Mullola Sari 1 TEMPERAMENTTI OPPILASARVIOINNIN HAASTEENA LUENNON SISÄLTÖ: MITÄ TEMPERAMENTTI ON?

Transkriptio

1 TEMPERAMENTTI OPPILASARVIOINNIN HAASTEENA FORUM CRITERIORUM KRITEERIPERUSTAISUUDEN VAHVISTAMINEN PERUS- JA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA , FINLANDIA-TALO, HELSINKI SARI MULLOLA, TUTKIJATOHTORI HELSINGIN YLIOPISTO LUENNON SISÄLTÖ: MITÄ TEMPERAMENTTI ON? HALO EFFECT JA SEN MERKITYS? MITÄ ON KOULUTEMPERAMENTTI? TEMPERAMENTIN JA OPINTOMENESTYKSEN VÄLISIÄ VAIKUTUSMEKANISMEJA TEMPERAMENTIN JA MOTIVAATION YHTEISVAIKUTUS MITEN SYNNYNNÄINEN TEMPERAMENTTI VAIKUTTAA OPISKELUTYYLIIN? OPETTAJA-OPPILAS -VUOROVAIKUTUKSEEN? OPETTAJAN ARVIOIHIN? ARVOSANOIHIN? MALLIOPPILASODOTUKSET? SUKUPUOLEN JA OPETTAJAN IÄN MERKITYS MALLIOPPILASODOTUKSISSA? OPETTAJAN OMAN TEMPERAMENTIN MERKITYS? TUTKIMUSTULOKSIA TEMPERAMENTIN YHTEYS OPPILASARVIOINTIIN OPPILASARVIOINNIN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET OPPILASARVIOINNIN ETIIKKA OPPIMISPROSESSIN UUDELLEEN ARVIOIMINEN KOTIMAISIA TUTKIMUSTULOKSIA MITÄ TEMPERAMENTTI ON? 1

2 MITÄ TEMPERAMENTTI ON? PYSYVÄ TAIPUMUS PYSYVYYS PERINNÖLLISYYS VARHAINEN ILMAANTUMINEN SYNNYNNÄISTEN VALMIUKSIEN JA TAIPUMUSTEN KOKOELMA MÄÄRÄÄ YKSILÖLLE OMINAISEN REAGOIMIS- JA KÄYTTÄYTYMISTYYLIN YLI AJAN JA TILANTEIDEN TYYLI JA TAIPUMUS, JOLLA IHMINEN TOIMII JA LÄHESTYY UUSIA, YLLÄTTÄVIÄ ASIOITA HOW OF BEHAVIOR (THOMAS & CHESS, 1977) Cloninger CR, Svrakic DM, Przybeck TR. A psychobiological model of temperament and character. Archives of general psychiatry. 1993;50(12): Goldsmith HH, Buss AH, Plomin R, et al. Roundtable: What is temperament? Four approaches. Child Development. 1987: PERSOONALLISUUDEN KOLMITASOMALLI MCADAMS (1996) I TASO: HERITABLE GENERAL TRAITS:PERSOONALLISUUS- / TEMPERAMENTTIPIIRTEET:KEHITTYMINEN PERUSTUU NEUROBIOLOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN JA SEN REAKTIIVISUUTEEN II TASO: PERSONAL CONCERNS (PYRKIMYKSET, DEFENSSIT, SELVIYTYMISKEINOT, MOTIVAATIOTEKIJÄT, ITSEOHJAUTUVUUS, ARVOT, ASENTEET YM.): KEHITTYMINEN PERUSTUU VUOROVAIKUTUKSEEN YMPÄRISTÖN KANSSA III TASO: IDENTITY: IDENTITEETTI, ITSETUNTO, MINÄKUVA, MINÄKÄSITYS TEMPERAMENTIN YDIN: YKSILÖN ENSIREAKTIO ( = NS. INITIAALIREAKTIO) UUTEEN & YLLÄTTÄVÄÄN ASIAAN ILMENEE JA TUNNISTETTAVISSA SELKEÄMMIN LAPSILLA KUIN AIKUISILLA VAHVA BIOLOGINEN POHJA JA YHTEYS AIVOJEN VÄLITTÄJÄAINEISIIN: Research on molecular genetics of temperament traits was initiated in late 1990 by the findings of Ebstein et al. (1996) and Noble et al. (1998), who both revealed an association between Novelty Seeking and Dopamine receptor D4 (DRD4) polymorphism. Cloninger CR, Svrakic DM, Przybeck TR. A psychobiological model of temperament and character. Archives of general psychiatry. 1993;50(12): Goldsmith HH, Buss AH, Plomin R, et al. Roundtable: What is temperament? Four approaches. Child Development. 1987:

3 SYNYNNÄINEN TEMPERAMENTTI VAIKUTTAA SIIHEN MITKÄ STIMULUKSET KIINNITTÄVÄT YKSILÖN HUOMION MILLAISEEN VASTINEESEEN STIMULUS JOHTAA YKSILÖN KÄYTTÄYTYMISESSÄ: LÄHESTYMIS- VAI VÄLTTÄMISKÄYTTÄYTYMISEEN MILLAISEN EMOOTION STIMULUS YKSILÖSSÄ HERÄTTÄÄ: ESIM. PELKOA, KIINNOSTUSTA, UTELIAISUUTTA JNE. INITIAALIREAKTIO = NE ASIAT, JOITA YKSILÖ EI ENNÄTÄ PROSESSOIDA KOGNITIIVISESTI ENNEN REAKTION ILMENEMISTÄ Cloninger CR, Svrakic DM, Przybeck TR. A psychobiological model of temperament and character. Archives of general psychiatry. 1993;50(12): TEMPERAMENTTI-pohjainen 1. AKTIIVISUUS (motorinen aktiivisuus vs. verkkaisuus) 2. HÄIRITTÄVYYS (kuinka helposti jokin ulkopuolinen ärsyke saa huomiosi) 3. SINNIKKYYS (kuinka tiiviisti ja pitkään jaksat keskittyä tehtävään saattaaksesi sen loppuun) 4. LÄHESTYMISTAIPUMUS (onko ensireaktiosi uusiin asioihin innostuneisuus vai askel taaksepäin / varautuneisuus) 5. SENSITIIVISYYS (miten herkästi reagoit eri aistiärsykkeisiin, loukkaantumistaipumus, jne.) 6. INTENSIIVISYYS (kuinka voimakkasti reagoit ärsykkeisiin, oletko enemmän äänekäs ja dramaattinen vai tyyni ja cool ) 7. JOUSTAVUUS (Kuinka hyvin sopeudut erilaisiin siirtymävaiheisiin ja odottamattomiin muutoksiin, tarvitsetko aikaa sopeutumiseen, rutiinien tarve?) 8. MIELIALA (onko mielialasi pääosin hyväntuulinen ja positiivinen vai pessimistinen ja huonotuulinen) Goldsmith HH, Buss AH, PlominR, et al. Roundtable: What is temperament? Four approaches. Child Development. 1987: MITÄ TEMPERAMENTTI EI OLE? EI SUORAAN YHTEYDESSÄ ÄLYKKYYTEEN KOGNITIIVISIIN KYKYIHIN MUISTIIN MOTIVAATIOON KYPSYYTEEN EI VALMIS TOIMINTAMALLI EI LOPULLINEN KÄYTTÄYTYMINEN EI ANTEEKSIANTO MILLE TAHANSA TOIMINNALLE JA KÄYTÖKSELLE EI VASTAA KYSYMYKSIIN WHY? OR HOW WELL? EI KOSKAAN HÄIRIÖ Goldsmith HH, Buss AH, Plomin R, et al. Roundtable: What is temperament? Four approaches. Child Development. 1987:

4 TEMPERAMENTTI ON OPPIMISEN BIOLOGINEN POHJA: KOSKA TEMPERAMENTTIPIIRTEILLÄ ON ENNALTA MÄÄRÄTTYJÄ /YKSILÖN TIEDOSTAMATTOMIA YHTEYKSIÄ 1. YKSILÖN INITIAALISEN REAKTION TYYLIIN JA EMOOTIOON REAGOIDA UUTEEN, PELOTTAVAAN JA/TAI PALKITSEVAAN ÄRSYKKEESEEN TÄSTÄ SEURAA: 2. NS. MOTIVOITUNEESEEN KÄYTTÄYTYMISEEN 3. INFORMAATION PROSESSOINTIIN 4. ASSOSIATIIVISEEN OPPIMISEEN JA MUISTAMISEEN Cloninger CR, Svrakic DM, PrzybeckTR. A psychobiological model of temperament and character. Archives of general psychiatry. 1993;50(12): TEMPERAMENTTI VAIKUTTAA YKSILÖN OPPIMISPROSESSIIN 1. YKSILÖN EMOTIONAALISEEN VASTINEESEEN JA NS. INITIAALIREAKTIOON YMPÄRISTÖN TUOTTAMIIIN/TARJOAMIIN ÄRSYKKEISIIN, ERITYISESTI UUSIIN JA YLLÄTTÄVIIN SIGNAALEIHIN (Cloninger, 1994a) 2. YKSILÖN EMOTIONAALISEN INITIAALIREAKTION ILMAISEMISEEN (Cloninger, 1994a) 3. YKSILÖN ASSOSIATIIVISEN OPPIMISEN (=mielleyhtymiin perustuva) JA INFORMAATION PROSESSOINNIN NOPEUTEEN JA TYYLIIN (Cloninger, 1987; Cloninger et al., 1993) 4. YKSILÖN MOTIVAATIOON JOKO LÄHESTYÄ TAI VÄLTTÄÄ UUSIA JA/TAI HAASTAVIA OPPIMISTEHTÄVIÄ (Cloninger, 1987; Gillespieet al., 2003) 5. YKSILÖN HALUUN JA KYKYYN KESKITTYÄ ANNETTUUN TEHTÄVÄÄN (Windle & Lerner, 1986; Thomas & Chess, 1977; Martin & Bridger, 1999) Cloninger CR. The genetic structure of personality and learning: a phylogenetic model. Clinical Genetics. 1994;46(1): TEMPERAMENTTI OPPIMISEN YKSILÖLLINEN INSTRUMENTTI 4

5 MITEN TEMPERAMENTTI VAIKUTTAA OPPIMISEEN? 1. TAPAAN, JOLLA YKSILÖ OPPII LUONTEVIMMIN JA TEHOKKAIMMIN 2. TAPAAN, JOLLA YKSILÖ HAVAITSEE YMPÄRISTÖN 3. SIIHEN, MILLAISIIN TILANTEISIIN HÄN HALUAA SITOUTUA àmotivoituminen ESIM. JOHONKIN ASIAAN 4. SIIHEN, MITEN HÄN ITSE MANIPULOI YMPÄRISTÖÄ 5. SIIHEN, MITÄ REAKTIOITA YKSILÖ HERÄTTÄÄ MUISSA IHMISISSÄ 6. MITEN HÄN VERTAA ITSEÄÄN MUIHIN JA MIKÄ VAIKUTUS TÄLLÄ VERTAILULLA ON HÄNEN MINÄKUVAANSA. Keogh BK. Temperament in the classroom: Understanding individual differences. Baltimore, MD: Paul H Brookes Publishing; TEMPERAMENTIN JA OPINTOMENESTYKSEN VÄLISIÄ VAIKUTUSMEKANISMEJA 1. MOTIVAATIO 2. OPPILAAN OPISKELUTYYLI 3. OPETTAJAN NÄKEMYS 4. KOULUN JA YHTEISKUNNAN ODOTTAMA TYYLI Keogh BK. Temperament in the classroom: Understanding individual differences. Baltimore, MD: Paul H Brookes Publishing; GOODNESS OF FIT VS. POORNESS OF FIT (Tähän sisältyy myös opettajan oman temperamentin yhteys opetus-opiskeluoppimisprosessiin) TEMPERAMENTIN JA MOTIVAATION YHTEISVAIKUTUS: 2-TASOINEN ILMIÖ MOLEMPIEN KEHITTYMINEN PERUSTUU NEUROBIOLOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN JA SEN REAKTIIVISUUTEEN VAIKUTTAVAT YKSILÖLLISIIN EROIHIN ASIOIDEN/ILMIÖIDEN HUOMIOIMISESSA ASIOIHIN/ILMIÖIHIN STIMULOITUMISESSA ASIOIDEN/ILMIÖIDEN AIHEUTTAMISSA EMOOTIOISSA ASIOIHIN/ILMIÖIHIN KOHDISTUVASSA ITSESÄÄTELYSSÄ ERI TEMPERAMENTEILLA VARUSTETUT YKSILÖT ALTISTUVAT JA MOTIVOITUVAT ERILAISESTA STIMULAATIOSTA JA YMPÄRISTÖLLISESTÄ INFORMAATIOSTA C.R. Cloninger, D.M. Svrakic, T.R. Przybeck. A psychobiologicalmodelof temperament and character Archives of General Psychiatry, 50 (12) (1993), pp

6 MOTIVAATION JA TEMPERAMENTIN YHTEISVAIKUTUS: 2-TASOINEN ILMIÖ JOHTAA C.R. Cloninger, D.M. Svrakic, T.R. Przybeck. A psychobiologicalmodelof temperament and character Archives of General Psychiatry, 50 (12) (1993), pp YKSILÖLLISIIN MOTIVATIONAALISIIN JA KEHITYKSELLISIIN ILMIASUIHIN JA KEHITYSPOLKUIHIN MOTIVAATION JA TEMPERAMENTIN YHTEISVAIKUTUS: 2-TASOINEN ILMIÖ -vaikuttavat mekanismit voivat olla Suoria Epäsuoria Yhdysvaikutuksellisia Modifioivia Yksilölliset motivationaaliset ilmiasut ja kehityspolut ovat yhteydessä yksilön hyvinvointiin C.R. Cloninger, D.M. Svrakic, T.R. Przybeck. A psychobiologicalmodelof temperament and character Archives of General Psychiatry, 50 (12) (1993), pp TEMPERAMENTIN JA MOTIVAATION YHTEISVAIKUTUS MERKITTÄVÄ YHTEYS YKSILÖN HYVINVOINTIIN SOMAATTINEN HYVINVOINTI SOSIAALINEN HYVINVOINTI MENTAALINEN HYVINVOINTI 6

7 MOTIVAATION JA TEMPERAMENTIN YHTEISVAIKUTUS: 2-TASOINEN ILMIÖ INTERAKTIIVISET BIOLOGISET PROSESSIT TULEVAT ESIIN ERITYISESTI YLEISESSÄ SUBJEKTIIVISESSA HYVINVOINNISSA KASVATUKSELLISISSA YMPÄRISTÖISSÄ HARRASTUKSELLISISSA YMPÄRISTÖISSÄ AMMATILLISISSA YMPÄRISTÖISSÄ VAHVA TUTKIMUSEVIDENSSI (sekä kansallinen että kansainvälinen) OSOITTAA ETTÄ TEMPERAMENTILLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI KOULUKONTEKSTISSA 5-19 VUOTIAIDEN OPPILAIDEN OPETUS-OPPIMIS-OPISKELUPROSESSISSA SEKÄ KOULUSAAVUTUKSISSA (esim. Viljaranta et al., 2015; Mullola et al., ; Hintsanen et al., 2012; Hirvonen et al., 2013, Keogh, 2003; Kristal, 2005; Guerin et al., 2003; Martin & Bridger, 1999) TUTKIMUSTULOKSIA: 5-19 VUOTIAAN OPPILAAN TEMPERAMENTTI ON YHTEYDESSÄ OPETUS-OPPIMIS-OPISKELUPROSESSIIN A. OPPIMISEEN TARVITTAVAT OSA- PROSESSIT: ACADEMIC/ACHIEVEMENT EMOTIONS (Pekrun, 2006; Pham, 2007; Valiente Et Al., 2012) AFFECTIVE AND BEHAVIORAL REPONSES IN ACHIEVEMENT SITUATIONS (Hirvonen Et Al., 2013; Pretz Et Al., 2010) FOCUSING OF ATTENTION (Curtindale Et Al., 2007) LEARNING STYLE AND WORKING STRATEGIES SELECTED (Curby Et Al., 2011; Davis & Carr, 2002 HOMEWORK EFFORT (Trautwein Et Al., 2006) INTERESTS, ENGAGEMENT AND GENERAL ENJOYMENT OF SCHOOL (Elliot & Trash, 2002; Valiente Et Al., 2010) B. OPETTAJA-OPPILAS VUOROVAIKUTUS AMOUNT AND QUALITY OF TEACHER- STUDENT INTERACTION(Viljaranta Et Al., 2015; Rudasill & Rimm-kaufmann, 2009; Coplan & Prakash, 2003) TEACHER S PEDAGOGICAL DECISIONS (Keogh, 2003) HOW MUCH A TEACHER LIKES A STUDENT (Keogh, 2003, 1994) 7

8 TUTKIMUSTULOKSIA: OPPILAAN TEMPERAMENTTI ON YHTEYDESSÄ OPETUS-OPPIMIS-OPISKELUPROSESSIIN C. OPETTAJAN NÄKEMYS OPPILAAN KYVYKKYYDESTÄ TEACHER-PERCEIVED EDUCATIONAL COMPETENCE(Mullolaet al., 2012, Mullola et al., 2010; Keogh, 2003; Keogh, 1983 = OPETTAJAN NÄKEMYS OPPILAAN MOTIVAATIOSTA, KOGNITIIVISESTA KYVYKKYYDESTÄ JA KYPSYYDESTÄ TEACHER-PERCEIVED STUDENTTEACHABILITY (Keogh2003, 1994; MullolaEt Al. 2012, MullolaEt Al., 2011) = OPETTAJAN NÄKEMYS OPPILAAN KYVYSTÄ OTTAA VASTAAN ANNETTUA OPETUSTA OPETTAJAN NÄKEMYS MUODOSTUU OPPILAAN TEMPERAMENTTIPIIRTEISTÄ (Keogh, 2003; Martin Et Al., 1989; Mullola Et Al., 2010, 2011,2012,2014). D. OPETTAJAN OPPILAALLE ANTAMAT ARVOSANAT TEACHER-RATED SCHOOL GRADES (Esim. Hintsanen et al., 2012; Mullola et al., 2010, 2011, 2014; Hughes & Coplan, 2010; Guerin et al., 2003; Martin & Bridger, 1999) GOODNESS OF FIT VS POORNESSOF FIT (Thomas & Chess, 1977; Chess & Thomas, 1999) = OPISKELUYMPÄRISTÖN JA OPPILAAN TEMPERAMENTIN YHTEENSOPIVUUS UUSIMPIA TUTKIMUSTULOKSIA TEMPERAMENTIN YHTEYDESTÄ OPPILAAN AKATEEMISTEN TAITOJEN KEHITTYMISEEN VILJARANTA J., AUNOLA, K., MULLOLA, S. ET AL., CHILDREN S TEMPERAMENT AND ACADEMIC SKILL DEVELOPMENT DURING FIRST GRADE: TEACHERS INTERACTION STYLES AS MEDIATORS. CHILD DEVELOPMENT, JULY/AUGUST 2015, VOLUME 86, NUMBER 4, PAGES TEMPERAMENTIN YHTEYDESTÄ AIKUISUUDEN KOULUTUSTASOON MULLOLA S, HINTSANEN M, ELOVAINIO M, ET AL. (2015). ADULTHOOD TEMPERAMENT AND EDUCATIONAL ATTAINMENT: A POPULATION-BASED COHORT STUDY. LEARNING AND INSTRUCTION. 2015;40: ENSIMMÄINEN TUTKIMUS JOSSA TARKASTELTU ERITYISESTI TEMPERAMENTIN YHTEYTTÄ AIKUISUUDEN KOULUTUSTASOON SUORAT LAINAUKSET: Viljaranta J., Aunola, K., Mullola, S. et al., Children s Temperament and Academic Skill Development During First Grade: Teachers Interaction Styles as Mediators. Child Development, July/August 2015, Volume 86, Number 4, Pages Abstract: The present study followed 156 Finnish children (Mage = 7.25 years) during the first grade of primary school to examine to what extent parent- and teacher-rated temperament impacts children s math and reading skill development during the first grade, and the extent to which this impact would be mediated by teachers interaction styles with the children. The results showed that the impact of children s low task orientation and negative emotionality on their math skill development was mediated via teachers behavioral controland, among girls, also by psychological control.the negative impact of children s inhibition on math skill development, in turn, was not mediated via teachers interaction styles. Temperament did not predict the children s reading skill development during first grade. Behavioral control, measuring the degree to which the teacher aimed to directly influence the participating student s behavior, was assessed with three items (e.g., I told the student not to do something ; I reminded the student about assignments or behavioral issues ). Psychological control reflecting teachers behaviors expressing disappointment and appealing to guilt was measured with three items (e.g., I reminded the pupil how much effort I make for her ; I told him or her that I am disappointed in him or her ). 8

9 Viljaranta J., Aunola, K., Mullola, S. et al., Children s Temperament and Academic Skill Development During First Grade: Teachers Interaction Styles as Mediators. Child Development, July/August 2015, Volume 86, Number 4, Pages Figure 2. Teachers psychological and behavioral control as mediators between children s low task orientation and math performance: Standardized estimates (T1 = Time 1, T2 = Time 2). The first value refers to girls and the second one to boys. afixed to zero. *p <.05. ***p <.001. Viljaranta J., Aunola, K., Mullola, S. et al., Children s Temperament and Academic Skill Development During First Grade: Teachers Interaction Styles as Mediators. Child Development, July/August 2015, Volume 86, Number 4, Pages Figure 3. Teachers psychological and behavioral control as mediators between children s teacher-rated negative emotionality and math performance: Standardized estimates (T1 = Time 1, T2 = Time 2). The first value refers to girls and the second one to boys. afixed to zero. *p <.05. **p <.01. ***p <.001. Viljaranta J., Aunola, K., Mullola, S. et al., Children s Temperament and Academic Skill Development During First Grade: Teachers Interaction Styles as Mediators. Child Development, July/August 2015, Volume 86, Number 4, Pages Figure 4. Children s inhibition as a predictor of their math performance and teachers interaction style: Standardized estimates (T1 = Time 1, T2 = Time 2). The first value refers to girls and the second one to boys. *p <.05. **p <.01. ***p <

10 Mullola S, Hintsanen M, Elovainio M, et al. Adulthood temperament and educational attainment: A population-based cohort study. Learning and Instruction. 2015;40: TEMPERAMENTTI, MALLIOPPILASODOTUKSET JA OPINTOMENESTYS - MILLAINEN OPPILAS OPETTAJAN MIELESTÄ OPPII PARHAITEN? TEMPERAMENTTI VAIKUTTAA OPETTAJAN ARVIOIHIN IHANNEOPPILAS OPETTAJAN KÄSITYS OPPILAAN KYVYSTÄ OTTAA OPETUSTA VASTAAN JA REAGOIDA SIIHEN OIKEALLA TAVALLA HYVÄ SOPEUTUVUUS MATALA AKTIIVISUUS MATALA INTENSIIVISYYS MATALA REAKTIIVISUUS ILOINEN, POSITIIVINEN MIELI UUSIA ASIOITA HELPOSTI JA INNOSTUNEESTI LÄHESTYVÄ KORKEA SINNIKKYYS MATALA HÄIRITTÄVYYS Keogh BK. Temperament in the classroom: Understanding individual differences. Baltimore, MD: Paul H Brookes Publishing;

11 4,10 3,90 3,70 3,50 Cognitive ability 4,10 3,90 3,70 3,50 Educational competence LÄHDE: Mullola S, Ravaja N, LipsanenJ, et al. Gender differences in teachers perceptions of students temperament, educational competence, and teachability. British Journal of Educational Psychology. 2012;82(2): ,30 3,30 3,10 3,10 2,90 2,90 2,70 2,50 2,30 Male Female 2,70 2,50 2,30 Male Female girls boys 4,10 Persistence 4,10 Distractibility 4,10 Motivation 3,90 3,90 3,90 3,70 3,70 3,70 3,50 3,50 3,50 3,30 3,30 3,30 3,10 3,10 3,10 2,90 2,90 2,90 2,70 2,70 2,70 2,50 2,50 2,50 2,30 Male Female 2,30 Male Female 2,30 Male Female 4,10 3,90 3,70 3,50 3,30 3,10 2,90 2,70 2,50 Inhibition 4,10 3,90 3,70 3,50 3,30 3,10 2,90 2,70 2,50 Maturity Figure1. The results of interaction effects of multilevel models predicting students teacher-perceived temperament and educational competence (EC; including the dimensions of cognitive ability, motivation, and maturity) by teacher s gender (Gender-T) and student s gender (Gender-S). The vertical bars denote the ± standard error of the mean (SEM). 2,30 Male Female 2,30 Male Female OPETTAJIEN MALLIOPPILASODOTUKSET: NÄKEMYS TEMPERAMENTTIEROISTA TYTTÖJEN JA POIKIEN VÄLILLÄ Mullola S, Ravaja N, Lipsanen J, et al. British Journal of Educational Psychology. 2012;82(2): Gender difference adjusted for teacher gender and teacher age: Activity -,253 Persistence,290 Girls Boys Inhibition Negative Em -,146 -,101 Mood,116 Distractibility -,280 EC,301 Cognitive ability,160 Motivation Maturity,276,322-0,4-0,3-0,2-0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 <=Higher values in boys -Higher values in girls Figure 2. G ender differences ( expressed in units of standard deviations) in tem perament and EC traits adjusted for teacher gender and teacher age (positive values indicate higher values in girls negative value s indicate higher values in boys). Note. All p -valu es < N e gative E m = N ega t ive e m ot ional ity. Gender difference adjusted for: None Activity Mother Language Mathematics Persistence Inhibition Negative Emotionality Mood Distractability Educational Competence Cognitive Ability Motivation Maturity All Temperament Traits All EC Traits All Traits -0,7-0,5-0,3-0,1 0,1 0,3 0,5 0,7 <= Higher grades in girls - Higher grades in boys => Figure 4. Gender differences (expressed in units of standard deviations) in Mother Language and Mathematics adjusted for student characteristics (positive values indicate higher grades in boys, negative values indicate higher grades in girls). Mullola, S., Jokela, M., Ravaja, N., Lipsanen, J., Hintsanen, M., Alatupa, S., & Keltikangas-Järvinen, L. (2011). Associations of student temperament and educational competence with academic achievement: The role of teacher age and teacher and student gender. Teaching and Teacher Education, 27(5), DOI: 11

12 Mother Language Grade 8,6 8,4 8,2 8,0 7,8 7,6 7,4 7,2 Level of Negative Emotionality 7,0 Low Average High 6, Teacher's Age Mother Language Grade 9,0 8,6 8,2 7,8 7,4 7,0 Level of Educational Competence Low Average High 6, Teacher's Age Mother Language Grade 8,8 8,6 8,4 8,2 8,0 7,8 7,6 7,4 7,2 7,0 Level of Motivation 6,8 Low Average High 6, Teacher's Age Mother Language Grade 8,6 8,4 8,2 8,0 7,8 7,6 7,4 7,2 7,0 6,8 Girls Boys Low Average High Level of Positive Mood Figure 1. Interaction effects of student temperament with teacher s age and student gender. Predicted v alues o f M other Language grad e are calculated from linear re gressio n mod els. Lo w=1 stan dard deviation below the mean, Average=mean, High=1 standard deviation above the mean. Mullola, S., Jokela, M., Ravaja, N., Lipsanen, J., Hintsanen, M., Alatupa, S., & Keltikangas-Järvinen, L. (2011). Associations of student temperament and educational competence with academic achievement: The role of teacher age and teacher and student gender. Teaching and Teacher Education, 27(5), DOI: Mother Language Grade 8,6 8,4 8,2 8,0 7,8 7,6 7,4 7,2 Level of Inhibition in Girls 7,0 Low Average High 6, Teacher's Age Mother language grade 8,6 8,4 8,2 8,0 7,8 7,6 7,4 7,2 Level of Inhibition in Boys 7,0 Low Average High 6, Teacher's age 9,0 9,0 Mother Language Grade 8,6 8,2 7,8 7,4 7,0 Level of Maturity in Girls Low Average High 6,6 Mother Language Grade 8,6 8,2 7,8 7,4 7,0 Level of Maturity in Boys Low Average High 6, Teacher's Age Teacher's Age Figure 2. Gender-specific interaction effects of teacher s age with student s inhibition (upper panels) and maturity (lower panels). Predicted values of Mother Language grade are calculated from linear regression models. Low=1 standard deviation below the mean, Average=mean, High=1 standard deviation above the mean. Mullola, S., Jokela, M., Ravaja, N., Lipsanen, J., Hintsanen, M., Alatupa, S., & Keltikangas-Järvinen, L. (2011). Associations of student temperament and educational competence with academic achievement: The role of teacher age and teacher and student gender. Teaching and Teacher Education, 27(5), DOI: TEMPERAMENTTI JA OPPILASARVIOINTI OPPILASARVIOINNIN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET OPPILASARVIOINNIN ETIIKKA OPPIMISPROSESSIN UUDELLEEN ARVIOIMINEN KOTIMAISIA TUTKIMUSTULOKSIA 12

13 OPPILASARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET A. YHTEISMITALLISUUS ARVIOITAVANA OLEVAN ASIAN OLTAVA TARKASTI MÄÄRITELTÄVISSÄ TARKASTI MITATTAVISSA TAVOITTEILTAAN YHTEISMITALLINEN ARVION OLTAVA VALIDI (PÄTEVYYS, ENGL. VALIDITY) = MITTAAKO TUTKIMUS SITÄ, MITÄ SEN AVULLA ON TARKOITUS SELVITTÄÄ (HIRSJÄRVI YM. 2002, 213) RELIAABELI (LUOTETTAVUUS, ENGL. RELIABILITY) = MITEN LUOTETTAVASTI JA TOISTETTAVASTI KÄYTETTY MITTAUS- TAI TUTKIMUSMENETELMÄ MITTAA HALUTTUA ILMIÖTÄ B. OIKEUDENMUKAISUUS ARVIOITAVANA OLEVAN ASIAN OLTAVA OPPILAAN TULEVAISUUTTA VARTEN VERTAILTAVISSA MUIHIN SAMAA ASIAA MITTAAVIIN ARVIOIHIN OPPILASARVIOINNIN HAASTEITA TEMPERAMENTTITIETOISEN PEDAGOGIIKAN NÄKÖKULMASTA HAASTE 1: TEMPERAMENTIN JA PERSOONALLISUUDEN ARVIOIMINEN HAASTE 2: OPPIMISPROSESSIN ARVIOIMINEN HAASTE 3: ARVIOINNIN OPERATIONAALISTAMINEN Kristal J. The temperament perspective: Working with children's behavioral styles. Baltimore, MD: Paul H. Brookes Publishing Company; HAASTE 1: TEMPERAMENTIN JA PERSOONALLISUUDEN ARVIOIMINEN TEMPERAMENTTITIETOISEN PEDAGOGIIKAN NÄKÖKULMASTA TEMPERAMENTTI JA TUNTIAKTIIVISUUS VS TUNTIOSAAMINEN ESIM. TAITEELLINEN / KIELELLINEN AJATTELU JA ILMAISU/TULKINTA/ELÄYTYMINEN: PIRTEÄÄ /PERSOONALLISTA /RAUHALLISTA /KESKITTYVÄÄ /HEITTÄYTYVÄÄ /ELÄYTYVÄÄ à VAIKEASTI MÄÄRITELTÄVIÄ, VAIHTELEVAT OPETTAJAKOHTAISESTI TYÖSKENTELYTAIDOT (suluissa temperamenttipiirre joka vaikuttaa ko. osa-alueeseen): TUNTIAKTIIVISUUS (inhibition, ujous, aktiivisuus, sosiaalisuus) OMA-ALOITTEISUUS (inhibition, ujous, aktiivisuus, sosiaalisuus), PITKÄJÄNTEISYYS (sinnikkyys, häirittävyys), TOIMIMINEN RYHMÄN JÄSENENÄ (sosiaalisuus) à SYNNYNNÄINEN TEMPERAMENTTI HEIJASTUU TYÖSKENTELYTYYLIIN! SANALLISET ARVIOT KOHDISTUVAT HELPOSTI TEMPERAMENTTIPIIRTEISIIN (PERSOONALLISUUS, PIRTEYS, REIPPAUS, ROHKEUS, ALOITTEELLISUUS, AKTIIVISUUS, YSTÄVÄLLISYYS, SOSIAALISUUS, HEITTÄYTYMINEN JNE.) Kristal J. The temperament perspective: Working with children's behavioral styles. Baltimore, MD: Paul H. Brookes Publishing Company;

14 TEMPERAMENTTI VAIKUTTAA OPETTAJAN ARVIOIHIN OPETTAJA ARVIOI OPPILAAN ÄLYKKYYDEN, KOGNITIIVISET KYVYT JA MOTIVAATION ALHAISEMMAKSI OPPILAILLA, JOILLA ON KORKEA AKTIIVISUUS KORKEA HÄIRITTÄVYYS MATALA SINNIKKYYS NEGATIIVINEN MIELIALA KORKEA REAKTIIVISUUS SAAVAT MYÖS MATALAMPIA ARVOSANOJA Keogh BK. Temperament in the classroom: Understanding individual differences. Baltimore, MD: Paul H Brookes Publishing; HAASTE 2: OPPIMISPROSESSIN ARVIOIMINEN TEMPERAMENTTITIETOISEN PEDAGOGIIKAN NÄKÖKULMASTA JOKAISELLE OPPILAALLE ON OLEMASSA OMA YKSILÖLLINEN PROSESSI, JOKA TUOTTAA HÄNELLE PARHAAN TULOKSEN? MÄÄRITELMÄ, MILLAINEN OPPIMISPROSESSI ON OIKEA/TAVOITELTAVA? MITEN OPETTAJAN OMA TEMPERAMENTTI VAIKUTTAA TÄHÄN PROSESSIIN JA SEN VALINTAAN? Kristal J. The temperament perspective: Working with children's behavioral styles. Baltimore, MD: Paul H. Brookes Publishing Company; OPPIMISPROSESSIN ARVIOIMINEN TEMPERAMENTTITEORIOIDEN JA TUTKIMUSTEN MUKAAN: SISÄLTÄÄ OPETTAJAN OMAN TEMPERAMENTIN OPETTAJAN KÄSITYKSEN IHANNEOPPILAASTA à MILLAINEN OPPILAS OSAA PARHAITEN OTTAA VASTAAN ANTAMAANI OPETUSTA? OPETTAJAN KÄSITYKSEN IHANNEOPETTAJASTA à MILLOIN KOEN ITSE ONNISTUNEENI OPETUKSESSANI? MAHDOLLISTAA OPETTAJAN SUBJEKTIIVISEN NÄKEMYKSEN/TULKINNAN KOROSTUMISEN VINOUMAN OPPILASARVIOSSA OPETTAJAN VALLANKÄYTÖN ARVIOINNISSA HÄVITTÄÄ ARVIOINNIN VALIDIUDEN JA RELIAABELIUDEN VAARANTAA ARVIOINNIN VALIDIUDEN JA RELIAABELIUDEN OPPILAIDEN ERIARVOISTUMINEN? SUORITUSKESKEISYYDEN LISÄÄNTYMINEN? Keogh BK. Temperament in the classroom: Understanding individual differences. Baltimore, MD: Paul H Brookes Publishing;

15 OPPIMISPROSESSIN ARVIOIMINEN TEMPERAMENTTITEORIOIDEN JA TUTKIMUSTEN MUKAAN: PROSESSIA VOIDAAN OHJATA JA KUVAILLA, MUTTA SIITÄ EI TULISI ANTAA NUMEROARVIOTA EIKÄ PROSESSIA TULISI SISÄLLYTTÄÄ OSAKSI OPPILAAN ARVOSANAA TAI PÄÄTTÖARVIOTA SAMASTA LOPPUTULOKSESTA PITÄISI TULLA SAMA ARVOSANA PROSESSISTA HUOLIMATTA (PROSESSIA, MUUTOSTA JA LOPPUTULOSTA EI OLE SUOSITELTAVAA ARVIOIDA SAMANAIKAISESTI) ERILLISET ARVIOT OPPIMISPROSESSILLE JA TIETO-TAITO-OSAAMISELLE TAVOITTEENA ARVIOINNIN YHTEISMITALLISUUS, OIKEUDENMUKAISUUS, INFORMATIIVISUUS JA OPPILAAN TUKEMINEN KOULUN PÄÄKASVATUSTAVOITTEESSA: OPPIA OPPIMAAN HAASTE 3: OPPILASARVIOINNIN OPERATIONALISTAMINEN ONGELMALLISTA JA HAASTAVAA, KOSKA JOKAISELLE OPPILAALLE ON OLEMASSA OMA YKSILÖLLINEN PROSESSI, JOKA TUOTTAA HÄNELLE PARHAAN TULOKSEN KUKA MÄÄRITTELEE, MILLAINEN OPPIMISPROSESSI ON OIKEA/TAVOITELTAVA? MITEN OPETTAJAN OMA TEMPERAMENTTI VAIKUTTAA TÄHÄN PROSESSIIN? Kristal J. The temperament perspective: Working with children's behavioral styles. Baltimore, MD: Paul H. Brookes Publishing Company; MITÄ HYÖTYÄ TIEDOSTA? 1. ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN 2. YKSILÖLLISEN AJAN/VALMISTAUTUMISEN SUVAITSEMINEN 3. OPPILASARVIOINNIN TARKISTAMINEN 4. OPPIMISPROSESSIN UUDELLEEN ARVIOIMINEN 15

16 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TEMPERAMENTIN, ERITYISESTI TEHTÄVÄORIENTAATION VAIKUTUS VIELÄ 9.LK:N LOPUSSA MERKITTÄVÄ OPETTAJAT TARVITSEVAT INFORMAATIOTA OPPILAAN TEMPERAMENTIN VAIKUTUKSISTA OPETUS-OPISKELU-OPPIMISTAPAHTUMAAN TÄRKEÄÄ OSATA EROTTAA : KOGNITIIVISET KYVYT KÄYTTÄYTYMISTYYLEISTÄ TEMPERAMENTTI MOTIVAATIOSTA, KOGNITIIVISESTA KYVYKKYYDESTÄ JA KYPSYYDESTÄ TÄRKEÄÄ TURVATA OPPILAILLE TASAVEROINEN KOHTELU TEMPERAMENTISTA RIIPPUMATTA TEMPERAMENTISTA RIIPPUMATTOMAT ARVOSANAT, JOTKA VASTAAVAT OPPILAAN KYKYJÄ JA TODELLISTA OSAAMISTA MISTÄ TIETOA JA TUKEA? TEMPERAMENTTITIETOINEN OPETTAJANKOULUTUS AVAINASEMASSA KEHITYS- JA PERSOONALLISUUSPSYKOLOGISEN AINEKSEN LISÄÄMINEN OPETTAJAN OMAN TEMPERAMENTIN TUNTEMUS ARVIOINTIKOULUTUKSEN LISÄÄMINEN (ARVIOINTITAIDOT, ARVIOINTIETIIKKA) OPETTAJAN HERKISTYMINEN TEMPERAMENTTITIETOISELLE PEDAGOGIIKALLE à KÄYTÄNNÖLLINEN PRAKTINEN KÄYTTÖTEORIA TAVOITTEENA 16

17 Kiitos KIRJALLISUUTTA johon tutustumalla löytää runsaasti uusia lähteitä aiheesta KRISTAL J. (2005). THE TEMPERAMENT PERSPECTIVE: WORKING WITH CHILDREN'S BEHAVIORAL STYLES. BALTIMORE, MD: PAUL H. BROOKES PUBLISHING COMPANY; KEOGH BK. (2003). TEMPERAMENT IN THE CLASSROOM: UNDERSTANDING INDIVIDUAL DIFFERENCES. BALTIMORE, MD: PAUL H BROOKES PUBLISHING; KELTIKANGAS-JÄRVINEN L, MULLOLA S. MAAILMAN PARAS KOULU (2014). JUVA: WSOY MULLOLAS. (2013). TEMPERAMENTTI OPPIMISEN YKSILÖLLINEN INSTRUMENTTI. TEOKSESSA MUSIIKKIPEDAGOGIN KÄSIKIRJA: VUOROVAIKUTUS JA KOHTAAMINEN MUSIIKINOPETUKSESSA. TOIM. P. JORDAN-KILKKI, E. KAUPPINEN JA E. KOROLAINEN-VIITASALO. TAMPERE: JUVENES PRINT SUOMEN YLIOPISTOPAINO OY. 2013: MULLOLA, S. (2012). TEACHABILITY AND SCHOOL ACHIEVEMENT IS STUDENT TEMPERAMENT ASSOCIATED WITH SCHOOL GRADES? ACADEMIC DISSERTATION. RESEARCH REPORT 341, DEPARTMENT OF TEACHER EDUCATION, UNIVERSITY OF HELSINKI, UNIGRAFIA: HELSINKI. MULLOLA, S., HINTSANEN M., & KELTIKANGAS-JÄRVINEN, L. (2015). TEMPERAMENT AND MOTIVATION. IN J.D.WRIGHT (ED.) INTERNATIONAL ENCYCLOPEDIA OF SOCIAL & BAHAVIORAL SCIENCES, 2ND EDITION, VOLUME 24, PP OXFORD: ELSEVIER, UK. ISBN: MULLOLA, S., HINTSANEN, M., ELOVAINIO, M., PULKKI-RÅBACK, L., LIPSANEN, J., JOSEFSSON, K., LEHTIMÄKI, T., RAITAKARI, O.T., & KELTIKANGAS-JÄRVINEN, L. (2015). ADULT TEMPERAMENT AND EDUCATIONAL ATTAINMENT: A POPULATION-BASED COHORT STUDY. LEARNING AND INSTRUCTION, 40,