PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI Liite 7/1

Transkriptio

1 PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015 Liite 7/1

2 2 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN 4 1 Edunvalvonta Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen palkkausjärjestelmä Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Valtion neuvottelutoiminta ja palkankotukset Tulospalkkaus Johtamispalkkiot Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorikunnan palkkakehitys Professoreiden työaika Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Verotus Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Immateriaalioikeudet Eläkkeet ja eroamisikä 9 2 Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Eduskuntavaalit ja hallitusohjelma Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Professoreiden asema 14 3 Sisäinen järjestötoiminta Liiton organisaatio Jäsenistö Liiton osastot Luottamusmiestoiminta Jäsenpalvelut Järjestöllisen valmiuden ylläpito 16 4 Ulkoinen järjestötoiminta Keskusjärjestö Akava Neuvottelujärjestö VAKAVA Yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöt Muu yhteistyö Kansainvälinen toiminta 18 5 Viestintä Sisäinen viestintä Sidosryhmäviestintä Acatiimi-lehti 19 6 Talous Jäsenmaksu ja muut tuotot Sijoitustoiminta 20 7 Toimitilat 20

3 3 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. Professoreiden palkkaus ja työolosuhteet Liitto vaikuttaa palkkausjärjestelmien soveltamiseen, jotta palkkaus muodostuu aidosti työn vaativuudesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta. Liitto tarkastelee yliopistojen palkkausjärjestelmän soveltuvuutta professorin työhön sekä arvioi tulospalkkauksen roolia kokonaispalkan muodostumisessa. Liitto pitää esillä sitä, että professoreilla tulee olla mahdollisuus keskittyä tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Liitto kiinnittää erityistä huomioita professoreiden mahdollisuuteen tehdä tutkimusta / taiteellista työtä. Liitto edellyttää yliopistoilta tutkimuskausijärjestelmiä. Erityistä huomiota kiinnitetään professorien käytössä olevien tukipalveluiden riittävään määrään. 2. Professoreiden asema ja arvostus Liitto korostaa professoreiden asemaa ja merkitystä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Liitto korostaa professoreiden asiantuntijuutta tieteessä, ylimmässä opetuksessa, yliopiston tai tutkimuslaitoksen johtamisessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Professoreiden arvostus yliopistoyhteisössä perustuu myös siihen, että professorit kantavat vastuun tieteenalasta ja sen kehittymisestä. 3. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten resurssit Liitto vaikuttaa siihen, että yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on käytössään riittävät taloudelliset resurssit. Pitkäjänteinen tutkimuksen tekeminen edellyttää perusrahoituksen turvaamista. 4. Professoriliiton jäsenhankinta ja jäsenpito Mahdollisimman korkea järjestäytymisaste on professorien ammattikunnan etujen mukaista. Uusille professoreille tuodaan esille jäseneksi liittymisen edut. Liiton jäsenille tuodaan esille jäsenyyden edut sekä liiton toiminta professoreiden edunvalvojana. Liitto tukee professoreiden ammatti-identiteettiä ja keskinäistä kollegiaalisuutta. Erityinen huomio kiinnitetään jäsenten tukemiseen muutostilanteissa.

4 4 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN Professoriliiton sääntöjen mukaan valtuusto hyväksyy syyskokouksessaan hallituksen suunnitelman liiton toiminnan kehittämiseksi tulevana vuonna. 1 Edunvalvonta 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sopimuksen taustalla oli syvä huoli maan taloudellisesta tilanteesta. Keskusjärjestösopimuksena perusteella on hyväksytty yliopistojen ja valtion kollektiivisopimukset ajalle Sopimukset on keskusjärjestön toimesta mennessä irtisanottavissa päättymään Liiton käsityksen mukaan irtisanominen ei ole poissuljettua. Mikäli keskusjärjestösopimus irtisanotaan, lähtökohtana on, että myös yliopistosopimus irtisanotaan mennessä, jolleivät erityiset tekijät anna aihetta muuhun. Sopimusten voimassaoloaikana vallitsee työrauha. Sopimusten perusteella tulevat palkankorotukset ovat pieniä. Yliopistojen keskeiset ns. tekstikysymykset on siirretty työryhmiin. 1.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä Yliopistojen palkkausjärjestelmä (YPJ) perustuu keväällä 2010 tehtyyn työehtosopimukseen (TES), joka vastaa sisällöltään suurelta osin OPM:n tasolla solmittua sopimusta. YPJ koostuu neljästä eri osasta: 1) vaativuusosa, 2) suoriutumisosa, 3) vaativuuslisä ja 4) suorituskorotus. Lisäksi ovat vielä ns. takuupalkkasäännökset. Liitto seuraa aktiivisesti YPJ:n soveltamista. Liitto pyrkii varmistamaan professoreiden palkkatason ja kokonaispalkkasumman vahvistumisen. Palkkauksen tulee muodostua aidosti työn vaativuudesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta. Järjestelmän tulee ottaa huomioon professorin koko työnkuva. YPJ:tä voidaan kehittää tältä pohjalta. Yliopistojen solmitun työehtosopimuksen perusteella toimii palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä, joka tarkastelee mm. palkkausjärjestelmän toimivuutta yleensä ja vaativuustasokartan toimivuutta ja toteutunutta ansiokehitystä. Vaikka työryhmän työ vuonna 2014 ei ole edistynytkään, liitto osallistuu aktiivisesti työryhmän toimintaa erityisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta. Liitto rohkaisee yliopistoja käyttämään professorien osalta pätevyyteen perustuvia, mahdollisimman korkeita vaativuustasoja ja henkilökohtaisen suoriutumisen tasoja. Tämä koskee myös professorin rekrytointitilannetta. Vaativuustasojen hinnat ja muut YPJ:n osat ovat ainoastaan minimejä, jotka voidaan ylittää mm. henkilökohtaisilla sopimuksilla. Minimin ylittämisestä on hyvä esimerkki myös Itä-Suomen yliopiston (ISY) päätös erityiskorotuksesta professorien osalta vuoden 2013 alusta. ISY:n päätöksen taustalla olivat liiton palkkaselvitykset.

5 5 Aalto-yliopistossa on käytössä suurta osaa opetus- ja tutkimushenkilöstöä, mm. professoreita koskeva oma, yliopistojen YPJ:stä osittain poikkeava palkkausjärjestelmä, josta voidaan kuitenkin siirtyä YPJ:n piiriin henkilön omasta ilmoituksesta. Aalto-yliopiston palkkausjärjestelmä perustuu paikalliseen, yliopistokohtaiseen sopimukseen, jonka yliopistojen keskustason TES on mahdollistanut. Liitto seuraa tarkasti Aalto-yliopiston palkkausjärjestelmän toimivuutta. Tarvittaessa Aalto-yliopiston paikallista palkkausjärjestelmää koskeva sopimus voidaan irtisanoa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei tule perustaa. Toimintavuonna liitto tarkastelee entistä määrätietoisemmin yliopistojen nykyisen palkkausjärjestelmän soveltuvuutta professoreihin. Toimintavuoden aikana kehitetään ajatuksia professorien entistä itsenäisemmästä ja muista henkilöstöryhmistä eriytyneemmästä palkkausjärjestelmästä. 1.3 Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Valtion palkkausjärjestelmissä kuukausipalkka määräytyy pääasiassa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaisesti. Tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia varten on olemassa virastokohtaiset arviointijärjestelmät, joten palkkausjärjestelmät eroavat tutkimuslaitoksissa toisistaan. Ne perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. 1.4 Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset solmitun sopimuksen perusteella sopimuskausi jatkuu koko toimintavuoden. Toimintavuoden aikainen neuvottelutoiminta tapahtuu työrauhavelvoitteen voimassa ollessa. Sopimuksen perusteella lukien tulee kaikille 0,4 %:n yleiskorotus. Yleiskorotus viedään vaativuustasojen hintoihin, jolloin korotuksen heijastusvaikutukset siirtyvät YPJ:n muihin osiin. Uuden sopimuksen perusteella on asetettu palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän lisäksi muita työryhmiä: työaikatyöryhmä, yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistyöryhmä sekä tilastoyhteistyöryhmä. Neuvottelutoimintaa harjoitetaan pääasiassa näiden työryhmien toimesta. Liitto osallistuu tarpeen mukaan työryhmien toimintaan. Erityisen tärkeänä liitto pitää osallistumistaan työaikatyöryhmän opetus- ja tutkimushenkilöstön alatyöryhmään. Liitto osallistuu tarvittaessa myös jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaiseen toimintaan. Liitto lähtee siitä, että sillä on riittävä edustus yliopistojen TES- ja muissa neuvotteluissa. 1.5 Valtion neuvottelutoiminta ja palkankotukset Valtiolla tulee lukien samanlainen korotus kuin yliopistoissa. Liitto osallistuu valtion neuvottelutoimintaan tarpeen mukaan.

6 6 1.6 Tulospalkkaus Yliopistojen osalta tulospalkkausta voidaan maksaa työehtosopimuksen ulkopuolella tulostavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä. Näin on tehty monessa yliopistoissa. Eräissä yliopistoissa tulospalkkausta kutsutaan kannustinpalkkaukseksi tai bonuspalkkaukseksi. Vuonna 2014 liitto teki laajan selvityksen yliopistojen tulospalkkausjärjestelmistä ja -käytännöistä. Selvityksen tuloksia hyödynnetään toimintavuonna. Vaikka kaikki tulospalkkauksen kriteerit eivät sovellu yliopistoihin, voidaan tulospalkkausjärjestelmää kehittää valikoiden myös yliopistoissa edellyttäen, että tähän osoitetaan erillisrahoitusta. Tulospalkkauksella tulee olla asianomaisen yliopiston professorien tuki. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa maksettaessa tulospalkkausta. Tulospalkkausjärjestelmiä kehitettäessä professorien erityisasema yliopistojen ja tutkimuslaitosten vastuuhenkilöstöryhmänä tulee näkyä riittävästi. 1.7 Johtamispalkkiot Yliopistoissa on erilaisia akateemisia johtamistehtäviä, joita hoitaa useimmiten professori. Akateemisen johtajan palkkiot käsittävät runsaat 2 % professoreiden koko palkkasummasta (vertailussa mukana myös sellaiset professorit, jotka eivät saa po. palkkiota.) Akateemisen johtajan palkkioita maksetaan 22 %:lle professoreista ja palkkioiden suuruudet ovat keskimääräisesti runsaat 600 euroa/kk. Akateemisten johtajien palkkiot muodostavat palkkion saajien kokonaisansioista runsas 8 %. Aikaisemmin johtamispalkkioista oli määrätty melko yksityiskohtaisesti virkaehtosopimuksella. Nykyisessä TES:sä todetaan yliopiston maksavan akateemisille johtajilleen päätöksensä mukaisesti johtamispalkkioita. Määräysten niukkuus aiheuttaa erityisiä tarpeita akateemisen johtajan palkkion seurantaan. Yliopistolain korostaessa esimiesten vastuuta liitto lähtee siitä, että tämän tulee näkyä akateemisten johtajien palkkioissa korottavana tekijänä. Liitto teki vuonna 2012 yliopistolle esityksensä akateemisten johtajien palkkioiden korottamisesta. Toimintavuoden aikana palkkioiden käyttöönottoa ja tasoa kehitetään. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa sovellettaessa akateemisten johtajien palkkioita. 1.8 Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot TES:n mukaan yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkkioita. Vuonna 2011 liitto uudisti esityksensä yliopistoille täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Liitto suosittaa yliopistoille, että 1) palkkiota maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta ja siihen perustuvan hankkeen johtamisesta ja asiantuntijatyöstä, 2) palkkion perusteeksi lasketaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio maksetaan täydentävän rahoituksen euromäärän mukaan porrastaen, lähtökohtaisesti vuosittain. Johtamispalkkiota voidaan maksaa harkinnan mukaan merkittävissä hankkeissa, joihin ei liity täydentävää rahoitusta. Toimintavuoden aikana seurataan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden kehitystä sekä edistetään palkkioiden maksamista. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa sovellettaessa järjestelmää.

7 7 1.9 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorien asiantuntijalausunnoista maksettavissa palkkioissa tulee ottaa huomioon entistä paremmin niihin käytetty työaika sekä tehtävien vaativuus. Palkkioita tulee korottaa. Liiton hallitus on viimeksi vahvistanut palkkiosuosituksen työsuhteen ulkopuolisia asiantuntijatehtäviä varten. Jäseniin kohdistuvalla tiedottamisella liitto pyrkii korostamaan sitä, että jokainen liiton jäsen noudattaa palkkiosuositusta ulkopuolisista asiantuntijatehtävistä sopiessaan Professorikunnan palkkakehitys Professorit tekevät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vaativinta työtä. Liiton tavoitteena on ollut saada professorien palkkoihin selkeä tasokorotus. Palkkakehitys yliopistojen kesken vaihtelee. Keskimääräistä huonompia professoripalkkoja maksavia yliopistoja kehotetaan parantamaan professorien palkkausta. Tämä tapahtuu eri keinoin, mm. liiton ja yliopistojen johdon tapaamisissa ja pitämällä esillä liiton palkkaselvityksiä. Liitto pyrkii siihen, että asioista sovitaan mahdollisimman pitkälle kollektiivisesti ja keskitetysti. Toimintavuoden aikana ei oteta käyttöön uusia yliopistokohtaisia työehtosopimuksiin perustuvia palkkausjärjestelmiä. Professorien omaa palkkausjärjestelmää selvitetään kuitenkin edellä sanotun mukaisesti. Professorit voivat tehdä myös henkilökohtaisia työsopimuksia, jossa sovitaan palkkausjärjestelmää korkeammasta henkilökohtaisesta palkasta. Liitto ohjeistaa asiassa yliopistoja ja jäseniään. Valtio ei ole kilpailukykyinen työnantaja kilpailtaessa asiantuntija- ja johtajatason työntekijöistä. Tutkimuslaitokset maksavat professoreille keskimäärin alempaa palkkaa kuin yliopistot. Tutkimuslaitosprofessoreilla oli vuonna 2013 runsas 5 %:a pienempi palkka kuin professoreilla yliopistoissa. Korkeakoulutettujen henkilöiden palkkakehitystä pyritään kehittämään JUKOn kautta. Toimintavuoden aikana jatketaan professorien palkkakehityksen seurantaa sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa. Tämä tapahtuu aikaisempaan tapaan työantajaselvityksillä ja jäsenkyselyllä. Liiton palkkaselvitysten tulokset otetaan huomioon edunvalvonnassa. Kyselyn tulokset saatetaan jäsenkunnan tietoon ja julkisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja miesten palkkaerojen syihin Professoreiden työaika Liitto edellyttää, että yliopiston professoreihin sovelletaan edelleen opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta, jonka mukaan vuosittainen työsuunnitelman mukainen kokonaistyöaika on 1600 tuntia. Kokonaistyöaikajärjestelystä seuraa, että professori vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Professorien enimmäisopetusmäärä (140 tuntia kontaktiopetusta) voidaan ylittää vain professorin suostumuksella. Suostumus voidaan antaa esimerkiksi silloin, kun tällä tavalla pystytään lisäämään toisena vuonna professorin tutkimusmahdollisuuksia. Liitto edistää muutoinkin TESperusteisia tutkimusmahdollisuuksia, kuten mahdollisuutta saada säännöllisesti toistuva tutkimuskausi. Tältä osin TES:iä tulee selventää. Muita työaikaa koskevia TES-muutoksia ei tarvita professorien osalta. Liitto torjuu kaikki sellaiset pyrkimykset, jotka voivat vaarantaa joustavan kokonaistyöaikajärjestelyn professorien osalta. Liitto pitää näitä seikkoja lähtökohtanaan mm. työaikatyöryhmässä.

8 8 Liitto lähtee siitä, että työaikasopimuksen tarkoittama työsuunnitelma on mahdollisimman yksinkertainen ja joustava. Työsuunnitelman hyväksymiseen voivat osallistua vain asianomainen ja yksikön johto. Liiton näkemyksen mukaan tilanteessa, jossa ulkoinen rahoittaja vaatii työajan kohdentamista ja tehdystä projektinjohtamisesta ym. maksetaan erillistä korvausta, voidaan työajan kohdentamiseen suostua. Muissa tapauksissa työajan seurantaa ei tule tehdä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Työajan kohdentamisessa järjestelmän tulee olla mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön työajankäyttöä selvittänyt tutkimus tehtiin viimeksi kymmenen vuota sitten Tilastokeskuksen toimesta. Selvityksessä jokainen piti yhden viikon ajan kirjaa työaikansa kohdentumisesta. Liitto pyrkii siihen, että toimintavuonna käynnistetään vastaavanlainen uusi selvitys. Maan hallituksen rakenneuudistuspäätöksessä todetaan, että korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä. Liiton näkemyksen mukaan yliopistoissa ei voida lisätä opetustarjontaa ilman indeksikorotuksen selvästi ylittäviä resurssilisäyksiä. Myös mahdollinen koulutusvienti edellyttää lisäresursointia. Professorien työaikaa ei tule lisätä eikä siirtää työpanosta tutkimuksesta opetukseen. Liiton näkemyksen mukaan opetustarjontaa yliopistoissa on jo nykyisin aivan riittävästi ja ajallisesti oikein kohdennettuna opiskeluhalukkuuteen suhteutettuna Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Liitto edistää sitä, että professorit voivat työssään keskittyä tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Vuoden aikana hyödynnetään yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tehdyn Professorin työ selvityksen tuloksia. Kysely tehtiin toukokuussa Professorin työ -kyselyyn vastanneiden mukaan professorin työntekoa haittaavat kiire ja tiukat aikarajat. Työtä on liikaa ja erilaiset keskeytykset haittaavat keskittymistä. Hallintotyö on lisääntynyt kyselyiden, raportoinnin ja seurannan muodossa. Näiden seurauksena erilaiset rutiinitehtävät ovat lisääntyneet professorin työssä. Yliopistojen professorit kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa keskittyä tutkimuksen tekemiseen. Säätiöiden professoripooli on mahdollistanut useille professoreille mahdollisuuden vuoden mittaiseen tutkimuskauteen. Professoripooli kuitenkin lakkaa vuoden 2015 aikana ja tutkimuskausien järjestäminen professoreille on tämän jälkeen yliopistojen vastuulla. Liitto vaikuttaa siihen, että yliopistot ottavat käyttöönsä professoreiden tutkimuskausijärjestelmän. Yliopistojen työehtosopimus mahdollistaa opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajassa oleville opetuksesta ja hallintotyöstä vapaan tutkimusjakson työsuunnitelman puitteissa. TES:iä pyritään terävöittämään. Avustava henkilö on vähentynyt lähityöyhteisöstä ja näin etääntynyt professoreista fyysisesti ja hallinnollisesti palvelukeskuksiin ja keskushallintoon. Liiton keskeinen tavoite on saada tukipalvelut professorien saataville. Professoreiden työskentelyolosuhteisiin vaikutetaan mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja liiton osastojen kautta sekä pitämällä asiaa esillä eri yhteyksissä. Liiton osastot ja luottamusmiehet käyttävät Professorin työ kyselyn työnantajakohtaisia tietoja paikallisessa edunvalvonnassaan Verotus Liitto pyrkii yhdessä keskusjärjestö Akavan kanssa siihen, että verotuksen painopistettä siirretään ansiotulon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verotuksen kokonaistason on kuitenkin pysyttävä

9 9 sellaisena, että ylimmän opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen taso ei vaarannu. Liiton jäsenkunnan kannalta on edullista, että tuloverotuksessa marginaaliverotusta lievennetään. Liitto vaikuttaa siihen, että emeritus-/emeritaprofessoreita koskien ns. raippavero eli yli euron vuotuisille eläketuloille määrätty lisävero poistuisi. Liitto antaa toimintavuoden aikana jäsenkunnalle verotusta koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa. Verovähennysjärjestelmän tulee olla sellainen, että se kannustaa aikaisempaa enemmän lahjoituksiin yliopistoille ja tieteelle. Verottoman apurahan ylärajaa tulee korottaa Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Kongressi- ja opintomatkat ovat kansainvälisessä tiedeyhteisössä välttämättömiä. Kaikista työmatkoista tulee saada täysimääräiset matkakustannusten korvaukset päivärahoineen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee varata tarkoitukseen riittävät määrärahat Immateriaalioikeudet Nykyinen lainsäädäntö merkitsee sitä, että keksinnöt jaetaan yliopistoissa avoimessa tutkimuksessa tehtyihin ja sopimustutkimuksessa tehtyihin. Jälkimmäisessä tapauksessa yliopisto voi ottaa keksintöoikeudet itselleen lainsäädännön perusteella. Vaikka tämä on ollut tietynlainen huononnus tutkijan asemassa, ei se kuitenkaan ole käytännössä muuttanut olennaisesti aikaisempaa käytäntöä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Yhteiskunnassa ovat esillä pyrkimykset siihen, että työnantajalle tulisi lakisääteisesti entistä enemmän oikeuksia työntekijöiden tekemien teosten tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin. Liitto lähtee ehdottomasti siitä, että yliopistoissa tekijänoikeudet kuuluvat yliopistotutkijoille ja -opettajille. Tekijänoikeuksien hyödyntämismahdollisuus voidaan siirtää vain sopimusperusteisesti yksittäistapauksittain. Liitto vaikuttaa yhdessä JUKOn kanssa siihen, että yliopistoissa mahdollisesti tehtävät sopimusperusteiset oikeuksien siirrot ovat kohtuullisia professoreille Eläkkeet ja eroamisikä Professorit voivat jäädä joustavasti eläkkeelle nykyisin vuoden iässä. Professoreiden eroamisikä on 68 vuotta, mutta se voidaan sopia korkeammaksi. Tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan juuri käytetty. Yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka ovat syntyneet ennen , sovelletaan valtion eläkelakia. Muihin yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan työntekijän eläkelakia. Liitto antaa jäsenilleen eläkkeitä ja eroamisikää koskevaa neuvontaa. Toimintavuotta edeltäneen vuoden loppupuolella työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat vaikutuksiltaan laajan ja pitkäkestoisen sopimuksen eläkeuudistuksesta, jonka toteuttaminen aloitetaan Akava ei ole ollut sopimuksessa mukana. Eläkesopimuksella on monia ulottuvaisuuksia. Professoreiden kannalta keskeisimpiä uudistuksia ovat eläkeikäuudistus ja eläkkeen määrään vaikuttava karttumauudistus.

10 10 Eläkeikäuudistus tulee merkitsemään sitä, että vuodesta 2017 alkaen vanhuuseläkeikä vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneillä nousee portaittain 63 ikävuodesta 65 ikävuoteen siten, että vuonna 1962 syntyneillä eläkeikä on 65 ikävuotta. Vastaavasti eläkkeelle siirtymisen ikäraja nostetaan 68 ikävuodesta 70 vuoteen, mikä tulee olemaan myös eroamisikä. Professorit ovat kokemuksen mukaan pitkään töissä. Professorin työ selvityksen mukaan toivotun eläkeiän keskiarvo on 66 vuotta. Vastaajista 58,5 % suunnittelee jäävänsä vuotiaana eläkkeelle ja 29,5 % 68-vuotiaana tai vanhempana. Näistä lähtökohdista eläke- ja eroamisiän muutos ei ole kovin monelle professorille iso uhkakuva. Koko eläkeuudistuksen keskeinen tavoita on työurien pidentäminen ja keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän siirtäminen noin 1,5 vuodella eli 62,4 ikävuoteen. Käytännössä professorien eläkkeellesiirtymisikä on aivan muuta. Eläkekarttuma on nykyisin porrastettu iän mukaan seuraavasti: alle 53-vuotiailla karttuma on 1,5 %, vuotiailla karttuma on 1,9 % ja yli 63-vuotiailla on ns. superkarttuma eli 4,5 %. Iän mukaan porrastetulla karttumalla on pyritty pidentämään työuria. Tässä on onnistuttu erityisesti professorien osalta. Eläkeuudistussopimus merkitsee myös, että kaikille tulee tasakarttuma eli 1,5 % lukien. Iän mukainen eläkekarttuman kannustin siis katoaa. Sovittu ns. lykkäyskorotuksen muutos kompensoi vain osittain näinkin tuntuvaa karttuman muutosta. Uhkakuva onkin, että professorit aikaistavat eläkkeellesiirtymistään karttumahuononnuksen takia. Liiton suorituttamien laskelmien mukaan karttumamuutos merkitsee monelle professorille satojen eurojen eläkkeen pienennystä nykyiseen verrattuna. Kyse on siis myös suuren luokan edunvalvontakysymyksestä liiton osalta. Eläkeuudistusta tarkoittavien lakimuutosten valmistelu saatetaan loppuun toimintavuoden aikana. Akava on mukana lakimuutoksen valmistelussa. Liitto vaikuttaa myös Akavan kautta. Tarkoituksena on, että lakiesitys annetaan eduskunnalle toimintavuoden lopulla. Uusi laki tulisi voimaan Toimintavuoden aikana liitto vaikuttaa voimakkaasti siihen, että eläkekarttuma saadaan sellaiseen muotoon, että se kannustaa pidentämään työuria loppupäästä. Tämä edellyttää ikään perustuvaa karttumaporrastusta. Liitto informoi aktiivisesti jäsenkuntaa eläkeuudistuksen etenemisestä. Useat yliopistot ovat todenneet, että eläkkeelle siirtyvä professori nähdään työyhteisössä voimavarana. Eläkkeelle jäävät professorit voivat sopimuksen mukaan osallistua tutkimukseen, opettaa, ohjata väitöskirjoja tai toimia muissa asiantuntijatehtävissä. Useimmiten yhteistyön jatkumisesta laaditaan kirjallinen sopimus. 2 Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta 2.1 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa laskemaan päin. Julkisen rahoitus ei ole kasvanut. Tämä on ollut epäkohta, joka on haitannut erityisesti perustutkimusta. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on päinvastainen ja siellä kasvatetaan panostusta tutkimukseen. Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan vaalikauden tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) menojen tavoitteena on kuitenkin 4 %:n bruttokansantuotteen (BKT) osuus. Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) oli esittänyt aikaisemmin yliopistojen perusrahoituksen voimakasta lisäämistä. TIN:n linjauksissa todetaan, että korkeimmillaan TKI-intensiteetti oli vuonna 2009, 3,75 %. Vuonna 2014 se laski 3,13 prosenttiin. Tavoitteiden ja todellisuuden välillä vallitsee siis

11 11 ristiriita. Professorin työ kyselyn mukaan resurssien hankkiminen kuormittaa professorin työtä aiempaa enemmän. Professorin työaikaa kuluu ulkoisen rahoituksen hankkimiseen, koska perusrahoitus ei ole riittävää. Professorit ovat huolissaan paitsi tutkimusrahoituksen riittävyydestä myös alaistensa työllisyydestä. Rahoituksen epävarmuus, lyhytjänteisyys ja pirstaloituneisuus ovat lisääntyneet. Säästöpaineet näyttäytyvät mm. yliopistojen ja tutkimuslaitosten YT-menettelyinä sekä siten, ettei vapautuvia tehtäviä täytetä eikä sijaisia saa palkata. Liitto vaikuttaa eri keinoin TKI-menojen BKT-osuuteen. Yliopistolaissa säädetään, että yliopistoille osoitettua määrärahaa korotetaan kustannustason nousua vastaavasti yliopistoindeksillä. Yliopistoindeksi toimikin vuoden 2011 osalta asianmukaisesti. Tuon jälkeen tuli heikennyksiä. Yliopistoindeksi jäädytettiin osittain vuodeksi 2012 ja kokonaan vuodeksi Vuoden 2014 osalta yliopistoindeksi palautettiin, ja se nostaa valtiolta tulevia määrärahoja 1,9 % verrattuna vuoteen Vuonna 2012 ja 2013 syntynyttä vajetta ei kuitenkaan tuolloin korjattu. Vuotta 2015 koskien yliopistoindeksi on jälleen päätetty puolittaa. Tilannetta korjaa osittain se, että yliopistoille maksetaan kertasuorituksena indeksin toinen puolikas. Tähän kuitenkin liittyy haittapuolena se, että se ei mene seuraavien vuosien rahoituksen laskentapohjaan. Liiton käsityksen mukaan valtiovalta on esiintynyt hyvin poukkoilevasti indeksikysymyksessä koko yliopistolain voimassaoloajan. Liitto on vaikuttanut voimakkaasti indeksikysymykseen mm. yhteistyössä Tieteentekijöiden liiton ja Suomen yliopistot ry:n (UNIFI) kanssa. Tätä vaikuttamista jatketaan toimintavuonna eri keinoin, mm. julkisin kannanotoin, lausunnoin ja sidosryhmävaikuttamisin. Liitto korostaa erityisesti pitkäjänteiseen perustutkimukseen suunnattavien voimavarojen merkitystä yliopistoille ja koko tutkimustoiminnalle. Keskeinen liiton tavoite on, että yliopistoindeksiä ei leikata enää jatkossa. Yliopistojen rahoitusmalli on uudistettu vuosiksi Uudistusta jatketaan. Liitto seuraa rahoitusmallin vaikutusta. Liitto edistää edelleen sitä, että toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvää osuutta korotettaisiin ja vastaavasti muihin koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin perustuvaa rahoitusta vähennettäisiin. Toimintavuonna ollaan ottamassa käyttöön Suomen Akatemian profiloitumisraha. Yliopistojen perusrahoituksesta tehdään 50 miljoonan siirto Akatemian kautta jaettavaksi. Yliopistot voivat hakea tätä rahoitusta strategisten valintojensa/painoalojensa perusteella. Akatemia myöntää profiloitumisrahaa arviointipaneelin arvioinnin perusteella arviointikriteerin ollessa keskeisesti tutkimuksen laadukkuus. Liitto seuraa tiivisti profiloitumisrahan käytännön toteuttamista. Liitto on eri yhteyksissä korostanut nimenomaan yliopistojen perusrahoituksen merkitystä. Valtioneuvoston tutkimuslaitoksia ja tutkimusrahoitusta koskevan periaatepäätöksen toteuttaminen merkitsisi, että tutkimusrahoitusta siirtyy yhä enemmän valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen strategisen ja kilpaillun rahoituksen piiriin. Tämä tapahtuu suurelta osin perusrahoituksen kustannuksella. Liitto pitää tällaista kehitystä kyseenalaisena. Liitto seuraa aktiivisesti Suomen Akatemian roolin muutosta. Suomessa opiskelijoiden ja yliopisto-opettajien lukumääräsuhde on kansainvälisesti katsoen huono: noin 20 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden, joillakin tieteenaloilla vieläkin huonompi. Opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen entisestään edellyttää lukumääräsuhteen parantamista. Tämä voi tapahtua vain voimavaralisäyksellä. Ministeriö on tilastoissaan laskenut opetushenkilökuntaan sellaisiakin henkilöitä, joiden tehtäväkuvaan ei sisälly paljon opetusta, ja tämän vuoksi tilastot näyttävät paremmilta kuin todellisuus.

12 Eduskuntavaalit ja hallitusohjelma Toimintavuoden keväällä valitaan uusi eduskunta. Liitto on vuonna 2014 vahvistanut yhteistyössä Tieteentekijöiden kanssa yliopisto- ja tiedepoliittiset hallitusohjelmatavoitteensa. Tavoitteiden asettamisessa on ollut osittain mukana myös UNIFI. Tavoitteissa korostetaan yliopistojen ennustettavaa ja pitkäjänteistä rahoitusta, yliopistojen toiminnan avoimuutta ja vertailukelpoisuutta, henkilöstön merkitystä, professorien tutkimuskautta, korkeakoulujen yhteistyötä duaalimallin pohjalta ja yliopistolain jatkoarvioinnin tärkeyttä. Liitto tulee tiedottamaan hallitusohjelmatavoitteistaan laajasti eri keinoin. Vuoden aikana järjestetään vaikuttamiskampanja, jonka kärkenä ovat liiton hallitusohjelmatavoitteet. 2.3 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Uusi yliopistolaki tuli voimaan Toimintavuoden aikana liitto seuraa edelleen tarkasti yliopistouudistuksesta ja yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä johtuvia muutoksia ja osallistuu aktiivisesti arviointiprosessiin. Liitto lähtee siitä, että jatkossakin kaikissa yliopistoissa tehdään tutkimusta sekä annetaan tutkimukseen pohjautuvaa opetusta ja tutkijankoulutusta. Vaikka yliopistouudistuksessa korostetaan yliopistojen profiloitumismahdollisuutta, tutkintojen tulee olla tasoltaan samantasoisia eri yliopistoissa. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on esillä toimintavuonna. Liitto lähtee siitä, että rakenteellinen kehittäminen koskee ensisijaisesti ammattikorkeakouluja. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen on lähdettävä yliopistojen omasta intressistä. Rakenteita muutettaessa mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön. Yliopistojen painoaloista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomian piiriin. Professoreiden tulee voida osallistua yliopistojen profilointityöhön. Sanaa duaalimalli ei mainita nykyisessä hallitusohjelmassa eikä koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Liiton hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyy duaalimalli: Asiaa lähestytään yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen erilaisilla tavoitteilla ja sisällöillä. Yliopistojen tehtävissä korostetaan tieteellistä tutkimusta ja ammattikorkeakoulujen tehtävissä työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta. Liitto tuo esiin, että näitä lähtökohtia pidetään oikeina. Valtioneuvoston periaatepäätös merkitsee suuria muutoksia valtion tutkimuslaitoksia koskien. Liitto seuraa tarkkaan tilanteen kehittymistä ja edellyttää, että tutkimuslaitosten rakenteellisessa kehittämisessä otetaan huomioon niissä työskentelevän henkilökunnan asiantuntemus. Pitkäjänteinen tutkimus tulee turvata. Henkilöstön, erityisesti tutkimus- ja opetushenkilöstön, asema turvataan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä. Mikäli rakenteellisen kehittämisen seurauksena tai muista syistä professoreita kuitenkin irtisanotaan, lomautetaan tai heidän palvelussuhteensa ehtoja muutoin huononnetaan, liitto tukee voimakkaasti toimenpiteiden kohteiksi joutuneita jäseniään. 2.4 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Professorit ovat ainoa henkilöstöryhmä, joka on mainittu yliopistolaissa. Yliopistolain säännökset koskevat yhtäläisesti professoreita julkisoikeudellisissa yliopistoissa ja säätiöyliopistoissa. Professorien valintamenettelystä säädetään yliopistolaissa. Lähtökohtaisesti rehtori valitsee professorin. Valinta suoritetaan hakumenettelyn tai (tietyin edellytyksin) kutsumismenettelyn perusteella. Asiantuntijamenettely on yliopistolain mukaan pakollinen, jos valinta tapahtuu yli kahdeksi

13 13 vuodeksi. Lakiin kirjattua asiantuntijamenettelyä ei tule keventää. Myös professorin sijaisilta vaaditaan professorin kelpoisuus. Liitto seuraa tilannetta ja tuo esille sen, että mikäli palkattavalla henkilöllä ei ole professorin kelpoisuutta, hänet tulee palkata muulla kuin professorin nimikkeellä. Lakiin ei sisälly oikeusturvakeinoja professorin valintaan liittyen; tosin jääviyssäännökset koskevat valintamenettelyä. Professorien kelpoisuusvaatimuksista säädetään yliopistokohtaisissa johtosäännöissä. Professorikunnan aseman ja arvostuksen säilyminen ja vahvistaminen on keskeinen liiton tavoite. Liitto pitää esillä professoreiden asiantuntijuutta tieteessä, ylimmässä opetuksessa, yliopiston ja tutkimuslaitoksen johtamisessa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liiton selkeä lähtökohta on, että professorit valitaan pääsääntöisesti pysyviin työsuhteisiin. Määräaikainen professorin valinta on aina perusteltava huolella. Liitto seuraa aktiivisesti professoreiden rekrytointikäytäntöjen muotoutumista yliopistoissa mm. rehtoreiden tapaamisissa ja luottamusmiesjärjestelmän kautta sekä määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Liitto myös antaa jäsenilleen neuvontaa. Mikäli osoittautuu, että professoreita valitaan perusteettomasti määräaikaisiin työsuhteisiin, liitto puuttuu asiaan. Liitto seuraa osa-aikaisten professuurien määrän kehitystä. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa YT-menettelyt henkilöstön vähentämiseksi ovat lisääntyneet. Liitto kiinnittää erityistä huomiota jäsenten tukemiseen muutostilanteissa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) kanssa on sovittu työnjako liittojen sekä JUKOn toimiston ja luottamusmiesten kesken YT-tilanteissa. Tenure track -järjestelmissä on otettu uudelleen käyttöön apulaisprofessorin nimike. Liitto seuraa edelleen, ettei professorinimikettä tai professorijohdannaista nimikettä esiinny yliopistojen lisäksi minkään muun oppilaitoksen henkilöstössä tai ettei sitä käytetä muutoin asiattomissa yhteyksissä. Johdannaisnimikkeiden käyttö tulee liiton näkemyksen mukaan harkita tarkkaan. Eräissä yliopistoissa on otettu käyttöön professor of practice -nimike. Liitto lähtee siitä, että myös tähän järjestelmään kuuluvilla ovat professorien lakisääteiset tehtävät ja heidän valinnassaan noudatetaan vertaisarviointia. Liiton hallitus on vahvistanut toimintavuotta edeltäneen vuoden lopulla uudet ohjeet professorin nimikkeen käyttämisestä. Liitto seuraa ohjeiden noudattamista. 2.5 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edistää edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. Monissa yliopistoissa on otettu käyttöön tenure track -järjestelmä eli Suomessa uudenlainen urapolku erityisesti professuurien osalta. Järjestelmät vaihtelevat jonkin verran yliopistoittain. Järjestelmän olennainen sisältö on kuitenkin se, että uran edetessä suunnitelmien mukaisesti henkilö päätyy professoriksi. Järjestelmään kuuluu professorijohdannaisia nimikkeitä, mm. apulaisprofessori. Se ei vastaa Suomessa aikaisemmin ollutta apulaisprofessoria eikä se myöskään ole yliopistolaissa tarkoitettu professuurinimike. Toimintavuoden aikana järjestelmän kehittämistä seurataan tarkasti, koska mm. pitkäaikaiset määräaikaiset tehtävät urapolulla saattavat muodostua oikeudellisiksi ongelmiksi. Työsopimuslain mukaan työsuhde on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto katsoo myös, että uuden urapolkujärjestelmän käyttöönotto ei saa asettaa tieteellisellä uralla olevia eriar-

14 14 voisiin asemiin. Professorin tenure track -järjestelmään valitut ovat liittoon jäsenkelpoisia urapolun toiseksi viimeiseen vaiheeseen ehtineinä. Nimike on tällöin yleensä apulaisprofessori (associate professor). Yliopistolain mukaan professorit muodostavat yliopistojen hallinnossa oman ryhmänsä. Professoreita koskevat lakisäännökset ovat kaikkien yliopistojen osalta samanlaiset. Eri yliopistoissa professorikuntaan kuulumista ei kuitenkaan sovelleta yhdenmukaisesti. Ongelmia tuottaa erityisesti apulaisprofessorin (associate professor) oikeusasema. Liiton käsityksen mukaan tenure track - järjestelmässä olevien oikeusasemasta tulisi vallita Suomen yliopistoissa suunnitteen samanlainen käsitys. Liitto on esittänyt OKM:lle ja UNIFI:lle työryhmän perustamista selvittämään tenure track - järjestelmässä olevien oikeusasemaa sekä laatimaan siitä yliopistoille suosituksen. OKM:n mukaan liiton esittämät oikeudelliset näkökulmat tullaan huomioimaan Koulutus- ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman mukaisen tutkijan- ja opettajanurapolkujen arvioinnin yhteydessä. Työryhmän tulee ottaa huomioon liitin esittämät näkökohdat. 2.6 Professoreiden asema Professorin työ selvitykseen vastanneista 71 % toimii esimies- tai johtotehtävissä. Silti professorit kokevat, etteivät pysty riittävästi vaikuttamaan organisaationsa toimintaan. He eivät saa tarpeeksi tietoa ja riittävän ajoissa organisaation ylimmän johdon toiminnasta. Useiden kokemus on, ettei organisaation ylin johto ole kiinnostunut professorien mielipiteistä. Yliopistokollegion, akateemisen neuvoston tai laitosneuvoston jäsenet eivät kokeneet vaikutusmahdollisuuksiaan paremmiksi kuin ne, jotka eivät näihin kuulu. Professoriliitto korostaa voimakkaasti eri yhteyksissä professorien merkitystä yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategisessa päätöksenteossa. Liitto lähtee siitä, että professorit edustavat yliopistoissa niiden varsinaisen toiminnan kannalta korkeinta ja arvostetuinta asiantuntemusta. Professorien aseman tulee näkyä riittävästi yliopistojen eri toiminnoissa. Liitto edellyttää sitä, että yliopistojen johto käy säännöllistä keskustelua professorikuntansa kanssa eri muodoin. Professoriliiton paikallisosastot edustavat jäsenkuntaa yliopistotasolla, ja ne ovat avainasemassa neuvoteltaessa professorikuntaa koskevista asioista. Liitto ajaa myös johtamistehtävissä toimivien jäsentensä taloudellisia ja muita etuja. Johtamistehtävien hoitaminen vaihtelee eri yliopistoissa sen suhteen, ovatko tehtävät päätoimisia vai sivutoimisia. Liitto edistää akateemisten johtajien johtamispalkkioiden sekä täydentävän rahoituksen johtamispalkkioiden kehittämistä. Menestyksellinen johtaminen edellyttää johtamistyön resursointia. Professorin asemaan ja tosiasialliseen tehtävänkuvaan vaikuttaa olennaisesti se, miten professorilla on käytettävissään avustavaa henkilöstöä. Liitto vaikuttaa siihen, että tilanne tältä osin paranisi olennaisesti. Myös sopivan sisältöisten ja mittaisten johtamiskoulutusjaksojen tarjonta on tärkeätä. Liitto korostaa eri yhteyksissä professorien johtajuuden merkitystä. 3 Sisäinen järjestötoiminta 3.1 Liiton organisaatio Valtuusto on valittu vuosiksi Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin.

15 15 Liiton hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa toimintavuonna. Hallitus asettaa työvaliokunnan sekä tarvittaessa muita työryhmiä. Liitossa toimii 15 rekisteröimätöntä osastoa. 3.2 Jäsenistö Mahdollisimman korkea järjestäytymisaste on professorien ammattikunnan etujen mukaista. Hallitus seuraa jäsenmäärän kehittymistä kuukausittain. Uusille professoreille tuodaan esille liiton jäsenkriteerit ja jäseneksi liittymisen edut. Osastoilla on merkittävä rooli uusien professoreiden kutsumisessa liiton jäseneksi ja professorikuntaan. Osastot lähettävät liiton toimistoon säännöllisesti tiedot uusista professoreista, ja liiton toimisto lähettää kyseisille henkilöille sekä sähköisesti että postitse tietoa liitosta. Osastojen toimihenkilöitä kannustetaan tekemään henkilökohtainen yhteydenotto uusiin professoreihin. Jäsenille tiedotetaan liiton jäsenpalveluista ja -eduista. Keväällä järjestetään kaikille jäsenille tarkoitettu tapahtuma ja syksyllä jäsenille ja sidosryhmille tarkoitettu syysseminaari. Yhteisillä tilaisuuksilla tuetaan professoreiden ammatti-identiteettiä ja kollegiaalisuutta. Vaikuttamiskampanjalla tuodaan esille liiton aktiivinen rooli tiede- ja yliopistopoliittisessa toiminnassa. Liitto kerää tietoa uusien jäsenten odotuksista liiton toimintaa kohtaan ja liittoon liittymättömien professoreiden syitä siihen, miksi he eivät ole liittyneet Professoriliittoon. Vuoden aikana jäsennetään professorikunnan erilaisia edunvalvonnan tarpeita ja odotuksia liittoa kohtaan. 3.3 Liiton osastot Toimintaansa varten liitto jakautuu yliopistokohtaisiin osastoihin. Tutkimuslaitosprofessoreilla on yksi valtakunnallinen osasto. Yliopistokohtaisilla osastoilla on merkittävä rooli paikallistason edunvalvojina. Professorien palkkaedunvalvonnan suhteen on tärkeää, että professoriedustajat osallistuvat yliopistojen arviointiryhmien toimintaan. Toimintavuoden aikana erityisiä haasteita ovat tulospalkkausjärjestelmien ja täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden seuranta, professoreiden aseman vahvistaminen yliopistoissa ja jäsenrekrytointi. Liitto varaa osastoille toimintaa varten riittävät taloudelliset mahdollisuudet. Osastot pidetään ajan tasalla liiton toimielimissä ja toimistossa esillä olevista tärkeistä ajankohtaisista asioista. Liiton puheenjohtaja ja toimihenkilöt käyvät osastojen tilaisuuksissa mahdollisimman paljon. Liitto järjestää osastojen edustajille paikallistoiminnan kehittämisseminaarin ja osastojen puheenjohtajille neuvottelupäivät. 3.4 Luottamusmiestoiminta Paikallistason neuvottelutoimintaa hoidetaan suurelta osin luottamusmiesjärjestelmän ja yhteistoimintamenettelyn pohjalta. On tärkeää, että professorit osallistuvat mahdollisimman suuressa määrin luottamusmies- ja yhteistoimintamenettelyyn. Jokaisessa yliopistossa tulee olla vähintään yksi professoriluottamusmies. Neuvoteltaessa erityisesti professoreita koskevista asioista tulee neuvotteluissa olla mukana professori.

16 16 Luottamusmieskoulutus järjestetään pääsääntöisesti JUKOn ja VAKAVAn kautta. Sen lisäksi professoriluottamusmiehet kutsutaan liiton järjestämiin koulutuksiin. Professori-luottamusmiehiä aktivoidaan osallistumaan luottamusmieskoulutuksiin. 3.5 Jäsenpalvelut Liitto ajaa jäsenkunnan etuja palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa. Liiton jäsenet voivat halutessaan saada työttömyysvakuutuksen liittymällä Opettajien työttömyyskassan jäseneksi; jäsenyys on ilmainen liiton tarjoama jäsenetu. Lisäksi liitto on ottanut kaikille jäsenilleen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen, joka antaa turvaa jäsenen työ- tai virkasuhteeseen. Liitto on kustantanut jäsenilleen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen sekä matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Lisäksi jäsenet voivat itse liittyä liiton neuvottelemiin ryhmäetuvakuutuksiin. Liitto on varautunut tukemaan jäseniään taloudellisesti työmarkkinoiden mahdollisessa konfliktitilanteessa. Liitto antaa jäsenilleen neuvontaa erilaisissa palvelussuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Erityistä huomiota kiinnitetään jäsenten tukemiseen muutostilanteissa. Jäseniä varaudutaan tukemaan taloudellisesti ennakkoratkaisutyyppisissä työoikeustapauksissa. Professoriliitto on tehnyt sopimuksen HRM Partners Oy:n kanssa irtisanottujen jäsenten työllistymisen tueksi. Vakituisesta työsuhteesta henkilöstövähennysten vuoksi irtisanotuille tarjotaan uudelleensijoittumisohjelmaa aktiivisen työnhaun tukemiseksi. Jäsenet saavat liiton toimistosta juridista neuvontaa myös vero- ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Paikallistasolla liiton luottamushenkilöt ja JUKOn luottamusmiehet ovat jäsenten käytettävissä. Liitolla on edelleen sopimus Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy:n kanssa jäsenten puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu on liiton jäsenille maksuton. Jäsenetuna liiton jäsenet saavat edelleen Acatiimi-lehden ja Tiede-lehden. Lisäksi uusille jäsenille lähetetään Professorimatrikkeli. Verkossa toimivaa Professorimatrikkelia täydennetään uusien jäsenten tiedoilla. Kaikilla liiton jäsenillä on mahdollisuus päivittää tietojaan verkkomatrikkeliin. Halukkailla jäsenillä on mahdollisuus saada liiton kalenteri ja professori.fi-sähköpostilaatikko jäsenetuna. Suomalaisen kirjakaupan Helsingin myymälä antaa Professoriliiton jäsenille 10 % alennuksen muista kuin oppikirjoista. Lisäksi Akavan kautta on mahdollista saada muita jäsenetuja, kuten lomapalveluita ja erilaisia alennuksia. Vuoden aikana järjestetään kaksi jäsentilaisuutta, joista toiseen kutsutaan myös sidosryhmiä. Jäsenille tiedotetaan aktiivisesti liiton jäsenpalveluista ja -eduista. 3.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito Työrauhavelvoite on voimassa koko toimintavuoden ja pitkälti sen jälkeenkin. Järjestövalmiutta kehitetään ja ylläpidetään tämän mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

17 17 4 Ulkoinen järjestötoiminta 4.1 Keskusjärjestö Akava Professoriliitto pyrkii kehittämään toimintaansa yhteistyössä Akavan kanssa. Tämän vuoksi on edullista, että liiton edustus Akavan toimielimissä säilyy ja vahvistuu. Liiton tavoitteena on, että osallistumismahdollisuus Akavan hallitukseen säilyy. Liitto näkee tarkoitusperiensä kannalta edulliseksi, että Akavan itsenäisyys ja vaikutusvalta yhteiskunnassa korostuu. Tämä ei sulje pois keskusjärjestö Akavan tarkoituksenmukaista yhteistyötä muiden järjestöjen ja tahojen kanssa. Akava on säilytettävä korkeasti koulutettujen henkilöiden keskusjärjestönä, jonka keskeisenä periaatteena on koulutuksen ja korkeasti koulutettujen aseman korostaminen joka suhteessa. Palkansaajakeskusjärjestöjen välinen yhteistyö ei saa vaarantaa näitä Akavan perustavoitteita. 4.2 Neuvottelujärjestö Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry toimii akavalaisten järjestöjen yhteenliittymänä julkisella alalla. Liitto pyrkii kehittämään edunvalvontatoimintaansa JUKOssa yhteistyössä VAKA- VAn kanssa. On välttämätöntä, että liiton edustus JUKOn toimielimissä, erityisesti yliopistoneuvottelukunnassa, on riittävä. Tavoite on, että liiton edustaja kuuluu JUKOn yliopistosektorin neuvotteluryhmään. JUKOa tulee kehittää niin, että eri neuvottelusektorien itsenäinen asema turvataan jatkossa. Liitto seuraa tarkasti JUKOn toimintaa yliopistojen työehtosopimuksen soveltamisessa. 4.3 VAKAVA VAKAVA on keskisuurten ja pienten akavalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka toimii vaaliliittona, informaatiokanavana, vaikuttajana Akavan sisällä sekä koulutusorganisaationa. VAKAVAsta on myös taloudellista hyötyä liitolle. Liitto kuuluu JUKOon VAKAVAn välityksellä, ja näin ollen VAKA- VA maksaa JUKOn perusmaksun liittojen sijaan. Kokemukset VAKAVAsta ovat olleet etupäässä myönteisiä. Toimintavuoden aikana osallistutaan aktiivisesti VAKAVAn toimintaan ja kehittämiseen. 4.4 Yliopistojen opettaja- ja tutkijajärjestöt Professoriliitolla on ollut Tieteentekijöiden liiton (TTL) kanssa yhteistyösopimus vuodesta 1986 alkaen. Yhteistyösopimus ajanmukaistettiin vuonna Yhteistyötä koordinoidaan Professorit ja Tieteentekijät -yhteistyöelimessä (P & T). Yhteistyötä tehdään monella muullakin tasolla: kevätseminaari, yhteiset tiedotteet, sidosryhmätapaamiset, toimistojen välinen yhteistyö ym. Liitoilla on myös yhteistä henkilökuntaa. Vuonna 1997 alkanutta lehtiyhteistyötä TTL:n ja Yliopistojen opetusalan liiton (YLL) kanssa jatketaan.

18 Muu yhteistyö Liitto lähtee siitä, että yhteistyötä muiden opettajajärjestöjen kanssa tulee harjoittaa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Liiton jäsenkunnasta on noin kolmannes järjestäytynyt myös toiseen sellaiseen akavalaiseen järjestöön, jonka kanssa liitolla on ns. kaksoisjärjestäytymissopimus. Yhteistyötä harjoitetaan näiden sopimusten pohjalta. Liitolla on yhteistyötä myös Akavaan kuulumattomien, lähinnä yliopistoalan ammattijärjestöjen kanssa. Yhteistyö kohdistuu esim. yliopistojen voimavarojen vahvistamiseen ja mahdollisuuksien mukaan myös neuvottelutoimintaan. Professoriliitto jatkaa ja kehittää edelleen yhteydenpitoa Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa yliopistojen toimintaedellytyksiä, opettajia ja opiskelijoita koskevissa asioissa. Liitto kehittää edelleen yhteistyötä yliopistoja edustavan UNIFIn kanssa. 4.6 Kansainvälinen toiminta Professoriliitto osallistuu kansainväliseen toimintaan siltä osin, kuin se liittyy liiton toiminnan tarkoituksiin. Liiton kansainvälisellä toiminnalla on sekä yleisiä että kuluvaan toimintakauteen liittyviä tavoitteita. Yleisenä tavoitteena on tiedon ja kokemusten vaihto etenkin korkeakoulusektorin ammattijärjestöjen kanssa pääsääntöisesti Euroopassa. Liitto on ollut EI:n (Educational International) jäsen vuodesta EI on organisoitunut alueittain. Euroopan tasolla toimii ETUCE (The European Trade Union Committee for Education). Euroopan tasolla EI:llä on korkeakoulu- ja tutkimuskysymyksiä käsittelevä pysyvä komitea HERSC (Higher Education and Research Standing Committee), jossa liitolla on yksi edustajan paikka. Professoriliitto pitää yhteyttä pohjoismaisiin yliopistosektorin opettajajärjestöihin. Järjestöjen edustajat tapaavat toisensa joka vuosi järjestettävän kokouksen yhteydessä. Liiton kansainvälistä toimintaa hoitaa luottamustoimisesti hallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsema hallituksen jäsen. Myös liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voi osallistua liiton kansainvälisiin kokouksiin. Liiton toimistossa on kansainvälisen toiminnan yhteyshenkilö, joka toimii kv-vastaavan apuna käytännön asioissa. Toimintavuoden aikana kv-asioita käsitellään aikaisempaa enemmän mm. liiton hallituksessa. 5 Viestintä Viestintä tukee liiton keskeisten tavoitteiden toteutumista. 5.1 Sisäinen viestintä Sisäisen viestinnän tarkoituksena on huolehtia tiedon kulusta liiton toimielimistä osastoihin ja jäsenkunnalle. Samoin huolehditaan siitä, että tieto välittyy osastoista ja jäsenkunnasta liiton toimielimille.

19 19 Jäsenille viestitään pääasiassa kolmea keinoa hyödyntäen: Acatiimi-lehden, sähköisten jäsenkirjeiden sekä verkkosivujen kautta. Osastot vastaavat osaltaan tiedonkulusta jäsenille järjestämällä kaikille jäsenilleen avoimia kokouksia. Liiton puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet sekä liiton toimihenkilöt osallistuvat osastojen kokouksiin ja muihin tapahtumiin mahdollisimman paljon. 5.2 Sidosryhmäviestintä Sidosryhmäviestinnän avulla luodaan liiton julkisuuskuvaa ja huolehditaan siitä, että yliopisto- ja tiedepolitiikan päättäjillä ja median edustajilla on riittävästi tietoa ja ymmärrystä professoreita ja liiton toimintaa koskevista asioista: jäsenten tehtävistä ja ammatillisesta osaamisesta sekä yleensä yliopisto- ja tutkimustyöstä. Sidosryhmäviestintää toteutetaan mm. tiedotteilla, kannanotoilla, tapaamisilla sekä erilaisilla tilaisuuksilla. Vaikka Acatiimi on ensisijaisesti julkaisijaliittojen jäsenlehti, yliopistojen johto ja muut päättäjät lukevat sitä aktiivisesti. Vuoden Professorin nimitys julkistetaan Tieteen päivien yhteydessä Tuolloin järjestetään myös seminaari, jossa viisi aiempaa Vuoden Professoria kertoo sattumista omalla uralla ja tieteenalalla. Tieteen päivien yleisteema on Sattuma. Liiton syysseminaariin kutsutaan jäsenten lisäksi liiton sidosryhmiä. Liiton verkkosivut palvelevat entistä paremmin myös sidosryhmäviestintää. Media ja muut sidosryhmät seuraavat aktiivisesti Professoriblogia ja liiton Twitter-tiliä. 5.3 Acatiimi-lehti Liitto julkaisee Acatiimi-lehteä yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n kanssa. Lehti lähetetään julkaisijaliittojen jäsenten lisäksi myös kirjastoihin, yliopistojen hallintoon, yliopisto- ja tiedepolitiikan päättäjille sekä sektoria seuraaville toimittajille. Painosmäärä on noin kappaletta. Acatiimilla on verkkoversio ( Lehteä julkaistaan yhdeksän numeroa, joista yksi numero lähes kokonaan englannin kielellä. Lisäksi joka numeron pääkirjoitukset käännätetään englanniksi. 6 Talous 6.1 Jäsenmaksu ja muut tuotot Liiton talouden kannalta tärkeimmän rahoituslähteen muodostaa jäseniltä perittävä jäsenmaksu. Liiton varsinainen toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksutuotoilla. Liiton valtuusto päättää jäsenmaksujen määräytymisperusteista. Toimintavuoden aikana liiton toimintaa rahoitetaan edelleen jäsenmaksujen lisäksi muistakin rahoituslähteistä.

20 Sijoitustoiminta Liiton tukirahasto on perustettu rahastoksi, johon voidaan ensisijaisesti turvata mahdollisen työtaistelutilanteen aikana. Tukirahasto nähdään varsinaisen tarkoituksensa ohella myös sijoitusmuotona. Hallitus tekee päätökset liiton sijoitustoiminnasta liiton sijoitusstrategian puitteissa. Hallituksen apuna toimii liiton sijoitustoimikunta, jossa on edustettuna liiton johdon lisäksi jäsenkunnasta tuleva sijoitusasiantuntemus. Pieni osa liiton sijoitustoiminnasta on ulkoistettu. 7 Toimitilat Liiton toimitilat sijaitsevat Akavatalon remontin johdosta Erottajalla, josta on vuokrattu huoneisto. Liitto seuraa Akavatalon remontin kehittymistä ja vaikuttaa liiton tilojen suunnitteluun.