään Keskusjärjestösopimuksen mukaisesti lukien palkkoja korotettiin 20 euron yleiskorotuksella. 20 euroa meni järjestöjen esityksen mukaisesti vaativuusosaan, josta se heijastui prosentuaalisiin osiin. Professorien keskimääräinen korotus oli noin 26 euroa eli noin 0,3 prosenttia. Sopimuksen mukaisesti tulee 0,4 %:n yleiskorotus mahdollisesti alkavan sopimuskauden korotukset eivät olleet esillä. Käytännössä kaikki tekstimuutosesitykset ovat menneet työryhmiin. 2.5 Valtion neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Valtion sektorilla palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 /kk. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen ministeriöille palkkaliukumien rajoittamiseksi valtiolla. Valtion pääsopijajärjestöjen näkemyksen mukaan kyseessä oli sopimuksen vastainen menettely. Selkeää virkaehtosopimusrikkomusta ei kuitenkaan ollut todennettavissa. 2.6 Tulospalkkaus Professoriliitto selvitti syksyllä 2014 professoreita koskevien tulospalkkiojärjestelmien yleisyyttä ja järjestelmiin liittyviä kokemuksia. Selvitys koski kaikkia yliopistoja, myös niitä, joilla ei ollut käytössä professoreita koskevaa tulospalkkiojärjestelmää tai käytössä olevat palkitsemisen muodot olivat vähäisiä. Selvitys koostui kahdesta osa-alueesta: 1) kysely yliopistojen henkilöstöhallinnolle käytössä olevista tulospalkkausjärjestelmistä ja 2) kysely yliopistojen professoreille. Tulospalkkausselvityksen mukaan yliopistoilla on käytössä erilaisia järjestelmiä ja niitä kutsuttiin yliopistosta riippuen mm. tulospalkkio-, insentiivi-, kannuste-, bonus- tai julkaisupalkkiojärjestelmiksi. Palkkiojärjestelmät eroavat toisistaan mm. sen mukaan, kuinka selkeästi palkkiojärjestelmä perustuu etukäteen määriteltyihin tavoitteisiin ja koskeeko järjestelmä vain professoreita vai koko henkilökuntaa. Professoreiden kriittisimmät arviot kohdistuivat järjestelmiin, joissa tavoitteita ei asetettu etukäteen, palkitsemiseen liittyi paljon harkintaa tai tavoitteenasetanta oli epämääräisempää. Parhaiten palkkiojärjestelmä tunnettiin yliopistoissa, joissa se perustui ennalta määriteltyihin kriteereihin. Selvityksen tuloksia on esitelty liiton tilaisuuksissa sekä raportoitu yliopistoille ja sidosryhmille. Liiton palkkaselvitykseen vastanneista 10 %:lle maksetaan tulos-/bonus-/kannustinpalkkiota. Tulospalkkion suuruus vastaajilla oli keskimäärin 3895 euroa/vuosi. Keskimääräisen tulospalkkion suuruus on jäsenille suunnatun palkkakyselyn mukaan kasvanut viime vuosina, sen sijaan saajien osuus on vähentynyt. Tulee kuitenkin huomioida, että kyselyyn vastaa vain osa jäsenistöstä. Työnantajatietoja tulospalkkauksen suuruudesta ja yleisyydestä liitto ei ole onnistunut saamaan. Liitto on jo aiemmin linjannut, että mikäli tulospalkkiojärjestelmiä otetaan käyttöön, niihin on osoitettava erillisrahoitus. Järjestelmässä tulee myös olla ko. yliopiston professoreiden tuki. Vuoden 2013 TESneuvotteluissa liiton tavoitteena oli saada työehtosopimukseen kirjaus siitä, että yliopistokohtaisista erillispalkkioista olisi käytävä neuvottelut asianomaisen henkilöstöjärjestön edustajien kanssa. Tekstitavoitteet eivät kuitenkaan edenneet neuvotteluissa, vaan ne siirrettiin työryhmiin.

6 6 2.7 Akateemisen johtajan palkkiot Yliopistojen työehtosopimuksen mukaan yliopistot maksavat päätöksensä mukaisesti akateemisille johtajille johtamispalkkiota. Liiton palkkaselvityksen mukaan jäsenistä 25 %:lle maksetaan akateemisen johtajan palkkiota. Keskimääräinen suuruus oli 768 euroa/kk. Akateemisen johtajan palkkion kehittymisen tarkastelua vaikeuttaa se, että joihinkin yliopistoihin on tullut aikaisempaa enemmän päätoimisia akateemisia johtajia. Liitto on ottanut esille akateemisen johtajan palkkiot keskusteluissaan yliopistojen johdon kanssa. Liitto on korostanut yliopistojen johdolle johtamispalkkioiden merkitystä. 2.8 Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot Liitto on laatinut jo aikaisemmin yliopistoille suosituksensa täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Suosituksen mukaan 1) palkkioita maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta, 2) perustaksi otetaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio perustuu rahoituksen kokonaismäärään. Liiton osastot pyrkivät yliopistoissa toimimaan suosituksen mukaisesti. Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioita maksetaan systemaattisesti vain muutamissa yliopistoissa. Liiton palkkaselvityksen mukaan jäsenkunnasta 6 %:lle maksetaan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiota. Keskimääräinen suuruus on 5166 euroa/vuosi. Hankkeiden johtamispalkkioiden osuus koko professorikunnan palkkapotista on noin 0,5 %. Liitto on ottanut yliopistojen johdon tapaamisissa esille täydentävän rahoituksen palkkioiden suosituksen. 2.9 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Ensimmäistä kertaa palkkaselvityksessä selvitettiin asiantuntijalausunnoista maksettavia palkkioita. Vastaajista 63 % sai toisen yliopiston maksamia palkkioita asiantuntijalausunnoista, joissa arvioidaan esim. professorin pätevyyttä, dosentin arvonimen myöntämistä tai väitöskirjaa. Vuonna 2014 maksettujen palkkioiden keskiarvo oli 1035 euroa, mutta hajonta oli suuri. Kirjoituspalkkioita työsuhteen ulkopuolelta sai vastaajista 27 %. Vuonna 2014 maksettujen palkkioiden keskiarvo oli 2011 euroa. Tässäkin hajonta oli suuri. Liiton palkkiosuositus on liiton verkkosivuilla ja kalenterissa. Asiassa on myös annettu runsaasti neuvontaa jäsenille Professorikunnan palkkakehitys Sekä yliopistosektorilla että valtion sektorilla palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 /kk. Korotus meni vaativuusosaan ja heijastui sieltä muihin palkkausjärjestelmän osiin. Liitto julkaisee palkkaselvityksen vuosittain ja se lähetetään jäsenistölle, työnantajille ja sidosryhmille. Palkkaselvitykset koostuvat jäsenkyselystä ja työnantajaselvityksestä. Professorien palkkakehitys on ollut yleisesti viime vuosina varsin kohtuullista. Toimintavuoden aikana palkkakehitys ei ollut aikaisempien vuosien kaltaista. Vuoden 2013 lokakuussa yliopistoprofessorien keskipalkka oli 6893 euroa ja vuoden 2014 syyskuussa 6904 euroa. Jäsenselvityksen mukaan palkat vähän jopa laskivat. Tämä vaatimaton professorien palkkakehitys johtuu kahdesta syystä: 1) tasoltaan vaatimaton europohjainen sopimuskorotus ja 2) professorien vaihtuvuus.

7 7 Toteutunut runsaan 20 euron sopimuskorotus nosti professorien palkkoja 0,3 %:lla. Yliopistosektorilla kaikkien professoreiden osalta vaati-keskiarvo laski 8,72:sta 8,71:een ja henki-keskiarvo 6,22:sta 6,15:een. Tämä näkyy välittömästi professorien keskiarvopalkoissa. Tasojen keskiarvopudotuksissa on kyse YPJ-sopimuksen soveltamisesta yliopistokohtaisesti. Sivistan selvityksen mukaan koko opetus- ja tutkimushenkilöstön ansiokehitys oli 0,5 % ja muun henkilöstön 1,3 % (viimeksi mainittu vastaa yleistä ansiotasoindeksiä). Professorien yliopistokohtaisia palkkamuutoksia voidaan tarkastella pidemmällä aikajänteellä, esim. vuosien osalta. Vaikka yliopistot ovat soveltaneet ja soveltavat samaa kollektiivisopimusta (Aalto on osittain poikkeus), on palkkakehityksessä suuria eroja. Tämän vuosikymmenen aikana naisprofessorien osuus on noussut 24,5 %:sta 27,7 %:iin koko yliopistojen professorikunnasta. Tämän vuosituhannen aikana naisprofessorin euro (alkuvuosien markat euroistettu) on ollut 0,950-0,973 miehen eurosta. Ero kasvoi jonkin verran viimeisen vuoden aikana (0,973>0,965). Valtion tutkimuslaitoksissa työskentelevien professoreiden palkka laski liiton palkkaselvityksen mukaan. Tosin vuoden 2013 ja vuoden 2014 palkkaselvityksissä oli mukana osittain eri tutkimuslaitokset ja poikkeava määrä havaintoja. Vuoden 2013 palkkaselvityksessä keskipalkka oli 6527 euroa ja vuoden 2014 palkkaselvityksessä keskipalkka oli 6435 euroa. Professorien palkat ovat olleet keskeinen aihe yliopistojen johdon ja liiton johdon tapaamisissa sekä muissa sidosryhmätapaamisissa. Yliopistojen johdon tapaamisissa on käyty keskustelu ko. yliopiston vaati-tasojen käytöstä kiinnittäen erityistä huomiota tasojen 7 ja 11 käyttöön. Lisäksi tapaamisissa on kiinnitetty huomiota naisten palkkatasoon ja tulospalkkauskäytäntöihin. Liiton osastoja on rohkaistu tarkastelemaan yliopiston johdon kanssa professoreiden palkkakehitystä Professoreiden työaika Liitto on edelleen pitänyt esillä, että professoreiden työaikaa ei tule seurata. Liitto on lähtenyt siitä, että opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta ei tarvitse muuttaa professorien osalta muuten kuin siten, että siinä olisi tiukempi ohjaus tutkimusmahdollisuuksiin. Tätä neuvottelutavoitetta ei saavutettu, sillä tekstitavoitteet siirrettiin työryhmiin. Liitto torjui TES-neuvotteluissa työantajan esitykset professorien opetuskaton poistamisesta ja lomaa vastaavan vapaan merkitsemisestä työsuunnitelmaan. Liitto korosti neuvotteluissa, että muiden opetushenkilöstöön kuuluvien taholta tulevat muutosesitykset työaikasopimukseen eivät saa vaikuttaa professoreihin. Liiton tekemän selvityksen mukaan 41 % professoreista tekee yli 50-tuntista työviikkoa. Liitto on yhdessä JUKOn kanssa esittänyt, että kaikissa yliopistoissa tehtäisiin työaikaselvitys, jossa kukin siihen osallistuva pitäisi yhden viikon ajan kirjaa työpanoksensa suuntautumisesta eri tehtäviin. Näin saataisiin keskiarvotietoja professoreiden työajasta ja työajan jakautumisesta Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Liitto teki Professorin työ selvityksen yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Kyselyyn vastasi 48 % yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevistä liiton jäsenistä. Edellisen kyselyn lailla professorit ilmoittivat pitkän työuran tekemisen ja työssä pitkään jatkamisen edellytyksiksi akateemisen vapauden, tutkimusmahdollisuudet ja avustavan henkilöstön riittävän määrän. Taidealojen professorit nostivat esille riittävät edellytykset tehdä taiteellista työtä.

8 8 Säätiöiden ja rahastojen Professoripooli on mahdollistanut jo 330 professorille apurahan tutkimuskauteen. Viimeinen hakukierros järjestetään vuoden 2015 alussa. Liitto on tiedottanut aktiivisesti hakukierroksista. Nyt yliopistojen odotetaan käynnistävän omat tutkimuskausijärjestelmänsä. Liitto on vaatinut eri yhteyksissä professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämistä, mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Professoreiden tutkimuskausijärjestelmät nostetaan esille myös liiton hallitusohjelmatavoitteissa, joista on keskusteltu opetusministeri Krista Kiurun ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa. Liiton osastoja on kehotettu toimimaan tutkimuskausijärjestelmien aikaansaamiseksi. Liitto on myös vaatinut, että taidealan professoreilla on mahdollisuus sisällyttää työsuunnitelmaansa taiteellista toimintaa. Taidealojen professorit ovat tuoneet esille sen, että heidän on vaikea sisällyttää työhönsä taiteellista työtä. Liiton yhdessä JUKOn kanssa esittämä tarkentava kirjaus TES:in tutkimuskaudesta ei edennyt. Liitto piti toimintavuoden aikana esillä avustavan henkilöstön tärkeyttä, jotta professori voi keskittyä työssään tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Asia nostettiin esille rehtoreiden tapaamisissa, Acatiimin pääkirjoituksessa, liiton tiedotteessa ja blogissa. Aihe herätti kiinnostusta julkisuudessa. Kyselyn mukaan kuormittuneisuutta aiheuttaa työmäärän lisäksi työn pirstaloituminen ja keskeytykset. Myös rahoituksen hankkiminen aiheuttaa professoreille stressiä ja kuormitusta. Professorin työ kyselyn avulla liitto sai uutta tietoa professoreiden työskentelyolosuhteista. Kahden viimeisen vuoden aikana 79 % vastaajista on kokenut oman työnsä kannalta merkityksellisiä organisaation rakenteeseen tai toimintaan liittyviä muutoksia. Vastaajat nostivat esille myös puutteet työtiloissa ja työtilojen sisäilmaongelmat. Aiheista on keskusteltu mm. yliopistojen johdon tapaamisissa. Liiton näkemyksen mukaan professoreilla tulee yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa olla oma työhuone Verotus Liitto on pyrkinyt vaikuttamaan verotukseen mm. Akavan kautta. Jäsenille annettiin veroneuvontaa Acatiimi-lehdessä ja vuosittain uudistettavassa Acatiimin verkkolehdessä. Lisäksi jäsenille annettiin henkilökohtaista veroneuvontaa. Vuoden aikana liittoon tuli jäseniltä useita yhteydenottoja ns. raippaverosta. Liitto lähetti alkuvuonna Akavan puheenjohtajalle kirjeen, jossa se kannusti Akavaa sen pyrkimyksissä eläkeläisten lisäveron poistamiseksi Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Jäsenille annettiin neuvontaa kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton englanninkielisiä verkkosivuja täydennettiin. Yksi Acatiimin numero julkaistiin lähes kokonaan englannin kielellä, ja lisäksi jokaisessa numerossa on pääkirjoitus käännettynä ruotsin lisäksi englanniksi Immateriaalioikeudet Liitto on yhdessä JUKOn kanssa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yliopistoissa tapahtuvat immateriaalioikeuksien siirrot olisivat siirtäjälle kohtuulliset. Jäseniä on ohjeistettu asiassa. Keksintöoikeuksiin nähden ei ole tullut esiin ongelmia.

9 Eläkkeet ja eroamisikä Professorin työ kyselyn mukaan 45 % professoreista on halukkaita jatkamaan töissä yli 65-vuotiaana ja 30 % professoreista yli 67-vuotiaana. Noin kolmannes haluaisi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. 82 % professoreista haluaisi jatkaa joiltain osin tehtäviään emerituksena/emeritana. Toimintavuoden aikana käytiin eläkeuudistusneuvottelut keskusjärjestötasolla. Akava ei hyväksynyt eläkesopimusta liian suurten karttumaheikennysten johdosta. Professorien kannalta eläkeiän vähittäinen nouseminen 65 ikävuoteen ei ole erityisen huolestuttavaa. Sen sijaan eläkekarttuman pienentäminen vuodesta 2017 alkaen ja ns. superkarttuman poistaminen yli 63-vuotiailta vaikuttavat suuresti heikentävästi professorien eläketurvaan. Liitto vastusti tätä voimakkaasti. Eläkeuudistuksen lainsäädännöllinen valmistelu on täydessä käynnissä. Akava osallistuu siihen. Jäsenille annettiin eläkeneuvontaa Acatiimi-lehdessä, jäsenkirjeessä sekä henkilökohtaisesti. Liitto kokosi emeritus-/emerita-sopimukseen tarvittavia asioita jäsenistön käyttöön. Eräissä yliopistoissa on kehotettu jäämään eläkkeelle sellaisia professoreita, joilla ei ole yliopiston näkemyksen mukaan tarpeeksi tuloksia. Liitto tuomitsi tämänkaltaisen painostuksen käytön. Asiaa käsiteltiin mm. Acatiimi-lehden pääkirjoituksessa ja UNIFIlle lähetetyssä kirjeessä.

10 10 3 Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta Liitto valmisteli hallitusohjelmatavoitteensa. Liitto antoi kannanottoja, lausuntoja ja tiedotteita useista yliopisto-, tiede- ja koulutuspoliittisista esityksistä. Liitto korosti perusrahoituksen tärkeyttä sekä ja rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Liitto puolsi duaalimallin säilymistä. Tenure track -järjestelmässä vain professorinimikkeellä olevat ovat professoreita. 3.1 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osuus oli pääministerin johtaman Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) raportin mukaan vuonna ,75 % ja vuonna 2014 se tulee olemaan 3,13 % BKT:stä. Liitto on tuonut esille, että sen tulisi olla 4 %. Liitto valmisteli yhdessä TTL:n kanssa seuraavaa hallitusohjelmaa koskevat tavoitteensa. Tavoitteissa korostetaan, että yliopistoille tulee taata ennustettava, pitkäjänteinen rahoitus. Perustutkimuksen osuutta tutkimuksen rahoituksessa on vahvistettava eikä julkisen rahoituksen kilpailtua osuutta saa enää kasvattaa suhteessa perusrahoitukseen. Tavoitteita on jaettu laajasti ja niistä on keskusteltu mm. sivistysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston edustajien kanssa. Samoin on keskusteltu niistä opetus- ja viestintäministerin kanssa. Tavoitteet on saatettu mm. liiton verkkosivuille ja julkaistu Acatiimissä. Liitto korostaa hallitusohjelmatavoitteissaan, että yliopistoindeksin säilyttäminen on välttämätöntä. Hallituksen budjettiesityksen mukaan yliopistoindeksi puolitetaan vuonna Toinen puoli maksetaan vuonna 2015 erillisrahalla, joka ei kuitenkaan ole pysyvää. Liitto vetosi yliopistoindeksin puolesta antamalla asiasta tiedotteen yhdessä Suomen yliopistot UNIFI:n ja Tieteentekijöiden liiton kanssa. Lisäksi asiasta on keskusteltu opetusministerin ja sivistysvaliokunnan kanssa. Liitto on seurannut yliopistojen rahoitusmallin vaikutusta ja antanut OKM:lle lausuntoja yliopistojen rahoitusmallista. Liitto on esittänyt, että kandipalautteen lisäksi myös akateemisen henkilöstön palaute tulisi ottaa huomioon. Liitto antoi vuoden aikana lausuntonsa sekä OKM:lle että eduskunnan sivistysvaliokunnalle tutkimusrahoituksen uudistamisesta, mm. strategisen tutkimusneuvoston perustamisesta. Liiton näkökulmia tuotiin esille Suomen Akatemian johdon tapaamisissa ja opetusministerin tapaamisissa. Liiton puheenjohtaja alusti aiheesta Tutkijoiden ja kansanedustajien seurassa (Tutkas). Opiskelija/opettaja-lukumääräsuhde oli esillä sidosryhmätapaamisissa. Lukumääräsuhteessa ei ole tapahtunut muutosta. 3.2 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Liitto lähti siitä, että yliopisto ja ammattikorkeakoulut säilytetään erillisenä duaalimallin mukaisesti. YT-menettelyt yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ovat lisänneet epävarmuutta työsuhteen säilymisestä. Eräässä yliopistoissa YT-menettelyn piiriin kuuluvia on tarkasteltu jopa professorin tutkimusryh-

11 11 män tasolla. Liitto on vahvasti kritisoinut sitä, että irtisanomisia on perusteltu sisäisen tilinpidon mukaisilla yksikkökohtaisilla alijäämillä, kun koko yliopiston tilinpäätös on ylijäämäinen. Liitto on pitänyt esillä myös sitä, että lomauttaminen ei sovellu professorin työhön. Liiton toimisto ja luottamusmiehet auttoivat ja neuvoivat vuoden aikana irtisanottuja professoreita. Yliopistojen YT-menettelyitä käsiteltiin luottamusmiespäivillä, osastojen tapaamisissa ja yliopistojen johdon tapaamisissa. Eri yhteyksissä korostettiin akateemisen henkilöstön asemaa ja merkitystä. Uutena jäsenetuna tarjottiin toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta irtisanotuille uudelleensijoittumispalveluita. Yhteistyökumppanina toimii HRM Partners Oy. Liitto antoi kannanottoja, lausuntoja ja tiedotteita useista tiede- ja koulutuspoliittisista esityksistä, mm. yliopistojen perusrahoituksen riittävyydestä, Akatemialain muuttamisesta, EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuista ja korkeakoulupaikkojen lisäämisestä. Liitto tiedotti kannanotoistaan jäsenistölle ja yliopistoille. Liitto muistutti eduskuntaa ja opetusministeriä siitä, että yliopistolain vaikutuksia tulee arvioida viimeistään vuonna Liitto toi esille, että yliopistojen toiminnan tulisi olla läpinäkyvämpää, mm. toiminnan tunnuslukujen raportoinnista tulisi säätää yliopistolaissa. OKM päätti siirtää 50 miljoonaa euroa yliopistojen perusrahoituksesta Suomen Akatemian kautta jaettavaksi. Rahoitus on tarkoitettu tutkimuksen profilointiin. Profiloinnin on perustuttava yliopiston omiin strategisiin valintoihin. Liitto tiedotti asiasta eri tavoin osastoja ja jäseniä korostaen, että professoreiden tulee olla mukana yliopistojen tutkimuksen profiloinnissa. OKM:n korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä on esittänyt kaksivuotisten korkeakouludiplomien käyttöönottoa. Liitto vastusti em. lyhyttutkintojen käyttöönottoa. Näyttäisi siltä, etteivät lyhyttutkinnot tule yliopistoihin. Ammattikorkeakouluissa ne ovat kokeiltavina. Tutkimus- ja innovaationeuvoston raportissa tuodaan esiin vaihtoehtoina korkeakoulujen duaalimalli ja erillisistä korkeakoulusektoreista luopuminen. Liiton kannanotoissa, mm. hallitusohjelmatavoitteissa, esitetään duaalimallin säilyttämistä. Tampereella selvitetään kolmen korkeakoulun, Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun, yhdistymistä. Liitto ja sen Tampereen osastot ovat olleet aktiivisesti keskusteluissa. Useat valtion tutkimuslaitokset joutuivat karsimaan toimintojaan toimintavuoden aikana. Syynä ovat mm. valtion tuottavuusohjelma ja tutkimuslaitosuudistus, jossa rahoitusta siirretään sektorilaitoksilta valtioneuvoston kanslian ja Suomen Akatemian käyttöön strategisia tutkimuksia ja selvityksiä varten. Lisäksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksen rahoitusta on leikattu. Useissa tutkimuslaitoksissa käytiin vuoden aikana YT-neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. JUKO antoi koulutusta sekä valtion että yliopistojen luottamusmiehille YT-menettelyistä. 3.3 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Liitto on seurannut professoreiden rekrytointikäytäntöjä ja tarvittaessa puuttunut epäkohtiin. Muutaman vuoden ajan kokoaikaisten professorien lukumäärä on pienentynyt yliopistoissa. Liiton käsityksen mukaan professoreiden lukumäärää tulisi lisätä maltillisesti. Suomen Akatemian raporttiin Tieteen tila 2014 sisältyy melko laaja katsaus professorien rekrytoinnista. Raportti sisältää tältä osin selviä heikkouksia, joita Akatemia ei ole pystynyt korjaamaan liiton huomautuksista huolimatta. Erityisesti professorirekrytointien lukumäärää vuosina kuvataan liian suureksi, koska samaan tehtävään on voitu nimittää kaksi tai useampia kertoja.

12 12 Määräaikaisten professuurien määrä laski yliopistoissa 25 %:sta 22 %:iin. Liiton määräaikaistyöryhmä käsitteli määräaikaisuuksien perusteita professoreiden kohdalla. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ennen kaikkea Taideyliopistossa. Liitto toi eri yhteydessä esille, että määräaikaiset työsuhteet eivät mahdollista alan pitkäjänteistä kehittämistä. Liiton toimisto ja luottamusmiehet auttoivat ja neuvoivat eri tavoin jäseniä, joiden määräaikaisuuksia ketjutettiin eikä yliopisto tarjonnut enää uutta työsuhdetta. Professor of practice -nimikkeen käyttö on levinnyt useisiin yliopistoihin. Näistä professuureista on keskusteltu asianomaisten yliopistojen johdon kanssa. Tenure track -järjestelmä on aikaansaanut epäselvyyttä siitä, kuka on professori esim. yliopistolain tarkoittamassa mielessä. Liitto on jo aikaisemmin linjannut, että yliopistolain tarkoittamassa mielessä professoreita ovat vain professori-nimikkeellä olevat. Tämän lisäksi professoreita ovat yliopistolain tarkoittamassa mielessä akatemiaprofessorit ja tutkimusprofessorit. Liiton näkemyksen mukaan tenure track -järjestelmissä olevat ovat yliopistolain tarkoittamia professoreita siinä vaiheessa kun he ovat professori-nimikkeellä (full professor). Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että professorin kelpoisuus on arvioitu vertaisarvioinnein. Liitto on tuonut linjauksensa esille mm. Unifille ja rehtoreille. Liiton edustaja on ollut mukana tutkijanuraa selvittelevässä työryhmässä. Liitto täsmensi suositusta professori-nimikkeen käytöstä mm. professorin arvonimen osalta. 3.4 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edisti edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. Monissa yliopistoissa on otettu käyttöön tenure track -järjestelmä eli Suomessa uudenlainen urapolku erityisesti professuurien osalta. Järjestelmät vaihtelevat jonkin verran yliopistoittain. Järjestelmän olennainen sisältö on kuitenkin se, että uran edetessä suunnitelmien mukaisesti henkilö päätyy professoriksi. Järjestelmään kuuluu professorijohdannaisia nimikkeitä, mm. apulaisprofessori. Se ei vastaa Suomessa aikaisemmin ollutta apulaisprofessoria eikä se myöskään ole yliopistolaissa tarkoitettu professuurinimike. Toimintavuoden aikana järjestelmän kehittämistä seurattiin tarkasti. Yliopistolain mukaan professorit muodostavat yliopistojen hallinnossa oman ryhmänsä. Professoreita koskevat lakisäännökset ovat kaikkien yliopistojen osalta samanlaiset. Eri yliopistoissa professorikuntaan kuulumista ei kuitenkaan sovelleta yhdenmukaisesti. Ongelmia tuottaa erityisesti apulaisprofessorin (associate professor) oikeusasema. Liiton käsityksen mukaan tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemasta tulisi vallita Suomen yliopistoissa suunnitteen samanlainen käsitys. Liitto on esittänyt OKM:lle ja UNIFI:lle työryhmän perustamista selvittämään tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemaa sekä laatimaan siitä yliopistoille suosituksen. OKM:n mukaan liiton esittämät oikeudelliset näkökulmat tullaan huomioimaan Koulutus- ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaisen tutkijan- ja opettajanurapolkujen arvioinnin yhteydessä. Työryhmän tulee ottaa huomioon liiton esittämät näkökohdat. 3.5 Professoreiden asema Professorin työ kyselyyn vastanneista professoreista 71 % toimii esimies- tai johtotehtävissä. Silti vaikutusmahdollisuuksissa organisaation tasolla on puutteita. Vastaajat, jotka ilmoittivat olevansa yliopistonsa hallituksen jäseniä, arvioivat vaikutusmahdollisuutensa myönteisimmin. Hallintoelinjäsenyys ei kuitenkaan aina ollut yhteydessä parempiin vaikutusmahdollisuuksiin: muun muassa yliopisto-

13 13 kollegion, akateemisen neuvoston tai laitosneuvoston jäsenet eivät kokeneet vaikutusmahdollisuuksiaan yhtään sen paremmiksi kuin ne, jotka eivät näihin kuulu. Kyselyn tulosten valossa organisaation ylin johto ei edelleenkään ole aina riittävän kiinnostunut professorien mielipiteistä. Liitto korosti monessa yhteydessä professorien erityisasemaa ja merkitystä yliopistoille. Asiaa käsiteltiin mm. mediassa, jäsenkirjeissä, blogissa ja yliopistojohdon tapaamisissa. Liiton osastoja rohkaistiin pitämään säännöllisesti yhteyttä yliopistonsa johtoon. Osastojen sivuille kirjattiin hyviä käytäntöjä liiton osaston ja yliopiston johdon vuoropuhelun lisäämiseksi. Liiton johto tapasi yhdessä ao. osaston johdon kanssa yliopistojen johtoa yhteistyön merkeissä. Tapaamisissa pidettiin tärkeänä professorien ja yliopiston johdon kiinteää vuorovaikutusta. Professorin työ kyselyn tulokset tuovat esille sen, että johtaminen kuormittaa. Liitto on pitänyt esillä, että akateemisille johtajille tulee maksaa riittävää korvausta vastuullisesta työstään.

14 14 4 Sisäinen järjestötoiminta Jäsenrekrytointiin suunnattiin voimavaroja. Kokonaisjäsenmäärä kasvoi. Sen sijaan työssä olevien jäsenten määrä hieman pieneni jäsenkunnan eläköitymisen lisääntyessä. Luottamusmiehet ja liiton toimisto auttoivat ja neuvoivat irtisanottuja jäseniä monin eri tavoin. Uutena jäsenetuna liitto tarjosi henkilöstövähennysten vuoksi vakituisesta työsuhteesta irtisanottaville HelpDesk-ohjelman, josta saa tukea työnhakuun. 4.1 Liiton organisaatio Liiton kokous pidettiin Kokouksessa valittiin liiton valtuusto vuosiksi Valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Aulangolla. Kokousta edelsi liiton ja TTL:n yhteinen kevätseminaari Vähemmän on enemmän? Syyskokous pidettiin Hallitus kokoontuu 11 kertaa tämän vuoden aikana. Elokuun seminaarissa suunniteltiin vuoden 2015 toimintaa. Joulukuun seminaarissa käsiteltiin yliopistojen rakenteellista kehittämistä ja Suomen Akatemian Tieteen tila selvitystä. Liiton hallitus nimesi työvaliokunnan, sijoitustoimikunnan, viestintäryhmän, määräaikaistyöryhmän ja vaalitoimikunnan. 4.2 Jäsenistö Järjestäytymisen tärkeys oli monin eri tavoin esillä liiton toiminnassa. Hallitus keskusteli aktiivisesti järjestäytymisestä ja seurasi jokaisessa kokouksessaan jäsenmäärän kehitystä. Asiaa pidettiin esillä osastojen toimihenkilöiden päivissä. Osastot huolehtivat jäsenrekrytoinnista vaihtelevissa määrin. Liiton kokonaisjäsenmäärä vuoden lopussa oli 2433 (vuonna 2013 vastaava luku 2396). Ns. varsinaisten jäsenten määrä oli vuoden lopussa 1575 (vuonna 2013 vastaava luku 1591) ja eläkeläisten 858 (vuonna 2013 vastaava luku 805). Huomionarvoista on, että koko tämän vuosikymmenen ajan yliopistoissa kokoaikaisten professorien lukumäärä on laskenut vuosittain. Vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 pudotusta oli 3,5 %. Liittoon liittyi toimintavuoden aikana 93 (vuonna 2013 vastaava luku 97) jäsentä ja erosi 37 (vuonna 2013 vastaava luku 44) jäsentä. Pääasialliset syyt liitosta eroamiseen olivat eläkkeelle jääminen ja siirtyminen muihin tehtäviin. Liiton jäsenistä siirtyi eläkkeelle 94 jäsentä (vuonna 2013 vastaava luku 50). Jäsenrekrytointiin suunnattiin paljon voimavaroja. Osastoilta pyydettiin säännöllisesti tieto uusista professoreista. Uusille professoreille lähetettiin liiton toimistosta sähköinen tervehdys ja liiton infopaketti. Keväällä järjestettiin ns. suosittelukampanja, jossa liiton jäseniä pyydettiin suosittelemaan liiton jäsenyyttä professoreille, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Sekä uusi jäsen että suosittelija saivat lahjakortin Lippupisteeseen. Vuoden aikana jatkettiin yliopistokeskuskierrosta niissä työskentelevien professoreiden rekrytoimiseksi. Tilaisuuksiin kutsuttiin sekä jäsenet että ei-jäsenet. Yliopistokeskuksissa työskentelevät jäsenet pitivät tärkeänä sitä, että liitto pitää entistä vahvemmin yhteyttä keskuksiin.

15 15 Englanninkielisten professoreiden rekrytoimisen helpottamiseksi osastojen sivustolle lisättiin englanninkielinen teksti järjestäytymisen tärkeydestä. Tekniikan Akateemisten kanssa uudistettu kaksoisjärjestäytymissopimus tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Uusille jäsenille lähetetyn kyselyn perusteella he odottavat liitolta ennen kaikkea yliopisto- ja tiedepolitiikkaan vaikuttamista sekä ajantasaista, professoreita koskevaa tietoa. Liitto lähetti oman kyselyn niille professoreille, jotka eivät liittyneet liittoon, sekä LUT:n ja TTY:n ei-jäsenille. Tärkeimmiksi syiksi he ilmoittivat tyytyväisyyden nykyisen liittonsa toimintaan, liiton jäsenmaksun suuruuden, professuurin määräaikaisuuden ja sen, että asia on vain jäänyt hoitamatta. 4.3 Liiton osastot Liitolla on 14 yliopistokohtaista osastoa ja valtakunnallinen osasto tutkimuslaitoksissa työskenteleville jäsenille. Alkukesästä järjestettiin paikallistoiminnan kehittämisseminaari, jossa käsiteltiin Professorin työ kyselyn tuloksia, tulospalkkausta ja jäsenrekrytointia. Syksyllä järjestettiin osastojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille seminaari. Seminaari järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille kohdistetun syysseminaarin yhteydessä Helsingissä. Puheenjohtajien seminaarissa käsiteltiin mm. yliopistojen tilinpäätöstietoja, tulospalkkausselvitystä ja jäsenten odotuksia liitolta. Osastoilla on ollut toimintaan tarvittavat varat. Liiton luottamusjohto, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö vierailivat osastojen tilaisuuksissa. 4.4 Luottamusmiestoiminta Akavalaisen julkisen sektorin luottamusmiestoiminta koordinoidaan JUKOn taholta. JUKO on solminut luottamusmiessopimukset eri yliopistojen kanssa. Paikallisten neuvottelu- ja sopimusoikeuksien myötä luottamusmiestoiminnan merkitys on kasvanut. Luottamusmies edustaa henkilöstöä paikalliseen sopimiseen liittyvissä asioissa silloin, kun virka- tai työehtosopimus tai lainsäädäntö sitä edellyttää. Professoreista 32 toimi luottamusmiehenä tai varaluottamusmiehenä. Luottamusmiehiä työllistivät etenkin yliopistojen YT-menettelyt ko. yliopistoissa. Tämän lisäksi luottamusmiehet auttoivat jäseniä eri tavoin yliopistoissa. JUKO järjesti yliopistojen luottamusmiehille kahdet neuvottelupäivät ja VAKAVA (VAKAVAn jäsenjärjestöt ovat keskusjärjestö Akavan pieniä ja keskisuuria jäsenliittoja, Professoriliitto on yksi Vakavan 16 jäsenjärjestöstä) järjesti yhteistyössä JEAn (Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat) kanssa yhdet neuvottelupäivät. 4.5 Jäsenpalvelut Liiton jäsenille on tiedotettu jäseneduista verkkosivuilla, jäsenkirjeissä ja Tiede-lehdessä jäsenille kohdistetussa lisäkannessa. Liitto ajoi jäsentensä työsuhdeturvaa palkka-, palkkio- ja muissa palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa sekä antoi jäsenille niihin liittyvää neuvontaa. Paikallistasolla liiton luottamushenkilöt ja JUKOn luottamusmiehet auttoivat jäseniä monella eri tavalla.

16 16 Liitto on ottanut jäsenilleen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Liiton jäsenillä oli mahdollisuus liittyä Opettajien työttömyyskassan jäseneksi. Jäsenyys on ilmainen liiton tarjoama jäsenetu. Suurin osa liiton työssä olevista jäsenistä kuuluu Opettajien työttömyyskassaan. Ns. kaksoisjärjestäytyneistä jäsenistä osa kuuluu johonkin toiseen työttömyyskassaan. Liitto on varautunut tukemaan jäseniään taloudellisesti työmarkkinoiden mahdollisessa konfliktitilanteessa. Liitto kustansi jäsenilleen vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutukset vakuutusyhtiö AIG Europe Limitedin kautta. Vakuutusturvaa laajennettiin vuoden alussa. Jäsenet ovat käyttäneet sekä vapaa-ajan matka- että vapaa-ajan tapaturmavakuutusta edellistä vuotta enemmän. Liitolla oli sopimus JB Eversheds -asianajotoimiston (ent. Bützow Oy) kanssa jäsenten puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu oli liiton jäsenille ilmainen. Liiton jäsenet saavat Acatiimi-lehden ja Tiede-lehden jäsenetuna. Liiton jäsenille lähetetään vuosittain Professoriliiton kalenteri, mikäli jäsen ei ole ilmoittanut, ettei halua kalenteria. Liiton jäsenillä on mahdollisuus saada käyttöönsä jäsenetuna professori.fi -sähköpostilaatikko. Uudet jäsenet saivat Professorimatrikkelin. Jäsenille järjestettiin keväällä Kansallisteatterissa avec-tilaisuus. Tilaisuus onnistui erinomaisesti. Lokakuussa järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille syysseminaari aiheena Tiedossa on tulevaisuus. Seminaari oli onnistunut, ja samalla juhlistettiin liiton 45 vuoden toimintaa. Puheenvuorot ovat katsottavissa liiton YouTube-kanavalla. Seminaarista saatiin runsaasti myönteistä palautetta. Jäsenille on tiedotettu PHT:n (Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) tarjoamista palveluista ja akavalaisten yhteisen jäsenedut.fi-sivuston jäseneduista. Uutena jäsenetuna liitto tarjosi henkilöstövähennysten vuoksi vakituisesta työsuhteesta irtisanottaville HelpDesk-ohjelman, josta saa tukea työnhakuun. Yhteistyökumppanina palvelussa toimii HRM Partners Oy. Toistaiseksi palvelun käytöstä ei ole saatu käytännön kokemusta. Suomalaisen kirjakaupan Helsingin myymälä antoi Professoriliiton jäsenille alennusta muista kuin oppikirjoista. 4.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito Yliopistosektorin lakkotoimikunta kokoontui säännöllisesti, vaikka neuvottelutkin käytiin työrauhan aikana. Valtion sektorilla järjestettiin keväällä lakkoharjoitus. Yliopistojen lakkoharjoitus oli syksyllä.

17 17 5 Ulkoinen järjestötoiminta Liitto kannatti itsenäisen Akavan säilyttämistä. Liiton asema järjestökentässä oli vakaa. Yhteistyö Tieteentekijöiden kanssa oli toimivaa ja monipuolista. 5.1 Keskusjärjestö Akava Professoriliitto otti osaa keskusjärjestö Akavan toimintaan. Professoriliiton edustajana Akavan liittokokouksissa toimi toiminnanjohtaja Jorma Virkkala ja varaedustajina toimivat varapuheenjohtaja Kaarle Hämeri ja järjestöpäällikkö Raija Pyykkö. Järjestöpäällikkö Raija Pyykkö toimi Akavan järjestötoimikunnassa varajäsenenä ja viestintäpäällikkö Akavalainen-lehden toimitusneuvostossa. Toiminnanjohtajalla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan hallituksessa. Toimintavuoden lopulla tuli esiin, että lähinnä SAK:hon ja STTK:hon kuuluvat liitot suunnittelevat kokonaan uuden keskusjärjestön perustamista. Mukana on ainakin yksi akavalainen järjestö. Uuden keskusjärjestön valmistelut siirtyivät seuraavaan vuoteen. Akava ilmaisi, ettei se ole mukana hankkeessa. Liitto näkee tarkoitusperiensä kannalta edulliseksi, että Akavan itsenäisyys ja vaikutusvalta yhteiskunnassa korostuu. Tämä ei sulje pois keskusjärjestö Akavan tarkoituksenmukaista yhteistyötä muiden järjestöjen ja tahojen kanssa. Akava on säilytettävä korkeasti koulutettujen henkilöiden keskusjärjestönä, jonka keskeisenä periaatteena on koulutuksen ja korkeasti koulutettujen aseman korostaminen joka suhteessa. Liitolla on kaksoisjärjestäytymissopimus 15 akavalaisen järjestön kanssa. 5.2 Neuvottelujärjestö Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry toimii akavalaisten järjestöjen yhteenliittymänä julkisella alalla. Liitto pyrki kehittämään edunvalvontatoimintaansa JUKOssa yhteistyössä VAKAVAn kanssa. On välttämätöntä, että liiton edustus JUKOn toimielimissä, erityisesti yliopistoneuvottelukunnassa, on riittävä. Tavoitteena oli, että liiton edustaja kuuluu JUKOn yliopistosektorin neuvotteluryhmään. JUKOa tulee kehittää niin, että eri neuvottelusektorien itsenäinen asema turvataan jatkossa. Liitto seurasi tarkasti JUKOn toimintaa yliopistojen työehtosopimuksen soveltamisessa. Liitto kuuluu JUKOon Vakavan välityksellä. Toiminnanjohtaja toimi JUKOn hallituksessa varajäsenenä. Toiminnanjohtaja on toiminut yliopistoneuvottelukunnan varapuheenjohtajana ja järjestöpäällikkö varajäsenenä. 5.3 VAKAVA Liitto osallistui aktiivisesti Vakavan toimintaan. Toiminnanjohtaja oli hallituksen jäsen ja järjestöpäällikkö varajäsen. Toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö toimivat Vakavan yliopistoryhmässä. Lisäksi järjestöpäällikkö osallistui Vakavan valtionryhmän toimintaan. Järjestöpäällikkö toimi Vakavan koulutusryhmän puheenjohtajana.

18 Yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöt Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yhteistyösopimuksen mukaan liitoilla on yhteistyötoimikunta Professorit ja Tieteentekijät eli P & T. P & T mm. sopii yhteiset yliopisto- ja tiedepolitiikkaa koskevat tavoitteet, hoitaa liittojen yhteistä tiedotustoimintaa, toimii yhdyssiteenä liittojen yhteisessä kansainvälisessä toiminnassa ja pyrkii sovittamaan yhteen liittojen työmarkkinaedunvalvontaa koskevia tavoitteita. P & T:ssä liittoa edustivat puheenjohtaja Maarit Valo, varapuheenjohtaja Kaarle Hämeri ja toiminnanjohtaja Jorma Virkkala. Tieteentekijöiden liitolla oli vastaava kokoonpano. Myös liittojen yhteinen viestintäpäällikkö osallistui P & T:n toimintaan. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto (YLL) julkaisivat toimintavuoden aikana yhteistä Acatiimi-lehteä. Lehti lähetetään mm. liittojen jäsenkunnille sekä yliopistoalan vaikuttajille. Acatiimi-lehdellä on ollut toimitusneuvosto, jossa liittoa edustivat hallituksen jäsenet Marjukka Anttila ja Lili Kihn. Liiton ja TTL:n yhteinen viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen toimi lehden päätoimittajana ja toimitusneuvoston sihteerinä. Myös toiminnanjohtaja osallistui toimitusneuvoston työskentelyyn. Yhteistyö TTL:n kanssa on ollut suunnitelmien mukaista ja monipuolista. 5.5 Muu yhteistyö Toimintavuoden aikana liitolla oli yhteistyösopimus seuraavien akavalaisten liittojen kanssa: Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL, Tekniikan Akateemiset TEK, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Kirkon Pappisliitto, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen puheterapeuttiliitto, Metsänhoitajaliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Valtiotieteilijöiden liitto ja Ympäristöasiaintuntijoiden keskusliitto. Liitto pyrki harjoittamaan yhteistyötä myös Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa yliopistoja koskevissa asioissa. Liitolla on ollut yhteistyötä myös SYL:n kanssa. Yhteistyötä UNIFIn kanssa lisättiin: käytiin keskustelua ajankohtaisista asioista ja annettiin yhteisiä tiedotteita. 5.6 Kansainvälinen toiminta Professoriliitto osallistuu kansainväliseen toimintaan siltä osin, kuin se liittyy liiton toiminnan tarkoituksiin. Liitto on ollut EI:n (Educational International) jäsen vuodesta EI on organisoitunut alueittain. Euroopan tasolla toimii ETUCE (The European Trade Union Committee for Education). Euroopan tasolla EI:llä on korkeakoulu- ja tutkimuskysymyksiä käsittelevä pysyvä komitea HERSC (Higher Education and Research Standing Committee), jossa liitolla on yksi edustajan paikka. Professoriliitto piti yhteyttä pohjoismaisiin yliopistosektorin opettajajärjestöihin. Järjestöjen edustajat tapaavat toisensa joka vuosi järjestettävän kokouksen yhteydessä. Hallituksen jäsen Rainer Huopalahti toimi liiton kv-vastaavana. Hän osallistui HERSCin (Higher Education & Research Standing Committee) kokouksiin.

19 19 6 Viestintä Sidosryhmäviestintä oli erittäin aktiivista. Toimintavuoden aikana aloitettiin eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmiin vaikuttaminen. Liitto julkaisi säännöllisesti blogikirjoituksia ja toimi Twitterissä. Acatiimi-lehdellä on oma Facebook-sivu. Vuoden alussa siirryttiin paperisesta jäsenkirjeestä sähköiseen jäsenkirjeeseen. Liitolla oli viestintäryhmä, johon kuuluivat puheenjohtaja Maarit Valo, viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen, järjestöpäällikkö Raija Pyykkö ja sihteerinä viestintäassistentti Milla Talassalo. Viestintäryhmä uudisti toimintavuoden aikana mm. liiton viestintä- ja tapahtumaohjeiston. Loppuvuodesta ryhmä alkoi ideoida vaikuttamiskampanjaa, joka ajoittuisi eduskuntavaalien alle. 6.1 Sisäinen viestintä Sisäisen viestinnän tarkoituksena on huolehtia tiedon kulusta liiton toimielimistä osastoihin ja jäsenkunnalle. Samoin huolehditaan siitä, että tieto kulkee osastoista ja jäsenkunnasta liiton toimielimille. Vuoden kuluessa tehdyistä päätöksistä, asioiden valmisteluista ja annetuista lausunnoista tiedotettiin Acatiimi-lehdessä, jäsenkirjeissä (4 kpl) ja verkkosivuilla. Vuoden alussa siirryttiin paperisesta jäsenkirjeestä sähköiseen jäsenkirjeeseen. Jäsenkirjeet lähetettiin suomen lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi. Osastot vastasivat osaltaan tiedonkulusta jäsenille järjestämällä kaikille jäsenilleen avoimia kokouksia. Liiton puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet sekä liiton toimihenkilöt osallistuivat osastojen kokouksiin ja muihin tapahtumiin mahdollisimman paljon. 6.2 Sidosryhmäviestintä Liiton sidosryhmäviestintä on ollut aktiivista. Liiton tiedotteet ovat saaneet mediassa huomiota. Liiton johto on antanut lukuisia haastatteluja tai lausuntoja medialle. Toimintavuoden aikana on tavattu runsaasti sidosryhmien edustajia mm. opetusministeriä, yliopistojen ja Akatemian johtoa, UNIFIn hallitusta, sivistysvaliokuntaa ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostoa. Eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen alkoi viestinnän osalta jo keväällä. Maalis- ja kesäkuussa annettiin yhdessä Tieteentekijöiden ja UNIFIn kanssa tiedotteet yliopistojen ja tieteen rahoituksesta. Vuoden 2014 Vuoden Professori julkistettiin Communicatio Academican yhteydessä Jyväskylässä. Hän on Pertti Alasuutari TaY:stä. Julkistaminen sai osakseen suurta huomiota. Jäsenille ja sidosryhmille kohdistettu syysseminaari järjestettiin Sen aiheena oli Tiedossa on tulevaisuus. Seminaaria pystyi seuraamaan myös suorana videolähetyksenä. Puheenvuorot löytyvät videoina liiton YouTube-kanavalta. Liiton aktiivitoimijat julkaisivat Professoriblogissa viikoittain professoreita, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia sekä koulutus- ja tiedepolitiikka koskevia ajankohtaisia blogikirjoituksia. Liiton Twitter-tilillä oli noin 700 seuraaja.

20 20 TIEDOTTEET Vuoden Professori professori Pertti Alasuutari Yliopistoindeksi pidettävä voimassa vuonna Yliopistojen YT-neuvotteluissa unohtuu yliopiston tehtävä 9.6. Professorit ja Tieteentekijät: Hallitusohjelmatavoitteet Professorit, Tieteentekijät ja UNIFI: Tutkimus ja koulutus seuraavan hallituksen ohjelman painopisteiksi Professorit ja Tieteentekijät: Hallitusohjelmatavoitteet Tieteen tila nousuun professoreille aikaa tutkimukseen Professoriliiton uusi puheenjohtaja Kaarle Hämeri: Yliopistojen ja professorien autonomian oltava vahva 6.3 Acatiimi-lehti Liitto julkaisi Acatiimi-lehteä yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistojen opetusalan liiton kanssa. Lehti lähetetään paitsi julkaisijaliittojen jäsenkunnalle myös kirjastoihin, yliopistojen hallintoon, yliopisto- ja tiedepolitiikan päättäjille sekä sektoria seuraaville toimittajille. Sen keskeiset artikkelit julkaistiin myös verkkosivuilla. Lehteä ilmestyi yhdeksän numeroa ja painosmäärä oli kappaletta. Lehdessä julkaistut kirjoitukset ovat saaneet huomiota muussa mediassa ja herättäneet keskustelua. Lehden logo ajanmukaistettiin ja taittoa uudistettiin. Syyskauden alusta pääkirjoitukset on käännetty ruotsin lisäksi myös englanniksi. Acatiimin numero 7/2014 oli lähes kokonaan englanninkielinen. Lehdellä on verkkoversio ja Facebook-sivu. Acatiimiin toimitusneuvostoon kuuluivat liiton edustajina hallituksen jäsenet Marjukka Anttila ja Lili Kihn. Toiminnanjohtaja Jorma Virkkalalla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus. Päätoimittaja Kirsti Sintonen toimi neuvoston sihteerinä.

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1

Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 EDUNVALVONTA 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt solmivat 30.8.2013 työllisyys-

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

PALKKASELVITYKSET 2014

PALKKASELVITYKSET 2014 PALKKASELVITYKSET 2014 TYÖNANTAJASELVITYS PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI HUHTIKUU 2015 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1. AINEISTON KUVAUS...6 2. TYÖNANTAJASELVITYS...7 2.1. Professorien

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2012 työnantajaselvitys PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI toukokuu 2013 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...5

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET... 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN... 4 1 Edunvalvonta... 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset...

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on noin 610 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta. Eeva Rantala 26

Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta. Eeva Rantala 26 Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta Eeva Rantala 26.4.2014 Kehysriihi ja yliopistot Yliopistoindeksin puoliaaminen (- 16,5 milj euroa 2015, sis. amk:t) ValIo varautuu lisäpääomiaamaan yliopistoja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET... 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN... 4 1 Edunvalvonta... 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset...

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Kuntasopimus

Kuntasopimus Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Yliopisto professorin työnantajana -selvitys Focus Master Oy

Yliopisto professorin työnantajana -selvitys Focus Master Oy Yliopisto professorin työnantajana -selvitys 2016 Focus Master Oy 3.10.2016 Selvitys toteutettiin sähköpostikyselynä Ajankohta kesäkuu 2016 Kohderyhmä yliopistojen palveluksessa olevat liiton jäsenet 533

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

E REHTORIN PÄÄTÖS

E REHTORIN PÄÄTÖS E REHTORIN PÄÄTÖS 3-9120112 1.3.2012 E OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILOSTON VAKINAISTAMISPOLKU (TENURE TRACK) - JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN Helsingin yliopistossa on otettu 5.5.2010 annetulla rehtorin päätöksellä

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen 1 ALLEKIRJOITUS- KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 (TS-03) ALLEKIRJOITUS 1 Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella (TS-03) toteutetaan

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot