Yli 40-vuotiaan naisen raskaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yli 40-vuotiaan naisen raskaus"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ SUSANNA SAINIO LT, naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri HUS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, naistentaudit ja synnytykset, Naistenklinikka REIJA KLEMETTI FT, TtM, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ELINA HEMMINKI LKT, dosentti, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos MIKA GISSLER FT, VMT, professori, kehittämispäällikkö Pohjoismainen kansanterveys - tieteen korkeakoulu, Göteborg Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Yli 40-vuotiaan naisen raskaus Hedelmällisyys alkaa heiketä ja keskenmenot lisääntyä merkittävästi jo 30 ikävuoden jälkeen. Raskauskomplikaatiot alkavat lisääntyä merkittävästi jo 35 ikävuoden jälkeen. Yli 40-vuotiaiden naisten raskauksissa pre-eklampsian, raskausdiabeteksen, istukan kiinnittymishäiriöiden, ennenaikaisuuden ja pienipainoisuuden riskit sekä perinataalikuolleisuus ovat kaksinkertaiset verrattuna vuotiaiden naisten raskauksiin. Ensisynnyttäjillä riskit ovat kaksinkertaiset samanikäisiin uudelleensynnyttäjiin nähden. Kaksos- ja kolmosraskauksissa riskit ovat moninkertaiset yksisikiöisiin raskauksiin nähden. Ikä on äitiyskuolemien merkittävä riskitekijä, mutta absoluuttinen riski on yhä pieni. Vaikka oikea synnytysikä on vain vähäisessä määrin lääketieteellinen kysymys, naisten ja yhteiskunnan tulee olla tietoisia siitä, mitä seurauksia on synnytysten siirtämisestä myöhemmäksi. VERTAISARVIOITU VV Yhteiskunnan modernisoituminen, teollistuminen ja kaupungistuminen 1900-luvun alussa Länsi-Euroopassa johtivat perhesuunnittelun idean leviämiseen ja syntyvyyden pysyvään pienenemiseen. Suomessa 1900-luvun alkupuolella syntyneet naiset, joiden keskimääräinen lapsiluku jäi alle kolmen, synnyttivät viimeisenkin lapsensa keskimäärin vuotiaina (1). Raskauden lopputuloksen kannalta oli merkittävää, että iäkkäämmätkin synnyttäjät olivat tuolloin yleensä uudelleensynnyttäjiä. Synnytysikä laski ja iäkkäiden synnyttäjien osuus kaikista synnytyksistä pieneni tasaisesti koko 1900-luvun aina 1970-luvun alkuun asti. Kaikkien synnyttäjien keski-ikä Suomessa oli tuolloin 26,8 vuotta ja ensisynnyttäjien 24,6 vuotta. Yli 35-vuotiaita synnyttäjiä oli 7 % kaikista synnyttäjistä ja yli 40-vuotiaita vain hieman yli 1 % (kuviot 1 ja 2). Kaikissa länsimaissa on 30 viime vuoden aikana nähty kasvava trendi siirtää lasten hankintaa hedelmällisen iän viimeiselle vuosikymmenelle. Ilmiön syiksi mainitaan naisten korkea koulutus, työelämän ja perheen yhteensovittamisen ongelmat sekä avioerojen runsaus. Synnyttäjien keski-ikä on Suomessa nykyään 30 vuotta (2). Ensisynnyttäjien ikä nousee yhä ja oli vuonna 2008 koko maassa 28,1 vuotta ja pääkaupunkiseudulla 29,3 vuotta. Kaikista synnyttäjistä viidennes on yli 35-vuotiaita. Yli 40- vuotiaitten synnyttäjien osuus on jo lähes 4 %. Yli 45-vuotiaiden osuus on kuitenkin pysynyt Suomessa varsin tasaisena (alle 0,2 %) (kuviot 1 ja 2). Ensisynnyttäjien osuus kaikista yli 40- vuotiaiden synnytyksistä on kasvanut 12 %:sta lähes 20 %:iin 20 viime vuoden aikana. Sen sijaan muissa maissa paljon julkisuutta saaneet postmenopausaaliset raskaudet ovat Suomessa harvinaisia. Iän merkityksestä raskauden kulkuun ja lopputulokseen on tehty runsaasti tutkimuksia, mutta sekä iäkkään synnyttäjän määritelmät että tutkimusryhmät poikkeavat niissä toisistaan. Tähän katsaukseen on valikoitu sellaiset väestöpohjaiset tutkimukset, joissa tutkittavien määrä on riittävän suuri osoittamaan erot myös harvinaisissa komplikaatioissa, kuten perinataalikuolemissa. Ajankohta on rajattu 10 viime vuoteen, jolloin sekä perinataalikuolleisuus että iäkkäiden synnyttäjien osuus vastaavat nykyistä tasoa. Muita iän lisäksi merkittäviä raskauden kulkuun vaikuttavia seikkoja, kuten ensisynnyttäjyyttä, monisikiöraskauksia ja hedelmöityshoitoja, käsitellään katsauksen lopuksi. Tuloksia on täydennetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Syntymärekisterin tiedoilla, jotka Suomessa antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sekä tutkimukseen että toiminnan kehittämiseen synnyttäjäväestön ja heidän tarpeidensa muuttuessa. Iän vaikutus hedelmällisyyteen Hedelmällisyys alkaa naisilla heikentyä jo 30 ikävuoden jälkeen. Väestöissä, joissa ehkäisyä ei käytetä, lapsettomaksi jäämisen riski on yli 60 %, jos ikä naimisiin mennessä on yli 40 vuotta (3). Ikään liittyvään hedelmällisyyden huonontumiseen vaikuttaa hedelmöittymisen pienentyneen todennäköisyyden lisäksi suu- Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk

2 KUVIO 1. Synnyttäjien keski-ikä Suomessa Lähde: Syntymärekisteri Ikä vuosina Vuosi KUVIO 2. Iäkkäiden synnyttäjien (yli 35-, 40- ja 45-vuotiaaat) osuus kaikista synnytyksistä Suomessa Lähde: Syntymärekisteri Osuus synnyttäjistä (%) Kirjallisuutta 1 Tilastokeskuksen väestötilastot (www.stat.fi/til/synt/index.html). 2 Syntymärekisteri (www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/ Lisaantyminen/index.htm). 3 Menken J, Trussel J, Larsen U. Age and fertility. Science 1986;233: Anderson A-M, Wohlfart J, Cristens P ym. Maternal age and fetal loss: population based register linkage study. BMJ 2000;320: Sihvo S, Koponen P. Perhesuunnittelusta lisääntymisterveyteen. Palvelujen käyttö ja kehittämistarpeet. Stakes, Raportti 220, 1998: Kaikki synnyttäjät Ensisynnyttäjät 35 tai yli tai yli 5 45 tai yli Vuosi rentunut keskenmenoriski. Vähintään puolet vuotiaiden ja yli 90 % 45 vuotta täyttäneiden raskauksista päättyy keskenmenoon (4). Väestön tietoisuus iän vaikutuksesta hedelmällisyyden heikkenemiseen ja keskenmenojen lisääntymiseen on kuitenkin vajavainen (5). Myös tieto hedelmällisyyshoidoista voi luoda väärän mielikuvan lääketieteen mahdollisuuksista. Hedelmöityshoidoilla voidaan kompensoida korkeintaan % ikään liittyvästä hedelmällisyyden vähenemisestä (6). Iän vaikutus kromosomi - poikkeavuuksien esiintymiseen Arviolta kaksi kolmasosaa keskenmenoista johtuu kromosomipoikkeavuuksista, ja naiset tuntevat ikään liittyvän suurentuneen riskin hyvin. Downin oireyhtymän riski 40-vuotiaalla naisella on 1:60 ensimmäisen raskauskolmanneksen lopussa, jolloin sikiöseulonnat ja dia - gnostiset tutkimukset ovat ajankohtaisia. Täysiaikaisessa raskaudessa riski on 1:100 (7). Vastaavat luvut 45-vuotiaalla naisella ovat 1:15 ja 1:30. Myös muiden trisomioiden (13- ja 18-trisomiat) riski kasvaa iän myötä. Yhdysvalloista on raportoitu syntyneiden Downin oireyhtymää sairastavien lasten määrän kolminkertaistuneen 1980-luvulta lähtien synnyttäjien ikääntyessä (8). Myös Suomessa on todettu Downin oireyhtymän kokonaisesiintyvyyden kasvavan. Meillä siihen ei kuitenkaan vaikuta pelkästään äitien ikä, vaan merkittävästi myös sikiöseulonnat (9). Down-lapsia syntyy noin 70 vuodessa. Synnytysten määrä on pysynyt toistaiseksi varsin tasaisena, ja ainoastaan Downin oireyhtymän takia tehdyt keskeytykset ovat yleistyneet. Iän vaikutus raskauden kulkuun Yli 40-vuotiaiden naisten raskauksiin näyttäisi tutkimusten mukaan liittyvän lähes kaikkien komplikaatioiden lisääntynyt riski (taulukko 1). Tosiasiassa ikä on jatkuva muuttuja, eikä mitään kynnysarvoa ole. Ruotsalaisessa syntymärekisteritutkimuksessa todettiin ennenaikaisen synnytyksen riskin ennen 37. raskausviikkoa lisääntyvän yli 40-vuotiailla 1,5- kertaiseksi (taustatekijöin vakioitu AOR, 95 %:n LV 1,5 1,9) ja yli 45-vuotiailla 1,6-kertaiseksi (AOR, 95 %:n LV 1,3 2,0) verrattaessa vuotiaisiin (10). Vaikean pre-eklampsian riski oli vastaavasti 1,3-kertainen (95 %:n LV 1,2 1,4) ja 1,6-kertainen (95 %:n LV 1,0 2,6). Ikä säilyi itsenäisenä riskitekijänä senkin jälkeen, kun ensisynnyttäjyys, tupakointi, monisikiöisyys ja raskauden kannalta merkittävät perussairaudet vakioitiin. Lievän pre-eklampsian riski näytti yllättäen pienenevän. Kirjoittajat arvelivat tämän johtuvan lievien komplikaatioiden aliraportoinnista. Yksi harvoista prospektiivisista tutkimuksista iän vaikutuksesta raskauden kulkuun on yhdysvaltalainen monikeskustutkimus, johon otettiin mukaan ainoastaan yksisikiöiset ras Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ 6 Leridon H. Can assisted reproduction technology compensate for the natural decline in fertility with age? A model assessment. Hum Reprod 2004;19: Hook EB, Cross PK, Schreinemanchers DM. Chromosomal abnormality rates at amniocentesis and in live born infants. JAMA 1983;249: Shin M, Besser L, Kucik J ym. Prevalence of Down syndrome among children and adolescents in 10 regions of the United States. Pediatrics 2009;124: Epämuodostumarekisteri (www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain /Lisaantyminen/epamuodostumat/i ndex.htm). 10 Jacobsson B, Ladfors L, Milsom I. Advanced maternal age and adverse perinatal outcome. Obstet Gynecol 2004;104: Cleary-Goldman J, Malone FD, Vidaver J. Impact of maternal age on obstetric outcome. Obstet Gynecol 2005;105: Artama M, Gissler M, Malm H ym. Lääke ja raskaus -pilottihankkeen tuloksia. THL, Raportti 28/ Treacy A, Robson M, O Herlihy C. Dystocia increases with advancing maternal age. Am J Obstet Gynecol 2006;195: Readdy UM, Chia-Wen K, Willinger M. Maternal age and the risk of stillbirth throughout pregnancy in the United States. Am J Obstet Gynecol 2006;195: Fretts RC, Duru UA. New indications for antepartum testing: Making the case for antepartum surveillance or timed delivery for women of advanced maternal age. Semin Perinatol 2008;32: Tilastokeskuksen terveystilastot (www.stat.fi/til/ksyyt/index.html). 17 CEMACH Saving Mothers lives. Reviewing maternal deaths to make motherhood safer Gilbert WM, Nesbitt TS, Danielsen B. Childbearing beyond age 40: Pregnancy outcome in 24,032 cases. Obstet Gynecol 1999;93: Luke B, Morton B, Brown B. Contemporary risks of maternal mortbidity and adverse outcomes with increasing maternal age and plurality. Fertil Steril 2007;88: Steiner AZ, Paulson RJ. Oocyte donation. Clin Obstet Gynecol 2006;49: Sidonnaisuudet: Susanna Sainio, Reija Klemetti, Elina Hemminki, Mika Gissler: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia kaudet raskausviikolta lähtien (11). Tutkittavista 4 % oli yli 40-vuotiaita. Alle 35-vuotiaisiin naisiin verrattuna ikä oli itsenäinen raskausdiabeteksen (AOR 2,4), etisen istukan (AOR 2,8) ja istukan ennenaikaisen irtoamisen (AOR 2,3) riskitekijä yli 40-vuotiailla naisilla. Sen sijaan verenpaineen nousun riski raskauden aikana (AOR 1,0, 95 %:n LV 0,8 1,4) ja preeklampsian riski (AOR 1,1, 95 %:n LV 0,7 1,6) eivät tässä tutkimuksessa lisääntyneet merkittävästi iän myötä. Kirjoittajat katsoivat tämän selittyvän siitä, että merkittävät näihin komplikaatioihin vaikuttavat tekijät, kuten aikaisemmat synnytykset, krooninen verenpainetauti ja koeputkihedelmöityshoidot, pystyttiin vakioimaan. Tietoa luovutettujen munasolujen käytöstä ei ollut saatavilla, eikä mitään johtopäätöstä näihin raskauksiin liittyvistä riskeistä voitu tehdä. Iän vaikutusta selvitettäessä ei kuitenkaan ole järkevää vakioida niitä mekanismeja, joiden kautta vaikutus syntyy. THL:n Lääke ja raskaus -tutkimusaineiston perusteella lähes 10 %:lla suomalaisista yli 40- vuotiaista synnyttäjistä on jokin erityiskorvaukseen oikeuttava perussairaus (12). Vuoden 2008 syntymärekisterin perusteella 3,8 % yli 40-vuotiaista synnyttäjistä sairasti kroonista verenpainetautia (2). Verenpaineen nousu raskausaikana tai pre-eklampsia todettiin 6,8 %:lta yli 40-vuotiaista, mikä oli lähes 40 % enemmän kuin vuotiailla. Tyypin 2 diabetesta sairasti vain 0,4 % yli 40-vuotiaista, mikä lienee aliarvio joko sairauden toteamisen tai Syntymärekisteriin kirjaamisen puutteen vuoksi. Glukoosirasituskoe, joka Käypä hoito -suosituksen mukaan tulee tehdä kaikille yli 40-vuotiaille viimeistään 24. raskausviikolla, oli epänormaali 20 %:lla ja insuliinihoito aloitettiin 5 %:lle yli 40-vuotiaista odottavista äideistä. Raskausdiabeteksen esiintyvyys oli lähes kolminkertainen vuotiaiden vastaaviin lukuihin nähden. Diagnoosin ja hoidon viivästyminen ovat tavallisia ongelmia, ja hyvään hoitotasapainoon päästään raskauden kannalta liian myöhään. TAULUKKO 1. Yhteenveto yli 40-vuotiaan naisen raskaushäiriöiden esiintyvyydestä ja riskisuhteesta verrattuna vuotiaisiin. Tiedot koottu kirjallisuusluettelon tutkimuksista. Raskauskomplikaatio Esiintyvyys, % Riskisuhde Raskaudenaikainen verenpaineen nousu 1,8 4,6 1,4 6,4 Pre-eklampsia 2,4 5,4 1,3 1,8 Raskausdiabetes 7,3 12,5 3,4 4,0 Istukan ennenaikainen irtoaminen 0,4 1,6 1,8 2,3 Etinen istukka 0,2 1,9 2,8 4,6 Ennenaikainen synnytys 7,4 14,1 1,4 1,7 Pienipainoisuus 3,8 8,0 1,9 1,6 Perinataalikuolleisuus 0,8 1,4 1,4 1,7 Äitiyskuolleisuus 13 22/ Iän vaikutus synnytykseen Fyysinen suorituskyky on parhaimmillaan 25 vuoden iässä. Useimmissa tutkimuksissa todetaan, että synnytyksen käynnistäminen, operatiiviset alatiesynnytykset ja sektiot ovat tavallista yleisempiä iäkkäillä synnyttäjillä. Syiksi mainitaan pitkittyneet synnytykset, virhetarjonnat, myoomat ja aikaisemmat kohtuleikkaukset, mutta myös synnytyksiä hoitavien lääkärien asenteet iäkkäitä synnyttäjiä kohtaan. Irlantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin iän vaikutusta synnytyksen kulkuun kaikilla ensisynnyttäjillä täysiaikaisissa yksisikiöisissä raskauksissa, joissa synnytys käynnistyi spontaanisti (13). Dublinilaisessa tutkimussairaalassa kaikkia synnyttäjiä hoidetaan iästä riippumatta saman protokollan mukaan. Kaikki tutkittavat tekijät (oksitosiinin tarve, pitkittynyt synnytys, alatieoperaatiot ja kiireelliset sektiot) lisääntyivät iän myötä merkitsevästi. Synnytyksen pysähtymisen takia tehdyt sektiot olivat yli 35-vuotiailla synnyttäjillä yli kolme kertaa yleisempiä kuin alle 20-vuotiailla. Huomattavaa oli kuitenkin, että yli 35-vuotiaidenkin synnytyksistä vain noin 10 % johti sektioon ja että valtaosassa huonosti etenevistä synnytyksistä oksitosiinin käyttö korjasi tilanteen myös iäkkäämmillä naisilla. Anglosaksiseen hoitokulttuuriin sopien imukupin tai pihtien käyttö synnytyksissä oli tavallista kaikissa ikäryhmissä (18 % kaikki, 8 % alle 20-vuo - tiaat ja 25 % yli 35-vuotiaat synnyttäjät). Iän vaikutus perinataali - kuolleisuuteen Perinataalikuolleisuus on 20 viime vuoden aikana pienentynyt kaikissa länsimaissa mer- Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk

4 Heikentynyt hedelmällisyys, keskenmenot ja kromosomihäiriöt ovat ikään liittyviä biologisia tosiasioita. KUVIO 3. Perinataalikuolleisuus tuhatta synnytystä kohden ja äidin iän mukaan. Lähde: Syntymärekisteri 1/1 000 vastasyntynyttä kittävästi. Suomessa perinataalikuolleisuus (4,9 lasta / tuhat vastasyntynyttä v. 2008) on maailman pienimpiä, kuten muissakin Pohjoismaissa (2). Kuolleena syntyneiden osuus on kaksi kolmasosaa perinataalikuolleisuudesta ja on meillä pienentynyt samassa suhteessa kuin kokonaiskuolleisuus. Yli 40-vuotiaiden äitien raskauksiin liittyvä perinataalikuolleisuus (8,3 / vastasyntynyttä) on Suomessa yhä lähes kaksinkertainen vuotiaiden raskauksiin nähden (4,2 / vastasyntynyttä) (kuvio 3). Kirjallisuudessa se on ollut vähintään kaksinkertainen verrattuna vuotiaiden (10) tai alle 35-vuotiaiden synnyttäjien lukuihin (11). Perussairaudet ja raskauskomplikaatiot lisäsivät riskiä molemmissa tutkimuksissa, mutta niiden vakioinnin jälkeenkin ikä säilyi perinataalikuoleman itsenäisenä riskitekijänä. Iän vaikutuksesta sikiökuoleman riskiin on lukuisia tutkimuksia. Ikä lisäsi riskiä selvästi kaikissa tutkimuksissa, vaikka kuolleena syntyneiden määritelmät vaihtelevat lainsäädännöstä riippuen. Yhdysvaltalaisessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin äidin iän ja raskauden keston vaikutusta sikiökuoleman riskiin (14). Mukaan otettiin 5 miljoonaa yksisikiöistä raskautta, joissa sikiöllä ei ollut todettua synnynnäistä kehityshäiriötä ja raskauden kesto oli yli 20 viikkoa. Sikiökuoleman riski 41. raskausviikkoon mennessä oli koko aineistossa 6,5/1 000 vastasyntynyttä. Yli 40-vuotiailla naisilla (aineistossa 2,2 %) riski oli 12,8/ Ikäryhmä Suurin riski ajoittui loppuraskauteen, ja riski alkoi iäkkäillä äideillä lisääntyä aikaisemmilla raskausviikoilla. Yli 40-vuotiailla sikiökuoleman riski oli jo 39. raskausviikolla sama kuin vuotiailla 41. raskausviikolla. Osaksi tätä ikään liittyvää suurentunutta riskiä selittävät perussairaudet, raskauskomplikaatiot, lihavuus, ensisynnyttäjyys ja monisikiöiset raskaudet, mutta ikä säilyy itsenäisenä riskitekijänä, vaikka ne vakioitaisiin. Valtaosa loppuraskauden sikiökuolemista on selittämättömiä, eikä niitä kyetä ennustamaan. Ei kuitenkaan ole mitään näyttöä eri hoitovaihtoehtojen, kuten loppuraskauden aikaistetun tarkistuskäynnin ja synnytykseen käynnistämisen, hyödystä tai haitoista (15). Iän vaikutus äitiyskuolleisuuteen Raskauteen, synnytykseen tai niiden hoitoon liittyvät kuolemat ovat harvinaisia. Suomessa on viime vuosikymmeninä tilastoitu 1 7 äitiyskuolemaa vuodessa (16). Tavallisimmat äitiyskuoleman syyt ovat tromboemboliat ja synnytyksen jälkeinen verenvuoto. Elävänä syntyneiden lasten määrään suhteutettuna kuoleman riski on pienin vuotiaiden synnyttäjien ikäryhmässä, johon nähden vuotiaiden riski on lähes kolminkertainen ja vuotiaiden jo kaksitoistakertainen. Koska ikä on itsenäinen riskitekijä sekä tromboembolisten komplikaatioiden että synnytyksen jälkeisten verenvuotojen taustalla, on äitiyskuolemien yleistyminen mahdollista synnyttäjien ikääntyessä. Suomessa tätä ei ole vielä havaittu, mutta esimerkiksi Britanniasta on raportoitu äitiyskuolemien hieman yleistyneen 10 viime vuoden aikana nimenomaan em. syistä (17). Aikaisempien raskauksien vaikutus Yhdysvaltalaisessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin iän ja synnyttäneisyyden vaikutusta raskauden kulkuun yli 40-vuotiailla naisilla, joista ensisynnyttäjiä oli 20 % (18). Lähes kaikki raskauskomplikaatiot (asfyksia, alipainoisuus, tarjontavirheet, keisarileikkaukset ja operatiiviset alatiesynnytykset) lisääntyivät iäkkäillä ensisynnyttäjillä verrattuna samanikäisiin uudelleensynnyttäjiin ja vertailuryhmään (20 29-vuotiaat). Pre-eklampsiaa esiintyi yli 40-vuotiailla 60 % enemmän kuin nuoremmilla ensisynnyttäjillä ja samanikäisiin uudel Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ leensynnyttäjiin verrattuna kaksinkertaisesti. Raskausdiabetesta esiintyi sekä ensi- että uudelleensynnyttäjillä neljä kertaa useammin kuin nuoremmilla. Tämä sopii ajatukseen, että ensisynnyttäjyyden sijaan ikä on raskausdiabeteksen merkittävä riskitekijä. Ikä ja monisynnyttäjyys ovat myös tunnettuja etisen istukan riskitekijöitä. Tutkimus vahvisti tämän, mutta myös iäkkäillä ensisynnyttäjillä riski kasvoi kymmenkertaiseksi vertailuryhmään nähden, mitä kirjoittajat eivät osanneet selittää. Sikiöiden lukumäärän vaikutus Monisikiöisten synnytysten osuus kaikista synnytyksistä alkoi kasvaa hedelmällisyyshoitojen yleistyessä 1980-luvun lopussa. Suomessa monisikiöisten synnytysten osuus suureni vuodesta 1987 (1,1 %) vuoteen 1998 asti (1,7 %) (2). Vuonna 2008 monisikiöisiä synnytyksiä oli 1,5 %. Kolmossynnytyksiä on viime vuosina ollut noin 10, kun enimmillään 1990-luvulla niitä oli yli 30 vuodessa. Yli 40-vuotiaiden naisten synnytyksistä on 2000-luvulla ollut kaksossynnytyksiä keskimäärin 1,8 %, ja kolmosia tämän ikäryhmän naisille on syntynyt vuodessa 0 2. Monisikiöisten synnytysten väheneminen liittyy koeputkihedelmöityshoidoissa siirrettävien alkioiden lukumäärän rajoittamiseen yleensä yhteen. Suomi on ollut tässä asiassa edelläkävijä koko maailmassa. Sikiöiden lukumäärä on äidin iästä riippumatta tärkein raskauden ennusteeseen vaikuttava tekijä. Raskauskomplikaatioiden (pre-eklampsia, raskausdiabetes, synnytykseen liittyvät massiiviset verenvuodot ja keisarileikkaukset), ennenaikaisuuden, pienipainoisuuden ja perinataalikuolleisuuden riskit ovat monisikiöisissä raskauksissa moninkertaiset yksisikiöisiin raskauksiin verrattuna. Yhdysvaltalaisessa laajassa rekisteritutkimuksessa selvitettiin monisikiöraskauksien ja äidin iän vaikutusta lopputulokseen (19). Mukaan otettiin 23 miljoonaa elävänä syntynyttä lasta, joista kaksosia oli yli ja kolmosia Tutkimuksessa osoitettiin, että kohonneen verenpaineen riski raskausaikana oli kaksosraskauksissa 2,5-kertainen (AOR, 95 %:n LV 2,4 2,5) ja kolmosraskauksissa 3,0-kertainen (2,9 3,2) yksisikiöisiin raskauksiin verrattuna. Ennenaikaisen synnytyksen riski ennen 29. raskausviikkoa oli vastaavasti kaksosilla 8,1-kertainen (8,0 8,2) ja kolmosilla 34-kertainen (32 36). Sikiöiden lukumäärän mukaan tarkasteltuna äidin ikä lisäsi raskaudenajan kohonneen verenpaineen ja massiivisen verenvuodon riskiä kaikissa ryhmissä, mutta yllät - täen ennenaikaisuuden ja imeväiskuolleisuuden (yhden vuoden ikään saakka) riskit näyttivät pienenevän kaksosilla ja kolmosilla äitien iän myötä. Kirjoittajat itse arvioivat tämän liittyvän näissä ryhmissä todennäköisesti koeputkihedelmöityshoidoissa käytettyihin luovutettuihin munasoluihin. Rekisterien luonteesta johtuen mukaan tulivat ainoastaan elävänä syntyneet lapset eikä hedelmällisyyshoitojen osuutta voitu ottaa huomioon tuloksia arvioitaessa. Hedelmällisyyshoitojen vaikutus Koeputkihedelmöityshoitojen osuus kaikista synnytyksistä Suomessa oli 2,0 % vuonna 2008, ja yli 40-vuotiailla osuus oli yli kaksinkertainen (5,2 %) (2). Vaikka monisikiöisten synnytysten osuus hedelmöityshoitojen yhteydessä on pienentynyt merkittävästi (27 %:sta vuonna 1993 noin 10 %:iin vuonna 2007), hedelmöityshoidot ovat yhä merkittävä monisikiöisyyden riski. Kaikista kaksosista joka viides ja yli 40-vuotiaiden äitien kaksosista melkein joka kolmas on saanut alkunsa koeputkihedelmöityshoidoista. Monisikiöisyyden lisäksi merkittävä raskauskomplikaatioita lisäävä tekijä on luovutettujen munasolujen käyttö erityisesti hoidettaessa kaikkein iäkkäimpiä naisia, joiden tulokset tavanomaisissa koeputkihedelmöityshoidoissa ovat huonot. Luovutettujen munasolujen käytöstä hedelmättömyyden hoidossa on julkaistu paljon hyviä tutkimuksia, mutta iän vaikutuksesta raskauskomplikaatioiden esiintymiseen näissä raskauksissa on vain pieniä tapausselostussarjoja (20). Niissä tuloksia sotkee monisikiöisten raskauksien ja ensisynnyttäjien suuri osuus. Pre-eklampsian riski oli % yli 45- ja 50-vuotiailla naisilla, joiden hoidossa oli käytetty luovutettuja munasoluja. Lopuksi Synnyttäjät ikääntyvät. Heikentynyt hedelmällisyys, keskenmenot ja kromosomihäiriöt ovat ikään liittyviä biologisia tosiasioita, jotka hyvin pitkälle ratkaisevat lopputuloksen. Alkuvaikeuksista selviämisen jälkeen raskauskomplikaatiot ja perinataalikuolleisuus ovat yleisem- Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk

6 piä iäkkäillä raskaana olevilla naisilla kuin nuoremmilla, mutta yleensä raskauden ennuste on kuitenkin hyvä. Iäkkäät synnyttäjät ovat silti heterogeeninen ryhmä naisia, joilla saattaa raskauden lopputuloksen kannalta olla paljon ikää merkittävämpiäkin riskitekijöitä. Niistä tärkein on monisikiöraskaus. Jos verenpainetautia, diabetesta ja niiden komplikaatioita tai syöpää sairastavien naisten osuus synnyttäjäväestössä kasvaa, äi - tiys huolto kuormittuu merkittävästi ja neuvoloihin ja synnytyssairaaloihin tarvitaan lisää resursseja. Lisäksi synnyttäjäväestön ikääntymisen pitkäaikaiset terveydelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset nähdään vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Oikeaa synnytysikää on mahdotonta määrittää, eikä se olekaan lääkäreiden tehtävä. Naisten ja yhteiskunnan tulee kuitenkin olla tietoisia synnytysten myöhemmäksi siirtämisen seurauksista, ja tämän tiedon jakaminen on lääkärien tehtävä. Avoterveydenhuollon lääkärien kannattaakin ottaa tämä asia esille kaikkien yli 30-vuotiaiden naisten raskaudenehkäisyyn liittyvien käyntien yhteydessä. Lisäksi raskautta suunnittelevien iäkkäiden naisten riskit tulisi tunnistaa ja hoitaa ajoissa kuntoon komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Iäkkäiden synnyttäjien hoidon tulee perustua yhtä lailla näyttöön eikä asenteisiin kuten nuorempienkin. Näiden hoitokäytäntöjen kehittäminen on erityisesti äitiyshuollossa toimivien lääkärien tehtävä. SUSANNA SAINIO M.D., Ph.D., Specialist in Obstetrics, Gynaecology and Perinatology HUS, Department of Obstetrics and Gynaecology REIJA KLEMETTI ELINA HEMMINKI MIKA GISSLER ENGLISH SUMMARY Pregnancy at age 40 and older During the last decades an increasing number of women in the industrialised world have chosen to delay child-bearing. From 1970 to 2007 the proportion of women delivering at the age of 40 years or older in Finland increased from 1.3% to 4.0% of all deliveries. During the same period the proportion of primiparous women among these older mothers rose from approximately 12% to 20%. The effect of maternal ageing on decreasing fertility, increasing rates of miscarriages and the risk of chromosomal abnormalities is well known. A higher percentage of maternal complications including chronic hypertension, pregnancy-induced hypertension, pre-eclampsia, gestational diabetes, placental abruption and placenta previa has been reported in mothers of 40 years and over. Maternal age was an independent risk factor even after correcting for race, parity, pre-existing medical condition, social status and smoking. Perinatal mortality, intrauterine foetal death and neonatal death increase twofold with maternal age over 40 years compared to mothers aged 25 to 29 years. The peak risk period of stillbirth is 37 to 41 weeks and primiparous women have a higher risk. The risk of stillbirth in women of 40 years or over at 39 weeks is comparable with the risk of women aged 25 to 29 years at 41 weeks. Unfortunately most of these cases are unexplained foetal deaths leaving little chance of intervention. The risk of maternal death also increases with age. Fortunately the absolute risk is still very small but the increasing burden of these problems to healthcare is inevitable. Definition of the right time for childbirth is impossible, but women and society need to be aware of the risks of postponing pregnancies Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Makrosominen sikiö käynnistänkö?

Makrosominen sikiö käynnistänkö? Makrosominen sikiö käynnistänkö? SGY-päivät 24.11.2016 El Anu Nieminen Sidonnaisuudet Päätoimi: Osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Ei muita toimia LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 - ohjelmasta käytäntöön Pohjois-Suomessa - 10.2.2016 10.11.2015 Tilastot

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 - ohjelmasta käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomessa - 3.2.2016 3.2.2016

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta

Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta 6.6.2012 1(6) Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta Tutkimus S -Sikiön kehityshäiriöiden seulonnat, S -Tr1Seul,

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA

ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2013 Henna Wendell TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Nuorten raskauden ehkäisy Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Tässä puheenvuorossa Ehkäisytarve nuoruusiässä UKMEC kriteeristö (kategoriat ja tulkinta) Ehkäisyn aloittamiskäytännöistä Nuoruusikä,

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Lapissa tilastojen valossa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Lapissa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveys Lapissa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 - ohjelmasta käytäntöön Lapissa - 10.11.2015 10.11.2015 Tilastot ja rekisterit /

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto. 1

Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto.  1 Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto www.thl.fi/halo 1 markkinavoimat laaja, vertailu hoitosuositus jatko HTA ensi HALO ennakko EuroScan Menetelmän arviointi on liian aikaista www.thl.fi/halo

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Raskaus: diabetesvaaran paljastaja , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS

Raskaus: diabetesvaaran paljastaja , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS Raskaus: diabetesvaaran paljastaja 23.11.2016, Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS Sidonnaisuudet -Novo Nordisk: kansainvälinen eiinterventiotutkimus raskaudenaikaisesta Detemininsuliinin käytöstä

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Naistentautien alueellinen koulutus 7.11.2016 Erikoisuunnittelija Anna Heino anna.heino@thl.fi 13.11.2016 1 Raskaudenkeskeytysrekisteri Tilastoja kerätty 1950-luvulta,

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret

Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortin juuret Marjo-Riitta Järvelin Professori, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Chair

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2007

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2007 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 30/2008 Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2007 4.11.2008 Föderskor, förlossningar och nyfödda 2007 Parturients,

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2001 tiedonantajapalaute 15/2002

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2001 tiedonantajapalaute 15/2002 Stakes/StakesTieto 4.10.2002 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2244 Vuori Eija Puh. (09) 3967 2279 Gissler Mika Fax. (09) 3967 2459 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi Synnyttäjät,

Lisätiedot

Taulukot/Tabeller/Tables:

Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN HEDELMÖITYSHOITOTILASTOT 1992 2008 FINLANDS STATISTIK ÖVER ASSISTERAD BEFRUKTNING 1992 2008 FINNISH STATISTICS ON ASSISTED FERTILITY TREATMENTS 1992 2008 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2002

Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2002 Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 24/2003 17.10.2003 Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2002 Föderskor, förlossningar och nyfödda 2002 Parturients, births and newborn infants

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS

KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS KOHDUNSISÄISET MUUTOKSET JA FERTILITEETTI GKS KOULUTUSPÄIVÄT 27.9.2013 EWA JOKINEN / HUS SIDONNAISUUDET GKS hallituksen jäsen Luentopalkkio/Terveystalo ESITYKSEN SISÄLTÖ Polyypit Merkitys fertiliteetin

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytys. LPSHP neuvolatyöryhmä. LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi

Raskaudenkeskeytys. LPSHP neuvolatyöryhmä. LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi Raskaudenkeskeytys LPSHP neuvolatyöryhmä LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi Raskaudenkeskeytys ja -ehkäisy Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella huolestuttavan paljon raskaudenkeskeytyksiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (8) Terveyslautakunta Tja/9 23.08.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (8) Terveyslautakunta Tja/9 23.08.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (8) 226 Lausunto aloitteesta syntyvyyden lisäämisestä HEL 2011-001627 T 06 00 00 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

HUMAN FERTILITY DATABASE DOCUMENTATION: FINLAND

HUMAN FERTILITY DATABASE DOCUMENTATION: FINLAND HUMAN FERTILITY DATABASE DOCUMENTATION: FINLAND Author: Timo Nikander Population Statistics, Demographics, Helsinki E-mail: timo.nikander@stat.fi Last revision: 17 February 2016 (by Sebastian Klüsener)

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot