Lasten narkolepsian ilmaantuvuuden lisääntyminen ja kliininen oirekuva vuoden 2009 Pandemrixrokotekampanjan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten narkolepsian ilmaantuvuuden lisääntyminen ja kliininen oirekuva vuoden 2009 Pandemrixrokotekampanjan"

Transkriptio

1 Julkaistu Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN tieteessä Markku Partinen LKT, neurologian dosentti Suomen narkolepsiatutkimuskeskus, Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed Outi Saarenpää-Heikkilä TAYS, lastenklinikka Ismo Ilveskoski HUS, Lasten ja nuorten sairaala, lastenneurologian yksikkö, Christer Hublin LT, neurologian dosentti Työterveyslaitos Miika Linna FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastot ja rekisterit Päivi Olsén OYS, lastenneurologian yksikkö Pekka Nokelainen KYS, lastenneurologian yksikkö Reija Alén Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä, lastenneurologian yksikkö Tiina Wallden Kymenlaakson keskussairaala, Kotka, lastenneurologian yksikkö Lasten narkolepsian ilmaantuvuuden lisääntyminen ja kliininen oirekuva vuoden 2009 Pandemrixrokotekampanjan jälkeen Lähtökohdat Narkolepsia on etenkin alle 10-vuotiailla lapsilla harvinainen neurologinen unihäiriö. Vuoden 2010 alussa poikkeuksellisen moni suomalainen lapsi alkoi kärsiä äkillisestä, poikkeavasta päiväaikaisesta väsymyksestä (PPV) ja katapleksiasta (tunnereaktioista johtuva äkillinen lihasvoiman menetys). Siksi aloitimme systemaattisen selvityksen narkolepsian ilmaantuvuudesta Suomessa vuosien välillä. Menetelmät Otimme yhteyttä kaikkiin suomalaisiin sairaaloihin ja uniklinikoihin selvittääksemme vuonna 2010 diagnosoitujen narkolepsiapotilaiden lukumäärän. Lisäksi sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä poimittiin narkolepsiadiagnoosit vuosilta Tulokset Vuosina Suomessa diagnosoitiin yhteensä 335 narkolepsiaa sairastavaa henkilöä. Tällä aikavälillä sairauden vuosittainen ilmaantuvuus oli 0,79 tapausta/ asukasta. Keskimääräinen vuosittainen ilmaantuvuus alle 17-vuotiailla oli 0,31/ as. Vuonna 2010 narkolepsia diagnosoitiin 54:llä alle 17-vuotiaalla (5,3/ ; 17-kertainen kasvu aiempiin vuosiin verrattuna). 20-vuotiailla tai sitä vanhemmilla aikuisilla ilmaantuvuus oli 0,87/ asukasta, mikä vastaa vuosien ilmaantuvuutta. HLA-kudostyypitys tehtiin 34 lapselle 54:stä. Heillä kaikilla oli narkolepsialle altistava kudostyyppi HLA DQB1*0602/DRB1*15. Lapsista 50 oli saanut Pandemrix-rokotteen päivää (mediaani 42) ennen narkolepsian puhkeamista. Kaikki 50 lasta kärsivät PPV:stä ja lisäksi he saivat poikkeavan tuloksen nukahtamisviivetestistä (MSLT) (nukahtamisviive < 8 min, ja 2 REM-unialkuista jaksoa). Oireet alkoivat äkillisesti. Katapleksiaa esiintyi 47:llä (94 %) potilaalla. Katapleksia alkoi samaan aikaan tai pian PPV:n ilmaantumisen jälkeen. Myös psykiatriset oireet olivat yleisiä, mutta muuten kliininen taudinkuva oli varsin samankaltainen aiemmin kuvatun lapsuusiän narkolepsian kanssa. Päätelmät Suomessa havaittiin vuonna 2010 äkillinen lapsuusajan narkolepsiatapausten lisääntyminen. Näkemyksemme mukaan Pandemrix-rokote todennäköisesti myötävaikutti geneettisesti alttiilla lapsilla narkolepsian puhkeamiseen. Vertaisarvioitu VV Tutkimuksissa ilmennyt narkolepsia katapleksian esiintyminen suomalaisilla aikuisilla on n. 26 tapausta/ asukasta (95 %:n luottamusväli 0 60) (1). Silberin ym. mukaan narkolepsian ja katapleksian yhdistetty ilmaantuvuus on 0,74/ henkilövuotta ja narkolepsian kokonaisilmaantuvuus (joko ilman katapleksiaa tai sen kanssa) 1,37/ henkilövuotta (2). Narkolepsian yleisimmät oireet ovat tahattomat nukahtelut, poikkeava päiväaikainen väsymys (PPV) ja katapleksia (3,4). Narkolepsia alkaa useimmiten ikävuoden välillä ja ilmaantuvuuden huippu sijoittuu ikävuoden välille (2,5). Tyypilliselle narkolepsia 1045

2 Alkuperäistutkimus Merimaaria Espo Kymenlaakson keskussairaala, Kotka, lastenneurologian yksikkö Harri Rusanen LT, neurologian OYS, neurologian klinikka Jan Olme Vaasan keskussairaala, lastenneurologian yksikkö Heli Sätilä Kanta-Hämeen keskussairaala, Hämeenlinna, lastenneurologian yksikkö Harri Arikka TYKS, lastenneurologian yksikkö Pekka Kaipainen FT, kemisti Rinnekodin tutkimuskeskus Ilkka Julkunen LKT, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, rokotusten ja immuunisuojan osasto Turkka Kirjavainen LT, dosentti HUS, Lasten ja nuorten sairaala, lastentautien yksikkö Artikkeli on julkaistu aikaisemmin PLoS ONE -verkkojulkaisussa (Partinen M, Saarenpää-Heikkilä O, Ilveskoski I ym. Increased incidence and clinical picture of childhood narcolepsy following the 2009 H1N1 pandemic vaccination campaign in Finland. PLoS ONE 2012;PONE- D R1) ja julkaistaan tässä alkuperäisen julkaisijan luvalla. katapleksialle on luonteenomaista se, että elimistö (hypotalamus) ei tuota tarpeeksi oreksiinia (hypokretiinia) (3,6) ja taudilla on vahva assosiaatio HLA DR15 (DR2) - ja DQB1*0602 -kudostyypin kanssa (3,6,7,8). Narkolepsia katapleksiapotilaista yli 90 % on HLA DQB1*0602 -positiivisia (3). Äskettäisessä tanskalaistutkimuksessa likvorin hypokretiini-1-pitoisuus oli pieni tai mittaamattomissa %:lla (keskimäärin noin 80 %; 218/274) narkolepsia katapleksiapotilaista (9). Vastaavasti noin 20 %:lla potilaista, jotka kärsivät narkolepsiasta ilman katapleksiaa, oli alhainen likvorin hypokretiinitaso. Yli 97 % potilaista, joilla on alhainen CSFhypokretiini, on HLA DQB1*0602 -positiivisia (9). Geneettinen tautialttius (10 16), tribbles-2 -vasta-aineiden esiintyminen (17,18,19) ja muut viimeaikaiset havainnot (20,21) viittaavat siihen, että narkolepsia olisi autoimmuunisairaus (22,23,24). Narkolepsian alkamisajan kausiluontoisuus (25) ja yhteys streptokokki-infektioon (26,27) viittaavat ylähengitysteiden infektioiden mahdolliseen etiologiseen rooliin narkolepsian laukaisijana. Suomessa vahvistettiin vuoden 2010 aikana elokuuhun mennessä yhteensä 14 uutta narkolepsiadiagnoosia, mikä toi esiin pandemiarokotuksen mahdollisena ympäristötekijänä, joka olisi myötävaikuttanut lasten narkolepsian äkillisesti lisääntyneeseen ilmaantuvuuteen (28). Vastaavia tuloksia raportoitiin myös Ruotsista (28,29,30). Suomessa Pandemrix-rokotukset keskeytettiin vuoden 2010 elokuussa (31) ja systemaattiset tutkimukset kaikkien vuonna 2010 diagnosoitujen narkolepsiapotilaiden löytämiseksi aloitettiin (32). Samanaikaisesti käynnistettiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriin pohjautunut epidemiologinen kohorttitutkimus Pandemrix-rokotteen ja narkolepsian mahdollisesta yhteydestä (33). Vastaavanlaiset tutkimukset käynnistettiin myös Ruotsissa (29). Yksittäisiä potilastapauksia raportoitiin Ranskasta ja Kanadasta, joissa oli käytetty Pandemrixia tai samankaltaista AS03-adjuvantoitua Arepanrixrokotetta (34). Tutkimuksessamme raportoimme tulokset lasten narkolepsian ilmaantuvuudesta. Lisäksi kuvaamme myös Pandemrix-rokotuksen jälkeen ilmaantuneen narkolepsian kliinistä oireistoa ja vertailemme sitä kirjallisuudessa aiemmin kuvattuun lasten narkolepsian taudinkuvaan. Menetelmät Tutkimuksen eettisyydestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) eettinen toimikunta on hyväksynyt tämän tutkimuksen. Tutkimuksen kliininen osa perustuu lääkäreiden potilastapausselostuksiin ja tietoihin, jotka on kerätty normaalissa potilastyössä. Potilailta pyydettiin kirjallinen suostumus käyttää heidän tietojaan, laboratoriotutkimuksia sekä tutkimuksia, silloin kuin ne eivät olleet osa tavanomaista diagnostiikkaa tai jotka tehtiin sen jälkeen kun narkolepsiadiagnoosi oli varmistunut. Vanhemmat/lailliset huoltajat allekirjoittivat kirjallisen luvan tutkimuksessa mukana olleiden alaikäisten lasten puolesta. Narkolepsiadiagnoositietojen kerääminen Vuosina tehdyt uudet narkolepsiadiagnoosit (G47.4) poimittiin hoitoilmoitusrekisteristä (HILMO). Vuoden 2010 aikana tehdyt G47.4-diagnoosit kerättiin ottamalla yhteyttä samoihin lähteisiin, joita käytetään kerätessä tietoa HILMO-rekisteriin. Lisäksi kaikki saatavilla olevat narkolepsiatapausten potilastiedot vuosilta kerättiin maanlaajuisesti narkolepsiapotilaita hoitavista sairaaloista ja uniklinikoilta. Pandemrix-rokotteen tiedot ja rokotuspäivä vahvistettiin rokotustodistuksista. Oireet ja niiden alkamisajankohta saatiin sairauskertomuksista. Koulujen terveydenhoitajilta ja terveyskeskuksista selvitettiin se päivämäärä, jolloin lapsi oli käynyt ensimmäisen kerran vastaanotolla poikkeavan päiväaikaisen väsymyksen (PPV) vuoksi. Narkolepsian ilmaantuvuus eri vuosina Ilmaantuvuudet laskettiin vuosittain ikäryhmille alle 11-, , ja yli 20-vuotiaat. Käytimme vertailussa potilaan ikää diagnoosin vahvistuessa, jotta vertailu HILMOsta saatuun tietoon olisi mahdollista. Suomen väestötilastot saatiin Tilastokeskukselta. Narkolepsian diagnosointi Narkolepsian diagnoosi perustui kansainvälisiin unihäiriöiden luokituskriteereihin (ICSD, versio 2, ICSD-2) (4). Nukahtamisviivetutkimus (MSLT) tehtiin kaikille lapsille. Likvorin hypokretiini-1-tasojen määritys tehtiin Rinnekodin tutkimuskeskuksessa (Phoenix Pharmaceuticals, USA). HLA-tyypitys tehtiin osalle potilaista, vaikka se ei ole virallinen ICSD-2-diagnoosi 1046

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Hublin C, Kaprio J, Partinen M ym. The prevalence of narcolepsy: an epidemiological study of the Finnish Twin Cohort. Ann Neurol 1994;35: Silber MH, Krahn LE, Olson EJ, Pankratz VS. The epidemiology of narcolepsy in Olmsted County, Minnesota: a population-based study. Sleep 2002;25: Dauvilliers Y, Arnulf I, Mignot E. Narcolepsy with cataplexy. Lancet 2007;369: American Academy of Sleep Medicine. The International classification of sleep disorders, 2. painos. Westchester, Ill: American Academy of Sleep Medicine Longstreth Jr. WT, Koepsell TD, Ton TG, Hendrickson AF, van Belle G. The epidemiology of narcolepsy. Sleep 2007;30: Mignot E, Lammers GJ, Ripley B ym. The role of cerebrospinal fluid hypocretin measurement in the diagnosis of narcolepsy and other hypersomnias. Arch Neurol 2002;59: Kuvio 1. kriteeri. Muut PPV:n aiheuttajat (uniapnea, viivästynyt unijakso, krooninen univaje ym.) sekä muut neurologiset sairaudet (aivotulehdukset ym.) suljettiin pois polysomnografian, aktigrafian, magneettikuvauksen (MK), EEG:n, likvorija muiden tutkimusten avulla. Narkolepsiadiagnoosin vahvisti aina (lasten)neurologi. Lopullisen diagnoosin varmisti sairauskertomustietojen perusteella kaksi ä. Epäselvissä tapauksissa diagnoosin varmisti vielä kolmen n muodostama paneeli. Alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten uusien narkolepsiadiagnoosien määrä Suomessa vuosina Tilastollinen analyysi Tilastollinen analysointi tehtiin STATA ohjelmalla (Stata Corporation, TX). Ilmaantuvuudet laskettiin jokaista vuotta kohden ja vuosien keskimääräistä ilmaantuvuutta verrattiin vuoden 2010 ( ) havaintoihin. Vuosien keskimääräisille ilmaantuvuuksille laskettiin 95 %:n luottamusvälit (95 % LV). Tulokset Narkolepsian ilmaantuvuus vuosina Vuosina diagnosoitiin Suomessa yhteensä 335 narkolepsiatapausta; vuosittaiseksi ilmaantuvuudeksi tuli 0,79/ henkilöä (95 % LV 0,62 0,96). 20-vuotiailla ja sitä vanhemmilla aikuisilla diagnosoitiin 281 uutta narkolepsiatapausta vuosina (25 52/v); keskimääräinen vuosittainen ilmaantuvuus oli 0,87 (95 % LV 0,71 1,03) asukasta kohti vuotiailla diagnosoitiin 28 narkolepsiatapausta (3 5/v); keskimääräinen vuosittainen ilmaantuvuus oli 1,79 (95 % LV 1,49 2,09) asukasta kohti (kuviot 1, 2 ja 3, liitekuviot 1 ja 2 artikkelin pdf-version liitteenä, > Sisällysluettelot > 13/2012). 26 potilaista oli alle 17-vuotiaita ja tässä ikäryhmässä keskimääräinen vuosittainen ilmaantuvuus vuosina oli 0,31 (95 % LV 0,12 0,51) lasta kohden. Narkolepsia oli ennen vuotta 2010 diagnosoitu vain yhdellä alle 11-vuotiaalla (9 v) lapsella (kuvio 1, liitekuvio 1 artikkelin pdf-version liitteenä, fi > Sisällysluettelot > 13/2012) vuosi < 11 v v v Narkolepsian ilmaantuvuus vuonna 2010 Vuonna 2010 diagnosoitiin yhteensä 101 uutta nar kolepsiatapausta (ilmaantuvuus 1,88/ as.). Näistä potilaista 65 oli alle 20-vuotiaita (ilmaantuvuus 5,33/ as.). 20-vuotiailla ja sitä vanhemmilla aikuisilla ilmaantuvuus vuonna 2010 oli 0,87/ asukasta, joka ei eroa vuosien ilmaantuvuudesta (0,87) vuotiailla ilmaantuvuus oli 5,46/ asukasta (kolminkertainen kasvu). Vuonna 2010 lapsilla ja nuorilla aikuisilla (< 17-vuotiaat) (liitetaulukko 1 artikkelin pdf-version liitteenä, > Sisällysluettelot > 13/2012) diagnosoitiin 54 narkolepsiatapausta, mistä saadaan ilmaantuvuudeksi 5,30/ asukasta (17-kertainen kasvu verrattuna vuosiin ). Alle 11-vuotiailla lapsilla ilmaantuvuus vuonna 2010 oli 3,39/ (1,89 alle 8-vuotiailla lapsilla ja 7, vuotiailla lapsilla). Suurin ilmaantuvuus havaittiin vuo tiailla lapsilla (8,76/ as.). Toisaalta suurin ilmaantuvuuden kasvu havaittiin alle 11-vuotiailla (0,02 vs. 3,39/ lasta/vuosi; kasvu 177-kertainen) (kuvio 3, liitekuvio 2 artikkelin pdf-ver 1047

4 Alkuperäistutkimus 7 Mignot E, Lin L, Rogers W ym. Complex HLA-DR and -DQ interactions confer risk of narcolepsycataplexy in three ethnic groups. Am J Hum Genet 2001;68: Hor H, Kutalik Z, Dauvilliers Y ym. Genome-wide association study identifies new HLA class II haplotypes strongly protective against narcolepsy. Nat Genet 2010;42: Knudsen S, Jennum PJ, Alving J, Sheikh SP, Gammeltoft S. Validation of the ICSD-2 criteria for CSF hypocretin-1 measurements in the diagnosis of narcolepsy in the Danish population. Sleep 2010;33: Tanaka S, Honda Y, Honda M. MX2 gene expression tends to be downregulated in subjects with HLA- DQB1*0602. Sleep 2008;31: Hallmayer J, Faraco J, Lin L ym. Narcolepsy is strongly associated with the T-cell receptor alpha locus. Nat Genet 2009;41: Honda M, Eriksson KS, Zhang S ym. IGFBP3 colocalizes with and regulates hypocretin (orexin). PLoS ONE 2009;4:e4254. Kuvio 2. sion liitteenä, > Sisällysluettelot > 13/2012). Potilastietojen mukaan 54:stä lapsesta 50 oli rokotettu Pandemrix-rokotteella (GSK) päivää (mediaani 38 päivää; 95 % LV 40 67) ennen PPV:n puhkeamista. 4 lapsella 50:stä rokotetusta (liitetaulukko 1 artikkelin pdf-version liitteenä, > Sisällysluettelot > 13/2012) oli ollut influenssan kaltainen sairaus vuoden 2009 sikainfluenssaepidemian huippuajankohtana, viikoilla (35). Yhdenkään lapsen influenssainfektiota ei ollut varmistettu laboratoriossa, eikä keneltäkään 54:stä potilaasta löydetty mitään muita mikrobiologisesti varmistettuja infektiosairauksia. H1N1-rokotukseen liittyvän alle 17-vuotiaiden lasten narkolepsian kliininen kuva Pandemrix-rokotuksen jälkeen sairastuneista Aikuisten (20 v tai yli) uusien narkolepsiadiagnoosien määrä Suomessa vuosina Diagnoosien määrä (56 %) oli tyttöjä ja 22 poikia (taulukko 1). Taudin oireissa ei ollut merkittäviä eroja poikien ja tyttöjen välillä. Iän keskiarvo rokotettaessa (± SD) oli 10,8 ± 3,0 vuotta (vaihteluväli 4,5 16,1 v). Keskimääräinen ikä oireiden puhjetessa oli 11,0 ± 3,1 vuotta; pojilla 10,2 ± 2,8 ja tytöillä 11,6 ± 3,1 (p = 0,055). Oireiden puhkeamisen aikaan 18 % lapsista oli alle 8-vuotiaita, 24 % 8 10-vuotiaita, 38 % vuotiaita ja 20 % oli vuotiaita. Kukaan 50:stä lapsesta ei ollut kärsinyt aiemmin PPV:stä tai muista narkolepsian oireista. Potilaiden oireet ja löydökset on kuvattu taulukossa 1 ja liitetaulukossa 1 (artikkelin pdf-version liitteenä, www. laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 13/2012). Kaikkien MSLT oli poikkeava ja narkolepsiaan sopiva. Apnea hypopnea -indeksin keskiarvo oli 0,4 (SD 0,4, vaihteluväli 0 1,4). 34:ssä tapauksessa tehtiin MK ja yhdellä lapsella oli kliinisesti merkityksetön araknoideakysta. Yhdellä lapsista oli tyypin 1 diabetes ja yhdellä von Willebrandin tauti. Yhdeksällä lapsella (16,7 %) oli atopia ja/tai astma ja neljällä lapsella (7,4 %) oli ollut keskittymisongelmia ja hyperaktiivisuutta ennen narkolepsian puhkeamista. 24:lla (48 %) lapsella havaittiin muutoksia käytöksessä tai psykiatrisia oireita (käyttäytymisongelmia/haastavaa tai aggressiivista käyttäytymistä, itsensä vahingoittamista) ja he tarvitsivat psykiatrista hoitoa narkolepsian puhkeamisen jälkeen. Neljässä tapauksessa tarvittiin psykiatrista sairaalahoitoa ja yksi potilas tarvitsi myös bentsodiatsepiineja ja antipsykoottista lääkitystä. Likvori-, MK- ja EEG-tutkimuksissa ei todettu poikkeavuuksia, jotka olisivat viitanneet keskushermoston infektioon. Kaikilla potilailla, joilta HLA-tyypitys tehtiin (32/50 potilasta), se oli narkolepsian DQB1*0602/DRB1*15/DR15 DQ6 -riskigenotyyppi. Ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä mitattu keskimääräinen painoindeksi (BMI) oli 19,6 (SD 4,1; 95 % LV 18,3 20,9; mediaani 19,2; vaihteluväli 14,0 35,3) kg/m 2 ja se nousi sairauden alkuvaiheessa yli 5 % vajaan vuoden aikana 26/41 (65,4 %) lapsella vuosi v 40+ v Pohdinta Vuonna 2010 Suomessa havaittiin, että lapsuusiän (alle 17-vuotiaiden) narkolepsian ilmaantuvuus kasvoi noin 17-kertaiseksi edellisiin vuosiin verrattuna. Nuorilla aikuisilla (ikä v) määrän kasvu oli kolminkertainen, mutta aikuisilla narkolepsiatapausten ilmaantuvuuden kas 1048

5 tieteessä 13 Miyagawa T, Honda M, Kawashima M ym. Polymorphism located in TCRA locus confers susceptibility to essential hypersomnia with HLA-DRB1*1501-DQB1*0602 haplotype. J Hum Genet 2010;55: Shimada M, Miyagawa T, Kawashima M ym. An approach based on a genome-wide association study reveals candidate loci for narcolepsy. Hum Genet 2010;128: Han F, Lin L, Li J ym. TCRA, P2RY11, and CPT1B/CHKB associations in Chinese narcolepsy. Sleep Medicine 2012;13: Kornum BR, Kawashima M, Faraco J ym. Common variants in P2RY11 are associated with narcolepsy. Nat Genet 2011;43: Cvetkovic-Lopes V, Bayer L, Dorsaz S ym. Elevated Tribbles homolog 2-specific antibody levels in narcolepsy patients. J Clin Invest 2010;120: Kawashima M, Lin L, Tanaka S ym. Anti-Tribbles homolog 2 (TRIB2) autoantibodies in narcolepsy are associated with recent onset of cataplexy. Sleep 2010;33: Toyoda H, Tanaka S, Miyagawa T, Honda Y, Tokunaga K, Honda M. Anti-Tribbles homolog 2 autoantibodies in Japanese patients with narcolepsy. Sleep 2010;33: Tanaka S, Honda M. IgG abnormality in narcolepsy and idiopathic hypersomnia. PLoS ONE 2010;5:e Santos Coelho FM, Pradella- Hallinan M, Pedrazzoli M ym. Low CD40L levels and relative lymphopenia in narcoleptic patients. Human Immunol 2011;72: Kuvio 3. vua ei esiintynyt. Rekisteritietojen perusteella lasten narkolepsian ilmaantuvuuden merkittävä (6,6-kertainen) kasvu Pandemrix-rokotteen jälkeen on havaittu myös Ruotsissa (36,37,38,39). Vuosina alle 11-vuotiaiden lasten narkolepsiatapaukset olivat erittäin harvinaisia; kyseisenä aikana Suomessa on diagnosoitu vain yksi 9-vuotias lapsi vuonna Vuonna 2010 narkolepsia diagnosoitiin yhteensä 22:lla alle 11-vuotiaalla lapsella, mikä merkitsee vuosittaisena ilmaantuvuutena 3,39/ asukasta. Minnesotassa, Yhdysvalloissa narkolepsian vuosittainen ilmaantuvuus kaikenikäisillä on ollut 1,37/ asukasta ja narkolepsia katapleksian ilmaantuvuus 0,74/ asukasta (2). Omassa tutkimuksessamme narkolepsian vuosittainen ilmaantuvuus oli vuosina kaikenikäisillä 0,79 (95 % LV 0,62 0,96), mikä vastaa hyvin aikaisemmin julkaistuja esiintymistiheyksiä (2). Kaikki diagnoosimme perustuivat kansainvälisesti hyväksyttyihin kriteereihin (4). Oireet olivat suhteellisen vakavia (taulukko 1), mutta samankaltaisia kuin viimeaikaisissa julkaisuissa kuvattujen lapsipotilaiden oireet (25,34, 40,41). Psykiatriset oireet olivat potilaillamme yleisiä (48 %) ja usein vaikeita, kuten myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu (taulukko Narkolepsian ikäryhmittäinen ilmaantuvuus henkilövuotta kohti Suomessa vuosina Ilmaantuvuus/ henkilövuotta vuosi < 11 v v v 20+ v 1) (3,40,41,42,43). Neljä omaa potilastamme on tarvinnut pitkäaikaista psykiatrista sairaalahoitoa. Yhdellä 12-vuotiaalla pojalla oli tyypin 1 diabetes. Hän oli DQB1*0602 -positiivinen, mikä on kiinnostavaa, sillä kyseisen HLA-haplotyypin katsotaan suojaavan tyypin 1 diabetekselta. Narkolepsian ja HLA DQB1*0602 -genotyypin vahvan geneettisen yhteyden vuoksi (3,7) on mahdollista, että kaikilla potilaillamme voisi olla riskigenotyyppi. Likvorin hypokretiini-1 oli selvästi alle normaalitason (< 110 pg/ml) niillä 13 lapsella, joille tehtiin lannepisto. Influenssainfektioon voi liittyä uupumusta, uneliaisuutta ja myös vakavampia neurologisia komplikaatioita (44,45). Vuoden 1918 Espanjan taudin oireisiin liittyi myös voimakasta uneliaisuutta, joka muistutti jossain määrin narkolepsiaa. Vuoden 2009 pandeeminen H1N1-virus muistuttaa geneettisesti ja immunologisesti enemmän Espanjan taudin influenssavirusta kuin viimeaikaisia kausi-influenssaviruksia (35,46,47). Nykyisellä pandemiaviruksella on geenejä lintujen, ihmisten ja sikojen influenssaviruksista ja sen hemaglutiini (HA) sekä neuraminidaasi-geenit (NA) ovat lähempänä Espanjan tautiviruksen geenejä kuin nykyisten H1N1-tyyppisten kausi-influenssavirusten geenejä (35). Vuoden 2009 pandemiavirus on ollut taudinkuvaltaan yleensä varsin lievä tai keskivaikea. Lukuun ottamatta Pohjois-Kiinaa (25) nykyisen pandemiaviruksen yhteydessä ei ole kuvattu narkoleptisia oireita tai lisääntynyttä narkolepsian ilmaantuvuutta kahden epidemiajakson (2009/2010 ja 2010/2011) aikana. Olisi helppoa ajatella, että nykyiset narkolepsiatapaukset johtuivat H1N1-influenssan aiheuttamasta infektiosta. Narkolepsiaa ei kuitenkaan oltu diagnosoitu keneltäkään niistä 8000 potilaasta, joille oli tehty laboratoriovarmistettu H1N1-diagnoosi ensimmäisen pandemia-aallon aikana vuonna 2009 (35). Voisiko lisääntynyt ilmaantuvuus olla selitettävissä narkolepsiatietoisuuden lisääntymisellä vuonna 2010 verrattuna edeltäneisiin vuosiin? On epätodennäköistä, että elokuussa 2010 alkanut mediahuomio olisi lisääntyneen ilmaantuvuuden taustalla, koska suurin osa potilaista tai heidän huoltajistaan oli ollut yhteydessä terveydenhuollon henkilökuntaan jo talven ja kevään 2010 aikana. Narkolepsian ja katapleksian oireet olivat selviä ja vaikuttivat merkittävästi lasten päivittäiseen elämään. On epätodennä 1049

6 Alkuperäistutkimus 22 Overeem S, Black III JL, Lammers GJ. Narcolepsy: Immunological aspects. Sleep Med Rev 2008;12: Fontana A, Gast H, Reith W, Recher M, Birchler T, Bassetti CL. Narcolepsy: Autoimmunity, effector T cell activation due to infection, or T cell independent, major histocompatibility complex class II induced neuronal loss. Brain 2010;133: Kornum BR, Faraco J, Mignot E. Narcolepsy with hypocretin/ orexin deficiency, infections and autoimmunity of the brain. Curr Opin Neurobiol 2011;21: Han F, Lin L, Warby SC ym. Narcolepsy onset is seasonal and increased following the 2009 H1N1 pandemic in china. Ann Neurol 2011;70: Aran A, Lin L, Nevsimalova S ym. Elevated anti-streptococcal antibodies in patients with recent narcolepsy onset. Sleep 2009;32: Longstreth Jr WT, Ton TGN, Koepsell TD. Narcolepsy and streptococcal infections. Sleep 2009;32: Talk about sleep. Possible Link Between H1N1 and Narcolepsy (siteerattu ). wwwtalkaboutsleepcom/message-boards/ viewtopicphp?t= Medical Products Agency (Läkemedelsverket). The MPA investigates reports of narcolepsy in patients vaccinated with Pandemrix (siteerattu ). english/all-news/nyheter-2010/ The-MPA-investigates-reports-ofnarcolepsy-in-patients-vaccinatedwith-Pandemrix/ 30 WHO. Pandemrix vaccine and cases of narcolepsy (siteerattu ). pandemrix_narcolepsy/en/ 31 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL suosittaa Pandemrix-rokotusten keskeyttämistä (siteerattu ). fi/tiedote?id= Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pandemrixin ja lasten ja nuorten narkolepsiatapausten välinen yhteys on vahvistunut (siteerattu ). fi/tiedote?id= Nohynek H, Jokinen J, Partinen M ym. AS03 adjuvanted AH1N1 vaccine associated with an abrupt increase in the incidence of childhood narcolepsy in Finland. PLoS ONE 2012;PONE-D R1. 34 Dauvilliers Y, Montplaisir J, Cochen V ym. Post-H1N1 narcolepsycataplexy. Sleep 2010;33: Ikonen N, Haanpaa M, Ronkko E ym. Genetic diversity of the 2009 pandemic influenza A(H1N1) viruses in Finland. PLoS ONE 2010;5:e Taulukko 1. Lasten narkolepsian ( 17 v) kliinisten oireiden ja löydösten keskimääräinen esiintyvyys tässä ja muissa tutkimuksissa. Maa Suomi Kanada, Italia, Israel, Tsekki (41) Pohjois-Kiina (42) Ranska, Sveitsi, Yhdysvallat (40) iso-britannia (34) n Diagnoosijakso, v 1 < Naisten osuus, % Rokotettu, % (Pandemrix, Arepanrix) Narkolepsian puhkeamisikä, v (SD) 11,0 (3,0) 10,3 (3,57) 14,0 (3,0)*** 9,2 (2,0) Katapleksian puhkeamisikä, v (SD) 11,4 (2,8) 9,2 (2,0) Aika rokotuksesta puhkeamiseen, 53,8 (47,1; 38; 40 67) päivää (SD; mediaani; 95 % luottamusväli) Diagnoosi-ikä, v (SD) 11,6 (3,1) 11,4 (4,6) 11,8 (3,57) 15,6 (3,1)*** 10,7 (3,1) Aika puhkeamisesta diagnoosiin, v 0 1 0,9, ka 0,7 < 1 vaihteluväli 1,5 1 2 (SEM 0,03); (SEM 0,3) päivää Katapleksia, % ** 100 Aika rokotuksesta katapleksian alkuun, 13,7 6,5 viikkoa (SD; mediaani; vaihteluväli) (10,6; 11; 0 51) (4,5; 4,5; 3 15)* Aika väsymyksen alkamisesta kataplek- 0 (8; 0 10); %:lla 2 samanaikainen? sian puhkeamiseen, kk (mediaani; 70 %:lla 2 vaihteluväli) (N = 47) Hypnagogiset hallusinaatiot, % 53, Käyttäytymisongelmat, % ,3 93*** Unihalvaukset, % 18,4 55*** 40** 41 Häiriintynyt yöuni, % Nopea painonnousu alussa, % 63,4 (26/412) 2 yleistä 84 (32/382) 2 yleistä BMI, kg/m 2 (SD) 19,6 25,2 22,7 20,4 (4,1; n = 42) (1,2; n = 40)** (7,2; n = 30)* (4,2; n = 29) MSLT nukahtamisviive, min (SD) 1,8 (1,4) 2,5 (2,5) 4,0 (3,1)*** 2,0 (1,3) SOREMP-jaksoja 3,8 (0,9) 3,2 (1,4)* 4,2 (0,9)* Lyhyt SL ja 2 SOREMP-jaksoja 100 (n = 50) 92 (n = 39) 90 (n = 30) 96,5 (n = 29) MSLT:ssä; % Li-hypokretiini-1 (SD) 8,6 (20,2; 4,5 < 110 pg/ml mediaani 0; (7,9; n = 13) (n = 6) vaihteluväli 0 69; n = 13) 1 Tämä taulukko sisältää tietoa vain niistä kuudesta potilaasta, jotka olivat 17 vuotta vanhoja diagnoosihetkellä. Muut 10/16 tutkimuspotilasta olivat vanhempia. Heitä ei sisällytetty taulukon tietoihin vertailun mahdollistamiseksi. 2 Määrittelimme painonkasvun painoindeksin (BMI) yli 5 %:n kasvuna. Aran ym. (40) määrittelivät sen yli 4 kg:n painonnousuna. SD: hajonta. SEM: keskiarvon keskivirhe. MSLT: nukahtamisviivetesti. SL: nukahtamisviive. SOREMP: REM-alkuinen unijakso. Tilastollisesti merkittävät erot meidän tutkimuksemme ja muiden tutkimusten välillä on merkitty seuraavasti: *** p < 0,001, ** p < 0,01 ja * p < 0,

7 tieteessä 36 Medical Products Agency (Läkemedelsverket). A registry based comparative cohort study in four Swedish counties of the risk for narcolepsy after vaccination with Pandemrix - A first and preliminary report, by the Medical Products Agency 2011;1 10 (siteerattu ). PandemrixRegReport pdf 37 Medical Products Agency (Läkemedelsverket). Occurrence of narcolepsy with cataplexy among children and adolescents in relation to the H1N1 pandemic and Pandemrix vaccinations Results of a case inventory study by the MPA in Sweden during Läkemedelsverket Bardage C, Persson I, Ortqvist A, Bergman U, Ludvigsson JF, Granath F. Neurological and autoimmune disorders after vaccination against pandemic influenza A (H1N1) with a monovalent adjuvanted vaccine: population based cohort study in Stockholm, Sweden. BMJ 2011;343:d Tsai TF, Crucitti A, Nacci P ym. Explorations of clinical trials and pharmacovigilance databases of MF59 -adjuvanted influenza vaccines for associated cases of narcolepsy. Scand J Infect Dis 2011;43: Aran A, Einen M, Lin L, Plazzi G, Nishino S, Mignot E. Clinical and therapeutic aspects of childhood narcolepsy-cataplexy: a retrospective study of 51 children. Sleep 2010;33: Nevsimalova S, Jara C, Prihodova I, Kemlink D, Sonka K, Skibova J. Clinical features of childhood narcolepsy. Can cataplexy be foretold? Eur J Paediatr Neurol 2011;15: Han F, Chen E, Wei H ym. Childhood narcolepsy in North China. Sleep 2001;24: Guilleminault C, Cao MT. Narcolepsy: Diagnosis and management. Kirjassa: Kryger MH, Roth T, Dement WC, toim. Principles and Practice of Sleep Medicine, 5. painos. St. Louis: Elsevier Saunders 2011; Webster RI, Hazelton B, Suleiman J, Macartney K, Kesson A, Dale RC. Severe encephalopathy with swine origin influenza A H1N1 infection in childhood: case reports. Neurology 2010;74: Montastruc JL, Durrieu G, Rascol O. Pandemrix, (H1N1)v influenza and reported cases of narcolepsy. Vaccine 2011;29: Hancock K, Veguilla V, Lu X ym. Cross-reactive antibody responses to the 2009 pandemic H1N1 influenza virus. N Engl J Med 2009;361: Itoh Y, Shinya K, Kiso M ym. In vitro and in vivo characterization of new swine-origin H1N1 influenza viruses. Nature 2009;460: Nishino S, Kanbayashi T. Symptomatic narcolepsy, cataplexy and hypersomnia, and their implications in the hypothalamic hypocretin/orexin system. Sleep Med Rev 2005;9: köistä, että yhtä vaikeat ja nopeasti kehittyneet oireet olisivat jääneet huomaamatta ennen vuotta Lisäksi suomalaisten aikuisten ja lasten narkolepsian ilmaantuvuus vastasi vuosina hyvin muiden maiden vastaavia lukuja (2,5). Tutkimuksemme vahvuutena on sen perustuminen valtakunnallisiin rekistereihin. Voimme olettaa, että lähes kaikki vuosina vakavaan narkolepsiaan sairastuneet lapset on identifioitu. Aivosairaudesta johtuva sekundaarinen narkolepsia suljettiin pois (48). Kuitenkin jotkut narkolepsiatapaukset ovat voineet jäädä huomaamatta, koska vuoden 2010 jälkeen olemme diagnosoineet uusia lapsia, jotka ovat saaneet ensimmäiset oireensa vuoden 2010 alkupuolella. Näissä tapauksissa ensimmäiset oireet ovat olleet usein lievempiä verrattuna tässä tutkimuksessa mukana olleiden oireisiin. Tämä sopii yhteen niiden tutkimustulosten kanssa, jotka osoittavat, että narkolepsian diagnos tinen viive voi olla useita vuosia (3,42). Oireet alkoivat suurimmalla osalla potilaista jo kevään 2010 aikana, jolloin asia ei ollut vielä esiintynyt tiedotusvälineissä. Tämä merkitsee sitä, että mahdolliset vääristymät ovat rajoittuneet diagnoosin nopeuteen eivätkä itse sairauden puhkeamiseen. Anamnestiset sairaustiedot ovat perustuneet potilaiden, vanhempien, terveydenhoitajien ja terveyskeskuslääkäreiden antamaan informaatioon, jolloin epätarkkuudet voivat olla mahdollisia. 50:stä rokotuksen saaneesta potilaasta 4 oli sairastanut influenssan kaltaisen sairauden. Kuitenkaan influenssaa tai muita infektioita ei ollut varmistettu mikrobiologisesti. Tämä viittaa siihen, että narkolepsiapotilaillamme ei ollut kliinisesti merkittäviä mikrobi-infektioita. Narkolepsiaa pidetään autoimmuunisairautena. Narkolepsialla on vahva yhteys HLA DQB1*0602/DRB1*15/DR15 DQ6 -kudostyyppiin. Sen lisäksi narkolepsiassa on todettu tribbles-2-vasta-aineita (17) ja se on liitetty T-solun alfareseptorin (11) ja purinergisen reseptorin P2RY11 (16) tiettyihin genotyyppeihin. Lasten oireiden ilmaantuminen on ollut hyvin äkillistä verrattuna useimpiin muihin autoimmuunisairauksiin (49) ja aikaisempiin käsityksiin narkolepsian luonnollisesta kehityksestä (5). Monien autoimmuunisairauksien ilmaantuvuus on kasvanut viime vuosikymmeninä (49), mutta kasvu ei ole koskaan ollut näin äkillistä ja voimakasta kuin lasten narkolepsiatapauksissa Suomessa vuonna Mitkä tekijät voisivat selittää lasten narkolepsian äkillisen ilmaantuvuuden kasvun Suomessa ja Ruotsissa? Suomessa merkittävää on se, että Pandemrix oli ainoa rokote, jota käytettiin ja rokotuskattavuus oli erityisen suuri lapsilla ja nuorilla (75 %) vuotiaiden ikäryhmässä rokotuskattavuus oli yli 80 % (33). Ruotsissa rokotuskattavuus oli lasten kohdalla noin 67 % (37,50). Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa Pamdemrix-rokotteen käyttö oli paljon vähäisempää; Ranskassa rokotettiin lapsista 10 % ja Italiassa 0,3 %) (50). Alankomaissa, jossa dia gnosoitiin vain muutamia rokotukseen liittyviä narkolepsiatapauksia, Pandemrixia käytettiin terveillä 6 kk 5 v ikäisillä lapsilla ja alle 6-kuisten lasten sukulaisilla ja sisaruksilla, mutta ei vanhemmilla lapsilla (51). Rokottamiseen liittyvät tekijät eivät voine yksin selittää ilmaantuvuuden eroja eri maissa. On huomioitava myös muut ympäristö- ja geneettiset tekijät. Aiemmin sairastettuja infektioita on pidetty yhtenä narkolepsiaa selittävänä ympäristötekijänä (52). Potilaidemme kohdalla yksi todennäköinen laukaiseva tekijä on Pandemrix-rokote. Se on voinut joko käynnistää tai kiihdyttää jo meneillään ollutta autoimmuunisairautta, mikä on johtanut nopeaan hypokretiinia tuottavien solujen tuhoutumiseen geneettisesti alttiiden lasten ja nuorten joukossa. Kaikki HLA-tyypitetyt potilaamme (n = 32) olivat HLA DQB1*0602 -tyyppiä, jota pidetään merkittävänä geneettisenä alttiustekijänä (53). Emme voi kuitenkaan täysin sulkea pois muiden infektiotekijöiden (H1N1, kausi-influenssa, enterovirus, rinovirus, streptokokki-infektio (26), muut mikrobi-infektiot) osuutta narkolepsian puhkeamisessa yhdessä rokotteen kanssa. Hiljattain julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin yhteys vuoden 2009 influenssapandemian ja narkolepsian välillä ilman tilastollisesti merkittävää rokotusyhteyttä. Tutkimus osoitti narkolepsian ilmaantuvuuden kolminkertaisen kasvun 5 7 kuukautta vuoden 2009 pandemian jälkeen (25). Influenssan kaltainen sairaus ilman mikrobiologista varmistusta havaittiin meidän potilaistamme vain neljällä (8 %). Näin ollen suurimmalla osalla potilaistamme ei ole saatu todisteita samanaikaisesta tai lyhyen aikavälin sisällä sairastetuista mikrobi-infektiosta. 1051

8 Alkuperäistutkimus 49 Bach JF. The effect of infections on susceptibility to autoimmune and allergic diseases. N Engl J Med 2002;347: Mereckiene J, Cotter S, Weber J ym. Influenza A(H1N1)pdm09 vaccination policies and coverage in Europe. Euro Surveill 2012; Lareb. Overview of Dutch cases of narcolepsy associated with Pandemic influenza vaccine (Pandemrix ) (siteerattu ). nl/larebcorporatewebsite/media/ publicaties/kwb_2011_3_pande.pdf 52 Picchioni D, Hope CR, Harsh JR. A case-control study of the environmental risk factors for narcolepsy. Neuroepidemiology 2007;29: Kraemer HC, Stice E, Kazdin A, Offord D, Kupfer D. How do risk factors work together? Mediators, moderators, and independent, overlapping, and proxy risk factors. Am J Psychiatry 2001;158: Wijnans L, de Bie S, Dieleman J, Bonhoeffer J, Sturkenboom M. Safety of pandemic H1N1 vaccines in children and adolescents. Vaccine 2011;29: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti: Markku Partinen on toiminut konsulttina seuraavissa yrityksissä: UCB Pharma, Bioprojet ja Leiras- Nycomed. Hän on saanut luentopalkkioita ja/tai tukea kongressimatkoihin Cephalonilta, GlaxoSmithKlineltä, Leiras Nycomedilta, MSD:lta, Servieriltä ja UCB Pharmalta. Hän on osallistunut narkolepsian kliinisiin lääke tutkimuksiin, joiden rahoittajana on ollut Actelion, Bioprojet ja MSD. Outi Saarenpää-Heikkilä on saanut luentopalkkioita Jannsen-Cilagilta ja UCB:ltä. Markku Partinen on Suomen narkolepsiatutkimuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja ja hän on toiminut Suomen unitutkimusseura ry:n ja Uniliitto ry:n hallituksen jäsenenä. Christer Hublin on saanut luentopalkkioita UCB Pharmalta ja hän on Suomen narkolepsiayhdistys ry:n hallituksen jäsen. Pekka Nokelainen on saanut luentopalkkioita GlaxoSmithKlinelta. Muilla kirjoittajilla ei ole ilmoitettavia sidonnaisuuksia. Tiedossamme ei ole todisteita narkolepsian kasvaneesta riskistä, joka liittyisi muuhun rokotteeseen kuin AS03-adjuvanttia sisältävään Pandemrix-valmisteeseen (34,39,54). Kiinalaisten tutkijoiden työssä todettiin, että narkolepsian ilmaantuvuus kasvoi keväällä 2010, vaikka Kiinassa ei käytetty yleisesti Pandemrix-rokotetta (25). Nämä ja omat havaintomme viittaavat siihen, että narkolepsian voisivat aiheuttaa useat erilaiset tekijät yhdessä tai erikseen. Tässä kuvatun ja Nohynekin ym. tutkimuksen (33) mukaan Pandemrix-rokote oli todennäköisesti yksi laukaisevista tekijöistä. Pandemrix-rokotteen adjuvantti (AS03) on erittäin tehokas. Se saa aikaan paikallisen tulehdusreaktion ja joillakin henkilöillä myös systeemisiä haittavaikutuksia, kuten kuumetta. Voimme spekuloida, että tulehdusvaste on ollut niin voimakas, että se vaikutti myös keskushermostoon. Hypokretiini-1-tasot olivat erittäin matalia tai ne puuttuivat, mikä voi merkitä sitä, että hypokretiinisolut tuhoutuivat nopeasti muutamien kuukausien aikana rokotuksen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että adjuvantti suoraan olisi aiheuttanut hypokretiinisolujen tuhon. On mahdollista, että rokotteen aiheuttama epäspesifi tulehdusvaste kiihdytti jo meneillään olevaa autoimmuuniprosessia. Edelleen on mahdollista, että HLA DQB1*0602 Tästä asiasta tiedettiin Narkolepsia on etenkin alle 10-vuotiailla lapsilla harvinainen sairaus. Sairaus on voimakkaasti yhteydessä tiettyihin HLA-kudostyyppeihin. Poikkeuksellisen moni suomalaislapsi sai narkolepsiadiagnoosin v Tämä tutkimus opetti Suurin osa v sairastuneista lapsista oli saanut Pandemrix-rokotteen. Narkolepsian ilmaantuvuus lisääntyi eniten alle 11-vuotiailla. HLA-tyypitetyillä sairastuneilla oli narkolepsialle altistava kudostyyppi. -tekijän lisäksi suomalaisilla ja ruotsalaisilla on muitakin geneettisiä tekijöitä, jotka selittäisivät pohjoismaalaisten lasten suuremman alttiuden akuutille tulehdus-/autoimmuunityyppiselle narkolepsialle. Miksi aikuisten narkolepsian ilmaantuvuus ei ole kasvanut? Teoreettisesti on mahdollista, että rokote kiihdytti narkolepsian puhkeamista tapauksissa, joissa henkilö olisi joka tapauksessa sairastunut myöhemmin. Tässä tapauksessa aikuisten narkolepsian ilmaantuvuus tulisi vähentymään tulevina vuosina. Toinen mahdollisuus on, että jotkut lapset ovat geneettisesti erityisen alttiita sairastumaan narkolepsiaan. Joissakin autoimmuunisairauksissa, kuten tyypin 1 diabeteksessa taudin puhkeaminen tapahtuu usein jo varhaisella iällä. Sairauden oireet voivat olla vähäisempiä nuorilla tai aikuisilla, minkä vuoksi diagnosointi voi viivästyä. Tässä tapauksessa voimme odottaa aikuisten narkolepsian ilmaantuvuuden kasvua tulevina vuosina. Kaikki tämä velvoittaa kliiniseen ja epidemiologiseen tapausten seurantaan tulevina vuosina. Johtopäätökset Havaitsimme alle 17-vuotiaiden lasten narkolepsian 17-kertaisen ilmaantuvuuden kasvun vuonna 2010 edellisiin vuosiin verrattuna. Yhteisenä piirteenä oli, että 50/54 diagnosoiduista lapsipotilaista oli saanut Pandemrixrokotteen kahdeksan kuukauden sisällä ennen oireiden alkamista. Useimmissa tapauksissa oireiden kehittyminen oli nopeaa. Pidämme todennäköisenä, että Pandemrix-rokote vaikutti Suomessa narkolepsian ilmaantuvuuden kasvuun HLA DQB1*0602 -positiivisilla lapsilla vuonna Havaintomme edellyttävät lisätutkimuksia eri ympäristötekijöiden vaikutuksista ja pato geneettisiä tutkimuksia, jotka auttaisivat ymmärtämään, miten rokote, sen tehosteaine tai jotkut muut tällä hetkellä tuntemattomat ympäristö tekijät voisivat aiheuttaa narkolepsiaa. n Kiitämme kaikkia kollegojamme ja kaikkia muita, jotka ovat olleet mukana näiden lasten ja nuorten diagnosoimisessa ja hoidossa. English summary > in english Increased incidence and clinical picture of childhood narcolepsy following the 2009 H1N1 pandemic vaccination campaign in Finland 1052

9 tieteessä ENGLISH SUMMARY Markku Partinen MD, PhD Helsinki Sleep Clinic, Vitalmed Research Centre Outi Saarenpää-Heikkilä Ismo Ilveskoski Christer Hublin Miika Linna Päivi Olsén Pekka Nokelainen Reija Alén Tiina Wallden Merimaaria Espo Harri Rusanen Jan Olme Heli Sätilä Harri Arikka Pekka Kaipainen Ilkka Julkunen Turkka Kirjavainen Increased incidence and clinical picture of childhood narcolepsy following the 2009 H1N1 pandemic vaccination campaign in Finland Background Narcolepsy is a rare neurological sleep disorder especially in children who are younger than 10 years. In the beginning of 2010, an exceptionally large number of Finnish children suffered from an abrupt onset of excessive daytime sleepiness (EDS) and cataplexy. Therefore, we carried out a systematic analysis of the incidence of narcolepsy in Finland between the years Methods All Finnish hospitals and sleep clinics were contacted to find out the incidence of narcolepsy in The national hospital discharge register between was used as reference. Results Altogether 335 cases (all ages) of narcolepsy were diagnosed in Finland during giving an annual incidence of 0.79 per inhabitants (95% confidence interval ). The average annual incidence among subjects under 17 years of age was 0.31 ( ) per inhabitants. In 2010, 54 children under age 17 were diagnosed with narcolepsy (5.3/ ; 17-fold increase). Among adults 20 years of age the incidence rate in 2010 was 0.87/ , which equals that in Thirty-four of the 54 children were HLA-typed, and they were all positive for narcolepsy risk allele DQB1*0602/DRB1*15. 50/54 children had received Pandemrix vaccination 0 to 242 days (median 42) before onset. All 50 had EDS with abnormal multiple sleep latency test (sleep latency < 8 min and 2 sleep onset REM periods). The symptoms started abruptly. Forty-seven (94 %) had cataplexy, which started at the same time or soon after the onset of EDS. Psychiatric symptoms were common. Otherwise the clinical picture was similar to that described in childhood narcolepsy. Conclusions A sudden increase in the incidence of abrupt childhood narcolepsy was observed in Finland in We consider it likely that Pandemrix vaccination contributed, perhaps together with other environmental factors, to this increase in genetically susceptible children. 1052a

10 TIETEESSÄ LIITETAULUKKO 1. Kliiniset löydökset vuonna 2010 diagnosoiduilla 17 vuotiailla narkolepsiapotilailla (n = 54). Tapaukset 1 50 liittyvät H1N1-rokotukseen. Tapausten oireet alkoivat ennen H1N1-epidemiaa ja rokotuskampanjaa. PPV: poikkeava päiväväsymys. PPV CPL: aika poikkeavan päiväväsymyksen alusta katapleksian alkamiseen. Painonnousu: BMI noussut yli 5 % ensimmäisten 6 12 kk aikana. MSLT: nukahtamisviivetesti. +: kyllä/on. : ei ole. nd: ei tehty. Tapaus Sukupuoli Dg-ikä Ikä rokotettaessa Alkamisikä Influenssan kaltainen sairaus Viive rokotus alku, vrk Alku dg, vrk PPV Katapleksia (CPL) Unihalvaus Hypnagogisia hallusinaatioita Painajaisunia Häiriintynyt yöuni PPV CPL, vrk Painonnousu Nukahtamisviive, min (MSLT) REM-alkuiset unijaksot, kpl MSLT-rekisteröinnit, kpl Likvorinhypokretiini-1, pg/ml HLA-tyypitys DQB1*0603 Aggressiivinen/haastava käyttäytyminen 1 N , nd + nd - 2 N , DRB1*15 nd - 3 M , nd nd nd + 4 M ,3 4 4 nd DQB1*0602 nd + 5 M , DRB1*15 nd + 6 M , nd DR15 - DQ6 nd - 7 M ,6 4 4 nd nd nd + 8 M DQB1*0602 nd - 9 N , DQB1*0602 nd + 10 N ,5 4 4 nd nd nd + 11 M nd nd + 12 N , nd DQB1* M ,7 5 5 nd DQB1* N , nd nd nd + 15 M , DRB1*15 nd + 16 N ,1 4 4 nd DRB1* N , nd DR15-DQ6 nd + 18 N , nd nd - 19 M , DQB1* N DRB1*15 nd - 21 N ,5 4 4 nd nd nd - 22 M ,1 1 4 nd nd nd - 23 M , nd DRB1*15 nd - 24 N , nd nd nd + 25 M ,1 3 5 nd DQB1* N , nd DQB1* M , DQB1*0602 nd + 28 M ,1 5 5 nd DQB1* N ,4 5 5 nd DQB1* N ,1 5 5 nd DQB1* N nd nd nd + 32 M , nd nd nd + 33 M , nd nd nd + 34 M DQB1* N nd DQB1*0602 nd + 36 M , nd DQB1* N , nd nd nd - 38 M , nd DRB1*15 nd - 39 N ,3 5 5 nd nd nd - 40 N nd DQB1* N , nd nd nd - 42 N , nd nd nd - 43 M ,2 3 5 nd DQB1* N , DQB1* N , nd DQB1* N ,6 2 4 nd DR15-DQ6 nd - 47 N ,3 3 4 nd nd nd + 48 M , DR15 DQ6 nd - 49 N ,5 4 4 nd nd nd - 50 N nd DQB1* M , nd nd nd + 52 N , nd DQB1* M , DRB1*15 nd + 54 M ,8 4 4 nd nd nd b 1052c

11 Liitekuvio 1. Narkolepsiadiagnoosien määrä Suomessa eri ikäryhmissä vuosina Diagnoosien määrä vuosi < 8 v 8 10 v v v v Liitekuvio 2. Narkolepsian ilmaantuvuus henkilövuotta kohti eri ikäryhmissä Suomessa vuosina Ilmaantuvuus kasvoi vuonna 2010 erityisesti alle 9-vuotiailla lapsilla. Suurin ilmaantuvuus todettiin vuotiaiden ikäryhmässä. Ilmaantuvuus/ henkilövuotta vuosi < 8 v 8 10 v v v v 20+ v 1052d

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Narkolepsian genetiikka ja immunologia

Narkolepsian genetiikka ja immunologia Narkolepsian genetiikka ja immunologia Pentti Tienari LT, Dosentti, Neurologian erikoislääkäri HYKS, Neurologian klinikka HY, Biomedicum, Molekyylineurologian tutkimusohjelma Narkolepsia Orexin hermosolujen

Lisätiedot

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi 1.2.2011 28.1.2011 1 Suomen tilanne 24.1.2011 THL saanut yhteensä 57 ilmoitusta narkolepsian

Lisätiedot

SYKSYN 2009 JÄLKEEN SAIRASTUNEIDEN NARKOLEPSIAPOTILAIDEN UNEN LAATU

SYKSYN 2009 JÄLKEEN SAIRASTUNEIDEN NARKOLEPSIAPOTILAIDEN UNEN LAATU SYKSYN 2009 JÄLKEEN SAIRASTUNEIDEN NARKOLEPSIAPOTILAIDEN UNEN LAATU Marko Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Pandemiarokotteen ja narkolepsian yhteys aikuisilla

Pandemiarokotteen ja narkolepsian yhteys aikuisilla Jukka Jokinen Hanna Nohynek Jarno Honkanen Outi Vaarala Markku Partinen Christer Hublin Terhi Kilpi TYÖPAPERI Varmennettuihin rekisteritietoihin perustuva kohorttitutkimus 17 2013 TYÖPAPERI 17/2013 Jukka

Lisätiedot

Tilannekatsaus narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä. Terhi Kilpi ja THLn narkolepsiatyöryhmä

Tilannekatsaus narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä. Terhi Kilpi ja THLn narkolepsiatyöryhmä Tilannekatsaus narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi ja THLn narkolepsiatyöryhmä 13.12.2010 Suomen tilanne 10.12.2010 Elokuun puolivälistä lähtien narkolepsiatapauksia

Lisätiedot

MSLT-TUTKIMUKSEN AIKAINEN REM-UNEN LIIKEHDINTÄ LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA

MSLT-TUTKIMUKSEN AIKAINEN REM-UNEN LIIKEHDINTÄ LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA MSLT-TUTKIMUKSEN AIKAINEN REM-UNEN LIIKEHDINTÄ LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA Jussi Kauppila syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Toukokuu 2013 1 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti 31.1.2011

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti 31.1.2011 Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti 31.1.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 020 610 6000 www.thl.fi Sisällys 1. Selvityksen tausta

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Pandemiarokotteen ja narkolepsian yhteys

Pandemiarokotteen ja narkolepsian yhteys Jukka Jokinen Hanna Nohynek Outi Vaarala Terhi Kilpi TYÖPAPERI Pandemiarokotteen ja narkolepsian yhteys Vuoden 2012 loppuun mennessä kertyneisiin rekisteritietoihin perustuva seurantaraportti 23 2014 Työpaperi

Lisätiedot

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Rokotusten kirjaaminen ja rokotusrekisteri -koulutuspäivät Helsingin Messukeskus, 14.-15.5.2012 Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Narkolepsia autoimmuunisairautena

Narkolepsia autoimmuunisairautena Tomi Sarkanen, Outi Vaarala, Ilkka Julkunen ja Markku Partinen KATSAUS Narkolepsia autoimmuunisairautena Narkolepsia on keskushermostoperäinen unihäiriö. Tyypin 1 narkolepsian keskeinen piirre on aivojen

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian

Lisätiedot

LASTEN NARKOLEPSIAN KLIININEN KUVA JA DIAGNOSTIIKAN KEHITYS SUOMESSA

LASTEN NARKOLEPSIAN KLIININEN KUVA JA DIAGNOSTIIKAN KEHITYS SUOMESSA LASTEN NARKOLEPSIAN KLIININEN KUVA JA DIAGNOSTIIKAN KEHITYS SUOMESSA Henna Ahomies Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Neurologian laitos Helmikuu 2014 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito

Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Katsaus Christer Hublin Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Narkolepsia ja idiopaattinen hypersomnia ovat melko harvinaisia poikkeavan väsymyksen syitä. Tyypillisesti

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA

REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA LK Oskari Ventilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö

Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix Sosiaali- ja Terveysministeriö 13.12. 2010 Pekka Kurki Rokote tarvitsee myyntiluvan Kansalliset myyntiluvat Fimea arvioi

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista Narkolepsiavanhempien tapaaminen Helsinki, 13.12.2010 Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista Professori Timo Vesikari Rokotetutkimuskeskus Tampereen yliopisto Taustaa I WHO julisti

Lisätiedot

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

NUKAHTAMISVIIVETUTKIMUS NARKOLEPSIAAN SAIRASTUNEILLA LAPSILLA

NUKAHTAMISVIIVETUTKIMUS NARKOLEPSIAAN SAIRASTUNEILLA LAPSILLA NUKAHTAMISVIIVETUTKIMUS NARKOLEPSIAAN SAIRASTUNEILLA LAPSILLA LK Maaret Sunnarborg Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto, lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta 1/2018 Ohjaaja: Sari-Leena

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä

Lisätiedot

INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla

INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Clinical Neurosciences, Neurology University of Helsinki and Department of Neurology, Neurocenter Helsinki University Hospital Helsinki, Finland

Clinical Neurosciences, Neurology University of Helsinki and Department of Neurology, Neurocenter Helsinki University Hospital Helsinki, Finland Clinical Neurosciences, Neurology University of Helsinki and Department of Neurology, Neurocenter Helsinki University Hospital Helsinki, Finland NARCOLEPSY: CLINICAL PICTURE, DIAGNOSTICS, AND ASSOCIATION

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Narkolepsian moninainen oirekuva ja käypä diagnostiikka

Narkolepsian moninainen oirekuva ja käypä diagnostiikka Markku Partinen, Anniina Alakuijala, Tomi Sarkanen ja Gabriele Sved Narkolepsian moninainen oirekuva ja käypä diagnostiikka Narkolepsia on keskushermostoperäinen unihäiriö, jonka keskeisiä oireita ovat

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN Outi Saarenpää ää-heikkilä LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS SISÄLT LTÖ narkolepsian puhkeamisikä oireet tutkimukset hoito sosiaalietuudet yhteenveto

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE Sisällys Lukijalle Lukijalle...1 Narkolepsiaa sairastava......2 Narkolepsian erityispiirteiden huomioiminen koulussa....5 Narkolepsiaa

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

Rokotusturvallisuusseuranta uuden tartuntatautilain hengessä

Rokotusturvallisuusseuranta uuden tartuntatautilain hengessä Rokotusturvallisuusseuranta uuden tartuntatautilain hengessä Hanna Nohynek Tartuntatautikurssi 6.4.2017 20170330 HUS / Nohynek 1 Omat sidonnaisuudet Valtion virkanainen, THL:n ylilääkäri kansanterveys,

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Loppuraportti Pandemrix-pandemiarokotteen epäillyistä haittavaikutuksista

Loppuraportti Pandemrix-pandemiarokotteen epäillyistä haittavaikutuksista Ulpu Elonsalo Hillevi Tikkanen Hanna Nohynek Loppuraportti Pandemrix-pandemiarokotteen RAPORTTI 58 2011 RAPORTTI 58/2011 Ulpu Elonsalo, Hillevi Tikkanen, Hanna Nohynek Loppuraportti Pandemrixpandemiarokotteen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot 20.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään

Lisätiedot

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta

Lisätiedot