Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito"

Transkriptio

1 katsaus tieteessä Kristiina Tertti LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologian erityispätevyys TYKS, naistentautien toimialue Tapani Rönnemaa professori TYKS, medisiininen toimialue, endokrinologian vastuualue Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätautioppi Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan ensimmäisen kerran raskausaikana. Hoitamaton tai huonosti hoidettu raskausdiabetes aiheuttaa riskejä lapselle ja äidille. Raskausdiabetesta hoidetaan ruokavaliolla ja perinteisesti tarvittaessa insuliinilla. Metformiini näyttää olevan turvallinen ja suhteellisen tehokas lievempien raskausdiabeetikoiden hoidossa. Metformiinia ei kuitenkaan toistaiseksi suositella ensisijaiseksi lääkkeeksi raskausdiabeetikoiden hoidossa. Vertaisarvioitu VV Normaali raskaus vaikuttaa diabeteksen kaltaisesti raskaana olevan naisen sokeriaineenvaihduntaan. Tämä ilmenee heikentyneenä insuliinin vaikutuksena, insuliiniresistenssinä. Se voimistuu jyrkästi raskauden edetessä, erityisesti toisella puoliskolla hormonaalisista syistä ja rasva kudoksen lisääntymisestä johtuen, mutta häviää raskauden jälkeen. Yleensä haima kykenee raskauden aikana lisäämään insuliinin eritystä, jolloin verensokeritasapaino pysyy hyvänä. Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella, jonka yksikin poikkeava arvo riittää diagnoosiin. Suomessa käytetään Käypä hoito -työryhmän (1) suosittamia raskausdiabeteksen raja-arvoja, jotka ovat 5,3 mmol/l (paastoarvo), 10,0 mmol/l (1 tunti aterian jälkeen) ja 8,6 mmol/l (2 tuntia aterian jälkeen). Nämä raja-arvot perustuvat erityisesti raskausviikoilla tehtävään 75 g:n sokerirasituskokeeseen. Toistaiseksi samoja sokeri rasituskokeen raja-arvoja käytetään myös alkuraskaudessa, vaikka näitä matalammatkin arvot saattavat ennakoida raskausdiabetesta, koska raskauden alkuvaiheessa insuliiniherkkyys on usein hyvä. Yleisin raskausdiabeteksen syy on lisääntyneeseen insuliiniresistenssiin nähden riittämätön insuliinituotanto. Tämä johtuu tyypillisesti jo raskautta edeltävästä insuliiniresistenssistä, jolle altistavat ylipaino ja lihavuus, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) ja sukurasitus (taulukko 1). Sokeri aineenvaihduntahäiriön syyksi voi joskus paljastua myös tyypin 1 tai tyypin 2 diabetes. Raskausdiabeteksen esiintyvyys on lisääntymässä Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Suomessa poikkeava sokerirasituskoe todettiin 9,5 %:lla kaikista synnyttäjistä vuonna 2007 ja 12,7 %:lla vuonna 2012 (2). Raskausdiabeteksen esiintyvyyden on arvioitu nousevan jopa 18 %:iin (3) synnyttäjistä diagnoosikriteerien ja -rajojen muuttumisesta sekä ylipainon ja lihavuuden lisääntymisestä johtuen. Äitiyshuollossa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota raskausdiabeteksen ehkäisyyn elämäntapamuutoksin. Suomessa raskausdiabeteksen seulontatutkimus, eli sokerirasituskoe, suositellaan nykyisin tehtäväksi pääsääntöisesti kaikille raskaana oleville tavallisimmin raskausviikoilla ja jo alkuraskaudessa, jos sairastumisriskin ajatellaan olevan erityisen suuri (1). Raskausdiabeteksen seulontaa ei enää kohdenneta vain äiteihin, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä (esim. ylipaino, raskausdiabetes aiemmassa raskaudessa, ikä > 40 v, aiemmin syntynyt suurikokoinen lapsi), koska lähes puolella raskausdiabeetikoista ei ole todettu riskitekijöitä (4). Raskausdiabetes vaikuttaa sikiön, vastasyntyneen ja äidin hyvinvointiin (taulukko 1). Kun äidin verensokeripitoisuus on koholla, sikiöön siirtyy tavanomaista enemmän glukoosia, mikä puolestaan lisää sikiön insuliinieritystä 20. raskausviikon jälkeen. Sikiön korkeat glukoosi- ja insuliinipitoisuudet aiheuttavat sikiössä anabolisen tilan, mikä johtaa sikiön suurikokoisuuteen, makrosomiaan (5). Makrosomian esiintyvyys on yhteydessä raskausdiabeteksen vaikeusasteeseen, mutta yksistään lihavuudenkin on todettu olevan makrosomiaa lisäävä tekijä (6). Äidin verensokerin korkea paastoarvo (7,8) ja 3077

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus (päivitetty ). Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, THL. Syntyneiden lasten rekisteri, 3 Metzger BE, Gabbe SG, Persson B, ym. International association of diabetes and pregnancy study groups recommendations on the diagnosis and classification of hyperglycemia in pregnancy. Diabetes Care 2010;33: Pöyhönen-Alho MK, Teramo KA, Kaaja RJ, Hiilesmaa VK. 50 gram oral glucose challenge test combined with risk factor-based screening for gestational diabetes. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2005;121: Catalano PM, Hauguel-De Mouzon S. Is it time to revisit the Pedersen hypothesis in the face of the obesity epidemic? Am J Obstet Gynecol 2011;204: Ouzounian JG, Hernandez GD, Korst LM ym. Pre-pregnancy weight and excess weight gain are risk factors for macrosomia in women with gestational diabetes. J Perinatol 2011;31: Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R, Teramo K. Detection of pregnancies with high risk of fetal macrosomia among women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2008;87: Durnwald CP, Mele L, Spong CY ym. Glycemic characteristics and neonatal outcomes of women treated for mild gestational diabetes. Obstet Gynecol 2011;117: de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333: Teramo K. Sikiön makrosomia on yhä äidin diabeteksen suuri ongelma. Duodecim 1998;114: Nold JL, Georgieff MK. Infants of diabetic mothers. Pediatr Clin North Am 2004;51: Suhonen L, Teramo K. Hypertension and pre-eclampsia in women with gestational glucose intolerance. Acta Obstet Gynecol Scand 1993;72: Kim C, Berger DK, Chamany S. Recurrence of gestational diabetes mellitus: a systematic review. Diabetes Care 2007;30: Pirkola J, Pouta A, Bloigu A, ym. Pre- pregnancy overweight and gestational diabetes as determinants of subsequent diabetes and hypertension after 20-year follow-up. J Clin Endocrinol Metab 2010;95: Bellamy L, Casas JP, Hingorani AD, Williams D. Type 2 diabetes mellitus after gestational diabetes: a systematic review and metaanalysis. Lancet 2009;373: Taulukko 1. Raskausdiabeteksen riskitekijöitä ja seurauksia. Riskitekijöitä Mahdollisia seurauksia äidille Mahdollisia seurauksia jälkeläiselle BMI 25 kg/m 2 raskauden alussa Ikä 40 v Aiempi makrosominen lapsi Aiempi raskausdiabetes Glukosuria raskauden alussa Tyypin 2 diabetes lähisukulaisilla Oraalinen kortikosteroidilääkitys Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) Raskausaikaiset hypertensiiviset ongelmat Synnytyksen käynnistämisen tarve Suurentunut todennäköisyys keisarileikkaukseen Riski tyypin 2 diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään Makrosomia Sikiön krooninen hapenpuute Sikiön ulosautto-ongelmat synnytyksen yhteydessä Vastasyntyneen olkapunosvaurio Vastasyntyneen hengitysvaikeudet Vastasyntyneen hypoglykemia Vastasyntyneen hyperbilirubinemia ja valohoidon tarve Vastasyntyneen hoidon tarve vastasyntyneiden osastolla tai keskolassa Riski lapsen ylipainoon, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön ja metaboliseen oireyhtymään 1 tunti aterian jälkeen mitattu arvo (9) lisäävät sikiön makrosomian esiintyvyyttä. Makrosomia altistaa synnytyksessä sikiön ulosautto-ongelmille, koska sikiön vartalon ympärysmitta on suuri suhteessa pään ympärysmittaan. Sikiön kroonisen hapenpuutteen riski on suurentunut erityisesti lääkehoitoa vaativien äitien makrosomisilla sikiöillä (10). Raskaus diabetes lisää vastasyntyneen hoidon tarvetta vastasyntyneiden osastolla, hyperbilirubinemiasta johtuvaa kellastumisriskiä, hengitysvaikeuksia ja äidin hyperglykemiasta aiheutuvaa si kiön hyperinsulinemiaa ja siitä johtuvaa vastasyntyneen matalan verensokerin, hypoglykemian (< 2,6 mmol/l) esiintyvyyttä (1,11). Raskauden aikaiset verenpaineongelmat ovat tavallisia raskausdiabeetikoilla, joista raskaushypertensiota ja pre-eklampsiaa esiintyy Suomessa on noin joka viidennellä (12). Raskausdiabeteksella on myös myöhäisvaikutuksia erityisesti äidille. Raskausdiabetes uusiutuu herkästi, jopa %:lla raskausdiabeetikoista (13). Äidin myöhemmän sairastuvuuden riski on lisääntynyt erityisesti ylipainoisilla raskausdiabeetikoilla (14). Raskausdiabetes lisää äidin metabolisen oireyhtymän riskiä ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantumisen todennäköisyyttä jopa 7-kertaisesti verrattuna ei-raskausdiabeetikoihin (15). Lisäksi raskausdiabeetikkoäitien lasten riski ylipainoon, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön ja metaboliseen oireyhtymään on lisääntynyt (16,17,18). Raskausdiabeteksen hoito on hyödyllistä Raskausdiabeteksen hoito vähentää sen aiheuttamia haittoja. Ensisijaisena hoidon vaikutuksen arvioinnin kohteena on suurimmassa osassa tutkimuksia ollut vastasyntyneen makrosomian (syntymäpaino > 4 500/4 000 g tai > 2 SD-yksikköä) tai LGA:n (Large for Gestational Age, vastasyntyneen suhteellinen syntymäpaino > 90 persentiiliä) esiintyvyys. Vastikään julkaistussa, 10 tutkimusta ja raskausdiabeetikkoa sisältävässä meta-analyysissa todettiin, että raskausdiabeteksen aktiivinen hoito vähentää merkitsevästi makrosomian (RR 0,47, 95 %:n LV 0,38 0,57), LGA:n (RR 0,55, 95 %:n LV 0,45 0,67), hartioiden vaikeutuneen ulosauton (RR 0,42, 95 %:n LV 0,23 0,77) ja raskaushypertension (RR 0,68, 95 %:n LV 0,53 0,87) esiintyvyyttä (19). Raskausdiabeteksen hoidon tavoitteena on saada äidin verensokeritaso pysymään normaalina koko raskauden ajan. Kun raskausdiabetes on todettu, äideille neuvotaan verensokerin oma- eli kotiseuranta (1). Mittauksia sormenpäästä tehdään ennen aamiaista (paasto) ja tun 3078

3 tieteessä 16 Burguet A. Long-term outcome in children of mothers with gestational diabetes. Diabetes Metab 2010;36: Pirkola J, Pouta A, Bloigu A ym. Risks of overweight and abdominal obesity at age 16 years associated with prenatal exposures to maternal prepregnancy overweight and gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2010;33: Vääräsmäki M, Pouta A, Elliot P ym. Adolescent manifestations of metabolic syndrome among children born to women with gestational diabetes in a general-population birth cohort. Am J Epidemiol 2009;169: Poolsup N, Suksomboon N, Amin M. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2014;9:e Pöyhönen-Alho M, Rönnemaa T, Saltevo J, Ekblad U, Kaaja R. Use of insulin glargine during pregnancy. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86: Mathiesen ER, Hod M, Ivanisevic M ym. Detemir in Pregnancy Study Group. Maternal efficacy and safety outcomes in a randomized, controlled trial comparing insulin detemir with NPH insulin in 310 pregnant women with type 1 diabetes. Diabetes Care 2012;35: Di Cianni G, Volpe L, Ghio A ym. Maternal metabolic control and perinatal outcome in women with gestational diabetes mellitus treated with lispro or aspart insulin: comparison with regular insulin. Diabetes Care 2007;30:e Kirpichnikov D, McFarlane SI, Sowers JR. Metformin: an update. Ann Intern Med 2002;137: Coetzee E, Jackson W. Metformin in management of pregnant insulin dependent diabetics. Diabetologia 1979;16: Taulukko 2. Raskausdiabeteksen hoito. nin kuluttua aterioiden lopettamisesta yhteensä 4 7 mittausta vuorokaudessa (1). Verensokeripitoisuuden tavoitearvot ovat < 5,5 mmol/l (paasto) ja < 7,8 mmol/l (1 tunti aterian jälkeen) (1). Sokeritasapainoa voidaan tarvittaessa arvioida myös glukoosisensorilla, joka asetetaan ihon alle muutamaksi vuorokaudeksi. Aina ravitsemushoito ja verensokerin omaseuranta koko raskauden ajan Tavoitearvot < 5,5 mmol/l (paasto), < 7,8 mmol/l (1 tunti aterian jälkeen) Jos ravitsemushoidon aikana aamuinen paastoarvo on toistuvasti 5,5 mmol/l, aloitetaan NPH-, detemir- tai glargiini-insuliini, esim. NPH-insuliini 8 yksikköä iltaisin Jos ravitsemushoidon aikana tunti aterian jälkeen mitattu arvo on toistuvasti 7,8 mmol/l, aloitetaan pikavaikutteinen aspart- tai lisproinsuliini, esim. 2 4 yksikköä aterian yhteydessä Metformiinihoitoa voidaan käyttää harkinnanvaraisesti, aloitusannos 500 mg x 2/vrk, enintään 1 g x 2/vrk. Lääkityksen aikana annostuksia nostetaan yksilöllisesti verensokeriarvojen mukaan. Metformiinihoitoon liitetään viivyttelemättä insuliini, jos maksimiannostuksella ei saavuteta tavoitearvoja. Ravitsemushoito ja elämäntapaohjaus Raskausdiabeetikon ensisijainen hoito on ruoka valiohoito (taulukko 2). Toistaiseksi on vain vähän tutkimusnäyttöä siitä, millainen raskausdiabeetikon ruokavaliohoito on paras. Ruoka valiossa noudatetaan yleisiä raskausajan ja diabeetikon ravitsemussuosituksia (1). Neuvolakäyntien yhteydessä annetaan opastusta säännölliseen ateriarytmiin, kiinnitetään huomiota raskauden aikaiseen energian saantiin ja painonnousuun, sekä kannustetaan kohtuukuormitteiseen liikuntaharjoitteluun. Säännölliseen ateriarytmiin kuuluu neljä ateriaa päivittäin (aamu pala, lounas, päivällinen ja iltapala) ja tarvittaessa muutama välipala (1). Raskausdiabeetikoiden optimaalisesta painonnoususta on toistaiseksi vain vähän tietoa. Käypä hoito -työryhmä suosittaa kuitenkin, että lihavien (BMI 30 kg/m 2 ) raskausdiabeetikoiden painon ei tulisi nousta juuri lainkaan raskauden aikana (1). Hiili hydraattien saannissa suositaan runsaskuituisia valmisteita ja hiilihydraattilähteet tulisi jakaa tasaisesti usealle aterialle. Usein aamiaisen hiilihydraattimäärää joudutaan pienentämään. Rasvavalmisteissa kiinnitetään huomiota pehmeiden rasvojen saantiin ja kovan eläinrasvan saanti vähennetään mahdollisimman pieneksi (1). Raskausajan liikuntasuositus on sama kuin koko väestön liikuntasuositus (1). Jos raskausdiabeetikon verensokeripitoisuuden tavoitearvot ylittyvät toistuvasti ruokavaliohoidon aikana, aloitetaan lääkitys. Valtaosalle raskausdiabeetikoista ruokavaliohoito on riittävä, mutta noin % tarvitsee lääkityksen hyvän sokeritasapainon saavuttamiseksi. Vuonna 2012 lääkehoito aloitettiin Suomessa 1,8 %:lle synnyttäjistä, eli noin %:lle raskausdiabeetikoista (2). Insuliini Raskausdiabeteksen lääkehoitona on ensisijaisesti ja perinteisesti käytetty insuliinia, koska se on tehokas ja turvallinen sikiölle; se ei läpäise istukkaa merkittävästi. Insuliinihoito suunnitellaan yksilöllisesti potilaan omien verensokerimittausten perusteella ja se aloitetaan synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla (taulukko 2). Jos paastoverensokeri on koholla, aloitetaan pitkävaikutteinen NPH-insuliini tai hidasvaikutteinen insuliinianalogi detemir tai glargiini-insuliini, jotka ovat turvallisia käyttää raskauden aikana (20,21). Insuliinianalogien hyöty verrattaessa niitä vanhempaan NPH-insuliiniin on niiden avulla saavutettava tasaisempi insuliinipitoisuus. Edelleen NPH-insuliinia käytetään kuitenkin laajasti ensisijaisena pitkävaikutteisena insuliinina. Jos aterian jälkeiset verensokeriarvot ovat koholla, aloitetaan tehokas pikavaikutteinen insuliinianalogi lispro tai aspart (22), joiden verensokeripitoisuutta madaltava vaikutus on huipussaan 1 2 tunnin kuluttua ja kokonaisvaikutusaika on lyhyt, noin 3 4 tuntia. Glulisinsuliinin käytöstä raskauden aikana ei ole tietoa. Kun insuliinihoito on aloitettu, äiti jatkaa päivittäisiä verensokerin omamittauksia, joiden perusteella insuliiniannoksia tarvittaessa nostetaan. Voimistuva insuliiniresistenssi raskauden edetessä yleensä lisää myös insuliinin tarvetta. Lääkehoitoisen raskausdiabeetikon seuranta toteutetaan äitiyspoliklinikalla. Oraaliset diabeteslääkkeet ovat tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden yleistyttyä nousseet vaihtoehdoksi mietittäessä myös raskausdiabeetikoiden lääkehoitoa. Niiden aloittaminen on yleensä helppoa, kun taas insuliinin käyttäminen vaatii alussa pistosopetuksen. Insuliini voi lisäksi aiheuttaa äidin hypoglykemiaa ja lisätä raskauden aikaista ei-toivottua painonnousua. Olennaista 3079

4 Katsaus Taulukko 3. Metformiinin ja insuliinin erot vaikutuksessa vastasyntyneeseen. Taulukossa mainitut tutkimukset ovat satunnaistettuja. Metformiinia on verrattu insuliiniin raskausdiabeetikoiden hoidossa. Tutkimus, maa n, Syntymäpaino, g, LGA, %, Vastasyntyneen hypoglykemia,%, Hoito vastasyntyneiden osastolla, %, Rowan ym (30), Uusi-Seelanti ja Australia 363/ / ,3/18,6 15,2/18,6, vaikea hypoglykemia: 3,3/8,1 (p < 0.01) 18,7/21,1 Moore ym (31), USA 32/ /3 500 ei raportoitu 0/6,5 6,3/12,9 Ijäs ym (32), Suomi 47/ / ,5/10,0 8,5/14,0 14,9/22,0 Niromanesh ym (33), Iran 80/ / ,5/35,0 3,8/2,5 6,3/2,5 (p < 0,01) (p = 0,012) Mesdaghinia ym (34), Iran 100/ / ,0/24,0 10,0/15,0 14,0/33,0 (p < 0,01) Spaulonci ym (35), Brasilia 47/ / ,3/6,5 6,5/22,2 ei raportoitu (p = 0,03) Tertti ym (36), Suomi 110/ / ,5/15,9 16,5/16,8 31,2/36,5 LGA: vastasyntyneen syntymäpaino > 90. persentiilin kasvukäyrä tai > 2 SD väestön syntymäpainon keskiarvosta. Vastasyntyneen hypoglykemia: P-gluk < 2,6 mmol/l tai suonensisäisen glukoosin tarve. Jos p-arvoa ei ole mainittu, metformiini- ja insuliiniryhmien välillä ei todettu merkitsevää eroa. Metformiiniryhmän lukuihin sisältyvät myös tapaukset, joissa käytettiin metformiinin lisänä insuliinia. 25 Ghazeeri G, Nassar A, Younes Z, Awwad JT. Pregnancy outcomes and the effect of metformin treatment in women with polycystic ovary syndrome: an overview. Acta Obst Gyn Scand 2012;91: Nanovskaya T, Nekhayeva I, Patrikeeva S, Hankins GD, Ahmed MS. Transfer of metformin across the dually perfused human placental lobule. Am J Obstet Gynecol 2006;195: Tertti K, Ekblad U, Heikkinen T, Rahi M, Rönnemaa T, Laine K. The role of organic cation transporters (OCTs) in the transfer of metformin in the dually perfused human placenta. Eur J Pharm Sci 2010;39: Vanky E, Zahlsen K, Spigset O, Carlsen SM. Placental passage of metformin in women with polycystic ovary syndrome. Fertil Steril 2005;83: Tertti K, Laine K, Ekblad U, Rinne V, Rönnemaa T. The degree of fetal metformin exposure does not influence fetal outcome in gestational diabetes mellitus. Acta Diabetol 2014; 51: Rowan JA, Hague WM, Gao W, Battin MR, Moore MP. MiG Trial Investigators. Metformin versus insulin for the treatment of gestational diabetes. N Engl J Med 2008;358: Moore LE, Briery CM, Clokey D ym. Metformin and insulin in the management of gestational diabetes mellitus: preliminary results of a comparison. J Reprod Med 2007;52: lääkityksen aikana on sen ohjeiden mukainen käyttö, mutta pistoksina annosteltava insuliini vähentää toisinaan hoitomyöntyvyyttä. Lisäksi insuliinin käyttöä voi rajoittaa myös sen hinta, joka on usein kalliimpi kuin oraalisilla diabeteslääkkeillä. Metformiini Metformiini on biguanideihin kuuluva oraalinen diabeteslääke. Verensokeria alentavana lääkkeenä se on otettu käyttöön 1950-luvulla. Nykyisin metformiini on laajasti käytössä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Metformiini vaikuttaa pääasiallisesti pienentämällä maksan glukoosituotantoa vähentämällä glukoosin uudismuodostusta eli glukoneogeneesiä. Se lisää myös ohutsuolesta aterioiden yhteydessä erittyvän glukagonin kaltaisen peptidi (GLP) -1 -hormonin pitoisuutta, mikä puolestaan lisää glukoosiriippuvaisesti haiman insuliinieritystä. Toden näköisesti metformiini myös lisää insuliinin vaikutusta elimistössä ja hidastaa sokerin imeytymistä suolistosta (23). Raskausdiabeetikolle hyödyllistä on erityisesti metformiinin insu liiniresistenssiä vähentävä vaikutus ja se, että metformiini ei lisää painonnousua. Lisäksi metformiinin aiheuttama hypoglykemian riski on hyvin pieni. Jotta metformiinia voidaan käyttää insuliinin korvaavana lääkkeenä raskausdiabeetikoiden hoidossa, täytyy sen olla turvallinen sikiön ja vastasyntyneen kannalta ja tehokas pitä mään äidin verensokeritasapaino hyvänä. Ensimmäisissä julkaisuissa raskauden aikaisesta metformiinin käytöstä Etelä-Afrikassa 1970-luvulla todettiin, että sitä voidaan käyttää insuliinin rinnalla raskauden aikana erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa (24). Sittemmin metformiinia on käytetty yleisesti PCOSpotilaiden hoidossa. Metformiinin ei ole todettu aiheuttavan sikiön kehityshäiriöitä tutkimuksissa, joissa PCOS-potilaat ovat saaneet lääkitystä koko raskauden ajan (25), vaikka metformiinin on todettu siirtyvän istukan läpi. Istukan lääkeaineiden läpäisykykyä ja -mekanismia voidaan tutkia kokeellisesti nk. istukkaperfuusiomallilla laboratorio-olosuhteissa. Synny tyksen jälkeen istukasta otetaan pieni pala, jonka verenkiertoa pidetään keinotekoisesti yllä fysiologisia olosuhteita jäljitellen. Näin voidaan tutkia lääkeaineiden siirtymistä istukan läpi sikiön puolelle. Ihmisen istukan perfuusiotutkimuksissa on todettu, että alle 20 % metformiinista siirtyy istukan läpi sikiön puolelle (26,27). Omassa tutkimuksessamme metformiinipitoisuus sikiön puolella oli vain 4 % äidin vastaavasta (27). Lääkeaineen siirtymistä 3080

5 tieteessä 32 Ijäs H, Vääräsmäki M, Morin-Papunen L, ym. Metformin should be considered in the treatment of gestational diabetes: a prospective randomized study. BJOG 2011;118: Niromanesh S, Alavi A, Sharbaf F, Amjadi N, Moosavi S, Akbari S. Metformin compared with insulin in the management of gestational diabetes mellitus: A randomized clinical trial. Diabetes Res clin Pract 2012;98: Mesdaghinia E, Samimi M, Homaei Z, Saberi F, Moosavi SG, Yaribakht M. Comparison of newborn outcomes in women with gestational diabetes mellitus treated with metformin of insulin: a randomized blinded trial. Int J Prev Med 2013;4: Spaulonci C, Bernardes L, Trindade T, Zugaib M, Francisco RP. Randomized trial of metformin vs insulin in the management of gestational diabetes. Am J Obst Gynecol 2013;208:S (13) Tertti K, Ekblad U, Koskinen P, Vahlberg T, Rönnemaa T. Metformin vs. insulin in gestational diabetes. A randomized study characterizing metformin patients needing additional insulin. Diabetes Obes Metab 2013;15: Gui J, Liu Q, Feng L. Metformin vs insulin in the management of gestational diabetes. A meta-analysis. PLoS One 2013;8:e Glueck CJ, Goldenberg N, Pranikoff J, Loftspring M, Sieve L, Wang P. Height, weight, and motor-social development during the first 18 months of life in 126 infants born to 109 mothers with polycystic ovary syndrome who conceived on and continued metformin through pregnancy. Hum Reprod 2004b;19: Rø TB, Ludvigsen HV, Carlsen SM, Vanky E. Growth, body composition and metabolic profile of 8-year-old children exposed to metformin in utero. Scand J Clin Lab Invest 2012;72: Carlsen S, Martinussen M, Vanky E. Metformin s effect on first-year weight gain: a follow-up study. Pediatrics 2012;130:e Rowan JA, Rush EC, Obolonkin V, Battin M, Wouldes T, Hague WM. Metformin in gestational diabetes: the offspring follow-up (MiG TOFU): body composition at 2 years of age. Diabetes Care 2011;34: Hong YC, O Boyle CP, Chen IC, Hsiao CT, Kuan JT. Metforminassociated lactic acidosis in a pregnant patient. Gynecol Obstet Invest 2008;66: Gatford KL, Houda CM, Lu ZX ym. Vitamin B12 and homocysteine status during pregnancy in the metformin in gestational diabetes trial: responses to maternal metformin compared with insulin treatment. Diabetes Obes Metab 2013;15: Holt RI, Lambert KD. The use of oral hypoglycaemic agents in pregnancy. Diabet Med 2014;31: sikiöön voidaan arvioida myös mittaamalla sen pitoisuus synnytyksen yhteydessä äidin ja napanuoran verestä, jolloin napasuonten lääkeainepitoisuus kuvastaa sikiön lääkepitoisuutta. Metformiinin pitoisuuden napasuonissa on todettu olevan vähintään noin 50 % äidin metformiinipitoisuudesta, mutta äidin pitoisuutta suurempiakin pitoisuuksia on raportoitu (28). Omassa aineistossamme 58 sikiön napasuonen metformiinipitoisuuden mediaani oli 73 % äidin metformiinipitoisuudesta (29). Napasuonista mitattuja pitoisuuksia voidaan pitää luotettavampina kuin perfuusiotutkimusten tuloksia, ajatellen sikiön käytännön altistumista metformiinille. Metformiinin turvallisuus raskausdiabeetikoilla Metformiinia käytetään lisääntyvästi raskausdiabeteksen hoidossa. Sen käyttöä on verrattu raskausdiabeetikoilla insuliiniin seitsemässä satunnaistetussa tutkimuksessa (30 36), joissa sen vaikutuksia sikiöille ja vastasyntyneille on raportoitu (taulukko 3). Yhdessä näistä vastasyntyneen syntymäpaino oli metformiiniryhmässä merkitsevästi pienempi (p < 0,01) kuin insuliiniryhmässä (33). Muissa eroa ei todettu. Samassa tutkimuksessa (33) ryhmien välillä todettiin merkitsevä ero (p = 0,012) myös vastasyntyneiden LGA:n esiintyvyydessä siten, että se oli suurempi insuliinihoitoisessa ryhmässä. Muissa tutkimuksissa ei eroa ryhmien välillä todettu. Metformiini ei lisännyt sikiö- tai vastasyntyneisyyskauden sairastavuutta tai ongelmia, kuten teho-osastohoidon tarvetta tai hypoglykemiaa verrattaessa sitä insuliinihoitoon. Ensimmäisessä ja suurimmassa nk. MiG-tutkimuksessa (30) vastasyntyneen vaikeaa hypoglykemiaa (B-gluk < 1,6 mmol/l) esiintyi insuliiniryhmässä merkitsevästi enemmän (p < 0,01) kuin metformiiniryhmässä. Omassa satunnaistetussa tutkimuksessamme vastasyntyneiden syntymäpainoissa, LGA:n tai vastasyntyneen hypoglykemian esiintyvyydessä ei ollut merkitseviä eroja metformiini- ja insuliiniryhmien välillä (36) (taulukko 3). Viime vuonna ilmestyneessä, viiteen satunnaistettuun tutkimukseen (30,31,32,33,36) perus tuvassa meta-analyysissa (37) todettiin, että raskauden kesto oli merkitsevästi lyhyempi (p = 0,02) ja ennenaikaisen synnytyksen riski merkitsevästi suurempi (p = 0,01) metformiiniryhmässä kuin insuliiniryhmässä. Jälkimmäinen tulos perustuu suurelta osin MiG-tutkimukseen (30), jossa ennenaikaisuutta esiintyi merkitsevästi enemmän metformiiniryhmässä kuin insuliiniryhmässä (12,1 vs. 7,6 %, p = 0,04). Tulos ei kuitenkaan vaikuttanut vastasyntyneiden hyvinvointiin ryhmien välillä. Muissa satunnaistetuissa tutkimuksissa ennenaikaisuuden esiintyvyydessä ei todettu merkitseviä eroja ryhmien välillä. Omassa tutkimuksessamme raskauden keston keskiarvo oli 39,2 viikkoa metformiiniryhmässä ja 39,3 insuliiniryhmässä, synnytys tapahtui ennenaikaisesti kuudella äidillä metformiiniryhmässä ja neljällä insuliiniryhmässä (36). Metformiinihoito ei näytä lisäävän keisarileikkausriskiä, mutta toisessa suomalaisessa tutkimuksessa (32) keisarileikkausten esiintyvyys oli merkitsevästi suurempi metformiinikuin insuliiniryhmässä (p = 0,047) (taulukko 4). Omassa tutkimuksessamme keisarileikkaukseen päätyi vain 13,6 % metformiinilla ja 16,8 % insuliinilla hoidetuista äideistä (36). Metformiinin pitkäaikaisturvallisuus lapsen kannalta Kohdussa metformiinille altistuneiden lasten kasvua ja kehitystä on tutkittu toistaiseksi melko vähän. Tutkimustiedot perustuvat osin metformiinia raskauden aikana käyttäneiden PCOS-äitien lasten tutkimuksiin. Niissä on todettu, ettei metformiinilla ole vaikutusta 18 kuukauden iässä tutkittujen lasten kasvuun tai motoriseen kehitykseen (38), eikä 7 9 vuoden iässä tutkittujen lasten pituuteen, painoon tai rasvakudoksen jakautumiseen (39). Sen sijaan paastoverensokerin todettiin olevan korkeampi (p = 0,04) lapsilla, joiden äidit olivat käyttäneet metformiinia, kuin lapsilla, joiden äideillä lääkitystä ei ollut (39). Aineiston vähäisen potilasmäärän (n = 23) vuoksi asiasta on vaikea tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Eräässä tutkimuksessa (40) todettiin, että yksivuotiaiden lasten paino oli merkitsevästi suurempi (p < 0,01) raskauden aikana metformiinia saaneiden äitien lapsilla kuin lumelääkettä käyttäneillä PCOS-potilailla. Rasvakudoksen jakautumisesta ei kuitenkaan ole tietoa. Raskausdiabeteksen hoitoon metformiinia saaneiden äitien lapsia on tutkittu MiG-tutkimuksen (30) seurantatutkimuksessa (41), jossa on selvitetty metformiinin vaikutusta lapsen rasvakudoksen jakautumiseen. Kokonaisrasvapitoisuuden määrä ei eronnut metformiinia tai insuliinia saaneiden äitien lasten välillä kahden 3081

6 Katsaus Taulukko 4. Metformiinin ja insuliinin erot vaikutuksessa äitiin. Taulukossa mainitut tutkimukset ovat satunnaistettuja. Metformiinia on verrattu insuliiniin raskausdiabeetikoiden hoidossa. Tutkimus, maa n, Lisäinsuliinin tarve metformiinin käyttäjillä, % Keskimääräinen painon nousu lääkityksen aikana, kg, Keisarileikkaus, %, Rowan ym (30), 363/370 46,3 0,4/2,0 36,1/38,4 Uusi-Seelanti ja Australia Moore ym (31), USA 32/31 0 ei raportoitu 21,9/32,3 Ijäs ym (32), Suomi 47/50 31,9 8,6/9,2 (kokonaispainonnousu raskauden aikana) 38,3/20,0 (p = 0,047) Niromanesh ym (33), Iran 80/80 13,8 3,3/4,5 42,5/46,3 Mesdaghinia ym (34), Iran 100/100 22,0 ei raportoitu ei raportoitu Spaulonci ym (35), Brasilia 47/47 26,1 0,53/2,3 71,7/65,2 Tertti ym (36), Suomi 110/107 20,9 1,8/2,2 13,6/16,8 Metformiinin tehokkuus raskausdiabeetikoilla Kaikille raskausdiabeetikoille metformiini ei yksin tuota hyvän sokeritasapainon tavoitearvoja. Tällöin metformiinihoitoon lisätään insuliini yksilöllisin annostuksin. Satunnaistetuissa tutkimuksissa lisäinsuliinin tarve on ollut %:lla potilaista (30 36) (taulukko 4). Omassa tutkimuksessamme (36) 21 % potilaista tarvitsi insuliinia metformiinin lisäksi, ja toisessa suomalaisessa tutkimuksessa (32) insuliinin tarve ilmeni 32 %:lla metformiinin käyttäjistä. Lisäinsuliinin tarpeen vaihtelu eri tutkimuksissa johtunee tutkimusten sisäänottokriteerien eroista ja verensokerin erilaisista tavoitearvoista. Meta-analyysin (37) perusteella metformiini vähentää raskausdiabeetikkoäidin raskauden aikaista painonnousua merkitsevästi (p < 0,01) verrattuna insuliiniin. Raskaushypertension riski on merkitsevästi pienempi (p = 0,02) metforsidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. vuoden iässä tutkittuna (41). Sen sijaan metformiinille altistuneilla lapsilla ihonalaisen rasvan määrä oli suurempi kuin insuliinille altistuneilla. Tutkijat tulkitsivat löydöksen positiivisena elimistön rasvakudoksen jakautumisen kannalta (41). Lapsen löydöksiä arvioitaessa ja vertailtaessa eri tutkimusten tuloksia on syytä huomioida, että altisteina raskausdiabetes ja PCOS ovat erilaiset, ja että myös äidin tila itsessään voi vaikuttaa lapsen löydöksiin metformiinin lisäksi. miiniryhmässä kuin insuliiniryhmässä. Omassa tutkimuksessamme (36) metformiinin käyttäjien paino nousi lääkityksen aloittamisen jälkeen 1,8 kg, kun taas insuliinin käyttäjien 2,2 kg; ero ei ollut merkitsevä (taulukko 4). Tote simme kuitenkin, että niiden äitien, joiden metformiinipitoisuus oli keskimääräistä suurempi, paino nousi muita vähemmän (29). Veren paineongelmien suhteen eroja tutkimuksessamme ei ryhmien välillä myöskään todettu (36). Arvioimme tutkimuksessamme lisäksi tekijöitä, jotka ennustavat metformiinihoitoa saaneiden raskausdiabeetikoiden lisäinsuliinin tarvetta. Totesimme, että mitä iäkkäämpi äiti oli, mitä varhaisemmassa raskauden vaiheessa soke rirasituskoe oli tehty ja lääkitys aloitettu, ja mitä korkeampi pitkäaikaisverensokerin (HbA 1c ) taso oli, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tarvittiin lisäinsuliinia (36). Muissa tutki muksissa on lisäinsuliinin tarve on ollut yhteydessä potilaan lihavuuteen ja korkeaan paastoverensokeripitoisuuteen (30,32). Metformiinihoito näyttäisi yksistään riittävän parhaiten lievähkössä raskausdiabeteksessa, mutta vaikea-asteisessa taudissa, esim. varhaisessa raskauden vaiheessa ilmaantuneessa raskausdiabeteksessa metformiinin lisänä vaaditaan usein insuliinia (30,32,36). Metformiinin käyttö raskausdiabeetikoilla Metformiini aloitetaan äitiyspoliklinikalla ja yleensä annoksella 500 mg kahdesti vuorokau 3082

7 tieteessä Raskausdiabeetikon ensisijainen hoito on ruokavalio. dessa. Enimmäisannostuksena raskauden aikana käytetään yleisesti 2 g vuorokaudessa (1). Jos verensokerin tavoitearvoja ei saavuteta yksistään metformiinilla, aloitetaan viivyttelemättä insuliini metformiinin jatkuessa sen rinnalla. Metformiini pienentää veren sokeripitoisuutta sekä paaston aikana että aterian jälkeen. Metformiinin aiheuttamat suolisto-oireet ovat suhteellisen yleisiä, mutta vaarallinen komplikaatio maitohappoasidoosi, laktaatin kertyminen elimistöön, on erittäin harvinainen. Raskauden aikaisesta maitohappoasidoosista on julkaistu yksi tapausselostus, jossa raskaana oleva otti tarkoituksella yliannostuksen, yhteensä 40 g metformiinia raskausviikolla 28. Asidoosi korjattiin ja potilas synnytti raskausviikolla 38 terveen lapsen (42). Metformiinia ei suositella juuri laktaattiasidoosivaaran takia käytettäväksi raskauden aikana, jos S-Krea on > 90 µmol/l (1). Hypovoleeminen tila lisää laktaattiasidoosin riskiä, ja metformiini tulisikin tauottaa esim. kuumeisessa gastroenteriitissä ja lopettaa ennen synnytystä mahdollisen synnytysvuodon aiheuttaman hypovolemian takia. Metformiinin pitkäaikaiskäyttö saattaa alentaa B12-vitamiinin pitoisuutta, mutta lyhytaikaisemmassa käytössä, raskauden aikana, vaikutusta ei ole todettu (43). Metformiinin raskauden aikaisesta käytöstä on annettu suosituksia. ACOG (American College of Obstetrics and Gynecology) ja NICE (UK National Institute of Health and Care Excellence) toteavat, että metformiinia voidaan käyttää raskausdiabeetikoiden hoidossa, kun taas ADA (American Diabetes Association) rajaa metformiinin käytön kliinisiin tutkimuksiin (44). Metformiinin ei ole todettu lisäävän sikiön tai vastasyntyneen ongelmia, mutta tiedot lapsiin kohdistuvista pitkäaikaisvaikutuksista ja turvallisuudesta pitkän ajan kuluessa puuttuvat. Käypä hoito -työryhmä (1) ei suosittelekaan metformiinia ensisijaiseksi lääkkeeksi juuri edellä mainitun seikan takia ja siksi, että osa potilaista tarvitsee metformiinin lisäksi insuliinia. Metformiinilla hoidettu raskausdiabeetikko on samassa asemassa insuliinihoitoisen kanssa myös hoidon seurannassa. Sikiön hyvinvointia ja raskauden kulkua tulee seurata samaan tapaan molemmissa ryhmissä. Muiden oraalisten diabeteslääkkeiden käyttö raskausdiabeetikoilla Metformiinin lisäksi raskausdiabeetikoilla on erityisesti Pohjois-Amerikassa käytetty glibenklamidia (44), toisen polven sulfonyyliureaa, joka lisää haiman insuliinin eritystä. Sen raskauden aikainen käyttö näyttäisi olevan turvallista ja teho kasta (44). Suomessa glibenklamidia ei ole juuri lainkaan käytetty raskausdiabeteksen hoidossa, eikä sitä enää ole maassamme saatavilla. Insuliiniherkistäjinä toimivista glitatsoneista ja insuliinin eritystä lisäävistä metiglinideistä on vain rajallista tietoa raskauden aikaisessa käytössä, eikä toistaiseksi niiden käyttöä suositellakaan raskauden aikana (44). Raskauden aikaisia tutkimuksia ei ole inkretiinijärjestelmään vaikuttavista dipeptidyylipeptidaasi-4:n (DPP-4) estäjistä tai GLP-analogeista, eikä glukoosin erittymistä virtsaan lisäävästä natriumriippuvaisen glukoosinkuljettaja-2:n (SGLT-2) estäjistä. Yhteenveto Raskausdiabeteksen hyvä hoito on tärkeää, koska hoitamaton raskausdiabetes ja korkea äidin verensokeripitoisuus aiheuttavat haittoja lapselle ja äidille. Ensisijainen hoito on ruokavalio, jolla suurin osa raskausdiabeetikoista saavuttaa normoglykemian, hoidon tavoitteen. Jos lääkitystä tarvitaan, on insuliini ensisijainen ja tehokkain lääkemuoto. Vaikka tutkimusten perusteella metformiinipitoisuus sikiön verenkierrossa on lähes samankaltainen kuin äidin, näyttää metformiini olevan nykytiedon perusteella turvallinen ja kohtalaisen tehokas lääke raskausdiabeetikoiden hoidossa, kunhan muistetaan viivyttelemättä lisätä insuliini hoidon tueksi, jos verensokerin tavoitearvoja ei saavuteta. Metformiinilla näyttää olevan insuliiniin verrattuna ainakin yksi merkittävä hyöty sen helpon annosteltavuuden lisäksi: äidin vähäisempi painon nousu raskauden aikana. Koska metformiinin raskauden aikaisen käytön vaikutuksen lasten terveyteen pitkällä tähtäimellä tunnetaan puutteellisesti, metformiinia ei Suomessa toistaiseksi suositella raskausdiabeteksen ensisijaislääkkeeksi. n English summary > in english Treatment of gestational diabetes mellitus 3083

8 english summary Kristiina Tertti M.D., Ph.D. Turku University Hospital, Department of Obstetrics and Gynaecology Tapani Rönnemaa M.D., Professor Turku University and Turku University Hospital, Department of Medicine Treatment of gestational diabetes mellitus Gestational diabetes mellitus (GDM) is defined as glucose intolerance with onset or first recognition during pregnancy. Diagnosis is based on an oral glucose tolerance test (OGTT) with cut-off values of... 5,3 mmol/l (fasting), mmol/l (1 h) and mmol/l (2-h). Adequate treatment reduces maternal, fetal and neonatal adverse effects associated with GDM. Nutritional therapy is the primary treatment for GDM. If maternal normoglycaemia based on target values ( mmol/l (fasting) and mmol/l (1 h post prandial)) is not met by dietary therapy alone insulin is added. Medication for GDM is started at the maternal outpatient clinic of the central hospital. Insulin treatment is planned individually, and intermediate-acting NPH-insulin and/or rapid acting insulin lispro or aspart are the most commonly used insulins. Metformin crosses the placenta, but it has not been associated with fetal anomalies when used during pregnancy. Studies comparing metformin to insulin in the treatment of GDM patients have reported no increased neonatal morbidity with metformin. Maternal weight gain seems to be lower with metformin than with insulin treatment. There is a lack of long-term studies of children exposed to metformin in utero. Metformin treatment alone is not always effective to meet glycaemic targets, and additional insulin is often needed. Based on the studies to date metformin has been shown to be a safe drug for use during pregnancy, and can be used as medication in GDM patients. However, insulin must be added promptly if glycaemic targets are not met with metformin alone. Because the long term effects of metformin in children are not known insulin is still recommended as the primary drug for treatment of GDM patients. 3083a

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? 1.2.2011 Kristiina Tertti Naistentautien ja synnytysten el TYKS, Nkl Taustaa tutkimukselle Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi

Lisätiedot

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus

Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Hyllyvä pylly näkökulmia naisen lihavuudesta 4.4.2014, Tampere Nina Peränen, KSSHP Materiaalissa hyödynnetty Käypä hoito suositustyöryhmän yhteistä luentomateriaalia

Lisätiedot

Raskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010

Raskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010 Raskausdiabetes ennustaa naisen tulevaa terveyttä Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010 Raskausdiabetes (GDM) Määritelmä: raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa,

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

RASKAUSDIABETEKSEN DIAGNOSTIIKKA JA KRITEERIEN MUUTOKSEN MERKI- TYS RASKAUSDIABETEKSEN ESIINTYVYYDELLE POHJOIS-SAVON SAIRAAN- HOITOPIIRIN ALUEELLA

RASKAUSDIABETEKSEN DIAGNOSTIIKKA JA KRITEERIEN MUUTOKSEN MERKI- TYS RASKAUSDIABETEKSEN ESIINTYVYYDELLE POHJOIS-SAVON SAIRAAN- HOITOPIIRIN ALUEELLA RASKAUSDIABETEKSEN DIAGNOSTIIKKA JA KRITEERIEN MUUTOKSEN MERKI- TYS RASKAUSDIABETEKSEN ESIINTYVYYDELLE POHJOIS-SAVON SAIRAAN- HOITOPIIRIN ALUEELLA Heidi Viljanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Raskausdiabetes

Käypä hoito -suositus. Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton Lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 26.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Raskausdiabeteksen hoito Kätilöopiston sairaalassa vuosina 2009 2010 Sanna Nieminen LK Naistentautien ja synnytysten osasto Kliininen laitos

Raskausdiabeteksen hoito Kätilöopiston sairaalassa vuosina 2009 2010 Sanna Nieminen LK Naistentautien ja synnytysten osasto Kliininen laitos Raskausdiabeteksen hoito Kätilöopiston sairaalassa vuosina 2009 2010 Sanna Nieminen LK Naistentautien ja synnytysten osasto Kliininen laitos Helsinki 15.4.2011 Syventävien opintojen tutkielma sanna.nieminen@helsinki.fi

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Jenna Piironen Sanna Tukiainen RASKAUSDIABETES - ENSIOHJAUS NEUVOLASSA Opinnäytetyö Tammikuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

RASKAUSDIABETES Ennaltaehkäise ja hoida -opas

RASKAUSDIABETES Ennaltaehkäise ja hoida -opas Eeva-Maija Saarinen & Nina Laakso RASKAUSDIABETES Ennaltaehkäise ja hoida -opas Opinnäytetyö Hoitotyö Toukokuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 29.4.2013 Tekijä(t) Eeva-Maija Saarinen & Nina

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Raskausdiabetes Elintavoilla kohti hyvinvointia

Raskausdiabetes Elintavoilla kohti hyvinvointia Ohjevihko raskausdiabeteksen ruokavaliohoidosta Lempäälän äitiys- ja lastenneuvolaan Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu, kevät 2015 Henna Mäkinen, Emmi Parviainen & Jenni

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä TIETEESSÄ SATU VEHKAVAARA LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, kliininen opettaja HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian pkl Helsingin yliopisto, kliininen laitos satu.vehkavaara@hus.fi

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261

Lisätiedot

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Sisältö Vanhuksen diabeteksen erityispiirteitä Näkökohtia insuliinianalogeista GLP-1-järjestelmä DPP4-estäjät ja GLP-1-analogit

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

OHJELEHTINEN RASKAUSDIABETEKSEN RUO- KAVALIOHOIDOSTA ODOTTAVILLE ÄIDEILLE

OHJELEHTINEN RASKAUSDIABETEKSEN RUO- KAVALIOHOIDOSTA ODOTTAVILLE ÄIDEILLE Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Eveliina Urpalainen OHJELEHTINEN RASKAUSDIABETEKSEN RUO- KAVALIOHOIDOSTA ODOTTAVILLE ÄIDEILLE

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen

Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Alkuperäistutkimus Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Tyypin 2 diabeteksen toteaminen lapsella tai nuorella on ollut

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

TYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS

TYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS TYYPIN 1 DIABEETIKON RASKAUS HOITOTASAPAINON MERKITYS JA RASKAUSAJAN HAASTEET Kirjallisuuskatsaus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet Katsaus tieteessä Johan Eriksson professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HUS johan.eriksson@helsinki.fi Merja Laine erikoislääkäri Vantaan kaupunki Kirjallisuutta 1 www.idf.org/diabetesatlas/5e/

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Raskausdiabeetikoiden ryhmäohjaus Lohjan neuvoloissa

Raskausdiabeetikoiden ryhmäohjaus Lohjan neuvoloissa Raskausdiabeetikoiden ryhmäohjaus Lohjan neuvoloissa Maksimainen, Hilma Nevalainen, Anni 2016 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Raskausdiabeetikoiden ryhmäohjaus Lohjan neuvoloissa Maksimainen, Hilma Nevalainen,

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Päivi Keskinen Lastentautien ja lastenendokrinologian el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Tays Lastentautien vastuualue 31.1.2014 Lapsen diabetes Lähes aina

Lisätiedot

DIABEETIKKOÄITIEN RASKAUSKOMPLIKAATIOT, SYNNYTYSTAVAT JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUS

DIABEETIKKOÄITIEN RASKAUSKOMPLIKAATIOT, SYNNYTYSTAVAT JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUS DIABEETIKKOÄITIEN RASKAUSKOMPLIKAATIOT, SYNNYTYSTAVAT JA VASTASYNTYNEEN KUNTOISUUS Marjaana Sipilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Ohjaajat: Marja Kupari,

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Lihavien diabetikoiden hoito Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Suomen 25-64-vuotiaiden lihavien (BMI>30) diabetesriski ja painonmuutoksen merkitys 610.000 lihavaa 25-64-vuotiasta

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

METABOLINEN SYNDROOMA RASKAUSDIABETEKSEN RISKIRYHMÄSSÄ VUOSI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

METABOLINEN SYNDROOMA RASKAUSDIABETEKSEN RISKIRYHMÄSSÄ VUOSI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN METABOLINEN SYNDROOMA RASKAUSDIABETEKSEN RISKIRYHMÄSSÄ VUOSI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Sanni Häkkinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö NELLI-projekti, ohjaaja Riitta

Lisätiedot

3 2012 kesäkuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Timo Saaristo. diabetes.fi

3 2012 kesäkuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Timo Saaristo. diabetes.fi 3 2012 kesäkuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Timo Saaristo Tämä tapa teki diabeteksesta oppimisen hauskaksi. Millaisia aiheita keskustelukartoissa käsitellään?

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

PAINONKEHITYS LAPSUUDESTA RASKAUSAIKAAN

PAINONKEHITYS LAPSUUDESTA RASKAUSAIKAAN PAINONKEHITYS LAPSUUDESTA RASKAUSAIKAAN Emma Klemettilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Ohjaaja Riitta Luoto Tammikuu 2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN TIETOA. Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600

KÄYTÄNNÖN TIETOA. Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600 KÄYTÄNNÖN TIETOA Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600 Royal Canin 5000/04/2009. Kuvat: Labat, Rouquette. Koiran ja kissan diabetes KOIRAN

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el

Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Äidille annettavan kortikosteroidihoidon teho Kor$kosteroidihoidon ajankohta ennen synnytystä

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito

Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito KATSAUS TIETEESSÄ MARKKU SARAHEIMO LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Folkhälsanin tutkimuskeskus, Biomedicum Helsingin yliopisto, HYKS markku.saraheimo@helsinki.fi ATTE

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta

Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta Suomessa on jo lähes 500 000 diabeetikkoa, eli noin joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta. Diabetes on voimakkaasti lisääntyvä kansansairaus, joka on saavuttanut

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot