PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 1 PROFESSORILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013

2 Sisältö 1 TOIMINNAN PAINOPISTEET EDUNVALVONTA Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset Yliopistojen palkkausjärjestelmä Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmä Yliopistoja ja valtiota koskeva neuvottelutoiminta Tulospalkkaus Akateemiset johtamispalkkiot Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorikunnan palkkakehitys Professoreiden työaika Professorikunnan tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan mahdollisuudet Verotus Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Immateriaalioikeudet Eläkkeet ja eroamisikä TIEDE- JA YLIOPISTOPOLIITTINEN TOIMINTA Yliopistouudistuksen vaikutusten seuranta Yliopistojen hallinto Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Professorien työskentelyolosuhteiden parantaminen Professorien johtajuuden merkityksen korostaminen Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen SISÄINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Liiton organisaatio Jäsenistö Liiton osastot Luottamusmiestoiminta Jäsenpalvelut Järjestöllisen valmiuden ylläpito ULKOINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Keskusjärjestö AKAVA VAKAVA JUKO Yliopistojen opetus- ja tutkimusalan järjestöt Muut järjestöt Kansainvälinen toiminta VIESTINTÄ Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä Acatiimi-lehti TALOUS Jäsenmaksu Tukirahasto Liiton muut tuotot ja sijoitustoiminta JÄRJESTETYT TILAISUUDET LIITON TOIMIELIMET Valtuusto Hallitus

3 9.3 Hallituksen asettamat toimielimet ym Liiton osastot ja osastojen puheenjohtajat Tilintarkastajat Toimistohenkilöstö LIITON LAUSUNNOT JA EHDOTUKSET

4 4 1 TOIMINNAN PAINOPISTEET Vuoden 2013 toiminnan painospisteinä olivat 1) jäsenten palkkauksen ja palvelussuhde-etujen edistäminen, 2) professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen, 3) professoreiden johtajuuden merkityksen korostaminen sekä 4) jäsenrekrytointi. Jäsenten palkkauksen ja palvelussuhde-etujen edistäminen Yliopistojen yleinen työehtosopimus ja valtion virka- ja työehtosopimus ovat voimassa saakka. Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen, jonka pohjalta neuvoteltiin yliopistoille ja valtiolle sopimukset. Palkkaselvityksen mukaan professoreiden palkat nousivat yliopistoissa keskimäärin 2,8 % sopimuskorotusten ollessa 1,9 %. Professoreiden palkkakehitys oli näin ollen varsin tyydyttävä. Professoreiden palkkakehitys oli esillä liiton ja yliopistojen johdon tapaamisissa. Keskusteluissa kiinnitettiin huomiota mm. sukupuolten väliseen palkkaeroon, joka työnantajaselvityksen mukaan on 270 euroa miesten hyväksi, sekä ylimpien VAATI-tasojen entistä runsaampaan käyttöönottoon. Vuoden mittaan YT-menettelyt lisääntyivät sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa. Toistaiseksi ne ovat koskeneet professoreita vain vähän. YT-menettelyjen piirissä olleille jäsenille on annettu neuvontaa. Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Professoreiden tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan mahdollisuuksien parantaminen oli vuoden aikana eri tavoin liiton toiminnassa esillä. Asiaa vaadittiin yliopistojen johdon tapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Liiton yhtenä tavoitteena työsopimusneuvotteluissa oli saada työehtosopimukseen velvoittavampi kirjaus tutkimuskaudesta. Tekstikysymykset eivät kuitenkaan edenneet neuvotteluissa, vaan ne siirrettiin työryhmiin. Säätiöiden professoripoolijärjestelmä on toiminut hyvin. Professoripooli on päätetty lakkauttaa, sillä se perustettiin alun perin määräajaksi, kunnes yliopistot perustavat omat tutkimuskausijärjestelmänsä. Liitto oli erittäin aktiivinen tutkimusmäärärahojen ja yliopistojen voimavarakysymyksessä. Professoreiden johtajuuden merkityksen korostaminen Liitto korosti eri yhteyksissä professoreiden merkitystä yliopistoille: mm. mediassa, Professoriblogissa, yliopistojen johdon tapaamisissa, osastojen puheenjohtajien neuvottelupäivillä ja jäsenkirjeissä. Sivistysvaliokunta huomioi lausunnossaan yliopistolain vaikutuksista liiton aiemmin esiin nostamat näkökulmat. Sivistysvaliokunta totesi, että yliopistojen päätöksenteossa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää yliopistoissa olevaa asiantuntemusta. Jäsenrekrytointi Jäsenrekrytointi oli erittäin paljon esillä koko vuoden. Sekä kokonaisjäsenmäärä että työelämässä olevien jäsenten lukumäärä nousivat hieman, vaikka kokoaikaisten professoreiden lukumäärä yliopistoissa laski. Toimintavuonna järjestettiin ns. suosittelukampanja, jossa liiton jäseniä pyydettiin suosittelemaan liiton jäsenyyttä professoreille, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Yliopistokeskuksissa aloitettiin professorilounas-tilaisuudet. Jäsenrekrytointia kohdistettiin erityisesti tekniikan ja lääketieteen professoreihin, joiden järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi.

5 5 2 EDUNVALVONTA 2.1 Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset Yliopistojen yleinen työehtosopimus (TES) on voimassa syksyllä 2011 raamisopimuksen syntymisestä johtuen saakka. Valtiolla voimassaolevien virkaehtosopimuksien kesto vastaa yliopistoja. Keskusjärjestösopimuksen perusteella solmittiin yliopistojen uusi työehtosopimus ajalle Valtiolla virka- ja työehtosopimuksen osalta meneteltiin vastaavasti. 2.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä Liiton palkkaselvitykset kuvaavat professorien palkkakehitystä. Professorien palkat ovat olleet keskeinen aihe yliopistojen johdon ja liiton johdon tapaamisissa sekä muissa sidosryhmätapaamisissa. Liitto on mm. tuonut ISYn professorien palkkaratkaisun esiin myönteisenä monissa yhteyksissä. Vuoden alussa voimaan tullut 1,2 % yleiskorotus vietiin vaativuustasojen hintoihin, joista se heijastui kokonaispalkkaan. Kokonaisarviointiin siirtyminen henkilökohtaisen suoriutumisen osalta ei tuottanut professoreiden kohdalla ongelmia. Vaativuuslisän soveltamisessa ei ole tullut esiin ongelmia professoreita koskien, tosin tarkat tilastot eivät ole käytettävissä. Professorit ovat saaneet suorituskorotusta kohtuullisesti. Suorituskorotuksen käyttöönotosta järjestettiin luottamusmiehille Vakava-yhteistyössä koulutus verkossa. Aalto-yliopistossa on käytössä oma palkkausjärjestelmänsä. Aallossa professorien palkkakehitys on ollut vuodesta 2011 lokakuuhun 2012 kohtuullista. Aallon professoreilta ei ole tullut moitteita palkkausjärjestelmästä Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmä Jokaisella tutkimuslaitoksella on käytännössä oma palkkausjärjestelmä. Liitto on vaikuttanut Vakavan valtioryhmässä siihen, että henkilöstön asema fuusioitavien tutkimuslaitosten osalta varmistetaan mm. yhteisen palkkausjärjestelmän kehittämisessä 2.4 Yliopistoja ja valtiota koskeva neuvottelutoiminta Alkuvuosi oli suhteellisen hiljaista neuvottelutoiminnassa. Vuoden 2011 raamisopimus vaikutti yliopistojen neuvottelutoimintaan. Keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimuksen, joka tähtäisi pitkävaikutteisiin, maltillisiin ja kattaviin sopimuksiin. Keskusjärjestösopimuksen taustalla oli syvä huoli Suomen talouskehityksestä. Keskusjärjestösopimuksen myötä yliopistosektorillakin oli syksyllä erittäin vaikeat neuvottelut Sivistystyönantajien kanssa. Palkankorotusneuvottelut käytiin keskusjärjestösopimuksen ahtaissa raameissa. Liitto osallistui aktiivisesti näihin neuvotteluihin. JUKOn tavoitteena oli saada tekstimuutoksia mm. YPJ:hin, työaikasopimukseen ja luottamusmiesten asemaan sovittiin yliopistoja

6 6 koskien keskusjärjestösopimuksen mukainen TES ajalle Se on irtisanottavissa päättymään Keskusjärjestösopimuksen mukaisesti lukien palkoja korotetaan 20 euron yleiskorotuksella. Neuvotteluissa suurinta riitaa aiheutti 20 euron siirtäminen YPJ:hin. Lopulta työantaja taipui ja 20 euroa menee järjestöjen esityksen mukaisesti vaativuusosaan, josta se heijastuu prosentuaalisiin osiin. Sopimuksen mukaisesti tulee 0,4 %:n yleiskorotus mahdollisesti alkavan sopimuskauden korotukset eivät olleet esillä. Käytännössä kaikki tekstimuutosesitykset ovat menneet työryhmiin. Sopimuskauden työryhmät ovat 1) paikallista sopimista käsittelevä työryhmä, 2) palkkausjärjestelmän toimivuutta käsittelevä työryhmä, 3) työaikajärjestelmiä käsittelevä työryhmä, 4) yhteistoiminnan ja ja työsuojelun yhteistoiminnan toimivuutta tarkasteleva työryhmä, 5) tilastoyhteistyöryhmä ja 3) harjoittelukoulujen työaika- ja palkkausjärjestelmätyöryhmä. Työryhmien työ käynnistyy vuonna Valtiolla maksettiin kaikille 1,4 % yleiskorostus Keväällä käytiin paikallisneuvottelut 0,5 %:n suuruisesta virastoerästä. Lisäksi käytiin neuvotteluja kolmen koulutuspäivän sovelluksesta valtiolla. Vuotta ovat värittäneet myös valtion lukuisat muutoshankkeet. Liitto osallistui valtion neuvottelutoimintaan Vakavan valtionryhmän kautta. 2.5 Tulospalkkaus Syksyn TES-neuvotteluissa liiton tavoitteena oli saada työehtosopimukseen kirjaus siitä, että yliopistokohtaisista erillispalkkioista olisi käytävä neuvottelut asianomaisen henkilöstöjärjestön edustajien kanssa. Tekstitavoitteet eivät kuitenkaan edenneet neuvotteluissa, vaan ne siirrettiin tuleviin työryhmiin. Liitto on linjannut, että tulospalkkiojärjestelmiä voidaan kehittää yliopistoissa edellyttäen, että siihen osoitetaan erillisrahoitus ja että siihen on ko. yliopiston professoreiden tuki. Vuonna 2012 tehdyn osastokyselyn mukaan useissa yliopistoissa jaetaan tulospalkkioita. Lisäksi julkaisuista maksetaan joissakin yliopistoissa erillisiä korvauksia. Ainakin yhdessä yliopistossa tulospalkkiojärjestelmän myötä professoreiden YPJ-palkat eivät ole kehittyneet odotetulla tavalla. Vuonna 2013 tehdyssä jäsenten palkkakyselyssä selvitettiin tulospalkkioiden yleisyyttä ja suuruutta. Tulospalkkiota sai 12 % vastanneista jäsenistä (edellisessä kyselyssä 17 %). Tulospalkkion suuruus on keskimäärin 3373 euroa/vuosi (edellisessä kyselyssä 2891 euroa/vuosi). Työnantaja ei ole kyennyt toimittamaan kys. tietoja liitolle. Toimintavuoden aikana tulospalkkiojärjestelmiä ja niiden soveltuvuutta yliopistoihin ja professoreille käsiteltiin paikallistoiminnan kehittämisseminaarissa. Asiaa on myös käsitelty jäsenkirjeessä. 2.6 Akateemiset johtamispalkkiot Yliopistojen työehtosopimuksessa on maininta siitä, että yliopisto maksaa päätöksensä mukaisesti akateemiselle johtajalle johtamispalkkiota. Toimintavuonna käydyissä TES-neuvotteluissa liitto pyrki saamaan työehtosopimukseen kirjauksen siitä, että yliopistokohtaisista erillispalkkioista olisi käytävä neuvottelut asianomaisen henkilöstöjärjestön edustajien kanssa. Tavoite ei kuitenkaan edennyt neuvotteluissa. Yliopistojen muuttuneet johtamisjärjestelmät vaikeuttavat akateemisten johtamispalkkioiden vertailua yliopistojen kesken, mutta palkkioiden kehitystä on kuitenkin seurattu palkkaselvityksissä. Palkkiot ovat olleet esillä liiton johdon ja yliopistojen johdon keskusteluissa.

7 7 Vaikuttaa siltä, että kovin suuria muutoksia akateemisissa johtamispalkkioissa ei ole tapahtunut vuoteen 2012 verrattaessa. Taulukko 1. Akateemiset johtamispalkkiot lokakuussa 2013 (Lähde: Professoriliiton palkkaselvitykset 2014, jäsenkysely.) Akateemiset johtamispalkkiot lokakuussa 2013 Euroa keskiarvo 703 mediaani 544 vaihteluväli Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot Liitto on laatinut jo aikaisemmin yliopistoille suosituksensa täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Suosituksen mukaan 1) palkkioita maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta, 2) perustaksi otetaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio perustuu rahoituksen kokonaismäärään. Liiton osastot pyrkivät yliopistoissa toimimaan suosituksen mukaisesti. Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioita maksetaan vuoden 2012 osastokyselyn mukaan systemaattisesti vain muutamissa yliopistoissa. Jäsenkyselyn mukaan vastaajista 7 %:lle maksettiin täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiota. Keskimääräinen suuruus oli 5280 euroa/vuosi Kuten on todettu, TES-neuvotteluissa liitto pyrki saamaan työehtosopimukseen kirjauksen siitä, että yliopistokohtaisista erillispalkkioista olisi käytävä neuvottelut asianomaisen henkilöstöjärjestön edustajien kanssa. Tavoite ei kuitenkaan edennyt neuvotteluissa. 2.8 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Asiantuntijalausuntopalkkiot maksetaan yliopistokohtaisesti. Liitto on eri yhteyksissä tuonut esiin palkkioiden merkityksen. Asiassa on annettu myös neuvontaa jäsenille. Hallituksen vuonna 2012 vahvistamaa liiton palkkiosuositusta on pyritty saattamaan jäsenten tietoisuuteen eri keinoin. Palkkiosuositus työsuhteen ulkopuolisista tehtävistä on julkaistu mm. liiton kalenterissa ja verkkosivuilla. 2.9 Professorikunnan palkkakehitys Liitto teki selvityksen professorien lokakuun 2013 palkoista. Palkkaselvitys julkaistaan vuosittain ja se lähetetään jäsenistölle, työnantajille ja sidosryhmille. Selvitys löytyy myös verkkosivuilta. Vuoden 2013 alusta tuli kaikille 1,2 %:n yleiskorotus, joka meni vaativuusosaan ja heijastui sieltä muihin palkkausjärjestelmän osiin. Työnantajaselvityksen selvityksen mukaan kaikkien professorien palkat nousivat yliopistoissa keskimäärin 2,8 % lokakuusta 2012 lokakuuhun Jäsenkyselyn mukaan jäsenten palkat nousivat keskimäärin 2,9 % samana ajanjaksona. Yleinen ansiotasoindeksi nousi 1,8 % loka-joulukuussa verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2012.

8 8 Yliopistojen professoreiden palkan keskiarvo oli vuoden 2013 lokakuussa 6893 euroa/kk. Professoreiden palkkakehitys oli em. ajanjaksona varsin tyydyttävää. Itä-Suomen yliopistossa puolet professoreista sai erilliskorotuksen lukien. Suorituskorotus tuli yliopistoissa maksuun uutena palkkausosana lukien. Saatavissa olevien tietojen perusteella professorit ovat saaneet sitä varsin tyydyttävästi. Suorituskorotus nostaa saajalleen palkkaa 3 %:lla. Tutkimuslaitoksissa työskentelevien professoreiden keskipalkka oli lokakuussa 2013 liiton palkkaselvityksen mukaan 6655 euroa. Vertailua edelliseen vuoteen hankaloittaa se, että liiton palkkaselvityksiin ovat vastannet eri vuosina osittain eri tutkimuslaitokset. Liiton näkemyksen mukaan tutkimuslaitoksissa työskentelevien professoreiden palkkausta tulee kehittää. JUKO järjesti keväällä lobbauskierroksen valtion asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien palkkauksellisen aseman parantamiseksi. Liiton ja yliopistojen johdon tapaamisissa on kehotettu parantamaan professoreiden palkkoja. Yliopistoja on rohkaistu ottamaan enemmän käytöön VAATI-tasoja 10 ja 11. Lisäksi keskusteluissa on kiinnitetty huomiota sukupuolten väliseen palkkaeroon. Miesten ja naisten palkkaero yliopistoissa oli lokakuussa 2013 jäsenkyselyn mukaan 187 euroa ja työantajaselvityksen mukaan 270 euroa miesten hyväksi. Taulukko 2. Yliopistojen professoreiden palkkaustietoja lokakuussa 2013 (Lähde: Professoriliiton palkkaselvitykset 2014, työantajan antamat tiedot.) Palkka 2013 kaikki professorit vakinaiset professorit määräaikaiset professorit keskiarvo mediaani Palkkaselvityksessä on valtuuston esityksen mukaisesti analysoitu professoreiden palkkausta sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Taulukko 3. Professoreiden palkka sukupuolen mukaan lokakuussa (Lähde: Professoriliiton palkkaselvitykset 2014, jäsenkysely.) miehet naiset erotus miesten hyväksi keskimääräinen kokonaispalkka Työnantajakyselyn mukaan naisprofessoreiden ja miesprofessoreiden palkkaero on yliopistoissa keskimäärin 270 euroa (edellisvuonna 187 euroa). Palkkaero selittyy ainakin osasi sillä, että naisia on enemmän määräaikaisina (30,7 %) kuin miehiä (23,0 %). Määräaikaisilla on yleensä vakinaisia heikompi palkka. Naisten ja miesten palkkaero on otettu keskustelunaiheeksi yliopistojen rehtoreiden ja muun johdon tapaamisissa, ja yliopistoja on kehotettu selvittämään eron syitä.

9 Professoreiden työaika Liitto on edelleen pitänyt esillä, että professoreiden työaikaa ei tule seurata. TES-neuvotteluissa esiintyi eri tahoilla pyrkimystä saada muutoksia opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaa koskeviin määräyksiin. Liiton tavoitteena TES-neuvotteluissa oli saada nykyistä tiukempi kirjaus opetuksesta ja hallintotyöstä vapaasta tutkimusjaksosta. Tätä neuvottelutavoitetta ei saavutettu, sillä tekstitavoitteet siirrettiin tuleviin työryhmiin. Eräiden järjestöjen tavoitteina oli saada muutoksia TES:n kirjauksiin opetustuntikatoista. Työnantajataho taas esitti mahdollisuutta poistaa opetustuntikatot TES:stä. Eräät järjestöt pyrkivät saamaan tiukempia kirjauksia työstä vapaan toteutumiseksi esimerkiksi perhevapaiden yhteydessä ja määräaikaisen työsuhteen päättyessä. Työnantaja esitti tällöin lomaa vastaavan vapaan merkitsemisestä työsuunnitelmaan. Liitto torjui TES-neuvotteluissa työantajan esitykset professorien opetuskaton poistamisesta ja lomaa vastaavan vapaan merkitsemisestä työsuunnitelmaan. Liitto korosti neuvotteluissa, että muiden opetushenkilöstöön kuuluvien taholta tulevat muutosesitykset työaikasopimukseen eivät saa vaikuttaa professoreihin Professorikunnan tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan mahdollisuudet Professorien tutkimusmahdollisuuksien lisääminen on ollut vuoden aikana esillä monissa yhteyksissä. Tutkimuskausijärjestelmiä on vaadittu mm. rehtoreiden ja muiden sidosryhmien tapaamisissa. Liitto on myös vaatinut, että taidealan professoreilla on mahdollisuus sisällyttää työsuunnitelmaansa taiteellista toimintaa. Kevään ja syksyn TES-neuvotteluissa liitto esitti TES:n terävöittämistä tutkimusmahdollisuuksien osalta. Asiaa pyritään viemään eteenpäin työaikakysymyksiä käsittelevässä TES-työryhmässä. Säätiöiden professoripoolijärjestelmä on toiminut kohtuullisen hyvin. Liitto on esittänyt säätiöiden professoripoolille useita erilaisia toiveita, mm. että apurahaa voisi hakea myös taiteelliseen toimintaan. Näyttää siltä, että odotettavissa on enää kaksi hakua. Poolin päätyttyä vapautunee tähän käytettyjä varoja suunnattavaksi muihin tarkoituksiin, ja Professoriliitto suunnitteli tekevänsä esityksiä erilaisista professoreiden palkitsemis- ja tukimuodoista säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnalle vuoden 2014 aikana Verotus Liitto pyrkii yhdessä Akavan kanssa verotuksen painopisteen siirtämiseen ansiotulon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verotuksen kokonaistason on kuitenkin pysyttävä sellaisena, että julkisten palveluiden taso ei vaarannu. Tämä koskee myös yliopistojen opetusta ja tieteellistä tutkimusta. Toisaalta liiton jäsenkunnan kannalta on edullista, että tuloverotuksessa marginaaliverotusta lievennetään. Jäsenille on annettu veroneuvontaa Acatiimi-lehdessä ja vuosittain uudistettavassa Acatiimin verkkolehdessä. Lisäksi jäsenille on annettu henkilökohtaista veroneuvontaa Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Ulkomaalaistaustaisia professoreita on neuvottu etenkin työelämän sääntöihin liittyvissä asioissa ja työyhteisökysymyksissä. Liiton englanninkielisten verkkosivujen ja englanninkielelle käännettyjen

10 10 jäsenkirjeiden avulla myös ulkomaalaistaustaiset jäsenet saavat ajankohtaista tietoa professoreita koskevista asioista. Englanninkielisiä verkkosivuja on täydennetty. Joidenkin yliopistojen luoma tutkimuskausijärjestelmä on tarkoitettu vain ulkomailla vietettävään tutkimusjaksoon. Tämä ei kuitenkaan ole kaikille hakijoille soveltuva malli, ja liitto on kommentoinut asiaa Immateriaalioikeudet Liitto on yhdessä JUKOn kanssa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yliopistoissa tapahtuvat immateriaalioikeuksien siirrot olisivat siirtäjälle kohtuulliset. Tämä on koskenut mm. oppimateriaalia. Syksyn aikana immateriaalioikeudet ovat olleet runsaasti esillä, sillä LUT on ottanut käyttöönsä työsopimuksen liitteen oikeuksien luovutus- ja salassapitosopimuksesta. JUKO on lähettänyt asiasta kirjelmän LUT:lle. Lisäksi jäseniä on ohjeistettu asiassa. Esiin ei ole tullut laista johtuvia ongelmia korkeakoulukeksintölain soveltamisessa. Liiton toiminnanjohtaja Jorma Virkkala kuului työsuhdekeksintölautakunnan korkeakoulujaostoon. Korkeakoulukeksintöjaosto ei ole kokoontunut Eläkkeet ja eroamisikä Jäsenille on annettu eläkeneuvontaa Acatiimi-lehdessä, jäsenkirjeessä sekä henkilökohtaisesti. Professorien eroamisikä on 68 ikävuotta lain perusteella. Vuonna 2012 tehdyn Professorin työ kyselyn mukaan 43 % professoreista haluaa jäädä eläkkeelle vuotiaana ja 6 % vuotiaana. Keskimääräinen toivottu eläkeikä on 66 vuotta. Kyselyn mukaan työuran jatkamisen kannalta tärkeitä asioita ovat avustavan henkilökunnan riittävä määrä, tutkimusmahdollisuudet ja akateemisen vapauden turvaaminen. Liitto piti esillä sitä vaihtoehtoa, että työantajan ja professorin yhteisellä sopimuksella voidaan työskennellä 68 ikävuoden eroamisiän jälkeenkin. Liiton valtuusto totesi syyskokouksessaan, että liitto laatii ohjeet emeritus-/emeritasopimuksen tekemistä varten. Ohjeiden laadinta siirtyi vuoteen Eräissä yliopistoissa on kehotettu sellaisia professoreita jäämään eläkkeelle, joilla ei ole yliopiston näkemyksen mukaan tarpeeksi tuloksia. Liitto on tuominnut tämän kaltaisen painostuksen käytön. Verotuksessa otettiin vuoden aikana käyttöön yli euron vuotuisia eläketuloja koskien kuuden prosentin lisävero, ns. raippavero. Vero perustuu lainsäädäntöön ja poliittisiin päätöksiin. Liittoon tuli useita yhteydenottoja lisäveron tiimoilta. Asiaa käsiteltiin Acatiimissa ja liitto lähetti lisäverosta kirjeen Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderille. Kirjeessä liitto pyysi Akavaa toimimaan eläkeläisten lisäveron poistamiseksi. Toimintavuoden aikana käytiin keskustelua ja neuvoteltiin eläkeuudistuksesta ja eläkeiästä lähinnä keskusjärjestöjen toimesta. Liitto seurasi tätä aktiivisesti. 3 TIEDE- JA YLIOPISTOPOLIITTINEN TOIMINTA 3.1 Yliopistouudistuksen vaikutusten seuranta

11 11 Liitto antoi vuoden 2012 lopulla eduskunnan sivistysvaliokunnalle lausunnon yliopistolakiuudistuksen vaikutuksia käsittelevästä selvityksestä. Lausunnossaan liitto toi esille, että yliopistojen henkilöstölle tulisi luoda lainsäädännön kautta paremmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yliopistoa koskevaan strategiseen suunnitteluun. Sivistysvaliokunta huomioi liiton näkökulmat ja totesi lausunnossaan, että yliopistojen päätöksenteossa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää yliopistoissa olevaa asiantuntemusta. Valiokunta myös kehotti OKM:ää arvioimaan jatkossa tarvetta täsmentää lainsäädäntöä tältä osin. Valiokunta näki välttämättömäksi kuulla henkilöstöä ja opiskelijoita nykyistä enemmän. Jäsenistölle tiedotettiin liiton panoksesta yliopistouudistuksen seurannassa. 3.2 Yliopistojen hallinto Professorin työ kyselyn perusteella professorit kokevat vaikuttamismahdollisuutensa yliopistojen päätöksentekoon ja hallintoon vähäisiksi. Liitto on tuonut tämän ongelman esiin eri yhteyksissä, mm. yliopistojen johdon ja Suomen yliopistot UNIFI:n tapaamisissa sekä mediassa. Liitto on korostanut monessa yhteydessä professorien erityisasemaa ja merkitystä yliopistoille. Asiaa on käsitelty mm. mediassa, jäsenkirjeissä, blogissa, yliopistojohdon tapaamisissa, syysseminaarissa ja osastojen puheenjohtajien neuvottelupäivillä. Liiton johto on yhdessä ao. osaston johdon kanssa tavannut yliopistojen johtoa yhteistyön merkeissä. Tapaamisissa on korostettu sitä, että yliopistoon tulee luoda kiinteät vuorovaikutusyhteydet professorikunnan ja yliopiston johdon välille. Myös osastojen tulee olla tässä aloitteellisia. Professorit eivät edelleenkään ole edustettuna säätiöyliopistojen hallituksissa. 3.3 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Valtiolla professoreiden palvelussuhde on virkasuhde, yliopistoissa palvelussuhdelaji on yliopistouudistuksen myötä työsuhde. Toimintavuoden aikana yliopistojen professoreiden työsuhteistaminen näyttäytyi eri tavoin liiton toiminnassa. Säännellyn virantäyttömenettelyn sijaan yliopistoissa on otettu käyttöön aikaisempaa joustavampia rekrytointimenettelyjä. Toimintavuoden aikana liiton hallitus otti kantaa professorin valintaprosessiin. Liiton näkemyksen mukaan professorin valinnassa voi asiantuntijana toimia vain professori. Opiskelijoiden edustaja voi osallistua professorin valinnassa opetustaidon arvioimiseen. Muissa suhteissa opiskelijoiden edustajien osallistumiseen valintaan tulee suhtautua pidättyväisesti. Erityisesti tieteellisen/taiteellisen pätevyyden arviointiin opiskelija ei voi osallistua. Kannanotoista tiedotettiin jäsenistölle ja yliopistoille. Aalto-yliopiston lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ottanut käyttöönsä Professor of practice -nimikkeen. Liiton hallitus on linjannut, että professorijohdannaisten nimikkeiden käyttöä tulee lähestyä professorin lakisääteisten tehtävien kautta. Vertaisarviointi tulee suorittaa valittaessa myös Professor of practice -tehtävään tai vastaaviin tehtäviin. Palvelussuhdelajilla on merkitystä laittoman irtisanomisen yhteydessä. Laittoman irtisanomisen yhteydessä virkasuhde on mahdollista saada takaisin ns. virkasuhteen jatkuvuusperiaatteen mukaan. Työsuhteisella sen sijaan on oikeus saada korvaus laittomasta irtisanomisesta. Toiminta-

12 12 vuoden aikana oli nähtävissä lisääntyneet YT-menettelyt sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa. Toistaiseksi irtisanomiset ja lomautukset ovat koskeneet professoreita vähäisesti. Määräaikaisten professuurien määrä pysyi aikaisemman vuoden tasolla eli 25 % prosenttina. Yliopistokohtaiset vaihtelut ovat suuria. Selitykset eivät ole olleet tyydyttäviä. Pohjoismaisessa professorien määräaikaisvertailussa Suomi sijoittuu huonosti. Yliopistojen määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkasteleva työryhmä sai tehtävänsä päätökseen ja julkaisi määräaikaisten työsuhteiden käyttöä käsittelevän ohjeistuksen esimiehille ja luottamusmiehille. Yliopistojen johdon tapaamisissa ja useissa muissakin yhteyksissä liitto kiinnitti huomiota määräaikaisiin professuureihin ja niihin ongelmiin, joita määräaikaisuudesta seuraa mm. tutkimuksen pitkäjänteisyydelle. Kokoaikaisten professorien lukumäärä laski neljättä vuotta peräkkäin. Osa-aikaisten professorien lukumäärä nousi jonkin verran. Liiton hallitus käsitteli myös osa-aikaisuuksia. Liitolta pyydettiin kannanottoa siitä, millaisella vähimmäistuntimäärällä voi toimia professorina. Liitto ei ottanut kantaa osa-aikaisten professuurien vähimmäistuntimäärään vaan totesi, että professoriksi tulee valita ainoastaan tieteellisesti/taiteellisesti pätevä henkilö, ja kelpoisuuden tulee perustua vertaisarviointiin. Jäsenkelpoisuuden osalta liitto linjasi, että alle 25 % professuurissa olevien jäsenkelpoisuus harkitaan hakijakohtaisesti. 3.4 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edisti edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. Liitto toi eri yhteyksissä esiin, että neliportaisessa tutkijanuramallissa kolmannella tasolla oleva henkilö voidaan kutsua professoriksi, mikäli yksikön tarpeet tätä edellyttävät ja mikäli henkilö on kiistatta kelpoinen professoriksi. Liitto korosti myös eri yhteyksissä vertaisarvioinnin tärkeyttä professorin valinnassa. Tenure track -järjestelmä on aikaansaanut epäselvyyttä siitä, kuka on professori esim. yliopistolain tarkoittamassa mielessä. Liiton hallitus on linjannut, että yliopistolain tarkoittamassa mielessä professoreita ovat vain professori-nimikkeellä olevat. Tämän lisäksi professoreita ovat yliopistolain tarkoittamassa mielessä akatemiaprofessorit ja tutkimusprofessorit. Tenure track -järjestelmissä olevat ovat yliopistolain tarkoittamia professoreita siinä vaiheessa kun he ovat professorinimikkeellä (full professor). Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että professorin kelpoisuus on arvioitu vertaisarvioinnein. 3.5 Professorien työskentelyolosuhteiden parantaminen Liitto toi esiin, että professorikunnan työhön ei pidä kuulua tehtäviä, jotka eivät edellytä suorittajaltaan professorintasoista pätevyyttä. Yliopistojen sisäistä työnjakoa tuli liiton näkemyksen mukaan kehittää sellaiseksi, että professorit voivat työssään keskittyä osaamisensa ja pätevyytensä kannalta tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Vähemmän vaativia tehtäviä ohjataan avustavalle henkilökunnalle, jota laitoksilla tulee olla riittävästi. Opiskelijoiden ja opetushenkilöstön lukumääräsuhde ei korjaantunut. Liiton näkemyksen mukaan opiskelija/opettaja -lukumääräsuhdetta tulee pienentää vastaamaan kansainvälistä tasoa, ja suhteen laskentatavasta tulee päästä sopimukseen.

13 13 Vuoden 2012 Professorin työ -kyselyn perusteella liitolla on ollut yksityiskohtaista tietoa professoreiden työskentelyolosuhteista. Professoreiden työskentelyolosuhteisiin on pyritty vaikuttamaan mm. yliopistojen johdon ja liiton johdon välisissä tapaamisissa. Asiaa on käsitelty myös jäsenille lähetetyissä viesteissä. Keväällä nousivat esille yliopistojen tutkijoiden ja professoreiden kohtaama vihapuhe ja uhkailut. Liitto lähetti yliopistoille kirjeen, jossa se edellytti yliopistojen täydentävän turvallisuusohjeitaan koskemaan myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa uhkailua. Asiasta lähetettiin myös tiedote. 3.6 Professorien johtajuuden merkityksen korostaminen Liitto on selvittänyt palkkaselvityksissään akateemisten johtajien palkkioita. Liitto on pitänyt esillä, että akateemisille johtajille tulee maksaa riittävää korvausta vastuullisesta työstään. Akateemisen vapauden johtaminen oli teemana liiton järjestämässä tilaisuudessa Tieteen päivillä. Asiaa käsiteltiin monipuolisesti useiden eri puheenvuorojen pohjalta. Professoreiden asemaa yliopistojen johtamisessa käsiteltiin osastojen puheenjohtajapäivillä. Liitto on pitänyt eri tavoin esillä professoreiden roolia yliopistojen ja tutkimuslaitosten johtamisessa. Liitto on korostanut mm. sidosryhmätapaamisissa ja julkisissa puheenvuoroissa sitä, että professoreiden tieteellisen asiantuntemuksen tulee olla mukana yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategisessa päätöksenteossa. 3.7 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Liitto on ollut erittäin aktiivinen yliopistojen ja tutkimuslaitosten voimavarakysymyksessä. Asiasta on annettu lukuisia tiedotteita, kirjoitettu Acatiimi-lehdessä, annettu lausuntoja mm. eduskunnan kahdelle valiokunnalle, ja se on otettu esiin eri sidosryhmätapaamisissa. Toimenpiteistä huolimatta suunta näyttää negatiiviselta. Toimintavuotta koskien oli jo edellisenä vuonna päätetty jäädyttää yliopistoindeksi, jonka vaikutus yliopistojen saamiin määrärahoihin oli noin 3 %. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osuus BKT:stä on Tilastokeskuksen arvion mukaan vain 3,49 %. Liitto on tuonut esille, että sen tulisi olla 4 %. Liitto toi eri yhteyksissä esille, että yliopistoindeksin palauttaminen on välttämätöntä. Asiasta mm. annettiin tiedote kehysriihen alla. Liitto myös pyysi jäsenistöä vaikuttamaan asiaan. Budjetin hyväksyminen eduskunnassa merkitsi yliopistoindeksin paluuta vuonna Indeksi nostaa yliopistojen toimintamenomäärärahoja 1,9 %. Vaikka indeksin palauttamisella vuonna 2014 ei korvata vuosina 2012 ja 2013 syntynyttä yliopistojen rahoitusvajetta, on indeksin palauttaminen liitolle suuri saavutus. Liitto on seurannut yliopistojen rahoitusmallin vaikutusta. Liitto on esittänyt, että kandipalautteen lisäksi myös akateemisen henkilöstön palaute voitaisiin ottaa huomioon. Toisaalta antaessaan lausuntoa erikoistumiskoulutuksesta liitto totesi, että rahoitusmallin jatkuva muuttaminen voi tehdä siitä vaikeaselkoisen. Opiskelija/opettaja-lukumääräsuhde on ollut esillä sidosryhmätapaamisissa. Lukumääräsuhteessa ei ole tapahtunut muutosta. Yliopistojen osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat myönteisesti esillä hallitusohjelman tekstiosassa. Hallituskauden aikana ylimpään opetukseen ja tutkimukseen tulee kohdistumaan suuria leikkauk-

14 14 sia. Liitto esitti voimakasta kritiikkiä tätä epäjohdonmukaisuutta kohtaan. Poliittiseen järjestelmään pidettiin yhteyttä myös järjestämällä tilaisuus eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle. VTT:llä käytiin keväällä YT-neuvottelut, syksyllä käynnistyivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen YT-neuvottelut. Toimenpiteillä on haluttu nostaa tuottavuutta ja suunnata voimavaroja strategisesti määriteltyihin tutkimusaiheisiin. Maan hallituksen kevään kehysriihipäätöksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alan tutkimuslaitoksien budjettia leikataan rajusti. 3.8 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Liitto on antanut kannanottoja, lausuntoja ja tiedotteita useista koulutuspoliittisista esityksistä. Maan hallitus esitti, että yliopistojen koulutusvastuiden täsmentäminen ei enää edellyttäisi yliopistojen esitystä, vaan se valmisteltaisiin yhteistyössä yliopistojen kanssa. Liiton mukaan muutos on yliopistojen kannalta heikennys, joka kuitenkin toteutuu. OKM:n korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä esitti keväällä kaksivuotisten korkeakouludiplomien käyttöönottoa. Työryhmän jäsenistä useat jättivät asiasta eriävän mielipiteen. Liitto vastusti em. lyhyttutkintojen käyttöönottoa. Taideyliopisto aloitti toimintansa lukien. Samassa yhteydessä aloitti toimintansa Taideyliopiston osasto. Liitto on seurannut tarkasti tutkimuslaitosten rakenteellisesta kehittämisestä. Sektoritutkimuslaitoksissa huolta aiheutti valtioneuvoston periaatepäätös tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Sen yhteydessä valtion tutkimuslaitoksilta leikataan talousarviorahoitusta. Liitto on tuonut esille mm. eduskunnan sivistysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaostolle huolensa kilpaillun rahoituksen osuuden lisäämisestä. Liitto on korostanut professoreiden ja akateemisen tiedeyhteisön merkitystä rahoituksen suuntaamisessa. Eri yhteyksissä, mm. YT-menettelyihin liittyen, on korostettu professoreiden ja tutkimuksen johtotehtävissä toimivien asemaa ja merkitystä tiedeorganisaation menestymiselle. 4 SISÄINEN JÄRJESTÖTOIMINTA 4.1 Liiton organisaatio Valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Tallinnassa. Kokousta edelsi liiton ja TTL:n yhteinen kevätseminaari Citius, amplius, vilius! Syyskokous pidettiin Helsingissä Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa. Helmikuun kokouksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa käsiteltiin palkkaukseen liittyviä kysymyksiä ja osastokyselystä nousevia haasteita liiton edunvalvontaan. Elokuun seminaarissa suunniteltiin vuoden 2014 toimintaa. Joulukuun seminaarissa käsiteltiin monipuolisesti ajankohtaisia asioita kansainvälisen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan saralta. Hallituksen alaisuudessa toimi työvaliokunta, sijoitustoimikunta, viestintäryhmä ja vaalitoimikunta.

15 15 Liitto on sisäistä toimintaansa varten jakautunut osastoihin. Taideyliopiston osasto aloitti toimintansa , minkä jälkeen liiton osastoja oli Jäsenistö Hallitus seurasi jäsenmääräkehitystä jokaisessa kokouksessaan. Jäsenrekrytointi oli erittäin paljon esillä koko vuoden. Sekä kokonaisjäsenmäärä että työelämässä olevien jäsenten lukumäärä nousivat hieman, vaikka kokoaikaisten professorien määrä yliopistoissa laski. Suurin osa jäsenkunnasta työskenteli professori-nimikkeellä yliopistoissa. Liiton jäsenmääräkehitykseen vaikuttaa sekä uusien jäsenten rekrytointi että olemassa olevien jäsenten ns. jäsenpito. Vuonna 2013 liittoon liittyi edellisvuotta enemmän jäseniä. Tavallisimmat syyt liitosta eroamiseen olivat eläkkeelle jääminen ja siirtyminen muihin tehtäviin. Jäsenrekrytointiin suunnattiin paljon voimavaroja. Osastoilta pyydettiin edelleen säännöllisesti tieto uusista professoreista. Heille lähetettiin liiton toimistosta sähköinen tervehdys ja liiton infopaketti. Liiton esite uusittiin ja se julkaistiin kolmella eri kielellä jaettavaksi potentiaalisille jäsenille. Toimintavuonna järjestettiin ns. suosittelukampanja, jossa liiton jäseniä pyydettiin suosittelemaan liiton jäsenyyttä professoreille, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Suosittelijoiden kesken arvottiin matkalahjakortteja. Yliopistokeskuksissa aloitettiin professorilounas-kierros. Tilaisuuksiin kutsutaan sekä jäsenet että ei-jäsenet. Jäsenrekrytointia on kohdistettu eri tavoin erityisesti tekniikan ja lääketieteen professoreihin, joiden molempien järjestäytymisaste on keskimääräistä alhaisempi. Tekniikan Akateemisten kanssa uudistettiin kaksoisjärjestäytymissopimus. Uusille jäsenille lähetetyn kyselyn perusteella he odottavat liitolta ennen kaikkea yliopisto- ja tiedepolitiikkaan vaikuttamista sekä ajantasaista, professoreita koskevaa tietoa. Liitto lähetti kyselyn myös niille professoreille, jotka eivät liittyneet liittoon. Neljäsosalla vastaajista asia oli vain jäänyt hoitamatta. 4.3 Liiton osastot Liitolla oli neljätoista yliopistokohtaista osastoa ja yksi valtakunnallinen osasto tutkimuslaitoksissa työskenteleville jäsenille. Osastot ovat rekisteröimättömiä yhdistyksiä. Alkukesästä järjestettiin paikallistoiminnan kehittämisseminaari, jossa käsiteltiin tulospalkkausta, lähijohtajuutta ja jäsenrekrytointia. Syksyllä järjestettiin osastojen puheenjohtajille kaksipäiväinen seminaari. Seminaari järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille kohdistetun syysseminaarin yhteydessä Helsingissä. Puheenjohtajien seminaarissa käsiteltiin mm. yliopistojen palkkausjärjestelmiä, professoreiden asemaa yliopistojen johtamisessa ja jäsenrekrytointia. Osastojen edustajat ovat toimineet YPJ-arviointiryhmissä. Osastot ovat pyrkineet seuraamaan professorien kelpoisuusvaatimuksien käyttämistä ja edistämään professorien tutkimusmahdollisuuksia.

16 16 Osastojen toiminnan aktiivisuus on vaihdellut suuresti. Osastoilla on ollut toimintaan tarvittavat varat. Liiton luottamusjohto, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö ovat käyneet osastojen tilaisuuksissa. 4.4 Luottamusmiestoiminta Akavalaisen julkisen sektorin luottamusmiestoiminta koordinoidaan JUKOn taholta. JUKO on solminut luottamusmiessopimukset eri yliopistojen kanssa. Paikallisten neuvottelu- ja sopimusoikeuksien myötä luottamusmiestoiminnan merkitys on kasvanut. Luottamusmies edustaa henkilöstöä paikalliseen sopimiseen liittyvissä asioissa silloin, kun virka- tai työehtosopimus tai lainsäädäntö sitä edellyttää. Professoreista 32 toimi luottamusmiehenä tai varaluottamusmiehenä. Oulun yliopistossa ei ole professori-luottamusmiestä. Taide-yliopistoon sen sijaan saatiin professoriluottamusmies. JUKO järjesti yliopistojen luottamusmiehille kahdet neuvottelupäivät ja VAKAVA (VAKAVAn jäsenjärjestöt ovat keskusjärjestö Akavan pieniä ja keskisuuria jäsenliittoja, Professoriliitto on yksi Vakavan 16 jäsenjärjestöstä) järjesti yhteistyössä JEAn (Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat) kanssa yhdet neuvottelupäivät. 4.5 Jäsenpalvelut Liiton jäsenille on tiedotettu jäseneduista verkkosivuilla, jäsenkirjeissä ja Tiede-lehdessä jäsenille kohdistetussa lisäkannessa. Jäsenetujen ohella lisäkannessa kerrottiin siitä, millä kaikilla tavoin liitto vaikuttaa yliopisto- ja tiedepolitiikkaan. Liitto ajoi jäsentensä työsuhdeturvaa palkka-, palkkio- ja muissa palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa sekä antoi jäsenille niihin liittyvää neuvontaa. Paikallistasolla liiton luottamushenkilöt ja JU- KOn luottamusmiehet olivat jäsenten käytettävissä. Liitto on ottanut jäsenilleen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Liiton jäsenillä oli mahdollisuus liittyä Opettajien työttömyyskassan jäseneksi. Jäsenyys on ilmainen liiton tarjoama jäsenetu. Suurin osa liiton työssä olevista jäsenistä kuuluu Opettajien työttömyyskassaan. Ns. kaksoisjärjestäytyneistä jäsenistä osa kuuluu johonkin toiseen työttömyyskassaan. Liitto on varautunut tukemaan jäseniään taloudellisesti työmarkkinoiden mahdollisessa konfliktitilanteessa. Liitto kustansi jäsenilleen vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutukset vakuutusyhtiö AIG Europe Limitedin kautta. Jäsenet ovat käyttäneet sekä vapaa-ajan matka- että vapaa-ajan tapaturmavakuutusta edellistä vuotta enemmän. Liitolla oli edelleen sopimus Asianajotoimisto Bützow Oy:n kanssa jäsenten puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu oli liiton jäsenille ilmainen. Liiton jäsenet saavat edelleen Acatiimi-lehden ja Tiede-lehden jäsenetuna. Liiton jäsenille lähetetään vuosittain Professoriliiton kalenteri ja palkkakyselystä tehty raportti. Liiton jäsenillä on mahdollisuus saada käyttöönsä jäsenetuna professori.fi -sähköpostilaatikko. Uudet jäsenet saavat Professorimatrikkelin. Jäsenille järjestettiin keväällä Ateneumissa avec-tilaisuus. Tilaisuus onnistui erinomaisesti ja osallistujia oli runsaat 100 henkilöä. Lokakuussa järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille syysseminaari aiheena Oppiminen yliopistossa. Seminaariin osallistui noin 100 henkilöä. Puheenvuorot ovat katsottavissa liiton YouTube-kanavalla. Seminaarista saatiin runsaasti myönteistä palautetta.

17 17 Suomalaisen kirjakaupan Helsingin myymälä antoi Professoriliiton jäsenille alennusta muista kuin oppikirjoista. Liitto oli mukana 34 akavalaisen liiton yhteisessä jäsenetupalvelussa jasenedut.fi. Sen kautta on mahdollista saada vaihtuvia jäsenetuja. Lisäksi Akavan kautta oli mahdollista saada muita jäsenetuja. Jäsenille on tiedotettu PHT:n (Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) tarjoamista palveluista. 4.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito Yliopistosektorin lakkotoimikunta kokoontui säännöllisesti, vaikka neuvottelutkin käytiin työrauhan aikana. Valtion sektorilla järjestettiin keväällä lakkoharjoitus. 5 ULKOINEN JÄRJESTÖTOIMINTA 5.1 Keskusjärjestö AKAVA Professoriliitto otti osaa keskusjärjestö Akavan toimintaan. Professoriliiton edustajana Akavan liittokokouksissa toimi toiminnanjohtaja Jorma Virkkala ja varaedustajina toimivat varapuheenjohtaja Kaarle Hämeri ja järjestöpäällikkö Raija Pyykkö. Järjestöpäällikkö Raija Pyykkö toimi Akavan järjestötoimikunnassa varajäsenenä. Toiminnanjohtajalla oli puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan hallituksessa. Liiton asema Akavassa säilyi entisen kaltaisena. Liitto ei ole pyrkimyksistään huolimatta kyennyt vaikuttamaan ainakaan riittävästi Akavan yliopisto- ja tiedepoliittisiin kannanottoihin. 5.2 VAKAVA Professoriliitto on vuodesta 1994 lähtien ollut VAKAVAn jäsen. VAKAVA on pienten ja keskisuurten akavalaisten järjestöjen yhteenliittymä. VAKAVAn tehtävänä on toimia Akavan sisällä vaaliliittona, informaation välittämisen kanavana, koulutuksen antajana sekä edunvalvonnan koordinoijana. Liitto kuului JUKOon VAKAVAn kautta. Alkuvuodesta VAKAVAan kuuluivat Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton lisäksi Agronomiliitto, Akavan Yleinen Ryhmä, Diakoniatyöntekijöiden Liitto, Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Metsänhoitajaliitto, Päällystöliitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Työterveyshoitajaliitto, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat sekä Upseeriliitto. Liiton toiminnanjohtaja Jorma Virkkala oli VAKAVAn hallituksen varsinainen jäsen ja järjestöpäällikkö Raija Pyykkö varajäsen. Toiminnanjohtaja toimi yliopistoryhmän puheenjohtajana ja järjestöpäällikkö koulutusryhmän puheenjohtajana. 5.3 JUKO Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee ja solmii akavalaisten osalta mm. yliopistosektorin työehtosopimukset ja valtionsektorin virkaehtosopimukset. Professoriliitto kuului toimintavuoden aikana JUKOon VAKAVAn välityksellä.

18 18 Professoriliiton toiminnanjohtaja oli JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja. Tässä ominaisuudessa hänellä oli puhe- ja läsnäolo-oikeus JUKOn hallituksessa. Järjestöpäällikkö Raija Pyykkö oli varajäsen. Yliopistoneuvottelukunnan toiminta oli neuvottelujen aikana erittäin vilkasta. Neuvottelukunta oli neuvotteluissa keskeinen elin. Neuvottelukierroksista selvittiin kohtuullisesti. Yliopistoja koskeva TES tehtiin JUKOn nimissä. Liitto vaikutti aktiivisesti JUKOn toimintaan. JU- KOn hallituksessa on enemmistö kuntapuolen edustajilla. Tällä on merkitystä koko JUKOn toimintaan. 5.4 Yliopistojen opetus- ja tutkimusalan järjestöt Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yhteistyösopimuksen mukaan liitoilla on yhteistyötoimikunta nimeltään nimeltä Professorit ja Tieteentekijät eli P & T. P & T mm. sopii yhteiset yliopisto- ja tiedepolitiikkaa koskevat tavoitteet, hoitaa liittojen yhteistä tiedotustoimintaa, toimii yhdyssiteenä liittojen yhteisessä kansainvälisessä toiminnassa ja pyrkii sovittamaan yhteen liittojen työmarkkinaedunvalvontaa koskevia tavoitteita. P & T:ssä liittoa edustivat puheenjohtaja Maarit Valo, varapuheenjohtaja Kaarle Hämeri ja toiminnanjohtaja Jorma Virkkala. Tieteentekijöiden liitolla oli vastaava kokoonpano. Myös liittojen yhteinen viestintäpäällikkö osallistui P & T:n toimintaan. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL julkaisivat toimintavuoden aikana yhteistä Acatiimi-lehteä. Lehti lähetetään mm. liittojen jäsenkunnille sekä yliopistoalan vaikuttajille. Acatiimi-lehdellä on ollut toimitusneuvosto, jossa liittoa edustivat hallituksen jäsenet Marjukka Anttila ja Lili Kihn. Liiton ja TTL:n yhteinen viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen toimi lehden päätoimittajana ja toimitusneuvoston sihteerinä. Myös toiminnanjohtaja osallistui toimitusneuvoston työskentelyyn. 5.5 Muut järjestöt Toimintavuoden aikana liitolla oli yhteistyösopimus seuraavien akavalaisten liittojen kanssa: Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL, Tekniikan Akateemiset TEK (sopimus päivitettiin), Suomen Ekonomiliitto SEFE, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Farmasialiitto (sopimus päivitettiin), Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Kirkon Pappisliitto, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen puheterapeuttiliitto, Metsänhoitajaliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Valtiotieteilijöiden liitto ja Ympäristöasiaintuntijoiden keskusliitto. Liitto pyrki harjoittamaan yhteistyötä myös Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa yliopistoja koskevissa asioissa. 5.6 Kansainvälinen toiminta Liiton kansainvälisen toiminnan tavoitteina on ollut vaihtaa tietoa ja kokemuksia etenkin korkeakoulusektorin ammattijärjestöjen kanssa pääsääntöisesti Euroopassa, seurata yliopistoreformin vaikutuksia Eurooppa-tasolla ja edistää tutkimuksen ja koulutuksen resursointia EU:n päätöksenteossa. Kansainvälisistä asioista vastaava hallituksen jäsen Rainer Huopalahti osallistui HERSCin (Higher Education & Research Standing Committee) kokouksiin. HERSCin kevään kokous järjestettiin Suomessa, samoin vuosittain järjestettävä pohjoismainen yliopistosektorin ay-kokous pidettiin Suomessa. Puheenjohtaja Maarit Valo osallistui Global Trends in Media and Higher Education - seminaariin Torontossa. Liiton hallitus käsitteli joulukuun seminaarissaan kansainvälistä koulutuspoliittista edunvalvontaa.

19 19 Yhteydenpitoa Akavaan on tiivistetty, ja myös Akava on tiivistänyt yhteydenpitoaan jäsenjärjestöihin. Akavan uuden strategian mukaan Akava keskittyy kansainvälisessä toiminnassaan EUvaikuttamiseen. Ajankohtaisia EU-hankkeita ovat olleet mm. Horizon-hanke, korkeakoulujen EUtasoinen ranking-järjestelmä U-multiranking ja tietojenvaihto Euroopan korkeakoulujärjestelmien uusimisesta. 6 VIESTINTÄ Liitolla on viestintäryhmä, johon kuuluvat puheenjohtaja Maarit Valo, viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen, järjestöpäällikkö Raija Pyykkö ja sihteerinä viestintäassistentti Milla Talassalo. 6.1 Sisäinen viestintä Vuoden kuluessa tehdyistä päätöksistä, asioiden valmistelusta ja annetuista lausunnoista tiedotettiin Acatiimi-lehdessä, liiton verkkosivuilla, jäsenkirjeillä (4 kpl) ja osastojen kirjeillä. Liiton esite uusittiin uuden visuaalisen ilmeen mukaiseksi ja se julkaistiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Esite kohdistettiin potentiaalisille jäsenille jäsenrekrytoinnin avuksi. Myös liiton kirjepaperit ja -kuoret sekä muu materiaali uusittiin. Samassa yhteydessä uusittiin liiton graafinen ohjeisto. 6.2 Ulkoinen viestintä Liiton sidosryhmäviestintä oli aktiivista. Liiton tiedotteet saivat mediassa huomiota. Liiton johto antoi lukuisia haastatteluja tai lausuntoja medialle. Toimintavuoden aikana liiton edustajat tapasivat lukuisia sidosryhmien edustajia mm. yliopistojen ja Akatemian johtoa, UNIFIn hallitusta, sivistysvaliokuntaa ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostoa sekä TIN:n sihteeristöä. Vuoden 2013 Vuoden Professori julkistettiin Tieteen päivien yhteydessä Helsingissä. Hän on Eva- Mari Aro TY:stä. Julkistaminen sai osakseen suurta huomiota. Julkisuuskampanja toteutettiin Suomen Kuvalehdessä, Tiede-lehdessä, Tieteessä tapahtuu - lehdessä, Kanavassa, Acatiimi -lehdessä ja Akavalaisessa. Jäsenille ja sidosryhmille kohdistettu syysseminaari järjestettiin Sen aiheena oli Oppiminen yliopistossa. Seminaari sai osakseen myönteistä julkisuutta. Syksyllä perustettiin Professoriblogi, jossa liiton aktiivitoimijat ottavat viikoittain kantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten ajankohtaisiin asioihin. TIEDOTTEET Vuoden Professori professori Eva-Mari Aro Yliopiston minitutkinnoille ei ole tarvetta Yliopistoindeksin on oltava voimassa jälleen Yliopistojen autonomia päättää koulutusaloista uhkaa murentua Yliopistojen tulee päivittää turvallisuusohjeensa Internet-aikaan Fokus ympärivuotisesta opetuksesta ympärivuotiseen oppimiseen YT-neuvottelut luovat yliopistoihin pelon ilmapiiriä

20 Acatiimi-lehti Liitto on julkaissut yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL:n kanssa Acatiimi-lehteä. Lokakuussa 2013 juhlittiin pienimuotoisesti 15-vuotiasta lehteä. Lehden painos oli noin kpl. Lehteä lähetettiin paitsi julkaisijaliittojen jäsenkunnalle myös kirjastoihin, yliopistojen hallintoon, yliopisto- ja tiedepolitiikan päättäjille sekä sektoria seuraaville toimittajille. Toimintavuoden aikana julkaistiin 9 numeroa. Lehdellä on myös verkkoversio. Acatiimin todettiin useissa yhteyksissä saaneen myönteisen vastaanoton ja herättäneen keskustelua. Acatiimin numero 4/2013 oli lähes kokonaan englanninkielinen. 7 TALOUS 7.1 Jäsenmaksu Liiton taloutta on rahoitettu pääasiassa jäseniltä perityillä jäsenmaksuilla. Liiton jäsenmaksu on määräytynyt valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Jäsenmaksu on ollut toimintavuonna pääsääntöisesti 0,9 % bruttopalkasta. Akavaan kaksoisjärjestäytyneiden osalta sen suuruus on ollut 0,6 % bruttopalkasta. Työvapaalla ja eläkkeellä oleviin on sovellettu poikkeavaa jäsenmaksun määräytymisperustetta. 7.2 Tukirahasto Liitolla on tukirahasto, jonka valtuusto on perustanut mahdollista työtaistelua varten. 7.3 Liiton muut tuotot ja sijoitustoiminta Hallitus teki päätökset liiton sijoitustoiminnasta, josta valtuustolle raportoitiin yksityiskohtaisesti. Hallituksella oli sijoitusstrategia, jossa kuvataan sijoitustoiminnan periaatteet. Hallituksella oli apunaan sijoitustoimikunta, joka esittää sijoituspäätökset hallitukselle. Sijoitustoimikuntaan kuuluivat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä hallituksen nimeämänä ulkopuolisena asiantuntijajäsenenä emeritusprofessori Jarmo Leppiniemi. Taloudenhoitaja toimi toimikunnan sihteerinä. Liiton varallisuus oli sijoitettu pääasiassa kotimaisiin kohteisiin. Osa liiton varallisuudesta oli sijoitettu yhteistyössä Nordean Investment Managementin kanssa korkosijoituksiin. Liiton sijoitustoiminnan tulokseen vaikutti yleistaloudellinen tilanne. Osinko-, korko- ym. tuotot muodostuivat kuitenkin näissä oloissa kohtuullisiksi. Liiton sijoitustoiminta on ollut onnistunutta. 8 JÄRJESTETYT TILAISUUDET Tieteen Päivät ja Vuoden Professorin nimityksen julkistaminen, Helsinki kevätseminaari ja valtuuston kokous, Helsinki/Tallinna