Sibelius-Akatemia 18/

Transkriptio

1 Sibelius-Akatemia 18/ Äänenkuljettaja 1

2 Sisältö Äänenkuljettaja 18/ Pekka Vapaavuori: Pääkirjoitus 3 In memoriam 3 Hannu Tolvanen: Musiikkitalo ja arvot Merit Palas: Ympäristöstä, vuorovaikutuksesta ja arvoista 5 Pekka Salomaa: Musiikkitalosta on puhuttava edelleen 6 Opintoasioita 7 Työharjoitteluun 8 Aiotko valmistua kevätlukukaudella 2002? 8 Meillä ja muualla 9 Konsertteja 12 Ylioppilaskunta 13 Ruokalista 14 Menu 15 Keskustelutilaisuus musiikkitalosta 16 Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. Materiaali toimittajalle viimeistään maanantaina. Toimitusneuvosto: Pekka Vapaavuori, Tuula Linsiö, Matti Perttula ja Ville Sumelles Toimitus ja taitto: Tuulikki Väänänen ISSN Äänenkuljettaja

3 Pääkirjoitus Älkkärin ensimmäinen pääkirjoitus meni sattuneesta syystä musiikkitalokeskustelun sisältämien tunnelatausten pohdiskeluksi. Se oli tarpeellista, mutta ei pidä unohtaa, että musiikkitalo on lopultakin vain osa sitä keskustelua, jota käymme Sibelius-Akatemian tehtävästä ja tarkoituksesta sekä siitä, miten ja millaisten arvojen pohjalla sitä voidaan toteuttaa. Talossa ei ole meille oleellisinta se, että se on konkreettinen ja käsin kosketeltava rakennus, vaan se, mitä siellä tapahtuu, miten voimme siinä ja sen avulla toteuttaa tehtäväämme. Ns. missiokeskustelussa nousi esiin ehdotus, jonka mukaan tehtävämme määrittelyksi riittäisi lause: Sibelius-Akatemian missio on musiikki. Näin varmasti on, mutta mitä ehdottajalla mahtoi olla mielessä: pelkkä klassinen musiikki vai koko musiikin kenttä, kansanmusiikki, jazz ja mitä kaikkea siihen In memoriam nyt voidaankaan sisällyttää. Ytimekäs lause ei oikeastaan sano mitään, mutta jättää paljon kysymysmerkkejä. Kumpi on tärkeämpää: tähtien tuottaminen konserttilavoille vai laadukkaan, monipuolisen ja aktivoivan koulutuksen ja harrastustarjonnan ylläpito ja kehittäminen kaikkien ihmisryhmien ja ikäluokkien tarpeisiin? Vai voiko näitä tehtäviä ylipäänsä asettaa arvojärjestykseen? Pitäisikö uuden musiikkitalon olla klassisen musiikin keskus vai paikka, jossa kaikki Sibelius-Akatemian edustamat musiikin ulottuvuudet kohtaavat ja pääsevät keskenään vuorovaikutukseen? Pitäisikö talon olla paikka, johon siellä työskentelevien ja opiskelevien lisäksi tulevat lähinnä sinfonisesta musiikista nauttivat kuulijat, vai pitäisikö sen olla monien musiikkityylien, erilaisten ihmisryhmien ja eri ikäkausien kohtauspaikka? Onko Sibelius-Akatemian kaikkien toimintojen saaminen samaan rakennukseen niin tärkeä asia, että sitä kannattaa odottaa, vaikka sen toteutuminen olisi kuinka epätodennäköistä. Onko musiikin tekemisen korkea taso Sibelius-Akatemian ainoa toimintatapoihin ja -sisältöihin vaikuttava arvo, vai onko yhtä lailla tärkeää kulkea silmät ja korvat auki ja pyrkiä palvelemaan musiikin avulla yhteiskuntaa, sen eri alueita, ryhmiä ja kerroksia rikkaasti ja monipuolisesti. Mikä on Sibelius- Akatemian asema kansainvälisessä toiminnassa ja monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa? Mikä se on oman maan eri osien kulttuurielämän kehittämisessä? Kuluneena vuonna on tehty kysymyksiä ja etsitty vastauksia. Jotain on löydettykin. Työ on kuitenkin kesken. Sen täytyy jatkua. Pekka Vapaavuori Petri Lehikoinen Sibelius-Akatemian väki suree työtoverin, ystävän ja opettajan, lehtori Petri Lehikoisen äkillistä poismenoa. Kunnioitamme hänen muistoaan ja elämäntyötään. Petri kuoli vastaisena yönä. Hän oli syntynyt Rääkkylässä, käynyt koulunsa Jämsässä, valmistunut Helsingissä kansakoulunopettajaksi ja filosofian kandidaatiksi (nyk. maisterintutkinto). Sibelius-Akatemiassa hän suoritti solistisen osaston päästötutkinnon ja ylemmän musiikinopettajan tutkinnon. Petri Lehikoinen on suomalaisen musiikkiterapian uranuurtaja. Terapiatyön hän aloitti jo nuorena opettajana Usko musiikin eheyttäviin voimiin oli hänelle itsestään selvää. Lukuvuonna hän opiskeli musiikkia ja musiikkiterapiaa Kaliforniassa. Tuona aikana hän kokosi tietonsa ja näkemyksensä musiikin opetuskäytäntöjen soveltamisesta terapiaan. Syntyi kirja Parantava musiikki (1973), merkittävä avaus musiikkiterapialle tuolloisessa Suomessa. Äänenkuljettaja 3

4 Petri Lehikoinen nimitettiin koulumusiikin erityisaineiden lehtoriksi vuonna Jo hän oli käynnistänyt Sibelius-Akatemiassa musiikkiterapian kurssit. Alan koulutustarve osoittautui suureksi. Ammatillinen musiikkiterapeuttien koulutus alkoi hänen johdollaan Sibelius-Akatemiassa 1976 ja Jyväskylän yliopistossa Petri ehti kouluttaa maahamme kokonaisen musiikkiterapeuttien sukupolven. Lähes kaikki alan ammattilaiset ovat jossain opintojensa vaiheessa olleet hänen opissaan. Luonnollista jatkoa tälle on musiikkiterapia-painotteisten koulutusohjelmien toteutuminen yliopistoissa ja niiden koulutuskeskuksissa. Petrin opetuksen ytimenä olivat musisoiminen, luovuuden rohkaiseminen ja humaani kasvatusnäkemys. Siihen kuului myös kaikkein vähäisimpien ja ongelmallisimpien lähimmäisten elämänlaadun parantaminen ja ihmisarvon kunnioittaminen. Petri pystyi harvinaisella tavalla yhdistämään terapiakäytännön ja teknologiset innovaatiot. Toisen Amerikan-matkansa aikana hän kehitteli ja saattoi tuotantoon fysioakustisen tuolin, jonka idea pohjautuu hänen havaintoihinsa äänen hoitavasta ja parantavasta vaikutuksesta. Matalien taajuuksien vaikutukset ihmiseen ehtivät kiehtoa hänen tutkivaa mieltään ainakin yli kymmenvuotiskauden. Fysioakustisen menetelmän kokeilukenttä muodostuikin moninaiseksi. Se ulottui huippu-urheilun piiristä aivohalvauspotilaiden ja psyykkisten ongelmien hoitoon (vrt. Petrin artikkeli MUKA:n wwwsivuilla). Näissä merkeissä Petri teki yhteistyötä mm. neurologien, psykologian tutkimusryhmien, psykiatrien ja urheilujärjestöjen kanssa. Petrin toimesta syntyi myös musiikin erityispalvelukeskus Resonaari. Tiettävästi ilman erilliskorvausta hän aikaansai sen (1995) ja osallistui sen kehittämiseen. Resonaari on toiminut Sibelius- Akatemian ja Helsingin kaupunkilähetyksen yhteishankkeena, Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Käytännön terapiatyön lisäksi Resonaari auttaa kasvatus-, sosiaali- ja hoitoaloja musiikkitoiminnan toteuttamisessa ja koulutuksen suunnittelussa. Resonaarin osaprojektit ovat tuottaneet tutkimustakin Petrin innostamana taikka hänen ohjauksellaan; mm. päihdekuntoutuksesta ja Kuvionuotti-menetelmästä. Petrin kansainvälinen toiminta suuntautui taideterapeuttien yhteisen mission edistämiseen. Hän luennoi ja toimi aktiivisesti mm. ISME:n musiikkiterapia-komissiossa sekä Euroopan taideterapiakouluttajien (ECArTE) työryhmissä. Petri hoiti pitkään myös luottamustehtäviä; mm. Sibelius-Akatemiassa sekä Yliopistojen ja korkeakoulujen lehtorien liitossa. Hän oli perustamassa Suomen Musiikkiterapiayhdistystä jo vuonna Ansioistaan Petri Lehikoiselle on myönnetty SL R. Petri oli tavattoman uuttera ja sinnikäs. Musiikkiterapeuttiemme pioneerihenkinen asenne on hänen perintöään. Petri uskoi vahvasti ihmisiin ja tuki heitä niin opinnoissa kuin työssäkin. Marjut Laitinen Musiikkitalo ja arvot 1960-luvulla käytiin julkisuudessa eloisa keskustelu siitä, mikä on hyvää musiikkia. Kaj Chydenius, Pekka Gronow, Joonas Kokkonen, Seppo Nummi, Kari Rydman ja Ilpo Saunio taittoivat kynänkärkiä mm. musiikin arvottamisesta. Keskustelu päättyi aikanaan ja tuloksena oli hieman moniarvoisempi, ja ehkä suvaitsevaisempikin, musiikkimaailma: esimerkiksi populaarimusiikki otettiin musiikinopetuksen piiriin. Vaikka monet todennäköisesti kyseenalaistivat populaarien musiikkien opettamisen premissit, niin silti nuo alemmat taiteet rynnistivät 1970-luvulla jopa Sibelius-Akatemiaan saaden sittemmin peräti koulutusohjelmat valtiollistumisen myötä - no, rock jätettiin toki ottamatta... Yli kolmen vuosikymmenen takainen debatti tuntuu yllättävän ajankohtaiselta, kun musiikkitalokeskustelun myötä on juoksuhaudoistaan noussut esiin nykypäivän mitassa hämmästyttävän yksisilmäisiä muusikkoja, joiden mielestä vain yksi musiikinlaji on oikeaa musiikkia ja muut pilaavat ihmisen. Jos tällaisia ajatuksia majailee myös asioista oikeasti päättävien mielissä, niin Akatemian avoin arvokeskustelu on enemmän kuin tarpeen. Ja tästä päästään musiikkitaloon ja siinä tehtäviin ratkaisuihin. On luonnollista että HKO ja RSO ajattelevat vain konserttisalia ja sen palveluja, mutta Sibelius-Akatemian tavoitteiden suhteen pääpainon tulisi olla kaikessa muussa kuin konserttisalissa. Jos kärjistetään, niin Akatemialle on aivan sama tuleeko konserttisalia vai ei, kunhan muita esiintymis- ja opetustiloja on tarpeeksi (ettei tulisi epäselvyyksiä, niin luonnollisesti olen sitä mieltä, että Helsinkiin tarvitaan akustisesti ensiluokkainen sali, ja jos se tällä yhteistyöllä saadaan, niin hyvä). 4 Äänenkuljettaja

5 Sibelius-Akatemiassa on tähän päivään asti ajateltu erilaisia esiintymistiloja lähes yksinomaan klassisen musiikin tarpeiden kautta (kamarimusiikkisali on lievä positiivinen poikkeus). Asiaa voi lähestyä myös katsomalla viime vuonna valmistuneiden tilastoja. Reilu kolmannes maistereista valmistui osastoilta, joiden opetustiloissa sähköinen äänentoisto, muunneltavat tilaratkaisut, muunneltava akustiikka ja valaistustekniikka ovat olennaisia tekijöitä tällaisia tiloja ei Sibelius-Akatemiassa ole tällä hetkellä. Vain muutama maisteri enemmän valmistui klassisen musiikin osastoilta, ja loput maisterit tulivat kirkkomusiikin ja Kuopion osastoilta. Ilman soveliaita koulutukseen ja esiintymiseen tarkoitettuja teatteri- ja klubitiloja musiikkitalosta on vaarassa tulla juuri niin yksi-ilmeinen musiikkipalatsi kuin pahimmissa ennakkoluuloissa on ilmaistu. Vain monipuolisten esiintymistilojen kautta musiikkitalosta tulee monenlaisten musiikinystävien kohtaamispaikka, joka oikeasti elävöittää musiikkikulttuuriamme. Hannu Tolvanen Ympäristöstä, vuorovaikutuksesta ja arvoista Edellisen Äänenkuljettajan pääkirjoituksen mukaan osa talohankkeen vastustajista näkee haitallisena sen, että orkesterit ja Sibelius-Akatemia työskentelisivät samassa talossa. Näille henkilöille Sibelius-Akatemia on oppilaitos, jolle vuorovaikutus ympäristönsä kanssa ei ole tarpeen, onpa kenties haitaksikin. Tämä vaatii kommentointia. Käsitykseni on, ettei orkesterien kanssa jaetusta yhteisestä fyysisestä tilasta tule optimaalisimmillaan kehkeytymään meille enempää erityistä etua kuin haittaakaan. Ammatillisen kanssakäymisemme luonne ei liioin tule juuri muuttumaan musiikkitalon rakentamisen myötä. Orkesterilaiset käyvät edelleen omissa harjoituksissaan, ja Sibelius-Akatemia toimii tuttuun tapaan kolmessa ahtaassa toimipisteessä, joista yksi tulee olemaan lähempänä muita kuin ennen. Pelkään kuitenkin, että ammattiorkestereiden työskentely samassa rakennuksessa entisestään madaltaa kynnystä opiskelijoidemme ja orkestereiden liialliseen vuorovaikutukseen. Sibelius-Akatemian nykyisiin ongelmiinhan kuuluu tunnetusti orkesteriosastolaisten hallitsematon keikkailu ammattiorkeste- reissa. Tämä on selvästi viivyttänyt useiden opiskelijoiden valmistumista. Kun opiskelijat eivät ehdi käydä soittotunneilla, edistystä ei tapahdu, ja jotkut heistä jättävät opinnot lopullisesti kesken. Olemme nähtävästi joutuneet nostamaan kätemme ylös tämän tosiasian edessä. Se ajatus puolestaan, että yleisö - mukaan luettuna meidän opiskelijamme - voisi vapaasti seurata orkesteriharjoituksia, on optimistinen. Viidentoista (RSO:ssa ja Tapiola Sinfoniettassa vietetyn) vuoden kokemuksen perusteella arvelen, että suurin osa kapellimestareista ehdottomasti kieltää ylimääräisten henkilöiden läsnäolon harjoituksissa ja vaatii salin lasiseinää suljettavaksi - toki sopii toivoa, että ajat ovat muuttuneet. Vuorovaikutuksen ja ympäristön pohdinta vaatisi todellakin laajaa, filosofistakin arvokeskustelua. Tämän kirjoituksen puitteissa koskettelen sen edustamaa problematiikkaa vain suppeasti ja yhdestä näkökulmasta. Kysyn, mitä yhteiskunnan elementtejä tarkoitamme sillä oppilaitoksen ympäristöllä, jonka kanssa meidän tulisi olla vuorovaikutuksessa, ja minkälaista tämä vuorovaikutus voisi luonteeltaan olla? Kysymykseni liittyy suoraan musiikin opiskelijan arjen realiteetteihin. Ne opiskelijoiden moninaiset ongelmat, joista on syystäkin alettu puhua, johtuvat varmasti osaltaan siitä armottomasta kuvasta, joka esiintyvän taiteilijan työstä nykyään välittyy. Suomenkin musiikkielämän suuntaviivoja ohjailevat omien mieltymystensä mukaan kaupalliset agentuurit, ja ulkomusiikillisilla seikoilla, ns. taiteilijan imagolla, tuntuu olevan yhä enemmän merkitystä; tämä kaikki taas helposti ruokkii opiskelijoiden keskinäistä kilpailua kollegiaalisuuden kustannuksella. Opiskelunsa aloittavan nuoren muusikon tie näyttääkin nyt kovemmalta kuin koskaan aikaisemmin. Jokaisella nuorella muusikolla on kuitenkin oikeus päästä niin pitkälle kuin siivet kantavat. Myös unelmille täytyy antaa mahdollisuus. Toinen kysymys on, miten me miellämme pitkälle pääsemisen, ns. huippuosaamisen. Sibelius-Akatemian tehtävä on auttaa opiskelijaa löytämään arvoja ja iloa musiikista itsestään, riippumatta ympäristön sanelemista ehdoista. Lujasta ammattitaidosta kumpuava terve itsetunto auttaa aikuistuvaa muusikkoa kestämään sekä menestystä että mahdollisia pettymyksiä. Oppilaitos voi tukea nuorta tämän Äänenkuljettaja 5

6 kaltaisen itsetunnon rakentumisessa. Muusikoksi kasvaminen vaatii ainakin ensimmäisinä opiskeluvuosina ennen kaikkea turvallista ilmapiiriä, jonka luomisessa ei ole keskeistä ulospäin näkyminen. Musiikin opiskelu - niin instrumentin tekninen hallinta kuin musiikin yhä syvällisempi ymmärrys - edellyttää pitkäjänteisyyttä, työrauhaa sekä luottamuksellista suhdetta opettajaan. Esiintymisfoorumeita kyllä löytyy tarpeen vaatiessa. Esiintyväthän opiskelijamme nykyäänkin säännöllisesti paitsi omien talojen saleissa myös eri puolilla kaupunkia; eikö esimerkiksi tämä ole hyvää ja luontevaa vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa? Merit Palas Musiikkitalosta on puhuttava edelleen Tämä aihe kyllästyttänee jo monia akatemialaisia, mutta kun muistetaan, kuinka suuresta, monia tulevia sukupolvia ja koko valtakuntaakin koskevasta projektista nyt on kyse, on keskustelua edelleen syytä jatkaa. Erään viikonvaihteen aikana syntynyt, nykyiseen suunnitelmaan kriittisesti suhtautuvien akatemialaisten kaupunkisuunnittelu-lautakunnalle lähettämä paperi aiheutti paljon keskustelua ja närkästystä. Puhuttiin väärästä informaatiosta, haukuttiin eläkeläisiä sotkeutumisesta korkeakoulun asioihin tai muuten vain paheksuttiin niitä, jotka olivat uskaltaneet kritisoida musiikkitalosuunnitelmaa. Jossakin yhteydessä olen sanonut, että Sibelius-Akatemian piirissä tästä aiheesta keskusteltaessa vallitsee pelon ilmapiiri. Selvyyden vuoksi on kuitenkin todettava, että en ole henkilökohtaisesti korkeakoulun johdon taholta havainnut minkäänlaista agressiivisuutta tai kostonhenkeä puolustaessani mielipiteitäni ja arvostellessani musiikkitalo-suunnitelmaa. Sen sijaan Yleisradion musiikkipäällikön käyttäytyminen antaa akatemialaisillekin ajattelemisen aihetta, siinä määrin hurjan syytösryöpyn kohteeksi mm. minä edellisen suunnittelulautakunnan kokouksen jälkeen jouduin. Myös saman henkilön lähettämän paimenkirjeen mm. tulevia yhteistyömahdollisuuksia koskeva kohta antoi varmaan monelle aihetta pelkoon, ainakin esiintymisiä radiossa ajatellen. Pe- lon ilmapiirin voi Sibelius-Akatemiassa huomata ainoastaan ihmisten varoessa mielipiteittensä avointa ilmaisemista, peläten ilmeisesti asian aiheuttavan heille miinusta tulevaisuuden ratkaisuja tehtäessä. Tässä suhteessa me eläkeläiset olemme tietenkin riippumattomampia. Olemme myös pitkän ajan kuluessa voineet seurata, mitä Sibelius-Akatemiassa on kiinteistöasioiden kohdalla tapahtunut. Olkoon kyse ministeriön päätöksistä tai talon omasta päätöksenteosta, ratkaisut eivät useinkaan ole olleet kovin luottamusta herättäviä. Tarjolla on ollut vuosien varrella erinomaisia suunnitelmia, jotka on hylätty. Joskus on taas tehty käsittämättömiä ratkaisuja kuten esim. osan opetuksesta siirtäminen Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Olen kuullut väitettävän, että mm. allekijoittanut olisi antanut väärää informaatiota musiikkitalon maanpinnan alapuolelle sijoittuvista tiloista. Ihmisillä tuntuu olevan hyvin erilaisia käsityksiä maanalaisuudesta. Minulla on esimerkiksi erilainen käsitys kuin rehtori Vapaavuorella. Kysyin tätä asiaa riippumattomalta ja pätevältä asiantuntijalta. Hän totesi molempien väitteiden olevan oikeita. Tiloja on joka tapauksessa myös maan alla ja valokuilun merkityksestä ikkunanvalon korvaajana saa jokainen ajatella mitä haluaa. Näistä asioista antavat varmasti monipuolisia ja talosuunnitelman positiivisia puolia korostavia tietoja ne viisi arkkitehtia, jotka ovat mukana iltapäivällä Kamarimusiikkisalissa järjestettävässä Musiikkitalosta käytävässä keskustelussa. Kuvaavaa aiheen käsittelylle Sibelius-Akatemiassa on, että kaikki ko. arkkitehdit ovat tavalla tai toisella projektin valmisteluun osallistuneita virkakoneiston edustajia. He osaavat takuuvarmasti kertoa asiat parhain päin. Olisin odottanut Sibelius- Akatemialta sen verran demokraattista asennoitumista, että paikalle olisi kutsuttu edes yksi riippumaton asiantuntija, jollainen olisi ollut mm. aiheeseen perehtynyt arkkitehti Eric Adlercreutz. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle lähetetty em. kirjelmä koski vain tiettyjä Sibelius-Akatemian kannalta tärkeitä asioita. Kysymys on tietenkin paljosta muustakin. Nimekkäitten kapellimestarien vetoomus, Helena Hiilivirran paimenkirje ja monet muut lausunnot paljastavat, että kysymyksessä on vain uuden konserttisalin saaminen Helsinkiin. Näissä lausunnoissa on Sibelius-Akatemia jo nyt lähes täysin unohdettu. Tämän seikan pitäisi nyt jo sytyttää korkeakoulussamme hälytysvalot päälle. Minulle henkilökohtaisesti merkitsee paljon, millaiset näköalat Eduskuntatalomme edestä avautuvat ja luulen, että tämä seikka merkitsee myös paljon suurelle määrälle suomalaisia. Konserttitalon on mielestäni sijaittava arvokkaassa ja rauhallisessa ympäristössä, lähellä keskustaakin, mutta ei kaikkein meluisimmalla ja rauhattomimmalla alueella. Musiikkikorkeakouluja ei 6 Äänenkuljettaja

7 muuallakaan ole rakennettu konserttitalojen yhteyteen. Otettakoon esimerkkiä vaikkapa Wienistä tai Hampurista, joissa on vielä löytynyt raitista ilmaa, vihreyttä ja Opintoasioita rauhaa musiikkikorkeakoulun rakennusten sijoituspaikoiksi. Lopuksi haluan kysyä, mikä on tehnyt joistakin ihmisistä niin viisaita ennustajia, että he katsovat voivansa sanoa: Mikäli ette hyväksy tätä nyt esillä olevaa suunnitelmaa, ette saa kymmeniin vuosiin konserttisalia tai Sibelius-Akatemialle lisätiloja. Pekka Salomaa Musiikkikasvatuksen osasto Arviointiopinnot: Jos olet suorittanut ainedidaktiikka 2:n, mutta syventävä praktikum on tekemättä, tulee sinun täydentää puuttuva arviointiopintojen osuus (1 ov). Kirjatentit järjestetään keväällä kahtena yleisenä tenttipäivänä: lauantaina lauantaina Suoritettava teos on Koppinen M-L & Korpinen, E. & Pollari, J. Arviointi oppimisen tukena. WSOY Ilmoittautumiskuoria saa palvelupisteestä ja ilmoittautuminen on tehtävä 10 päivää ennen tenttiä. Huilututkinnot keväällä 2002 Kevään 2002 huilun ohjelmasuorituspäivät ja -ajat ovat seuraavat: - ti klo ja R-kamarimusiikkisali - ti klo kamarimusiikkisali - ti klo konserttisali (A-tutkinnot) - ti 9.4. klo kamarimusiikkisali - ma klo konserttisali (A-tutkinnot) Ilmoittauminen: Olli Knuth, R-talon palvelupiste, p Pianomusiikin osasto Tsekkiläis-norjalainen huippupianisti vierailee Professori Jiri Hlinka (Oslo) vierailee Sibelius-Akatemiassa Jiri Hlinka on Tshaikovski-kilpailun finalisti vuodelta 1966, ja hän opettanut useita menestyneitä norjalaispianisteja, mm. Leif Ove Andsnesia. Maanantaina klo 12: pianopedagogiikan yhteisluento tsekkiläisestä pianomusiikista ja - perinteestä pediluokassa T-talossa. Tilaisuus jatkuu klo 13 Wegelius-salissa, missä Hlinka esittää Janacekin sarjan Umpeenkasvaneella polulla. Tiistaina mestarikurssi (10-12 Wegelius-salissa, Ackte-salissa.) Ilmoittautumiset Michael Perukankaalle mennessä. Avoin yliopisto Vielä tilaa seuraavilla avoimen yliopiston kursseilla: Maailman musiikkikulttuurit (2 ov) Opintojaksolla tutustutaan mm. seuraavien kulttuurien musiikkiin: Kuuba, Indonesian Gamelan, Andit, Länsi-Afrikka, Intia, Kreikka, Itä-Arabia ja argentiinalainen tango. Vastaavana opettajana MuM Sampo Idstam, lisäksi vierailevia luennoijia ja muusikoita Opetus torstaisin klo ; ;P-talo, luokka 103 Opintojaksoon liittyy vapaaehtoinen senegalilaisen Mbalax-rummunsoitonkurssi (1 ov), joka pidetään kahtena viikonloppu-periodina maalis-huhtikuussa. Afroamerikkalaisen musiikin historia (2 ov) Opintojakso vastaa musiikkikasvatuksen koulutusohjelman 4A95 jaksoa. Opettajana muusikko Pekka Nissilä Opetus keskiviikkoisin klo ; ; P-talo, luokka luvun musiikki (2 ov) Opintojakso vastaa LMHm5 ja LMHm6 jaksoja Opettajana säveltäjä Juhani Nuorvala Opetus periodisesti perjantaisin klo ja lauantaisin klo / / / P-talo, luokka 337 Soita, kysy lisää ja ilmoittaudu! Sibelius-Akatemian avoin yliopisto, Mari Karjalainen ( ) ja Tiina Aaltonen ( ) Äänenkuljettaja 7

8 Työharjoitteluun vuonna 2002 Haluatko sisällyttää opintoihisi työharjoitteluopintojakson, saada siitä opintoviikkoja ja vielä vähän palkkaakin? Kiinnostuitko? Sibelius-Akatemian perusopiskelijoilla on myös tänä vuonna mahdollisuus suorittaa vapaavalintaisiin opintoihin kuuluva opintojakso TYÖHARJOITTELU (2-4 ov). Työharjoittelujakso (1-3 kk) on suoritettavissa vapaasti valittavana ajankohtana kuitenkin niin, ettei harjoittelu häiritse muiden opintojen edistymistä. Työpaikan opiskelija hankkii itse ja se hyväksytetään omassa koulutusohjelmassa. Mikäli kiinnostuit, tee vapaamuotoinen hakemus, josta käy ilmi opintojesi tämän hetkinen tilanne ja se, miksi juuri sinun pitäisi päästä työharjoitteluun ja mahdollinen työharjoittelun kesto. Tässä vaiheessa ei vielä tarvitse olla tietoa työharjoittelupaikasta. Lähetä hakemus Eija Heinolalle viimeistään mennessä. Päätökset siitä, kenelle työharjoittelu opintojakso myönnetään, tehdään helmikuun aikana ja siitä ilmoitetaan opiskelijoille. Lisätietoja saat Eija Heinolalta sähköpostitse siba.fi tai puhelimitse numerosta Aiotko valmistua kevätlukukaudella 2002? Tutkintotodistuksen (musiikin kandidaatti, maisteri, lisensiaatti, tohtori) voi saada todistustenjakopäivinä, joita järjestetään seuraavasti: Anomuksen viimeinen jättöpäivä Todistustenjakopäivä pe pe pe pe ma ma to 2.5. to (publiikki) pe 3.5. (Kuopio) pe 31.5 publiikki, Kuopio) pe pe Tutkintotodistusta anotaan kirjallisesti. Anomuslomakkeita saa T-, R- ja P-talojen palvelupisteistä ja se toimitetaan tutkintotodistusten valmistelijalle Eija Heinolalle T-talo 3 krs, huone 329, Kuopion osastossa koulutussuunnittelija Marika Karjalaiselle. Hyvissä ajoin ennen anomuksen jättämistä opiskelijan tulee tarkistuttaa tutkintoon kuuluvat opinnot Eija Heinolan kanssa. Varaa aika mieluiten sähköpostitse eija.heinola@siba.fi, puh Kansan- ja jazzmusiikkin sekä Kuopion osaston opiskelijat tarkistuttavat opintonsa oman osastonsa koulutussuunnittelijan kanssa. Lisätietoja opiskelijan oppaassa AKAVALAISET LUOTTAMUSMIEHET Sibelius-Akatemian AKAVAlaisten vaalikokous on päättänyt, että Erkki Pullinen jatkaa pääluottamusmiehenä ja akavalaisen opetushenkilökunnan luottamusmiehenä saakka. Varaluottamusmiehenä jatkaa Eeva Sarmanto-Neuvonen. AKAVAlaisen hallintohenkilökunnan luottamusmiehenä toimii saman kaksivuotiskauden Anna Krohn, varalla Anja Frösén 8 Äänenkuljettaja

9 Meillä ja muualla Tiedottajan paikka avoinna Äänenkuljettaja 9

10 Valmistuneita Tutkintotodistusten jaossa todistuksen saivat seuraavat henkilöt: MUSIIKIN MAISTERIT: Esittävä säveltaide: Kinnunen Hanna, huilu Pesu Veera, oboe Jazzmusiikki: Järvelä Jouni Kirkkomusiikki, Kuopion osasto : Salakari Mikko Syrjäniemi Helli Sellon harjoitusoppilaita kaivataan Harjoitusoppilaiden peruutuksien takia, kevääksi tarvitaan kaksi tai kolme sellon harjoitusoppilasta, muuten sellopedagogiikat jäävät kesken. Halukkaat tai sellaisia tuntevat, ottakaa yhteys Raimo Sariolaan (p ). Colour keys flexible - projektille EU -apurahaa Colour keys flexible on projekti, joka tuottaa ja testaa uudenlaiseen pianonsoiton opetusmenetelmään perustuvaa oppimateriaalia. Mukana Sibelius-Akatemian lisäksi ovat Royal Danish Academy of Music ja Norges Musikhogskole. Projektille on myönnetty Comenius -vaihtoohjelmasta yhteensä kahden vuoden aikana euroa, ja Sibelius- Akatemia rahoittaa projektia lisäksi eurolla. Sibelius-Akatemiasta mukana ovat projektikoordinaattorina Michael Perukangas, vastuuopettajana Arja Suorsa-Rannanmäki sekä säveltäjä Harri Wessman. Lisätietoja projektista antaa Michael Perukangas, puh Palkittuja Valtakunnallisen Soolokilpailun palkintoja kansanmusiikin osaston opiskelijoille ja maistereille Hollolassa järjestetyn kansanmusiikin ja -laulun toisen valtakunnallisen soolokilpailun voiton vei Antti Paalanen. Paalanen on vuonna 1977 syntynyt alavutelainen kaksirivisen haitarin soittaja. Hän valloitti tuomariston omalla sävellyksellään Kaura lakuaa. Tuomaristo kehui erityisesti Paalasen kykyä ajatella musiikin suuria kokonaisuuksia sekä hänen taitoaan pitää yllä musiikin intensiteettiä niin herkissä ja hiljaisissa kuin voimakkaissakin kohdissa. Palkinnoksi Paajanen sai 4000 markan (E652) stipendin ja konserttikiertueen viidelle merkittävälle suomalaiselle kansanmusiikkifestivaalille. Festivaalikiertueessa ovat mukana HaapavesiFolk, Kihaus Folk Music Festival, Kaustinen Folk Music Festival, Työväen musiikkitapahtuma ja Pohjalaiset Spelit. Antti Paalanen opiskelee Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla viidettä vuotta. Kolme muuta muusikkoa palkittiin 2000 markan (E336) stipendillä ja konserttikiertueella. Heistä kansanmusiikin osastolla opiskelee Emilia Lajunen Helsingistä ja osastolta valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2001 Matti Laitinen Lahdesta.Emilia Lajunen (s. 1969) yhdisti kappaleessaan Luojan luomaa viulunsoittoa ja laulua tuoreella ja rajoja rikkovalla tavalla. Matti Laitisen (s. 1972) Kuka kumma?-teoksen soittimena oli laulun lisäksi sähkökitara. Hänen esiintymisestään huokuva rauha ja itse kirjoittamansa teksti puhuttelivat tuomaristoa. Tuomariston puheenjohtaja, lehtori Juhani Näreharju, kiitteli kilpailua sekä harrastajien että ammattilaisten osalta erittäin korkeatasoiseksi ja monipuoliseksi. Hänen mukaansa kilpailu on lunastanut paikkansa ja tuo esiin yksittäisten solistien korkean tason kansanmusiikkiyhtyeiden rinnalla. Erityistä kiitosta sai myös soitinvalikoiman runsaus ja rajoja rikkovat soitinyhdistelmät. Toisena tuomarina toimi tunnettu kansanmuusikko Maria Kalaniemi. Yleisradio taltioi kilpailun lähetettäväksi myöhemmin keväällä Radio Ylen Ykkösessä. Katja Gubainova opiskelemaan Royal Opera Houseen Mezzosopraano Katja Gubainova (s.1979) valittiin vuoden vaihteessa Royal Opera Housen Vilar Young Artists -koulutusohjelmaan yli tuhannen hakijan joukosta. Yhteensä tähän kaksivuotiseen ohjelmaan valittiin neljä lahjakasta nuorta laulajaa, joista Katja oli nuorin. Kukin valituista saa euron (noin mk) vuotuisen stipendin. Koulutus sisältää mm. opetusta Royal Operan johtavien taiteilijoiden johdolla, esiintymisen vuosittain oopperan studioteatteriin valmistettavassa oopperaproduktiossa sekä gaalakonsertissa päänäyttämöllä. Valitut tulevat saamaan monipuolista opastusta kaikissa oopperaan liittyvissä kysymyksissä ja heidän yksilölliset tarpeensa tullaan huomioimaan koulutuksessa. Toisena opiskeluvuonna heillä on mahdollisuus esiintyä pienissä rooleissa päänäyttämön oopperaproduktioissa. Viime elokuussa Katja Gubainova voitti Gran Prix in sekä yleisöpalkinnon Marmandassa Ranskassa pidetyssä kansainvälisessä 10 Äänenkuljettaja

11 laulukilpailussa. Kilpailuun osallistui noin 200 laulajaa 33 eri maasta. Katja Gubainova on kotoisin Moskovasta, jossa hän opiskeli Tshaikovski -konservatoriossa. Syksystä 2000 lähtien hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Liisa Linko- Malmion johdolla. Tilat- ja turvallisuustiimi tiedottaa Töölönkadulla ilmenneiden jatkuvien pysäköintiongelmien johdosta olemme pakotettuja ryhtymään seuraaviin toimiin: - Pysäköinti on sallittu vain luvan saaneille (sininen tai vihreä lupalappu). Sen on oltava näkyvillä aina pihalle pysäköitäessä. Mikäli lauppu ei ole esillä, seuraa pysäköintivirhemaksu. - Huoltoliikennettä haittaavat autot hinataan pois omistajan kustannuksella. - Pysäköintikieltopaikat on merkitty keltapunaraidallisilla puomeilla. Huom. Puomeja ei saa siirtää. Hyvää ja turvallista autoiluvuotta toivoo Tiltur-tiimi Laulutunteja 26-vuotias tyttö haluaa laulutunteja. Asun Ullanlinnan läheisyydessä, P /Kristiina. Sisäiset opiskelijamatineat Kevätlukukauden 2002 sisäiset opiskelijamatineat järjestetään R-talon konserttisalissa klo ja T-talon Wegelius-salissa klo alla olevan aikataulun mukaisesti: päivä klo paikka to Konserttisali/R ma Konserttisali/R pe Konserttisali/R ke Konserttisali/R to Wegelius-sali/T ma Konserttisali/R to Wegelius-sali/T to Konserttisali/R to Wegelius-sali/T to Wegelius-sali/T pe Konserttisali/R to Wegelius-sali/T pe Konserttisali/R Matineaan ilmoittaudutaan konserttitoimistossa, R-talo, 2. krs, huone 207, täyttämällä ilmoittautumislomake viimeistään viikkoa ennen konserttipäivää. Ilmoittautumisia ei voida ottaa vastaan puhelimitse. Lisätietoja konserttitoimistosta, Tuula Vartiainen, p Myydään flyygeli Yamaha G2 170 cm Ollut musiikinopiskelijalla, viime vuodet hyvin vähän soitettu. 15 vuotias, hp ,-. Ota yhteys:laila Kangas tai laila.kangas@yle.fi Pianonsoiton opettajaa Haen tyttärilleni Leena 9 v.ja Laura 12 v. pianonsoiton opettajaa (esim. pianonsoiton opiselija)! Opetus voisi tapahtua esim. meillä kotona Marjaniemessä, Itäkeskuksen metroasemalta n. 10 min. kavelymatka (tai bussi 93:lla). Tyttaremme ovat ominpäin soittaneet sähköpianoamme ovat kovasti innostuneita ja nopea oppisia. Mitään varsinaista soitonopetusta he eivät ole saaneet.terveisin Petri Kuusisto, p (kotiin) gsm OAJ:n VAALIT LÄHESTYVÄT OAJ:n edustajiston postivaalit järjestetään ma ti Jokainen äänioikeutettu (= meillä lehtoriyhdistyksen jäsen) saa kotiosoitteeseensa kirjeen äänestys-lippuineen ja -ohjeineen. Vaaliluettelo on tarkastettavana tammikuuta 02 välisenä aikana huoneessa T-434 aina, kun siellä on joku paikalla. Tarkistuksen voit suorittaa myös sähköpostitse (erkki.pullinen@siba.fi) tai puhelimitse ( ; puhelimessa vastaaja, kaikkiin tiedusteluihin vastataan) Äänenkuljettaja 11

12 Lehtoriyhdistyksen vuosikokous to KLO 17 T-talon suuressa kokoushuoneessa. Tallinnan opinto- ja kulttuurimatka pe 8. - su Lähemmät tiedot lähiaikoina Sibelius-Akatemian Lehtorit ry Eeva Sarmanto-Neuvonen, pj Erkki Pullinen, siht. Konsertteja Opiskelijakonsertti ke klo Kampin palvelukeskus Anna Oramo, cembalo Vapaa pääsy Docmus-konsertti ke klo Konserttisali Musiikkia Fredrik Wilhelm II:n hovista Lauri Pulakka, sello avust. Jukka Rautasalo, sello, Tero Tavaila, fortepiano, Kreeta-Maria Kentala, viulu, Maria Pulakka, viulu ja Jouko Mansnerus, alttoviulu Graziani - Beethoven - Boccherini - Mozart Vapaa pääsy Opiskelijakonsertti to klo Temppeliaukion kirkko Yuko Awa, piano Vapaa pääsy Sointujen tanssi Runon, laulun ja musiikin yhteinen sävelkuvio pe klo R-talon kahviossa Armi Haatanen, piano, laulu Baiba Kuusela, sello Anita Repo, lausunta, laulu Liput 6 euroa Oopperaa pe klo W.A. Mozart: Don Giovanni Ohjaus: Timo Honkanen Musiikinjohto: Hannu Koivula Lavastus ja puvut: Anna Kontek Joensuun kaupunginorkesteri Kansallisoopperan Alminsalissa Liput: 20/10 euroa Ooppera esitellään Alminsalin lämpiössä klo (Vivat Academia) Kansallisoopperan lipunmyynti p ma - pe 9-18, la Opiskelijakonsertti la klo Kanneltalo mm. Tuomas Ylinen, sello Liput: 20 mk Oopperaa la klo W.A. Mozart: Don Giovanni Kuten Opiskelijakonsertti su klo Villa Kokkonen mm. Cecilia Oinas, piano Mathias Hortling, sello Museon pääsymaksu Soiva akatemia Liedin kevät l Schubertin parhaita su klo (Die Schöne Müllerin) ja (Winterreise) Konserttisali Jorma Hynninen, baritoni Ilkka Paananen, piano (Die Schöne Müllerin) Ilmo Ranta, piano (Winterreise) Schubert: Die Schöne Müllerin op. 25 (Paananen) Winterreise op. 89 ( Ranta) Liput: Yhteislippu 17/10 euroa, 10/7 yksittäinen konsertti Jorma Hynninen ja pianistit urakoivat Schubertin rakastetuimpienlaulusarjojen tulkkeina. Kauniista myllärintyttärestä talviseen matkaan - saksalaisen lyriikan manifestaatio Der Lindenbaum soi matkalla. KEVÄÄN 2002 ATK-YHTEISKOULU- TUS ALKAA Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Valtion taidemuseon henkilöstön atk-koulutuksen ohjelmassa seuraavina kursseina ovat Word97- perusteet perjantaina ja WWW-sivunteko Lyhyesti perustellut ilmoittautumiset lähetetään sähköpostissa Kimmo Salmiolle, 12 Äänenkuljettaja

13 Ylioppilaskunta/The Student s Union Kassakaapin avain luovutettiin Ensimmäinen uuden hallituksen kokous tarjosi historian siipien havinaa, dramatiikkaa ja ruohonjuuritason puuhastelua. Hanna Susitaipaleen menestyksekäs taival yo-kuntamme puheenjohtajana päättyi, joten kassakaapin avain siirtyi uudelle pj:lle Tiina Hokkaselle. Tiina kuittasi samalla myös käyttöoikeudet SAY:n tileihin. (Mikäli saatte Tiinalta kortin Naurusaarilta, tuokaa se ystävällisesti yo-kunnan toimistolle ja me ilmoitamme asiasta poliisille.) Uusille hallituksen jäsenille tarjoiltiin käytännön tietoa ja ruisleipää niin että tuntui. Työnjakokin on nyt lopullisesti selvillä, käykää katsomassa kuka hoitaa asioitanne vaikkapa YTHS:n suuntaan. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin SAY:n monivuotinen tukijalka Jussi Lehtipuu. Opiskelijakorttien hinnat muutettiin euroiksi: Unicard 9,25 ja SYL-kortti 3,50 (perusopiskelijat) ja 5,50 (jatko-opiskelijat). T-talon yo-kuntahuoneen ilmoitustaulu tarjoaa tarkempia tietoja kokouksien sisällöistä. Muista myös Saymaa. Juttuja ylä- ja alapäälle. Vuoden ensimmäinen numero ilmestyy helmikuussa. Lähetä ehdotuksiasi musikaalistal- LE, tai kirjoita kokonainen reportaasi vaikkapa aiheesta minä ja morrison ja musiikkitalo. Jutut osoitteeseen saymaa@siba.fi Liikuntaa joka solulle Jos et liiku, et elä vanhaksi. Jos et liiku, leviät. Jos et liiku, et voi musisoida. Tee siis päätös ja aloita liikunnallinen urasi sählyllä. Maila on halpa ja sisäliikuntavälineet löytyvät jokaisesta kunnollisesta kodista. Torstaisin n tai niin kauan kuin kuntoa riittää. Paikkana Ruskeasuon bussivarikko eli Ärrä-center. Jos et osaa suunnistaa, soita/tekstaa Veli-Antti Koivurannalle ( ), joka on SAY:n virallinen liikuntamestari. Siis sähläystä elämään. KV-jaosto kokoontuu KV-jaosto (kansainväliset asiat) kokoontuu Johanna Sankilammen johdolla ma 21.1 klo 15 P-talon kuppilassa. Toimisto on auki/the Student s Union office is open ma/mon - to/thu pe/fri Toimiston p tai (405 4)773 Pääsihteeri Jonna Hurskainen (sayps@siba.fi) Puheenjohtaja Tiina Hokkanen p (say-pj@siba.fi). Office tel or (405 4)773 Tiina Hokkanen, Chairperson of Student Union, tel (saypj@siba.fi). Älä säästä markkojasi, äläkä sanojasi. Palautetta yo-kunnan touhuista: jukainul@siba.fi Musiikkipoikakalenteri 2002 ilmestynyt Mukan poikien ikioma ja tuore housut pois -projekti, musiikkipoikakalenteri 2002, on valmistunut. Luvassa suomalaista mieskauneutta aidossa akatemian ympäristössä. Nouda omasi yo-kunnan toimistosta hintaan 5 e. Äänenkuljettaja 13

14 Ruokalista P-talo Ma Janssoninkiusausta Smetanahärkää ja keitettyä riisiä Juures-fetajuustopataa ja keitettyä riisiä Paahtokiisseli Ti Jauhelihakastiketta ja spagettia Kana-avokadokeittoa Tomaatti-basilikakastiketta spagettia Kasvistäytteiset krepit Banaanirahka ja Ke Paistettua broileria, currykastiketta ja riisiä Värikästä lohi-seipataa ja riisiä Parsakaali-pinaattipiirakaa Hernesosekeittoa ja leipäannos Suklaapersikat To Kalakeittoa Venäläinen jauhelihapihvi ja valkosipuliperunoita Kookos-linssikeittoa, leipäannos Köyhät ritarit, hilloa, kermavaahtoa Pe Nakkistroganoffia ja perunasosetta Tonnikala-katkarapupizzaaa Papu-kasvisrisottoa La makkaragulassia ja keitettyjä perunoita Porkkanapihvit ja paprikakastiketta R-talo Ma Nakkikeitto, tillikastike Kasviskiusaus Aurinkoleike Ti Kinkkupiirakka Itämainen possupata, riisi Juurespannukakku, kurpitsahillo Wieninleike Ke Pepperonipizza Lindströmin mureke, muusi Kreikkalainen kasvisvuoka Pariloitua porsasta, maustevoi To Hernekeitto, pannukakku Liha-perunalaatikko Perunakroketit, juuressose Grillipihvi, maustevoi Pe Kukkakaalikeitto Broilerileike, appelsiinikastike, riisi Parsa-pinaattipihvit Sveitsin-leike T-talo Ma Nakki-vihanneskeitto (L) (AM) Punajuurikroketit, ananas-kermaviili, peruna (VL) Kana-aurajuustokastike, riisi (L) Mustikkarahka Ti Tomaattisilakat, perunasose (myös VL) Kookos-linssikeitto, leipäannos (L) Liha-kasviskastike, perunasose (myös VL) (AM) Appelsiinikiisseli, kermavaahtoa Ke Palermon kinkkukastike, pastaa (VL) Juustomestarin kiusaus (myös VL) (AM) Sinappi-kuminamarinoitua kirjolohta, tomaatti-kermaviili, perunasose Suklaamousse To Mausteinen jogurttikala, peruna (VL) Marinoitu kesäkurpitsa-porkkanapata, riisi (L) (AM) Smetanassa haudutettu broilerfile, riisi, ruusukaali Uuniomenaa Pe Jauheliha-makaronilaatikko (myös VL) (AM) Chili-tuorejuustokastike, pastaa (myös VL) Tonnikalapaistos Mansikkakiisseli, kermavaahtoa La Purjo-paprikaturskaa, peruna (VL) Tomaattinen kasviskastike, pastaa (L) 14 Äänenkuljettaja

15 Menu P-house MON 21.1 Creamy anchovy and potato casserole Beef in sour cream and rice Roor vegetable and feta cheese stew and rice * Crême brulée fool TUE 22.1 Minced meat sauce and pasta Chicken and avocado soup Tomato and basilica sauce and pasta VEGETABLE CRÊPES Banana fromage blanc cream WED 23.1 Fried chicken, curry sauce and rice Rainbow trout and saithe stew and rice Broccoli and spinach pie Puréed pea soup * Chocolate peaches THU 24.1 Fish soup Hamburger patty Russian style and garlic potatoes Vegetable kroquettes, cheese sauce and garlic potatoes Coconut and lentil soup and bread portion French toast, jam amnd whipped cream FRI 25.1 Frankfurter stroganoff and mashed potatoes TUNA AND SHRIMP PIZZA Bean and vegetable risotto T-house Mon Sausage and vegetable soup Beet root balls, pine apple-sour cream sauce, potatoes Chicken-blue cheese sauce, rice Tue Baltic herrings in tomato sauce, mashed potatoes Coco nut and lentil soup, bread Meat and vegetable sauce, mashed potatoes Wed Ham sauce palermo,pasta Cheese maker s casserole Mustard and cumin marinated rainbow trout, tomatosour cream sauce, mashed potatoes Thu Fish in spicy yoghurt sauce, potatoes Marinated zucchini and carrot stew, rice Chicken s breast in sour cream,rice, brusselsprout Fri Minced meat and pasta casserole Chili.cheese sauce, pasta Tuna fish tart Sat Cod with leek and sweet pepper,potatoes Tomato-vegetable sauce,pasta SAT 26.1 Sausage goulash Carrot pancakes and sweet pepper sauce LAULUPEDAGOGIIKKA OPETUSDEMONSTRAATIO: JORMA ELORINNE opettaa ja puhuu mm. laulajan psyykestä. TORSTAINA klo Ackté-salissa KAIKKI KIINNOSTUNEET TERVETULOA! Äänenkuljettaja 15

16 Keskustelutilaisuus sibeliusakatemialaisille Musiikkitalosta maanantaina klo Kamarimusiikkisalissa (R-talo) Miksi musiikkitalo? Miksi ei? Mitä uutta? Mitkä ovat vaihtoehdot? Tule keskustelemaan ja vaikuttamaan! Mukana keskustelussa sibeliusakatemialaisia mm. rehtori Pekka Vapaavuori ja professori Mikael Helasvuo sekä asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin. Tervetuloa! 16 Äänenkuljettaja