TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ KUNTAKOKEILU- HANKKEIDEN HANKEKUVAUSTEN TIIVISTELMÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ KUNTAKOKEILU- HANKKEIDEN HANKEKUVAUSTEN TIIVISTELMÄT"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ KUNTAKOKEILU- HANKKEIDEN HANKEKUVAUSTEN TIIVISTELMÄT HUHTIKUU 2013

2 2 SISÄLLYS: ESPOO... 3 ETELÄ-KARJALA... 4 ETELÄ-PIRKANMAA... 5 HAMINA JA KOTKA... 6 HELSINKI... 7 HATTULA, HÄMEENLINNA JA JANAKKALA... 8 JOENSUU JA OUTOKUMPU... 9 JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ JA MUURAME KAJAANI JA KUHMO KEMI KEURUU KOKKOLA KUOPIO LIEKSA MIKKELI OULU PORIN SEUTU PÄIJÄT- HÄME RAAHEN SEUTU ROVANIEMI SAVONLINNA SEINÄJOKI TAMPERE TURKU VANTAA VARKAUS JA LEPPÄVIRTA... 30

3 3 ESPOO (Työtä Päin) Espoon kuntakokeilun tavoitteena on koota yhteen eri työllisyydenhoidon toimijat ja hankkeet siten, että näiden toiminta tukee ja täydentää toisiaan. asiakkaalle tarjolla olevat palvelut muodostavat kattavan kokonaisuuden alkaen matalan kynnyksen ryhmätoiminnasta ja ulottuen avoimille työmarkkinoille pääsyn edistämiseen. tarjolla olevia palveluita täydennetään tarvittaessa. tarjolla olevat palvelut ja niihin hakeutuminen on kuvattu selkeästi ja viestitty asiakkaille ja palveluverkostolle. eri työllisyyteen liittyvien palveluiden välinen työnjako on selkeytynyt. Kuntakokeilun kokonaisuuden koordinoinnista ja kehitettävien palveluiden integroinnista työllisyyspalveluihin vastaa hankkeeseen palkattu kehittämispäällikkö. Espoon kuntakokeilulla tehostetaan asiakkaiden ohjautumista työllisyyspalveluihin. Hankkeeseen on palkattu kaksi sosiaaliohjaajaa vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeen selvittämisestä sekä heidän ohjaamisestaan kaupungin työllisyyspalveluihin alueellisista sosiaalipalveluista. Tehokkaamman asiakasohjauksen lisäksi alueellisten sosiaalipalveluiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä pyritään parantamaan sosiaalitoimen henkilöstön osaamista työllisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Asiakasohjausta kehitetään myös suunnittelemalla palveluita ja tehtävää työtä yhdessä Uudenmaan TE-toimiston Espoon toimipisteen kanssa. Kuntakokeilun asiakkaiden työllistymisvalmiuksia selvitetään mm. yksilötapaamisten ja ryhmätoiminnan avulla. Kokeilussa on lisäksi varattu vuosittain noin kohderyhmän työllistymistä edistävien palveluiden ostoon (esim. lyhytkestoinen koulutus, työhönvalmentajan palvelut ja työ- ja toimintakyvyn arviot). Joidenkin asiakkaiden työllistymisedellytyksiä pyritään parantamaan pitkäkestoisemman ja intensiivisemmän palveluohjauksen keinoin. Kuntakokeilun toiminnan lähtökohtana on asiakkaan palvelutarve. Työllisyyspalveluihin on palkattu sosiaaliohjaaja, joka etsii ja räätälöi asiakkaille työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja uratoiveidensa mukaisesti. Sosiaaliohjaaja tukee asiakasta ja työnantajaa työkokeilun tai työsuhteen aikana. Työllistymistä yrityksiin joko palkkatuettuun työhön tai tavalliseen työsuhteeseen edistetään yritysyhteistyöllä. Yhteydenotoilla yrityksiin etsitään työpaikkoja kuntakokeilun asiakkaille, minkä lisäksi työllistäminen pyritään tekemään työnantajalle helpoksi mm. antamalla apua palkkatuen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Espoon kuntakokeilun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudenlaisia, sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisia keinoja edistää pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä. Kaupungin suurissa ja työvoimaintensiivisissä hankinnoissa tukityöllistäminen kirjataan hankinta-asiakirjoihin tarjouskilpailuun osallistumisen ehdottomaksi edellytykseksi. Kuntakokeilu pyrkii edistämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tilannetta myös kehittämällä yhteistyössä Omnian kanssa Työpankki-yritystä. Tarkoituksena on koota Espoon kaupungin silpputyöt yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka toteutus hankitaan Työpankilta sosiaalisten hankintakriteerien mukaisella hankintakilpailutuksella. Lisäksi Työpankin toimintaan kuuluisi oma tuotanto ja alihankinta, työntekijöiden vuokraustoiminta yrityksille ja rekrytointipalvelut. Tavoitteena on, että asiakas työllistyy Työpankin kautta pysyvästi kokopäiväiseen työsuhteeseen toisen työnantajan palvelukseen. Uudenlaiset hankintakäytännöt edellyttävät kaikkien hallintokuntien tasolla työllisyyteen suuntautunutta yhteisvastuullista ajattelua sekä hankintaosaamista. Kuntakokeiluun on palkattu hankinta-asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu työllistämisvelvoitteen edistäminen kaupungin hankinnoissa yhdessä toimialojen edustajien kanssa, minkä lisäksi hän toimii hankinta-asiantuntijana Työpankki-kokeiluun liittyvissä neuvotteluissa. Projektipäällikkö Sanna Lindholm, puh

4 4 ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan hankkeen tavoitteena on kehittää uusia, innovatiivisia toimintamalleja pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistämisen avuksi. Tämä toteutuu aidolla asiakastyöllä niin henkilökuin työnantaja-asiakkaiden kanssa moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista hyödyntämällä. Lisäksi hanke tuottaa konkreettisia ehdotuksia työllisyyden hoitoon liittyvän lainsäädännön uudistamiseksi. Uusia toimintamalleja on jo ideoitu yhteistyössä työnantajien ja yritysten kanssa ja niitä lähdetään pilotoimaan kevään 2013 aikana koko maakunnan alueella. Lisäksi hankkeessa panostetaan yksilölliseen asiakasohjaukseen, joka muistuttaa personal trainausta. Ohjauksella on tarkoitus löytää se pohjimmainen syy, mikä on työllistymisen esteenä. Tavoitteena on saada vuositasolla 200 asiakasta uusien mallien piiriin ja tätä kautta osaltaan jo saada heidät pysyvästi pois pitkäaikaistyöttömyyden polulta. Tavoitteena on niin ikään pilotoida ja mallintaa uudet toimintamallit niin pitkälle, että toimivat kokonaisuudet on tuotteistettavissa ja tarjoiltavissa hankkeen tuotoksina. Hankkeessa työskentelee projektipäällikön ja assistentin lisäksi neljä palveluohjaajaa. Lisäksi tavoitteena on palkata kaksi yrityskoordinaattoria. Suurin osa kustannuksista koostuu asiakkaille hankittavista palveluista. Projektipäällikkö Kati Kiiski, puh

5 5 ETELÄ-PIRKANMAA (AKAA, URJALA JA VALKEAKOSKI) Perustetaan kuntiin yhteispalvelukeskukset, joiden lähtökohtana on olemassa olevien palvelujen tehostaminen sekä asiakaslähtöisempien palvelujen tuottaminen ja työvoiman palvelukeskustoiminnan kehittäminen. Yhteispalvelukeskuksien palvelukonsepti perustuu TE-toimiston palvelumalliin, kumppanuuteen ja sosiaalisen työllistämisen suuntaan kehittyvään aikuissosiaalityöhön sekä Kansaneläkelaitoksen välittömään asiakaspalveluun. Lisäksi on tärkeää, että yhteispalvelukeskuksen asiakkaat saavat riittävästi resursoituja terveyspalveluja. Palvelut yhdeltä luukulta Yhteispalvelukeskuksiin tulee ensimmäisessä vaiheessa aikuissosiaalityön, TYP:n, TE-toimiston ja Kelan palvelut. Lisäksi kuntakohtaisesti tulee velkaneuvonta sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut. Toisessa vaiheessa palvelut laajentuvat poliisin ja maistraatin lupa-palveluilla (yhteispalvelupisteet 2014/VM). Yhteispalvelukeskukset ja kumppanuuteen perustuva moniammatillinen asiakastyö Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä tarvitaan palvelurakenteen yksinkertaistamista, yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia sekä olemassa olevien palvelujen tehostamista. Kun asiakkaita ohjataan kokonaisvaltaisesti yhdeltä taholta se helpottaa asiakkaiden yksilöllisten tilanteiden arvioimista jo palveluita suunniteltaessa. Yhteispalvelukeskustoiminnan tavoitteena on rajapintojen selkeyttäminen aikuissosiaalityön, terveydenhuollon, TYP:n, TE-toimiston sekä Kelan välillä. Samalla rajapintojen selkeyttämisen myötä tulee määritellyksi kunkin toimijan vastuut kartoitus-, kuntoutus- ja työllistämispalvelujen toteuttamisessa. Parhaimmillaan yhteispalvelukeskuksen monialainen kumppanuus luo synergiaa sekä tuottaa toiminnallista tehokkuutta. Yhteispalvelukeskuksen tuomat muutokset ovat muun muassa seuraavia: - Asiakkaat saavat moniammatilliset ja laadukkaat palvelut yhdestä toimipaikasta. - Kehitetään kumppanuuteen perustuva poikkihallinnollinen ja moniammatillinen palvelukonsepti. - Parannetaan tiedonvaihtoa viranomaistyössä ja samalla kehitetään virallisten sekä epävirallisten foorumien toimivuutta. - Asetetaan poikkihallinnollisesti yhteiset tavoitteet, luodaan tulosmittarit ja sovitaan vaikuttavuuden seurannasta. - Luodaan aikuissosiaalityön asiakkuusstrategia ja asiakassegmentit sekä rakennetaan yhteistä näkemystä työhallinnon kanssa tuetun työllistämisen palveluista. Nykyiseen toimintaan verrattuna yhteispalvelukeskukset tuovat kolme keskeistä muutosta: - Koko palvelukonsepti rakentuu yhteiseen näkemykseen asiakaskunnasta ja heidän palvelutarpeistaan. - Yhdessä suunnitellut asiakaspalvelut tuotetaan yhteisissä toimitiloissa. - Tiedonvaihto tulee ajantasaiseksi ja sujuvaksi. Projektipäällikkö Ilkka Peltomaa, puh

6 6 HAKO (HAMINA JA KOTKA) Kuntakokeiluhankkeen tavoitteena on: - luoda polku pitkäaikaistyöttömyydestä palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille - kehittää työllistämiseen uusia toimintamalleja - linkittää yritykset ja yhteisöt mukaan kokeiluun - mallintaa uudelleen oppisopimuksen käyttö alueella ja suunnitella ja toteuttaa koulutusta asiakkaiden tarpeisiin - kehittää yritysten ja kuntien henkilöstöille ohjausmalli - valmistella yhteistyömalli yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tarkoituksena on välttää toistuvat yhteydenotot eri toimipisteistä samoihin yrityksiin ja työpaikkoihin Tavoitteisiin vastaamme: 1. Selvittämällä mitä alueella on tekeillä työttömien palveluissa, koulutuksessa, kolmannella sektorilla, viranomaistyössä jne. 2. Kirjaamalla ylös mielestämme kehitystä vaativat asiat 3. Työstämällä työkaluja asiakasohjaukseen, KELAn listan purkuun, yritysyhteistyöhön ja koulutusmalleihin 4. Pilotoimalla työkaluja 5. Kouluttamalla toimijoita 6. Varmistamalla juurtuminen viemällä työstetyt työkalut päätöksentekoon ja edelleen perustyöhön Vuoden 2013 aikana hankkeen palveluiden/toimenpiteiden piirissä on 150 asiakasta, joille suunnitellaan työllistämistoimenpiteitä ja 100 asiakasta joiden työttömyyden syitä selvitellään (erityiskohderyhmänä Kelan listalla olevat pitkäaikaistyöttömät). Aktivointiehdon täyttäviä nuoria on alueella noin 450 henkilöä, joista valikoituu hankkeeseen mukaan vuoden 2013 aikana noin 30 nuorta. HAKO-Kuntakokeiluhanke toteuttaa vuonna 2013 kolme kehittämiskokonaisuutta: 1. Yhteistyöselvitys 2. Henkilökohtainen ohjausmalli (ohjauspolut, hallintokuntamalli ja koulutus/oppisopimusmalli) 3. Työpaikkaohjausmalli Yhteistyön myötä kehitetään esimerkiksi KELA:listan purkamistoimenpiteitä ja välineitä. Työskentely pitää sisällään asiakkaan ympärillä toimivien palveluita tuottavien toimijoiden (TE-palvelut, TYP/Väylä, Kela, välimarkkinatoimijat, oppilaitokset, hankkeet jne.) prosessien selvittämistä, rajapintojen tarkastelemista, vastuiden määrittämistä ja uudelleen sopimista ja eri palvelutapojen kuvaamista. Kotkassa ja Haminassa toteutetaan yksilöllistä intensiivistä ohjausta, nonstop yksilökeskeistä ryhmämallia sekä palvelukartoituksia pitkäaikaistyöttömille. Asiakkaiden työllistymistä estäviä tekijöitä selvitetään ja pyritään poistamaan. Hankekuntiin viedään mallia, joka ohjauksen ja koulutuksen avulla sekä oppipoika-mestari mallia käyttäen valmistaa työntekijän tehtävään joka vapautuu eläköitymisen myötä. Edelleen hallintokunnissa pyritään lisäämään kuntouttavaa työtoimintaa KELA:n listan purkajana, työkokeiluja sekä palkkatukityöllistämistä. Avoimille työmarkkinoille ohjataan asiakkaita sekä viedään yrityksiin työpaikkaohjauksenmalli. Yrityksiin pyritään löytämään sille parhaiten soveltuvia työntekijöitä tai etsimään asiakkaalle mahdollisimman sopiva työpaikka. Työllistämisen välineenä hyödynnetään kokeilua, palkkatukea ja moduloitua oppisopimuskoulutusta. Sonja Manssila, puh

7 7 HELSINKI Helsingin kuntakokeilun pääasiallinen kohderyhmänä ovat vuotiaat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet helsinkiläiset työttömät, joilla on halua työllistyä. Esille nousseiden ongelmakohtien ja kehittämistarpeiden perusteella kuntakokeilun tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettu: 1. Yritysyhteistyön kehittäminen ja uusien työpaikkojen luominen vaikeasti työllistyvien työllistämiseksi sekä aktiivitoimien jälkeisten työllistymispolkujen lisääminen 2. Toimintojen ja siirtymävaiheiden välisten rajapintojen sujuvoittaminen 3. Aktiivisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 4. Arviointi, asiakasohjaus ja niiden kehittäminen Hankkeen asiakkaat valitaan Kelan yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneiden listalta yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, TYP:n ja TE-toimiston kanssa. Määrällisenä tavoitteena on työllistää tai ohjata koulutuksen piiriin 300 kohderyhmän asiakasta vuosittain. Asiakastyö käynnistyy täysimääräisesti vuoden 2013 elokuussa. Asiakastyötä koordinoivat projektisuunnittelijat työskentelevät TYP:n yhteydessä. Hankkeeseen valitut asiakkaat pääsevät tunnin henkilökohtaiseen uravalmennukseen, jonka tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai pitkäkestoiseen koulutukseen pääsy. Uravalmennuksen toteuttaa hankkeen järjestämän kilpailutuksen voittanut taho. Kuntakokeilun ydin on työnantajayhteistyön kehittäminen ja uusien työpaikkojen löytäminen vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymiseksi. Hankkeeseen palkataan kaksi työnantajakoordinaattoria, jotka etsivät sopivia työtehtäviä Helsingin työssäkäyntialueen yrityksistä, yhteisöistä ja kaupungin omista virastoista sekä koordinoivat tätä yhteistyötä. Helsingin kaupunki maksaa yhdistyksille ja yrityksille työttömän henkilön työllistämiseksi ns. Helsinkilisää, mikäli työhallinto on myöntänyt palkkatuen. Kuntakokeilussa korvamerkitään kokeilun kohderyhmälle käytettäväksi euroa. Lisäksi Helsinki varaa palkkarahoja tukityöllistämiseen noin 100 henkilön työllistämiseksi kohderyhmästä. Tällä pyritään edistämään erityisesti vajaakuntoisten työllistymistä. Työnantajan tarpeiden ja työntekijän osaaminen eivät aina kohtaa. Hankkeesta ostetaan räätälöidysti perusteltuihin tarpeisiin kohdennettua koulutusta. Työttömien työllistymisedellytyksiä pyritään parantamaan selvittämällä heidän taloudellinen tilanteensa jo prosessin alkuvaiheessa. Talouden hoitoon liittyvä, myös ennaltaehkäisevä palveluneuvonta kytketään kaikille hankkeen asiakkaille siten, että heidän käyttöönsä varataan kaksi henkilötyövuotta. Hanketta koordinoi henkilöstökeskus ja sen toteuttamisesta vastaavat sosiaali- ja terveysvirasto sekä uravalmennusten osalta ostopalvelukumppani. Lisätietoja: osastopäällikkö Eija Hanni p tai projektikoordinaattori Outi Anttila p

8 8 TYÖN PAIKKA (HATTULA, HÄMEENLINNA, JANAKKALA) Työn Paikassa ensisijainen huomio on rakenteiden kehittämisessä. Hankkeessa on neljä strategista toimintalinjaa: 1) välityömarkkinoilla/työpaikoilla tapahtuvat laajat työkyky- ja palvelutarvekartoitukset, 2) väylät avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen (työnetsintä ja valmennus), 3) toimintamallien testaaminen yhdessä sidosryhmien kanssa ja jatkuva itsearviointi sekä 4) hankkeen sisältöihin liittyvään strategiatyöhön osallistuminen hankkeen sidosryhmissä. Työn Paikassa työotteena sovelletaan hitaan rakennemuutoksen hallintaan TEM:n äkillisen rakennemuutoksen hoitomallia (Työpoliittinen aikakauskirja 2/2011). Tämä tarkoittaa hankkeen toimintojen upottamista olemassa oleviin rakenteisiin ja kehittämistyötä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Työn Paikka -hankkeessa projektin toimitila on Teknologiakeskus Innoparkin yritys-, oppilaitosja kehittäjäympäristössä. Työttömien työkykykartoitukset tehdään välityömarkkinoilla yhteistyössä välityömarkkinoiden työnantajien kanssa. Työn Paikan projektihenkilöstö jalkautuu työnantajayrityksiin (työvoiman kysyntä) ja välityömarkkinoille (työvoiman tarjonta). Tavoitteena on jatkuva uusien toimintatapojen testaaminen ja hyvien toimintojen jatkuminen hankkeen päätyttyä. Esimerkkejä alkuvuoden 2013 käytännön keinoista: Näytön Paikka -digitaalisen portfolion (www.naytonpaikka.fi) koulutus välityömarkkinatoimijoille ja TYP:n henkilökunnalle. Tavoite on ottaa asiakasohjauksessa käyttöön internetpohjainen henkilökohtainen työväline, jonka avulla asiakas voi pysähtyä pohtimaan elämäänsä. Lisäksi nettipohjaisen ohjelman käyttöön voidaan kytkeä tietokoneen käytön opettelemista ja asiakkaan omien asioiden hoitamista netissä. Työn Paikka on avannut Tietokoneita työpajoille -kampanjan alueen mediassa. Hämeenlinnan kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelusopimuksiin on kirjattu velvoite tehdä kehittämistyötä Työn Paikan ja Typin kanssa. Ensimmäisen työpajan tulokset ovat netissä: Toisin sanoen sopimus velvoittaa kuntakokeiluhankkeen, välityömarkkinat ja Typin yhteiseen kehittämiseen. Ajatus on, että palveluja kehitetään asiakastyössä jatkuvasti kokemuksista oppimalla. Tähän mennessä on opittu mm. että työhakuklubin asiakkaat otetaan välityömarkkinoilta, ei suoraan puskasta. Työnhakuklubi, missä työhönvalmentaja-työnetsijä neuvoo, tukee ja ohjaa asiakasta työnhaussa ja mätsää avoimia työpaikkoja. Alkuvaiheen kokemusten mukaan asiakkaiksi otetaan välityömarkkinoilla olevia työnhakijoita (aloitettu Janakkalan ja Hattulan pajoilla), joiden työssä selviytyminen ja motivaatio hakeutua työhön tai koulutukseen on kunnossa. Tavoite on saada nopeasti aikaan siirtymiä avaamalla välityömarkkinoilta väylä avoimille työmarkkinoille. Yritysyhteistyö on aloitettu juuri perustetun maahanmuuttajaosuuskunnan kanssa (TerraTori Osk). Työnetsijät ovat tukeneet osuuskuntaa tuotteistamisessa ja työmahdollisuuksien etsimisessä. Tavoite on työllistää hankkeen kohderyhmään kuuluvia maahanmuuttajia osuuskunnan kautta. Yritysten palkkatukiseteli ja järjestöjen palkkatuki: Hämeenlinnan kaupunki ottaa käyttöön palkkatuen kuntalisän yrityksille suoran rekrytoinnin tueksi (kysymys ei ole edelleensijoittamisesta). Järjestöjen kuntalisään tulee kriteerit palkkatukityöntekijän työnhaun ja opiskelemaan pyrkimisen tueksi. Tulossa on mm. loogis-analyyttisiä taitoja kehittävä Instrumental Enrichment -oppimistaitojen kehittämismenetelmä, välityömarkkinoilla tapahtuvat pitkäaikaistyöttömien työssä selviytymisen kartoitukset, vaihtoehtoisten opintopolkujen suunnittelu erilaisten työllisyyttä, oppimistaitoja ja elämänhallintaa tukevien kuntoutus- ja valmennusmenetelmien kokeilu (liikuntaryhmä aloittaa Hattulan pajalla ). Lisätietoja: sekä projektipäällikkö Heikki Rantala: , Teknologiakeskus Innopark, Vankanlähde 7, Hämeenlinna

9 9 JOENSUU JA OUTOKUMPU Joensuun ja Outokummun kaupunkien kuntakokeilun tavoitteena on kokeilla työllisyyden hoitoa yhdessä. Kaupungeilla ei ole yhteistä kuntarajaa ja ne sijaitsevat n. 50 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kaupungit ottavat kokeiluun asiakkaaksi 800 alle 55-vuotiasta joensuulaista ja 100 outokumpulaista kuntakokeilun kriteerit täyttävää pitkäaikaistyötöntä. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa kaupungit koordinoivat pitkäaikaistyöttömien ohjauksen niin, että he pääsevät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yksilöllisen kuntoutuksen, valmennuksen ja koulutuksen kautta työhön tai koulutukseen. Kokeilun toiminta rakentuu Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksen (jäljempänä TYP) ympärille. Uutena toimintana kuntakokeilun asiakkaiden palvelutarve arvioidaan työryhmässä, jonka toimintaan osallistuu TYP:n ja kuntakokeilun henkilöstöä sekä Kelan kyky-neuvoja. Varsinaista asiakastyötä ja ohjausta tekevät kullekin asiakkaalle nimetty TYP:n työpari (sosiaalityöntekijä ja työhallinnon asiantuntija) sekä uutena kuntakokeilun koulutus- ja työhönvalmentaja. Kokeilurahalla kaupunkien henkilöstöä on lisätty 8 työntekijällä. Joensuun kaupunki on palkannut työllisyyskoordinaattorin, työllisyyssihteerin ja neljä koulutus- ja työhönvalmentajaa. Outokummun kaupunki on palkannut työllisyyskoordinaattorin (80 %) ja koulutus- ja työhönvalmentajan. Kokeiluhenkilöstö täydentää kaupunkien konserni-/keskushallinnon alaisuudessa toimivaa palkkatukityöllistämisestä ja muusta työllisyysohjelman täytäntöönpanosta vastaavaa henkilöstöä (Joensuussa 3 henkilöä, Outokummussa 1 osa-aikainen henkilö). Koulutus- ja työhönvalmentajien avulla kaupungit pyrkivät vauhdittamaan pitkäaikaistyöttömien siirtymiä TYP:n asiakkuudesta työhön tai koulutukseen. Valmentajat auttavat asiakkaita suunnittelemaan koulutukseen tai työhön siirtymistä, tukevat asiakkaita lyhytkestoisten koulutusten aikana ja silloin, kun asiakas on työkokeilussa, työssäoppimassa tai työssä yrityksessä. Kolmantena tavoitteena on, että kaupungit jatkavat tiivistä yhteistyötä alueella toimivien työllistävien yhdistysten, säätiöiden, koulutusta ja kuntoutusta tuottavien tahojen kanssa. Uutta on se, että kaupungit hakevat kumppaneiksi alueen yrityksiä ja muita työnantajia. Uutena toimintatapana kokeiluun palkatut koulutus- ja työhönvalmentajat tukevat työnantajia mm. rekrytointitukien hakemisessa ja oppisopimuskoulutuksen hyödyntämisessä. Kaupungit pyrkivät huomioimaan yritysten nykyiset ja tulevat tarpeet hankkiessaan asiakkaille lyhytkestoista koulutusta. Toisaalta valmentajat ohjaavat työttömiä kouluttautumaan sellaisille aloille, jossa tarvitaan tulevaisuudessa työvoimaa. Kaupungit kehittävät myös kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta ja asiakkaiden siirtymiä työtoiminnasta palkkatukityön tai koulutuksen kautta työhön yrityksiin. Kaupungit tiivistävät yhteistyötä terveystoimen kanssa mm. työttömien terveydenhuollon ja Kelan kuntoutuspalvelujen hyödyntämisen osalta sekä muiden kaupungin hallintokuntien kanssa esim. ryhmäpalvelujen tuottamisen osalta. Joensuun ja Outokummun kuntakokeilussa kaupungit käyttävät professori Juhani Ilmarisen kehittämää Työkykytalo-teoriaa. Kaupungit kokeilevat voidaanko sitä soveltaa työttömien palveluprosessin eri vaiheissa. Kokeilun aikana toimijat kehittävät työkaluja palvelutarpeen arviointiin yhteistyössä Juhani Ilmarisen kanssa. Kuntakokeilulla on seuraavat tulostavoitteet: 40 % asiakkaista sijoittuu työhön tai koulutukseen, 35 % asiakkaista siirtyy ylläpitävään toimintaan, 10 % siirtyy työvoiman ulkopuolelle ja 15 % asiakkaista jää työnhakijaksi. Hankepäällikkö Satu-Sisko Eloranta, puh

10 10 JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ JA MUURAME Hanke keskittyy sekä yli 500 pv työttömyysetuutta saaneiden työnhakijoiden että yli 12 kk työttömänä olleiden työnhakijoiden aktivointiin ja työllisyyden edistämiseen Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän alueilla. Ohessa muutama poiminta hankesuunnitelmasta 1. TÖIHIN!-PALVELU Ohessa lainaus Filatovin välityömarkkinaraportista: Töihin!-palvelu keskittyy osaamiseen, ei sen puutteisiin. Töihin!-palvelu perustuu vapaaehtoisuuteen, sinne ei ohjata asiakkaita karenssin tai muun pakottavan keinon voimalla. Toiminnan perustehtävä käyttää työvoimapolitiikan välineitä piilotyöpaikkojen löytämiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi yrityksissä. Tukielementit viedään suoraan yritykseen eikä ainoastaan pyritä valmentamaan ihmistä työmarkkinakelpoisemmaksi. Perinteisissä malleissa ihmisiä valmennetaan työmarkkinoille, mutta sopivia työpaikkoja ei löydy. Töihin!-palvelu valmentaa myös yrityksiä hyödyntämään työvoimapolitiikan tukielementtejä ja työnhakijoita. Järjestelmä kääntää perinteisen polkumallin käänteiseksi. Asiakkaan työllistämisprosessi aloitetaan ohjaus- ja aktivointivaiheella, jonka tarkoituksena on tukea asiakasta itsenäiseen työnhakuun. Vaiheeseen kuuluu olennaisena osana säännölliset tapaamiset ja yhteydenpito. Jos itsenäinen työnhaku ei tuota tulosta, voidaan aloittaa tavoitteellinen työhönvalmennus yrityksessä. Tavoitteellisuutta valvotaan esimerkiksi kuukausittaisten valmennuspalaverien ja palautekeskusteluiden keinoin. 2. PALVELUOHJAUS Hanke on perustanut palveluohjaustiimin Keski-Suomen TE-toimiston 3. palvelulinjan yhteyteen. Palveluohjaustiimiin on palkattu tiimivastaava, kuntoutuspsykologi, 2 palveluohjaajaa ja 2 kuntoutusohjaajaa. Tiimin tehtävänä on toimia tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän työvoiman palvelukeskuksen ja Keski-Suomen Te-toimiston kanssa. Palveluohjaustiimi ohjaa asiakkaita Kuntakokeilun muihin toimenpiteisiin ja toimii asiantuntijana palveluohjaus- ja kuntoutusasioissa. 3. JÄMSÄN SEINÄTÖN TYP KOKEILU Hanke on käynnistänyt Jämsässä ns. seinätön TYP kokeilun. Kokeilu perustuu vahvaan verkoston yhteistoimintaan. Malliin luodaan rakenne, jolla voidaan tukea ja edistää moniammatillisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita Keski-Suomen TE-toimiston Jämsän toimipaikan alueella Hankepäällikkö Harri Halttunen, puh

11 11 KAJAANI JA KUHMO Kajaanissa työllisyyden hoitoon on panostettu eri toimenpiteillä vuosikymmenien ajan. Kaupunki työllisti itse vuonna 2011 keskimäärin 47,3 htv. Nuorten työttömyyttä helpotettiin työllistämällä nuoria päiväkotiharjoittelijoiksi, yhteensä 50 henkilöä. Lisäksi kaupunki avusti yhdistyksiä niiden työllistämistoiminnassa mm. myöntämällä avustuksia työnohjaajien palkkaamiseen ja työllistettyjen työsuhteiden jatkamiseen ensimmäisen vuoden jälkeen. Yhdistysten rooli työllistämisessä onkin Kajaanissa merkittävä. Yhdistykset työllistävät keskimäärin 300 henkilöä kuukaudessa. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdistyksiltä puuttuu pääsääntöisesti resurssit siihen, että ne voisivat tarjota työllistetyille jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille. Työpajatoiminnasta kaupungilla on sopimus Kumppaniksi ry:n kanssa. Kaupunki tukee työpajatoimintaa toiminta-avustuksella. Kaupungin ja Kumppaniksi ry:n välisen sopimuksen mukaan työpajatoiminnassa on oltava vuositasolla 165 henkilöä. Viime vuosina Kumppaniksi ry:ssä on kehitetty voimakkaasti erilaisia kuntoutuspalveluja, joista mainittakoon Kelan mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus, Kelan työhön valmennus työelämään paluuta tai ammatin vaihtoa suunnitteleville henkilöille ja Kelan työkokeilun. Yhteistyö Kelan kanssa on toiminut erittäin hyvin ja Kelassa ollaan oltu tyytyväisiä Kumppaniksi ry:n palveluihin. Yhdistyksen palveluihin kuuluvat myös mm. starttivalmennus ja työssä suoriutumisen arviointi. Kajaanissa alkoi tämän vuoden alussa ESR-rahoitteisena hankkeena Näytön aika verkostohanke, jota hallinnoi Kainuun Nuotta ry. Hankkeessa kehitetään toimintamallia, jossa yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin sekä erityisesti yritysten kanssa työllistetään sosiaalisen/yhteiskunnallisen yrityksen kautta vaikeassa työllisyystilanteessa olevia henkilöitä vapaille työmarkkinoille. Toisena uutena toimintamallina on alkamassa työllisyyspoliittisella avustuksella ja kaupungin rahoituksella käynnistyvä hanke, jossa Kajaanin Työttömien yhdistys ry. palkkaa kaksi (2) työhön valmentajaa, joiden tehtävänä on edistää yhdistyksiin palkattujen työllistettyjen työelämävalmiuksia sekä edelleen sijoittumista työhön tai koulutukseen palkkatukijakson aikana tai sen jälkeen. Nykyisen toiminnan haasteet ja kehittämisen tarve Kajaanissa on paljon toimijoita, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömiä. Ongelmana on se, että ne toimivat hajallaan ja mikään taho ei koordinoi niiden työllistämistoimintaa. Lisäksi toimijoilta puuttuvat pääsääntöisesti resurssit työllistettyjen edelleen ohjaamiseen avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen. Pitkäaikaistyöttömille tarjottavia aktiivitoimia pitää monipuolistaa. Perinteinen pajatoiminta ei sovi kaikille, vaan toimintaa pitäisi laajentaa esimerkiksi taidetyöpajan suuntaan, jolloin työttömät voisivat kasvattaa voimavarojaan ja sosiaalisia taitojaan taiteen keinoilla. Näihin edellä kuvattuihin ongelmiin ja haasteisiin haetaan ratkaisuja kuntakokeilun avulla. Tavoitteena on: - kehittää Kajaanin kaupungin työllisyyden hoitoa - selvittää paikallisten toimijoiden, erityisesti 3. sektorin toimijoiden työllistämisen mahdollisuudet, osaaminen ja resurssit - selkiyttää eri toimijoiden roolit - kehittää välityömarkkinoiden toimintaa ja vaikuttavuutta - parantaa toimijoiden yhteistyötä järjestämällä mm. säännöllisiä tapaamisia - järjestää koulutusta yhdistysten työllistämistoiminnan laadun kehittämiseksi - tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon, sosiaali- ja terveystoimen sekä koulutusta järjestävien tahojen kanssa Koordinaattori Lasse Kilponen, puh

12 12 KEMILÄINEN TYÖLLISTÄMISMALLI Kemiläinen työllistämismalli- hankkeen tarkoituksena on luoda kemiläinen työllistymismalli, joka toimiessaan tuottaa monipuolisia ja koordinoituja työllisyyspalveluja ja tarjoaa työnhakijalle joustavat ja yksilölliset työllistymis-, koulutus- ja kuntoutuspolut. Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista yrittäjien, oppilaitosten ja työllisyyspalvelujen yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistymisen lisäämiseksi. Kemiläisen työllistämismalli -hankkeessa on neljä kehittämiskokonaisuutta (asiakasohjauksen koordinointi, työhön kuntoutukseen liittyvien palveluiden kehittäminen, 3. sektori osana työllisyyspalveluja ja työnantajayhteistyö), jotka muodostavat asiakkaan näkökulmasta palveluprosessin ja työllistämismallin osa-alueet. Kemissä työllisyyspalvelujen keskitetty koordinointi puuttuu eikä kaupungissa ole esim. työllisyyspalvelut yksikköä. Kuntakokeilussa tehdään suunnitelma, miten työllisyyspalvelut jatkossa koordinoidaan ja sitä kokeillaan jo hankkeen aikana. Tämän kautta asiakasohjaus ja sen seuranta tehostuu. Kuntakokeilu sijoittuu Kemissä kehittämis- ja talousosastolle ja linkittyy tiiviisti elinkeinotoimeen, mikä on uusi tulokulma työllisyydenhoitoon. TYP-toimintamallia arvioidaan ja kehitetään valtakunnallisten suositusten ja ratkaisujen myötä. Keskeistä kuntakokeilussa on sitouttaa eri toimijat työllistämiseen ja syrjäytymisen estämiseen. Kemin työllisyysaste on n. 54% ja sen nostaminen on tärkeää taloudellisen huoltosuhteenkin kannalta. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on monipuolistettu ja koottu kaupungin yksiköistä, joihin asiakas saa tuen Meri-Lapin työhönvalmennussäätiöstä. Kaupungin kuty-paikkoja koordinoidaan keskitetysti hankkeen kautta. Kaupungin palkkatukityöpaikkoja koordinoidaan yhteistyössä henkilöstöosaston kanssa ja paikat pyritään täyttämään pitkään työttömänä olleilla. Työyksiköihin koulutetaan ns. työpaikkavalmentajia, jotka perehdyttävät ja tukevat asiakasta työyksikössä. Merivan kuntouttava työtoiminnan sisältöä on kehitetty jo niin, että tarvittaessa asiakas aloittaa ns. starttijakson, jossa arvioidaan moniammatillisesti asiakkaan tilannetta ja toimintakykyä ja järjestetään sen mukaan tarvittavat palvelut. Kuntouttavaa työtoimintaa kehitetään vastaamaan erilaisiin asiakastarpeisiin. Mielenterveys- ja päihdepalvelut pyritään liittämään työhönkuntoutuksen prosesseihin. Kuntakokeilu järjestää kohderyhmälle työterveyslääkärin palvelut, joilla tuetaan työhönkuntoutumista. Hankkeessa suunnitellaan työttömien terveydenhuoltopalvelujen malli. Yhdistyksistä ja kaupungin tulosalueilta etsitään ns. piilotyöpaikkoja ja silpputöitä sekä avustavia työtehtäviä, joista kootaan kokonaisia työtehtäviä. Työnhakijat palkataan joko kovalla rahalla tai palkkatuella. Yrityskoordinaattori kokoaa silpputöitä yrityksistä ja kokoaa niistä mielekkäitä työtehtäväkokonaisuuksia, joita tekemään palkataan hankkeen kohderyhmään kuuluvia työnhakijoita. Työntekijät ovat palkkasuhteessa Meri-Lapin työhönvalmennussäätiöön, joka hoitaa työntekijöiden työnantajavelvoitteet. Työ tehdään yrityksissä, joita laskutetaan tehdystä työstä. Yritykseen sijoittuvan työntekijän tueksi tarjotaan tarpeen mukaan mm. työhönvalmentajan tukea työn alkuvaiheeseen (perehdyttämiseen), palkkatukea ja oppisopimuskoulutusta. Yritysten kanssa tehtävällä yhteistyöllä haetaan uusia työllistämismalleja, jotka tukevat työnhakijoiden polkuja kohti avoimia työmarkkinoita. Edelleensijoittamista yhdistyksistä ja säätiöltä yrityksiin mallinnetaan. Kaupungin järjestöille myöntämää kuntalisää arvioidaan ja kehitetään työllistämisen välineenä. 3. sektorin työllistämismahdollisuuksia parannetaan palkkatuen ja kuntalisän yhteensovittamisella ja kehitetään vaikuttavuutta ohjauksen uudenlaisella organisoinnilla. Esim. järjestöillä voisi olla yhteinen ohjaaja. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luodaan laatukriteerit välityömarkkinoiden tukityöllistämiseen. Riitta Hakala, puh

13 13 KEURUUN TYÖKANAVA Keuruun Työkanavan vaikutus Keuruun kaupungin työllistämiseen: Kaupungin työllisyyspalveluissa toimenpiteessä oleviin asiakkaisiin, joilla on mahdollisuuksia siirtyä työllistymisessä eteenpäin, on otettu yhteyttä ja ohjattu Työkanavan palveluiden piiriin. Hankkeessa on resursseja ja osaamista etsiä asiakkaille yksilöllisiä polkuja työhön tai koulutukseen. Aiemmin työtoiminnanohjaajat ovat ehdottaneet työllisyyspalveluiden avoimiin palkkatukipaikkoihin omia ehdokkaitaan joilla on elämänhallinta, työkunto, taidot ja edellytykset työllistymiselle kunnossa. Ohjaamisresurssit muuhun eivät ole olleet riittävät. Verkostoyhteistyötä on lähdetty luomaan tiiviimmäksi ja verkostoituminen jatkuu edelleen. Yhteistyö on toimivaa mm.mielenterveys- ja päihdepalveluiden Erityispalveluyksikön, sosiaalitoimiston, yhdistys- ja yrityspuolen sekä koulutuksen järjestäjien kanssa. Keski-Suomen TE-toimiston kanssa sen sijaan yhteisen työn ja tuloksen tekemisen kulttuuri kaipaa kehittämistä. Hankkeessa ja työllisyyspalveluissa odotetaan TE-toimistolta napakampaa suhtautumista asiakkaiden työstä/ toimenpiteestä kieltäytymisen sanktioinnissa sekä toimenpiteiden käyntiin saamisessa. Hankkeessa oleva urasuunnittelija (psykologi) on tehnyt kyky- ja muistitestejä 11 asiakkaalle. 25 työtöntä on ohjattu työttömien terveystarkastuksiin. Usea asiakas on vailla täsmäpalvelua. Olemme voineet tarjota asiakkaalle aikaa ja mahdollisuutta tulla kuulluksi. Asiakkaita on ohjattu hakemaan esim. sairauslomaa sekä kerätty esitietoja eläkemahdollisuusselvittelyihin (asiantuntijalääkärin hankinta kesken). Urasuunnittelijan vetämä jännittäjien ryhmä aloittaa toimintansa huhtikuussa. Yrityskoordinaattori on tutustunut 49 yritykseen. Suora kontakti yrityksiin on tuottanut tulosta: yrityksistä on löytynyt kymmenkunta mahdollista palkkatuki ja yli 40 työkokeilupaikkaa. Kohtaanto-ongelman kanssa tehdään töitä. Yhdistyksissä on käyty kertomassa eri tukityöllistämisen mahdollisuuksista. Yrityskoordinaattori on tehnyt hankkeen käyttöön yritys- ja yhdistystietokannan. Tietokannan avulla kaikki Työkanavan ja työllisyyspalveluiden työntekijät näkevät avoinna olevat palkkatuki-, työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikat. Maaliskuussa 2013 Keuruun perusturvalautakunta muutti aiemmin käytössä ollutta edelleensijoitusmallia. Palkkatuella työllistetyn henkilön siirtäminen toisen työnantajan palvelukseen toimintatapa muokattiin työnantajan näkökulmasta selkeämmäksi. Kaupungille työllistetyn henkilön siirtämisestä ei synny kustannuksia. Maaliskuussa Keski-Suomen TE-toimisto hyväksyi Työkanavan ja Keuruun työllisyyspalveluiden yhdessä eteenpäin viedyn kevennetyn aktivointisuunnitelmamallin. Keuruun paikallistoimiston palveluiden siirtyessä etäpalveluksi sekä tuetun työllistämisen palveluiden asiantuntijapalvelun määrän supistuessa 4 tuntiin viikossa (sis. aktivointisuunnitelmat) ehdotimme Keski-Suomen ELYn kautta uuden tavan tehdä aktivointisuunnitelmia. Nyt työllisyyspalveluissa ja Työkanavassa voidaan tehdä aktivointisuunnitelma TYPPI järjestelmään silloin kun on kyse kuntouttavasta työtoiminnasta. Suunnitelma vahvistetaan TE-toimistossa. Koulutuskoordinaattorin työpanos on kohdistunut asiakkaiden yksilölliseen koulutukseen ohjaukseen (uudet tutkinnot, kesken olevien loppuun saattaminen, vanhojen päivittäminen). Koulutukseen ohjauksessa on hyödynnetty ensisijaisesti näyttötutkintojärjestelmää, mutta myös soveltuvin osin opetussuunnitelmaperustaista. Koulutukseen on ohjattu 16 henkilöä, joista varmasti kiinnittyneitä on neljä. Paikallisesti palvelevia koulutusmuotoja ovat erityisesti oppisopimukset ja nuorten aikuisten osaamisohjelma. Yksilön tarpeisiin vastaavaa työvoimakoulutusta tarvitaan Keski-Suomessa kipeästi (esim. Toppis malli). Navikka Toimintakeskuksessa on jatkettu KOPPI-hankkeen aloittamaa oppimisympäristöjen tunnistamistyötä. Yhteistyössä ammatillisen oppilaitoksen kanssa on tunnistettu käsi- ja taideteollisuusalan pt:n oppimisympäristö ja parhaillaan prosessissa on kiinteistöpalvelujen pt. Oppimisympäristötyöskentelyllä pyritään paikallisten työelämäpainotteisten aikuisopiskelumahdollisuuksien rikastamiseen. Lisäksi koulutuskoordinaattori yhteistyössä

14 aikuiskoulutuspäällikön kanssa on pyrkinyt kehittämään Keuruun aikuiskoulutusmahdollisuuksia, - väylien, rakenteita ja ohjausta. Tästä esimerkkinä sivusto. Helmikuussa järjestimme avoimet ovet Työkanavaan sekä pitkäaikaistyöttömien infotilaisuuden yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Keuruun Työkanava esittäytyi Keski-Suomen yrittäjien maaliskuisessa tapahtumassa. 14 Projektipäällikkö Kati Somppi, puh

15 15 KOKKOLAN KANAVA 1. Kunnallisen palkkatukityöllistämisen mallintaminen ja vaikuttavuuden lisääminen osana työnantajayhteistyötä Kokkolan kaupungilla on palkkatuetussa työssä vuosittain henkilöä. Kunnallisen palkkatukityöllistämisen kehittämisen tarpeellisuus on sekä asiakaslähtöinen että taloudellinen. Kokeilun aikana luodaan toimintamalli, jonka avulla lisätään kunnan palkkatukityön arviointia ja vaikuttavuutta suhteessa asiakkaan pitkäkestoiseen työllistämispolkuun. Kunnan hallintokunnat sitoutetaan kehittämisprosessiin. Kokeilun aikana kehitetään ja mallinnetaan asiakkaan työllistymisprosessia kunnan, 3.sektorin ja yritysten kesken. 2. Kuntouttavan työtoiminnan sisällön kehittäminen ja jatkopolut eteenpäin Kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen Kokkolassa oli vuonna 2012 kuntouttavassa työtoiminnassa yhteensä 269 eri henkilöä (ammattitaidottomia 79 hlöä), joista kaupungin omissa yksiköissä 75 hlöä, Kokkotyö-säätiöllä 82 hlöä ja yhdistyksillä 129 hlöä. Vuonna 2012 kuntouttavasta työtoiminnasta siirtyi työhön 18 hlöä, koulutukseen 4 hlöä, työelämävalmennukseen 4 hlöä, työkyvynselvittelyihin 4 hlöä ja sairauslomalle 8 hlöä. Ohjautuminen kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin töihin, koulutukseen tai muuhun ratkaisuun nähdään kehittämistä vaativana asiana ohjausverkostossa ja asiakkaiden keskuudessa. Kuntouttavasta työtoiminnasta työelämään suuntautuvien jatkopolkujen kehittämistä puoltaa myös kuntakokeilun joulukuussa 2012 toteuttama selvitystyö, johon vastasi 145 kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa henkilöä sekä laajasti ohjausverkostoa ja päättäjiä. Tulosten mukaan 56 % kuntouttavassa työtoiminnassa olevista haluaa töihin, 39 % halusi jatkaa kuntouttavassa työtoiminnassa, eläkkeelle 24 % ja koulutukseen 16 %. Kuntouttavan työtoiminnan sisältöihin kehitetään erilaisia sosiaalisen kuntoutuksen palveluja sekä koulutuselementtejä. 3. Kohderyhmän räätälöityjen koulutuspalveluiden kehittäminen Kuntakokeilu Kanava kehittää yhteistyössä koulutustoimijoiden kanssa työvaltaisen koulutusmallin kohderyhmälle, joka tukee heidän työ- ja toimintakykyä sekä osaamisen kehittämistä. Mallilla mahdollistetaan tavoitteellinen opiskelu yhtä aikaa opintoja tukevan kuntouttavan työtoiminnan kanssa. 4. Kohderyhmän työ- ja toimintakykykartoitukset ja kuntoutustarve Kuntakokeilussa kehitetään yhdessä perusterveydenhuollon kanssa malli kohderyhmän työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseksi sekä kuntoutustarpeiden selvittämiseksi. Tavoitteena on luoda kustannustehokas malli, jossa perusterveydenhuolto tekee pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvynarvioinnit. Työ- ja toimintakykyä selvitettäessä hyödynnetään kuntouttavan työtoiminnan arviot työssä suoriutumisesta sekä kootaan henkilön aiemmat terveys-, kuntoutus-, koulutus- ja työhistoriat sekä kuntakokeilun tekemä sosiaalisen tilanteen kartoitus. Kokkolan kuntakokeilu on mukana myös työikäisten työ- ja toimintakykymittarin kehittämisessä. 5. Työelämäosallisuuden vahvistaminen Kuntakokeilu kuulee aktiivisesti pitkäaikaistyöttömiä palveluita suunnitellessaan. Kehittämistyön tueksi on perustettu 20:n työttömän muodostama kehittäjäasiakasryhmä, joka toimii koko hankkeen ajan. Kehittäjäasiakasjäsen osallistuu myös hankkeen toimija- ja ohjausryhmätyöskentelyyn. Kuntakokeilussa kehitetään myös muita asiakkaan työelämäosallisuutta vahvistavia keinoja. Hankekoordinaattori Mervi Ritvonen, puh

16 KUOPIO-PILOTTI (KUOPIO, TUUSNIEMI, SIILINJÄRVI, MAANINKA, RAUTALAMPI, SUONENJOKI) Pilotin kohderyhmän muodostavat vuotiaat pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen julkisten työvoimapalveluiden lisäksi eri toimijatahojen yhteistyönä tuotettuja muita työllistymistä edistäviä palveluita. Ensisijaisesti kohderyhmään kuuluvat työttömyyden perusteella 500 päivää työttömyysetuutta saaneet henkilöt ja toissijaisesti vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet henkilöt, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kokonaisuudessaan Kuopio-pilotin kohderyhmän koko on n henkilöä. Hankkeen päätavoitteena on kehittää toiminta-alueelle sellaisia uusia paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvia palvelu-, toiminta- ja yhteistyömalleja, jotka ovat siirrettävissä suoraan osaksi kuntien ja TE-toimiston peruspalveluja. Kuopio-pilotin keskeiset osatavoitteet ovat seuraavat: 1. Pitkään työttömänä olleiden palvelutarpeen tehokkaampi tunnistaminen ja oikea-aikainen palveluohjaus. 2. Työllistymistä edistävien palveluiden asiakas- ja työmarkkinalähtöisyyden parantaminen. 4. Tuetun oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen järjestöjen, kuntien ja kummiyritysten yhteistyönä. 5. Viranomaistahojen välisten yhteistyömallien ja prosessivastuullisen työtavan kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi. Hankkeen toiminnassa keskitytään seuraavien aihekokonaisuuksien kehittämiseen: Henkilöasiakkaan palveluprosessissa kehitetään asiakasohjausta, palvelutarpeen arviointia, palveluohjausta ja palveluketjujen rakentamista kohti yksilöllisesti räätälöityä työ-, koulutus- tai kuntoutuspolkua sekä asiakkaan tarpeisiin vastaavia ostopalveluita. Ostopalvelut asiakas voi ostaa itselleen palvelusetelillä. Pilotin asiakasohjaus- ja palveluprosessiin luodaan yhtenäinen toimintamalli yhteistyössä kuntien sosiaali- ja työllistymispalveluiden sekä TE-toimiston kanssa. Yhteistä toimintamallia muokataan tarvittaessa kuntien paikallisia tarpeita vastaavaksi. Yritysyhteistyön kehittäminen keskittyy työllistettävien asiakkaiden integrointiin avoimille työmarkkinoille. Tämä on keskeinen nivelvaihe, jotta oikeita ja vaikuttavia asiakkaiden siirtymiä työelämään tapahtuisi. Yrityksiin suuntautuvan toiminnan kehittämisessä ammennetaan oppia ja hyviä kokemuksia Ruotsista ns. Solnan mallista. Keskeisenä ajatuksena on asiakkaan uraohjaus kohti avoinna olevia työpaikkoja tai työllistäviä toimialoja, yrityksen tarpeisiin ja asiakkaan osaamisen tunnistamiseen perustuva räätälöity koulutus sekä työtehtävien ja työnantajan yhteensovittaminen. Verkostoyhteistyön kehittämiseen on Kuopiossa satsattu viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi. Kehittämistyö on tehty pääasiassa entisen Kuopion työ- ja elinkeinotoimiston, Kuopion seudun työvoiman palvelukeskuksen ja Kuopion kaupungin työllistymisen yksikön sekä keskeisten palveluntuottajien välisenä yhteistyönä. Kehittämistyötä jatketaan Kuopio-pilotissa jo olemassa olevien verkostojen ja palveluiden pohjalta. Kuopio-pilotin palvelujen ja yhteistyömallien kehittämistyössä huomioidaan myös TYP-yhteistyön mahdollisuus Kuopiossa ja Maaningalla, mutta Suonenjoella, Rautalammilla, Tuusniemellä ja Siilinjärvellä toimintamallit rakennetaan vahvan TE-toimiston kanssa tehtävän yhteistyön varaan. 16 Lisätietoja: Projektipäällikkö Mirka Launonen, , Kehittämiskoordinaattori Mari Rissanen, , Aikuissosiaalityön ja työllistymispalveluiden päällikkö Pirjo Oksanen, ,

17 LIEKSA Hankkeen taustaa Lieksassa Lieksassa on pitkään ollut rakennetyöttömyyttä ja väestö ikääntyy koko ajan, näin eläkeikäisen väestön osuus kasvaa koko ajan. Lieksan maa-alue on laaja, julkinen liikenne vähäistä ja tieverkoston kunto on huonossa kunnossa. Hankkeen roolit Lieksassa Moniammatillinen yhteistyö sosiaalitoimiston, Kelan, Te-palveluiden, perusterveydenhuollon, valtion, yritysten, järjestöjen, yhdistysten yms. kanssa. Hanke on kehittämisen ja kokeilun hanke. Koetetaan löytää Lieksan malli työllistämiseen, malli, joka tuottaisi tappion sijaan voittoa kunnalle. Verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäjä. Hankkeen tavoite Lieksassa Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, uusien toimintamallien luominen ja rakennetaan tavoitteellinen toimintamalli eri toimijoiden kesken. Valmennusmallin kehittäminen. Työvalmentaja kulkee asiakkaan mukana koko prosessin ajan. Uuden mallin kehittäminen ja juurruttaminen. Hankkeen eteneminen ja suunnitelmia Lieksassa Etenemistä johdattelevat neljä eri näkökulmaa: asiakasnäkökulma, henkilöstönäkökulma, kehittämisen näkökulma ja taloudellinen näkökulma. Asiakasnäkökulma Asiakas tulee sosiaalitoimiston, te-palveluiden tai avoimen väylän kautta (kiinnostus on herännyt muualta esim. hankkeen nettisivut, facebook, lehdistö tms.) Asiakkaan toimintakyvyn vahvistaminen: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Asiakaskartoituksessa on ensimmäinen keskustelu, jossa käydään asiakkaan tilanne laajasti lävitse ongelmaratkaisukeskeistä mallia hyödyntäen. Seuraava keskustelu on kahden viikon päästä ensimmäisestä ja asiakkaalla on käyntien välissä ns. välitehtävä. Kartoituskeskusteluja käydään tarvittava määrä. Tavoitteena löytää työllistämistä estäneet asiat ja se, mitä asiakas haluaa sekä pystyy tekemään. Keskusteluissa noudatetaan ns. kehitysvuoropuhelumallia, jossa asiakas itse sanoo etenemisen ja työvalmentaja vain vie keskustelua eteenpäin. Henkilöstönäkökulma Työhyvinvointi vaikuttaa ihmisten jaksamiseen työssä ja sitä kautta hankkeen henkilöstö sekä muita toimijoita seurataan työssä jaksamisessa. Kokeillaan mm. lepotauon merkitystä tässä työssä keskellä päivää. Työyhteisössä jaksaminen. Kehittämisenäkökulma Esille on noussut useampien tahojen kanssa käytyjen keskusteluiden kautta verkoston vahvistamisen tarve. Lieksassa tarvittaisiin suurempaa toimijaa tai tarkemmin suunniteltua mallia, jossa asiakkaamme ei häviäisi työelämästä vaan pysyisi ketjussa mukana. Tämän mallin työstämistä olemme aloittaneet ja sen alustava suunnitelma on käynnistynyt. Malli olisi sellainen kuin iso tehdas, jossa asiakas tulee sisään ja kulkee koko tehtaan lävitse ja putkahtaa maailmalle, kun voimavarat ovat vahvistuneet riittävästi. Tehtaassa hyödynnettäisiin jo olemassa olevia toimijoita ja tarvittaessa perustettaisiin uusia. Tämä tehdas olisi vielä voittoa tuottava yritys, jolla mahdollistetaan yrityksen jatkokehittäminen ja muu yhteiskunnallinen tukeminen.(yhteiskunnallinen yritys). Näin Lieksa saisi parempaa toimijuutta pitkään työttömänä olleiden tilanteeseen ja kunta voisi vielä tällä mallilla tuottaa rahallisesti voittoa. Pitkään työttömänä olleiden elämänlaatu paranee ja kunnan tilanne kohentuu. Jatkossa voidaan panostaa voitolla ennaltaehkäisemiseen laajemmalla sektorilla. Taloudellinen näkökulma Tavoitteena on saada säästöjä nykyiseen tilanteeseen verrattuna tulevaisuudessa. 17 Projektipäällikkö Marjo Vallius-Hyttinen, puh

18 18 VAAKSA, MIKKELI Työllisyyden kuntakokeilu hankkeessa Mikkeli keskittyy pitkäaikaistyöllisyyden hoitamisessa kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: 1. TE-toimiston kanssa tehtävän pitkäaikaistyöttömyyden hoidon, työllistämistä tukevien palveluiden, tuloksellisuuden varmistamiseen. 2. Järjestöihin ja kuntiin työllistettyjen sekä työelämävalmennuksessa olevien onnistumisten ja kehittämistarpeiden systemaattiseen kirjaamiseen tavoitteena koko ajan tarkistaa työllistettyjen edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille. 3. Kerättyä kokemustietoa hyödynnetään asiakkaiden aktiivisessa sijoittamisessa yrityssektorille. Yrityksille mahdollistetaan työllistetyn työllistäminen edelleen sijoittamisen kautta, mikäli työsopimusta ei haluta solmia suoraan. Tämän Kuntakokeiluhankerahan turvin keskitytään pitkäaikaistyöttömiin ja sen uhan alaisiin henkilöihin ja erityisesti asiakkaisiin, joiden on mahdollista palata avoimille työmarkkinoille. Mikkelissä työllisyyspalveluista vastaa vuoden alussa aloittaneen Elinvoima- ja kilpailukyky-yksikön työllisyyspalveluosasto. Mukana hankeessa ovat myös Sote-palvelut sekä sivistys- ja nuorisopalvelut. KELA on mukana Työvoiman palvelukeskus Reitin kautta. Työllisyyden kuntakokeilu Mikkelissä yhdistyy saumattomasti TYP Reitin ja muun kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisuuteen. Kuntakokeilussa ilmoitetut tavoitteet ovat yhdenmukaiset kaupungin työllisyydenhoidon strategian kanssa, jossa pitkään työttömänä olleiden työelämään osallistaminen on selkeästi kirjattuna. Työllisyyden kuntakokeilusta Mikkelissä vastaa: Työllisyyspalvelujen palvelupäällikkö Pekka Patama, puh Asiakkuuksien hallinnasta vastaavat työnsuunnittelijat Ari Myyryläinen ja Kaija Väisänen. Projektisihteerinä toimii Pia Korkka. Yhteystiedot löytyvät sivuilta.

19 19 OULUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSPALVELUT Oulun kaupungin työllisyyspalvelut on matalan kynnyksen palveluyksikkö, josta oululaiset työnhakijat saavat apua työllistymiseen liittyvissä tilanteissa. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on löytää nopeasti vaihtoehto työttömyydelle. Pitkään työtä etsineille ei Oulun kaupungin toteuttamana aikaisemmin ole ollut vastaavanlaista palvelua tarjolla. Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden asiakasohjaustyössä työskentelee 14 ohjaajaa: palveluohjaajia, työhönvalmentajia ja kuntoutusohjaajia. Työnhakija-asiakkaan palvelu käynnistyy asiakkaan tarpeista lähtevällä yksilöllisellä palveluohjauksella, jonka jatkumona on työllistymistä tukeva työhönvalmennus. Tarvittaessa palveluprosessiin liitetään työ- ja toimintakykyä edistäviä kuntoutustoimenpiteitä. Työnhakijaa tuetaan kohti avoimia työmarkkinoita hyödyntäen monipuolisesti olemassa olevia työllistymisen vaihtoehtoja: työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa ja palkkatukityötä. Osaamista voidaan tarvittaessa täydentää lyhytkoulutuksilla tai Toppis mallia hyödyntäen. Oleellista on, että työnhakijalle tarjotaan tukea jatkotyöllistymiseen myös aktiivivaiheen kuten palkkatukityön aikana. Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden asiakkuuteen on maaliskuun loppuun mennessä siirtynyt noin 300 asiakasta. Heistä yhteensä 72 henkilöä on ehtinyt jo aloittaa kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun, palkkatukityön tai työn avoimilla työmarkkinoilla. Työnantaja-asiakkaille työllisyyspalvelut tarjoaa räätälöityä, toimialakohtaista asiantuntijuutta henkilöstön rekrytointiin ja työllistämisen tukitoimenpiteiden selvittelyyn. Työhönvalmentajat jalkautuvat paikallisiin yrityksiin etsien työnhakijoille soveltuvia työtehtäviä. Työhönvalmentaja pitää yhteyttä työnantajaan ja työntekijään työkokeilun ja palkkatukityösuhteen aikana. Tarkoituksena on vahvistaa työntekijän sitoutumista työsuhteen alkuvaiheessa sekä auttaa työnantajaa työsuhteen aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Työllisyyspalveluita tehdään tutuksi toiminta-alueen yrittäjille järjestettävissä tilaisuuksissa ja verkkopalveluita hyödyntäen. Lisäksi oululaisille työnhakijoille etsitään uusia työllistymisen avauksia huomioiden pohjoisen alueen kaivostoiminnan ja Lapin matkailun tarjoamat työmarkkinat. Työllisyyspalvelut toteuttaa kuntakokeilulle annettua perustehtävää hyödyntäen monipuolisesti olemassa olevia työllistämisen mahdollisuuksia ja kunnan peruspalveluihin kuuluvia toimintoja, joita voidaan hankkeen aikana kehittää entistä toimivampaan suuntaan ja hankeajan päätyttyä jatkaa vakiintuneena toimintana. Oulun kaupungin työllisyyspalvelut on summa aikaisemmissa hankkeissa hyväksi havaittuja toimintamalleja ja yhteistyön tapoja: olemme oululaisille työnhakijoille askel kohti työelämää ja alueen työnantajille joustava ja nopeasti reagoiva kumppani. Projektipäällikkö Sanna Rautio, puh

20 20 PORIN SEUTU (PORI, ULVILA, POMARKKU, MERIKARVIA) Panostamme yhteistyön rakentamiseen ja konkretisointiin vaiheittain. Yhdessä tekeminen ja tietäminen on ainoa tie saada myönteisiä asioita aikaiseksi haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Tilanne, jossa nyt olemme, turhaan poteroi tärkeitä toimijoita entistä enemmän taistelemaan omasta elintilastaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työllistämisen käytännöissä valtion ja kuntien edustajien kilpailua työllistämisen resursseista (mm. palkkatuet ja linjaukset niistä, TE-toimiston yksipuolinen valta). Haastamme kaikki toimijat (asteittain) mieltämään työelämään suuntaava asiakas yhteiseksi asiakkaaksi. Työllisyyden edistämiseen, aukottomien palveluiden rakentamiseen asiakkaille, työn ja tekijän kohtaamisen järjestämiseen, tarvitaan kaikkia toimijoita. Asiakkaiden näkeminen yhteisinä edellyttää verkostoitumisen tiivistämistä, rohkeutta ja jaksamista edistää yhteistyön konkretisoinnin asiaa, huolimatta järjestelmäesteistä. Kumppanuusrakennelmat tällä hetkellä: 1) TE-tsto/TYP asiakkuusprosessit, palveluiden ja käytänteiden yhteenhionta, 2) laaja koulutusyhteistyö esim. kouluttajien yhteisinfot (4-5/13), 3) yrittäjäjärjestöt, yritykset, 4) Kuntouttavan työtoiminnan kehitt: järjestöt, kuntien hallintokunnat, Työllistämispalvelu, nuorten työpaja, aikuisten työpaja, 5) Perusturva (kehitettävää), 6) Kela TYP kehittämisen kautta. Haasteita riittää. Periksi ei anneta. Erilaisilla kokeiluilla pyrimme luomaan ihmistä arvostavia mahdollisuuksia. Näihin olemme panostaneet erityisesti kokeilemalla erilaisia asiakkaiden vapaaehtoisen motivoinnin malleja yhteistyössä Satakunnan TE-toimiston ja TYPin kanssa. Kuntakokeiluun suostumuksensa antaville asiakkaille tarjoutuu mahdollisuus hyötyä monien organisaatioiden tarjoamista palveluista. Kokeilut: 1) Oivallukset syntyvät yhdessä-pilottiryhmä. Kutsu 28:lle v., vaikeasti työllistyvät, yli 500 pv työttömänä/yli 500 pv pv työttömänä; Ryhmässä nyt 7 henkilöä, joiden kanssa yhdessä ideoidaan Miten työelämään malleja. Tavoitteena on saada myös ryhmän ulkopuolisia mukaan. Ideointivaihe menossa mm. voimaannuttava valokuva idea kehitteillä. 2) TEIKIT-ryhmät yli 500 päivää työmarkkinatuella olleille. Kutsutaan 4 krt/vkossa n. 10 hlöä/tapaaminen, TE-toimiston ja kuntakokeilun yhteisesittely. Anna ääni omalle tulevaisuudelle - äänestys (palvelutarvearvio) ja kk-suostumus, jonka perusteella kutsutaan syventävään haastatteluun. Kuukauden aikana käyty läpi n. 200 asiakasta, kutsuttu n. 150, asiakkaaksitulemis% n ) Ratkaisukeskeisen motivoivan valmennuksen pilotteja 3. Asiakashankinta TYPin, TE-toimiston ja TEIKIT-ryhmien kautta. Houkuttelu on haasteellista. Palvelut: normaalien lisänä tukihenkilöt ja työvalmennus + ao. Aikuisten työpajatoiminnan (kerrallaan n. 10 hlöä tällä hetkellä) ja kuntouttavan työtoiminnan kehittämistyössä esimerkiksi kuty-toiminnan vaiheistaminen, jossa suunnitellaan mm. asiakkaan ensivaiheeseen kuntouttavaa ryhmätoimintaa työtoiminnan oheen. Työpankkitoiminnan valtakunnallinen benchmarkkaus ja paikallisiin oloihin soveltaminen/neuvottelu verkostomaisen työpankin mallina. Tähän yhteyteen ollaan liittämässä Green Care toimintaa, joka tarkoittaa luonnon tarjoamien mahdollisuuksien yhdistämistä kuntouttavaan työllistämiseen. Elämänhallinnallisten lyhytkoulutusten, motivoivan valmennuksen, työvalmennuksen ja tukihenkilötoiminnan, TOPPIS-koulutusten (mm. kiinteistönhoitajaksi 14 hlöä aloittanut 3/2013) yhdistäminen 10 kuntakokeiluhenkilön työpanokseen + em. kokeilut ovat hulppea lisäresurssi normaalityöllistämisjärjestelmään. Hankekoordinaattori Sirpa Mertala, puh

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 111. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 111. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 1 / 1 1557/01.01.01/2013 Kaupunginhallitus 201 17.6.2013 111 Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Lindholm, puh.

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Tuetun työllistymisen palvelulinja

Tuetun työllistymisen palvelulinja Tuetun työllistymisen palvelulinja Eija Sokero Palvelujohtaja 1 19.3.2013 Lapin työ- ja elinkeinotoimisto, Eija Sokero Lapin TE-toimisto Pinta-ala 100 367 km maata noin 93 000 järviä ja jokia 6 000 merta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 3 Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 65,0 64,5 62,5 63,1 64,4 62,1 62,2 62,7 58,1 50 % 40 % 30 % 10,7 11,1 11,8 11,7 10,9 9,8 9,8 10,8 16,9 20 % 4,2 4,1 4,0 4,2 3,9

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

Salon kaupungin työllisyysohjelma.

Salon kaupungin työllisyysohjelma. Salon kaupungin työllisyysohjelma Sisällysluettelo Yleistä työllisyysohjelmasta Salon työllisyystilanne ja sopeutusohjelma Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Nuorisotakuu Poikkihallinnollinen työllisyydenhoito

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Kainuun alueellinen työkokousseminaari: 17.11.2014 Kajaani Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vates-säätiön, Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

"Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä

Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä Kaupunginhallitus 116 27.03.2012 Kaupunginvaltuusto 24 17.04.2012 SDP:N VALTUUSTORYHMÄN ALOITE KUNTAKOKEILUUN HAKEUTUMISESTA 183/1/113/2011 KHALL 116 Hallintojohtaja 20.3.2012 SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 7705/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 7705/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1 (1) 98 Asianro 7705/05.20.00/2015 Osatyökykyiset täysillä töihin -hanke Perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksessa 21.10.2015 keskusteltiin osatyökykyisten työttömien

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot