Puhdistamo ei sijaitse kaava alueella.

Transkriptio

1 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Valvonta ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen Pl 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2003 Y Puh. (03) ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Urjalan kunnan keskustaajaman jätevedenpuhdistamon toimintaa ja jätevesien johtamista käsiteltyinä vesistöön sekä puhdistamolla syntyvän lietteen kompostointia puhdistamon välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla kompostointikentällä. Urjalan kunta PL Urjala LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Urjalan kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Urjalan kunnassa, Salmen kylässä, osoitteessa Koskuentie 76, Urjala as, kiinteistörekisteritunnus Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e) kohta Hakemus on toimitettu Pirkanmaan ympäristökeskukseen , jolloin se on tullut vireille. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnanharjoittajalla on Länsi Suomen vesioikeuden päätöksellä 44/1993/1, (Dnro 93056) lupa jätevesien johtamiseen purkuojaan ja edelleen Hakkarinjokeen ja Tarpianjokeen. Puhdistamon ja Hakkarinjoen välinen purkuoja on määrätty viemäriksi. Lupapäätöksen mukaan jätevedet tulee käsitellä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7 ATU arvo on enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Vastaavien puhdistustehojen tulee olla vähintään 90 %. Kaikki arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina. Lisäksi määrättiin, että hakijan tulee toimittaa uusi hakemus lupaviranomaiselle lupaehtojen tarkistamiseksi vuoden 2003 loppuun mennessä. Puhdistamo ei sijaitse kaava alueella. Käsittelymaksu 1300 euroa

2 PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamo sijaitsee haja asutusalueella Urjalan kunnan Salmen kylässä, Puhdistamo nimisellä kiinteistöllä. Lähin ympärivuotisessa asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin 500 metrin päässä puhdistamolta. Puhdistamo ei sijaitse vedenhankinnan kannalta merkittäväksi luokitellulla pohjavesialueella. JÄTEVESIEN PURKUVESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Urjalan kunnan kirkonkylän jätevedet johdetaan viemäriksi määrättyä avo ojaa pitkin n. 2,5 km Hakkarinjokeen (maastokartassa v Tarpianjoki). Vedet virtaavat Hakkarinjoessa n. 7 km, jonka jälkeen Hakkarinjoki yhtyy Kortejärvestä laskevaan Tarpianjokeen. Kortejärvestä laskevasta uomasta käytetään yleisesti nimitystä Honkolanjoki, mutta maastokartassa myös se on nimetty Tarpianjoeksi. Hakkarinjoki kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen, Vanajaveden Pyhäjärven reitin osa alueeseen ja Tarpianjoen ala alueeseen (35.28). Hakkarinjoki saa vetensä muutamasta yläpuolisesta järvestä. Hakkarinjoen valuma alue on yläosaltaan suo ja metsävaltaista. Järvet sijoittuvat vesistön latvoille. Hakkarinjoen alaosalla järvisyys on vähäistä (0,8 %) ja alue on hyvin peltomaista. Näin ollen virtaamavaihtelut ovat suuria ja hajakuormitus on voimakasta valumaoloista riippuen. Ylivalumien aikana vesi on savisamenteista ja runsasravinteista. Hakkarinjoen valuma alueen pinta ala on yhteensä noin 200 km 2 ja järvisyys on 4,9 %. Rutajärven alueen pinta ala on Hakkarinjoen yhtymäkohdassa noin 380 km 2 (järvisyys 14 %). Yhtymäkohdan jälkeen joesta käytetään nimeä Tarpianjoki. Tarpianjoki laskee Kylmäkosken kautta Jalantijärveen ja edelleen Vanajaveden Pyhäjärven reittiin Viialan kohdalla. Tarpianjoen vesistöalueen kokonaispinta ala on noin 780 km 2 ja järvisyys 6,2 %. Kokemäenjoen vesistön kokonaissuunnitelmassa on esitetty seuraavat valumaarvot Tarpianjoen vesistöalueelle: Keskiylivaluma MHq 45 l/s*km 2 Keskivaluma Mq 7,2 l/s*km 2 Keskialivaluma MNq 1,8 l/s*km 2 Esitetyillä valuma arvoilla saadaan seuraavat teoreettiset virtaamat: Hakkarinjoki Rutajärvi Tarpianjoki MHQ m 3 /s 9, MQ m 3 /s 1,4 2,8 5,6 MNQ m 3 /s 0,4 0,7 1,4 2

3 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Urjalan kirkonkylän jätevesien purkuvesistön tilaa on tarkkailtu velvoitetarkkailuna vuodesta 1974 lähtien. Näytteet otetaan nykyisin kolmelta havaintopaikalta Hakkarinjoesta: jätevesien purkuojan yläpuolelta, alapuolelta ja alajuoksulta ennen sen yhtymistä Tarpianjokeen. Tarkkailu tehdään neljä kertaa vuodessa. Hakkarinjoen ja Tarpianjoen vesistöjen veden peruslaatu on hajakuormituksesta johtuen savisamenteinen ja runsasravinteinen. Myös humusleima on kohtalaisen voimakas. Hakkarinjoessa esiintyy myös lievää happivajetta, koska yläpuoliset järvet ovat matalia ja kärsivät etenkin talvella hapenpuutteesta. Vähäjärvisille ja peltovaltaisille alueille tyypillisesti veden laadun vaihtelut ovat voimakkaita ja vallitseva veden laatu on sidoksissa valumatilanteeseen. Alhaisten virtaamien aikana myös jätevesien vaikutus näkyy Hakkarinjoessa etenkin hygieenisen likaantumisen voimistumisena ja ammoniumtypen lisääntymisenä. Kalasto ja kalastus Urjalan kunnan jätevedenpuhdistamolla ei ole kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta. Pirkanmaan ympäristökeskuksella on velvoite tarkkailla Tarpianjoen järjestelyhankkeen vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailuvelvoite perustuu Länsi Suomen vesioikeuden päätökseen 94/1997/1 ( ). Tarkkailu suoritetaan Jokikulman ja Taipaleenkosken välisellä alueella Tarpianjokeen ei ole istutettu kaloja eikä rapuja vuosien aikana. Yläpuoliseen Rutajärveen on istutettu viimeisten 12 vuoden aikana kuhaa, karppia, järvitaimenta, toutainta, rapuja ja täplärapuja. Tarpianjoen alapuoliseen Jalantijärveen on istutettu 1990 luvulla kuhaa, täplärapuja sekä järvitaimenta ja haukea. Kahden viime vuoden aikana Jalantijärveen on istutettu vain kuhaa. Helsingin vesi ja ympäristöpiiri on vuonna 1993 suorittanut Tarpianjoen järjestelyä koskevalla alueella kalastustiedustelun, jossa yhtenä osa alueena oli Urjalan keskuspuhdistamon purkualue. Jokikulmasta (jätevesien purkualueen yläpuolella) Taipaleenkoskeen ulottuvalla alueella kalasti 27 ruokakuntaa, eli alueella oli noin 40 kalastavaa henkilöä. Tiedustelun mukaan tärkeimpiä lajeja olivat hauki, särki, ahven, lahna ja säynävä. Tiedustelutulosten perusteella Taipaleenkosken ja Jokikulman välisellä alueella ei ollut lainkaan rapuja. Tarpianjoen alaosalla, lähinnä Jalantijärven alapuolella, on tehty vuosina koekalastuksia ja ravustuksia sekä kalastustiedustelu. Tarpianjoen alajuoksulta tavataan tiedustelun perusteella ainakin haukea, ahventa, kuhaa, madetta, toutainta, särkeä, säynettä, sulkavaa, lahnaa, pasuria, taimenta ja kirjolohta. Lisäksi joessa esiintyy satunnaisesti karppia ja ankeriasta. Taimenen ja kirjolohen kannat perustuvat käytännössä kalaistutuksiin. Yli puolet kokonaissaaliista oli haukea ja särkikalojen osuus oli 36 %. Vuonna 2000 suoritetussa koeravustuksessa ei tavattu rapua lainkaan. Vuoden 2002 kalastustiedustelussa kukaan tiedusteluun vastanneista kalastajista ei ollut ravustanut Tarpianjoella tai saanut saaliiksi rapua. Vuoden 2002 rysäkoekalastuksen perusteella Tarpianjoen alaosan kalasto on hyvin 3

4 Vesistön muu käyttö särkikalavoittoinen. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista vaihteli välillä %. Koekalastuksessa tavattiin kalastustiedustelussa esille tulleiden lisäksi törö, kuore ja sorva. Jätevesien purkualueella ei ole vedenottamoita. Vesistön käyttö on ns. virkistyskäyttöä ja sitäkin rajoittaa veden heikon laadun ohella veden vähyys alivalumien aikana. PUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Urjalan kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellään kunnan keskustaajaman viemäröintialueen jätevedet. Viemäriverkoston liittyjämäärä on 2100 asukasta. Vuoteen 2010 liittyjämäärän arvioidaan nousevan 140 asukkaalla. Lisäksi puhdistamolla käsitellään sakokaivolietteitä noin 600 m 3 vuodessa ja Nuutajärven puhdistamon ylijäämälietteet n. 350 m 3 /a. Merkittäviä teollisuusjätevesikuormittajia ei viemäriverkoston piirissä ole. Tällä hetkellä jätevedet käsitellään yksilinjaisessa mekaanis biologis kemiallisessa, vuonna 1973 rakennetussa rengaskanavatyyppisessä rinnakkaissaostuslaitoksessa. Puhdistamo on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Urjalan kunta on päättänyt rakentaa vanhan puhdistamon tontille uuden puhdistamon, jonka rakennustyöt on jo aloitettu. Uusi puhdistamo rakennetaan vanhan puhdistamon pohjois koillispuolelle, Koskuentieltä katsottuna vanhan puhdistamorakennuksen takapuolelle. Puhdistamon arvioidaan valmistuvan kesällä Käsitellyt jätevedet johdetaan viemäriksi määritellyssä avo ojassa Hakkarinjokeen ja edelleen Tarpianjokeen. Uuden puhdistamon rakenne ja mitoitus Jätevedet johdetaan puhdistamolle paineviemäreitä pitkin puhdistamon välppätilaan, jossa jätevesi välpätään porrasvälpällä. Välppäjäte puristetaan kuivaavalla välpepuristimella ja siirretään poiskuljetettavaksi. Välpältä vesi johdetaan hiekanerotusaltaaalle, jossa jätevettä ilmastetaan. Altaan pohjalle laskeutunut hiekka nostetaan mammutpumpuilla hiekanpesurille, josta hiekka siirretään ruuvikuljettimella hiekka astiaan. Erottunut vesi palautetaan kiertoon. Hiekanerotuksen jälkeen jätevesi johdetaan ilmastusaltaaseen, joka on yksilinjainen U allas. Se on jaettu kahteen osaan, joista molemmat voidaan ohittaa erikseen. Allas on jaettu kevyillä väliseinillä lohkoihin oikovirtauksen estämiseksi. Ilmastusallas varustetaan kumikalvoilmastimilla. Ilmastuskompressorit varustetaan taajuusmuuttajilla. Ilmastusta säädetään altaiden happipitoisuuden perusteella säätöventtiileillä. Painetukissa pidetään vakiopaine säätämällä kompressorien kierrosnopeutta. Paineilmajärjestelmästä otetaan ilmaa myös hiekanerotusaltaaseen ja hiekanerotuksen mammutpumpuille. 4

5 Ilmastusaltaasta vesi johdetaan kahteen vaakaselkeytysaltaaseen. Ylivirtausluukuilla virtaama tasataan yhtä suureksi kumpaankin altaaseen. Molemmat altaat voidaan tarvittaessa ohittaa. Altaiden pohjalle laskeutuva liete siirretään pohjalaahaimilla lietetaskuihin, joista se pumpataan palautuslietteenä ilmastusaltaaseen. Altaan yläosaan selkeytynyt vesi johdetaan poistoputkilla mittauksen kautta purkuviemäriin. Selkeytystä tehostetaan tarvittaessa polymeerisyötöllä, jolloin polymeeriliuos pumpataan syöttösäiliöstä selkeytysaltaisiin johtaviin putkiin. Ylijäämälietettä poistetaan ilmastusaltaasta ja johdetaan tiivistämöön ja edelleen kuivaukseen. Lietteen kuivaus suoritetaan lingolla. Rejektivedet sekä tiivistämöstä että lingolta johdetaan sakokaivolietealtaaseen. Kuivattu liete siirretään lietelavalle. Fosforinsaostukemikaalina käytetään ferrisulfaattia, Fe 2 (SO 4 ) 3, jota varten rakennetaan varastoallas. Ferrisulfaatti pumpataan kaksipäisellä syöttöpumpulla prosessiin, osa hiekanerotusaltaaseen ja osa ilmastusaltaan loppuosaan. Ferrisulfaatti tuodaan laitokselle nestemäisenä. Sakokaivolietteen vastaanottoa varten rakennetaan vastaanottoyksikkö, joka koostuu vastaanottoaltaasta, porrasvälpästä ja pesevästä välpepuristimesta. Välpätty sakokaivoliete johdetaan sakokaivolietevarastoon, josta se pumpataan pääsääntöisesti yöaikana prosessiin. Välppeet johdetaan välpeastiaan. Nuutajärven puhdistamon ylijäämäliete tuodaan laitokselle loka autolla ja se voidaan johtaa suoraan sakokaivolietevarastoon tai välppäyksen kautta. Puhdistamon mitoituskuormitusarvot ovat: Keskimääräinen virtaama Q ka 875 m 3 /d Maksimivirtaama Q max 3000 m 3 /d Mitoitusvirtaama q mit 77 m 3 /h Maksimimitoitusvirtaama q max 150 m 3 /h BOD 7 ATU 210 kg/d Kokonaistyppi 45 kg/d Kokonaisfosfori 9 kg/d Prosessiyksiköiden tilavuudet/pinta alat: Hiekanerotus 30 m 3 Ilmastusallas 400 m 3 Jälkiselkeytys 170 m 2 Sakokaivolietevarasto 115 m 3 Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Kahdeksan kertaa vuosittain tapahtuvien tarkkailujen mukaan puhdistamon tulokuormitus on viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut vuosikeskiarvoina seuraava: 5

6 Q BOD 7 ATU Fosfori Typpi vuosi m 3 /d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d ,2 5, ,2 6, ,6 5, ,0 6, ,6 5, Q = virtaama BOD 7 ATU = orgaanisen, biologisesti hajoavan aineksen määrä, biologisen hapenkulutuksen (mgo 2 /l) määrällä mitattuna Energian ja kemikaalien kulutus Nyt käytössä olevan puhdistamon sähköenergian käyttö on ollut kwh/a, mikä tekee n. 0,90 kwh käsiteltyä jätevesikuutiometriä kohti. Fosforin saostamiseen on käytetty vanhalla laitoksella vuosittain 67 tonnia ferrosulfaattia. Selkeytyksen tehostukseen on käytetty polymeeria 185 kg/a ja lietteen kunnostukseen ennen kuivausta 450 kg/a. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Uusi puhdistamo varustetaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, jolla saavutetaan vaadittava vedenkäsittelyn taso. Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa yksityiskohtaisia ratkaisuja, sillä laitoksen yksityiskohtainen suunnittelu on vielä kesken. PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vesistöön johdettu kuormitus ja puhdistamon puhdistusteho Purkuojaan ja sitä kautta Hakkarinjokeen johdettujen jätevesien BOD 7 ATU, fosforija typpipäästöjen (mg/l ja kg/d) sekä poistotehojen (%) vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina seuraavat: BOD 7 ATU Fosfori Typpi vuosi mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % ,7 7,1 92 0,33 0, ,3 6,9 94 0,36 0, ,6 5,9 95 0,36 0, ,7 96 0,33 0, ,7 6,0 95 0,29 0, Vesistöön päätyvä typpikuormitus on kokonaisuudessaan happea kuluttavana ammoniumtyppenä. Puhdistamolla ei nykyisellään ole mahdollisuuksia kokonaistypenpoistoon tai ammoniumtypen nitrifiointiin. Jo nykyisellä puhdistamolla saavutetusta hyvästä puhdistustuloksesta johtuen uuden puhdistamon valmistuttua kuormituksen voidaan arvioida pysyvän suurin piirtein ennallaan. 6

7 Vesistökuormituksen vaikutukset Veden laatu jätevesien purkupaikan yläpuolella (vertailupiste) Jätevesien purkupaikan yläpuolella happitilanne on ollut tyydyttävä, lukuun ottamatta talvea 2003, jolloin happi oli poikkeuksellisesti lopussa ankaran vähävetisen talven seurauksena. Pidemmällä jaksolla tarkasteltuna happitilanteessa on tapahtunut lievää heikkenemistä. Veden samentuneisuus on erittäin voimakasta. Tulvakausina eroosio kohottaa sameuden ajoittain huippulukemiin. Myös ruoppaukset ja ojitukset ovat aika ajoin lisänneet sameutta. Tavanomainenkin sameustaso on moninkertainen puhtaisiin jokivesiin verrattuna. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna samentuneisuus on vähentynyt jonkin verran. Sähkönjohtavuus on hieman luonnontilaa suurempi mm. peltovalumien takia. Veden ph on pysynyt normaalina (keskiarvo 6,6). Humusleima vedessä on voimakas. Hygieeninen veden laatu on ollut pääsääntöisesti tyydyttävä, mutta ajoittain veden laatu on ollut huono, mikä osoittaa jätevesiä pääsevän ajoittain Hakkarinjoen yläpuolellekin. Jätevesien purkupaikan alapuoli Jätevesien vaikutus purkupaikan alapuolella näkyy hygieenisenä veden laadun heikkenemisenä ja ravinnepitoisuuksien nousuna. Eniten kohoaa kokonaistyppipitoisuus. Myös ammoniumtyppi lisääntyy selvästi. Happitilanteeseen kuormitus ei vaikuta kovin merkittävästi. Sähkönjohtavuus kohoaa hieman jäteveden sisältämien suolojen vaikutuksesta. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 81 g/l. fosforipitoisuus on kohonnut keskimäärin 12 g/l yläpuoleen verrattuna (+ 17 %). Keskialivirtaamalla jätevesistä johtuva laskennallinen lisäys olisi 6,4 g/l, joten fosforipitoisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös Hakkarinjoen varsilta tuleva hajakuormitus. Hajakuormitus ilmenee myös sameuden lisääntymisenä. Kokonaistyppipitoisuus on ollut keskimäärin 1430 g/l. Typpipitoisuus on kohonnut keskimäärin 390 g/l yläpuoleen verrattuna (+38 %). Keskialivirtaamalla laskennallinen lisäys olisi 640 g/l. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut keskimäärin 280 g/l. Ammoniumtyppipitoisuus on kohonnut keskimäärin 240 g/l yläpuoleen verrattuna (+ 86 %). Keskialivirtaamalla laskennallinen lisäys olisi 450 g/l. Veden hygieeninen laatu heikkenee purkupaikan alapuolella ajoittain voimakkaasti. Kolibakteereja on ollut keskimäärin 994 kpl/dl. Veden hygieeninen laatu on pääsääntöisesti välttävä tai huono. Uimiseen sopivan veden raja arvo (fek. kolit 500 kpl/dl) ylittyvät kolmasosassa näytteitä. Hakkarinjoen alaosaa purkupaikalta Tarpianjokeen voidaan siten pitää hygieenisesti heikkolaatuisena. Veden hygieeninen laatu on kuitenkin ajoittain huono jo ennen jätevesien laskukohtaa. 7

8 Jätevesien purkupaikan alapuoli, Hakkarinjoen ja Tarpianjoen yhtymäkohta Hakkarinjoen alajuoksu on laajojen peltoaukeiden ympäröimä. Peltoalueilta valuvien kuivatusvesien johdosta hajakuormitus jokeen on voimakasta. Vesi sameneekin edelleen alajuoksulla ja ravinnepitoisuudet kohoavat. Typpipitoisuuden nousu on ollut keskimäärin 10 % ja fosforipitoisuuden nousu 7 % purkualueeseen verrattuna. Ammoniumtypen pitoisuus kääntyy alajuoksulla laskuun, samoin veden hygieeninen laatu alkaa hieman parantua, mutta on edelleen huono. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Jätevesien purkupaikan alapuolinen osa Hakkarinjoesta soveltuu huonosti kalastukseen sen kapeudesta ja ojamaisesta luonteesta johtuen, eikä siellä tiettävästi kalasteta. Jätevesistä johtuen myös kalojen elinmahdollisuudet tällä osalla Hakkarinjokea ovat huonot. Puhdistamon jätevesipäästöillä ei vedenlaatutietojen perusteella ole vaikutusta enää Tarpianjoen kalastoon. Haittaavia makuvirheitä ei juurikaan esiinny Tarpianjoen alaosasta pyydetyissä kaloissa. Kalataloudelliset vaikutukset Tarpianjokeen ovat pienet happipitoisuuden pysyessä vedenlaatutietojen perusteella kaloille riittävän korkeana. Jätevesipäästöillä ei myöskään näyttäisi olevan vaikutusta Tarpianjoen kalastukseen eikä houkuttelevuuteen kalastuskohteena. Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset Puhdistamoalueella tapahtuvista toiminnoista aiheutuu ympäristöön jonkin verran hajuhaittoja. Lietteen kompostointi haisee aina kompostin rakentamisen ja kääntöjen yhteydessä. Myös sakokaivolietteen vastaanotto aiheuttaa jonkin verran hajuhaittoja. Puhdistamon liikenne on melko vähäistä. Merkittävin liikennöinti tapahtuu hoitokäyntien ja sako ja umpikaivolietteen ajon yhteydessä. Myös kompostin hoidosta ja valmiin kompostituotteen ja tukiaineiden ajosta aiheutuu liikennettä. Koskuentien kunnossapito on normaalia parempaa puhdistamotoiminnan ansiosta. Melutasoa ei ole mitattu, mutta se on arvioitu alhaiseksi. Kaikki puhdistamotoiminnoissa melua aiheuttavat koneet ja laitteet sijaitsevat sisätiloissa. Hakijan mukaan meluselvityksiin ei ole tarvetta huomioiden puhdistamon syrjäinen sijainti. Puhdistamoliete ja muut jätteet Puhdistamolla muodostuu kuivattua lietettä noin 670 m 3 vuodessa. Lietteen kuivaainepitoisuus on noin 15 %. Uuden puhdistamon myötä myös lietteenkuivausjärjestelmä uusiutuu, jolloin lietteestä saadaan entistä kuivempaa. Liete käsitellään puhdistamon yhteydessä olevalla asfaltoidulla kompostointikentällä. Kenttä on varustettu reunakallistuksin ja se on viemäröity puhdistamolle. Kompostin tukiaineena käytetään puuhaketta, jota lisätään noin 60 % lietteen määrästä. Muodostuneet kompostiaumat yhdistetään neljä kertaa vuodessa isommaksi aumaksi aumoja käännellen. Jälkikypsennys tehdään puhdistamoalueella ja valmis tuote käytetään 8

9 kunnan omassa viherrakentamisessa. Puhdistamolla syntyy lisäksi puristettua välppäjätettä sekä hiekanerotusjätettä kolme tonnia vuodessa. Jäte viedään Loimi Hämeen Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelyasemalle Forssaan, jossa se käsitellään sekajätteenä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen liitteenä on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatima päivitetty tarkkailuohjelmaehdotus, joka on laadittu vanhalla puhdistamolla suoritettavaa tarkkailua varten. Ehdotus noudattaa pääosin Tampereen vesipiirin vuonna 1973 hyväksymää tarkkailuohjelmaa. Tarkkailu koostuu kolmesta osasta: kuormitus ja käyttötarkkailusta sekä purkuvesistön tarkkailusta. Kuormitustarkkailu (lyhennelmä) Tarkkailuohjelmaehdotuksessa kuormitustarkkailua esitetään muutettavaksi siten, että aiemman kahdeksan tarkkailukerran sijaan tarkkailtaisiin kuusi kertaa vuodessa. Tarkkailu tapahtuisi joka toinen kuukausi keräämällä automaattiottimin ajan ohjaamana laitokselle tulevasta ja sieltä poistuvasta vedestä vuorokauden ajalta kokoomanäytteet. Tulevan veden näyte otetaan välpän jälkeen kourusta ennen rejektejä ja poistuvan veden näyte selkeyttämön jälkeen mittapadolta virtaavasta vedestä. Kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset: ph, sähkönjohtavuus (ms/m), kemiallisiin reaktioihin kuluva hapen määrä (COD Cr ), kiintoaine, biologisiin reaktioihin kuluva hapen määrä (BOD 7 ATU ), kokonaisfosfori (P) ja kokonaistyppi (N). Poistuvan veden näytteistä määritetään lisäksi ammoniumtyppi (NH 4 N), liuennut fosfori (liu P), liuennut rauta (liu Fe) ja alkaliniteetti. Ilmastusaltaan ja palautuslietteen kertanäytteistä määritetään kiintoaine. Lisäksi poistuvasta vedestä otetaan kertanäyte fosforimääritystä varten näytteenoton luotettavuuden kontrolloimiseksi. Tarkkailukerran yhteyteen liittyy myös tarkkailua suorittavan konsultin tekemät käyttötarkkailumittausten tarkistukset puhdistamon toimintaan liittyvistä seikoista. Mikäli puhdistamon toiminnassa on analyysitulosten ja muiden havaintojen perusteella puutteita, annetaan ohjeet tilanteen korjaamisesta. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailulla tarkoitetaan puhdistamohenkilökunnan tekemää päivittäistä puhdistusprosessin seurantaa ja sen perusteella tapahtuvaa prosessinohjausta. Puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa. Käyttötarkkailun tiedot kirjataan mahdollisimman tarkasti ko. kirjaan. Käyttötarkkailun määritykset tehdään arkipäivisin samaan aikaan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Kahdesti viikossa määritetään poistuvasta vedestä liuennut fosfaattifosfori ja tulos kirjataan niinikään. Tarkkailutulosten käsittely ja ilmoittaminen Puhdistamon toiminnan tarkkailutulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua puhdistamonhoitajalle sekä Pirkanmaan ympäristökeskukselle kirjallisesti. Selvät virheet ajotavoissa pyritään korjaamaan ohjein. Laskentajaksoittain tulokset siirretään 9

10 TYVI operaattorin kautta sähköisesti valvontaviranomaiselle. Vuosittain tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenveto toimitetaan em. lisäksi Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Purkuvesistön velvoitetarkkailuehdotus Tarkkailuohjelmaehdotus on lähes samansisältöineen kuin nyt käytössä oleva tarkkailuohjelma. Jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan kolmelta Hakkarinjoessa sijaitsevalta havaintopaikalta. Havaintopaikat ovat seuraavat: puhdistamon yläpuoli, puhdistamon alapuoli ja Hakkarinjoen alajuoksu. Pisteiden koordinaatit on esitetty ohjelmassa. Veden laatua seurataan em. pisteiltä neljä kertaa vuodessa, talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä. Tarkkailukerran yhteydessä arvioidaan virtaama, näyte otetaan uoman keskikohdalta noin puolesta vesisyvyydestä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: lämpötila, happi, hapen kylläisyysprosentti, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, kemiallisiin reaktioihin kuluva hapen määrä (COD Mn ), kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja fekaaliset kolimuotoiset bakteerit. Tuloksista laaditaan vuosittain vuosiyhteenveto, jossa tarkastellaan kuormitusta, vesistön tilaa ja kuormituksen mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Vuosiyhteenveto lähetetään tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle ja Urjalan kunnan ympäristöviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Häiriötilanteissa mm. pitkäkestoisten sähkökatkojen aikana joudutaan turvautumaan ohijuoksutuksiin viemäriverkoston ylivuotokohdilla, joita on pumppaamoiden yhteydessä ja puhdistamolla. Myös ylivirtaamakausilla (sade ja sulamiskaudet) saattaa vettä päästä viemäriin siinä määrin, että joudutaan turvautumaan ohijuoksutuksiin. Keskuspuhdistamon viemäriverkostossa ei ole jouduttu ylivirtaaman takia ohijuoksutuksiin viimeisten viiden vuoden aikana. Kunnassa on toteutettu 1990 luvulla tehdyn vuotovesiselvityksen yhteydessä laadittua vuotovesien torjuntasuunnitelmaa. Verkostosaneerauksiin on käytetty vuosittain euroa. Vesi ja viemärilaitokselle on hankittu Labko Oy:n toimittama valvonta ja hälytysjärjestelmä, joka hälyttää määrätyistä häiriöitilanteista GSM verkon välityksellä päivystysvuorossa olevalle henkilölle. ARVIO PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA SEKÄ EHDOTUS NIIDEN KOR VAAMISESTA Hakemuksessa on esitetty seuraavaa: Suoritetun veden laadun seurannan perusteella veden laatu on välttävää jo Hakkarinjoen yläjuoksulla hajakuormituksen takia. Hajakuormituksesta johtuva veden samentuneisuus ja ajoittainen veden vähyys heikentävät jo sinällään Hakkarinjoen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Jätevesien on todettu heikentävän lähinnä hygieenistä veden laatua. Koska uiminen näin vähäisen virtaaman omaavassa joessa on ra 10

11 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot ja muistutukset joitettua, jätevesistä aiheutuvaa haittaa ei voida pitää kovin suurena. Tarpianjokeen saakka kuormituksen vaikutukset eivät ulotu merkittävinä. Myöskään Länsi Suomen vesioikeus ei ole edellisen luvan myöntäessään todennut korvattavaa haittaa. Jätevesien aiheuttama kuormitus on tämän jälkeen selvästi vähentynyt, joten tilanne on tässä suhteessa aikaisempaa parempi. Näin ollen korvattavia haittoja ei synny hakijan käsityksen mukaan nykytilanteessakaan. Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen sekä Urjalan kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Urjalan Sanomissa Niille tiedossa oleville asianosaisille joita asia erityisesti koskee, on erikseen tiedotettu kuulutuksesta. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Urjalan kunnan teknisessä virastossa. Lupahakemukseen liittyvä tarkastus ja neuvottelukäynti tehtiin Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Urjalan kunnan rakennus ja ympäristölautakunnalta ja Hämeen TE keskuksen kalatalousyksiköltä. 1) Urjalan kunnan rakennus ja ympäristölautakunta esitti lausunnossaan, että jätevedet on puhdistettava siten, että kokonaisfosforipitoisuus saa olla enintään 0,8 mg/l ja puhdistustehojen tulee olla vähintään 90 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina. Hakijan tulee huolehtia siitä, että viemäriverkostoon pääsevien sade, sulamis, ja vuotovesien määrää tullaan edelleen rajoittamaan. Viemäreitä ja puhdistamoa on hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Puhdistamolle muodostuva liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista. Hakijan on pidettävä kirjanpitoa kompostoidun lietteen jälkisijoituspaikoista ja määristä. Verkostoa tulee myös hoitaa ja saneerata. 2) Hämeen TE keskuksen kalatalousyksikkö toteaa lausunnossaan, että Tarpianjoen kalataloudellinen arvo on kasvamassa, kun alaosan kosket on perkaushankkeen yhteydessä kunnostettu. Koskista voidaan kehittää vähävetiselle alueelle merkittäviä kalastuskohteita mm. pyyntikokoisia lohikaloja istuttamalla. Myös Urjalan kunnan jätevesien kalataloudellista haittaa olisi mahdollista kompensoida Tarpianjoen koskiin tehtävin lohikalojen tai toutaimen istutuksin. Kompensaatio on tarkoituksenmukaista hoitaa määräämällä kunnalle asianmukainen kalatalousmaksu euron vuotuinen maksu mahdollistaisi noin 200 pyyntikokoisen kirjolohen vuotuisen istuttamisen. Myös jätevesien vaikutuksista purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen tulee seuraavalla lupakaudella tehdä selvitys. Selvitys on tarpeen, koska jätevesillä on osaltaan ilmeistä vaikutusta Hakkarinjoen ja Tarpianjoen kalastoon ja kalastukseen. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi korostaa kalaston ja muiden biologisten tekijöiden merkitystä vesistön tilan arvioinnissa. Selvityksen tulisi sisältää ainakin asian 11

12 mukainen koekalastus sekä jätevesien vaikutusalueen kattava kalastustiedustelu. Selvityksen perusteella tulisi arvioida kala ja rapukantojen hoitotarvetta. Hämeen TE keskus katsoo, että lupa voidaan myöntää. Jätevesien käsittelytehoa on mahdollisuuksien mukaan parannettava, eikä kuormitus saa nykyisestä nousta. Lisäksi lupaan tulee sisällyttää seuraavat määräykset: 1. Luvan saajan tulee tehdä jätevesien vaikutuksesta kalastoon ja kalastukseen kertaluontoinen selvitys Hämeen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Selvityksen ohjelma tulee toimittaa TE keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 2. Luvan saajan on vuodesta 2005 alkaen maksettava Hämeen TE keskukselle kalatalousmaksua 1000 euroa vuodessa käytettäväksi jätevesien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksua voidaan käyttää hoitotoimien suunnitteluun, kalaistutuksiin ja niiden tuloksellisuuden seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 3) Tarpianjoen kalastusalue katsoo, että hakemus on puutteellinen koska päästöistä kalataloudelle aiheutuvia vahinkoja ole asiallisesti selvitetty. Kalastusalue vaatii, että kalataloudelle aiheutuvat vahingot on selvitettävä ja nämä vahingot on korvattava vuosittain ensisijaisesti vesialueen omistajille. Muilta osin kalastusalue yhtyy asiassa TE keskuksen lausuntoon. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus varasi hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija toimitti vastineensa , jossa se esittää seuraavaa: Rakennus ja ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämät vaatimukset toteutuvat vaaditussa laajuudessa jo nykyisinkin. Vesihuoltolaitos saneeraa vanhoja verkosto osuuksia vuosittain, mikä on selkeästi nähtävissä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimista tarkkailuraporteista. TE keskuksen kalatalousyksikön ja Tarpianjoen kalastusalueen lupaehdoksi vaatimaa kalastoselvitystä hakija pitää kohtuuttomana sekä että ympäristölupahakemuksen liitteessä 3, Tiedot kalastosta, kalastuksesta ja toiminnan vaikutuksesta niihin, on kohdissa 3 ja 4 selvitetty kalastoon kohdistuvia vaikutuksia riittävästi. Tehtyjen selvitysten mukaan kalataloudelliset vaikutukset Tarpianjokeen ovat pienet happipitoisuuden pysyessä riittävän korkeana. Hakija ei vastusta vaadittua 1000 euron suuruista kalatalousmaksua, mutta ei katso olevan perusteltua maksaa korvauksia vesialueen omistajille, kuten Tarpianjoen kalastusalue vaatii. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää Urjalan kunnalle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Urjalan kunnan keskustaajaman jäteve 12

13 denpuhdistamon toimintaa. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelemiseen puhdistamolla ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen avo ojaa myöden Hakkarinjokeen sekä edelleen Tarpianjokeen. Avo ojaa puhdistamon ja Hakkarinjoen välillä on edelleen pidettävä viemärinä. Lupa koskee myös puhdistamolla syntyvän kuivatun puhdistamolietteen kompostointia puhdistamon viereisellä kompostointikentällä. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa, jätevesien johtamisessa sekä lietteen kompostoinnissa on noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Urjalan rakennus ja ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Hämeen TE keskuksen kalatalousyksikön lausunnossaan esittämiin vaatimuksiin ympäristökeskus esittää seuraavan: Lupamääräyksissä luvan saaja velvoitetaan jatkamaan vuonna 1974 alkanutta tarkkailua jäteveden vaikutuksista purkuvesistön tilaan ja veden laatuun. Aiemmista tarkkailuraporteista käy ilmi, että virtaamavaihtelut joessa ovat suuria ja hajakuormitus on voimakasta. Ylivalumien aikana vesi on runsasravinteista ja savisamenteista. Vesi on ajoittain jo jätevesien purkupaikan yläpuolisella pisteellä hygieenisesti likaantunutta. Tarpianjoen veden laatuun Urjalan jätevesillä ei enää ole juurikaan vaikutusta. Tarpianjoen järjestelyhankkeen yhteydessä on Pirkanmaan ympäristökeskukselle määrätty velvoite tehdä kalataloudellista tarkkailua hankkeen vaikutusalueella, joka alkaa Hakkarinjoen Jokikulmalta (jätevesien purkukohdan yläpuolinen piste) ja jatkuu Tarpianjoen Haihunkoskelle saakka. Tarkkailuohjelma on päivätty Kyseisellä vesialueella suoritetaan mm. kalastustiedustelu, joka kohdistetaan kaikille vesialueen rannanomistajille ja kaikille tiedossa oleville alueella kalastaneille. Ensimmäinen tiedustelu toteutettiin vuoden 2004 kalastuksesta ja toinen tehdään vuoden 2008 kalastuksesta. Kalastustiedustelun lisäksi Tarpianjoen Taipaleenkosken yläpuolella tehdään sähkökoekalastuksia kolmessa pisteessä sekä koeravustuksia neljässä pisteessä. Yksi koeravustuspisteistä on Hakkarinjoessa, n. 500 metriä jätevesien purkukohdan alapuolella. Varsinaisia koekalastuspisteitä Hakkarinjoen osuudella ei ole. Lisäksi Jalannissa on 2 verkkokoekalastus sekä 3 koeravustuspistettä. Jalannin alapuolella Haihunkoskessa on vielä sähkökoekalastuspiste sekä koeravustuspiste Oopakankoskessa. Tämän tarkkailun tuloksia voidaan ympäristökeskuksen mielestä hyödyntää myös arvioitaessa Urjalan kunnan jätevesien vaikutusta purkualueen kalastoon ja kalastukseen. Täten ympäristökeskus katsoo, että ei ole tarkoituksenmukaista velvoittaa kuntaa tekemään erillistä selvitystä jätevesien vaikutuksesta purkualueen kalastoon ja kalastukseen. Suoritettujen vesistötarkkailujen tulosten perusteella Urjalan kunnan jätevedet vaikuttavat veden laatuun pääasiassa Hakkarinjoen osuudella, missä kuormitus kohottaa joen ravinne ja ammoniumtyppipitoisuuksia sekä suolistobakteerimääriä ja las 13

14 kee hieman happipitoisuutta. Kalojen elinolosuhteet tällä jokiosuudella ovat nykyisen vedenlaadun vallitessa niin huonot, että jokiosuudella ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kalataloudellisia hoitotoimenpiteitä. Ympäristökeskuksen arvion mukaan alueen kalataloudellinen merkitys olisi olematon ilman Urjalan kunnan jätevesien vedenlaatua heikentävää vaikutustakin, sillä jokeen haja asutuksesta ja maataloudesta kohdistuva hajakuormitus määrää joen veden laadun jo ennen jätevesien purkupaikkaa. Tarpianjoen ja Hakkarinjoen yhtymäkohdan alapuolella jätevesien vaikutus joen veden laatuun ei ole enää merkittävä. Myöskään vaikutukset joen kalastoon eivät enää täällä ole merkittäviä. Edellä mainituin perustein ympäristökeskus katsoo, että TE keskuksen ja Tarpianjoen kalastusalueen vaatimukseen 1000 euron suuruisen kalatalousmaksun määräämiselle ei ole perusteita. Tarpianjoen kalastusalueen esittämän vaatimuksen johdosta ympäristökeskus viittaa edellisessä kappaleessa antamaansa vastaukseen. Lupamääräykset Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1. Jätevedet on käsiteltävä vähintään biologis kemiallisesti siten, että jätevesi ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2. Purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja puhdistustehojen on puolivuosikeskiarvoina laskettuna oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeukselliset tilanteet mukaan lukien vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 12 mgo 2 /l 95 % Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 95 % COD Cr 125 mgo 2 /l 75 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja arvot päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle taikka ympäristölle vaarallisia aineita. Melu 3. Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on keskitettävä sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päiväsaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 14

15 Päästöt ilmaan ja haju 4. Luvan saajan on huolehdittava, että puhdistamon toiminnasta ja muista alueella olevista toiminnoista syntyy haitallisia ilma ja hajupäästöjä mahdollisimman vähän. Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito 5. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että toiminnasta, jäteveden viemäröinti mukaan lukien, ei aiheudu terveydellistä haittaa. Kaikki viemärilaitoksen toiminta alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamoa ja sen piirissä oleva viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava siten, että haitalliset vesipäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kunnostettava siten, että sade, vuoto ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on toimitettava pyydettäessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle selvitys kyseisten vesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista. Poikkeavat jätevedet 7. Luvan saajan on liittymissopimuksia tehdessään ja muutoinkin huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus ja siihen rinnastettavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely tai muiden toimenpiteiden avulla. Sellaiset laitokset joiden toiminnasta jätevesiin saattaa joutua puhdistamon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varojärjestelmillä tällaisten aineiden viemäriin pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä on toimitettava pyydettäessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Urjalan kunnan ympäristövalvontaviranomaiselle. Teollisuusjäteveden johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemäriverkkoon koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/ :n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 15

16 8. Puhdistamon kompostikentällä saa kompostoida ainoastaan koneellisesti kuivattua puhdistamolietettä ja tukiaineita. Kompostointi on suoritettava vesitiiviillä ja kuormitusta kestävällä alustalla. Kaikki kompostointi ja varastointialueiden suotovedet on johdettava käsiteltäväksi puhdistamolle. Pintavesien pääsy ympäristöstä kompostointialueelle on estettävä. Kompostointi on suoritettava siten, että olosuhteet kompostoitumiselle ovat mahdollisimman edulliset. Kompostoinnissa on käytettävä riittävä määrä, vähintään 1:1, kuivaa, kompostointiin sopivaa tukiainetta. Kentälle läjitetty liete on sekoitettava tukiaineeseen mahdollisimman pian koneellisen kuivauksen jälkeen. Aumaa on käännettävä riittävän usein kompostin lämpötila ja muut olosuhteet huomioon ottaen. Kompostoitu puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että kompostia käytetään vain sellaiseen tarkoitukseen ja sellaisia määriä, ettei menettelystä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle eikä ympäristölle. 9. Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Välppäysjäte, muut hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet sekä ongelmajätteet on toimitettava käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisten jätteiden vastaanotto on sallittu. Jätteen pääsy maaperään, pinta tai pohjavesiin tai viemäreihin on estettävä. Varastointi 10. Puhdistamolla säilytettävät ja käsiteltävät kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Lisäksi luvan saajan on ilmoitettava asiasta viipymättä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on varauduttava sähkökatkosten ja muiden vastaavien tilanteiden varalta niin, että merkittävää ohijuoksutusta ei aiheudu. Käyttö ja päästötarkkailu 12. Luvan saajan on tarkkailtava jätevedenpuhdistamon käyttöä ja toimintaa, jätevesien määrää ja laatua sekä vesistövaikutuksia Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Toistaiseksi käyttö ja päästötarkkailu on toteutettava vähintään hakemuksessa esitetyllä, lupamääräysten mukaisesti tarkistetulla 16

17 tavalla. Käyttötarkkailusta pidettävää käyttöpäiväkirjaa on säilytettävä puhdistamolla ja esitettävä pyydettäessä valvoville viranomaisille. Vanhan puhdistamon toiminta aikana noudatetaan nykyisin noudatettavaa tarkkailutiheyttä, kahdeksan kertaa vuodessa. Uuden puhdistamon käyttöönoton jälkeen on toimintaa tarkkailtava vähintään kerran kuukaudessa ainakin ensimmäisen toimintavuoden ajan. Tämän jälkeen tarkkailutiheyttä voidaan harventaa kuuteen kertaan vuodessa ympäristökeskuksen erillisen hyväksymisen jälkeen. Käyttö ja päästötarkkailun näytteenottokertoja on valvontaviranomaisen kehotuksesta lisättävä, mikäli se luotettavan tuloksen saavuttamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitoksen toiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Puhdistamolla syntyvästä kuivatusta lietteestä on otettava ja analysoitava vähintään yksi näyte vuodessa, vaikka lietettä ei käytettäisikään maanviljelyksessä. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Ympäristövaikutusten tarkkailu 13. Luvan saajan on tarkkailtava jätevedenpuhdistamon käyttöä ja toimintaa, jätevesien määrää ja laatua sekä vesistövaikutuksia hakemusasiakirjoihin liitetyn kuormitus ja käyttötarkkailuohjelman ja purkuvesistön velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen esittämällä tai hyväksymällä tavalla. Kirjanpito 14. Käyttö ja kuormitustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on liitettävä kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: puhdistamon kemikaalien ja energian käytöstä sekä huoltotoimista puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista tekijöistä poiskuljetettavan puhdistamolietteen määrästä ja kuljetuskohteista ja ajankohdista välppäys ja muun jätteen määrästä, toimituskohteista ja poiskuljetusajankohdista mahdollisista poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 17

18 15. Kuormitustarkkailujen tulokset on raportoitava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisesti. Vesistöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava myös Hämeen TE keskukselle. Kuormitustarkkailun tulokset on raportoitava näytekohtaisesti ja puolivuosittain. Tiedot on toimitettava sähköisessä muodossa ympäristöhallinnon ylläpitämään tietojärjestelmään. Vuosiraportti on toimitettava paperiversiona asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vesistövaikutusten tarkkailun vuosiraportti seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmään on lisäksi toimitettava sähköisesti seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen pyytämät tiedot jätteistä ja jätehuollosta, viikkovirtaamista, kemikaalien ja energiankulutuksesta sekä mahdollisesti muista tarpeellisista myöhemmin pyydettävistä tiedoista. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 16. Luvan saajan on tehtävä ympäristökeskukselle suunnitelma vanhan puhdistamon käytöstä poistamisen jälkeisestä rakenteiden ja laitteiden purkamisesta ja jälkikäytöstä, alueen likaantuneisuudesta ja alueen maisemoinnista. Puhdistamotoiminnan kokonaan alueella päättyessä luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista, toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle suunnitelma vesien, ilman, maaperän ja maiseman suojelua sekä jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisten määräysten antamiseksi. ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT Vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota tässä päätöksessä ei ole ennakoitu, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus katsoo, että tämän päätöksen tarkoittama, lupamääräyksiä noudattaen harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankin 18

19 nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään mukaan lukien vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Jätevesien käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1 ja 2 on otettu huomioon yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva valtioneuvoston päätös 365/1994 (muutettu 757/1998), valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristöministeriön hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen Lupamääräyksillä varmistetaan myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö puhdistamolla. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3 ja 4 ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan rasituksen vähentämiseksi. Melutason raja arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa, viemäriverkostoa sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 5 ja 6 ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 43 :n edellyttämän parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttövaatimuksen vuoksi. Lupamääräyksen 5 terveydellistä haittaa koskeva vaatimus perustuu terveydensuojelulain 22 :ään, jonka mukaan jätevesien johtaminen ja puhdistus sekä viemäri siihen liittyvine puhdistus ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Lupamääräyksessä 6 asetettu velvoite sade, vuoto ja kuivatusvesien joutumisesta viemäriverkostoon edellyttää vuotovesikertoimen N max pysymistä alle kahden. Vuotovesikerroin N max on kahdeksan peräkkäisen viikon suurimman virtaamajakson keskimääräisen jätevesivirtaaman (m 3 /d) ja vuoden neljän peräkkäisen viikon pienimmän virtaamajakson keskimääräisen virtaaman (m 3 /d) suhdeluku. Lupamääräyksessä 7 annetut määräykset ovat tarpeen teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä annetussa valtioneuvoston päätöksessä 365/1994 sekä ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin annetussa valtioneuvoston päätöksessä 363/1994 edellytettyjen määräysten toteuttamiseksi. Teollisuuden prosesseista johdettavat jätevedet saattavat aiheuttaa puhdistamohenkilökunnalle terveydellisiä haittoja, haitata jäteveden käsittelyprosessien toimintaa, lisätä käsiteltyjen jätevesien haitallisia vaikutuksia ympäristössä ja haitata lietteen ympäristön kannalta turvallista käyttöä. Puhdistamolietteitä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8 ja 9 perustuvat ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään, jäteasetuksen 8 19

20 :ään ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Määräykset ovat tarpeen jätevesilietteen ja jätteiden asiallisen ja haitattoman käsittelyn turvaamiseksi. Varastointia sekä häiriö ja muita poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 10 ja 11 ovat tarpeen, koska kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkkoon ja puhdistamolle, sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin ja viemäriverkon ja vuotovesien suureen osuuteen liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojelu asetuksen 30 :ään. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 12, 13, 14 ja 15 ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 5, 46 ja 108 :iin sekä jätteitä koskevan kirjanpidon ja raportoinnin osalta myös jätelain 51 ja 52 :iin. Toiminnan lopettamisen edellyttämiä toimenpiteitä koskeva lupamääräys 16 perustuu ympäristönsuojelulain 90 :ään. Mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä koskevat määräykset on tarkoituksenmukaista antaa vasta sen jälkeen, kun toiminnan mahdollisesta lopettamisesta on päätetty. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Mikäli luvan saaja aikoo käyttää jätevedenpuhdistamoa vielä vuoden 2015 jälkeen on luvan saajan viimeistään jätettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa, sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa seuraavan päätöksen: Länsi Suomen vesioikeuden päätös nro 44/1993/1,