Yli 40-vuotiaan naisen raskaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yli 40-vuotiaan naisen raskaus"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ SUSANNA SAINIO LT, naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri HUS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, naistentaudit ja synnytykset, Naistenklinikka REIJA KLEMETTI FT, TtM, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ELINA HEMMINKI LKT, dosentti, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos MIKA GISSLER FT, VMT, professori, kehittämispäällikkö Pohjoismainen kansanterveys - tieteen korkeakoulu, Göteborg Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Yli 40-vuotiaan naisen raskaus Hedelmällisyys alkaa heiketä ja keskenmenot lisääntyä merkittävästi jo 30 ikävuoden jälkeen. Raskauskomplikaatiot alkavat lisääntyä merkittävästi jo 35 ikävuoden jälkeen. Yli 40-vuotiaiden naisten raskauksissa pre-eklampsian, raskausdiabeteksen, istukan kiinnittymishäiriöiden, ennenaikaisuuden ja pienipainoisuuden riskit sekä perinataalikuolleisuus ovat kaksinkertaiset verrattuna vuotiaiden naisten raskauksiin. Ensisynnyttäjillä riskit ovat kaksinkertaiset samanikäisiin uudelleensynnyttäjiin nähden. Kaksos- ja kolmosraskauksissa riskit ovat moninkertaiset yksisikiöisiin raskauksiin nähden. Ikä on äitiyskuolemien merkittävä riskitekijä, mutta absoluuttinen riski on yhä pieni. Vaikka oikea synnytysikä on vain vähäisessä määrin lääketieteellinen kysymys, naisten ja yhteiskunnan tulee olla tietoisia siitä, mitä seurauksia on synnytysten siirtämisestä myöhemmäksi. VERTAISARVIOITU VV Yhteiskunnan modernisoituminen, teollistuminen ja kaupungistuminen 1900-luvun alussa Länsi-Euroopassa johtivat perhesuunnittelun idean leviämiseen ja syntyvyyden pysyvään pienenemiseen. Suomessa 1900-luvun alkupuolella syntyneet naiset, joiden keskimääräinen lapsiluku jäi alle kolmen, synnyttivät viimeisenkin lapsensa keskimäärin vuotiaina (1). Raskauden lopputuloksen kannalta oli merkittävää, että iäkkäämmätkin synnyttäjät olivat tuolloin yleensä uudelleensynnyttäjiä. Synnytysikä laski ja iäkkäiden synnyttäjien osuus kaikista synnytyksistä pieneni tasaisesti koko 1900-luvun aina 1970-luvun alkuun asti. Kaikkien synnyttäjien keski-ikä Suomessa oli tuolloin 26,8 vuotta ja ensisynnyttäjien 24,6 vuotta. Yli 35-vuotiaita synnyttäjiä oli 7 % kaikista synnyttäjistä ja yli 40-vuotiaita vain hieman yli 1 % (kuviot 1 ja 2). Kaikissa länsimaissa on 30 viime vuoden aikana nähty kasvava trendi siirtää lasten hankintaa hedelmällisen iän viimeiselle vuosikymmenelle. Ilmiön syiksi mainitaan naisten korkea koulutus, työelämän ja perheen yhteensovittamisen ongelmat sekä avioerojen runsaus. Synnyttäjien keski-ikä on Suomessa nykyään 30 vuotta (2). Ensisynnyttäjien ikä nousee yhä ja oli vuonna 2008 koko maassa 28,1 vuotta ja pääkaupunkiseudulla 29,3 vuotta. Kaikista synnyttäjistä viidennes on yli 35-vuotiaita. Yli 40- vuotiaitten synnyttäjien osuus on jo lähes 4 %. Yli 45-vuotiaiden osuus on kuitenkin pysynyt Suomessa varsin tasaisena (alle 0,2 %) (kuviot 1 ja 2). Ensisynnyttäjien osuus kaikista yli 40- vuotiaiden synnytyksistä on kasvanut 12 %:sta lähes 20 %:iin 20 viime vuoden aikana. Sen sijaan muissa maissa paljon julkisuutta saaneet postmenopausaaliset raskaudet ovat Suomessa harvinaisia. Iän merkityksestä raskauden kulkuun ja lopputulokseen on tehty runsaasti tutkimuksia, mutta sekä iäkkään synnyttäjän määritelmät että tutkimusryhmät poikkeavat niissä toisistaan. Tähän katsaukseen on valikoitu sellaiset väestöpohjaiset tutkimukset, joissa tutkittavien määrä on riittävän suuri osoittamaan erot myös harvinaisissa komplikaatioissa, kuten perinataalikuolemissa. Ajankohta on rajattu 10 viime vuoteen, jolloin sekä perinataalikuolleisuus että iäkkäiden synnyttäjien osuus vastaavat nykyistä tasoa. Muita iän lisäksi merkittäviä raskauden kulkuun vaikuttavia seikkoja, kuten ensisynnyttäjyyttä, monisikiöraskauksia ja hedelmöityshoitoja, käsitellään katsauksen lopuksi. Tuloksia on täydennetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Syntymärekisterin tiedoilla, jotka Suomessa antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sekä tutkimukseen että toiminnan kehittämiseen synnyttäjäväestön ja heidän tarpeidensa muuttuessa. Iän vaikutus hedelmällisyyteen Hedelmällisyys alkaa naisilla heikentyä jo 30 ikävuoden jälkeen. Väestöissä, joissa ehkäisyä ei käytetä, lapsettomaksi jäämisen riski on yli 60 %, jos ikä naimisiin mennessä on yli 40 vuotta (3). Ikään liittyvään hedelmällisyyden huonontumiseen vaikuttaa hedelmöittymisen pienentyneen todennäköisyyden lisäksi suu- Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk

2 KUVIO 1. Synnyttäjien keski-ikä Suomessa Lähde: Syntymärekisteri Ikä vuosina Vuosi KUVIO 2. Iäkkäiden synnyttäjien (yli 35-, 40- ja 45-vuotiaaat) osuus kaikista synnytyksistä Suomessa Lähde: Syntymärekisteri Osuus synnyttäjistä (%) Kirjallisuutta 1 Tilastokeskuksen väestötilastot (www.stat.fi/til/synt/index.html). 2 Syntymärekisteri (www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/ Lisaantyminen/index.htm). 3 Menken J, Trussel J, Larsen U. Age and fertility. Science 1986;233: Anderson A-M, Wohlfart J, Cristens P ym. Maternal age and fetal loss: population based register linkage study. BMJ 2000;320: Sihvo S, Koponen P. Perhesuunnittelusta lisääntymisterveyteen. Palvelujen käyttö ja kehittämistarpeet. Stakes, Raportti 220, 1998: Kaikki synnyttäjät Ensisynnyttäjät 35 tai yli tai yli 5 45 tai yli Vuosi rentunut keskenmenoriski. Vähintään puolet vuotiaiden ja yli 90 % 45 vuotta täyttäneiden raskauksista päättyy keskenmenoon (4). Väestön tietoisuus iän vaikutuksesta hedelmällisyyden heikkenemiseen ja keskenmenojen lisääntymiseen on kuitenkin vajavainen (5). Myös tieto hedelmällisyyshoidoista voi luoda väärän mielikuvan lääketieteen mahdollisuuksista. Hedelmöityshoidoilla voidaan kompensoida korkeintaan % ikään liittyvästä hedelmällisyyden vähenemisestä (6). Iän vaikutus kromosomi - poikkeavuuksien esiintymiseen Arviolta kaksi kolmasosaa keskenmenoista johtuu kromosomipoikkeavuuksista, ja naiset tuntevat ikään liittyvän suurentuneen riskin hyvin. Downin oireyhtymän riski 40-vuotiaalla naisella on 1:60 ensimmäisen raskauskolmanneksen lopussa, jolloin sikiöseulonnat ja dia - gnostiset tutkimukset ovat ajankohtaisia. Täysiaikaisessa raskaudessa riski on 1:100 (7). Vastaavat luvut 45-vuotiaalla naisella ovat 1:15 ja 1:30. Myös muiden trisomioiden (13- ja 18-trisomiat) riski kasvaa iän myötä. Yhdysvalloista on raportoitu syntyneiden Downin oireyhtymää sairastavien lasten määrän kolminkertaistuneen 1980-luvulta lähtien synnyttäjien ikääntyessä (8). Myös Suomessa on todettu Downin oireyhtymän kokonaisesiintyvyyden kasvavan. Meillä siihen ei kuitenkaan vaikuta pelkästään äitien ikä, vaan merkittävästi myös sikiöseulonnat (9). Down-lapsia syntyy noin 70 vuodessa. Synnytysten määrä on pysynyt toistaiseksi varsin tasaisena, ja ainoastaan Downin oireyhtymän takia tehdyt keskeytykset ovat yleistyneet. Iän vaikutus raskauden kulkuun Yli 40-vuotiaiden naisten raskauksiin näyttäisi tutkimusten mukaan liittyvän lähes kaikkien komplikaatioiden lisääntynyt riski (taulukko 1). Tosiasiassa ikä on jatkuva muuttuja, eikä mitään kynnysarvoa ole. Ruotsalaisessa syntymärekisteritutkimuksessa todettiin ennenaikaisen synnytyksen riskin ennen 37. raskausviikkoa lisääntyvän yli 40-vuotiailla 1,5- kertaiseksi (taustatekijöin vakioitu AOR, 95 %:n LV 1,5 1,9) ja yli 45-vuotiailla 1,6-kertaiseksi (AOR, 95 %:n LV 1,3 2,0) verrattaessa vuotiaisiin (10). Vaikean pre-eklampsian riski oli vastaavasti 1,3-kertainen (95 %:n LV 1,2 1,4) ja 1,6-kertainen (95 %:n LV 1,0 2,6). Ikä säilyi itsenäisenä riskitekijänä senkin jälkeen, kun ensisynnyttäjyys, tupakointi, monisikiöisyys ja raskauden kannalta merkittävät perussairaudet vakioitiin. Lievän pre-eklampsian riski näytti yllättäen pienenevän. Kirjoittajat arvelivat tämän johtuvan lievien komplikaatioiden aliraportoinnista. Yksi harvoista prospektiivisista tutkimuksista iän vaikutuksesta raskauden kulkuun on yhdysvaltalainen monikeskustutkimus, johon otettiin mukaan ainoastaan yksisikiöiset ras Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ 6 Leridon H. Can assisted reproduction technology compensate for the natural decline in fertility with age? A model assessment. Hum Reprod 2004;19: Hook EB, Cross PK, Schreinemanchers DM. Chromosomal abnormality rates at amniocentesis and in live born infants. JAMA 1983;249: Shin M, Besser L, Kucik J ym. Prevalence of Down syndrome among children and adolescents in 10 regions of the United States. Pediatrics 2009;124: Epämuodostumarekisteri (www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain /Lisaantyminen/epamuodostumat/i ndex.htm). 10 Jacobsson B, Ladfors L, Milsom I. Advanced maternal age and adverse perinatal outcome. Obstet Gynecol 2004;104: Cleary-Goldman J, Malone FD, Vidaver J. Impact of maternal age on obstetric outcome. Obstet Gynecol 2005;105: Artama M, Gissler M, Malm H ym. Lääke ja raskaus -pilottihankkeen tuloksia. THL, Raportti 28/ Treacy A, Robson M, O Herlihy C. Dystocia increases with advancing maternal age. Am J Obstet Gynecol 2006;195: Readdy UM, Chia-Wen K, Willinger M. Maternal age and the risk of stillbirth throughout pregnancy in the United States. Am J Obstet Gynecol 2006;195: Fretts RC, Duru UA. New indications for antepartum testing: Making the case for antepartum surveillance or timed delivery for women of advanced maternal age. Semin Perinatol 2008;32: Tilastokeskuksen terveystilastot (www.stat.fi/til/ksyyt/index.html). 17 CEMACH Saving Mothers lives. Reviewing maternal deaths to make motherhood safer Gilbert WM, Nesbitt TS, Danielsen B. Childbearing beyond age 40: Pregnancy outcome in 24,032 cases. Obstet Gynecol 1999;93: Luke B, Morton B, Brown B. Contemporary risks of maternal mortbidity and adverse outcomes with increasing maternal age and plurality. Fertil Steril 2007;88: Steiner AZ, Paulson RJ. Oocyte donation. Clin Obstet Gynecol 2006;49: Sidonnaisuudet: Susanna Sainio, Reija Klemetti, Elina Hemminki, Mika Gissler: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia kaudet raskausviikolta lähtien (11). Tutkittavista 4 % oli yli 40-vuotiaita. Alle 35-vuotiaisiin naisiin verrattuna ikä oli itsenäinen raskausdiabeteksen (AOR 2,4), etisen istukan (AOR 2,8) ja istukan ennenaikaisen irtoamisen (AOR 2,3) riskitekijä yli 40-vuotiailla naisilla. Sen sijaan verenpaineen nousun riski raskauden aikana (AOR 1,0, 95 %:n LV 0,8 1,4) ja preeklampsian riski (AOR 1,1, 95 %:n LV 0,7 1,6) eivät tässä tutkimuksessa lisääntyneet merkittävästi iän myötä. Kirjoittajat katsoivat tämän selittyvän siitä, että merkittävät näihin komplikaatioihin vaikuttavat tekijät, kuten aikaisemmat synnytykset, krooninen verenpainetauti ja koeputkihedelmöityshoidot, pystyttiin vakioimaan. Tietoa luovutettujen munasolujen käytöstä ei ollut saatavilla, eikä mitään johtopäätöstä näihin raskauksiin liittyvistä riskeistä voitu tehdä. Iän vaikutusta selvitettäessä ei kuitenkaan ole järkevää vakioida niitä mekanismeja, joiden kautta vaikutus syntyy. THL:n Lääke ja raskaus -tutkimusaineiston perusteella lähes 10 %:lla suomalaisista yli 40- vuotiaista synnyttäjistä on jokin erityiskorvaukseen oikeuttava perussairaus (12). Vuoden 2008 syntymärekisterin perusteella 3,8 % yli 40-vuotiaista synnyttäjistä sairasti kroonista verenpainetautia (2). Verenpaineen nousu raskausaikana tai pre-eklampsia todettiin 6,8 %:lta yli 40-vuotiaista, mikä oli lähes 40 % enemmän kuin vuotiailla. Tyypin 2 diabetesta sairasti vain 0,4 % yli 40-vuotiaista, mikä lienee aliarvio joko sairauden toteamisen tai Syntymärekisteriin kirjaamisen puutteen vuoksi. Glukoosirasituskoe, joka Käypä hoito -suosituksen mukaan tulee tehdä kaikille yli 40-vuotiaille viimeistään 24. raskausviikolla, oli epänormaali 20 %:lla ja insuliinihoito aloitettiin 5 %:lle yli 40-vuotiaista odottavista äideistä. Raskausdiabeteksen esiintyvyys oli lähes kolminkertainen vuotiaiden vastaaviin lukuihin nähden. Diagnoosin ja hoidon viivästyminen ovat tavallisia ongelmia, ja hyvään hoitotasapainoon päästään raskauden kannalta liian myöhään. TAULUKKO 1. Yhteenveto yli 40-vuotiaan naisen raskaushäiriöiden esiintyvyydestä ja riskisuhteesta verrattuna vuotiaisiin. Tiedot koottu kirjallisuusluettelon tutkimuksista. Raskauskomplikaatio Esiintyvyys, % Riskisuhde Raskaudenaikainen verenpaineen nousu 1,8 4,6 1,4 6,4 Pre-eklampsia 2,4 5,4 1,3 1,8 Raskausdiabetes 7,3 12,5 3,4 4,0 Istukan ennenaikainen irtoaminen 0,4 1,6 1,8 2,3 Etinen istukka 0,2 1,9 2,8 4,6 Ennenaikainen synnytys 7,4 14,1 1,4 1,7 Pienipainoisuus 3,8 8,0 1,9 1,6 Perinataalikuolleisuus 0,8 1,4 1,4 1,7 Äitiyskuolleisuus 13 22/ Iän vaikutus synnytykseen Fyysinen suorituskyky on parhaimmillaan 25 vuoden iässä. Useimmissa tutkimuksissa todetaan, että synnytyksen käynnistäminen, operatiiviset alatiesynnytykset ja sektiot ovat tavallista yleisempiä iäkkäillä synnyttäjillä. Syiksi mainitaan pitkittyneet synnytykset, virhetarjonnat, myoomat ja aikaisemmat kohtuleikkaukset, mutta myös synnytyksiä hoitavien lääkärien asenteet iäkkäitä synnyttäjiä kohtaan. Irlantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin iän vaikutusta synnytyksen kulkuun kaikilla ensisynnyttäjillä täysiaikaisissa yksisikiöisissä raskauksissa, joissa synnytys käynnistyi spontaanisti (13). Dublinilaisessa tutkimussairaalassa kaikkia synnyttäjiä hoidetaan iästä riippumatta saman protokollan mukaan. Kaikki tutkittavat tekijät (oksitosiinin tarve, pitkittynyt synnytys, alatieoperaatiot ja kiireelliset sektiot) lisääntyivät iän myötä merkitsevästi. Synnytyksen pysähtymisen takia tehdyt sektiot olivat yli 35-vuotiailla synnyttäjillä yli kolme kertaa yleisempiä kuin alle 20-vuotiailla. Huomattavaa oli kuitenkin, että yli 35-vuotiaidenkin synnytyksistä vain noin 10 % johti sektioon ja että valtaosassa huonosti etenevistä synnytyksistä oksitosiinin käyttö korjasi tilanteen myös iäkkäämmillä naisilla. Anglosaksiseen hoitokulttuuriin sopien imukupin tai pihtien käyttö synnytyksissä oli tavallista kaikissa ikäryhmissä (18 % kaikki, 8 % alle 20-vuo - tiaat ja 25 % yli 35-vuotiaat synnyttäjät). Iän vaikutus perinataali - kuolleisuuteen Perinataalikuolleisuus on 20 viime vuoden aikana pienentynyt kaikissa länsimaissa mer- Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk

4 Heikentynyt hedelmällisyys, keskenmenot ja kromosomihäiriöt ovat ikään liittyviä biologisia tosiasioita. KUVIO 3. Perinataalikuolleisuus tuhatta synnytystä kohden ja äidin iän mukaan. Lähde: Syntymärekisteri 1/1 000 vastasyntynyttä kittävästi. Suomessa perinataalikuolleisuus (4,9 lasta / tuhat vastasyntynyttä v. 2008) on maailman pienimpiä, kuten muissakin Pohjoismaissa (2). Kuolleena syntyneiden osuus on kaksi kolmasosaa perinataalikuolleisuudesta ja on meillä pienentynyt samassa suhteessa kuin kokonaiskuolleisuus. Yli 40-vuotiaiden äitien raskauksiin liittyvä perinataalikuolleisuus (8,3 / vastasyntynyttä) on Suomessa yhä lähes kaksinkertainen vuotiaiden raskauksiin nähden (4,2 / vastasyntynyttä) (kuvio 3). Kirjallisuudessa se on ollut vähintään kaksinkertainen verrattuna vuotiaiden (10) tai alle 35-vuotiaiden synnyttäjien lukuihin (11). Perussairaudet ja raskauskomplikaatiot lisäsivät riskiä molemmissa tutkimuksissa, mutta niiden vakioinnin jälkeenkin ikä säilyi perinataalikuoleman itsenäisenä riskitekijänä. Iän vaikutuksesta sikiökuoleman riskiin on lukuisia tutkimuksia. Ikä lisäsi riskiä selvästi kaikissa tutkimuksissa, vaikka kuolleena syntyneiden määritelmät vaihtelevat lainsäädännöstä riippuen. Yhdysvaltalaisessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin äidin iän ja raskauden keston vaikutusta sikiökuoleman riskiin (14). Mukaan otettiin 5 miljoonaa yksisikiöistä raskautta, joissa sikiöllä ei ollut todettua synnynnäistä kehityshäiriötä ja raskauden kesto oli yli 20 viikkoa. Sikiökuoleman riski 41. raskausviikkoon mennessä oli koko aineistossa 6,5/1 000 vastasyntynyttä. Yli 40-vuotiailla naisilla (aineistossa 2,2 %) riski oli 12,8/ Ikäryhmä Suurin riski ajoittui loppuraskauteen, ja riski alkoi iäkkäillä äideillä lisääntyä aikaisemmilla raskausviikoilla. Yli 40-vuotiailla sikiökuoleman riski oli jo 39. raskausviikolla sama kuin vuotiailla 41. raskausviikolla. Osaksi tätä ikään liittyvää suurentunutta riskiä selittävät perussairaudet, raskauskomplikaatiot, lihavuus, ensisynnyttäjyys ja monisikiöiset raskaudet, mutta ikä säilyy itsenäisenä riskitekijänä, vaikka ne vakioitaisiin. Valtaosa loppuraskauden sikiökuolemista on selittämättömiä, eikä niitä kyetä ennustamaan. Ei kuitenkaan ole mitään näyttöä eri hoitovaihtoehtojen, kuten loppuraskauden aikaistetun tarkistuskäynnin ja synnytykseen käynnistämisen, hyödystä tai haitoista (15). Iän vaikutus äitiyskuolleisuuteen Raskauteen, synnytykseen tai niiden hoitoon liittyvät kuolemat ovat harvinaisia. Suomessa on viime vuosikymmeninä tilastoitu 1 7 äitiyskuolemaa vuodessa (16). Tavallisimmat äitiyskuoleman syyt ovat tromboemboliat ja synnytyksen jälkeinen verenvuoto. Elävänä syntyneiden lasten määrään suhteutettuna kuoleman riski on pienin vuotiaiden synnyttäjien ikäryhmässä, johon nähden vuotiaiden riski on lähes kolminkertainen ja vuotiaiden jo kaksitoistakertainen. Koska ikä on itsenäinen riskitekijä sekä tromboembolisten komplikaatioiden että synnytyksen jälkeisten verenvuotojen taustalla, on äitiyskuolemien yleistyminen mahdollista synnyttäjien ikääntyessä. Suomessa tätä ei ole vielä havaittu, mutta esimerkiksi Britanniasta on raportoitu äitiyskuolemien hieman yleistyneen 10 viime vuoden aikana nimenomaan em. syistä (17). Aikaisempien raskauksien vaikutus Yhdysvaltalaisessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin iän ja synnyttäneisyyden vaikutusta raskauden kulkuun yli 40-vuotiailla naisilla, joista ensisynnyttäjiä oli 20 % (18). Lähes kaikki raskauskomplikaatiot (asfyksia, alipainoisuus, tarjontavirheet, keisarileikkaukset ja operatiiviset alatiesynnytykset) lisääntyivät iäkkäillä ensisynnyttäjillä verrattuna samanikäisiin uudelleensynnyttäjiin ja vertailuryhmään (20 29-vuotiaat). Pre-eklampsiaa esiintyi yli 40-vuotiailla 60 % enemmän kuin nuoremmilla ensisynnyttäjillä ja samanikäisiin uudel Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ leensynnyttäjiin verrattuna kaksinkertaisesti. Raskausdiabetesta esiintyi sekä ensi- että uudelleensynnyttäjillä neljä kertaa useammin kuin nuoremmilla. Tämä sopii ajatukseen, että ensisynnyttäjyyden sijaan ikä on raskausdiabeteksen merkittävä riskitekijä. Ikä ja monisynnyttäjyys ovat myös tunnettuja etisen istukan riskitekijöitä. Tutkimus vahvisti tämän, mutta myös iäkkäillä ensisynnyttäjillä riski kasvoi kymmenkertaiseksi vertailuryhmään nähden, mitä kirjoittajat eivät osanneet selittää. Sikiöiden lukumäärän vaikutus Monisikiöisten synnytysten osuus kaikista synnytyksistä alkoi kasvaa hedelmällisyyshoitojen yleistyessä 1980-luvun lopussa. Suomessa monisikiöisten synnytysten osuus suureni vuodesta 1987 (1,1 %) vuoteen 1998 asti (1,7 %) (2). Vuonna 2008 monisikiöisiä synnytyksiä oli 1,5 %. Kolmossynnytyksiä on viime vuosina ollut noin 10, kun enimmillään 1990-luvulla niitä oli yli 30 vuodessa. Yli 40-vuotiaiden naisten synnytyksistä on 2000-luvulla ollut kaksossynnytyksiä keskimäärin 1,8 %, ja kolmosia tämän ikäryhmän naisille on syntynyt vuodessa 0 2. Monisikiöisten synnytysten väheneminen liittyy koeputkihedelmöityshoidoissa siirrettävien alkioiden lukumäärän rajoittamiseen yleensä yhteen. Suomi on ollut tässä asiassa edelläkävijä koko maailmassa. Sikiöiden lukumäärä on äidin iästä riippumatta tärkein raskauden ennusteeseen vaikuttava tekijä. Raskauskomplikaatioiden (pre-eklampsia, raskausdiabetes, synnytykseen liittyvät massiiviset verenvuodot ja keisarileikkaukset), ennenaikaisuuden, pienipainoisuuden ja perinataalikuolleisuuden riskit ovat monisikiöisissä raskauksissa moninkertaiset yksisikiöisiin raskauksiin verrattuna. Yhdysvaltalaisessa laajassa rekisteritutkimuksessa selvitettiin monisikiöraskauksien ja äidin iän vaikutusta lopputulokseen (19). Mukaan otettiin 23 miljoonaa elävänä syntynyttä lasta, joista kaksosia oli yli ja kolmosia Tutkimuksessa osoitettiin, että kohonneen verenpaineen riski raskausaikana oli kaksosraskauksissa 2,5-kertainen (AOR, 95 %:n LV 2,4 2,5) ja kolmosraskauksissa 3,0-kertainen (2,9 3,2) yksisikiöisiin raskauksiin verrattuna. Ennenaikaisen synnytyksen riski ennen 29. raskausviikkoa oli vastaavasti kaksosilla 8,1-kertainen (8,0 8,2) ja kolmosilla 34-kertainen (32 36). Sikiöiden lukumäärän mukaan tarkasteltuna äidin ikä lisäsi raskaudenajan kohonneen verenpaineen ja massiivisen verenvuodon riskiä kaikissa ryhmissä, mutta yllät - täen ennenaikaisuuden ja imeväiskuolleisuuden (yhden vuoden ikään saakka) riskit näyttivät pienenevän kaksosilla ja kolmosilla äitien iän myötä. Kirjoittajat itse arvioivat tämän liittyvän näissä ryhmissä todennäköisesti koeputkihedelmöityshoidoissa käytettyihin luovutettuihin munasoluihin. Rekisterien luonteesta johtuen mukaan tulivat ainoastaan elävänä syntyneet lapset eikä hedelmällisyyshoitojen osuutta voitu ottaa huomioon tuloksia arvioitaessa. Hedelmällisyyshoitojen vaikutus Koeputkihedelmöityshoitojen osuus kaikista synnytyksistä Suomessa oli 2,0 % vuonna 2008, ja yli 40-vuotiailla osuus oli yli kaksinkertainen (5,2 %) (2). Vaikka monisikiöisten synnytysten osuus hedelmöityshoitojen yhteydessä on pienentynyt merkittävästi (27 %:sta vuonna 1993 noin 10 %:iin vuonna 2007), hedelmöityshoidot ovat yhä merkittävä monisikiöisyyden riski. Kaikista kaksosista joka viides ja yli 40-vuotiaiden äitien kaksosista melkein joka kolmas on saanut alkunsa koeputkihedelmöityshoidoista. Monisikiöisyyden lisäksi merkittävä raskauskomplikaatioita lisäävä tekijä on luovutettujen munasolujen käyttö erityisesti hoidettaessa kaikkein iäkkäimpiä naisia, joiden tulokset tavanomaisissa koeputkihedelmöityshoidoissa ovat huonot. Luovutettujen munasolujen käytöstä hedelmättömyyden hoidossa on julkaistu paljon hyviä tutkimuksia, mutta iän vaikutuksesta raskauskomplikaatioiden esiintymiseen näissä raskauksissa on vain pieniä tapausselostussarjoja (20). Niissä tuloksia sotkee monisikiöisten raskauksien ja ensisynnyttäjien suuri osuus. Pre-eklampsian riski oli % yli 45- ja 50-vuotiailla naisilla, joiden hoidossa oli käytetty luovutettuja munasoluja. Lopuksi Synnyttäjät ikääntyvät. Heikentynyt hedelmällisyys, keskenmenot ja kromosomihäiriöt ovat ikään liittyviä biologisia tosiasioita, jotka hyvin pitkälle ratkaisevat lopputuloksen. Alkuvaikeuksista selviämisen jälkeen raskauskomplikaatiot ja perinataalikuolleisuus ovat yleisem- Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk

6 piä iäkkäillä raskaana olevilla naisilla kuin nuoremmilla, mutta yleensä raskauden ennuste on kuitenkin hyvä. Iäkkäät synnyttäjät ovat silti heterogeeninen ryhmä naisia, joilla saattaa raskauden lopputuloksen kannalta olla paljon ikää merkittävämpiäkin riskitekijöitä. Niistä tärkein on monisikiöraskaus. Jos verenpainetautia, diabetesta ja niiden komplikaatioita tai syöpää sairastavien naisten osuus synnyttäjäväestössä kasvaa, äi - tiys huolto kuormittuu merkittävästi ja neuvoloihin ja synnytyssairaaloihin tarvitaan lisää resursseja. Lisäksi synnyttäjäväestön ikääntymisen pitkäaikaiset terveydelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset nähdään vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Oikeaa synnytysikää on mahdotonta määrittää, eikä se olekaan lääkäreiden tehtävä. Naisten ja yhteiskunnan tulee kuitenkin olla tietoisia synnytysten myöhemmäksi siirtämisen seurauksista, ja tämän tiedon jakaminen on lääkärien tehtävä. Avoterveydenhuollon lääkärien kannattaakin ottaa tämä asia esille kaikkien yli 30-vuotiaiden naisten raskaudenehkäisyyn liittyvien käyntien yhteydessä. Lisäksi raskautta suunnittelevien iäkkäiden naisten riskit tulisi tunnistaa ja hoitaa ajoissa kuntoon komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Iäkkäiden synnyttäjien hoidon tulee perustua yhtä lailla näyttöön eikä asenteisiin kuten nuorempienkin. Näiden hoitokäytäntöjen kehittäminen on erityisesti äitiyshuollossa toimivien lääkärien tehtävä. SUSANNA SAINIO M.D., Ph.D., Specialist in Obstetrics, Gynaecology and Perinatology HUS, Department of Obstetrics and Gynaecology REIJA KLEMETTI ELINA HEMMINKI MIKA GISSLER ENGLISH SUMMARY Pregnancy at age 40 and older During the last decades an increasing number of women in the industrialised world have chosen to delay child-bearing. From 1970 to 2007 the proportion of women delivering at the age of 40 years or older in Finland increased from 1.3% to 4.0% of all deliveries. During the same period the proportion of primiparous women among these older mothers rose from approximately 12% to 20%. The effect of maternal ageing on decreasing fertility, increasing rates of miscarriages and the risk of chromosomal abnormalities is well known. A higher percentage of maternal complications including chronic hypertension, pregnancy-induced hypertension, pre-eclampsia, gestational diabetes, placental abruption and placenta previa has been reported in mothers of 40 years and over. Maternal age was an independent risk factor even after correcting for race, parity, pre-existing medical condition, social status and smoking. Perinatal mortality, intrauterine foetal death and neonatal death increase twofold with maternal age over 40 years compared to mothers aged 25 to 29 years. The peak risk period of stillbirth is 37 to 41 weeks and primiparous women have a higher risk. The risk of stillbirth in women of 40 years or over at 39 weeks is comparable with the risk of women aged 25 to 29 years at 41 weeks. Unfortunately most of these cases are unexplained foetal deaths leaving little chance of intervention. The risk of maternal death also increases with age. Fortunately the absolute risk is still very small but the increasing burden of these problems to healthcare is inevitable. Definition of the right time for childbirth is impossible, but women and society need to be aware of the risks of postponing pregnancies Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Riskien suuruutta kuvaavat kortit Näiden korttien avulla voidaan raskaana oleville havainnollistaa kromosomipoikkeavuuksien seulontaa. Kaikki kortit esittävät tilannetta

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH MONIKKOPERHEVALMENNUS MULTIPLE BIRTHS COACHING MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH Hyvä alku monikkovanhemmuuteen A good start in parenting multiples Monisikiöinen raskaus

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Erityisseurantaa tarvitaan, mutta tulokset ovat rohkaisevia

Erityisseurantaa tarvitaan, mutta tulokset ovat rohkaisevia Alkuperäistutkimus Johanna Purho, Mika Nuutila ja Oskari Heikinheimo Erityisseurantaa tarvitaan, mutta tulokset ovat rohkaisevia TAUSTA: Kaksosraskauksien osuus kaikista raskauksista on noin 1,5 %. Ennenaikainen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA

PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA Katri Kivimäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Jukka Uotila Tammikuu 2012 2 Tampereen yksikkö Lääketieteen laitos KATRI

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983 2009

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983 2009 tieteessä Anna Heino VTM, FM, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto anna.heino@thl.fi Mika Gissler FT, VTM, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

KEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA 2004 2005

KEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA 2004 2005 KEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA 2004 2005 LK Riikka Ejsted Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Naistentauti- ja synnytysoppi

Lisätiedot

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian

Lisätiedot

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 1 Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Lääkelaitos, Kela ja Stakes Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 2 Lääkehoito ja raskaus -hankkeen

Lisätiedot

NAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA

NAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA NAISTEN TAUDIT Naisten tupakointi on lisääntynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Naisten altistuminen ympäristön tupakansavulle on vähentynyt Suomessa, mutta edelleen useat naiset toimivat ammateissa,

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Ensimmäinen koeputkihedelmöityksen avulla. Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys. Katsaus

Ensimmäinen koeputkihedelmöityksen avulla. Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys. Katsaus Katsaus RITA ISAKSSON JA AILA TIITINEN Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys Koeputkihedelmöitys (IVF) on mullistanut lapsettomien parien hoidon viime vuosikymmenien aikana. Toistettujen

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) keskenmenohetkellä Sikiöiden lukumäärä Keskenmenoon mahdollisesti vaikuttaneet tekijät

Lisätiedot

Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler

Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HYTE Hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot -yksikkö THL:n lisääntymisaineistot Raskaudenkeskeyttämis-

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LAPSI VASTASYNTYNEEN

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA

ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2013 Henna Wendell TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Tupakointi ja raskaus

Tupakointi ja raskaus Katsaus Minna Tikkanen Tupakointi ja raskaus Raskausajan tupakointi altistaa raskaushäiriöille ja vaarantaa lapsen myöhemmän terveyden Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista monet läpäisevät

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja

Lisätiedot

Raskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010

Raskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010 Raskausdiabetes ennustaa naisen tulevaa terveyttä Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010 Raskausdiabetes (GDM) Määritelmä: raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa,

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Kaarin Mäkikallio Lennart Nilsson Veriryhmät Veriryhmät Phenotype A B AB O Phenotype Rh+ Rh- Genotype AA or AO BB or BO AB OO Genotype Rh+Rh+, Rh+Rh- Rh-Rh- Karl Landsteiner

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Raskaudenaikainen lääkkeidenkäyttö, syntyneiden lasten perinataaliterveys sekä epämuodostumat 1996 2010

Raskaudenaikainen lääkkeidenkäyttö, syntyneiden lasten perinataaliterveys sekä epämuodostumat 1996 2010 Anna-Maria Lahesmaa-Korpinen Miia Artama Mika Gissler Anna Heino Heli Malm Annukka Ritvanen lääkkeidenkäyttö, syntyneiden lasten perinataaliterveys sekä epämuodostumat 1996 2010 RAPORTTI 20 2014 RAPORTTI

Lisätiedot

Kaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien

Kaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien KATSAUS Sikiön niskaturvotus ja kromosomihäiriöt Pekka Taipale, Vilho Hiilesmaa, Riitta Salonen ja Pekka Ylöstalo Sikiön normaalia runsaamman niskaturvotuksen osoittaminen kaikukuvauksella emätinanturia

Lisätiedot

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto

Lisätiedot

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden

Lisätiedot

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen

Lisätiedot

Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet. 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1

Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet. 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1 Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1 Esityksen sisältö Mikä on epämuodostuma? Epämuodostumien

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus

Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Hyllyvä pylly näkökulmia naisen lihavuudesta 4.4.2014, Tampere Nina Peränen, KSSHP Materiaalissa hyödynnetty Käypä hoito suositustyöryhmän yhteistä luentomateriaalia

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Ennustaako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan poikkeava tulos ainoastan aneuploidian riskin?

Ennustaako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan poikkeava tulos ainoastan aneuploidian riskin? Ennustaako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan poikkeava tulos ainoastan aneuploidian riskin? Jarno Kettunen, LK jarno.kettunen@helsinki.fi, opiskelijanumero 013297622 Lääketieteellinen tiedekunta 21.9.2013

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Sijaissynnytys hoitavan lääkärin näkökulmasta. Suomen Lääkintäoikeuden ja e1ikan seura 14.3.2013 Sirpa Vilska Viveca Söderström- AnBla

Sijaissynnytys hoitavan lääkärin näkökulmasta. Suomen Lääkintäoikeuden ja e1ikan seura 14.3.2013 Sirpa Vilska Viveca Söderström- AnBla Sijaissynnytys hoitavan lääkärin näkökulmasta Suomen Lääkintäoikeuden ja e1ikan seura 14.3.2013 Sirpa Vilska Viveca Söderström- AnBla Sijaissynnytys - määritelmiä - IVF-sijaissynnytys, Gestational surrogacy

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Yli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti

Yli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti KATSAUS TIETEESSÄ VIVECA SÖDERSTRÖM- ANTTILA LT, dosentti, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Väestöliiton klinikat Oy, Helsingin klinikka Yli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti Naisen hedelmällisyys

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot tänään

Hedelmöityshoidot tänään Laboratoriolääketiede 2014 9.10.2014 Elämän alkutaival ja laboratorio Hedelmöityshoidot tänään Leena Anttila dosentti, ylilääkäri Sidonnaisuudet Leena Anttila LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE

RASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE RASKAUDENAIKAISEN TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE Mikael Ekblad Lääketieteen tohtori Tk-lääkäri, Harjavallan terveyskeskus Tutkija, Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Valtakunnalliset Tupakka ja terveys

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi

Eija Vuori +358 29 524 7244 eija.vuori@thl.fi. Mika Gissler +358 29 524 7279 mika.gissler@thl.fi Terveys 2015 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2014 Perinatalstatistik föderskor, förlossningar och nyfödda

Lisätiedot

Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen

Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen Sek$ofrekvenssin vaikutus äidin ja lapsen ennusteeseen Suomen Gynekologiyhdistyksen Syyskoulutuspäivät 26.- 27.11.2015 Nanneli Pallasmaa, LT, NaistentauCen ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi EI

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Keisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki

Keisarileikkauksen riskit. Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki Katsaus Keisarileikkauksen riskit Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki Synnytyspelon tai synnyttäjän toiveen vuoksi tehtävät keisarileikkaukset ovat yleistymässä. Vaikeita komplikaatioita esiintyy vain prosentissa

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot