Palkkojen tarkistaminen syksy 2010

Transkriptio

1 Palkkojen tarkistaminen syksy

2 Sisältö 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Tuottavuus - Tie menestykseen 3. Palkkaratkaisu 4. Muut asiat 3.1 Työpaikkakohtainen palkkaratkaisu 3.2 Ei työpaikkakohtainen palkkaratkaisu 3.3 Työkohtaiset palkat 3.4 Erilliset lisät ja keskituntiansio 4.1 Varallaolo 4.2 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus ja näiden varamiesten työsuhdeturva 4.3 Työhyvinvointi 4.4 Huolto- ja kunnossapitotyöryhmä 4.5 Luottamusmiesten taloudellinen koulutus 2

3 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet 3

4 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet Kansainvälisen ja Suomen talouden kasvunäkymät ovat epävarmat ja investointihyödykkeiden kysyntä elpyy hitaasti Taloustilanteen vaikutukset teknologiateollisuuden yrityksissä ovat epäyhtenäiset ja talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne poikkeavat merkittävästi työpaikoittain Suomen kustannustaso vaikuttaa olennaisesti teknologiateollisuuden yritysten kilpailukykyyn ja työllisyyteen 4

5 1. Palkkaratkaisun tausta ja tavoitteet Yritys- ja työpaikkakohtaiseen tilannearvioon perustuvilla paikallisilla palkkaratkaisuilla mahdollistetaan sopeutuminen kustannuskilpailukyvyn, tuottavuuden ja työllisyyden työpaikkakohtaiseen huomioon ottamiseen Talous- ja työllisyysnäkymien avoin tarkastelu paikallisesti ja siihen perustuva sopiminen työpaikalla on vaativaa sekä työnantajille että luottamusmiehille Palkkaratkaisun edellytysten ja toteutusperusteiden yhteinen käsittely toimintatapana on keino tukea tuottavuuden, kannustavuuden ja palkkarakenteiden oikeaa kehitystä ja siten mahdollistetaan yrityksen kilpailukyvyn, työllisyyden ja ostovoiman kehittyminen 5

6 Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2010e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Brasilia Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 11 BKT:n kasvu 2010, % 10 9 Kiina Intia Muu Aasia 5 Venäjä 4 3 Pohjois-Amerikka Kasvu keskimäärin: +3,1 % Japani Muu itäinen Eurooppa 2 1 Länsi-Eurooppa Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2009, % Lähde: IMF (July 2010), Tullihallitus 6

7 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Uudet tilaukset lähes 40 % alle kriisiä edeltävän tason Milj. euroa, käyvin hinnoin II,2010 / II,2009 II,2010 / I,2010 Muutos (vientiin): + 23 % + 29 % Muutos (kotimaahan): - 7 % - 4 % Muutos (yhteensä): + 15 % + 20 % Yhteensä Vientiin Kotimaahan *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana II/2007 alkaen. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/2010 7

8 Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksittäin: / Keskiarvo: -38 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 8

9 2. Tuottavuus Tie menestykseen 9

10 2. Tuottavuus tie menestykseen Avautunut maailma muuttaa talouden rakenteita ja markkinat yhdentyvät; markkinoilla pärjäävät vain tehokkuudeltaan ja tuottavuudeltaan kilpailukykyiset yritykset Tuottavuuden, innovaatioiden ja osaamisen taso nousee myös kaikissa kilpailijamaissamme Valuuttakurssien ja maailmanmarkkinahintojen kehittymiseen emme voi vaikuttaa Omissa käsissämme ovat tuottavuuden, tuote- ja palvelukonseptien ja toimintamallien kehittäminen Tehdään oikeita asioita ja tehdään ne oikein 10

11 2. Tuottavuus - Tie menestykseen Tuottavuus ja paikallinen sopiminen Yritykset ja työpaikat ovat erilaisia ja niiden tarpeet sekä kilpailutilanteet poikkeavat toisistaan Vastuullinen paikallinen sopiminen tukee työpaikkojen ja niiden henkilöstön menestystä Työpaikoilla on paras tieto menestykseen tarvittavista keinoista Työpaikkakohtaisilla ratkaisuilla voidaan parhaiten yhdistää osapuolten edut ja kehittää niitä edelleen; on tärkeää, että työpaikkatason valmiudet ja asenteet mahdollistavat tämän Liitoilta on saatavissa koulutusta ja materiaalia 11

12 Yhteinen tahto Tavoitteet Neuvottelukulttuuri Tiedottaminen Juridinen sopimisvalmius ASIAKKAIDEN TARPEET JA ODOTUKSET Asiakas-/tuoteryhmät Sisäiset asiakkuudet KUORMITUS TYÖAIKATARPEET esim. Läpimenoajan lyhentäminen Käyntiaikojen pidentäminen Kausivaihteluihin sopeutuminen Tuotantohäiriöiden poistaminen Toimitusvarmuuden parantaminen TYÖAIKAJÄRJESTELYT esim. Työaikapankki Vuorotyö Tiivistetyt vuorot Keskimääräinen työaika Viikonloppuvuorot Porrastettu työaika Liukuva työaika Osa-aikatyö PAIKALLINEN SOPIMINEN TAI TYÖNJOHTO-OIKEUS KÄYTTÖ SEURANTA MUUTOKSET Laatu Määrä Nopeus Varmuus Palvelu Hinta Toiminnan kehittäminen teknologia työolosuhteet työorganisaatio ammattitaito Kapasiteetti Koneet, laitteet Pääoma Teknologia Työvoima Alihankinta Työntekijöiden työaikatarpeet Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen Työn rasittavuustekijöiden huomioiminen Työaikajärjestelyn kannattavuus Palkkausjärjestelmä Pienet askeleet 12

13 2. Tuottavuus - Tie menestykseen Tuottavuus ja palkitseminen Palkkausjärjestelmät pidetään ajan tasalla siten, että palkitaan osaamisesta, vastuunottamisesta ja hyvistä työsuorituksista Palkitseminen tukee tuottavuuden parantamista, kun palkankorotukset kohdennetaan oikeudenmukaisesti ja kannustavasti Yksilölliset palkankorotukset toteutetaan niin, että ne kannustavat työntekijää kehittämään ammattitaitoaan Johdolla, esimiehillä ja työntekijöillä pitää olla johdonmukainen ja perusteltu näkemys siitä, mihin palkitseminen perustuu 13

14 3. Palkkaratkaisu 14

15 Palkkaratkaisun käsittely työpaikalla Yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteen tarkastelu Työpaikan tarpeita vastaava ratkaisu Palkkaporrastuksen oikeellisuus ja ylläpitotarpeet Palkankorotuksen Toteutustapa Ajankohta Suuruus Paikallisen ratkaisun toteutus % yleiskorotus 0,5 % erä Erän jako 1. Työnantajan palkkarakenteen mukaan 2. Muulla sovitulla tavalla 3. Ellei 1 tai 2 niin yleiskorotuksena 15

16 3.1 Työpaikkakohtainen palkkaratkaisu Tarkastellaan yhdessä yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta ja työllisyystilannetta Tarkoituksena on myös, että paikallisissa keskusteluissa käsitellään palkkaporrastuksen oikeellisuutta toimenpiteitä, joita palkkauksen ylläpito palkkarakenteen mukaisesti vaatii Arvioidaan edellä mainittujen perusteella työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaavan palkankorotuksen toteutustapaa ajankohtaa ja suuruutta 16

17 3.1 Työpaikkakohtainen palkkaratkaisu Palkkaratkaisua käsitellään pääluottamusmiehen tai ellei luottamusmiestä ole valittu, muun työntekijöiden valitseman edustajan kanssa hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään mennessä Tavoitteena on yksimielisyys ratkaisun sisällöstä suositellaan, että ratkaisun sisältö kirjataan yhteisesti allekirjoitettuun muistioon 17

18 3.1 Työpaikkakohtaisen korotuksen jakoperusteita Korotusten toteuttamisessa tulee ottaa huomioon palkkarakenteen mukaisen palkkaporrastuksen toteuttaminen sekä mahdollisten vinoutumien oikaisu. Maksettavien palkkojen on oltava suhteessa työntekijöiden peruspalkkoihin. Aikapalkkaosuuksien tulee tukea peruspalkan määrityksessä noudatettavia periaatteita. Aikapalkoissa korotus voidaan ohjata henkilöille, joilla aikapalkkaosuus suhteessa henkilökohtaiseen osuuteen on pienempi. Suorituspalkoissa korotus voidaan ohjata henkilöille pätevyysosuuksien suhteessa (henkilökohtainen kiinteä osa) tai yksikköhintoihin Korotukset kohdistetaan aika- ja suorituspalkkoihin 18

19 TAVOITTEENA ON SAMASTA TYÖSTÄ JA SAMASTA PÄTEVYYDESTÄ SAMA PALKKA APO HKO APO HKO KOROTUS TKO TKO 19

20 3.1 Työpaikkakohtainen palkkaratkaisu Käsittelyaikaa voidaan paikallisesti sopien jatkaa Tällöin tulee sopia etukäteen siitä, miten menetellään, jos jatkoajallakaan ei päästä yksimielisyyteen Mikäli työpaikkakohtaisessa tarkastelussa päädytään 1,5 %:n kustannusvaikutusta pienempiin korotuksiin tai korotuksista luovutaan, on ratkaisu saatettava työehtosopimuspuolille tiedoksi Työpaikkakohtaisessa tarkastelussa voidaan päätyä myös kustannusvaikutukseltaan suurempiin korotuksiin 20

21 3.2 Ei työpaikkakohtaista palkkaratkaisua Mikäli yksimielisyyttä työpaikkakohtaisen palkkaratkaisun toteutuksesta ei saavuteta eikä käsittelyajan jatkamisesta paikallisesti sovita, toteutetaan palkkaratkaisu tai sen lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1 %:n suuruisena yleiskorotuksena ja 0,5 %:n suuruisena eränä henkilökohtaisiin palkankorotuksiin 21

22 3.2 Ei työpaikkakohtaista palkkaratkaisua Erän kohdentaminen henkilökohtaisiin korotuksiin A. Työnantaja jakaa palkkarakenteen perusteella tarkastelemalla aikapalkkatöissä työntekijöiden palkan aikapalkkaosuuden ja henkilökohtaisen palkanosan suhdetta ja osaurakka- ja palkkiopalkkatöissä pätevyysosuutta (henkilökohtainen kiinteä osuus)» suorat urakat korotetaan korotuskertoimella 1,015 (=yleiskorotus + erä) B. Mikäli ei A:n mukaista jakoa, toteutus muulla paikallisesti sovitulla tavalla Jos erää ei ole edellä mainituilla tavoilla jaettu, se jaetaan yleiskorotuksena Erän jako tulee selvittää pääluottamusmiehelle ennen käyttöönottoa 22

23 Palkankorotuksen toteuttaminen 23

24 Aikapalkan korotus; työpaikkakohtainen ratkaisu Työpaikkakohtaisen ratkaisun perusteella työntekijän aikapalkan korotus on 2,3 %. Työntekijän aikapalkan suuruus on 12,09 /tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohtainen osuus on TVR 6:n mukainen (kl 2) ja hänen henkilökohtainen palkan osuutensa 14 %. Vanha aikapalkka ( /tunti): Uusi aikapalkka ( /tunti): ap = 12,09 ap = 12,09 x 1,023 = 12,37 pp = 10,18 + 1,43 = 11,61 pp = 10,41 + 1,46 = 11,87 apo = 12,09 11,61 = 0,48 apo = 12,37 11,87 = 0,50 tko = 10,18 tko = 10,41 hko = 1,43 hko = 1,46 Yleiskorotuksella korotettu aikapalkka riittää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi. 24

25 Aikapalkan korotus; työpaikkakohtainen ratkaisu Korotus 2,3 % Aikapalkka 12,09 /h APO = 0,48 /h HKO 14 % HKO = 1,43 /h APO HKO APO HKO Aikapalkka 12,37 /h APO = 0,50 /h HKO 14 % HKO = 1,46 /h TVR 6: TKO = 10,18 /h TKO TKO TVR 6: TKO = 10,41 /h 25

26 Osaurakan korotus; työpaikkakohtainen ratkaisu Työpaikkakohtaisen ratkaisun perusteella osaurakan korotus on 2,1 %. Työ kuuluu TVR 7:en. Palkkaustapana on osaurakka 75/25. Urakkahinta on 15,44 /kpl ja kiinteä osuus 10,31 /tunti. Tämän vaativuisten töiden urakkapalkat ovat viimeisten tilikausien aikana olleet 13,74 /tunti. Työhön käytetty aika on keskimäärin 4,5 tuntia. Korotuskerroin: K = 1,0210 Uusi urakkahinta: U = 1,0210 x 15,44 /kpl = 15,76 /kpl Uusi kiinteä osuus: ko = 1,0210 x 10,31 /t = 10,53 /t Vanha urakkapalkka: Pv = 10,31 /t + (15,44 /kpl : 4,5 t/kpl) = 10,31 /t + 3,43 /t = 13,74 /t Uusi urakkapalkka: Pu = 10,53 /t + (15,76 /kpl : 4,5 t/kpl) = 10,53 /t + 3,50 /t = 14,03 /t Tarkistus: Uusi työkohtainen tuntipalkka on 10,93 /t. Hinnoittelusääntö: 1,2 x 10,93 /t = 13,12 /t. Hinnoittelusääntö täyttyy, korotus riittää. 26

27 Henkilökohtainen korotus Aikapalkka Työntekijät jaetaan porrastusryhmittäin kolmeen yhtä suureen ryhmään apo/hko suhteen perusteella. Vastaavat korotukset 0,1%, 0,5% ja 0,9%. Esimerkki: Henkilö Hko Apo Apo/Hko Erä Yk+erä 1 0,73 0,26 0,35 0,9 % 1,9 % 2 0,26 0,30 1,18 0,1 % 1,1 % 3 1,20 1,21 1,01 0,5 % 1,5 % 4 1,63 1,09 0,67 0,5 % 1,5 % 5 1,26 1,34 1,07 0,1 % 1,1 % 6 0,94 1,11 1,19 0,1 % 1,1 % 7 1,46 0,98 0,67 0,5 % 1,5 % 8 1,98 0,82 0,42 0,9 % 1,9 % 9 2,60 0,99 0,38 0,9 % 1,9 % 27

28 0,1 % 0,5 % 0,9 % Työn vaativuus Henkilön pätevyys 0,1 %- 0,9 % 0,1 %- 0,9 % 0,1 %- 0,9 % 28

29 Henkilökohtainen korotus Suorituspalkka, jossa on pätevyysosuudet Työpaikalla on käytössä 70/30 palkkiopalkka, jossa on TVR:n ja pätevyyden perusteella porrastettu kiinteä osa ja kaikille yhtä suuri palkkio. Suorituspalkkaansio on 14,00 euroa tunnissa. Työpaikalla käytössä olevassa suorituspalkkaustavassa on pätevyysosuus (po, entinen henkilökohtainen kiinteä osuus hkko), joka on porrastettu viiteen portaaseen. Suuremmat korotukset ohjataan pätevyyden perusteella henkilöille, joiden pätevyysosuus on suurempi. Yleiskorotus ohjataan pätevyysosuuteen. Yk+erä korotus Pätevyysosuus 1 1,1 % x 1400 snt/t = 15 snt/t Pätevyysosuus 2 1,3 % x 1400 snt/t = 18 snt/t Pätevyysosuus 3 1,5 % x 1400 snt/t = 21 snt/t Pätevyysosuus 4 1,7 % x 1400 snt/t = 24 snt/t Pätevyysosuus 5 1,9 % x 1400 snt/t = 27 snt/t 29

30 Palkan rakenteita Aikapalkka apo aikapalkkaosuus hko henkilökohtainen palkan osuus tko pp peruspalkka mo muuttuva osuus Suorituspalkka mo muuttuva osuus ko mo muuttuva osuus po pätevyysosuus tkko työkohtainen palkan osuus kiinteä osuus työkohtainen kiinteä osuus 30

31 Henkilökohtainen korotus Suorituspalkka, ei pätevyysosuuksia Työpaikalla on käytössä 70/30 palkkiopalkka, jossa on TVR:n perusteella porrastettu kiinteä osa ja kaikille yhtä suuri palkkio. Suorituspalkka-ansio on 14,00 euroa tunnissa. Työpaikalla otetaan käyttöön pätevyysosuus (po), joka porrastetaan hko-portaiden perusteella. Yleiskorotus ohjataan pätevyysosuuteen. Yk+erä korotus Porras 1 (hko 3 %) 1,1 % x 1400 snt/t = 15 snt/t Porras 2 1,3 % x 1400 snt/t = 18 snt/t Porras 3 1,5 % x 1400 snt/t = 21 snt/t Porras 4 1,7 % x 1400 snt/t = 24 snt/t Porras 5 (hko 25 %) 1,9 % x 1400 snt/t = 27 snt/t 31

32 Aikapalkan korotusesimerkki Työntekijän aikapalkan suuruus on 12,09 /tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohtainen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohtainen palkan osuutensa 14 %. Hänelle tuleva henkilökohtainen korotus on 0,9 %, joka tehdään yleiskorotuksen kanssa samalla kertaa. Vanha aikapalkka ( /tunti): Uusi aikapalkka ( /tunti): ap = 12,09 ap = 12,09 x1,019 = 12,32 pp = 10,18 + 1,43 = 11,61 pp = 10,41 + 1,46 = 11,87 apo = 12,09 11,61 = 0,48 apo = 12,32 11,87 = 0,45 tko = 10,18 tko = 10,41 hko = 1,43 hko = 1,46 Korotettu aikapalkka riittää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi. 32

33 Aikapalkan korotus Korotus 1,0 % + 0,9 % henkilökohtainen korotus = 1,9 % Aikapalkka 12,09 /h APO = 0,48 /h HKO 14 % HKO = 1,43 /h APO HKO APO HKO Aikapalkka 12,32 /h APO = 0,45 /h HKO 14 % HKO = 1,46 /h TVR 6: TKO = 10,18 /h TKO TKO TVR 6: TKO = 10,41 /h 33

34 3.3 Työkohtaiset tuntipalkat Työnvaativuusryhmä kl 1 (snt/t) kl 2 (snt/t) Laskentajärjestys: 1a) työpaikkakohtainen ratkaisu tai 1b) yleiskorotus + erä 2) tarkistus uusilla työkohtaisilla palkoilla Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset tuntipalkat otetaan käyttöön palkankorotuksen ajankohdasta lukien 34

35 3.3 Työkohtaiset kuukausipalkat Työnvaativuusryhmä kl 1 (euroa/kuukausi) kl 2 (euroa/kuukausi) Laskentajärjestys: 1a) työpaikkakohtainen ratkaisu tai 1b) yleiskorotus + erä 2) tarkistus uusilla työkohtaisilla palkoilla Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset kuukausipalkat otetaan käyttöön palkankorotuksen ajankohdasta lukien 35

36 3.4 Erilliset lisät ja keskituntiansio Erilliset lisät ovat tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 54 senttiä/t Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 41 senttiä/t Vuorotyö, ilta- ja yötyö Iltavuoro (esim. klo 14-22) 109 senttiä/t Yövuoro (esim. klo 22-06) 200 senttiä/t Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 200 senttiä/t Kaivoslisä 140 senttiä/t Käytettäessä keskituntiansiota palkankorotuksen voimaantulon jälkeen on tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota korotettava siten, että siinä tulee huomioon otetuksi palkankorotus siltä osin kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. 36

37 4. Muut asiat Varallaolo Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus ja näiden varamiesten työsuhdeturva Työhyvinvointi Huolto- ja kunnossapitotyöryhmä Luottamusmiehen taloudellinen koulutus Liittojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia 37

38 4.1 Varallaolo Muutokset varallaolo ja muu valmiusaika yhdistetty korvaus perustuu vasteaikaan Korvaus Vasteaika 50 % kta:sta enintään 1,5 tuntia 35 % kta:sta enintään 3 tuntia 20 % kta:sta yli 3 tuntia korvauksesta työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisinkin voimaan työpaikalla aiemmin tehdyt sopimukset varallaolosta jatkuvat, ellei niistä toisin sovita. 38

39 4.2 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus ja näiden varamiesten työsuhdeturva Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaukset nousevat alkaen Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun varamiesten työsuhdeturvamääräykset yhdenmukaistetaan alkaen Liitot valmistelevat pääluottamusmiehen varamiehen nykyistä turvaa vastaavan uuden kirjauksen 39

40 4.3 Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Tavoitteita Tavoitteena on eri sukupolvien työpaikka, jossa yhdessä tekeminen on luontevaa. Lisätään yrityksen tuottavuutta ja tuloksellisuutta sekä yksilön elämänlaatua. Pyritään tuottamaan käytännönläheisiä ratkaisuja, ei tutkimusta. Perusteluja Työhyvinvoinnin edistäminen on haasteellista, mutta maksaa itsensä takaisin. Hyvinvoiva ja työstään kiinnostunut työntekijä pystyy antamaan hyvän työpanoksen ja viihtyy pidempään työelämässä. Vastuu työhyvinvoinnista on työnantajalla, esimiehellä, yksilöllä itsellään sekä koko työyhteisöllä. 40

41 4.3 Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Liittojen asettaman työryhmän tehtävänä on edistää toimialalla yritysten henkilöstön työhyvinvointia, eri ikäisten työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä sekä sairauspoissaolojen hallintaa. Työryhmä kehittää teknologiateollisuuden työpaikoille soveltuvia malleja hyödyntäen alalla toteutettuja hyviä käytäntöjä sekä erilaisia asiantuntijaorganisaatiota. 41

42 4.3 Työkyky ja toimintaympäristö TTL 2010 Ikävoimaa JIC

43 4.3 Mukaan haluavalta yritykseltä odotetaan: Työhyvinvoinnin kehittämiseen pitää sitoutua pitkäjänteisesti niin myös tähän hankkeeseen Yrityksessä toteutus on tehtävä yhteistyönä, joten johdon, esimiesten ja työntekijöiden on kaikkien sitouduttava hankkeeseen. Yrityksen on oltava valmis satsaamaan asiaan sekä henkilö- että taloudellisia resursseja. Mukaan tuleva yritys hakee ulkopuolista rahoitusta. Rahoitushakemusten tekemisessä avustaa hankkeen projektipäällikkö. Hankkeesta saatuja tuloksia ja kokemuksia pitää olla valmis jakamaan. 43

44 4.3 Pilottiprojektin aikataulutus 1. Kiinnostuneiden yritysten valinta (syyskuun alku 2010) 2. Neuvottelut ja hakemukset ulkopuolisesta rahoituksesta 3. Infotilaisuudet pilottiyrityksissä 4. Yritysten avainhenkilöiden koulutus 5. Työhyvinvoinnin alkukartoitukset 6. Toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 7. Työhyvinvoinnin seurantamittaukset 8. Tulosten raportointi ja katselmus 9. Hankkeen jatkon suunnittelu 44

45 4.4 Huolto- ja kunnossapitotyöryhmä Työryhmän tehtävänä on mennessä selvittää huolto- ja kunnossapitotyön tekemiseen ja teettämiseen liittyviä tarpeita erityisesti tilanteissa, joissa työntekemispaikat vaihtuvat jatkuvasti tehdä tarpeelliseksi arvioimiaan ehdotuksia alan työehtosopimuspuolille mennessä. kerätä työpaikoilta hyviä käytäntöjä ja järjestää kokemustenvaihto- ja koulutustilaisuuksia 45

46 4.5 Luottamusmiesten taloudellinen koulutus Yritystalouden avaimet -koulutusta yhteistyössä Murikan ja Johtamistaidon opiston kanssa jatketaan koulutus parantaa luottamushenkilöiden valmiuksia ymmärtää yrityksen taloutta ja menestystekijöitä kuvaavaa informaatiota sekä yhteistyövalmiuksia seuraavat kurssit JTO:lla ja Murikassa

47 Liittojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia Julkaisuja Toimivat työaikajärjestelyt - Teknologiateollisuuden työaikamalleja Työaikapankkia koskevat ohjeet Tulosta ja palkkaa Palkkarakenne-koulutusaineisto Karkearyhmittelyopas Tuottavuuden tienviitat - älyä peliin Työehdot ulkomaantyössä Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Muutosturva Vuokratyöopas Yhteistoiminnan tasomittari Koulutustilaisuuksia Palkkarakenne Kannustavat palkkaustavat Työsuhdeasiain verkkokurssi Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen Yritystalouden avaimet Julkaisut löytyvät liittojen kotisivuilta osoitteista: teknologiateollisuus.fi/työsuhdeasiain ohjeistus ja metalliliitto.fi 47