PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012
|
|
- Sofia Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2012
2 Sisältö 1 TOIMINNAN YLEISKUVA EDUNVALVONTA Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset Yliopistojen palkkausjärjestelmä Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta Professorit työsuhteessa Tulospalkkaus Akateemiset johtamispalkkiot Hankkeiden johtamispalkkiot Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorikunnan palkkakehitys Professoreiden työaika Professorikunnan tutkimusmahdollisuudet Verotus Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Immateriaalioikeudet Eläkkeet ja eroamisikä TIEDE- JA YLIOPISTOPOLIITTINEN TOIMINTA Yliopistouudistuksen vaikutusten seuranta Yliopistojen hallinto Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Professorien työnkuva ja hyvinvointi Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Poliittiseen järjestelmään vaikuttaminen Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen SISÄINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Liiton organisaatio Jäsenistö Liiton osastot Luottamusmiestoiminta Jäsenpalvelut Järjestöllisen valmiuden ylläpito ULKOINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Keskusjärjestö AKAVA VAKAVA JUKO Yliopistojen opetus- ja tutkimusalan järjestöt Muut järjestöt Kansainvälinen toiminta VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä Acatiimi-lehti TALOUS Jäsenmaksu Tukirahasto Liiton muut tuotot ja sijoitustoiminta JÄRJESTETYT TILAISUUDET
3 9 LIITON TOIMIELIMET Valtuusto Hallitus Hallituksen asettamat toimielimet ym Tilintarkastajat Toimistohenkilöstö LIITON LAUSUNNOT JA EHDOTUKSET
4 4 1 TOIMINNAN YLEISKUVA Vuoden 2012 toiminnan painospisteinä olivat 1) professoreiden palkkauksen, tutkimusmahdollisuuksien ja palvelussuhde-etujen edistäminen, 2) professoreiden aseman ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten ylimpinä asiantuntijoina, 3) yliopistouudistuksen vaikutusten seuraaminen sekä vaikuttaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteelliseen kehittämiseen sekä 4) jäsenrekrytointi ja jäsenpito. Professoreiden palkkauksen, tutkimusmahdollisuuksien ja palvelussuhde-etujen edistäminen Toimintavuoden kesällä neuvoteltiin ns. raamisopimukseen perustuvat, vuotta 2013 koskevat auki olleet asiat. Neuvottelujen tuloksena kaikille maksetaan alkaen 1,2 %:n yleiskorotus. Yliopistojen palkkausjärjestelmää yksinkertaistetaan niin, että vuoden 2013 alusta siirrytään suoritusosan arvioinnissa kokonaisarviointiin. Toisaalta YPJ:hin otetaan alkaen uutena elementtinä suorituskorotus. Liitto otti aktiivisesti esiin mm. yliopistojen johdon tapaamisissa professorien palkkauksen kehittämisen. Itä-Suomen yliopistossa päätettiin korottaa lukien tuntuvasti professorien palkkoja. Liitto piti aktiivisesti esillä professoreiden tutkimusmahdollisuuksien parantamista. Useat yliopistot ovat ottaneet käyttöönsä professoreiden tutkimuskausijärjestelmän. Professoreiden aseman ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten ylimpinä asiantuntijoina Professorin työ kyselyssä sekä osastokyselyssä saatiin runsaasti tietoa professoreiden työstä, asemasta ja vaikutusmahdollisuuksista yliopistoissa. Asia oli esillä monin tavoin liiton toiminnassa. Professoreiden roolin vahvistamista yliopistojen strategisessa päätöksenteossa painotettiin yliopistojen johdon tapaamisissa sekä seminaareissa, mediahaastatteluissa ja Acatiimissa. Tutkimuksessa avustavan henkilökunnan tarvetta pidettiin esillä. Yliopistouudistuksen vaikutusten seuraaminen sekä vaikuttaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteelliseen kehittämiseen Liitto oli kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa yliopistolain muutoksen vaikutuksista sekä yliopistoindeksin leikkauksesta. Sivistysvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston kanssa järjestettiin keskustelutilaisuus yhdessä Tieteentekijöiden liiton kanssa. Liitto antoi yliopistouudistuksen vaikutusten seuraamisesta myös lausunnon sivistysvaliokunnalle. Erityisesti yliopistojen ja tutkimustoiminnan voimavarat olivat muutoinkin esillä liiton toiminnassa. Jäsenrekrytointi ja jäsenpito Jäsenrekrytointiin suunnattiin paljon voimavaroja ja jäsenrekrytointia uudistettiin. Rekrytointi oli edelleen osastojen vastuulla, mutta liiton toimisto toimi entistä aktiivisemmin rekrytoinnin tukena. Osastoilta pyydettiin säännöllisesti tieto uusista professoreista ja heille lähetettiin tietoa liiton toiminnasta. Liiton verkkosivut uudistettiin palvelemaan mm. jäsenrekrytointia. Huolimatta panostuksista liiton kokonaisjäsenmäärä kasvoi vain hieman. Työelämässä olevien jäsenten lukumäärä kuitenkin väheni jossain määrin. Tämä johtuu siitä, että liiton jäsenten eläköityminen lisääntyi selvästi edellisiin vuosiin nähden. Toimintavuonna liittoon liityttiin hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, ja liitosta erottiin edellisvuotta vähemmän.
5 5 2 EDUNVALVONTA 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset Yliopistojen yleinen työehtosopimus (TES) on voimassa syksyllä 2011 raamisopimuksen syntymisestä johtuen saakka. Valtiolla voimassaolevien virkaehtosopimuksien kesto vastaa yliopistoja. Vuoden 2012 korotusten kustannusvaikutukseksi oli sovittu 2,4 %. 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä Vuonna 2011 otettiin käyttöön yliopistojen palkkausjärjestelmään kuuluva vaativuuslisä. Toimintavuoden alussa voitiin todeta, että vaativuuslisän käyttöönotto ja soveltaminen on tapahtunut suunnitellulla tavalla. Vaativuuslisät kohdistuvat professoreihin kohtuullisesti. Raamisopimukseen perustuen oli sovittu syksyllä 2011, että alkaen tuli 1,7 %:n yleiskorotus, joka suunnattiin vaativuustaulukkoihin tasaisesti. Käytettävissä oleva 0,7 %:n järjestelyerä suunnattiin vaativuustasotaulukkoihin siten, että korotus ei jakautunut läheskään tasan eri vaativuustasojen välillä. Professorien korotus oli jonkin verran 0,7 %:ia suurempi jakautuen käytännössä tasan eri vaativuustasoilla olevien professorien kesken. Raamisopimuksen soveltamisneuvotteluissa 2011 sovittiin, että vuonna 2013 henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa pyritään siirtymään kokonaisarviointiin. Toimintavuoden kesällä tätä sopimusta täsmennettiin ja sovittiin, että suoriutumisosan kokonaisarviointi otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Samassa yhteydessä sovittiin, että 1,2 %:n yleiskorotus alkaen menee vaativuustasoihin. Niin ikään kesällä sovittiin, että alkaen otetaan käyttöön suorituskorotus, jonka kustannusvaikutus on alussa 0,7 %. Liitto on kilpailuttanut yliopistoja professorien palkoissa mm. julkaisemalla palkkaselvityksensä. Kaikissa liiton johdon ja yliopistojen johdon tapaamisissa palkkaus on otettu yksityiskohtaiseen keskusteluun. Tapaamisissa on käsitelty mm. yliopistokohtaisia, sukupuoleen ja tieteenalaan liittyviä palkkaeroja. Muutoinkin liitto eri yhteyksissä korosti professorien palkkauksen kehittämistä. YPJ:n soveltamisessa esiintyi joillakin henkilöstöryhmillä ongelmia, mutta professoreita koskien ongelmat eivät olleet erityisen suuria. Aalto-yliopistossa otettiin käyttöön vuonna 2010 oma YPJ:stä poikkeava palkkausjärjestelmänsä mm. professoreille. Järjestelmä muistuttaa YPJ:tä. Arviointijärjestelmä on kuitenkin YPJ:stä poikkeava. Aallon palkkausjärjestelmä on ollut korostetun tarkkailun kohteena, ja tarvittaessa se voidaan irtisanoa. Aallon professorien palkkakehitys vastasi suunnilleen muiden professorien kehitystä. Toimintavuonna muiden yliopistojen osalta omien palkkausjärjestelmien käyttöönotto ei ollut esillä. Tutkimuslaitoksissa noudatettiin niiden omia palkkausjärjestelmiä. Valtiolla tehdyt suuruusluokaltaan yliopistoja vastaavat korotukset toteutuivat myös tutkimuslaitoksissa.
6 6 2.3 Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta Yliopistoja koskevissa neuvotteluissa yliopistotyönantajaa on edustanut Sivistystyönantajat (Sivista), joka on kuulunut Elinkeinoelämän keskusliittoon EK:hon. EK:n neuvottelukulttuuri on näkynyt yliopistojen neuvotteluissa. Yliopistojen vaikutus Sivistan neuvottelutoimintaan on ollut merkittävää Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen (SYTY) kautta. Sivistan neuvotteluryhmässä on yliopistojen henkilöstöjohdolla ollut merkittävä panos. Koko toimintavuoden kevään ajan neuvoteltiin tiiviisti ns. raamisopimuksen pohjalta. Liitto osallistui aktiivisesti neuvotteluihin. Sopimus saavutettiin vuoden 2013 korotusten osalta juhannuksen alla. Sopimus merkitsi seuraavia asioita: 1) 1,2 %:n yleiskorotus aikaistui toteutumaan lukien, 2) henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa siirrytään kokonaisarviointiin lukien ja 3) uusi YPJ-elementti suorituskorotus otetaan käyttöön lukien. Suorituskorotuksen kustannusvaikutus käyttöönottovaiheessa on 0,7 %, ja korotuksen tulee saamaan arviolta noin 23 % työtekijöistä. Suorituskorotuksen suuruus on 50 % käytetyn henki-tason ja sitä seuraavan tason erotuksesta. Suorituskorotuksen korotusvaikutus on saajalleen noin 3 %. Korotuksen voi saada hyvästä suorituksesta. Sen myöntää työnantaja. Vaikka sopimus ei kaikilta osin vastannut liiton tavoitteita, voitiin todeta, että se on kuitenkin tyydyttävä. Valtiolla käytiin keväällä paikallisneuvottelut 0,5 %:n suuruisesta virastoerästä. Paikalliset neuvottelut onnistuivat hyvin, ja vain muutamassa virastossa päädyttiin yleiskorotusperälautaan. Vuoden aikana aloitettiin vaikuttavuus- ja tuloksellisuushanke, joka korvaa valtion tuottavuusohjelman. 2.4 Professorit työsuhteessa Yliopistoissa palvelussuhdelaji on yliopistouudistuksen myötä työsuhde. Toimintavuoden aikana on vahvistunut käsitys, että professoreiden virkojen muuttaminen työsuhteiksi ei ole toistaiseksi aiheuttanut suuria ongelmia. Yliopistojen johdon tapaamisissa ja useissa muissakin yhteyksissä liitto kiinnitti huomiota määräaikaisiin professuureihin ja niihin ongelmiin, joita määräaikaisuudesta seuraa mm. tutkimuksen pitkäjänteisyydelle. 2.5 Tulospalkkaus Tulospalkkiot ovat olleet kasvavassa määrin esillä liiton toiminnassa. Liitto on suhtautunut niihin varovaisen myönteisesti edellyttäen, että niiden kriteerit ovat läpinäkyvät ja professorikunta on hyväksynyt ne. Liitto on myös selvittänyt loppuvuonna tulospalkkion (eli bonus- tai kannustepalkkion) merkitystä eri yliopistoissa. 2.6 Akateemiset johtamispalkkiot Yliopistojen työehtosopimuksessa on maininta siitä, että yliopisto maksaa päätöksensä mukaisesti akateemiselle johtajalle johtamispalkkiota. Tämä osoittaa, että johtamispalkkiojärjestelmä on tarkoitus säilyttää. Yliopistojen muuttuneet johtamisjärjestelmät vaikeuttavat akateemisten johtamispalkkioiden vertailua yliopistojen kesken, mutta palkkioiden kehitystä on kuitenkin seurattu palkkaselvityksissä. Palk-
7 7 kiot ovat olleet esillä liiton johdon ja yliopistojen johdon keskusteluissa. Kaikille yliopistoille lähetetyssä kirjelmässä korostettiin riittävän korkeiden johtamispalkkioiden merkitystä akateemisten johtajien toiminnalle. Johtajien vastuu on lisääntynyt YPJ:n ja yliopistouudistuksen seurauksena. Vaikuttaa siltä, että kovin suuria muutoksia akateemisissa johtamispalkkioissa ei ole tapahtunut vuoteen 2011 verrattaessa. Taulukko 1. Akateemiset johtamispalkkiot joulukuussa 2012 (Lähde: Professoriliiton palkkaselvitykset 2013, jäsenkysely.) Akateemiset johtamispalkiot joulukuussa 2012 Euroa keskiarvo 651 mediaani 500 vaihteluväli Hankkeiden johtamispalkkiot Liitto laati ja toimitti vuonna 2011 yliopistoille suosituksensa täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Suosituksen mukaan 1) palkkioita maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta, 2) perustaksi otetaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio perustuu rahoituksen kokonaismäärään. Liiton osastot pyrkivät yliopistoissa toimimaan suosituksen mukaisesti. Jäsenkuntaa on informoitu liiton suosituksesta. Suosituksen kaikkia vaikutuksia ei vielä pystytä arvioimaan. 2.8 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Asiantuntijalausuntopalkkiot maksetaan yliopistokohtaisesti. Liitto on eri yhteyksissä tuonut esiin palkkioiden merkityksen. Hallituksen toimintavuoden keväällä vahvistamaa uutta liiton palkkiosuositusta on pyritty saattamaan jäsenten tietoisuuteen eri keinoin. Palkkiosuositus työsuhteen ulkopuolisista tehtävistä on julkaistu mm. liiton kalenterissa ja verkkosivuilla. 2.9 Professorikunnan palkkakehitys Toimintavuonna toteutuneet palkankorotukset ovat kohdelleet yliopistoissa professoreita kohtuullisella tavalla. Sopimukseen ei sisälly matalapalkkaeriä tai vastaavia. Yleiskorotus on prosentuaalinen. Yliopistojen palkkakehitys ja korotukset ovat vastanneet vähintään julkista sektoria. Vaativuuslisän kohdentumisesta saatiin tietoa tosin vasta aivan loppuvuonna. Liitto on pyrkinyt edistämään professorien palkkakehitystä työehtosopimusta koskevalla neuvottelutoiminnalla. Tässä on onnistuttu kohtuullisella tavalla. Yliopistojen johdon tapaamisissa yliopistokohtaiset palkkavertailut ovat olleet keskeisessä asemassa. Tämän toiminnan seurauksena ainakin ISY:ssä on päätetty nostaa professorien palkkoja merkittävästi.
8 8 Toimintavuoden aikana liitto julkaisi palkkaselvityksensä joulukuun 2011 palkkaustilanteesta. Tietoa oli saatu sekä jäseniltä että työnantajilta. Professoriliitto on ainoa ammattijärjestö, jolle työnantaja toimittaa kattavasti palkkatietoja järjestön edustamista henkilöistä. Loppuvuonna käynnistettiin liiton palkkaselvityksen uusiminen joulukuussa Selvitys tehtiin jäsenkyselynä ja työantajakyselynä. Työantajakysely koski myös tutkimuslaitosten professoreita. Valtiolla JUKO on käynnistämässä lobbauskierroksen asiantuntija- ja johtotasolla toimivien palkkauksesta. Taulukko 2. Yliopistojen professoreiden palkkaustietoja lokakuu 2012 (Lähde: Professoriliiton palkkaselvitykset 2013, työantajan antamat tiedot.) Palkka 2012 kaikki professorit vakinaiset professorit määräaikaiset professorit keskiarvo mediaani Liiton palkkaselvitysten ja loppuvuonna 2011 maksuun tulleista vaativuuslisistä saadun selvityksen perusteella yliopistojen professorien palkat nousivat arviolta noin 3,5 %:lla lokakuusta 2011 lokakuuhun Vastaavana aikana EK:n jäsenyritysten työntekijöiden palkat nousivat keskimäärin vajaalla 3 %:lla. Tutkimuslaitosten professoreiden/tutkimusjohtajien palkan keskiarvo oli 6282 euroa ja mediaani 6193 euroa. Palkkaselvityksessä on valtuuston esityksen mukaisesti analysoitu professoreiden palkkausta sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Taulukko 3. Professoreiden palkka sukupuolen mukaan joulukuussa (Lähde: Professoriliiton palkkaselvitykset 2013, jäsenkysely.) keskimääräinen kokonaispalkka miehet naiset erotus miesten hyväksi 227 Työnantajakyselyn mukaan naisprofessoreiden ja miesprofessoreiden palkkaero on yliopistoissa keskimäärin 227 euroa (edellisvuonna 187 euroa). Palkkaero selittyy ainakin osasi sillä, että naisia on enemmän määräaikaisina (30 %) kuin miehiä (23,7 %). Määräaikaisilla on yleensä vakinaisia heikompi palkka. Naisten ja miesten palkkaero on otettu keskustelunaiheeksi yliopistojen rehtoreiden ja muun johdon tapaamisissa, ja yliopistoja on kehotettu selvittämään eron syitä Professoreiden työaika Kokonaistyöaikasopimuksen mukaan professorien kontaktiopetuksen enimmäismäärä on 140 tuntia/vuosi. Kontaktiopetuksen käsitettä ei ole määritelty.
9 9 Liitto on tuonut eri yhteyksissä esiin, että täydentävään rahoitukseen perustuvissa projekteissa voidaan työaikaa kohdentaa. Muissa tapauksissa työajan seurantaa ei tule tehdä. Työajan seurantaan on joissakin yliopistoissa yritetty liittää paikallaolovelvollisuus. Kumpikaan ei sovellu kokonaistyöaikaiseen joustavaan työaikajärjestelyyn. JUKO on jo aikaisemmin riitauttanut eräitä yliopistokohtaisia järjestelyjä. Liitto on käynyt keskusteluja asiasta yliopistojen rehtoreiden kanssa. Eri yhteyksissä liitto on korostanut, että professorien työaikamääräykset TES:ssä ovat pääasiassa asiallisia. Mitään suuria muutostarpeita ei niihin ole. Liitto selvitti loppuvuonna yliopistokohtaisesti sekä läsnäolovelvollisuutta että työajan kohdentamista professorien osalta. Osastoja pyydettiin selvittämään nämä kysymykset ja raportoimaan niistä liitolle. Liitto toi neuvottelutoiminnassaan esiin sen, että työaikasopimusta tulisi voida soveltaa vielä nykyistäkin joustavammin tutkimusmahdollisuuksien lisäämiseksi Professorikunnan tutkimusmahdollisuudet Professorien tutkimusmahdollisuuksien parantaminen on ollut keskeisesti esillä eri muodoin liiton toiminnassa myös toimintavuonna. Asiaa on käsitelty liiton tilaisuuksissa, ohjelmissa ja sidosryhmätapaamisissa. Professoripoolin kautta järjestetty tutkimuskausi on toiminut tyydyttävästi. Liiton esityksestä pooli on hyväksynyt hakukelpoisiksi myös ne, jotka ovat olleet määräaikaisessa professuurissa yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan. Liitto on ehdottanut, että apurahaa voisivat hakea myös Taideyliopiston professorit taiteelliseen toimintaan. Liitto on antanut jäsenilleen neuvontaa professoripoolista mm. verotukseen liittyen. Yliopistoissa on otettu kasvavassa määrin käyttöön järjestelyjä, joissa professoreille myönnetään hakemuksesta tutkimuskausia. Tutkimuskausijärjestelmän edistäminen on ollut yksi liiton päätavoitteista, ja asiassa on siten edetty liiton tavoitteiden mukaisesti. Yliopistokohtaisia järjestelmiä selvitettiin osastoille suunnatulla kyselyllä loppuvuodesta. TES on pysynyt ennallaan mahdollistaen tietyissä tapauksissa mm. opetuksettomia ajanjaksoja Verotus Liitto pyrkii yhdessä Akavan kanssa verotuksen painopisteen siirtämiseen ansiotulon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verotuksen kokonaistason on kuitenkin pysyttävä sellaisena, että julkisten palveluiden taso ei vaarannu. Tämä koskee myös yliopistojen opetusta ja tieteellistä tutkimusta. Toisaalta liiton jäsenkunnan kannalta on edullista, että tuloverotuksessa marginaaliverotusta lievennetään. Verotukseen liittyvät kysymykset olivat esillä myös raamisopimuksessa. Liitto antoi toimintavuoden aikana jäsenkunnalle verotusta koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Ulkomaalaistaustaisia professoreita on neuvottu etenkin työelämän sääntöihin liittyvissä asioissa ja työyhteisökysymyksissä. Liiton englanninkielisten verkkosivujen ja englanninkielelle käännettyjen
10 10 jäsenkirjeiden avulla myös ulkomaalaistaustaiset jäsenet saavat ajankohtaista tietoa professoreita koskevista asioista. Vaikuttaa siltä, että eräät yliopistot eivät maksa matkakustannuskorvauksia päivärahoineen. Suurelta osin asia on kuitenkin kunnossa. Joidenkin yliopistojen luoma tutkimuskausijärjestelmä on tarkoitettu vain ulkomailla vietettävään tutkimusjaksoon. Tämä ei kuitenkaan ole kaikille hakijoille soveltuva malli, ja liitto on kommentoinut asiaa Immateriaalioikeudet Esiin ei ole tullut laista johtuvia ongelmia korkeakoulukeksintölain soveltamisessa. Liiton toiminnanjohtaja Jorma Virkkala kuului työsuhdekeksintölautakunnan korkeakoulujaostoon. Korkeakoulukeksintöjaosto ei ole kokoontunut. Toimintavuoden aikana tekijänoikeuslain muuttaminen ei ollut esillä. Liitto seuraa kuitenkin tilannetta tarkasti. Immateriaalioikeuksien osalta ei ole tullut esiin erityisiä ongelmia Eläkkeet ja eroamisikä Vuodesta 2005 alkaen eläkkeelle on voinut jäädä joustavasti vuotiaana oman valinnan mukaan. Eläkettä karttuu kunkin vuoden ansioista eri ikäkausina seuraavasti: vuotiaat 1,5 %, vuotiaat 1,9 % ja vuotiaat 4,5 %. Ennen eläkeuudistusta ( ) voimassa olleet yksilölliset eläkeiät ja valitut eläkeiät pysyivät voimassa vuoden 2005 jälkeenkin. Vuoden 1992 lopusta valtion palveluksessa yhtäjaksoisesti olleilla on ollut yksityistä sektoria parempi eläketurva siltä osin kuin kyse on ajalta ennen ansaitusta eläkkeestä. Ennen tuota aikaa valtion eläkekarttuma oli vuodessa 2,2 %, yksityisellä sektorilla eläkekarttuma oli 1,5 % vuodessa. Professorien henkilökohtainen eläkeikä vaihtelee 63 ja 65 ikävuoden välillä. Mikäli eläkkeelle jää 63-vuotiaana ennen henkilökohtaista eläkeikää, vuoteen 1995 mennessä karttunutta eläkettä vähennetään. Alle 68-vuotiaan eläkkeensaajan työskentelystä karttuu uutta eläkettä 1,5 % vuodessa. Vanhuuseläkkeen aikana alkaneesta työstä karttuneen eläkkeen saa aikaisintaan 68 vuoden iässä, vaikka työsuhde päättyisikin jo tätä ennen. Professorien eroamisikä on 68 ikävuotta lain perusteella. Toimintavuoden keväällä tehdyn Professorin työ kyselyn mukaan 43 % professoreista haluaa jäädä eläkkeelle vuotiaana ja 6 % vuotiaana. Keskimääräinen toivottu eläkeikä on 66 vuotta. Kyselyn mukaan työuran jatkamisen kannalta tärkeitä asioita ovat avustavan henkilökunnan riittävä määrä, tutkimusmahdollisuudet ja akateemisen vapauden turvaaminen. Liitto piti esillä sitä vaihtoehtoa, että työantajan ja professorin yhteisellä sopimuksella voidaan työskennellä 68 ikävuoden eroamisiän jälkeenkin. Liitto antoi toimintavuoden aikana eläkkeitä koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa. Toimintavuoden aikana palkansaajien keskusjärjestöt eivät hyväksyneet eläkeiän korottamista.
11 11 3 TIEDE- JA YLIOPISTOPOLIITTINEN TOIMINTA 3.1 Yliopistouudistuksen vaikutusten seuranta Liitto seurasi tarkkaan OKM:n selvitystä yliopistolain vaikutuksista. Liitto osallistui aktiivisesti yliopistouudistusta ja muutakin yliopistopolitiikkaa koskevaan keskusteluun mm. OKM:n ja Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran (Tutkas) seminaareissa. Liitto antoi sivistysvaliokunnalle perusteellisen lausunnon yliopistouudistuksen vaikutuksista. Lausunnossa esitettiin yliopistokollegion lakisääteiseksi tehtäväksi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamisen lisäksi hallituksen laatimien talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelmien vahvistamista. Toimintavuoden lopulla asia oli edelleen vireillä sivistysvaliokunnassa. Yliopistouudistuksen seurantaan liittyi myös liiton ja TTL:n järjestämä kevätseminaari Yliopiston monet muodot, joka sai osakseen mediahuomiota. Professorin työ kyselyssä selvitettiin professorien näkemyksiä professorien työstä. Tässä yhteydessä saatiin tietoa professoreiden vaikutusmahdollisuuksista yliopistojen strategiseen päätöksentekoon yliopistolain muutoksen jälkeen. 3.2 Yliopistojen hallinto Professorin työ kyselyn perusteella professorit kokevat vaikuttamismahdollisuutensa yliopistojen päätöksentekoon ja hallintoon vähäisiksi. Liitto on tuonut tämän ongelman esiin eri yhteyksissä, mm. yliopistojen johdon ja Suomen yliopistot UNIFI:n tapaamisissa sekä mediassa. Liitto on useissa yhteyksissä korostanut sitä, että yliopistojen johdon tulee käydä säännöllistä ja tiivistä vuoropuhelua professorikunnan kanssa. Asia on ollut esillä yliopistojen johdon tapaamisissa ja osastojen puheenjohtajien neuvottelupäivillä. Yrityksistä huolimatta säätiöyliopistojen hallinnossa ei ole ao. yliopiston professoreilla edustusta. 3.3 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Liitto on lähtenyt siitä, että professorien kelpoisuusvaatimukset pysyvät yliopistokohtaisissa säännöksissä korkeatasoisina ja suhteellisen samanlaisina eri yliopistoissa. Professoriksi tulee voida valita ainoastaan tieteellisesti/taiteellisesti pätevä henkilö. Kelpoisuuden tulee perustua vertaisarviointiin. Nykytilanne näyttääkin vastaavan liiton tavoitetta. Liitto on lähtenyt siitä, että myös professorin sijaisten on täytettävä professorin kelpoisuusvaatimukset. Tenure track -järjestelmään liittyen apulaisprofessorinimike on yleistymässä yliopistoissa. Uusi apulaisprofessori ei vastaa aikaisempaa apulaisprofessoria. Liitto ei ole ryhtynyt tässä yhteydessä vastustamaan nimikettä. Professorin työ on korostetun pitkäjänteistä. Mm. tämän takia professoriksi valinnan tulisi olla lähtökohtaisesti pysyvää. Määräaikainen valinta professoriksi tulee tapahtua vain perustellusta syystä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että professoreiden määräaikaiset työsuhteet ovat yliopistolakiuudistuksen jälkeen tavanomaistuneet. Liitto on tuonut nämä epäkohdat esiin useissa yhteyksissä, mm. yliopistojen johdon tapaamisissa.
12 12 Lokakuussa 2012 määräaikaisia professoreja oli 25,4 % (edellisvuonna 26,1 %) kaikista yliopistoprofessoreista. Liiton osastoille ja luottamusmiehille kohdistetun kyselyn mukaan yleisimmät syyt määräaikaisuuksien käyttöön ovat täydentävä rahoitus, avoinna olevan tehtävän hoitaminen ja sijaisuus. Liitto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että määräaikaisuuksien käyttö professorien osalta vaihtelee perustelemattomista syistä suuresti eri yliopistojen välillä. Yliopistojen työehtosopimuksen mukainen määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkasteleva työryhmä jatkoi jo edellisellä sopimuskaudella asetettua neuvottelutoimintaa. Tarkoituksena on löytää keinoja selkiyttää määräaikaisten työsuhteiden käyttöä yliopistoissa. Työryhmä ei saanut työtään päätökseen vuoden loppuun mennessä. Erimielisyyttä aiheuttaa etenkin ohjeistus määräaikaisuuksien käytöstä neliportaisella tutkijanuralla ja urajärjestelmissä. 3.4 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edisti edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. Liitto toi eri yhteyksissä esiin, että neliportaisessa tutkijanuramallissa kolmannella tasolla oleva henkilö voidaan kutsua professoriksi, mikäli yksikön tarpeet tätä edellyttävät ja mikäli henkilö on kiistatta kelpoinen professoriksi. Liitto korosti myös eri yhteyksissä vertaisarvioinnin tärkeyttä professorin valinnassa. Vuoden mittaan liittoon saatiin yhteydenottoja, joissa tiedusteltiin tenure track -järjestelmässä ja eri professorijohdannaisilla nimikkeillä toimivien oikeusasemasta ja suhteesta yliopistolakiin. Liitto esitti UNIFI:lle ja OKM:lle työryhmän perustamista selvittämään tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemaa. OKM:n vastauksen mukaan liiton esittämät oikeudelliset näkökulmat tullaan huomioimaan KESU:n edellyttämän tutkijan- ja opettajanurapolkujen arvioinnin yhteydessä. 3.5 Professorien työnkuva ja hyvinvointi Liitto teki keväällä yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa Professorin työ kyselyn. Kysely lähetettiin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleville jäsenille. Vastaajia oli 741 eli 47 % kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Professorit kokivat oman työnsä merkitykselliseksi ja innostavaksi. Vastaajat arvioivat, että työajasta kuluu keskimäärin 30 % perustutkintokoulutukseen ja 16 % tohtorikoulutukseen. Tutkimuksen osuus työajasta oli keskimäärin 24 %. Tutkimusajan puute oli vastaajien mielestä suurin yksittäinen kuormittava tekijä. Vastaajista 67 % toimi johtotehtävissä. Johtotehtävissä toimivat kokivat, ettei heillä ole riittävästi käytössään avustavaa henkilökuntaa. He eivät myöskään kokeneet saavansa riittävästi talouden seurannan tietoja. Vastaajilta kysyttiin myös arviota todellisesta vuotuisesta työajasta. Tämä arvio luokiteltiin normaaliin työpäivään, lievään ylityöhön (8:45 10 tunnin työpäivät) ja ylipitkiin työpäiviin (yli 10 tunnin työpäivä): - ns. normaalia työpäivää teki 26 % vastaajista, - lievää ylityötä (8:45 10 tunnin työpäivät) teki 43 % vastaajista, - ylipitkää työpäivää (yli 10 tunnin työpäivät) teki 31 % vastaajista.
13 13 Professorit kokivat, ettei heillä ole riittävästi vaikutusmahdollisuuksia organisaation tasolla. Sen sijaan professorit kokevat pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhönsä, etenkin työnsä sisältöön. Kyselyssä selvitettiin myös professoreiden käytössä olevia työn resursseja ja infrastruktuuria. Vastaajat olivat tyytymättömimpiä tutkimusta avustavan henkilöstön määrään. Muilta osin konkreettiset työolosuhteet olivat aika hyvät. Stressi ja uupumus näyttäisivät olevan huomattavasti yleisempiä professoreilla kuin koko yliopistohenkilöstöllä tai väestötasolla. Uupumusta selittivät heikoiksi koetut vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja liiallinen työmäärä, kun ikä, sukupuoli ja esimiesasema huomioidaan. Stressaavia tekijöitä ovat etenkin tutkimusajan puute, työmäärä, täydentävän rahoituksen hankkiminen ja hallintotehtävät. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin toimintavuoden aikana eri tavoin. Niistä tiedotettiin jäsenille ja osastojen luottamushenkilöille, ja niitä hyödynnettiin yliopistojen johdon tapaamisissa. Liitto toi esiin, että professorikunnan työhön ei pidä kuulua tehtäviä, jotka eivät edellytä suorittajaltaan professorintasoista pätevyyttä. Yliopistojen sisäistä työnjakoa tuli liiton näkemyksen mukaan kehittää sellaiseksi, että professorit voivat työssään keskittyä osaamisensa ja pätevyytensä kannalta tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Vähemmän vaativia tehtäviä ohjataan avustavalle henkilökunnalle, jota laitoksilla tulee olla riittävästi. Opiskelijoiden ja opetushenkilöstön lukumääräsuhde ei korjaantunut. Liiton näkemyksen mukaan opiskelija/opettaja -lukumääräsuhdetta tulee pienentää vastaamaan kansainvälistä tasoa, ja suhteen laskentatavasta tulee päästä sopimukseen. 3.6 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Liitto on ollut erittäin aktiivinen tutkimusmäärärahojen ja yliopistojen voimavarakysymyksessä. Asiasta on annettu lukuisia tiedotteita, kirjoitettu Acatiimi-lehdessä, annettu lausuntoja mm. eduskunnan kahdelle valiokunnalle, ja se on otettu esiin eri sidosryhmätapaamisissa. Toimenpiteistä huolimatta suunta näyttää negatiiviselta. Toimintavuotta koskien yliopistoindeksin korotusvaikutukset oli puolitettu jo aikaisemmin. Vuoden lopulla varmistui, että vuodeksi 2013 yliopistoindeksi jäädytetään kokonaan. Liitto vastusti jyrkästi tällaista suuntausta ja keskusteli siitä mm. UNIFI:n ja Sivistan kanssa. Liiton vastustus tuli esiin voimakkaasti myös liiton ollessa eduskunnassa kuultavana loppuvuonna. Määrärahakysymyksiä koskevaan keskusteluun osallistumisen lisäksi liitto oli aktiivinen myös tiedepoliittisissa kysymyksissä. Liitto antoi lausunnot Tutkimuseettisen neuvottelukunnan uusista ohjeista, tutkijan ansioluettelomallista, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta ja tekijänoikeuspolitiikan kehittämisestä. Liitto osallistui muutoinkin yliopistopoliittiseen keskusteluun mm. yliopistojen johtamisesta. Toimintavuoden aikana vahvistettiin vuoden 2013 alusta voimaantuleva yliopistojen uusi rahanjakomalli. Liitto pyrki vaikuttamaan asiaan aktiivisesti ja osittain onnistuneesti. Ongelmaksi jäi edelleen strategiaperusteisen rahoituksen liian suuri osuus verrattuna tutkimukseen perustuvaan rahoitukseen. Liitto kritisoi myös ulkomaalaisuuden liiallista korostusta rahoitusmallissa.
14 Poliittiseen järjestelmään vaikuttaminen Yliopistojen osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat myönteisesti esillä hallitusohjelman tekstiosassa. Hallitusohjelman liitteessä olevassa leikkauslistassa tilanne on kuitenkin toisenlainen. Hallituskauden aikana ylimpään opetukseen ja tutkimukseen tulee kohdistumaan suuria leikkauksia. Liitto esitti voimakasta kritiikkiä tätä epäjohdonmukaisuutta kohtaan. Poliittiseen järjestelmään pidettiin yhteyttä myös järjestämällä tilaisuus eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle. Opetusministeri Jukka Gustafsson piti esityksen liiton ja TTL:n kevätseminaarissa Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimintavuoden aikana päätettiin lakkauttaa nykyiset kolme taidekorkeakoulua ja perustaa yksi Taideyliopisto lukien. Liitto antoi OKM:lle lausunnon Taideyliopiston perustamista koskevasta lakiesityksestä. Lausunnossaan liitto otti periaatteessa myönteisen kannan Taideyliopistoon. Edellytyksenä liitto esitti, että lisärahoitus toteutuu suunnitellulla tavalla ja ettei se vähennä muiden yliopistojen voimavarakehitystä. Liitto konsultoi lausuntoa antaessaan silloisten taideyliopistojen professoreita. Vuoden alussa käynnistyi hallitusohjelman mukainen sektoritutkimuslaitosten uudistamista käsittelevä selvitystyö. Valtion tutkimus- ja innovaationeuvosto totesi, että uudistuksella linjataan tutkimuslaitosten ohjausta, tavoitellaan voimavarojen parempaa kohdentamista sekä rahoituksen uudistamista. Liiton hallitus käsitteli tutkimuslaitosten rakenteellista kehittämistä helmikuun seminaarissaan. Syyskuussa julkaistiin asiaa selvittelevän työryhmän raportti Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi. Työryhmä esitti, että 1) tutkimuslaitosten rakennetta uudistetaan, 2) tutkimusrahoitusta uudistetaan ja 3) tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä syvennetään. Asiaa on käsitelty liiton hallinnossa. 4 SISÄINEN JÄRJESTÖTOIMINTA 4.1 Liiton organisaatio Toimintavuoden aikana liiton perusorganisaatio oli aikaisemman kaltainen. Liittoon kuulutaan suoran henkilöjäsenyyden perusteella. Liiton kaikille jäsenille avoin varsinainen kokous pidettiin Helsingissä Kokouksessa valittiin liiton valtuuston vuosiksi Valtuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kevätkokousta edelsi liiton ja TTL:n yhteinen kevätseminaari Yliopistojen monet muodot. Hallitus kokoontui 11 kertaa. Hallituksen alaisuudessa toimi työvaliokunta, sijoitustoimikunta, vaalitoimikunta ja kampanjatyöryhmä. Liitto on sisäistä toimintaansa varten jakautunut osastoihin. Syksyllä perustettiin liiton Taideyliopiston osasto, joka aloitti toimintansa Samassa yhteydessä SibAn ja TeaKn professorit
15 15 päättivät lopettaa osastonsa. Osastojen lukumäärä muuttui vuodenvaiheessa viideksitoista. 4.2 Jäsenistö Hallitus seurasi jäsenmääräkehitystä jokaisessa kokouksessaan. Kokonaisjäsenmäärä nousi hieman, mutta työelämässä olevien jäsenten lukumäärä laski hieman. Vastaavasti kokoaikaisten professorien lukumäärä pieneni yliopistoissa. Vuoden 2011 joulukuussa kokoaikaisia professoreita oli yliopistoissa 2358 kun taas lokakuussa 2012 kokoaikaisia professoreita oli Osa-aikaisten professoreiden lukumäärä kasvoi vastaavasti. Liiton jäsenten eläköityminen lisääntyi selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Suurin osa jäsenkunnasta työskenteli professori-nimikkeellä yliopistoissa. Liiton jäsenmääräkehitykseen vaikuttaa sekä uusien jäsenten rekrytointi että olemassa olevien jäsenten ns. jäsenpito. Vuonna 2012 liittoon liittyi edellisvuotta enemmän ja liitosta erosi edellisvuotta vähemmän. Tavallisimmat eron syyt olivat eläkkeelle jääminen ja siirtyminen muihin tehtäviin. Maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi erotetuista jäsenistä suurin osa oli eläkkeellä olevia. Jäsenrekrytointiin suunnattiin paljon voimavaroja. Rekrytointia uudistettiin ja tehostettiin. Vuoden alussa otettiin käyttöön uusille professoreille lähetettävä sähköinen liiton tervehdys, josta pääsee tutustumaan liiton esittelysivuihin. Liiton tervehdys on tehty suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Osastoilta pyydettiin säännöllisesti tieto uusista professoreista. Heille lähetettiin liiton toimistosta liiton infopaketti. Jäsenrekrytointia käsiteltiin syksyllä järjestetyssä osastojen puheenjohtajien seminaarissa. Liiton jäsenrekisteri uusittiin kevään aikana. Uuden jäsenrekisterin myötä jäsenten rekisteritietoja on ollut aikaisempaa helpompi hallinnoida ja jäsenmaksujen suorituksia voidaan seurata aikaisempaa tehokkaammin. Uudistamisen yhteydessä jäsenten rekisteritietoja päivitettiin. 4.3 Liiton osastot Liitolla oli 15 yliopistokohtaista osastoa ja valtakunnallinen osasto tutkimuslaitoksissa työskenteleviä jäseniä varten. Osastot ovat rekisteröimättömiä yhdistyksiä. Taideyliopiston myötä Sibelius- Akatemian ja Teatterikorkeakoulun osastot lakkauttivat syksyllä osastonsa. Taideyliopiston osasto perustettiin, ja se aloitti toimintansa Osastojen edustajat ovat toimineet YPJ-arviointiryhmissä. YPJ:hin otetun uuden vaativuuslisän kohdentamiseen osastoilla ei käytännössä ollut vaikutusmahdollisuuksia. Osastot ovat pyrkineet seuraamaan professorien kelpoisuusvaatimuksien käyttämistä ja edistämään professorien tutkimusmahdollisuuksia. Osastoille kohdistettiin vuoden aikana kaksi kyselyä. Alkuvuodesta osastoilta ja luottamusmiehiltä pyydettiin selvitys määräaikaisten professuurien perusteista ja määrästä. Osasta osastoja saatiin selvitys. Yliopistoissa toimivien liiton osastojen puheenjohtajille lähetettiin loppuvuodesta kysely, joka käsitteli mm. yliopistojen palkkiokäytäntöjä, tutkimuskausijärjestelmiä, työaikakäytänteitä ja palkkausjärjestelmän soveltamista. Kaikki osastot vastasivat tähän kyselyyn. Kyselyn tuloksia hyödynnetään liiton edunvalvonnassa. Osastojen toiminnan aktiivisuus on vaihdellut suuresti. Osastoissa on toimittu osastojen sääntöjen mukaisesti mm. osastojen yleisten kokousten osalta. Osastoilla on ollut toimintaan tarvittavat varat. Liiton luottamusjohto, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö ovat käyneet osastojen tilaisuuksissa.
16 16 Alkukesästä järjestettiin paikallistoiminnan kehittämisseminaari, jossa käsiteltiin ajankohtaisen työmarkkinatilanteen ohella professoreiden määräaikaisuuksia, asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä Professorin työ kyselyn tuloksia. Syksyllä järjestettiin osastojen puheenjohtajille kaksipäiväinen seminaari Virossa aiheina mm. uusien jäsenten rekrytointi ja Professorin työ kyselyn tulokset. 4.4 Luottamusmiestoiminta Akavalaisen julkisen sektorin luottamusmiestoiminta koordinoidaan JUKOn taholta. JUKO on solminut luottamusmiessopimukset eri yliopistojen kanssa. Paikallisten neuvottelu- ja sopimusoikeuksien myötä luottamusmiestoiminnan merkitys on kasvanut. Luottamusmies edustaa henkilöstöä paikalliseen sopimiseen liittyvissä asioissa silloin, kun virka- tai työehtosopimus tai lainsäädäntö sitä edellyttää. Professoreista 31 toimi luottamusmiehenä tai varaluottamusmiehenä. JUKO järjesti yliopistojen luottamusmiehille peruskurssin ja kahdet neuvottelupäivät ja VAKAVA (VAKAVAn jäsenjärjestöt ovat keskusjärjestö Akavan pieniä ja keskisuuria jäsenliittoja, Professoriliitto on yksi Vakavan 16 jäsenjärjestöstä) järjesti yhteistyössä JEAn (Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat) kanssa yhdet neuvottelupäivät. 4.5 Jäsenpalvelut Liitto ajoi jäsentensä työsuhdeturvaa palkka-, palkkio- ja muissa palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa sekä antoi jäsenille niihin liittyvää neuvontaa. Paikallistasolla liiton luottamushenkilöt ja JU- KOn luottamusmiehet olivat jäsenten käytettävissä. Liitto on ottanut jäsenilleen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Liiton jäsenillä oli mahdollisuus liittyä Opettajien työttömyyskassan jäseneksi. Jäsenyys on ilmainen liiton tarjoama jäsenetu. Suurin osa liiton työssä olevista jäsenistä kuuluu Opettajien työttömyyskassaan. Ns. kaksoisjärjestäytyneistä jäsenistä osa kuuluu johonkin toiseen työttömyyskassaan. Liitto on varautunut tukemaan jäseniään taloudellisesti työmarkkinoiden mahdollisessa konfliktitilanteessa. Liitto kustansi jäsenilleen vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutukset vakuutusyhtiö Chartis Europe S:A:n kautta. Uusi matkustaja- ja matkatavaravakuutus sai jäsenistöltä myönteisen vastaanoton. Lisäksi jäsenet saattoivat itse liittyä liiton neuvottelemiin ryhmäetuvakuutuksiin. Liitolla oli edelleen sopimus Asianajotoimisto Bützow Oy:n kanssa jäsenten puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu oli liiton jäsenille ilmainen. Liiton jäsenet saavat edelleen Acatiimi-lehden ja Tiede-lehden jäsenetuna. Alkuvuodesta julkaistiin Tiede-lehdessä jäsenille kohdistettu lisäkansi. Lisäkannessa kerrottiin jäseneduista ja liiton tämän vuoden painopisteistä. Liiton jäsenille lähetetään vuosittain Professoriliiton kalenteri ja palkkakyselystä tehty raportti. Liiton jäsenistä 386 on ottanut jäsenetuna professori.fi -sähköpostilaatikon. Uudet jäsenet saavat Professorimatrikkelin. Liitto järjesti toukokuussa Helsingin Musiikkitalossa jäsentilaisuuden avec. Osallistujia ilmoittautui 505, mutta tilaisuuteen osallistui kuitenkin 375 henkilöä. Sekä konsertti että konserttia edeltävä cocktail-tilaisuus onnistuivat erinomaisesti. Konsertin päätteeksi konsertin kapellimestari, professori Leif Segerstam piti professori Markus Lehtisen haastattelemana esityksen Professoriliiton jäsenille työstään ja inspiroitumisestaan. Jäsenille ja sidosryhmille järjestettiin lokakuussa niinikään Musiikkitalossa Työelämän tulevaisuus - seminaari, jossa työelämää eri puolilta tutkivat professorit esitelmöivät. Seminaari oli sisällöltään
17 17 erittäin onnistunut. Osallistujamäärä jäi ennakoitua pienemmäksi aktiivisesta markkinoimisesta huolimatta. Suomalaisen kirjakaupan Helsingin myymälä antoi Professoriliiton jäsenille alennusta muista kuin oppikirjoista. Liitto oli mukana 34 akavalaisen liiton yhteisessä jäsenetupalvelussa jasenedut.fi. Sen kautta on mahdollista saada vaihtuvia jäsenetuja. Liiton jäsenistä 32 henkilöä on rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi. Lisäksi Akavan kautta oli mahdollista saada muita jäsenetuja. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. PHT syntyi, kun keskusjärjestöjen lomajärjestöt yhdistivät jäsentensä työhyvinvointiin liittyvän toimintansa. Yksi liiton jäsen haki ja osallistui PHT:n 1. askel aikuisille -jaksolle. Akavalaisten A-lomat jatkaa toimintaansa mökkien välittäjänä. 4.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito Järjestövalmiuden osalta vuosi oli rauhallinen. 5 ULKOINEN JÄRJESTÖTOIMINTA 5.1 Keskusjärjestö AKAVA Professoriliitto otti osaa keskusjärjestö Akavan toimintaan. Professoriliiton edustajana Akavan liittokokouksissa toimi toiminnanjohtaja Jorma Virkkala ja varaedustajina toimivat varapuheenjohtaja Kaarle Hämeri ja järjestöpäällikkö Raija Pyykkö. Järjestöpäällikkö Raija Pyykkö toimi Akavan järjestötoimikunnassa varajäsenenä. Toiminnanjohtajalla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan hallituksessa. Liiton asema Akavassa säilyi entisen kaltaisena. Liitto ei ole pyrkimyksistään huolimatta kyennyt vaikuttamaan ainakaan riittävästi Akavan yliopisto- ja tiedepoliittisiin kannanottoihin. 5.2 VAKAVA Professoriliitto on vuodesta 1994 lähtien ollut VAKAVAn jäsen. VAKAVA on pienten ja keskisuurten akavalaisten järjestöjen yhteenliittymä. VAKAVAn tehtävänä on toimia Akavan sisällä vaaliliittona, informaation välittämisen kanavana, koulutuksen antajana sekä edunvalvonnan koordinoijana. Liitto kuului JUKOon VAKAVAn kautta. Alkuvuodesta VAKAVAan kuuluivat Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton lisäksi Agronomiliitto, Akavan kirkolliset ammattiliitot, Metsänhoitajaliitto, Luonnontieteilijöiden Akateemisten Liitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto, Upseeriliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Puheterapeuttiliitto ja Diakoniatyöntekijöiden Liitto. Liiton toiminnanjohtaja Jorma Virkkala oli VAKAVAn hallituksen varsinainen jäsen ja järjestöpäällikkö Raija Pyykkö varajäsen. Toiminnanjohtaja toimi yliopisto ryhmän puheenjohtajana ja järjestöpäällikkö koulutusryhmän puheenjohtajana.
18 JUKO Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee ja solmii akavalaisten osalta mm. yliopistosektorin työehtosopimukset ja valtionsektorin virkaehtosopimukset. Professoriliitto kuului toimintavuoden aikana JUKOon VAKAVAn välityksellä. Professoriliiton toiminnanjohtaja oli JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja. Tässä ominaisuudessa hänellä oli puhe- ja läsnäolo-oikeus JUKO:n hallituksessa. Järjestöpäällikkö Raija Pyykkö oli varajäsen. Yliopistoneuvottelukunnan toiminta oli neuvottelujen aikana erittäin vilkasta. Neuvottelukunta oli neuvotteluissa keskeinen elin. Neuvottelukierroksista selvittiin kohtuullisesti. Yliopistoja koskeva TES tehtiin JUKOn nimissä. Liitto vaikutti aktiivisesti JUKOn toimintaan. JU- KOn hallituksessa on enemmistö kuntapuolen edustajilla. Tällä on merkitystä koko JUKOn toimintaan. 5.4 Yliopistojen opetus- ja tutkimusalan järjestöt Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yhteistyösopimuksen mukaan liitoilla on yhteistyötoimikunta nimeltään nimeltä Professorit ja Tieteentekijät eli P & T. P & T mm. sopii yhteiset yliopisto- ja tiedepolitiikkaa koskevat tavoitteet, hoitaa liittojen yhteistä tiedotustoimintaa, toimii yhdyssiteenä liittojen yhteisessä kansainvälisessä toiminnassa ja pyrkii sovittamaan yhteen liittojen työmarkkinaedunvalvontaa koskevia tavoitteita. P & T:ssä liittoa edustivat puheenjohtaja Maarit Valo, varapuheenjohtaja Kaarle Hämeri ja toiminnanjohtaja Jorma Virkkala. Tieteentekijöiden liitolla oli vastaava kokoonpano. Myös liittojen yhteinen viestintäpäällikkö osallistui P & T:n toimintaan. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL (ent. Yliopistonlehtorien liitto) julkaisivat toimintavuoden aikana yhteistä Acatiimi-lehteä. Lehti lähetetään mm. liittojen jäsenkunnille sekä yliopistoalan vaikuttajille. Acatiimi-lehdellä on ollut toimitusneuvosto, jossa liittoa edustivat hallituksen jäsenet Marjukka Anttila ja Salme Näsi. Liiton ja TTL:n yhteinen viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen toimi lehden päätoimittajana ja toimitusneuvoston sihteerinä. Myös toiminnanjohtaja osallistui toimitusneuvoston työskentelyyn. 5.5 Muut järjestöt Toimintavuoden aikana liitolla oli yhteistyösopimus seuraavien akavalaisten liittojen kanssa: Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL, Tekniikan Akateemiset TEK, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Kirkon Pappisliitto, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen puheterapeuttiliitto, Metsänhoitajaliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Valtiotieteilijöiden liitto ja Ympäristöasiaintuntijoiden keskusliitto. Liitto pyrki harjoittamaan yhteistyötä myös Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa yliopistoja koskevissa asioissa. 5.6 Kansainvälinen toiminta Liiton kansainvälisen toiminnan tavoitteina on ollut vaihtaa tietoa ja kokemuksia etenkin korkeakoulusektorin ammattijärjestöjen kanssa pääsääntöisesti Euroopassa, seurata yliopistoreformin vaikutuksia Eurooppa-tasolla ja edistää tutkimuksen ja koulutuksen resursointia EU:n päätöksenteossa. Kansainvälisistä asioista vastaava hallituksen jäsen Rainer Huopalahti osallistui seuraaviin kansainvälisiin kokouksiin: HERSCin (Higher Education & Research Standing Committee) kokous Bukarestissa, HERSCin kokous Brysselissä ja 8th International Higher Education and Research Con-
19 19 ference Buenos Airesissa. Kokouksissa käsiteltiin mm. Horizon-hanketta (EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien uusiminen), tohtorikouluja ja korkeakoulujen lukukausimaksuja. Vuosittain järjestettävä pohjoismainen yliopistosektorin ay-kokous pidettiin Norjassa. Liiton hallitus on käsitellyt kansainvälisiä asioita. Yhteydenpitoa Akavaan on tiivistetty, ja myös Akava on tiivistänyt yhteydenpitoaan jäsenjärjestöihin. Akavan uuden strategian mukaan Akava keskittyy kansainvälisessä toiminnassaan EU-vaikuttamiseen. Ajankohtaisia EU-hankkeita ovat olleet mm. Horizon-hanke, korkeakoulujen EU-tasoinen ranking-järjestelmä U-multiranking ja tietojenvaihto Euroopan korkeakoulujärjestelmien uusimisesta. 6 VIESTINTÄ 6.1 Sisäinen viestintä Vuoden kuluessa on tehdyistä päätöksistä, asioiden valmistelusta ja annetuista lausunnoista tiedotettu Acatiimi-lehdessä, liiton verkkosivuilla, jäsenkirjeillä (4 kpl) ja osastojen kirjeillä. Liiton verkkosivut uudistettiin. Sivut julkaistiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uudet verkkosivut mahdollistavat aikaisempaa dynaamisemman viestinnän. Uusilla verkkosivuilla on omat suljetut osionsa osastoille ja hallitukselle. Osastojen sivuja uudistettiin paljon ja ne korvasivat osastojen käsikirjan. 6.2 Ulkoinen viestintä Liiton sidosryhmäviestintä oli aktiivista. Liiton tiedotteet saivat mediassa huomiota. Lisäksi liiton edustajat antoivat lukuisia haastatteluja ja lausuntoja medialle. Liiton edustajat tapasivat toimintavuoden aikana mm. seuraavien sidosryhmien edustajia: Suomen yliopistot UNIFI ry, Professoripooli, Suomen Akatemia, eduskunnan sivistysvaliokunta ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, tutkimus- ja innovaationeuvosto TIN, Sivistystyönantajat ja yliopistojen johtoa sekä järjestöedustajia. Vuoden 2012 Vuoden Professorin nimitys julkistettiin Communicatio Academican yhteydessä. Hän oli Markku Kulmala Helsingin yliopistosta. Julkistaminen sai osakseen runsaasti huomiota. Vuoden lopussa käynnistettiin vuoden 2013 Vuoden Professorin valintaprosessi uudenlaisella menettelytavalla. Julkisuuskampanjaa toteutettiin erityisesti yliopistolehtien kautta. Liiton ilmoitus julkaistiin seuraavissa lehdissä: Yliopisto, Yliopistolainen, Aikalainen, Tiedonjyvä, Kide, Aurora, Saima, Aktuumi, Meddelanden, Vaasan yliopistolehti, Tieteessä tapahtuu ja Kanava. Liiton visuaalisen ilmeen uudistus aloitettiin. Työelämän tulevaisuus -seminaariin kutsuttiin jäsenten ohella sidosryhmien edustajia. TIEDOTTEET Vuoden professori akatemiaprofessori Markku Kulmala Koulutuksella ja tutkimuksella uuteen kasvuun Jäädyttääkö hallitus yliopistojen uudistuksen? 4.4. Yliopistojen tulee ottaa henkilöstön palaute tosissaan
20 Sivistysyliopisto on jäämässä yritysyliopiston jalkoihin Kesälukukausi on mahdoton toteuttaa Koulutus ja tutkimus saatava hallituksen fokukseen Yliopistoindeksi palautettava vuoden 2014 alusta Puheenjohtaja Maarit Valo: Kvartaalitalous ei sovi tieteeseen 6.3 Acatiimi-lehti Liitto on julkaissut yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL:n kanssa Acatiimi-lehteä. Acatiimi-lehden ulkoasu uudistui vuoden 2011 alusta. Lehden painos oli noin kpl. Lehteä lähetettiin paitsi julkaisijaliittojen jäsenkunnalle myös kirjastoihin, yliopistojen hallintoon, yliopisto- ja tiedepolitiikan päättäjille sekä sektoria seuraaville toimittajille. Toimintavuoden aikana julkaistiin 9 numeroa. Lehdellä on myös verkkoversio. Acatiimin todettiin useissa yhteyksissä saaneen myönteisen vastaanoton ja herättäneen keskustelua. Maan suurin sanomalehti teki isot jatkojutut kahdesta Acatiimin esille nostamasta aiheesta. Toimintavuoden lopulla Acatiimista teetettiin lukijatutkimus. Lehti sai hyvää palautetta: lukemisen tarkkuus on noussut edellisestä (v. 2005) kyselystä, lukijasuhde on vahvistunut, sisältöä ja ulkoasua arvioitiin aiempaa myönteisemmin (kouluarvosana nyt 8, aiemmin 7,6), printtilehti sai vahvan puollon. 7 TALOUS 7.1 Jäsenmaksu Liiton taloutta on rahoitettu pääasiassa jäseniltä perityillä jäsenmaksuilla. Liiton jäsenmaksu on määräytynyt valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Jäsenmaksu on ollut toimintavuonna pääsääntöisesti 0,9 % bruttopalkasta. Akavaan kaksoisjärjestäytyneiden osalta sen suuruus on ollut 0,6 % bruttopalkasta. Työvapaalla ja eläkkeellä oleviin on sovellettu poikkeavaa jäsenmaksun määräytymisperustetta. 7.2 Tukirahasto Liitolla on tukirahasto, jonka valtuusto on perustanut mahdollista työtaistelua varten. 7.3 Liiton muut tuotot ja sijoitustoiminta Hallitus teki päätökset liiton sijoitustoiminnasta, josta valtuustolle raportoitiin yksityiskohtaisesti. Hallituksella oli sijoitusstrategia, jossa kuvataan sijoitustoiminnan periaatteet. Hallituksella oli apunaan sijoitustoimikunta, joka esittää sijoituspäätökset hallitukselle. Sijoitustoimikuntaan kuuluivat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä hallituksen nimeämänä ulkopuolisena asiantuntijajäsenenä emeritusprofessori Jarmo Leppiniemi. Taloudenhoitaja toimi toimikunnan sihteerinä. Liiton varallisuus oli sijoitettu pääasiassa kotimaisiin kohteisiin. Osa liiton varallisuudesta oli sijoitettu yhteistyössä Nordean Investment Managementin kanssa korkosijoituksiin.
PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011
1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011 1 TOIMINNAN YLEISKUVA... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3 Yliopistoja koskeva
Lisätiedot1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset
Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen
LisätiedotTIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten
TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin
LisätiedotPROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013
1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013 Sisältö 1 TOIMINNAN PAINOPISTEET... 4 2 EDUNVALVONTA... 5 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset... 5 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 5 2.3. Valtion
LisätiedotTIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten
TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotSisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen
Vuosikertomus 2014 1 Sisällys 1. Toiminnan painopisteet... 3 2. Edunvalvonta... 4 2.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset... 4 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä... 4 2.3 Valtion tutkimuslaitosten
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotToimintasuunnitelma 2014
1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin
Lisätiedot1 Edunvalvonta. Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA. 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset
Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA Suunnitelman seuranta 1 Edunvalvonta Toimenpiteet ja toteutuminen 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotPROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015. Liite 7/1
PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2015 Liite 7/1 2 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN 4 1 Edunvalvonta 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset
LisätiedotMTTL Akavassa. Lyhyt oppimäärä
MTTL Akavassa Lyhyt oppimäärä MTTL aseman muutos pähkinänkuoressa Ennen: Puolustusvoimissa ja RAKL oma luottamusmiessopimus Pardialla ei omaa pääluottoa Puolustusvoimissa TES: MTTL neuvotteli VES: Pardia
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotMääräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille
Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 1/2012. Toimihenkilöt 2012 2. Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00. Toimintakertomus vuodelta 2011 5 8
Aalto-yliopiston ammattiosasto JHL ry JÄSENTIEDOTE 1/2012 Sisältö Sivu Toimihenkilöt 2012 2 Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00 Kevätkokouksen esityslista 3 4 Toimintakertomus vuodelta 2011
LisätiedotYLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden
LisätiedotPROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET
PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2012 työnantajaselvitys PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI toukokuu 2013 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...5
LisätiedotPardian yksityiset alat neuvottelutulokset Yliopistot
Pardian yksityiset alat neuvottelutulokset 2018 Yliopistot Sopimuskausi 1.2.2018 31.3.2020. Yleiskorotus 1.4.2018 on suuruudeltaan 1,0 % ja 1.4.2019 on suuruudeltaan 1,1 %. Järjestely- /paikallinen erä
LisätiedotViestintästrategia vuosille
Hyväksytty valtuuston kokouksessa 22.11.2018 Viestintästrategia vuosille 2019 2022 1. Johdanto Suomen Kanttori-urkuriliitto, Suomen kirkon pappisliitto ja Suomen teologiliitto muodostavat yhdessä Kirkon
LisätiedotAO TOIMINTASUUNNITELMA 2018
AO TOIMINTASUUNNITELMA 2018 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2018. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,
LisätiedotProfessoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA
Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 Edunvalvonta 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen
LisätiedotKysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta
Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %
LisätiedotOpettajien edunvalvoja
Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,
LisätiedotPROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016
PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2016 2 Professoriliiton vuoden 2016 toiminta PAINOPISTEET: 1. Vaikuttamistoiminta Liitto toimii aktiivisesti yliopistojen ja tutkimusten voimavarojen turvaamiseksi,
LisätiedotYliopisto professorin työnantajana -selvitys Focus Master Oy
Yliopisto professorin työnantajana -selvitys 2016 Focus Master Oy 3.10.2016 Selvitys toteutettiin sähköpostikyselynä Ajankohta kesäkuu 2016 Kohderyhmä yliopistojen palveluksessa olevat liiton jäsenet 533
LisätiedotPALKKASELVITYKSET 2014
PALKKASELVITYKSET 2014 TYÖNANTAJASELVITYS PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI HUHTIKUU 2015 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1. AINEISTON KUVAUS...6 2. TYÖNANTAJASELVITYS...7 2.1. Professorien
LisätiedotTYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA
TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä
LisätiedotRIL-PALKKAKYSELY 2017
RIL- 8.3.2017 PALKKAKYSELY 2016 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin loka-marraskuussa 2017 työmarkkinatutkimus. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin
LisätiedotAkava ry. Yleisesitys
Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä
LisätiedotOpetusalan Ammattijärjestö OAJ 2019
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2019 1 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opetusalan edunvalvonnasta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee
LisätiedotOpetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista
LisätiedotProfessoriliitto Professorsförbundet ry VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1
VUODEN 2015 TOMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 EDUNVALVONTA 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Keskusjärjestöt solmivat 30.8.2013 työllisyys-
LisätiedotLTOL. Lastentarhanopettajaliitto
LTOL Lastentarhanopettajaliitto SISÄLLYS Postiosoite Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Käyntiosoite Kellosilta 7, 00520 Helsinki Sähköposti liitolle lastentarha@lastentarha.fi, henkilöille etunimi.sukunimi@lastentarha.fi
LisätiedotAkava ry. Yleisesitys
Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 36 jäsenjärjestöä, joissa on noin 609 000 jäsentä. Jäsenyys Akavan jäsenjärjestössä
LisätiedotKirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt
Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin
LisätiedotPROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013
PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2013 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET... 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN... 4 1 Edunvalvonta... 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset...
LisätiedotTEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotAjatuksia akavalaisesta työstä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Vesa Saarinen Asiantuntija, Akava
Ajatuksia akavalaisesta työstä digitalisoituvassa yhteiskunnassa Vesa Saarinen Asiantuntija, Akava Keitä akavalaiset ovat? Mitä akavalaiset toivovat tulevaisuuden työelämältä? Mitä työelämätaitoja akavalaisten
LisätiedotMaaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus
Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2009 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2009 NEUVOTTELUTOIMINTA
LisätiedotPROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET
PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2011 KYSELY YLIOPISTOILLE PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI HUHTIKUU 2012 FOCUS MASTER OY S I S Ä L LY S L U E T T E L O Johdanto... 3 1. TUTKIMUSAINEISTON
LisätiedotTyömarkkinoiden pelikenttä
Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö
LisätiedotSuomen Akatemian toimikuntarakenne
Suomen Akatemian toimikuntarakenne 1. Sukupuoli Nainen Mies En halua kertoa 2. Vastaajan taustaorganisaatio Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos Muu julkinen sektori Elinkeinoelämä Työmarkkinajärjestö
LisätiedotPROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET
PROFESSORILIITTO PROFESSORSFÖRBUNDET PALKKASELVITYKSET 2013 työnantajaselvitys PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI HUHTIkuu 2014 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. AINEISTON KUVAUS...6 2. TYÖNANTAJASELVITYS...7
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotUUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI
UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet
Lisätiedot2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi
Lisätiedot2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 7.6.2017 klo 9:00 Paikka: Otaniemi, Maarintie 8, kokoushuone 1596 Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi
LisätiedotHelsingin yliopiston tieteentekijät ry:n toimintasuunnitelma 2011
Helsingin yliopiston tieteentekijät ry:n toimintasuunnitelma 2011 Helsingin yliopiston tieteentekijät ry:n tärkeimpänä tehtävänä on vuonna 2011 seurata, että tehtyjä sopimuksia noudatetaan, jäsenistön
LisätiedotYliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot
Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot
LisätiedotPROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014
PROFESSORILIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 2014 LIITON TOIMINNAN PAINOPISTEET... 3 TOIMINTASUUNNITELMA YKSITYISKOHDITTAIN... 4 1 Edunvalvonta... 4 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset...
LisätiedotAO TOIMINTASUUNNITELMA 2017
AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotHelsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry
Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö
LisätiedotProfessorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
LisätiedotEXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010
JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä
LisätiedotSairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen jäsenkirje 6/2011
Sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen jäsenkirje 6/2011 Sisältö 1. Uusi työehtosopimus - Palkankorotukset 1.4.2012 - Palkankorotukset 1.5.2013 2. Muuta ajankohtaista - Ensihoidon muutokset - Järjestäytymisessä
LisätiedotAvaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus neuvottelutulos
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2018-2020 neuvottelutulos 13.2.2018 JHL:n edustajisto/hallitus 15.2.2018 Riitta Rautiainen Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen
LisätiedotKUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen
KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön
LisätiedotPALKKASELVITYKSET 2016
PALKKASELVITYKSET 2016 TYÖNANTAJASELVITYS PALKKAKYSELY JÄSENILLE RAPORTTI HUHTIKUU 2017 FOCUS MASTER OY SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1. AINEISTON KUVAUS...5 2. TYÖNANTAJASELVITYS...6 2.1. Professorien
Lisätiedot1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa
SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan
LisätiedotOpetusalan johtamisen foorumi Johtajuus muutosmyrskyssä Helsinki 5. 6.5.2014 Petri Lindroos OAJ
Opetusalan johtamisen foorumi Johtajuus muutosmyrskyssä Helsinki 5. 6.5.2014 Petri Lindroos OAJ Erkki Mustonen, johtava lakimies, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Sopimuskorotukset 2014 2015 Sopimus: OVTES
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry TOIMINTASUUNNITELMA 2019
Ammatilliset opettajat AO ry TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Johdanto OAJ:n toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet koko järjestön toiminnalle vuosiksi 2019-2020 Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen
LisätiedotAkava ry. Yleisesitys
Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on noin 610 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä
LisätiedotSISÄLLYS. Liite: kysymyslomakkeet
SISÄLLYS JOHDANTO 1. AINEISTON KUVAUS... 2 2. TYÖNANTAJASELVITYS... 3 2.1. Professorien lukumäärät... 3 2.2. Määräaikaisten professorien osuus ittain... 5 2.3. Kokonaispalkka syyskuussa 2014 ja palkkojen
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014
Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2019 SYYSKOKOUS
1 Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 SYYSKOKOUS 28.11.2018 Toiminnan painopistealueet vuonna 2019 2 Henkilöstön hyvinvointi ja vaikutusmahdollisuudet muutosten jälkeen Määräaikaisten työntekijöiden, apurahatutkijoiden,
LisätiedotPalvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki
NEUVOTTELUTULOS YLEISSOPIMUKSEN PALTA -JYTY UUDISTAMINEN Aika 30.1.2018 Paikka Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki Läsnä PALTA ry JYTY ry. Hanne Salonen Päivi Salin 1. Sopimuskausi
LisätiedotKokonaistyöaikajärjestelmään liittyviä ongelmia
Kokonaistyöaikajärjestelmään liittyviä ongelmia... ja vähän muitakin ongelmia Antti Niemistö antti.niemisto@tut.fi JUKO:n pääluottamusmies Tampereen teknillinen yliopisto 29.11.2011 p. 1/11 Luottamusmiestoiminta
LisätiedotKESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous
LisätiedotSyksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN
Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?
LisätiedotSUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme
LisätiedotMENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN
LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
Lisätiedot1. Kokouksen avaus Osaston puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka avasi kokouksen klo 18.33
PROFESSORILIITTO R.Y. JYVÄSKYLÄN OSASTO PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: maanantai 5.5.2008 Paikka: Hotelli Scandic, kabinetit 1 ja 2 Läsnä: 32 henkilöä, erillisen listan mukaan 1. Kokouksen
LisätiedotLTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)
LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotSovitut toimintatavat
Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman
LisätiedotOulun yliopiston hallitus Kokouskutsu/esityslista
Oulun yliopiston hallituksen sähköpostikokous 13.12.2018 Kokous: 11/2018 Oulun yliopiston hallitus Kokouskutsu/esityslista Aika: Keskiviikko 13.12.2018 Paikka: Oulun yliopiston päärakennus, HR144 Pentti
LisätiedotYhdistyksen puheenjohtaja Jouko Karhunen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa.
ESITYSLISTA 12.10.2018 1(5) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 18.11.2018 kello 9.00. Paikka Scandic Laajavuori Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä I KOKOUKSEN AVAAMINEN II KOKOUKSEN
LisätiedotMaaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus
Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2008 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2008 NEUVOTTELUTOIMINTA
LisätiedotKUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013
JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,
LisätiedotPALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011
LisätiedotMUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
LisätiedotALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12
ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 1. YLEISTÄ Vuosi 2012 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenesensimmäinen toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys jatkaa vuonna 1982 perustetun Palotutkimuksen
LisätiedotYT:T PÄÄTTYIVÄT MITÄ NYT TAPAHTUU? Kuinka ammattiliittosi auttaa tässä tilanteessa?
2.3.2017 Kuinka ammattiliittosi auttaa tässä tilanteessa? Jukolaisia liittoja sinua varten Agronomiliitto Akavan Erityisalat Insinööriliitto Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Metsänhoitajaliitto Opetusalan
LisätiedotYTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.
Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä
LisätiedotOAJ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018
OAJ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018 1. Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia
LisätiedotTILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT
TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9
LisätiedotYRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA. Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9.
YRITYSKOHTAISEN ERÄN JAKAMINEN PAIKALLISESTI SOPIEN TIETOTEKNIIKAN PALVELUALALLA Infotilaisuudet 2008 Helsinki 4.9., Tampere 5.9., Oulu 8.9. Teknologiateollisuus ry Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO
LisätiedotYhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut
Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94
JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä
Lisätiedot