Äidin diabetes ja sikiötä uhkaava hapenpuute
|
|
- Päivi Lehtinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Kari Teramo, Miira Klemetti, Minna Tikkanen ja Mika Nuutila Perinataalikuolleisuus ei ole vähentynyt tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa viimeisten 30 vuoden aikana. Sikiökuolemien määrä on viisinkertainen ja varhaisten neonataalikuolemien määrä kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna. Loppuraskauteen ajoittuvien sikiökuolemien toden näköisin syy on äidin diabeteksen aiheuttama sikiön krooninen hapenpuute. Sekä sikiön hyperglykemia että hyperinsulinemia voivat itsenäisesti aiheuttaa pitkäaikaista hapenpuutetta lisäämällä sikiön hapenkulutusta. Krooninen hapenpuute on todettavissa ennen syntymää määrittämällä lapsiveden erytropoietiinipitoisuus. Raskautta edeltävää neuvontaa on lisättävä tyypin 1 diabeetikoilla, ja heidän hoitotasapainonsa on myös hyvä tarkistaa raskautta suunniteltaessa. Näiden raskauksien seurantaa on tehostettava ja hoitostrategioita muutettava perinataalitulosten parantamiseksi. 228 Perinataalikuolleisuus väheni tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa 1950-luvun %:sta 1980-luvun 2 5 %:iin. Viime vuosikymmenien aikana perinataalikuolleisuus diabeetikkojen raskauksissa ei kuitenkaan ole pienentynyt, vaikka muun väestön raskauksissa se vähenee edelleen (KUVA 1) (Gabbe ja Graves 2003, Evers ym. 2004, Jensen ym. 2004, Teramo 2010). Selittämätön sikiökuolema raskausviikon 35 jälkeen on yhä tyypillinen komplikaatio diabeetikkojen raskauksissa (Lauenborg ym. 2003, Rackham ym. 2009). Ruotsin syntymärekisteritietojen perusteella vuosina sikiökuolemat olivat viisi kertaa ja varhaiset neonataalikuolemat kolme kertaa yleisempiä tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa kuin raskauksissa yleensä (Persson ym. 2009). Tiedetään, että diabeetikon raskaudessa useat eri syyt voivat johtaa kohdunsisäiseen hapenpuutteeseen (Madsen 1986). Sikiökuolemat Ennen elektronisia sikiön voinnin seurantamenetelmiä 1950-luvulla sikiökuolemat lisääntyivät lineaarisesti viimeisten raskausviikkojen aikana tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa (Hagbard 1956). Laskettuna aikana 20 % lapsista menehtyi kohdussa. Vaikka sikiökuolemien määrä on vähentynyt huomattavasti, äidin diabetes on edelleen itsenäinen sikiökuoleman riskitekijä (Engel ym. 2008). HYKS:n naistenklinikassa vuosina kaikkiaan 39 % (12/31) perinataalikuolemista tapahtui tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkojen raskauksissa ennen raskausviikkoa 30 (Teramo 2010). Näissä tapauksissa sikiön kasvu on useimmiten hidas Yhdysvallat Suomen koko väestö Vuosi KUVA 1. Perinataalikuolleisuus tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä yleinen perinataalikuolleisuus Suomessa Duodecim 2013;129:228 34
2 tunut vaikean epämuodostuman, äidin preeklampsian tai istukan vajaatoiminnan seurauksena. Sen sijaan raskausviikon 35 jälkeen sikiökuoleman syy jää useimmiten epäselväksi. Monet viimeisten raskausviikkojen aikana menehtyneistä sikiöistä ovat makrosomisia, mutta sikiökuolemia tapahtuu myös normaalipainoisille lapsille. Sikiökuolemien määrä on vähäisin niillä diabeetikkojen lapsilla, joiden syntymäpaino on g (Mondestin ym. 2002). Muiden kuin diabeetikkojen raskauksissa pienin sikiökuolleisuus on lapsilla, joiden syntymäpaino on g. Sikiökuolemat lisääntyvät siis sekä diabeetikkojen että muiden äitien ras kauk sissa lapsen syntymäpainon ylittäessä g, mikä viittaa yhteiseen etiologiaan. On olemassa useita viitteitä siitä, että diabeetikkojen raskauksissa myöhäiset sikiökuolemat ovat seurausta sikiön kroonisesta hapenpuutteesta. Diabeetikkojen sikiökuolemissa raskausviikon 35 jälkeen sikiön maksan, sydämen ja aivojen rautavarastot ovat kokonaan tai lähes kokonaan hävinneet merkkinä hapenpuutejaksosta ennen menehtymistä (Petry ym. 1992). Kroonisessa hapenpuutteessa sikiö käyttää rautavarastojaan punasolujen synteesiin, jotta veren hapenkuljetuskyky paranisi. Pitkäaikaiseen hapenpuutteeseen viittaa myös se, että diabeetikkojen kohtuun kuolleiden sikiöiden sydänlihas on paksumpi verrattuna muiden naisten kuolleena syntyneiden lasten sydänlihakseen (Russell ym. 2008). Diabeetikkoäideillä, joiden lapsi menehtyy kohdussa tai ensimmäisen elinviikon aikana, on selvästi huonompi glukoositasapaino raskauden viimeisen kolmanneksen aikana kuin diabeetikoilla, jotka eivät menetä lastaan (Lauenborg ym. 2003). Myös Helsingin Naistenklinikassa on tehty samanlainen havainto. Vuosina perinataalikuolemia oli 34 (2,0 %) diabeetikkojen perättäisessä raskaudessa. HbA 1C -arvon mediaani oli 7,6 % niillä diabeetikoilla, joiden lapsi menehtyi perinataalikaudella, kun se oli 6,8 % niillä diabeetikkoäideillä, joiden lapsi ei menehtynyt. Huono glukoositasapaino (suuri HbA 1C -arvo) siirtää äidin oksihemoglobiinin dis sosiaatiokäyrää vasemmalle, mikä vähentää hapen siirtymistä äidistä sikiöön. Äidin ketoasidoosissa hapen siirtyminen äidistä sikiöön on entisestään huonontunut varsinkin tästä tilasta toipumisen aikana (Ditzel ja Standl 1975). Tämä selittää sikiökuoleman suuren vaaran ketoasidoosin yhteydessä. Tupakoinnin haitalliset vaikutukset korostuvat erityisesti diabeetikkojen raskauksissa. Sikiön krooniseen hapenpuutteeseen liittyvät kliiniset löydökset Patologiset sykekäyrämuutokset sekä ennen synnytystä että sen aikana, napavaltimoveren asidoosi ja heikot Apgarin pisteet lapsen syntyessä ovat diabeetikkojen raskauksissa selvästi tavallista yleisempiä (Bradley ym. 1988, Jensen ym. 2004, Klemetti ym. 2012). Sikiön patologisia sykekäyrämuutoksia, polysytemiaa ja napaveren tumallisten punasolujen määrän lisääntymistä esiintyy enemmän niiden diabeetikkojen raskauksissa, joilla on huono glukoositasapaino raskauden viimeisten viikkojen aikana, verrattuna niiden diabeetikkojen raskauksiin, joiden glukoositasapaino on hyvä (Teramo 2010). Erytropoietiini ja krooninen hapenpuute Kuten aikuisilla, erytropoietiini (EPO) säätelee punasolujen muodostumista myös sikiöllä ja vastasyntyneellä lapsella. EPOa ei ole varastoituneena eikä se läpäise istukkaa. Täysi aikaisessa sikiössä EPOa muodostuu pääasiassa sikiön munuaisissa normaalin happeutumisen aikana, mutta hapenpuutteessa EPOa alkaa muodostua muun muassa istukassa (Moritz ym. 1997, Davis ym. 2003). Koe-eläimillä plasman EPO-pitoisuus alkaa suurentua 2 4 tuntia akuutin hypoksian alkamisesta (Widness ym. 1986). Lapsiveden EPO-pitoisuudet korreloivat hyvin sekä normaaleihin että selvästi patologisiin plasman EPO-pitoisuuksiin mutta eivät lievästi suurentuneisiin arvoihin (Teramo ja Widness 2009). Sikiön EPO-arvot alkavat suurentua riippumatta hapenpuutteen syystä. Kroonista sikiön hapenpuutetta (korkeita EPO-arvoja) 229
3 KATSAUS 230 YDINASIAT 88Perinataalikuolleisuus tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa on 3 5 kertaa keskimääräistä suurempi. 88Kuolleisuus ei ole vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana. 88Seurantamenetelmissä ja hoitostrategioissa on parantamisen varaa. 88Tyypin 1 diabeetikoille lihavuus voi aiheuttaa lisäongelmia sekä hyvän glukoositasapainon saavuttamisen että oikeiden obstetristen hoitovalintojen suhteen. 88Sikiötä uhkaava krooninen hapenpuute on lisääntynyt tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa viimeisten raskausviikkojen aikana. 88Selittämättömiä sikiökuolemia tapahtuu edelleen tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkojen raskauksissa. 88Äidin huono glukoositasapaino raskauden aikana lisää sikiön makrosomian ja kroonisen hapenpuutteen riskiä (todettavissa lapsi8veden erytropoietiinipitoisuudesta). on todettu raskauksissa, joita komplisoi diabetes, pre-eklampsia, raskaushypertensio, yliaikaisuus, sikiön kasvun hidastuminen, sikiön anemia, äidin tupakointi tai runsas alkoholin käyttö (Teramo ja Widness 2009). HYKS:n Naistenklinikassa lapsiveden suurentunut EPO-pitoisuus todettiin 13,5 %:lla tyypin 1 diabeetikoista, joilla synnytys tapahtui keisarileikkauksella ennen synnytyssupistusten alkamista (Teramo ym. 2004). Suurentuneiden EPO-arvojen todettiin korreloivan sikiön makrosomiaan, obstruktiiviseen kardio myopatiaan, vastasyntyneen hypoglykemiaan sekä vastasyntyneen tehostetun hoidon tarpeeseen. Tyypin 1 diabeetikkojen lasten suhteellisen syntymäpainon yhteyttä lapsi veden EPO-pitoisuuteen kuvaa U:n muotoinen käyrä (Teramo ym. 2004). Kun suhteellinen syntymäpaino on alle 0,6 SD, korrelaatio on negatiivinen. Kun se on yli +1,0 SD, korrelaatio on positiivinen. Siten tyypin 1 diabetesta sairastavan äidin si kiöllä on suurentunut hapenpuutteen vaara, kun sikiön kasvu on hidastunut, mutta myös silloin, kun sikiö on makrosominen. Mittaamalla lapsiveden EPO-pitoisuus sikiön kuoleman jälkeen on mahdollista selvittää, johtuiko kuolema akuutista vai kroonisesta syystä (Teramo ym. 2002). EPO-pitoisuus alkaa suurentua lapsivedessä 4 6 tunnin kuluttua hapenpuutteen alkamisesta (Teramo ja Widness 2009). Jos diabeetikon raskaudessa lapsiveden EPO-pitoisuus on selvästi lisääntynyt sikiökuoleman jälkeen, voidaan olettaa, että sikiö on kärsinyt kroonista hapenpuutetta usean tunnin ajan. Tällä seikalla saattaa olla vaikutusta diabeetikon seuraavan raskauden seurantaan ja synnytysajankohdan valintaan, koska kroonisen hapenpuutteen syy (esim. sikiön makrosomia tai istukan vajaatoiminta) voi toistua. Hyperinsulinemian vaikutus sikiön happeutumiseen KUVAssa 2 on esitelty sikiön kroonisen hapenpuutteen patogeneesiä diabeetikon raskaudessa. Lampaan sikiössä jatkuva hypoglykemia tai jatkuva tasainen hyperglykemia vähentää insuliinin erittymistä sikiön haimasta. Sen sijaan lievä hyperglykemia yhdistyneenä lyhytaikaisiin hyperglykemiajaksoihin lisää voimakkaasti sikiön insuliinintuotantoa (Hay 2006). Diabeetikkojen sikiöillä usein todettava hyper insulinismi selittyy suurella todennäköisyydellä aterioiden jälkeisillä hyperglykemiajaksoilla. Jatkuvalla mittauksella on voitu osoittaa äidin veren glukoosipitoisuuden suurentuvan usein huomattavasti aterian jälkeen, vaikka HbA 1C -arvo osoittaisi hyvää glukoosi tasa painoa (Murphy ym. 2007). Suuri insuliinipitoisuus (hyperinsulinemia) veren glukoosipitoisuuden pysyessä normaalina lisää lampaan sikiössä glukoosin aineenvaihduntaa, mistä seuraa valtimoveren happipitoisuuden väheneminen (KUVA 2) (Carson ym. 1980, Milley ym. 1984). Insuliini-infuusio lampaan sikiöön lisää veren virtausta sikiön lihaksiin mutta vähentää istukan verenvirtausta. Normoglykeemisissä reesusapinan sikiöissä hyperinsulinemia johtaa sikiön makrosomiaan K. Teramo ym.
4 ÄIDIN DIABETES ISTUKKA SIKIÖ Plasman glukoosi Plasman glukoosi Haiman β-soluhyperplasia Plasman insuliini Plasman insuliini Makrosomia Krooninen hapenpuute Plasman erytropoietiini Plasman erytropoietiini? Lapsiveden erytropoietiini Istukan erytropoietiinin synteesi? KUVA 2. Sikiön kroonisen hapenpuutteen patogeneesi diabeetikon raskaudessa. Lapsiveden erytropoietiinipitoisuus korreloi hyvin sikiön plasman erytropoietiinipitoisuuden kanssa. Sikiön kroonisessa hapenpuutteessa istukka alkaa muodostaa suuria määriä erytropoietiinia. Ei tiedetä tarkasti, miten erytropoietiini siirtyy lapsi veteen. sekä sydänlihaksen, maksan ja pernan suurentumiseen (Susa ym. 1979). Näissä reesusapinan makrosomisissa sikiöissä plasman EPOpitoisuus on lisääntynyt osoituksena sikiön kroonisesta hapenpuutteesta. Ihmisellä sikiön suhteellinen syntymäpaino korreloi suoraan sikiön napaplasman insuliinipitoisuuteen (Schwartz ym. 1994) ja tämä on vuorostaan yhteydessä napaplasman EPO-pitoisuuteen (Widness ym. 1990). Siten voidaan olettaa, että sikiön hyperinsulinismi aiheuttaa myös ihmisellä sikiön kroonista hapenpuutetta. Hyperglykemian vaikutus sikiön happeutumiseen Lampaalla emon hyperglykemia aiheuttaa sikiön hyperglykemiaa. Se myös lisää verenvirtausta sikiön lihaksiin ja sisäelimiin mutta vähentää verenvirtausta istukkaan (Crandell ym. 1985). Lampaan sikiössä krooninen hyperglykemia lisää hapen kulutusta ja vähentää veren happipitoisuutta. Kun sikiön veren happipitoisuus pienentyy hyperglykemian seurauksena 40 % normaalista happipitoisuudesta, sikiön plasman EPO-pitoisuus alkaa suurentua voimakkaasti (Philipps ym. 1982). Samanlainen lapsiveden EPO-pitoisuuden lisääntyminen on todettu tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa, kun napavaltimon happiosapaine on lapsen syntymähetkellä alle 2 kpa (Teramo ym. 2004). Loppuraskaudessa määritetty äidin HbA 1C - arvo korreloi sekä napaplasman että lapsiveden EPO-pitoisuuksiin (Widness ym. 1990, Teramo ym. 2004). Tämä osoittaa, että myös 231
5 KATSAUS 232 ihmisellä äidin hyperglykemia (suuri HbA 1C - arvo) aiheuttaa sikiössä kroonista hapenpuutetta. Nämä havainnot korostavat myös hyvän hoitotasapainon merkitystä koko raskauden ajan. Widness ym. (1990) osoittivat asteittaisella regressioanalyysilla sikiön hyperinsulinemian ja hyperglykemian aiheuttavan toisistaan riippumatta sikiön kroonista hapenpuutetta tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa (KUVA 2). Viimeaikaisia suuntauksia suomalaisten tyypin 1 diabeetikkojen raskauksissa ja synnytyksissä Tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin vuosilta kaikkiaan 881:n HYKS:n naistenklinikassa hoidetun tyypin 1 diabeetikon raskautta edeltävä painoindeksi ja raskaudenaikaisen glukoositasapainon muutos. Lisäksi selvitettiin näiden tekijöiden yhteyttä synnytystapaan ja perinataalikomplikaatioihin (Klemetti ym. 2012). Analyysiin sisällytettiin jokaisen synnyttäjän viimeinen raskaus tutkimusjakson aikana. Monisikiöiset raskaudet suljettiin pois. Tulosten mukaan diabeetikkojen keskimääräinen painoindeksi suurentui tutkimusjakson aikana, mikä osoitti lihavuusepidemian koskettavan myös tyypin 1 diabeetikkoja. Alkuraskauden keskimääräinen HbA 1C -arvo pysyi muuttumattomana, mutta sekä keskiraskaudessa mitattu arvo että viimeinen ennen synnytystä määritetty arvo suurentuivat. Elektiiviset sektiot vähenivät ja kiireelliset sektiot lisääntyivät. Napavaltimon keskimääräinen ph pienentyi alatiesynnytyksissä. Sen sijaan makrosomisten vastasyntyneiden osuus (32 40 %) ei muuttunut merkitsevästi. Vastasyntyneiden tehohoitoon joutuminen lisääntyi, vaikka neonataalihypoglykemiat vähenivät selvästi. Logistisessa regressioanalyysissa äidin painoindeksi oli yhteydessä vastasyntyneen makrosomiaan ja tehohoitoon joutumiseen mutta ei muihin perinataalikomplikaatoihin. Viimeinen ennen synnytystä mitattu HbA 1C - arvo sen sijaan oli yhteydessä synnytykseen ennen raskausviikkoa 37, arvon 7,15 alittavaan napaveren ph:hon, alle seitsemään yhden minuutin Apgarin pisteeseen sekä vastasyntyneen tehohoidon tarpeeseen ja hypo gly kemiaan. Havainnot korostavat hyvän hoitotasapainon merkitystä raskauden aikana. Synnyttäjien ylipainon lisääntyminen voi aiheuttaa lisäongelmia glukoositasapainon saavuttamisen ja diabeetikon synnytystavan ja ajankohdan valinnan suhteen. HYKS:n aineistossa raskaudenaikainen glukoositasapaino näyttäisi kuitenkin olevan selkeämmin yhteydessä perinataalikomplikaatioihin kuin äidin raskautta edeltävä painoindeksi. Onko sikiön hapenpuute estettävissä diabeetikon raskaudessa? Perinataalikuolleisuus ei ole vähentynyt tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkojen raskauksissa viimeisten 30 vuoden aikana, ja tämä osoittaa seurantamenetelmissä ja hoitostrategioissa olevan selvästi parantamisen varaa. Diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä on äskettäin julkaissut suosituksen tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkojen hoidosta raskauden aikana (Vääräsmäki ym. 2012). Hyvän glukoositasapainon merkitys ennen raskautta ja koko raskauden ajan on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Neuvonta ja hoitotasapainon tarkistus ennen raskautta parantavat tyypin 1 diabeetikkojen raskauksien hoitotuloksia (Murphy ym. 2010), mutta valitettavasti huomattavaa osaa näistä raskauksista ei ole suunniteltu. Lisäksi selvä vähemmistö diabeetikoista käy ennen raskautta glukoositasapainon tarkistuksessa ja raskausneuvonnassa. Useiden suositusten mukaan olisi pyrittävä glukoositasapainoon, jossa HbA 1C -arvo on alle 7,0 % ennen raskauden alkamista. Tiukkaan glukoositasapainoon pyrkimiseen liittyy erityisesti alkuraskaudessa vakavan hypoglykemian vaara, millä voi olla kohtalokkaat seuraukset (Leinonen ym. 2001). Raskauden aikana erityistä huomioita olisi kiinnitettävä niihin diabeetikoihin, joiden hoitotasapaino on huono jo alkuraskaudessa. Parhaasta sikiön voinnin seurantamenetelmästä diabeetikon raskaudessa ei ole yksimielisyyttä. Sikiön sydämen sykkeen rekisteröintiä kardiotokografialla tai bioprofiilin K. Teramo ym.
6 testaamista on ehdotettu sikiön voinnin seuraamiseen raskauden viimeisten viikkojen aikana (Östlund ja Hanson 1991, Kjos ym. 1995). Kjos ym. (1995) rekisteröivät sikiön sydämen sykettä (non-stressed-testi) kahdesti viikossa diabeetikon raskauden aikana ja päättelivät, että sikiökuolemat voidaan näin estää. Heidän potilaistaan 92 % oli kuitenkin raskausdiabeetikkoja, joiden raskauksissa sikiön hapenpuutteesta johtuvat komplikaatiot ovat selvästi vähäisempiä kuin tyypin 1 tai tyypin 2 diabeetikkojen raskauksissa. Useat tutkimukset ovatkin kyseenalaistaneet sydämen sykkeen rekisteröinnin tai biofysikaalisen testauksen merkityksen näissä raskauksissa (Salvesen ym. 1993, Tincello ym. 2001). On mahdollista, että viimeisten raskausviikkojen aikana 1 2 kertaa päivässä toteutettavalla sikiön sydämen sykkeen rekisteröinnillä krooninen hapenpuute voitaisiin todeta ajoissa. Tällaista tutkimusta ei kuitenkaan toistaiseksi ole julkaistu. Useimmissa tutkimuksissa todetaan, ettei dopplerkaikukuvauksesta ole hyötyä sikiön voinnin seurannassa diabeetikon raskauden yhteydessä (Salvesen ym. 1993, Pietryga ym. 2005, Tan ym. 2005). Poikkeuksen muodostavat todennäköisesti ne tilanteet, joissa sikiön kasvu on hidastunut ( Johnstone ym. 1992). Nefropatiaa sairastavien diabeetikkojen kohtuvaltimoissa on todettu dopplervirtausmuutoksia (Pietryga ym. 2005), mutta ne eivät näytä korreloivan sikiön vointiin (Salvesen ym. 1993). Sikiön krooninen hapenpuute voidaan todeta ennen syntymää mittaamalla lapsiveden EPO-pitoisuus (Teramo ja Widness 2009). Se näyttää suurentuvan ainakin osassa tapauksia ennen muutoksia sikiön sykkeessä (Teramo ja Widness 2009). HYKS:n Naistenklinikassa lapsiveden EPO-määritykset ovat olleet kliinisessä käytössä vuodesta 1996 lähtien sikiön kroonisen hapenpuutteen arvioimiseksi diabeetikkojen raskauksissa sekä myös muissa tilanteissa, joissa epäillään sikiön kärsivän kroonisesta hapenpuutteesta. Lapsiveden EPO-määritysten kliinisen käytön edellytyksenä on mittaustuloksen saaminen saman päivän aikana. EPO-pitoisuus voidaan määrittää myös napaveren plasmasta tai seerumista. EPO-määritysten lopullinen merkitys selviää vasta riittävän laajoissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Nykytietämyksen perusteella tällaisten tutkimusten suorittaminen on aiheellista. Lopuksi Koska tyypin 1 diabeetikkojen lasten perinataalikuolleisuus ja vastasyntyneisyyskauden komplikaatioiden määrät ovat jo pitkään pysyneet muuttumattomina ja selvästi tavallista suurempina, seurantamenetelmiä ja hoito strategioi ta on pyrittävä muuttamaan. Diabeetikkojen hoito on keskitettävä keskussairaaloihin. Ennen raskautta tapahtuvaa neuvontaa ja hoitotasa painon tarkkailua on lisättävä. Loppuraskauden seurantaa tulisi tiivistää sekä parhaan mahdollisen glukoositasapainon saavuttamiseksi että odottamattomien sikiökuolemien ehkäisemiseksi. Lapsiveden EPOpitoisuuden määrittämisestä näyttää olevan hyötyä sikiön kroonisen hapenpuutteen toteamisessa. Lapsi vesipunktio EPO-pitoisuuden määrittämistä varten tulisi tehdä viimeistään raskausviikon 37 täyttyessä, tarvittaessa vielä varhemmin. KARI TERAMO, LKT, professori, senioritutkija MIIRA KLEMETTI, LL, erikoistuva lääkäri MINNA TIKKANEN, LKT, erikoislääkäri MIKA NUUTILA, LKT, dosentti, osastonylilääkäri Sidonnaisuudet Kari Teramo: Asiantuntijapalkkio (Novo Nordisk Oy) Miira Klemetti: Ei sidonnaisuuksia Minna Tikkanen: Ei sidonnaisuuksia Mika Nuutila: Ei sidonnaisuuksia 233
7 KATSAUS KIRJALLISUUTTA Bradley RJ, Nicolaides KH, Brudenell JM, Campbell S. Early diagnosis of chronic fetal hypoxia in diabetic pregnancy. BMJ 1988;296:94 5. Carson GF, Philipps AF, Simmons MA, ym. Effects of sustained insulin infusion upon glucose uptake and oxygenation of the ovine fetus. Pediatr Res 1980; 14: Crandell SS, Fisher DJ, Morris FH. Effects of ovine maternal hyperglycemia on fetal regional blood flows and metabolism. Am J Physiol 1985;249:E Davis LE, Widness JA, Brace RA. Renal and placental secretion of erythropoietin during anemia or hypoxia in the ovine fetus. Am J Obstet Gynecol 2003; 189: Ditzel J, Standl E. The oxygen transport system of red blood cells during diabetic ketoacidosis and recovery. Diabetologia 1975;11: Engel PJ, Smith R, Brinsmead MW, Bowe SJ, Clifton VL. Male sex and pre-existing diabetes are independent risk factors for stillbirth. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2008;48: Evers IM, de Valk HW, Visser GHA. Risk of complications of pregnancy in women with type 1 diabetes: nationwide prospective study in the Netherlands. BMJ 2004;328:915. Gabbe SG, Graves CR. Management of diabetes mellitus complicating pregnancy. Obstet Gynecol 2003;102: Hagbard L. Pregnancy and diabetes mellitus, a clinical study. Acta Obstet Gynecol Scand 1956;35 Suppl 1: Hay WH. Recent observations on the regulation of fetal metabolism by glucose. J Physiol 2006;572: Jensen DM, Damm P, Molsted-Pedersen L, ym. Outcomes in type 1 diabetic pregnancies: a nationwide, population based study. Diabetes Care 2004;27: Johnstone FD, Steel JM, Haddad NG, Hoskins PR, Greer IA, Chambers S. Doppler umbilical artery flow velocity waveforms in diabetic pregnancy. Br J Obstet Gynaecol 1992;99: Kjos SL, Leung A, Henry OA, Victor MR, Paul RH, Medearis AL. Antepartum surveillance in diabetic pregnancies: predictors of fetal distress in labor. Am J Obstet Gynecol 1995;173: Klemetti M, Nuutila M, Tikkanen M, Kari MA, Hiilesmaa V, Teramo K. Trends in maternal body mass index, glycaemic control and perinatal outcome among type 1 diabetic pregnant women in Diabetologia 2012;55: Lauenborg J, Mathiesen E, Ovesen P, ym. Audit on stillbirths in women with pregestational type 1 diabetes. Diabetes Care 2003;26: Leinonen PJ, Hiilesmaa VK, Kaaja RJ, Teramo KA. Maternal mortality in type 1 diabetes mellitus. Diabetes Care 2001;24: Madsen H. Fetal oxygenation in diabetic pregnancy. Danish Med Bull 1986;33: Milley PR, Rosenberg AA, Philipps AF, Molteni RA, Jones MD, Simmons MA. The effect of insulin on ovine fetal oxygen extraction. Am J Obstet Gynecol 1984;149: Mondestin MAJ, Ananth CV, Smulian JC, Vintzileos AM. Birth weight and fetal death in the United States: the effect of maternal diabetes during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 2002;187: Moritz KM, Lim GB, Wintour EM. Developmental regulation of erythropoietin and erythropoiesis. Am J Physiol 1997;272:R Murphy HR, Rayman G, Duffield K, ym. Changes in the glycemic profiles of women with type 1 and type 2 diabetes during pregnancy. Diabetes Care 2007;30: Murphy HR, Roland JM, Skinner TC, ym. Effectiveness of a regional prepregnancy care program in women with type 1 and type 2 diabetes: benefits beyond glycemic control. Diabetes Care 2010;33: Persson M, Norman M, Hanson U. Obstetric and perinatal outcomes in type 1 diabetic pregnancies: a large, population based study. Diabetes Care 2009;32: Petry CD, Eaton MA, Wobken JD, Mills MM, Johnson DE, Georgieff MK. Iron deficiency of liver, heart and brain in newborn infants of diabetic mothers. J Pediatr 1992;121: Philipps AF, Widness JA, Garcia JF, Raye JR, Schwartz R. Erythropoietin elevation in the chronically hyperglycemic fetal lamb. Proc Soc Exp Biol Med 1982; 170:42 7. Pietryga M, Brazert J, Wender-Ozegowska E, Biczysko R, Dubiel M, Gudmundsson S. Abnormal uterine Doppler is related to vasculopathy in pregestational diabetes mellitus. Circulation 2005;112: Rackham O, Paize F, Weindling AM. Cause of death in infants of women with pregestational diabetes mellitus and the relationship with glycemic control. Postgrad Med 2009;121: Russell NE, Holloway P, Quinn S, Foley M, Kelehan P, McAuliffe FM. Cardiomyo pathy and cardiomegaly in stillborn infants of diabetic mothers. Pediatr Dev Pathol 2008;11:10 4. Salvesen DR, Freeman J, Brudenell JM, Nicolaides KH. Prediction of fetal acidaemia in pregnancies complicated by maternal diabetes mellitus by biophysical profile scoring and fetal heart rate monitoring. Br J Obstet Gynaecol 1993;100: Schwartz R, Gruppuso PA, Petzold K, Brambilla D, Hiilesmaa V, Teramo KA. Hyperinsulinemia and macrosomia in the fetus of the diabetic mother. Diabetes Care 1994;17: Susa JB, McCormick KL, Widness JA, ym. Chronic hyperinsulinemia in the fetal rhesus monkey: effects on fetal growth and composition. Diabetes 1979; 28: Tan AE, Norizah WM, Rahman HA, Aziz BA, Cheah FC. Umbilical artery resistance index in diabetic pregnancies: the associations with fetal outcome and neonatal septal hypertrophic cardiomyopathy. J Obstet Gynaecol Res 2005; 31: Teramo K, Kari MA, Eronen M, Markkanen H, Hiilesmaa V. High amniotic fluid erythropoietin levels are associated with an increased frequency of fetal and neonatal morbidity in type 1 diabetic pregnancies. Diabetologia 2004;47: Teramo KA. Obstetric problems in diabetic pregnancy. The role of fetal hypoxia. Best Pract Res Clin Endocr Metabol 2010;24: Teramo KA, Schwartz R, Clemons GK, Widness JA. Amniotic fluid erythro poietin concentration differentiates between acute and chronic causes of fetal death. Acta Obstet Gynecol Scand 2002; 81: Teramo KA, Widness JA. Increased fetal plasma and amniotic fluid erythro poietin concentrations: markers of intrauterine hypoxia. Neonatology 2009;95: Tincello D, White S, Walkinshaw S. Computerised analysis of fetal heart rate recordings in maternal type 1 diabetes mellitus. Br J Obstet Gynaecol 2001;108: Widness JA, Teramo KA, Clemons GK, ym. Direct relationship of antepartum glucose control and fetal erythropoietin in human type 1 (insulin-dependent) diabetic pregnancy. Diabetologia 1990; 33: Widness JA, Teramo KA, Clemons GK, ym. Temporal response of immuno reactive erythropoietin to acute hypoxemia in fetal sheep. Pediatr Res 1986;20: Vääräsmäki M, Kaaja R, Kröger J, Peränen N, Soukka H, Timonen S. Diabeetikon hoito raskauden aikana. Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus. Diabetes ja lääkäri 2012;3: Östlund E, Hanson U. Antenatal nonstress test in complicated and uncomplicated pregnancies in type 1 diabetic women. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 1991;21:13 8. Summary Maternal diabetes and fetal hypoxia Perinatal mortality has not decreased in type 1 diabetic pregnancies during the last 30 years. Fetal deaths are five times and neonatal deaths three times higher compared with the general population. Chronic intrauterine hypoxia caused by maternal diabetes is the most likely cause of stillbirths during the last weeks of pregnancy. Both fetal hyperglycemia and hyperinsulinemia can independently cause fetal chronic hypoxia by increasing fetal oxygen consumption. Fetal chronic hypoxia can be detected antenatally by measuring amniotic fluid erythropoietin concentration. Prepregnancy visits for advice and glycemic control should be increased among diabetic women. Furthermore, pregnancy surveillance should be enhanced and therapeutic strategies changed in order to improve perinatal outcome among diabetic pregnancies. K. Teramo ym.
Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla
Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotVoisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?
Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? 1.2.2011 Kristiina Tertti Naistentautien ja synnytysten el TYKS, Nkl Taustaa tutkimukselle Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi
LisätiedotDIABEETIKKOÄITIEN RASKAUSKOMPLIKAATIOT, SYNNYTYSTAVAT JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUS
DIABEETIKKOÄITIEN RASKAUSKOMPLIKAATIOT, SYNNYTYSTAVAT JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUS Marjaana Sipilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Ohjaajat: Marja Kupari,
LisätiedotRaskausdiabeteksen hoito Kätilöopiston sairaalassa vuosina 2009 2010 Sanna Nieminen LK Naistentautien ja synnytysten osasto Kliininen laitos
Raskausdiabeteksen hoito Kätilöopiston sairaalassa vuosina 2009 2010 Sanna Nieminen LK Naistentautien ja synnytysten osasto Kliininen laitos Helsinki 15.4.2011 Syventävien opintojen tutkielma sanna.nieminen@helsinki.fi
LisätiedotRaskausdiabetes Käypä hoito -suositus
Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Hyllyvä pylly näkökulmia naisen lihavuudesta 4.4.2014, Tampere Nina Peränen, KSSHP Materiaalissa hyödynnetty Käypä hoito suositustyöryhmän yhteistä luentomateriaalia
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotSikiön erytropoietiinintuotanto lisääntyy hapenpuutteessa
Katsaus Kari Teramo Sikiön erytropoietiinintuotanto lisääntyy hapenpuutteessa Erytropoietiini (EPO) säätelee punasolujen muodostusta aikuisilla, vastasyntyneillä ja sikiöillä. EPOa ei ole varastoituneena
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotTyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen
Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotThe SAS System 16:33 Wednesday, December 13,
The SAS System 16:33 Wednesday, December 13, 2006 1 The CONTENTS Procedure Data Set Name WC000002.F8ALL Observations 11883 Member Type DATA Variables 114 Engine V9 Indexes 0 Created 13. jouluta 2006 ke
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotRaskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010
Raskausdiabetes ennustaa naisen tulevaa terveyttä Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010 Raskausdiabetes (GDM) Määritelmä: raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa,
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotThe SAS System 16:33 Wednesday, December 13,
The SAS System 16:33 Wednesday, December 13, 2006 1 The CONTENTS Procedure Data Set Name WC000002.F8ALL Observations 11883 Member Type DATA Variables 114 Engine V9 Indexes 0 Created 13. jouluta 2006 ke
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotVeriryhmäimmunisaatiot ja raskaus
Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Kaarin Mäkikallio Lennart Nilsson Veriryhmät Veriryhmät Phenotype A B AB O Phenotype Rh+ Rh- Genotype AA or AO BB or BO AB OO Genotype Rh+Rh+, Rh+Rh- Rh-Rh- Karl Landsteiner
LisätiedotVuoto sikiöstä äitiin joskus lievänkin tapaturman vakava komplikaatio
Mikko Tarvonen, Veli-Matti Ulander, Liina Süvari ja Kari Teramo TAPAUSSELOSTUS Vuoto sikiöstä äitiin joskus lievänkin tapaturman vakava komplikaatio Raskaana oleville sattuu tapaturmia varsin usein. Äidin
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia
LisätiedotRASKAUSDIABETEKSEN DIAGNOSTIIKKA JA KRITEERIEN MUUTOKSEN MERKI- TYS RASKAUSDIABETEKSEN ESIINTYVYYDELLE POHJOIS-SAVON SAIRAAN- HOITOPIIRIN ALUEELLA
RASKAUSDIABETEKSEN DIAGNOSTIIKKA JA KRITEERIEN MUUTOKSEN MERKI- TYS RASKAUSDIABETEKSEN ESIINTYVYYDELLE POHJOIS-SAVON SAIRAAN- HOITOPIIRIN ALUEELLA Heidi Viljanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotMaaret Laakso Syventävien opintojen tutkielma PEDEGO/ synnytykset ja naistentaudit Oulun yliopisto Maaliskuu 2017 LT Liisa Laatio
HÄTÄSEKTIOINDIKAATIOT JA HÄTÄSEKTIOLLA SYNTYNEIDEN LASTEN SYNTYMÄ-PH OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA ENNEN JA JÄLKEEN LAKTAATTIMITTAUKSEN KÄYTTÖÖNOTON VUOSINA 2012 JA 2015 Maaret Laakso Syventävien
LisätiedotRaskausdiabetes määritellään hiilihydraattiaineenvaihdunnan
Katsaus Pekka Leinonen ja Kari Teramo on raskauden aikana ensimmäisen kerran todettu glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, joka johtuu insuliinin riittämättömästä erityksestä suhteessa raskauden aikana kehittyvään
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Raskausdiabetes
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton Lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 26.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu
LisätiedotTOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON
TOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON Actim PROM on alkuperäinen ja kotimainen pikatesti sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen ja lapsivedenmenon toteamiseen. Helppokäyttöinen Actim PROM
LisätiedotKun laskettu aika on ohi
Susanna Timonen KATSAUS Raskauden jatkuminen yli lasketun ajan on hyvin tavallinen ongelma. Lasketun ajan jälkeen istukan kyky kuljettaa happea ja ravintoaineita heikkenee, jolloin sikiön hyvinvointi saattaa
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotKohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003
Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotRaskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito
katsaus tieteessä Kristiina Tertti LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologian erityispätevyys TYKS, naistentautien toimialue kristiina.tertti@tyks.fi Tapani Rönnemaa professori TYKS,
LisätiedotSYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET
SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA Opinnäytetyö Tammikuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotMaha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes
Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi
LisätiedotDiabeetikon raskaudenaikainen verenpaineen nousu riskit ja vaikutus naisen myöhempään terveyteen
KATSAUS Daniel Gordin, Per-Henrik Groop, Kari Teramo ja Risto Kaaja Diabeetikon raskaudenaikainen verenpaineen nousu riskit ja vaikutus naisen myöhempään terveyteen Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotRaskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy
Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotTYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS
TYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS HOITOTASAPAINON MERKITYS JA RASKAUSAJAN HAASTEET Kirjallisuuskatsaus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotSteroideja vai ei - Milloin sikiön keuhkot ovat kypsät? SPS, Helsinki 16.4. 2015 LT Outi Palomäki
Steroideja vai ei - Milloin sikiön keuhkot ovat kypsät? SPS, Helsinki 16.4. 2015 LT Outi Palomäki Steroidia vai ei? >>> Mitä suositukset sanovat? Mitä hyötyä steroidista on? Mitä steroidia? Kuinka paljon?
LisätiedotYli 40-vuotiaan naisen raskaus
TIETEESSÄ SUSANNA SAINIO LT, naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri HUS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, naistentaudit ja synnytykset, Naistenklinikka REIJA KLEMETTI FT,
LisätiedotVoidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotEklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus
Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotRaskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:
Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO
LisätiedotMONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH
MONIKKOPERHEVALMENNUS MULTIPLE BIRTHS COACHING MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH Hyvä alku monikkovanhemmuuteen A good start in parenting multiples Monisikiöinen raskaus
LisätiedotLL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016
LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt
LisätiedotHIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito. Inka Aho Infektiolääkäri
HIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito Inka Aho Infektiolääkäri 31.1.2019 SIDONNAISUUDET LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS, Tulehduskeskus, Infektiosairauksien
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.
LisätiedotYLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE
YLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE Antti Romppainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Joulukuu 2017 Tampereen yliopisto
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotSYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS
SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS Alaraudanjoki, Emmariikka Syventävien opintojen tutkielma Naistentautien klinikka Oulun Yliopisto 8/2017 Liisa Laatio LT ja Hilkka
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotGestaatiodiabetes , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS
Gestaatiodiabetes 15.02.2017, Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS Sidonnaisuudet -Novo Nordisk: kansainvälinen eiinterventiotutkimus raskaudenaikaisesta Detemininsuliinin käytöstä -Raskausdiabeteksen
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LAPSI VASTASYNTYNEEN
LisätiedotLISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52
Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotAbdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el
Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma
LisätiedotElämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti
Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden
LisätiedotHEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala
HEPATOGESTOOSI ÄITIYSHUOLLON ALUEELLINEN KOULUTUS 13.3.2018 Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala MÄÄRITELMIÄ hepatogestoosi = hepatoosi = raskauskolestaasi = intrahepaattinen kolestaasi
LisätiedotTietoa kohdunulkoisesta raskaudesta
Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta
LisätiedotPostpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?
Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto
Lisätiedot3 2012 kesäkuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Timo Saaristo. diabetes.fi
3 2012 kesäkuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Timo Saaristo Tämä tapa teki diabeteksesta oppimisen hauskaksi. Millaisia aiheita keskustelukartoissa käsitellään?
LisätiedotFINRISKI terveystutkimuksen mukaan
Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen
LisätiedotRaskaus: diabetesvaaran paljastaja , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS
Raskaus: diabetesvaaran paljastaja 23.11.2016, Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS Sidonnaisuudet -Novo Nordisk: kansainvälinen eiinterventiotutkimus raskaudenaikaisesta Detemininsuliinin käytöstä
LisätiedotLiitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables
Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables Liitetaulukko 1. Synnytykset 1975 2016 Bilagetabell 1. Förlossningar 1975 2016 Appendix table 1. Deliveries 1975 2016 Liitetaulukko 2. Elävänä syntyneet lapset
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotKeisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki
Katsaus Keisarileikkauksen riskit Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki Synnytyspelon tai synnyttäjän toiveen vuoksi tehtävät keisarileikkaukset ovat yleistymässä. Vaikeita komplikaatioita esiintyy vain prosentissa
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotDiabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa
Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa LT, Dos. Jukka HYKS, Jorvin srl, sisätaudit Valtakunnallinen Diabetespäivä 12.11.2009 Sairastuminen Elimistön stressireaktio Stressihormonit insuliinin vastavaikuttajahormoneja
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotKuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden
Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään
LisätiedotSinun elämääsi varten.
Sinun elämääsi varten. Helppo. Luotettava. Huomaamaton. Helppo Luotettava Huomaamaton Accu-Chek Insight Experience what s possible. Accu-Chek Insight on täydellinen järjestelmä helpottamaan diabeetikon
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotRaskausdiabeteksen ehkäisy
Raskausdiabeteksen ehkäisy EL Outi Pellonperä 28.3.2017 Turku University Hospital Turun yliopistollinen sairaala Sisältö Miksi ehkäistä Riskitekijät Patofysiologia Ehkäisykeinot liikunta ruokavalio lääkkeet:
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Atosiban EVER Pharma 6,75 mg/0,9 ml injektioneste, liuos Atosiban EVER Pharma 37,5 mg/5 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Atosiban EVER Pharma 75 mg/10 ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 30.12.2015,
LisätiedotOPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA
OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotTrombosytopenia on tavallisin verenvuodolle
Katsaus Susanna Sainio Trombosytopenia on varsin tavallinen löydös raskauden aikana, ja synnytyksen aikaan verihiutaleiden määrä on yli 7 %:lla naisista alle 150 x 10 9 /l. Vaikka löydökseen ei yleensä
LisätiedotYhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen
Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.
LisätiedotPAINONKEHITYS LAPSUUDESTA RASKAUSAIKAAN
PAINONKEHITYS LAPSUUDESTA RASKAUSAIKAAN Emma Klemettilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Ohjaaja Riitta Luoto Tammikuu 2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotRASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE
RASKAUDENAIKAISEN TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE Mikael Ekblad Lääketieteen tohtori Tk-lääkäri, Harjavallan terveyskeskus Tutkija, Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Valtakunnalliset Tupakka ja terveys
Lisätiedot