Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito"

Transkriptio

1 katsaus tieteessä Kristiina Tertti LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologian erityispätevyys TYKS, naistentautien toimialue Tapani Rönnemaa professori TYKS, medisiininen toimialue, endokrinologian vastuualue Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätautioppi Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan ensimmäisen kerran raskausaikana. Hoitamaton tai huonosti hoidettu raskausdiabetes aiheuttaa riskejä lapselle ja äidille. Raskausdiabetesta hoidetaan ruokavaliolla ja perinteisesti tarvittaessa insuliinilla. Metformiini näyttää olevan turvallinen ja suhteellisen tehokas lievempien raskausdiabeetikoiden hoidossa. Metformiinia ei kuitenkaan toistaiseksi suositella ensisijaiseksi lääkkeeksi raskausdiabeetikoiden hoidossa. Vertaisarvioitu VV Normaali raskaus vaikuttaa diabeteksen kaltaisesti raskaana olevan naisen sokeriaineenvaihduntaan. Tämä ilmenee heikentyneenä insuliinin vaikutuksena, insuliiniresistenssinä. Se voimistuu jyrkästi raskauden edetessä, erityisesti toisella puoliskolla hormonaalisista syistä ja rasva kudoksen lisääntymisestä johtuen, mutta häviää raskauden jälkeen. Yleensä haima kykenee raskauden aikana lisäämään insuliinin eritystä, jolloin verensokeritasapaino pysyy hyvänä. Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella, jonka yksikin poikkeava arvo riittää diagnoosiin. Suomessa käytetään Käypä hoito -työryhmän (1) suosittamia raskausdiabeteksen raja-arvoja, jotka ovat 5,3 mmol/l (paastoarvo), 10,0 mmol/l (1 tunti aterian jälkeen) ja 8,6 mmol/l (2 tuntia aterian jälkeen). Nämä raja-arvot perustuvat erityisesti raskausviikoilla tehtävään 75 g:n sokerirasituskokeeseen. Toistaiseksi samoja sokeri rasituskokeen raja-arvoja käytetään myös alkuraskaudessa, vaikka näitä matalammatkin arvot saattavat ennakoida raskausdiabetesta, koska raskauden alkuvaiheessa insuliiniherkkyys on usein hyvä. Yleisin raskausdiabeteksen syy on lisääntyneeseen insuliiniresistenssiin nähden riittämätön insuliinituotanto. Tämä johtuu tyypillisesti jo raskautta edeltävästä insuliiniresistenssistä, jolle altistavat ylipaino ja lihavuus, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) ja sukurasitus (taulukko 1). Sokeri aineenvaihduntahäiriön syyksi voi joskus paljastua myös tyypin 1 tai tyypin 2 diabetes. Raskausdiabeteksen esiintyvyys on lisääntymässä Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Suomessa poikkeava sokerirasituskoe todettiin 9,5 %:lla kaikista synnyttäjistä vuonna 2007 ja 12,7 %:lla vuonna 2012 (2). Raskausdiabeteksen esiintyvyyden on arvioitu nousevan jopa 18 %:iin (3) synnyttäjistä diagnoosikriteerien ja -rajojen muuttumisesta sekä ylipainon ja lihavuuden lisääntymisestä johtuen. Äitiyshuollossa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota raskausdiabeteksen ehkäisyyn elämäntapamuutoksin. Suomessa raskausdiabeteksen seulontatutkimus, eli sokerirasituskoe, suositellaan nykyisin tehtäväksi pääsääntöisesti kaikille raskaana oleville tavallisimmin raskausviikoilla ja jo alkuraskaudessa, jos sairastumisriskin ajatellaan olevan erityisen suuri (1). Raskausdiabeteksen seulontaa ei enää kohdenneta vain äiteihin, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä (esim. ylipaino, raskausdiabetes aiemmassa raskaudessa, ikä > 40 v, aiemmin syntynyt suurikokoinen lapsi), koska lähes puolella raskausdiabeetikoista ei ole todettu riskitekijöitä (4). Raskausdiabetes vaikuttaa sikiön, vastasyntyneen ja äidin hyvinvointiin (taulukko 1). Kun äidin verensokeripitoisuus on koholla, sikiöön siirtyy tavanomaista enemmän glukoosia, mikä puolestaan lisää sikiön insuliinieritystä 20. raskausviikon jälkeen. Sikiön korkeat glukoosi- ja insuliinipitoisuudet aiheuttavat sikiössä anabolisen tilan, mikä johtaa sikiön suurikokoisuuteen, makrosomiaan (5). Makrosomian esiintyvyys on yhteydessä raskausdiabeteksen vaikeusasteeseen, mutta yksistään lihavuudenkin on todettu olevan makrosomiaa lisäävä tekijä (6). Äidin verensokerin korkea paastoarvo (7,8) ja 3077

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus (päivitetty ). Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, THL. Syntyneiden lasten rekisteri, 3 Metzger BE, Gabbe SG, Persson B, ym. International association of diabetes and pregnancy study groups recommendations on the diagnosis and classification of hyperglycemia in pregnancy. Diabetes Care 2010;33: Pöyhönen-Alho MK, Teramo KA, Kaaja RJ, Hiilesmaa VK. 50 gram oral glucose challenge test combined with risk factor-based screening for gestational diabetes. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2005;121: Catalano PM, Hauguel-De Mouzon S. Is it time to revisit the Pedersen hypothesis in the face of the obesity epidemic? Am J Obstet Gynecol 2011;204: Ouzounian JG, Hernandez GD, Korst LM ym. Pre-pregnancy weight and excess weight gain are risk factors for macrosomia in women with gestational diabetes. J Perinatol 2011;31: Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R, Teramo K. Detection of pregnancies with high risk of fetal macrosomia among women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2008;87: Durnwald CP, Mele L, Spong CY ym. Glycemic characteristics and neonatal outcomes of women treated for mild gestational diabetes. Obstet Gynecol 2011;117: de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333: Teramo K. Sikiön makrosomia on yhä äidin diabeteksen suuri ongelma. Duodecim 1998;114: Nold JL, Georgieff MK. Infants of diabetic mothers. Pediatr Clin North Am 2004;51: Suhonen L, Teramo K. Hypertension and pre-eclampsia in women with gestational glucose intolerance. Acta Obstet Gynecol Scand 1993;72: Kim C, Berger DK, Chamany S. Recurrence of gestational diabetes mellitus: a systematic review. Diabetes Care 2007;30: Pirkola J, Pouta A, Bloigu A, ym. Pre- pregnancy overweight and gestational diabetes as determinants of subsequent diabetes and hypertension after 20-year follow-up. J Clin Endocrinol Metab 2010;95: Bellamy L, Casas JP, Hingorani AD, Williams D. Type 2 diabetes mellitus after gestational diabetes: a systematic review and metaanalysis. Lancet 2009;373: Taulukko 1. Raskausdiabeteksen riskitekijöitä ja seurauksia. Riskitekijöitä Mahdollisia seurauksia äidille Mahdollisia seurauksia jälkeläiselle BMI 25 kg/m 2 raskauden alussa Ikä 40 v Aiempi makrosominen lapsi Aiempi raskausdiabetes Glukosuria raskauden alussa Tyypin 2 diabetes lähisukulaisilla Oraalinen kortikosteroidilääkitys Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) Raskausaikaiset hypertensiiviset ongelmat Synnytyksen käynnistämisen tarve Suurentunut todennäköisyys keisarileikkaukseen Riski tyypin 2 diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään Makrosomia Sikiön krooninen hapenpuute Sikiön ulosautto-ongelmat synnytyksen yhteydessä Vastasyntyneen olkapunosvaurio Vastasyntyneen hengitysvaikeudet Vastasyntyneen hypoglykemia Vastasyntyneen hyperbilirubinemia ja valohoidon tarve Vastasyntyneen hoidon tarve vastasyntyneiden osastolla tai keskolassa Riski lapsen ylipainoon, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön ja metaboliseen oireyhtymään 1 tunti aterian jälkeen mitattu arvo (9) lisäävät sikiön makrosomian esiintyvyyttä. Makrosomia altistaa synnytyksessä sikiön ulosautto-ongelmille, koska sikiön vartalon ympärysmitta on suuri suhteessa pään ympärysmittaan. Sikiön kroonisen hapenpuutteen riski on suurentunut erityisesti lääkehoitoa vaativien äitien makrosomisilla sikiöillä (10). Raskaus diabetes lisää vastasyntyneen hoidon tarvetta vastasyntyneiden osastolla, hyperbilirubinemiasta johtuvaa kellastumisriskiä, hengitysvaikeuksia ja äidin hyperglykemiasta aiheutuvaa si kiön hyperinsulinemiaa ja siitä johtuvaa vastasyntyneen matalan verensokerin, hypoglykemian (< 2,6 mmol/l) esiintyvyyttä (1,11). Raskauden aikaiset verenpaineongelmat ovat tavallisia raskausdiabeetikoilla, joista raskaushypertensiota ja pre-eklampsiaa esiintyy Suomessa on noin joka viidennellä (12). Raskausdiabeteksella on myös myöhäisvaikutuksia erityisesti äidille. Raskausdiabetes uusiutuu herkästi, jopa %:lla raskausdiabeetikoista (13). Äidin myöhemmän sairastuvuuden riski on lisääntynyt erityisesti ylipainoisilla raskausdiabeetikoilla (14). Raskausdiabetes lisää äidin metabolisen oireyhtymän riskiä ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantumisen todennäköisyyttä jopa 7-kertaisesti verrattuna ei-raskausdiabeetikoihin (15). Lisäksi raskausdiabeetikkoäitien lasten riski ylipainoon, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön ja metaboliseen oireyhtymään on lisääntynyt (16,17,18). Raskausdiabeteksen hoito on hyödyllistä Raskausdiabeteksen hoito vähentää sen aiheuttamia haittoja. Ensisijaisena hoidon vaikutuksen arvioinnin kohteena on suurimmassa osassa tutkimuksia ollut vastasyntyneen makrosomian (syntymäpaino > 4 500/4 000 g tai > 2 SD-yksikköä) tai LGA:n (Large for Gestational Age, vastasyntyneen suhteellinen syntymäpaino > 90 persentiiliä) esiintyvyys. Vastikään julkaistussa, 10 tutkimusta ja raskausdiabeetikkoa sisältävässä meta-analyysissa todettiin, että raskausdiabeteksen aktiivinen hoito vähentää merkitsevästi makrosomian (RR 0,47, 95 %:n LV 0,38 0,57), LGA:n (RR 0,55, 95 %:n LV 0,45 0,67), hartioiden vaikeutuneen ulosauton (RR 0,42, 95 %:n LV 0,23 0,77) ja raskaushypertension (RR 0,68, 95 %:n LV 0,53 0,87) esiintyvyyttä (19). Raskausdiabeteksen hoidon tavoitteena on saada äidin verensokeritaso pysymään normaalina koko raskauden ajan. Kun raskausdiabetes on todettu, äideille neuvotaan verensokerin oma- eli kotiseuranta (1). Mittauksia sormenpäästä tehdään ennen aamiaista (paasto) ja tun 3078

3 tieteessä 16 Burguet A. Long-term outcome in children of mothers with gestational diabetes. Diabetes Metab 2010;36: Pirkola J, Pouta A, Bloigu A ym. Risks of overweight and abdominal obesity at age 16 years associated with prenatal exposures to maternal prepregnancy overweight and gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2010;33: Vääräsmäki M, Pouta A, Elliot P ym. Adolescent manifestations of metabolic syndrome among children born to women with gestational diabetes in a general-population birth cohort. Am J Epidemiol 2009;169: Poolsup N, Suksomboon N, Amin M. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2014;9:e Pöyhönen-Alho M, Rönnemaa T, Saltevo J, Ekblad U, Kaaja R. Use of insulin glargine during pregnancy. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86: Mathiesen ER, Hod M, Ivanisevic M ym. Detemir in Pregnancy Study Group. Maternal efficacy and safety outcomes in a randomized, controlled trial comparing insulin detemir with NPH insulin in 310 pregnant women with type 1 diabetes. Diabetes Care 2012;35: Di Cianni G, Volpe L, Ghio A ym. Maternal metabolic control and perinatal outcome in women with gestational diabetes mellitus treated with lispro or aspart insulin: comparison with regular insulin. Diabetes Care 2007;30:e Kirpichnikov D, McFarlane SI, Sowers JR. Metformin: an update. Ann Intern Med 2002;137: Coetzee E, Jackson W. Metformin in management of pregnant insulin dependent diabetics. Diabetologia 1979;16: Taulukko 2. Raskausdiabeteksen hoito. nin kuluttua aterioiden lopettamisesta yhteensä 4 7 mittausta vuorokaudessa (1). Verensokeripitoisuuden tavoitearvot ovat < 5,5 mmol/l (paasto) ja < 7,8 mmol/l (1 tunti aterian jälkeen) (1). Sokeritasapainoa voidaan tarvittaessa arvioida myös glukoosisensorilla, joka asetetaan ihon alle muutamaksi vuorokaudeksi. Aina ravitsemushoito ja verensokerin omaseuranta koko raskauden ajan Tavoitearvot < 5,5 mmol/l (paasto), < 7,8 mmol/l (1 tunti aterian jälkeen) Jos ravitsemushoidon aikana aamuinen paastoarvo on toistuvasti 5,5 mmol/l, aloitetaan NPH-, detemir- tai glargiini-insuliini, esim. NPH-insuliini 8 yksikköä iltaisin Jos ravitsemushoidon aikana tunti aterian jälkeen mitattu arvo on toistuvasti 7,8 mmol/l, aloitetaan pikavaikutteinen aspart- tai lisproinsuliini, esim. 2 4 yksikköä aterian yhteydessä Metformiinihoitoa voidaan käyttää harkinnanvaraisesti, aloitusannos 500 mg x 2/vrk, enintään 1 g x 2/vrk. Lääkityksen aikana annostuksia nostetaan yksilöllisesti verensokeriarvojen mukaan. Metformiinihoitoon liitetään viivyttelemättä insuliini, jos maksimiannostuksella ei saavuteta tavoitearvoja. Ravitsemushoito ja elämäntapaohjaus Raskausdiabeetikon ensisijainen hoito on ruoka valiohoito (taulukko 2). Toistaiseksi on vain vähän tutkimusnäyttöä siitä, millainen raskausdiabeetikon ruokavaliohoito on paras. Ruoka valiossa noudatetaan yleisiä raskausajan ja diabeetikon ravitsemussuosituksia (1). Neuvolakäyntien yhteydessä annetaan opastusta säännölliseen ateriarytmiin, kiinnitetään huomiota raskauden aikaiseen energian saantiin ja painonnousuun, sekä kannustetaan kohtuukuormitteiseen liikuntaharjoitteluun. Säännölliseen ateriarytmiin kuuluu neljä ateriaa päivittäin (aamu pala, lounas, päivällinen ja iltapala) ja tarvittaessa muutama välipala (1). Raskausdiabeetikoiden optimaalisesta painonnoususta on toistaiseksi vain vähän tietoa. Käypä hoito -työryhmä suosittaa kuitenkin, että lihavien (BMI 30 kg/m 2 ) raskausdiabeetikoiden painon ei tulisi nousta juuri lainkaan raskauden aikana (1). Hiili hydraattien saannissa suositaan runsaskuituisia valmisteita ja hiilihydraattilähteet tulisi jakaa tasaisesti usealle aterialle. Usein aamiaisen hiilihydraattimäärää joudutaan pienentämään. Rasvavalmisteissa kiinnitetään huomiota pehmeiden rasvojen saantiin ja kovan eläinrasvan saanti vähennetään mahdollisimman pieneksi (1). Raskausajan liikuntasuositus on sama kuin koko väestön liikuntasuositus (1). Jos raskausdiabeetikon verensokeripitoisuuden tavoitearvot ylittyvät toistuvasti ruokavaliohoidon aikana, aloitetaan lääkitys. Valtaosalle raskausdiabeetikoista ruokavaliohoito on riittävä, mutta noin % tarvitsee lääkityksen hyvän sokeritasapainon saavuttamiseksi. Vuonna 2012 lääkehoito aloitettiin Suomessa 1,8 %:lle synnyttäjistä, eli noin %:lle raskausdiabeetikoista (2). Insuliini Raskausdiabeteksen lääkehoitona on ensisijaisesti ja perinteisesti käytetty insuliinia, koska se on tehokas ja turvallinen sikiölle; se ei läpäise istukkaa merkittävästi. Insuliinihoito suunnitellaan yksilöllisesti potilaan omien verensokerimittausten perusteella ja se aloitetaan synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla (taulukko 2). Jos paastoverensokeri on koholla, aloitetaan pitkävaikutteinen NPH-insuliini tai hidasvaikutteinen insuliinianalogi detemir tai glargiini-insuliini, jotka ovat turvallisia käyttää raskauden aikana (20,21). Insuliinianalogien hyöty verrattaessa niitä vanhempaan NPH-insuliiniin on niiden avulla saavutettava tasaisempi insuliinipitoisuus. Edelleen NPH-insuliinia käytetään kuitenkin laajasti ensisijaisena pitkävaikutteisena insuliinina. Jos aterian jälkeiset verensokeriarvot ovat koholla, aloitetaan tehokas pikavaikutteinen insuliinianalogi lispro tai aspart (22), joiden verensokeripitoisuutta madaltava vaikutus on huipussaan 1 2 tunnin kuluttua ja kokonaisvaikutusaika on lyhyt, noin 3 4 tuntia. Glulisinsuliinin käytöstä raskauden aikana ei ole tietoa. Kun insuliinihoito on aloitettu, äiti jatkaa päivittäisiä verensokerin omamittauksia, joiden perusteella insuliiniannoksia tarvittaessa nostetaan. Voimistuva insuliiniresistenssi raskauden edetessä yleensä lisää myös insuliinin tarvetta. Lääkehoitoisen raskausdiabeetikon seuranta toteutetaan äitiyspoliklinikalla. Oraaliset diabeteslääkkeet ovat tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden yleistyttyä nousseet vaihtoehdoksi mietittäessä myös raskausdiabeetikoiden lääkehoitoa. Niiden aloittaminen on yleensä helppoa, kun taas insuliinin käyttäminen vaatii alussa pistosopetuksen. Insuliini voi lisäksi aiheuttaa äidin hypoglykemiaa ja lisätä raskauden aikaista ei-toivottua painonnousua. Olennaista 3079

4 Katsaus Taulukko 3. Metformiinin ja insuliinin erot vaikutuksessa vastasyntyneeseen. Taulukossa mainitut tutkimukset ovat satunnaistettuja. Metformiinia on verrattu insuliiniin raskausdiabeetikoiden hoidossa. Tutkimus, maa n, Syntymäpaino, g, LGA, %, Vastasyntyneen hypoglykemia,%, Hoito vastasyntyneiden osastolla, %, Rowan ym (30), Uusi-Seelanti ja Australia 363/ / ,3/18,6 15,2/18,6, vaikea hypoglykemia: 3,3/8,1 (p < 0.01) 18,7/21,1 Moore ym (31), USA 32/ /3 500 ei raportoitu 0/6,5 6,3/12,9 Ijäs ym (32), Suomi 47/ / ,5/10,0 8,5/14,0 14,9/22,0 Niromanesh ym (33), Iran 80/ / ,5/35,0 3,8/2,5 6,3/2,5 (p < 0,01) (p = 0,012) Mesdaghinia ym (34), Iran 100/ / ,0/24,0 10,0/15,0 14,0/33,0 (p < 0,01) Spaulonci ym (35), Brasilia 47/ / ,3/6,5 6,5/22,2 ei raportoitu (p = 0,03) Tertti ym (36), Suomi 110/ / ,5/15,9 16,5/16,8 31,2/36,5 LGA: vastasyntyneen syntymäpaino > 90. persentiilin kasvukäyrä tai > 2 SD väestön syntymäpainon keskiarvosta. Vastasyntyneen hypoglykemia: P-gluk < 2,6 mmol/l tai suonensisäisen glukoosin tarve. Jos p-arvoa ei ole mainittu, metformiini- ja insuliiniryhmien välillä ei todettu merkitsevää eroa. Metformiiniryhmän lukuihin sisältyvät myös tapaukset, joissa käytettiin metformiinin lisänä insuliinia. 25 Ghazeeri G, Nassar A, Younes Z, Awwad JT. Pregnancy outcomes and the effect of metformin treatment in women with polycystic ovary syndrome: an overview. Acta Obst Gyn Scand 2012;91: Nanovskaya T, Nekhayeva I, Patrikeeva S, Hankins GD, Ahmed MS. Transfer of metformin across the dually perfused human placental lobule. Am J Obstet Gynecol 2006;195: Tertti K, Ekblad U, Heikkinen T, Rahi M, Rönnemaa T, Laine K. The role of organic cation transporters (OCTs) in the transfer of metformin in the dually perfused human placenta. Eur J Pharm Sci 2010;39: Vanky E, Zahlsen K, Spigset O, Carlsen SM. Placental passage of metformin in women with polycystic ovary syndrome. Fertil Steril 2005;83: Tertti K, Laine K, Ekblad U, Rinne V, Rönnemaa T. The degree of fetal metformin exposure does not influence fetal outcome in gestational diabetes mellitus. Acta Diabetol 2014; 51: Rowan JA, Hague WM, Gao W, Battin MR, Moore MP. MiG Trial Investigators. Metformin versus insulin for the treatment of gestational diabetes. N Engl J Med 2008;358: Moore LE, Briery CM, Clokey D ym. Metformin and insulin in the management of gestational diabetes mellitus: preliminary results of a comparison. J Reprod Med 2007;52: lääkityksen aikana on sen ohjeiden mukainen käyttö, mutta pistoksina annosteltava insuliini vähentää toisinaan hoitomyöntyvyyttä. Lisäksi insuliinin käyttöä voi rajoittaa myös sen hinta, joka on usein kalliimpi kuin oraalisilla diabeteslääkkeillä. Metformiini Metformiini on biguanideihin kuuluva oraalinen diabeteslääke. Verensokeria alentavana lääkkeenä se on otettu käyttöön 1950-luvulla. Nykyisin metformiini on laajasti käytössä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Metformiini vaikuttaa pääasiallisesti pienentämällä maksan glukoosituotantoa vähentämällä glukoosin uudismuodostusta eli glukoneogeneesiä. Se lisää myös ohutsuolesta aterioiden yhteydessä erittyvän glukagonin kaltaisen peptidi (GLP) -1 -hormonin pitoisuutta, mikä puolestaan lisää glukoosiriippuvaisesti haiman insuliinieritystä. Toden näköisesti metformiini myös lisää insuliinin vaikutusta elimistössä ja hidastaa sokerin imeytymistä suolistosta (23). Raskausdiabeetikolle hyödyllistä on erityisesti metformiinin insu liiniresistenssiä vähentävä vaikutus ja se, että metformiini ei lisää painonnousua. Lisäksi metformiinin aiheuttama hypoglykemian riski on hyvin pieni. Jotta metformiinia voidaan käyttää insuliinin korvaavana lääkkeenä raskausdiabeetikoiden hoidossa, täytyy sen olla turvallinen sikiön ja vastasyntyneen kannalta ja tehokas pitä mään äidin verensokeritasapaino hyvänä. Ensimmäisissä julkaisuissa raskauden aikaisesta metformiinin käytöstä Etelä-Afrikassa 1970-luvulla todettiin, että sitä voidaan käyttää insuliinin rinnalla raskauden aikana erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa (24). Sittemmin metformiinia on käytetty yleisesti PCOSpotilaiden hoidossa. Metformiinin ei ole todettu aiheuttavan sikiön kehityshäiriöitä tutkimuksissa, joissa PCOS-potilaat ovat saaneet lääkitystä koko raskauden ajan (25), vaikka metformiinin on todettu siirtyvän istukan läpi. Istukan lääkeaineiden läpäisykykyä ja -mekanismia voidaan tutkia kokeellisesti nk. istukkaperfuusiomallilla laboratorio-olosuhteissa. Synny tyksen jälkeen istukasta otetaan pieni pala, jonka verenkiertoa pidetään keinotekoisesti yllä fysiologisia olosuhteita jäljitellen. Näin voidaan tutkia lääkeaineiden siirtymistä istukan läpi sikiön puolelle. Ihmisen istukan perfuusiotutkimuksissa on todettu, että alle 20 % metformiinista siirtyy istukan läpi sikiön puolelle (26,27). Omassa tutkimuksessamme metformiinipitoisuus sikiön puolella oli vain 4 % äidin vastaavasta (27). Lääkeaineen siirtymistä 3080

5 tieteessä 32 Ijäs H, Vääräsmäki M, Morin-Papunen L, ym. Metformin should be considered in the treatment of gestational diabetes: a prospective randomized study. BJOG 2011;118: Niromanesh S, Alavi A, Sharbaf F, Amjadi N, Moosavi S, Akbari S. Metformin compared with insulin in the management of gestational diabetes mellitus: A randomized clinical trial. Diabetes Res clin Pract 2012;98: Mesdaghinia E, Samimi M, Homaei Z, Saberi F, Moosavi SG, Yaribakht M. Comparison of newborn outcomes in women with gestational diabetes mellitus treated with metformin of insulin: a randomized blinded trial. Int J Prev Med 2013;4: Spaulonci C, Bernardes L, Trindade T, Zugaib M, Francisco RP. Randomized trial of metformin vs insulin in the management of gestational diabetes. Am J Obst Gynecol 2013;208:S (13) Tertti K, Ekblad U, Koskinen P, Vahlberg T, Rönnemaa T. Metformin vs. insulin in gestational diabetes. A randomized study characterizing metformin patients needing additional insulin. Diabetes Obes Metab 2013;15: Gui J, Liu Q, Feng L. Metformin vs insulin in the management of gestational diabetes. A meta-analysis. PLoS One 2013;8:e Glueck CJ, Goldenberg N, Pranikoff J, Loftspring M, Sieve L, Wang P. Height, weight, and motor-social development during the first 18 months of life in 126 infants born to 109 mothers with polycystic ovary syndrome who conceived on and continued metformin through pregnancy. Hum Reprod 2004b;19: Rø TB, Ludvigsen HV, Carlsen SM, Vanky E. Growth, body composition and metabolic profile of 8-year-old children exposed to metformin in utero. Scand J Clin Lab Invest 2012;72: Carlsen S, Martinussen M, Vanky E. Metformin s effect on first-year weight gain: a follow-up study. Pediatrics 2012;130:e Rowan JA, Rush EC, Obolonkin V, Battin M, Wouldes T, Hague WM. Metformin in gestational diabetes: the offspring follow-up (MiG TOFU): body composition at 2 years of age. Diabetes Care 2011;34: Hong YC, O Boyle CP, Chen IC, Hsiao CT, Kuan JT. Metforminassociated lactic acidosis in a pregnant patient. Gynecol Obstet Invest 2008;66: Gatford KL, Houda CM, Lu ZX ym. Vitamin B12 and homocysteine status during pregnancy in the metformin in gestational diabetes trial: responses to maternal metformin compared with insulin treatment. Diabetes Obes Metab 2013;15: Holt RI, Lambert KD. The use of oral hypoglycaemic agents in pregnancy. Diabet Med 2014;31: sikiöön voidaan arvioida myös mittaamalla sen pitoisuus synnytyksen yhteydessä äidin ja napanuoran verestä, jolloin napasuonten lääkeainepitoisuus kuvastaa sikiön lääkepitoisuutta. Metformiinin pitoisuuden napasuonissa on todettu olevan vähintään noin 50 % äidin metformiinipitoisuudesta, mutta äidin pitoisuutta suurempiakin pitoisuuksia on raportoitu (28). Omassa aineistossamme 58 sikiön napasuonen metformiinipitoisuuden mediaani oli 73 % äidin metformiinipitoisuudesta (29). Napasuonista mitattuja pitoisuuksia voidaan pitää luotettavampina kuin perfuusiotutkimusten tuloksia, ajatellen sikiön käytännön altistumista metformiinille. Metformiinin turvallisuus raskausdiabeetikoilla Metformiinia käytetään lisääntyvästi raskausdiabeteksen hoidossa. Sen käyttöä on verrattu raskausdiabeetikoilla insuliiniin seitsemässä satunnaistetussa tutkimuksessa (30 36), joissa sen vaikutuksia sikiöille ja vastasyntyneille on raportoitu (taulukko 3). Yhdessä näistä vastasyntyneen syntymäpaino oli metformiiniryhmässä merkitsevästi pienempi (p < 0,01) kuin insuliiniryhmässä (33). Muissa eroa ei todettu. Samassa tutkimuksessa (33) ryhmien välillä todettiin merkitsevä ero (p = 0,012) myös vastasyntyneiden LGA:n esiintyvyydessä siten, että se oli suurempi insuliinihoitoisessa ryhmässä. Muissa tutkimuksissa ei eroa ryhmien välillä todettu. Metformiini ei lisännyt sikiö- tai vastasyntyneisyyskauden sairastavuutta tai ongelmia, kuten teho-osastohoidon tarvetta tai hypoglykemiaa verrattaessa sitä insuliinihoitoon. Ensimmäisessä ja suurimmassa nk. MiG-tutkimuksessa (30) vastasyntyneen vaikeaa hypoglykemiaa (B-gluk < 1,6 mmol/l) esiintyi insuliiniryhmässä merkitsevästi enemmän (p < 0,01) kuin metformiiniryhmässä. Omassa satunnaistetussa tutkimuksessamme vastasyntyneiden syntymäpainoissa, LGA:n tai vastasyntyneen hypoglykemian esiintyvyydessä ei ollut merkitseviä eroja metformiini- ja insuliiniryhmien välillä (36) (taulukko 3). Viime vuonna ilmestyneessä, viiteen satunnaistettuun tutkimukseen (30,31,32,33,36) perus tuvassa meta-analyysissa (37) todettiin, että raskauden kesto oli merkitsevästi lyhyempi (p = 0,02) ja ennenaikaisen synnytyksen riski merkitsevästi suurempi (p = 0,01) metformiiniryhmässä kuin insuliiniryhmässä. Jälkimmäinen tulos perustuu suurelta osin MiG-tutkimukseen (30), jossa ennenaikaisuutta esiintyi merkitsevästi enemmän metformiiniryhmässä kuin insuliiniryhmässä (12,1 vs. 7,6 %, p = 0,04). Tulos ei kuitenkaan vaikuttanut vastasyntyneiden hyvinvointiin ryhmien välillä. Muissa satunnaistetuissa tutkimuksissa ennenaikaisuuden esiintyvyydessä ei todettu merkitseviä eroja ryhmien välillä. Omassa tutkimuksessamme raskauden keston keskiarvo oli 39,2 viikkoa metformiiniryhmässä ja 39,3 insuliiniryhmässä, synnytys tapahtui ennenaikaisesti kuudella äidillä metformiiniryhmässä ja neljällä insuliiniryhmässä (36). Metformiinihoito ei näytä lisäävän keisarileikkausriskiä, mutta toisessa suomalaisessa tutkimuksessa (32) keisarileikkausten esiintyvyys oli merkitsevästi suurempi metformiinikuin insuliiniryhmässä (p = 0,047) (taulukko 4). Omassa tutkimuksessamme keisarileikkaukseen päätyi vain 13,6 % metformiinilla ja 16,8 % insuliinilla hoidetuista äideistä (36). Metformiinin pitkäaikaisturvallisuus lapsen kannalta Kohdussa metformiinille altistuneiden lasten kasvua ja kehitystä on tutkittu toistaiseksi melko vähän. Tutkimustiedot perustuvat osin metformiinia raskauden aikana käyttäneiden PCOS-äitien lasten tutkimuksiin. Niissä on todettu, ettei metformiinilla ole vaikutusta 18 kuukauden iässä tutkittujen lasten kasvuun tai motoriseen kehitykseen (38), eikä 7 9 vuoden iässä tutkittujen lasten pituuteen, painoon tai rasvakudoksen jakautumiseen (39). Sen sijaan paastoverensokerin todettiin olevan korkeampi (p = 0,04) lapsilla, joiden äidit olivat käyttäneet metformiinia, kuin lapsilla, joiden äideillä lääkitystä ei ollut (39). Aineiston vähäisen potilasmäärän (n = 23) vuoksi asiasta on vaikea tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Eräässä tutkimuksessa (40) todettiin, että yksivuotiaiden lasten paino oli merkitsevästi suurempi (p < 0,01) raskauden aikana metformiinia saaneiden äitien lapsilla kuin lumelääkettä käyttäneillä PCOS-potilailla. Rasvakudoksen jakautumisesta ei kuitenkaan ole tietoa. Raskausdiabeteksen hoitoon metformiinia saaneiden äitien lapsia on tutkittu MiG-tutkimuksen (30) seurantatutkimuksessa (41), jossa on selvitetty metformiinin vaikutusta lapsen rasvakudoksen jakautumiseen. Kokonaisrasvapitoisuuden määrä ei eronnut metformiinia tai insuliinia saaneiden äitien lasten välillä kahden 3081

6 Katsaus Taulukko 4. Metformiinin ja insuliinin erot vaikutuksessa äitiin. Taulukossa mainitut tutkimukset ovat satunnaistettuja. Metformiinia on verrattu insuliiniin raskausdiabeetikoiden hoidossa. Tutkimus, maa n, Lisäinsuliinin tarve metformiinin käyttäjillä, % Keskimääräinen painon nousu lääkityksen aikana, kg, Keisarileikkaus, %, Rowan ym (30), 363/370 46,3 0,4/2,0 36,1/38,4 Uusi-Seelanti ja Australia Moore ym (31), USA 32/31 0 ei raportoitu 21,9/32,3 Ijäs ym (32), Suomi 47/50 31,9 8,6/9,2 (kokonaispainonnousu raskauden aikana) 38,3/20,0 (p = 0,047) Niromanesh ym (33), Iran 80/80 13,8 3,3/4,5 42,5/46,3 Mesdaghinia ym (34), Iran 100/100 22,0 ei raportoitu ei raportoitu Spaulonci ym (35), Brasilia 47/47 26,1 0,53/2,3 71,7/65,2 Tertti ym (36), Suomi 110/107 20,9 1,8/2,2 13,6/16,8 Metformiinin tehokkuus raskausdiabeetikoilla Kaikille raskausdiabeetikoille metformiini ei yksin tuota hyvän sokeritasapainon tavoitearvoja. Tällöin metformiinihoitoon lisätään insuliini yksilöllisin annostuksin. Satunnaistetuissa tutkimuksissa lisäinsuliinin tarve on ollut %:lla potilaista (30 36) (taulukko 4). Omassa tutkimuksessamme (36) 21 % potilaista tarvitsi insuliinia metformiinin lisäksi, ja toisessa suomalaisessa tutkimuksessa (32) insuliinin tarve ilmeni 32 %:lla metformiinin käyttäjistä. Lisäinsuliinin tarpeen vaihtelu eri tutkimuksissa johtunee tutkimusten sisäänottokriteerien eroista ja verensokerin erilaisista tavoitearvoista. Meta-analyysin (37) perusteella metformiini vähentää raskausdiabeetikkoäidin raskauden aikaista painonnousua merkitsevästi (p < 0,01) verrattuna insuliiniin. Raskaushypertension riski on merkitsevästi pienempi (p = 0,02) metforsidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. vuoden iässä tutkittuna (41). Sen sijaan metformiinille altistuneilla lapsilla ihonalaisen rasvan määrä oli suurempi kuin insuliinille altistuneilla. Tutkijat tulkitsivat löydöksen positiivisena elimistön rasvakudoksen jakautumisen kannalta (41). Lapsen löydöksiä arvioitaessa ja vertailtaessa eri tutkimusten tuloksia on syytä huomioida, että altisteina raskausdiabetes ja PCOS ovat erilaiset, ja että myös äidin tila itsessään voi vaikuttaa lapsen löydöksiin metformiinin lisäksi. miiniryhmässä kuin insuliiniryhmässä. Omassa tutkimuksessamme (36) metformiinin käyttäjien paino nousi lääkityksen aloittamisen jälkeen 1,8 kg, kun taas insuliinin käyttäjien 2,2 kg; ero ei ollut merkitsevä (taulukko 4). Tote simme kuitenkin, että niiden äitien, joiden metformiinipitoisuus oli keskimääräistä suurempi, paino nousi muita vähemmän (29). Veren paineongelmien suhteen eroja tutkimuksessamme ei ryhmien välillä myöskään todettu (36). Arvioimme tutkimuksessamme lisäksi tekijöitä, jotka ennustavat metformiinihoitoa saaneiden raskausdiabeetikoiden lisäinsuliinin tarvetta. Totesimme, että mitä iäkkäämpi äiti oli, mitä varhaisemmassa raskauden vaiheessa soke rirasituskoe oli tehty ja lääkitys aloitettu, ja mitä korkeampi pitkäaikaisverensokerin (HbA 1c ) taso oli, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tarvittiin lisäinsuliinia (36). Muissa tutki muksissa on lisäinsuliinin tarve on ollut yhteydessä potilaan lihavuuteen ja korkeaan paastoverensokeripitoisuuteen (30,32). Metformiinihoito näyttäisi yksistään riittävän parhaiten lievähkössä raskausdiabeteksessa, mutta vaikea-asteisessa taudissa, esim. varhaisessa raskauden vaiheessa ilmaantuneessa raskausdiabeteksessa metformiinin lisänä vaaditaan usein insuliinia (30,32,36). Metformiinin käyttö raskausdiabeetikoilla Metformiini aloitetaan äitiyspoliklinikalla ja yleensä annoksella 500 mg kahdesti vuorokau 3082

7 tieteessä Raskausdiabeetikon ensisijainen hoito on ruokavalio. dessa. Enimmäisannostuksena raskauden aikana käytetään yleisesti 2 g vuorokaudessa (1). Jos verensokerin tavoitearvoja ei saavuteta yksistään metformiinilla, aloitetaan viivyttelemättä insuliini metformiinin jatkuessa sen rinnalla. Metformiini pienentää veren sokeripitoisuutta sekä paaston aikana että aterian jälkeen. Metformiinin aiheuttamat suolisto-oireet ovat suhteellisen yleisiä, mutta vaarallinen komplikaatio maitohappoasidoosi, laktaatin kertyminen elimistöön, on erittäin harvinainen. Raskauden aikaisesta maitohappoasidoosista on julkaistu yksi tapausselostus, jossa raskaana oleva otti tarkoituksella yliannostuksen, yhteensä 40 g metformiinia raskausviikolla 28. Asidoosi korjattiin ja potilas synnytti raskausviikolla 38 terveen lapsen (42). Metformiinia ei suositella juuri laktaattiasidoosivaaran takia käytettäväksi raskauden aikana, jos S-Krea on > 90 µmol/l (1). Hypovoleeminen tila lisää laktaattiasidoosin riskiä, ja metformiini tulisikin tauottaa esim. kuumeisessa gastroenteriitissä ja lopettaa ennen synnytystä mahdollisen synnytysvuodon aiheuttaman hypovolemian takia. Metformiinin pitkäaikaiskäyttö saattaa alentaa B12-vitamiinin pitoisuutta, mutta lyhytaikaisemmassa käytössä, raskauden aikana, vaikutusta ei ole todettu (43). Metformiinin raskauden aikaisesta käytöstä on annettu suosituksia. ACOG (American College of Obstetrics and Gynecology) ja NICE (UK National Institute of Health and Care Excellence) toteavat, että metformiinia voidaan käyttää raskausdiabeetikoiden hoidossa, kun taas ADA (American Diabetes Association) rajaa metformiinin käytön kliinisiin tutkimuksiin (44). Metformiinin ei ole todettu lisäävän sikiön tai vastasyntyneen ongelmia, mutta tiedot lapsiin kohdistuvista pitkäaikaisvaikutuksista ja turvallisuudesta pitkän ajan kuluessa puuttuvat. Käypä hoito -työryhmä (1) ei suosittelekaan metformiinia ensisijaiseksi lääkkeeksi juuri edellä mainitun seikan takia ja siksi, että osa potilaista tarvitsee metformiinin lisäksi insuliinia. Metformiinilla hoidettu raskausdiabeetikko on samassa asemassa insuliinihoitoisen kanssa myös hoidon seurannassa. Sikiön hyvinvointia ja raskauden kulkua tulee seurata samaan tapaan molemmissa ryhmissä. Muiden oraalisten diabeteslääkkeiden käyttö raskausdiabeetikoilla Metformiinin lisäksi raskausdiabeetikoilla on erityisesti Pohjois-Amerikassa käytetty glibenklamidia (44), toisen polven sulfonyyliureaa, joka lisää haiman insuliinin eritystä. Sen raskauden aikainen käyttö näyttäisi olevan turvallista ja teho kasta (44). Suomessa glibenklamidia ei ole juuri lainkaan käytetty raskausdiabeteksen hoidossa, eikä sitä enää ole maassamme saatavilla. Insuliiniherkistäjinä toimivista glitatsoneista ja insuliinin eritystä lisäävistä metiglinideistä on vain rajallista tietoa raskauden aikaisessa käytössä, eikä toistaiseksi niiden käyttöä suositellakaan raskauden aikana (44). Raskauden aikaisia tutkimuksia ei ole inkretiinijärjestelmään vaikuttavista dipeptidyylipeptidaasi-4:n (DPP-4) estäjistä tai GLP-analogeista, eikä glukoosin erittymistä virtsaan lisäävästä natriumriippuvaisen glukoosinkuljettaja-2:n (SGLT-2) estäjistä. Yhteenveto Raskausdiabeteksen hyvä hoito on tärkeää, koska hoitamaton raskausdiabetes ja korkea äidin verensokeripitoisuus aiheuttavat haittoja lapselle ja äidille. Ensisijainen hoito on ruokavalio, jolla suurin osa raskausdiabeetikoista saavuttaa normoglykemian, hoidon tavoitteen. Jos lääkitystä tarvitaan, on insuliini ensisijainen ja tehokkain lääkemuoto. Vaikka tutkimusten perusteella metformiinipitoisuus sikiön verenkierrossa on lähes samankaltainen kuin äidin, näyttää metformiini olevan nykytiedon perusteella turvallinen ja kohtalaisen tehokas lääke raskausdiabeetikoiden hoidossa, kunhan muistetaan viivyttelemättä lisätä insuliini hoidon tueksi, jos verensokerin tavoitearvoja ei saavuteta. Metformiinilla näyttää olevan insuliiniin verrattuna ainakin yksi merkittävä hyöty sen helpon annosteltavuuden lisäksi: äidin vähäisempi painon nousu raskauden aikana. Koska metformiinin raskauden aikaisen käytön vaikutuksen lasten terveyteen pitkällä tähtäimellä tunnetaan puutteellisesti, metformiinia ei Suomessa toistaiseksi suositella raskausdiabeteksen ensisijaislääkkeeksi. n English summary > in english Treatment of gestational diabetes mellitus 3083

8 english summary Kristiina Tertti M.D., Ph.D. Turku University Hospital, Department of Obstetrics and Gynaecology Tapani Rönnemaa M.D., Professor Turku University and Turku University Hospital, Department of Medicine Treatment of gestational diabetes mellitus Gestational diabetes mellitus (GDM) is defined as glucose intolerance with onset or first recognition during pregnancy. Diagnosis is based on an oral glucose tolerance test (OGTT) with cut-off values of... 5,3 mmol/l (fasting), mmol/l (1 h) and mmol/l (2-h). Adequate treatment reduces maternal, fetal and neonatal adverse effects associated with GDM. Nutritional therapy is the primary treatment for GDM. If maternal normoglycaemia based on target values ( mmol/l (fasting) and mmol/l (1 h post prandial)) is not met by dietary therapy alone insulin is added. Medication for GDM is started at the maternal outpatient clinic of the central hospital. Insulin treatment is planned individually, and intermediate-acting NPH-insulin and/or rapid acting insulin lispro or aspart are the most commonly used insulins. Metformin crosses the placenta, but it has not been associated with fetal anomalies when used during pregnancy. Studies comparing metformin to insulin in the treatment of GDM patients have reported no increased neonatal morbidity with metformin. Maternal weight gain seems to be lower with metformin than with insulin treatment. There is a lack of long-term studies of children exposed to metformin in utero. Metformin treatment alone is not always effective to meet glycaemic targets, and additional insulin is often needed. Based on the studies to date metformin has been shown to be a safe drug for use during pregnancy, and can be used as medication in GDM patients. However, insulin must be added promptly if glycaemic targets are not met with metformin alone. Because the long term effects of metformin in children are not known insulin is still recommended as the primary drug for treatment of GDM patients. 3083a

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Gestaatiodiabetes , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS

Gestaatiodiabetes , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS Gestaatiodiabetes 15.02.2017, Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS Sidonnaisuudet -Novo Nordisk: kansainvälinen eiinterventiotutkimus raskaudenaikaisesta Detemininsuliinin käytöstä -Raskausdiabeteksen

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

Opas. raskausdiabeteksesta. Onnea tulevalle äidille!

Opas. raskausdiabeteksesta. Onnea tulevalle äidille! Opas raskausdiabeteksesta Onnea tulevalle äidille! Hei lasta odottava äiti! Tämä opas on tarkoitettu sinulle, jolla on todettu raskausajan diabetes. Tästä oppaasta löydät tietoa ja ohjeita sinun ja tulevan

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Raskaus: diabetesvaaran paljastaja , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS

Raskaus: diabetesvaaran paljastaja , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS Raskaus: diabetesvaaran paljastaja 23.11.2016, Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS Sidonnaisuudet -Novo Nordisk: kansainvälinen eiinterventiotutkimus raskaudenaikaisesta Detemininsuliinin käytöstä

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA Opinnäytetyö Tammikuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Makrosominen sikiö käynnistänkö?

Makrosominen sikiö käynnistänkö? Makrosominen sikiö käynnistänkö? SGY-päivät 24.11.2016 El Anu Nieminen Sidonnaisuudet Päätoimi: Osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Ei muita toimia LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri,

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Raskausdiabetes Elintavoilla kohti hyvinvointia

Raskausdiabetes Elintavoilla kohti hyvinvointia Ohjevihko raskausdiabeteksen ruokavaliohoidosta Lempäälän äitiys- ja lastenneuvolaan Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu, kevät 2015 Henna Mäkinen, Emmi Parviainen & Jenni

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

TYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS

TYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS TYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS HOITOTASAPAINON MERKITYS JA RASKAUSAJAN HAASTEET Kirjallisuuskatsaus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

RASKAUSDIABETES- POSTERIN TUOTTAMINEN KUOPION YLIOPISTOLLI- SEN SAIRAALAN NAISTEN POLIKLINIKALLE

RASKAUSDIABETES- POSTERIN TUOTTAMINEN KUOPION YLIOPISTOLLI- SEN SAIRAALAN NAISTEN POLIKLINIKALLE OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA RASKAUSDIABETES- POSTERIN TUOTTAMINEN KUOPION YLIOPISTOLLI- SEN SAIRAALAN NAISTEN POLIKLINIKALLE T E K I J Ä T: Jenni Nykänen

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Raskausdiabeetikoiden ryhmäohjaus Lohjan neuvoloissa

Raskausdiabeetikoiden ryhmäohjaus Lohjan neuvoloissa Raskausdiabeetikoiden ryhmäohjaus Lohjan neuvoloissa Maksimainen, Hilma Nevalainen, Anni 2016 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Raskausdiabeetikoiden ryhmäohjaus Lohjan neuvoloissa Maksimainen, Hilma Nevalainen,

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Alkoholi ja lihavuus VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Esityksen tavoitteet Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholi lihottaa vai lihottaako? Alkoholimetabolia

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan

Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan 17.4.2007 LABQUALITY, Helsinki Pirjo Ilanne-Parikka Sisätautien el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Ylilääkäri Suomen Diabetesliitto/Kuntoutus ja

Lisätiedot

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli Näin hoidan Tero Kangas Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellinen tehtävä kaikille siihen osallistuville. Insuliinipuutosdiabeteksessa ylläpitohoidon avaimet ovat fysiologisen insuliiniertyksen

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS Figure 1 Schematic representation of the distribution of sodium glucose cotransporters along an unrolled

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon imetysohjaus Opaslehtinen äideille

Raskausdiabeetikon imetysohjaus Opaslehtinen äideille Raskausdiabeetikon imetysohjaus Opaslehtinen äideille Putkonen Elina Lonka Reeta Opinnäytetyö 05.05.2013 Kuopiossa Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Hanna Jaakkola Fanni Koivu RUOKAVALIO- JA LIIKUNTAOPAS GESTAATIODIABEETIKOILLE

Hanna Jaakkola Fanni Koivu RUOKAVALIO- JA LIIKUNTAOPAS GESTAATIODIABEETIKOILLE Hanna Jaakkola Fanni Koivu RUOKAVALIO- JA LIIKUNTAOPAS GESTAATIODIABEETIKOILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2016 RUOKAVALIO- JA LIIKUNTAOPAS GESTAATIODIABEETIKOILLE Jaakkola, Hanna & Koivu, Fanni Satakunnan

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot