Sisällys 1. Toiminnan painopisteet Edunvalvonta Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen"

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 Sisällys 1. Toiminnan painopisteet Edunvalvonta Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen palkkausjärjestelmä Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Valtion neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Tulospalkkaus Akateemisen johtajan palkkiot Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorikunnan palkkakehitys Professoreiden työaika Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Verotus Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Immateriaalioikeudet Eläkkeet ja eroamisikä Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Professoreiden asema Sisäinen järjestötoiminta Liiton organisaatio Jäsenistö Liiton osastot Luottamusmiestoiminta Jäsenpalvelut Järjestöllisen valmiuden ylläpito Ulkoinen järjestötoiminta Keskusjärjestö Akava Neuvottelujärjestö VAKAVA Yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöt Muu yhteistyö Kansainvälinen toiminta Viestintä Sisäinen viestintä Sidosryhmäviestintä Acatiimi-lehti Talous Jäsenmaksu ja muut tuotot Sijoitustoiminta Toimitilat Järjestetyt tilaisuudet Liiton toimielimet Valtuusto Hallitus Hallituksen asettamat toimielimet ym Liiton osastot ja osastojen puheenjohtajat Tilintarkastajat Toimistohenkilöstö Liiton lausunnot ja ehdotukset

3 3 1. Toiminnan painopisteet Vuoden 2014 toiminnan painopisteinä olivat: 1) professoreiden asema, 2) palkkaus, 3) työskentelyolosuhteet ja 4) liiton jäsenyys. Professoreiden asema Professorin työ kyselyn perusteella professoreiden vaikutusmahdollisuuksissa organisaation tasolla on puutteita. Kyselyn tulosten valossa organisaation ylin johto ei edelleenkään ole aina riittävän kiinnostunut professorien mielipiteistä. Liitto korosti monessa yhteydessä professorien erityisasemaa ja merkitystä yliopistoille. Asiaa käsiteltiin mm. mediassa, jäsenkirjeissä, blogissa ja yliopistojohdon tapaamisissa. Liiton osastoja rohkaistiin pitämään säännöllisesti yhteyttä yliopistonsa johtoon. Osastojen sivuille kirjattiin hyviä käytäntöjä liiton osaston ja yliopiston johdon vuoropuhelun lisäämiseksi. Liiton johto tapasi yhdessä ao. osaston johdon kanssa yliopistojen johtoa yhteistyön merkeissä. Tapaamisissa pidettiin tärkeänä professorien ja yliopiston johdon kiinteää vuorovaikutusta. Palkkaus Professorien palkkakehitys oli vaatimatonta euromääräisestä TES-korotuksesta ja yliopistokohtaisesta YPJ:n soveltamisesta johtuen. Uusien professorien vaativuustaso ja erityisesti henkilökohtaisen suoriutumisen taso putosi verrattuna aikaisempaan. Tämä on huolestuttava suuntaus, johon tulee puuttua. Vaikka yliopistoissa on sovellettu samaa työehtosopimusta, on professorein palkkakehitys eronnut huomattavasti toisistaan eri yliopistoissa. Mies- ja naisprofessorien palkkaerot eivät ole kaventuneet. Liitto selvitti professorien tulospalkkausjärjestelmiä yliopistoissa Valtion tutkimuslaitoksissa työskentelevien professoreiden palkka laski liiton palkkaselvityksen mukaan. Valtioneuvosto antoi toimintavuonna periaatepäätöksen ministeriöille palkkaliukumien rajoittamiseksi valtiolla. Liitto on raportoinut aktiivisesti jäsenistölle ja sidosryhmille professorien palkkakehityksestä. Työskentelyolosuhteet Liitto teki Professorin työ selvityksen yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Edellisen kyselyn lailla professorit ilmoittivat pitkän työuran tekemisen ja työssä pitkään jatkamisen edellytyksiksi akateemisen vapauden, tutkimusmahdollisuudet ja avustavan henkilöstön riittävän määrän. Liitto on vaatinut eri yhteyksissä, mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa, professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämistä. Professoreiden tutkimuskausijärjestelmät nostettiin esille myös liiton hallitusohjelmatavoitteissa, joista keskusteltiin opetusministeri Krista Kiurun ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa. Liiton osastoja on kehotettu toimimaan tutkimuskausijärjestelmien aikaansaamiseksi. Liiton yhdessä JUKOn kanssa esittämä tarkentava kirjaus TES:in tutkimuskaudesta ei edennyt. Liitto piti toimintavuoden aikana esillä avustavan henkilöstön tärkeyttä, jotta professori voi keskittyä työssään tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Asia nostettiin esille rehtoreiden tapaamisissa, Acatiimin pääkirjoituksessa, liiton tiedotteessa ja blogissa. Aihe herätti kiinnostusta julkisuudessa. Liiton jäsenyys Jäsenrekrytointiin suunnattiin paljon voimavaroja. Liiton kokonaisjäsenmäärä kasvoi. Sen sijaan työssä olevien jäsenten määrä hieman pieneni jäsenkunnan eläköitymisen lisääntyessä.

4 4 2. Edunvalvonta Voimassaolevasta sopimuksesta johtuen TES-neuvottelutoiminta oli hiljaista. TES-työryhmissä ei ollut edistystä. Professorien palkkakehitys oli vaatimatonta euromääräisestä TES-korotuksesta ja yliopistokohtaisesta YPJ:n soveltamisesta johtuen. Liitto selvitti professorien tulospalkkausjärjestelmiä. Professoripoolin lakatessa yliopistojen luomat omat tutkimuskausijärjestelmät korostuvat. Professorit haluavat avustavaa työvoimaa käyttöönsä. Eläkesopimuksen mukainen eläkeiän korottaminen ei ole professoreille katastrofi, sen sijaan superkarttuman poistuminen on selvä heikennys. 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestösopimuksen perusteella on solmittu yliopistojen TES ajalle Tänä aikana vallitsee työrauha solmittu TES on määrittänyt yliopistojen neuvottelutoimintaa, joka ei ole ollut erityisen vilkasta. Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa vastaavan ajanjakson Yliopistojen palkkausjärjestelmä Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ on koostunut neljästä osasta: 1) vaativuusosa, 2) henkilökohtaisen suoriutumisen osa, 3) vaativuuslisä ja 4) suoriutumiskorotus. Näistä vaativuusosa on vaikuttanut professorien palkkoihin vajaat 80 %, suoriutumisosa n. 20 % sekä vaativuuslisä ja suoriutumiskorotus molemmat noin yhden prosentin verran. YPJ:hin kuuluva takuupalkka ei enää ole vaikuttanut professoreiden palkkoihin kovin paljon. Aalto-yliopistossa on käytössä oma palkkausjärjestelmänsä. Aallossa professorien palkkakehitys on ollut vuodesta 2013 vuoteen 2014 keskimäärästä parempaa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei ole perustettu. Liitto on osallistunut TES:ssä sovitun palkkausjärjestelmätyöryhmän työskentelyyn. Työryhmän työ ei ole edennyt. Toimintavuoden aikana liitossa on käyty keskusteluja nykyisen palkkausjärjestelmän toimivuudesta professoreiden työhön. Keskustelua jatketaan. Liitto on osallistunut myös TES:ssä sovitun työaikatyöryhmän työskentelyyn, joka on vasta käynnistymässä. Yliopistokohtaista sopimusta selvitellyt työryhmä lopetti työnsä loppukeväällä tuloksettomana. 2.3 Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Jokaisella tutkimuslaitoksella on käytännössä oma palkkausjärjestelmä. Tutkimuslaitosuudistuksen myötä osa valtion tutkimuslaitoksista yhdistettiin ja palkkausjärjestelmiä sen myötä uusitaan. Vuoden aikana rakennettiin aloittaneen Luonnonvarakeskuksen palkkausjärjestelmää aloittanut Teknologien tutkimuskeskus VTT Oy:ssä rakennettiin yhtenäinen palkkausjärjestelmä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Kuluttajatutkimuskeskus siirtyivät Helsingin yliopistoon.

5 5 Liitto on vaikuttanut Vakavan valtioryhmässä siihen, että henkilöstön asema fuusioitavien tutkimuslaitosten osalta varmistetaan mm. yhteisen palkkausjärjestelmän kehittämisessä. 2.4 Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Vuosi oli suhteellisen hiljainen yliopistojen neuvottelutoiminnassa. Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen, joka tähtää pitkävaikutteisiin, maltillisiin ja kattaviin sopimuksiin. TES on voimassa ja se on irtisanottavissa päättymään Irtisanomisten on tapahduttava keskusjärjestön toimesta viimeistään Keskusjärjestösopimuksen mukaisesti lukien palkkoja korotettiin 20 euron yleiskorotuksella. 20 euroa meni järjestöjen esityksen mukaisesti vaativuusosaan, josta se heijastui prosentuaalisiin osiin. Professorien keskimääräinen korotus oli noin 26 euroa eli noin 0,3 prosenttia. Sopimuksen mukaisesti tulee 0,4 %:n yleiskorotus mahdollisesti alkavan sopimuskauden korotukset eivät olleet esillä. Käytännössä kaikki tekstimuutosesitykset ovat menneet työryhmiin. 2.5 Valtion neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Valtion sektorilla palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 /kk. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen ministeriöille palkkaliukumien rajoittamiseksi valtiolla. Valtion pääsopijajärjestöjen näkemyksen mukaan kyseessä oli sopimuksen vastainen menettely. Selkeää virkaehtosopimusrikkomusta ei kuitenkaan ollut todennettavissa. 2.6 Tulospalkkaus Professoriliitto selvitti syksyllä 2014 professoreita koskevien tulospalkkiojärjestelmien yleisyyttä ja järjestelmiin liittyviä kokemuksia. Selvitys koski kaikkia yliopistoja, myös niitä, joilla ei ollut käytössä professoreita koskevaa tulospalkkiojärjestelmää tai käytössä olevat palkitsemisen muodot olivat vähäisiä. Selvitys koostui kahdesta osa-alueesta: 1) kysely yliopistojen henkilöstöhallinnolle käytössä olevista tulospalkkausjärjestelmistä ja 2) kysely yliopistojen professoreille. Tulospalkkausselvityksen mukaan yliopistoilla on käytössä erilaisia järjestelmiä ja niitä kutsuttiin yliopistosta riippuen mm. tulospalkkio-, insentiivi-, kannuste-, bonus- tai julkaisupalkkiojärjestelmiksi. Palkkiojärjestelmät eroavat toisistaan mm. sen mukaan, kuinka selkeästi palkkiojärjestelmä perustuu etukäteen määriteltyihin tavoitteisiin ja koskeeko järjestelmä vain professoreita vai koko henkilökuntaa. Professoreiden kriittisimmät arviot kohdistuivat järjestelmiin, joissa tavoitteita ei asetettu etukäteen, palkitsemiseen liittyi paljon harkintaa tai tavoitteenasetanta oli epämääräisempää. Parhaiten palkkiojärjestelmä tunnettiin yliopistoissa, joissa se perustui ennalta määriteltyihin kriteereihin. Selvityksen tuloksia on esitelty liiton tilaisuuksissa sekä raportoitu yliopistoille ja sidosryhmille. Liiton palkkaselvitykseen vastanneista 10 %:lle maksetaan tulos-/bonus-/kannustinpalkkiota. Tulospalkkion suuruus vastaajilla oli keskimäärin 3895 euroa/vuosi. Keskimääräisen tulospalkkion suuruus on jäsenille suunnatun palkkakyselyn mukaan kasvanut viime vuosina, sen sijaan saajien osuus on vähentynyt. Tulee kuitenkin huomioida, että kyselyyn vastaa vain osa jäsenistöstä. Työnantajatietoja tulospalkkauksen suuruudesta ja yleisyydestä liitto ei ole onnistunut saamaan. Liitto on jo aiemmin linjannut, että mikäli tulospalkkiojärjestelmiä otetaan käyttöön, niihin on osoitettava erillisrahoitus. Järjestelmässä tulee myös olla ko. yliopiston professoreiden tuki. Vuoden 2013 TESneuvotteluissa liiton tavoitteena oli saada työehtosopimukseen kirjaus siitä, että yliopistokohtaisista erillispalkkioista olisi käytävä neuvottelut asianomaisen henkilöstöjärjestön edustajien kanssa. Tekstitavoitteet eivät kuitenkaan edenneet neuvotteluissa, vaan ne siirrettiin työryhmiin.

6 6 2.7 Akateemisen johtajan palkkiot Yliopistojen työehtosopimuksen mukaan yliopistot maksavat päätöksensä mukaisesti akateemisille johtajille johtamispalkkiota. Liiton palkkaselvityksen mukaan jäsenistä 25 %:lle maksetaan akateemisen johtajan palkkiota. Keskimääräinen suuruus oli 768 euroa/kk. Akateemisen johtajan palkkion kehittymisen tarkastelua vaikeuttaa se, että joihinkin yliopistoihin on tullut aikaisempaa enemmän päätoimisia akateemisia johtajia. Liitto on ottanut esille akateemisen johtajan palkkiot keskusteluissaan yliopistojen johdon kanssa. Liitto on korostanut yliopistojen johdolle johtamispalkkioiden merkitystä. 2.8 Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot Liitto on laatinut jo aikaisemmin yliopistoille suosituksensa täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Suosituksen mukaan 1) palkkioita maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta, 2) perustaksi otetaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio perustuu rahoituksen kokonaismäärään. Liiton osastot pyrkivät yliopistoissa toimimaan suosituksen mukaisesti. Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioita maksetaan systemaattisesti vain muutamissa yliopistoissa. Liiton palkkaselvityksen mukaan jäsenkunnasta 6 %:lle maksetaan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiota. Keskimääräinen suuruus on 5166 euroa/vuosi. Hankkeiden johtamispalkkioiden osuus koko professorikunnan palkkapotista on noin 0,5 %. Liitto on ottanut yliopistojen johdon tapaamisissa esille täydentävän rahoituksen palkkioiden suosituksen. 2.9 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Ensimmäistä kertaa palkkaselvityksessä selvitettiin asiantuntijalausunnoista maksettavia palkkioita. Vastaajista 63 % sai toisen yliopiston maksamia palkkioita asiantuntijalausunnoista, joissa arvioidaan esim. professorin pätevyyttä, dosentin arvonimen myöntämistä tai väitöskirjaa. Vuonna 2014 maksettujen palkkioiden keskiarvo oli 1035 euroa, mutta hajonta oli suuri. Kirjoituspalkkioita työsuhteen ulkopuolelta sai vastaajista 27 %. Vuonna 2014 maksettujen palkkioiden keskiarvo oli 2011 euroa. Tässäkin hajonta oli suuri. Liiton palkkiosuositus on liiton verkkosivuilla ja kalenterissa. Asiassa on myös annettu runsaasti neuvontaa jäsenille Professorikunnan palkkakehitys Sekä yliopistosektorilla että valtion sektorilla palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 /kk. Korotus meni vaativuusosaan ja heijastui sieltä muihin palkkausjärjestelmän osiin. Liitto julkaisee palkkaselvityksen vuosittain ja se lähetetään jäsenistölle, työnantajille ja sidosryhmille. Palkkaselvitykset koostuvat jäsenkyselystä ja työnantajaselvityksestä. Professorien palkkakehitys on ollut yleisesti viime vuosina varsin kohtuullista. Toimintavuoden aikana palkkakehitys ei ollut aikaisempien vuosien kaltaista. Vuoden 2013 lokakuussa yliopistoprofessorien keskipalkka oli 6893 euroa ja vuoden 2014 syyskuussa 6904 euroa. Jäsenselvityksen mukaan palkat vähän jopa laskivat. Tämä vaatimaton professorien palkkakehitys johtuu kahdesta syystä: 1) tasoltaan vaatimaton europohjainen sopimuskorotus ja 2) professorien vaihtuvuus.

7 7 Toteutunut runsaan 20 euron sopimuskorotus nosti professorien palkkoja 0,3 %:lla. Yliopistosektorilla kaikkien professoreiden osalta vaati-keskiarvo laski 8,72:sta 8,71:een ja henki-keskiarvo 6,22:sta 6,15:een. Tämä näkyy välittömästi professorien keskiarvopalkoissa. Tasojen keskiarvopudotuksissa on kyse YPJ-sopimuksen soveltamisesta yliopistokohtaisesti. Sivistan selvityksen mukaan koko opetus- ja tutkimushenkilöstön ansiokehitys oli 0,5 % ja muun henkilöstön 1,3 % (viimeksi mainittu vastaa yleistä ansiotasoindeksiä). Professorien yliopistokohtaisia palkkamuutoksia voidaan tarkastella pidemmällä aikajänteellä, esim. vuosien osalta. Vaikka yliopistot ovat soveltaneet ja soveltavat samaa kollektiivisopimusta (Aalto on osittain poikkeus), on palkkakehityksessä suuria eroja. Tämän vuosikymmenen aikana naisprofessorien osuus on noussut 24,5 %:sta 27,7 %:iin koko yliopistojen professorikunnasta. Tämän vuosituhannen aikana naisprofessorin euro (alkuvuosien markat euroistettu) on ollut 0,950-0,973 miehen eurosta. Ero kasvoi jonkin verran viimeisen vuoden aikana (0,973>0,965). Valtion tutkimuslaitoksissa työskentelevien professoreiden palkka laski liiton palkkaselvityksen mukaan. Tosin vuoden 2013 ja vuoden 2014 palkkaselvityksissä oli mukana osittain eri tutkimuslaitokset ja poikkeava määrä havaintoja. Vuoden 2013 palkkaselvityksessä keskipalkka oli 6527 euroa ja vuoden 2014 palkkaselvityksessä keskipalkka oli 6435 euroa. Professorien palkat ovat olleet keskeinen aihe yliopistojen johdon ja liiton johdon tapaamisissa sekä muissa sidosryhmätapaamisissa. Yliopistojen johdon tapaamisissa on käyty keskustelu ko. yliopiston vaati-tasojen käytöstä kiinnittäen erityistä huomiota tasojen 7 ja 11 käyttöön. Lisäksi tapaamisissa on kiinnitetty huomiota naisten palkkatasoon ja tulospalkkauskäytäntöihin. Liiton osastoja on rohkaistu tarkastelemaan yliopiston johdon kanssa professoreiden palkkakehitystä Professoreiden työaika Liitto on edelleen pitänyt esillä, että professoreiden työaikaa ei tule seurata. Liitto on lähtenyt siitä, että opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta ei tarvitse muuttaa professorien osalta muuten kuin siten, että siinä olisi tiukempi ohjaus tutkimusmahdollisuuksiin. Tätä neuvottelutavoitetta ei saavutettu, sillä tekstitavoitteet siirrettiin työryhmiin. Liitto torjui TES-neuvotteluissa työantajan esitykset professorien opetuskaton poistamisesta ja lomaa vastaavan vapaan merkitsemisestä työsuunnitelmaan. Liitto korosti neuvotteluissa, että muiden opetushenkilöstöön kuuluvien taholta tulevat muutosesitykset työaikasopimukseen eivät saa vaikuttaa professoreihin. Liiton tekemän selvityksen mukaan 41 % professoreista tekee yli 50-tuntista työviikkoa. Liitto on yhdessä JUKOn kanssa esittänyt, että kaikissa yliopistoissa tehtäisiin työaikaselvitys, jossa kukin siihen osallistuva pitäisi yhden viikon ajan kirjaa työpanoksensa suuntautumisesta eri tehtäviin. Näin saataisiin keskiarvotietoja professoreiden työajasta ja työajan jakautumisesta Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Liitto teki Professorin työ selvityksen yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Kyselyyn vastasi 48 % yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevistä liiton jäsenistä. Edellisen kyselyn lailla professorit ilmoittivat pitkän työuran tekemisen ja työssä pitkään jatkamisen edellytyksiksi akateemisen vapauden, tutkimusmahdollisuudet ja avustavan henkilöstön riittävän määrän. Taidealojen professorit nostivat esille riittävät edellytykset tehdä taiteellista työtä.

8 8 Säätiöiden ja rahastojen Professoripooli on mahdollistanut jo 330 professorille apurahan tutkimuskauteen. Viimeinen hakukierros järjestetään vuoden 2015 alussa. Liitto on tiedottanut aktiivisesti hakukierroksista. Nyt yliopistojen odotetaan käynnistävän omat tutkimuskausijärjestelmänsä. Liitto on vaatinut eri yhteyksissä professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämistä, mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Professoreiden tutkimuskausijärjestelmät nostetaan esille myös liiton hallitusohjelmatavoitteissa, joista on keskusteltu opetusministeri Krista Kiurun ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa. Liiton osastoja on kehotettu toimimaan tutkimuskausijärjestelmien aikaansaamiseksi. Liitto on myös vaatinut, että taidealan professoreilla on mahdollisuus sisällyttää työsuunnitelmaansa taiteellista toimintaa. Taidealojen professorit ovat tuoneet esille sen, että heidän on vaikea sisällyttää työhönsä taiteellista työtä. Liiton yhdessä JUKOn kanssa esittämä tarkentava kirjaus TES:in tutkimuskaudesta ei edennyt. Liitto piti toimintavuoden aikana esillä avustavan henkilöstön tärkeyttä, jotta professori voi keskittyä työssään tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Asia nostettiin esille rehtoreiden tapaamisissa, Acatiimin pääkirjoituksessa, liiton tiedotteessa ja blogissa. Aihe herätti kiinnostusta julkisuudessa. Kyselyn mukaan kuormittuneisuutta aiheuttaa työmäärän lisäksi työn pirstaloituminen ja keskeytykset. Myös rahoituksen hankkiminen aiheuttaa professoreille stressiä ja kuormitusta. Professorin työ kyselyn avulla liitto sai uutta tietoa professoreiden työskentelyolosuhteista. Kahden viimeisen vuoden aikana 79 % vastaajista on kokenut oman työnsä kannalta merkityksellisiä organisaation rakenteeseen tai toimintaan liittyviä muutoksia. Vastaajat nostivat esille myös puutteet työtiloissa ja työtilojen sisäilmaongelmat. Aiheista on keskusteltu mm. yliopistojen johdon tapaamisissa. Liiton näkemyksen mukaan professoreilla tulee yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa olla oma työhuone Verotus Liitto on pyrkinyt vaikuttamaan verotukseen mm. Akavan kautta. Jäsenille annettiin veroneuvontaa Acatiimi-lehdessä ja vuosittain uudistettavassa Acatiimin verkkolehdessä. Lisäksi jäsenille annettiin henkilökohtaista veroneuvontaa. Vuoden aikana liittoon tuli jäseniltä useita yhteydenottoja ns. raippaverosta. Liitto lähetti alkuvuonna Akavan puheenjohtajalle kirjeen, jossa se kannusti Akavaa sen pyrkimyksissä eläkeläisten lisäveron poistamiseksi Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Jäsenille annettiin neuvontaa kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton englanninkielisiä verkkosivuja täydennettiin. Yksi Acatiimin numero julkaistiin lähes kokonaan englannin kielellä, ja lisäksi jokaisessa numerossa on pääkirjoitus käännettynä ruotsin lisäksi englanniksi Immateriaalioikeudet Liitto on yhdessä JUKOn kanssa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yliopistoissa tapahtuvat immateriaalioikeuksien siirrot olisivat siirtäjälle kohtuulliset. Jäseniä on ohjeistettu asiassa. Keksintöoikeuksiin nähden ei ole tullut esiin ongelmia.

9 Eläkkeet ja eroamisikä Professorin työ kyselyn mukaan 45 % professoreista on halukkaita jatkamaan töissä yli 65-vuotiaana ja 30 % professoreista yli 67-vuotiaana. Noin kolmannes haluaisi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. 82 % professoreista haluaisi jatkaa joiltain osin tehtäviään emerituksena/emeritana. Toimintavuoden aikana käytiin eläkeuudistusneuvottelut keskusjärjestötasolla. Akava ei hyväksynyt eläkesopimusta liian suurten karttumaheikennysten johdosta. Professorien kannalta eläkeiän vähittäinen nouseminen 65 ikävuoteen ei ole erityisen huolestuttavaa. Sen sijaan eläkekarttuman pienentäminen vuodesta 2017 alkaen ja ns. superkarttuman poistaminen yli 63-vuotiailta vaikuttavat suuresti heikentävästi professorien eläketurvaan. Liitto vastusti tätä voimakkaasti. Eläkeuudistuksen lainsäädännöllinen valmistelu on täydessä käynnissä. Akava osallistuu siihen. Jäsenille annettiin eläkeneuvontaa Acatiimi-lehdessä, jäsenkirjeessä sekä henkilökohtaisesti. Liitto kokosi emeritus-/emerita-sopimukseen tarvittavia asioita jäsenistön käyttöön. Eräissä yliopistoissa on kehotettu jäämään eläkkeelle sellaisia professoreita, joilla ei ole yliopiston näkemyksen mukaan tarpeeksi tuloksia. Liitto tuomitsi tämänkaltaisen painostuksen käytön. Asiaa käsiteltiin mm. Acatiimi-lehden pääkirjoituksessa ja UNIFIlle lähetetyssä kirjeessä.

10 10 3 Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta Liitto valmisteli hallitusohjelmatavoitteensa. Liitto antoi kannanottoja, lausuntoja ja tiedotteita useista yliopisto-, tiede- ja koulutuspoliittisista esityksistä. Liitto korosti perusrahoituksen tärkeyttä sekä ja rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Liitto puolsi duaalimallin säilymistä. Tenure track -järjestelmässä vain professorinimikkeellä olevat ovat professoreita. 3.1 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osuus oli pääministerin johtaman Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) raportin mukaan vuonna ,75 % ja vuonna 2014 se tulee olemaan 3,13 % BKT:stä. Liitto on tuonut esille, että sen tulisi olla 4 %. Liitto valmisteli yhdessä TTL:n kanssa seuraavaa hallitusohjelmaa koskevat tavoitteensa. Tavoitteissa korostetaan, että yliopistoille tulee taata ennustettava, pitkäjänteinen rahoitus. Perustutkimuksen osuutta tutkimuksen rahoituksessa on vahvistettava eikä julkisen rahoituksen kilpailtua osuutta saa enää kasvattaa suhteessa perusrahoitukseen. Tavoitteita on jaettu laajasti ja niistä on keskusteltu mm. sivistysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston edustajien kanssa. Samoin on keskusteltu niistä opetus- ja viestintäministerin kanssa. Tavoitteet on saatettu mm. liiton verkkosivuille ja julkaistu Acatiimissä. Liitto korostaa hallitusohjelmatavoitteissaan, että yliopistoindeksin säilyttäminen on välttämätöntä. Hallituksen budjettiesityksen mukaan yliopistoindeksi puolitetaan vuonna Toinen puoli maksetaan vuonna 2015 erillisrahalla, joka ei kuitenkaan ole pysyvää. Liitto vetosi yliopistoindeksin puolesta antamalla asiasta tiedotteen yhdessä Suomen yliopistot UNIFI:n ja Tieteentekijöiden liiton kanssa. Lisäksi asiasta on keskusteltu opetusministerin ja sivistysvaliokunnan kanssa. Liitto on seurannut yliopistojen rahoitusmallin vaikutusta ja antanut OKM:lle lausuntoja yliopistojen rahoitusmallista. Liitto on esittänyt, että kandipalautteen lisäksi myös akateemisen henkilöstön palaute tulisi ottaa huomioon. Liitto antoi vuoden aikana lausuntonsa sekä OKM:lle että eduskunnan sivistysvaliokunnalle tutkimusrahoituksen uudistamisesta, mm. strategisen tutkimusneuvoston perustamisesta. Liiton näkökulmia tuotiin esille Suomen Akatemian johdon tapaamisissa ja opetusministerin tapaamisissa. Liiton puheenjohtaja alusti aiheesta Tutkijoiden ja kansanedustajien seurassa (Tutkas). Opiskelija/opettaja-lukumääräsuhde oli esillä sidosryhmätapaamisissa. Lukumääräsuhteessa ei ole tapahtunut muutosta. 3.2 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Liitto lähti siitä, että yliopisto ja ammattikorkeakoulut säilytetään erillisenä duaalimallin mukaisesti. YT-menettelyt yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ovat lisänneet epävarmuutta työsuhteen säilymisestä. Eräässä yliopistoissa YT-menettelyn piiriin kuuluvia on tarkasteltu jopa professorin tutkimusryh-

11 11 män tasolla. Liitto on vahvasti kritisoinut sitä, että irtisanomisia on perusteltu sisäisen tilinpidon mukaisilla yksikkökohtaisilla alijäämillä, kun koko yliopiston tilinpäätös on ylijäämäinen. Liitto on pitänyt esillä myös sitä, että lomauttaminen ei sovellu professorin työhön. Liiton toimisto ja luottamusmiehet auttoivat ja neuvoivat vuoden aikana irtisanottuja professoreita. Yliopistojen YT-menettelyitä käsiteltiin luottamusmiespäivillä, osastojen tapaamisissa ja yliopistojen johdon tapaamisissa. Eri yhteyksissä korostettiin akateemisen henkilöstön asemaa ja merkitystä. Uutena jäsenetuna tarjottiin toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta irtisanotuille uudelleensijoittumispalveluita. Yhteistyökumppanina toimii HRM Partners Oy. Liitto antoi kannanottoja, lausuntoja ja tiedotteita useista tiede- ja koulutuspoliittisista esityksistä, mm. yliopistojen perusrahoituksen riittävyydestä, Akatemialain muuttamisesta, EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuista ja korkeakoulupaikkojen lisäämisestä. Liitto tiedotti kannanotoistaan jäsenistölle ja yliopistoille. Liitto muistutti eduskuntaa ja opetusministeriä siitä, että yliopistolain vaikutuksia tulee arvioida viimeistään vuonna Liitto toi esille, että yliopistojen toiminnan tulisi olla läpinäkyvämpää, mm. toiminnan tunnuslukujen raportoinnista tulisi säätää yliopistolaissa. OKM päätti siirtää 50 miljoonaa euroa yliopistojen perusrahoituksesta Suomen Akatemian kautta jaettavaksi. Rahoitus on tarkoitettu tutkimuksen profilointiin. Profiloinnin on perustuttava yliopiston omiin strategisiin valintoihin. Liitto tiedotti asiasta eri tavoin osastoja ja jäseniä korostaen, että professoreiden tulee olla mukana yliopistojen tutkimuksen profiloinnissa. OKM:n korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä on esittänyt kaksivuotisten korkeakouludiplomien käyttöönottoa. Liitto vastusti em. lyhyttutkintojen käyttöönottoa. Näyttäisi siltä, etteivät lyhyttutkinnot tule yliopistoihin. Ammattikorkeakouluissa ne ovat kokeiltavina. Tutkimus- ja innovaationeuvoston raportissa tuodaan esiin vaihtoehtoina korkeakoulujen duaalimalli ja erillisistä korkeakoulusektoreista luopuminen. Liiton kannanotoissa, mm. hallitusohjelmatavoitteissa, esitetään duaalimallin säilyttämistä. Tampereella selvitetään kolmen korkeakoulun, Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun, yhdistymistä. Liitto ja sen Tampereen osastot ovat olleet aktiivisesti keskusteluissa. Useat valtion tutkimuslaitokset joutuivat karsimaan toimintojaan toimintavuoden aikana. Syynä ovat mm. valtion tuottavuusohjelma ja tutkimuslaitosuudistus, jossa rahoitusta siirretään sektorilaitoksilta valtioneuvoston kanslian ja Suomen Akatemian käyttöön strategisia tutkimuksia ja selvityksiä varten. Lisäksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksen rahoitusta on leikattu. Useissa tutkimuslaitoksissa käytiin vuoden aikana YT-neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. JUKO antoi koulutusta sekä valtion että yliopistojen luottamusmiehille YT-menettelyistä. 3.3 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Liitto on seurannut professoreiden rekrytointikäytäntöjä ja tarvittaessa puuttunut epäkohtiin. Muutaman vuoden ajan kokoaikaisten professorien lukumäärä on pienentynyt yliopistoissa. Liiton käsityksen mukaan professoreiden lukumäärää tulisi lisätä maltillisesti. Suomen Akatemian raporttiin Tieteen tila 2014 sisältyy melko laaja katsaus professorien rekrytoinnista. Raportti sisältää tältä osin selviä heikkouksia, joita Akatemia ei ole pystynyt korjaamaan liiton huomautuksista huolimatta. Erityisesti professorirekrytointien lukumäärää vuosina kuvataan liian suureksi, koska samaan tehtävään on voitu nimittää kaksi tai useampia kertoja.

12 12 Määräaikaisten professuurien määrä laski yliopistoissa 25 %:sta 22 %:iin. Liiton määräaikaistyöryhmä käsitteli määräaikaisuuksien perusteita professoreiden kohdalla. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ennen kaikkea Taideyliopistossa. Liitto toi eri yhteydessä esille, että määräaikaiset työsuhteet eivät mahdollista alan pitkäjänteistä kehittämistä. Liiton toimisto ja luottamusmiehet auttoivat ja neuvoivat eri tavoin jäseniä, joiden määräaikaisuuksia ketjutettiin eikä yliopisto tarjonnut enää uutta työsuhdetta. Professor of practice -nimikkeen käyttö on levinnyt useisiin yliopistoihin. Näistä professuureista on keskusteltu asianomaisten yliopistojen johdon kanssa. Tenure track -järjestelmä on aikaansaanut epäselvyyttä siitä, kuka on professori esim. yliopistolain tarkoittamassa mielessä. Liitto on jo aikaisemmin linjannut, että yliopistolain tarkoittamassa mielessä professoreita ovat vain professori-nimikkeellä olevat. Tämän lisäksi professoreita ovat yliopistolain tarkoittamassa mielessä akatemiaprofessorit ja tutkimusprofessorit. Liiton näkemyksen mukaan tenure track -järjestelmissä olevat ovat yliopistolain tarkoittamia professoreita siinä vaiheessa kun he ovat professori-nimikkeellä (full professor). Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että professorin kelpoisuus on arvioitu vertaisarvioinnein. Liitto on tuonut linjauksensa esille mm. Unifille ja rehtoreille. Liiton edustaja on ollut mukana tutkijanuraa selvittelevässä työryhmässä. Liitto täsmensi suositusta professori-nimikkeen käytöstä mm. professorin arvonimen osalta. 3.4 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edisti edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. Monissa yliopistoissa on otettu käyttöön tenure track -järjestelmä eli Suomessa uudenlainen urapolku erityisesti professuurien osalta. Järjestelmät vaihtelevat jonkin verran yliopistoittain. Järjestelmän olennainen sisältö on kuitenkin se, että uran edetessä suunnitelmien mukaisesti henkilö päätyy professoriksi. Järjestelmään kuuluu professorijohdannaisia nimikkeitä, mm. apulaisprofessori. Se ei vastaa Suomessa aikaisemmin ollutta apulaisprofessoria eikä se myöskään ole yliopistolaissa tarkoitettu professuurinimike. Toimintavuoden aikana järjestelmän kehittämistä seurattiin tarkasti. Yliopistolain mukaan professorit muodostavat yliopistojen hallinnossa oman ryhmänsä. Professoreita koskevat lakisäännökset ovat kaikkien yliopistojen osalta samanlaiset. Eri yliopistoissa professorikuntaan kuulumista ei kuitenkaan sovelleta yhdenmukaisesti. Ongelmia tuottaa erityisesti apulaisprofessorin (associate professor) oikeusasema. Liiton käsityksen mukaan tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemasta tulisi vallita Suomen yliopistoissa suunnitteen samanlainen käsitys. Liitto on esittänyt OKM:lle ja UNIFI:lle työryhmän perustamista selvittämään tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemaa sekä laatimaan siitä yliopistoille suosituksen. OKM:n mukaan liiton esittämät oikeudelliset näkökulmat tullaan huomioimaan Koulutus- ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaisen tutkijan- ja opettajanurapolkujen arvioinnin yhteydessä. Työryhmän tulee ottaa huomioon liiton esittämät näkökohdat. 3.5 Professoreiden asema Professorin työ kyselyyn vastanneista professoreista 71 % toimii esimies- tai johtotehtävissä. Silti vaikutusmahdollisuuksissa organisaation tasolla on puutteita. Vastaajat, jotka ilmoittivat olevansa yliopistonsa hallituksen jäseniä, arvioivat vaikutusmahdollisuutensa myönteisimmin. Hallintoelinjäsenyys ei kuitenkaan aina ollut yhteydessä parempiin vaikutusmahdollisuuksiin: muun muassa yliopisto-

13 13 kollegion, akateemisen neuvoston tai laitosneuvoston jäsenet eivät kokeneet vaikutusmahdollisuuksiaan yhtään sen paremmiksi kuin ne, jotka eivät näihin kuulu. Kyselyn tulosten valossa organisaation ylin johto ei edelleenkään ole aina riittävän kiinnostunut professorien mielipiteistä. Liitto korosti monessa yhteydessä professorien erityisasemaa ja merkitystä yliopistoille. Asiaa käsiteltiin mm. mediassa, jäsenkirjeissä, blogissa ja yliopistojohdon tapaamisissa. Liiton osastoja rohkaistiin pitämään säännöllisesti yhteyttä yliopistonsa johtoon. Osastojen sivuille kirjattiin hyviä käytäntöjä liiton osaston ja yliopiston johdon vuoropuhelun lisäämiseksi. Liiton johto tapasi yhdessä ao. osaston johdon kanssa yliopistojen johtoa yhteistyön merkeissä. Tapaamisissa pidettiin tärkeänä professorien ja yliopiston johdon kiinteää vuorovaikutusta. Professorin työ kyselyn tulokset tuovat esille sen, että johtaminen kuormittaa. Liitto on pitänyt esillä, että akateemisille johtajille tulee maksaa riittävää korvausta vastuullisesta työstään.

14 14 4 Sisäinen järjestötoiminta Jäsenrekrytointiin suunnattiin voimavaroja. Kokonaisjäsenmäärä kasvoi. Sen sijaan työssä olevien jäsenten määrä hieman pieneni jäsenkunnan eläköitymisen lisääntyessä. Luottamusmiehet ja liiton toimisto auttoivat ja neuvoivat irtisanottuja jäseniä monin eri tavoin. Uutena jäsenetuna liitto tarjosi henkilöstövähennysten vuoksi vakituisesta työsuhteesta irtisanottaville HelpDesk-ohjelman, josta saa tukea työnhakuun. 4.1 Liiton organisaatio Liiton kokous pidettiin Kokouksessa valittiin liiton valtuusto vuosiksi Valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Aulangolla. Kokousta edelsi liiton ja TTL:n yhteinen kevätseminaari Vähemmän on enemmän? Syyskokous pidettiin Hallitus kokoontuu 11 kertaa tämän vuoden aikana. Elokuun seminaarissa suunniteltiin vuoden 2015 toimintaa. Joulukuun seminaarissa käsiteltiin yliopistojen rakenteellista kehittämistä ja Suomen Akatemian Tieteen tila selvitystä. Liiton hallitus nimesi työvaliokunnan, sijoitustoimikunnan, viestintäryhmän, määräaikaistyöryhmän ja vaalitoimikunnan. 4.2 Jäsenistö Järjestäytymisen tärkeys oli monin eri tavoin esillä liiton toiminnassa. Hallitus keskusteli aktiivisesti järjestäytymisestä ja seurasi jokaisessa kokouksessaan jäsenmäärän kehitystä. Asiaa pidettiin esillä osastojen toimihenkilöiden päivissä. Osastot huolehtivat jäsenrekrytoinnista vaihtelevissa määrin. Liiton kokonaisjäsenmäärä vuoden lopussa oli 2433 (vuonna 2013 vastaava luku 2396). Ns. varsinaisten jäsenten määrä oli vuoden lopussa 1575 (vuonna 2013 vastaava luku 1591) ja eläkeläisten 858 (vuonna 2013 vastaava luku 805). Huomionarvoista on, että koko tämän vuosikymmenen ajan yliopistoissa kokoaikaisten professorien lukumäärä on laskenut vuosittain. Vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 pudotusta oli 3,5 %. Liittoon liittyi toimintavuoden aikana 93 (vuonna 2013 vastaava luku 97) jäsentä ja erosi 37 (vuonna 2013 vastaava luku 44) jäsentä. Pääasialliset syyt liitosta eroamiseen olivat eläkkeelle jääminen ja siirtyminen muihin tehtäviin. Liiton jäsenistä siirtyi eläkkeelle 94 jäsentä (vuonna 2013 vastaava luku 50). Jäsenrekrytointiin suunnattiin paljon voimavaroja. Osastoilta pyydettiin säännöllisesti tieto uusista professoreista. Uusille professoreille lähetettiin liiton toimistosta sähköinen tervehdys ja liiton infopaketti. Keväällä järjestettiin ns. suosittelukampanja, jossa liiton jäseniä pyydettiin suosittelemaan liiton jäsenyyttä professoreille, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Sekä uusi jäsen että suosittelija saivat lahjakortin Lippupisteeseen. Vuoden aikana jatkettiin yliopistokeskuskierrosta niissä työskentelevien professoreiden rekrytoimiseksi. Tilaisuuksiin kutsuttiin sekä jäsenet että ei-jäsenet. Yliopistokeskuksissa työskentelevät jäsenet pitivät tärkeänä sitä, että liitto pitää entistä vahvemmin yhteyttä keskuksiin.

15 15 Englanninkielisten professoreiden rekrytoimisen helpottamiseksi osastojen sivustolle lisättiin englanninkielinen teksti järjestäytymisen tärkeydestä. Tekniikan Akateemisten kanssa uudistettu kaksoisjärjestäytymissopimus tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Uusille jäsenille lähetetyn kyselyn perusteella he odottavat liitolta ennen kaikkea yliopisto- ja tiedepolitiikkaan vaikuttamista sekä ajantasaista, professoreita koskevaa tietoa. Liitto lähetti oman kyselyn niille professoreille, jotka eivät liittyneet liittoon, sekä LUT:n ja TTY:n ei-jäsenille. Tärkeimmiksi syiksi he ilmoittivat tyytyväisyyden nykyisen liittonsa toimintaan, liiton jäsenmaksun suuruuden, professuurin määräaikaisuuden ja sen, että asia on vain jäänyt hoitamatta. 4.3 Liiton osastot Liitolla on 14 yliopistokohtaista osastoa ja valtakunnallinen osasto tutkimuslaitoksissa työskenteleville jäsenille. Alkukesästä järjestettiin paikallistoiminnan kehittämisseminaari, jossa käsiteltiin Professorin työ kyselyn tuloksia, tulospalkkausta ja jäsenrekrytointia. Syksyllä järjestettiin osastojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille seminaari. Seminaari järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille kohdistetun syysseminaarin yhteydessä Helsingissä. Puheenjohtajien seminaarissa käsiteltiin mm. yliopistojen tilinpäätöstietoja, tulospalkkausselvitystä ja jäsenten odotuksia liitolta. Osastoilla on ollut toimintaan tarvittavat varat. Liiton luottamusjohto, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö vierailivat osastojen tilaisuuksissa. 4.4 Luottamusmiestoiminta Akavalaisen julkisen sektorin luottamusmiestoiminta koordinoidaan JUKOn taholta. JUKO on solminut luottamusmiessopimukset eri yliopistojen kanssa. Paikallisten neuvottelu- ja sopimusoikeuksien myötä luottamusmiestoiminnan merkitys on kasvanut. Luottamusmies edustaa henkilöstöä paikalliseen sopimiseen liittyvissä asioissa silloin, kun virka- tai työehtosopimus tai lainsäädäntö sitä edellyttää. Professoreista 32 toimi luottamusmiehenä tai varaluottamusmiehenä. Luottamusmiehiä työllistivät etenkin yliopistojen YT-menettelyt ko. yliopistoissa. Tämän lisäksi luottamusmiehet auttoivat jäseniä eri tavoin yliopistoissa. JUKO järjesti yliopistojen luottamusmiehille kahdet neuvottelupäivät ja VAKAVA (VAKAVAn jäsenjärjestöt ovat keskusjärjestö Akavan pieniä ja keskisuuria jäsenliittoja, Professoriliitto on yksi Vakavan 16 jäsenjärjestöstä) järjesti yhteistyössä JEAn (Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat) kanssa yhdet neuvottelupäivät. 4.5 Jäsenpalvelut Liiton jäsenille on tiedotettu jäseneduista verkkosivuilla, jäsenkirjeissä ja Tiede-lehdessä jäsenille kohdistetussa lisäkannessa. Liitto ajoi jäsentensä työsuhdeturvaa palkka-, palkkio- ja muissa palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa sekä antoi jäsenille niihin liittyvää neuvontaa. Paikallistasolla liiton luottamushenkilöt ja JUKOn luottamusmiehet auttoivat jäseniä monella eri tavalla.

16 16 Liitto on ottanut jäsenilleen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Liiton jäsenillä oli mahdollisuus liittyä Opettajien työttömyyskassan jäseneksi. Jäsenyys on ilmainen liiton tarjoama jäsenetu. Suurin osa liiton työssä olevista jäsenistä kuuluu Opettajien työttömyyskassaan. Ns. kaksoisjärjestäytyneistä jäsenistä osa kuuluu johonkin toiseen työttömyyskassaan. Liitto on varautunut tukemaan jäseniään taloudellisesti työmarkkinoiden mahdollisessa konfliktitilanteessa. Liitto kustansi jäsenilleen vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutukset vakuutusyhtiö AIG Europe Limitedin kautta. Vakuutusturvaa laajennettiin vuoden alussa. Jäsenet ovat käyttäneet sekä vapaa-ajan matka- että vapaa-ajan tapaturmavakuutusta edellistä vuotta enemmän. Liitolla oli sopimus JB Eversheds -asianajotoimiston (ent. Bützow Oy) kanssa jäsenten puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu oli liiton jäsenille ilmainen. Liiton jäsenet saavat Acatiimi-lehden ja Tiede-lehden jäsenetuna. Liiton jäsenille lähetetään vuosittain Professoriliiton kalenteri, mikäli jäsen ei ole ilmoittanut, ettei halua kalenteria. Liiton jäsenillä on mahdollisuus saada käyttöönsä jäsenetuna professori.fi -sähköpostilaatikko. Uudet jäsenet saivat Professorimatrikkelin. Jäsenille järjestettiin keväällä Kansallisteatterissa avec-tilaisuus. Tilaisuus onnistui erinomaisesti. Lokakuussa järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille syysseminaari aiheena Tiedossa on tulevaisuus. Seminaari oli onnistunut, ja samalla juhlistettiin liiton 45 vuoden toimintaa. Puheenvuorot ovat katsottavissa liiton YouTube-kanavalla. Seminaarista saatiin runsaasti myönteistä palautetta. Jäsenille on tiedotettu PHT:n (Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) tarjoamista palveluista ja akavalaisten yhteisen jäsenedut.fi-sivuston jäseneduista. Uutena jäsenetuna liitto tarjosi henkilöstövähennysten vuoksi vakituisesta työsuhteesta irtisanottaville HelpDesk-ohjelman, josta saa tukea työnhakuun. Yhteistyökumppanina palvelussa toimii HRM Partners Oy. Toistaiseksi palvelun käytöstä ei ole saatu käytännön kokemusta. Suomalaisen kirjakaupan Helsingin myymälä antoi Professoriliiton jäsenille alennusta muista kuin oppikirjoista. 4.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito Yliopistosektorin lakkotoimikunta kokoontui säännöllisesti, vaikka neuvottelutkin käytiin työrauhan aikana. Valtion sektorilla järjestettiin keväällä lakkoharjoitus. Yliopistojen lakkoharjoitus oli syksyllä.

17 17 5 Ulkoinen järjestötoiminta Liitto kannatti itsenäisen Akavan säilyttämistä. Liiton asema järjestökentässä oli vakaa. Yhteistyö Tieteentekijöiden kanssa oli toimivaa ja monipuolista. 5.1 Keskusjärjestö Akava Professoriliitto otti osaa keskusjärjestö Akavan toimintaan. Professoriliiton edustajana Akavan liittokokouksissa toimi toiminnanjohtaja Jorma Virkkala ja varaedustajina toimivat varapuheenjohtaja Kaarle Hämeri ja järjestöpäällikkö Raija Pyykkö. Järjestöpäällikkö Raija Pyykkö toimi Akavan järjestötoimikunnassa varajäsenenä ja viestintäpäällikkö Akavalainen-lehden toimitusneuvostossa. Toiminnanjohtajalla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan hallituksessa. Toimintavuoden lopulla tuli esiin, että lähinnä SAK:hon ja STTK:hon kuuluvat liitot suunnittelevat kokonaan uuden keskusjärjestön perustamista. Mukana on ainakin yksi akavalainen järjestö. Uuden keskusjärjestön valmistelut siirtyivät seuraavaan vuoteen. Akava ilmaisi, ettei se ole mukana hankkeessa. Liitto näkee tarkoitusperiensä kannalta edulliseksi, että Akavan itsenäisyys ja vaikutusvalta yhteiskunnassa korostuu. Tämä ei sulje pois keskusjärjestö Akavan tarkoituksenmukaista yhteistyötä muiden järjestöjen ja tahojen kanssa. Akava on säilytettävä korkeasti koulutettujen henkilöiden keskusjärjestönä, jonka keskeisenä periaatteena on koulutuksen ja korkeasti koulutettujen aseman korostaminen joka suhteessa. Liitolla on kaksoisjärjestäytymissopimus 15 akavalaisen järjestön kanssa. 5.2 Neuvottelujärjestö Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry toimii akavalaisten järjestöjen yhteenliittymänä julkisella alalla. Liitto pyrki kehittämään edunvalvontatoimintaansa JUKOssa yhteistyössä VAKAVAn kanssa. On välttämätöntä, että liiton edustus JUKOn toimielimissä, erityisesti yliopistoneuvottelukunnassa, on riittävä. Tavoitteena oli, että liiton edustaja kuuluu JUKOn yliopistosektorin neuvotteluryhmään. JUKOa tulee kehittää niin, että eri neuvottelusektorien itsenäinen asema turvataan jatkossa. Liitto seurasi tarkasti JUKOn toimintaa yliopistojen työehtosopimuksen soveltamisessa. Liitto kuuluu JUKOon Vakavan välityksellä. Toiminnanjohtaja toimi JUKOn hallituksessa varajäsenenä. Toiminnanjohtaja on toiminut yliopistoneuvottelukunnan varapuheenjohtajana ja järjestöpäällikkö varajäsenenä. 5.3 VAKAVA Liitto osallistui aktiivisesti Vakavan toimintaan. Toiminnanjohtaja oli hallituksen jäsen ja järjestöpäällikkö varajäsen. Toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö toimivat Vakavan yliopistoryhmässä. Lisäksi järjestöpäällikkö osallistui Vakavan valtionryhmän toimintaan. Järjestöpäällikkö toimi Vakavan koulutusryhmän puheenjohtajana.

18 Yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöt Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yhteistyösopimuksen mukaan liitoilla on yhteistyötoimikunta Professorit ja Tieteentekijät eli P & T. P & T mm. sopii yhteiset yliopisto- ja tiedepolitiikkaa koskevat tavoitteet, hoitaa liittojen yhteistä tiedotustoimintaa, toimii yhdyssiteenä liittojen yhteisessä kansainvälisessä toiminnassa ja pyrkii sovittamaan yhteen liittojen työmarkkinaedunvalvontaa koskevia tavoitteita. P & T:ssä liittoa edustivat puheenjohtaja Maarit Valo, varapuheenjohtaja Kaarle Hämeri ja toiminnanjohtaja Jorma Virkkala. Tieteentekijöiden liitolla oli vastaava kokoonpano. Myös liittojen yhteinen viestintäpäällikkö osallistui P & T:n toimintaan. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto (YLL) julkaisivat toimintavuoden aikana yhteistä Acatiimi-lehteä. Lehti lähetetään mm. liittojen jäsenkunnille sekä yliopistoalan vaikuttajille. Acatiimi-lehdellä on ollut toimitusneuvosto, jossa liittoa edustivat hallituksen jäsenet Marjukka Anttila ja Lili Kihn. Liiton ja TTL:n yhteinen viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen toimi lehden päätoimittajana ja toimitusneuvoston sihteerinä. Myös toiminnanjohtaja osallistui toimitusneuvoston työskentelyyn. Yhteistyö TTL:n kanssa on ollut suunnitelmien mukaista ja monipuolista. 5.5 Muu yhteistyö Toimintavuoden aikana liitolla oli yhteistyösopimus seuraavien akavalaisten liittojen kanssa: Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL, Tekniikan Akateemiset TEK, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Kirkon Pappisliitto, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen puheterapeuttiliitto, Metsänhoitajaliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Valtiotieteilijöiden liitto ja Ympäristöasiaintuntijoiden keskusliitto. Liitto pyrki harjoittamaan yhteistyötä myös Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa yliopistoja koskevissa asioissa. Liitolla on ollut yhteistyötä myös SYL:n kanssa. Yhteistyötä UNIFIn kanssa lisättiin: käytiin keskustelua ajankohtaisista asioista ja annettiin yhteisiä tiedotteita. 5.6 Kansainvälinen toiminta Professoriliitto osallistuu kansainväliseen toimintaan siltä osin, kuin se liittyy liiton toiminnan tarkoituksiin. Liitto on ollut EI:n (Educational International) jäsen vuodesta EI on organisoitunut alueittain. Euroopan tasolla toimii ETUCE (The European Trade Union Committee for Education). Euroopan tasolla EI:llä on korkeakoulu- ja tutkimuskysymyksiä käsittelevä pysyvä komitea HERSC (Higher Education and Research Standing Committee), jossa liitolla on yksi edustajan paikka. Professoriliitto piti yhteyttä pohjoismaisiin yliopistosektorin opettajajärjestöihin. Järjestöjen edustajat tapaavat toisensa joka vuosi järjestettävän kokouksen yhteydessä. Hallituksen jäsen Rainer Huopalahti toimi liiton kv-vastaavana. Hän osallistui HERSCin (Higher Education & Research Standing Committee) kokouksiin.

19 19 6 Viestintä Sidosryhmäviestintä oli erittäin aktiivista. Toimintavuoden aikana aloitettiin eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmiin vaikuttaminen. Liitto julkaisi säännöllisesti blogikirjoituksia ja toimi Twitterissä. Acatiimi-lehdellä on oma Facebook-sivu. Vuoden alussa siirryttiin paperisesta jäsenkirjeestä sähköiseen jäsenkirjeeseen. Liitolla oli viestintäryhmä, johon kuuluivat puheenjohtaja Maarit Valo, viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen, järjestöpäällikkö Raija Pyykkö ja sihteerinä viestintäassistentti Milla Talassalo. Viestintäryhmä uudisti toimintavuoden aikana mm. liiton viestintä- ja tapahtumaohjeiston. Loppuvuodesta ryhmä alkoi ideoida vaikuttamiskampanjaa, joka ajoittuisi eduskuntavaalien alle. 6.1 Sisäinen viestintä Sisäisen viestinnän tarkoituksena on huolehtia tiedon kulusta liiton toimielimistä osastoihin ja jäsenkunnalle. Samoin huolehditaan siitä, että tieto kulkee osastoista ja jäsenkunnasta liiton toimielimille. Vuoden kuluessa tehdyistä päätöksistä, asioiden valmisteluista ja annetuista lausunnoista tiedotettiin Acatiimi-lehdessä, jäsenkirjeissä (4 kpl) ja verkkosivuilla. Vuoden alussa siirryttiin paperisesta jäsenkirjeestä sähköiseen jäsenkirjeeseen. Jäsenkirjeet lähetettiin suomen lisäksi myös ruotsiksi ja englanniksi. Osastot vastasivat osaltaan tiedonkulusta jäsenille järjestämällä kaikille jäsenilleen avoimia kokouksia. Liiton puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet sekä liiton toimihenkilöt osallistuivat osastojen kokouksiin ja muihin tapahtumiin mahdollisimman paljon. 6.2 Sidosryhmäviestintä Liiton sidosryhmäviestintä on ollut aktiivista. Liiton tiedotteet ovat saaneet mediassa huomiota. Liiton johto on antanut lukuisia haastatteluja tai lausuntoja medialle. Toimintavuoden aikana on tavattu runsaasti sidosryhmien edustajia mm. opetusministeriä, yliopistojen ja Akatemian johtoa, UNIFIn hallitusta, sivistysvaliokuntaa ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostoa. Eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen alkoi viestinnän osalta jo keväällä. Maalis- ja kesäkuussa annettiin yhdessä Tieteentekijöiden ja UNIFIn kanssa tiedotteet yliopistojen ja tieteen rahoituksesta. Vuoden 2014 Vuoden Professori julkistettiin Communicatio Academican yhteydessä Jyväskylässä. Hän on Pertti Alasuutari TaY:stä. Julkistaminen sai osakseen suurta huomiota. Jäsenille ja sidosryhmille kohdistettu syysseminaari järjestettiin Sen aiheena oli Tiedossa on tulevaisuus. Seminaaria pystyi seuraamaan myös suorana videolähetyksenä. Puheenvuorot löytyvät videoina liiton YouTube-kanavalta. Liiton aktiivitoimijat julkaisivat Professoriblogissa viikoittain professoreita, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia sekä koulutus- ja tiedepolitiikka koskevia ajankohtaisia blogikirjoituksia. Liiton Twitter-tilillä oli noin 700 seuraaja.

20 20 TIEDOTTEET Vuoden Professori professori Pertti Alasuutari Yliopistoindeksi pidettävä voimassa vuonna Yliopistojen YT-neuvotteluissa unohtuu yliopiston tehtävä 9.6. Professorit ja Tieteentekijät: Hallitusohjelmatavoitteet Professorit, Tieteentekijät ja UNIFI: Tutkimus ja koulutus seuraavan hallituksen ohjelman painopisteiksi Professorit ja Tieteentekijät: Hallitusohjelmatavoitteet Tieteen tila nousuun professoreille aikaa tutkimukseen Professoriliiton uusi puheenjohtaja Kaarle Hämeri: Yliopistojen ja professorien autonomian oltava vahva 6.3 Acatiimi-lehti Liitto julkaisi Acatiimi-lehteä yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistojen opetusalan liiton kanssa. Lehti lähetetään paitsi julkaisijaliittojen jäsenkunnalle myös kirjastoihin, yliopistojen hallintoon, yliopisto- ja tiedepolitiikan päättäjille sekä sektoria seuraaville toimittajille. Sen keskeiset artikkelit julkaistiin myös verkkosivuilla. Lehteä ilmestyi yhdeksän numeroa ja painosmäärä oli kappaletta. Lehdessä julkaistut kirjoitukset ovat saaneet huomiota muussa mediassa ja herättäneet keskustelua. Lehden logo ajanmukaistettiin ja taittoa uudistettiin. Syyskauden alusta pääkirjoitukset on käännetty ruotsin lisäksi myös englanniksi. Acatiimin numero 7/2014 oli lähes kokonaan englanninkielinen. Lehdellä on verkkoversio ja Facebook-sivu. Acatiimiin toimitusneuvostoon kuuluivat liiton edustajina hallituksen jäsenet Marjukka Anttila ja Lili Kihn. Toiminnanjohtaja Jorma Virkkalalla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus. Päätoimittaja Kirsti Sintonen toimi neuvoston sihteerinä.

TOIMINNAN PAINOPISTEET...

TOIMINNAN PAINOPISTEET... Vuosikertomus 2015 1 2 Sisällys 1. TOIMINNAN PAINOPISTEET... 4 2. EDUNVALVONTA... 5 2.1 VOIMASSA OLEVAT TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSET... 5 2.2 YLIOPISTOJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ... 5 2.3 VALTION TUTKIMUSLAITOSTEN

Lisätiedot

Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA

Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 Edunvalvonta 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013 Sisältö 1 TOIMINNAN PAINOPISTEET... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3. Valtion

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012 Sisältö 1 TOIMINNAN YLEISKUVA... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3 Yliopistoja

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015. Liite 7/1

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015. Liite 7/1 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015 Liite 7/1 2 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN 4 1 Edunvalvonta 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

Lisätiedot

Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1

Professoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 EDUNVALVONTA 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt solmivat 30.8.2013 työllisyys-

Lisätiedot

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011 1 TOIMINNAN YLEISKUVA... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3 Yliopistoja koskeva

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016

PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016 2 Professoriliiton vuoden 2016 toiminta PAINOPISTEET: 1. Vaikuttamistoiminta Liitto toimii aktiivisesti yliopistojen ja tutkimusten voimavarojen turvaamiseksi,

Lisätiedot

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset

1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012)

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012) Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 (jäsenmäärät 1.1.2012) Agronomiliitto 5 917 Akavan Erityisalat 26 589 Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI 5 783 Akavan Yleinen Ryhmä AYR 812 Diakoniatyöntekijöiden Liitto

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

PALKKASELVITYKSET 2014

PALKKASELVITYKSET 2014 PALKKASELVITYKSET 2014 TYÖNANTAJASELVITYS PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI HUHTIKUU 2015 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1. AINEISTON KUVAUS...6 2. TYÖNANTAJASELVITYS...7 2.1. Professorien

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2012 työnantajaselvitys PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI toukokuu 2013 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...5

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2009 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2009 NEUVOTTELUTOIMINTA

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 Akava ry Jäsenmääräkooste 1 (18) PS/hk 26.2.2015 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 Sisällys Taulukot Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät suuruusjärjestyksessä

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2013 työnantajaselvitys PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI HUHTIkuu 2014 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. AINEISTON KUVAUS...6 2. TYÖNANTAJASELVITYS...7

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta. Eeva Rantala 26

Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta. Eeva Rantala 26 Ajankohtaista työmarkkinoilta ja liiton toiminnasta Eeva Rantala 26.4.2014 Kehysriihi ja yliopistot Yliopistoindeksin puoliaaminen (- 16,5 milj euroa 2015, sis. amk:t) ValIo varautuu lisäpääomiaamaan yliopistoja

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2008 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2008 NEUVOTTELUTOIMINTA

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2012. Toimihenkilöt 2012 2. Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00. Toimintakertomus vuodelta 2011 5 8

JÄSENTIEDOTE 1/2012. Toimihenkilöt 2012 2. Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00. Toimintakertomus vuodelta 2011 5 8 Aalto-yliopiston ammattiosasto JHL ry JÄSENTIEDOTE 1/2012 Sisältö Sivu Toimihenkilöt 2012 2 Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00 Kevätkokouksen esityslista 3 4 Toimintakertomus vuodelta 2011

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET

PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2011 KYSELY YLIOPISTOILLE PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI HUHTIKUU 2012 FOCUS MASTER OY S I S Ä L LY S L U E T T E L O Johdanto... 3 1. TUTKIMUSAINEISTON

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin.

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin. 1 Sopimuksen perusteet Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 26 päivänä helmikuuta 2009 Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Professoriliitto sivistysvaliokunnan kuultavana 12.1.2011 E 98/2010 vp komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

VES: 322151. 1 Soveltamisala

VES: 322151. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 322151 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen Geologian

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry

Toimintakertomus 2012. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintakertomus 2012 Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry VasE:n toimintakertomus vuodelta 2012 Vuosi 2012 oli yhdistyksen 75. toimintavuosi. Jäsenistölle järjestettiin vuoden aikana koulutustilaisuuksia,

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 1(6) Aika 8.5.2007 Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 Läsnä Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja; toimi puheenjohtajana kohtaan 11 asti Olli Kärkkäinen, varapuheenjohtaja; kokouksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

JOHTAMISKORKEAKOULUN YLIOPPILAIDEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012

JOHTAMISKORKEAKOULUN YLIOPPILAIDEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012 JOHTAMISKORKEAKOULUN YLIOPPILAIDEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012 19.3.2012 SISÄLLYS: 1. Viestinnän tavoitteet ja periaatteet 2. JKY:n hallituksen viestinnälliset vastuualueet 3. JKY:n viestintäkanavat 4. Viestintäsuunnitelman

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008 Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ympäristöhallinnon Tekniset VETY ry:n, Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys YHY ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot