TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PAIKKATARVESELVITYS Anu-Riikka Eerola Johnny Holmström Lea Laakso Nina Nyholm Soili Partanen

Transkriptio

1 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PAIKKATARVESELVITYS 2018 Anu-Riikka Eerola Johnny Holmström Lea Laakso Nina Nyholm Soili Partanen Porvoon kaupunki, Vanhus- ja vammaispalvelut, Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Sisältö Sisällys 1 Johdanto Selvitystä ohjaavat asiakirjat Nykytilan kuvaus Väestötiedot Ikääntyneiden hyvinvointi, terveys ja toimintakyky Vanhuspalveluiden rakenteen muutos Asumispalvelut käyttää Porvoon vanhus- ja vammaispalveluiden katteesta liki kolmanneksen Tehostettu palveluasuminen vuosina Taulukkoluettelo Taulukko 1. Hyvän ikääntymisen turvaamisen ja palvelujen parantamisen tavoitteet... 3 Taulukko 2. Yli 75-vuotiaiden lukumäärä ikäryhmittäin Porvoossa vuosina Taulukko 3. Palvelurakenteen muutos vuosina Taulukko 4. Paikkatilanne. Toteutunut oma tuotanto ja laskelmat Kaavioluettelo Kaavio 1. Huoltosuhteiden kehitys Porvoossa... 5 Kaavio 2. Kotihoidon asiakkaiden MAPLe-mittari. Asiakkaiden jakautuminen eri MAPLe-luokkiin...6 Kaavio 3. Asumispalveluiden asiakasrakenneluokitus RAI:n RUG-luokituksen mukaan.7 Kaavio 4. Porvoon vanhuspalveluiden omat tehostetun palveluasumisen paikat sekä laskennallinen lisäpaikkatarve yli 75- ja 85-vuotiaiden mukaan..10

3 1 Johdanto Tämä tehostetun palveluasumisen paikkatarveselvitys päivittää vuonna 2014 tehdyn Hoiva-asumisen selvityksen (Sosiaali- ja terveyslautakunta ). Vuoden 2014 hoiva-asumisen selvitys sisälsi kattavan henkilöstö-, investointi-, peruskorjaus- sekä väistötilatarvekatsauksen ja toimi päätöksenteon tukena tulevien vuosien tehostetun palveluasumisen paikkatarpeen arvioinnille ja investointien toteuttamiselle. Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan myöntämisperusteet (Sosiaali- ja terveyslautakunta ) tukivat niin ikään paikkatarpeen ja palveluiden tuottamisen strategiaa. Tässä tehostetun palveluasumisen paikkatarveselvityksessä päivitetään väestöennusteet, tehostetun palveluasumisen tilannekuva ja tarve suhteessa valtakunnallisiin suosituksiin. Valmisteleva työryhmä: Anu-Riikka Eerola, vs. palvelupäällikkö, asumispalvelut Johnny Holmström, vs. hallintopäällikkö Lea Laakso, vs. palvelujohtaja, vanhus- ja vammaispalvelut Nina Nyholm, suunnittelija Soili Partanen, muutosagentti 1.1 Selvitystä ohjaavat asiakirjat Selvitystä ohjaavat tuorein Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM:n julkaisuja 2017:6), Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( /980) ja Sosiaalihuoltolaki (1301/2014). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi mukaan: Väestön ikärakenteen muutoksen johdosta yhteiskunnan on mukauduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Tarvitaan monialaiseen tuen ja palveluiden tarpeen arviointiin perustuvia, yksilöllisesti räätälöityjä palveluja, jotka mahdollistavat ja tukevat iäkkään henkilön omaa toimijuutta. Tarvitaan investointeja ja toimenpiteitä terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen edistämiseen sekä kuntoutuksen lisäämiseen ja monimuotoistamiseen. Palveluiden kehittämisen tavoitteena on lisätä iäkkään väestön kotona asumisen mahdollisuuksia. 2 (10)

4 Taulukko 1. Hyvän ikääntymisen turvaamisen ja palvelujen parantamisen tavoitteet (Laatusuositus 2013, STM) 75 vuotta täyttäneestä väestöstä Vuosille Vuodesta 2017 alkaen Asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen % % tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvin Saa säännöllistä kotihoitoa % % Saa omaishoidon tukea 5-6 % 6-7 % On tehostetun palveluasumisen piirissä 5-6 % 6-7 % On hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 3 % 2-3 % Laatusuositus ei ole kuntia velvoittava, mutta toiminnan kehittämisen tukemisessa se on ohjannut kuntien kehittämistyötä oikeaan suuntaan. Kehittämistyö on kunnissa edennyt laajalla rintamalla ja palvelurakenne on pikkuhiljaa muuttumassa kotona asumista painottavaksi. Koska muun asumisen kehittäminen on edennyt ja ikääntyneillä on eri vaihtoehtoja asua, on laitoshoidon ja muun ympärivuorokautisen hoivan hallittu vähentäminen ollut mahdollista. Laatusuosituksia on päivitetty vuosina 2001, 2008, 2013 ja Tuoreimmassa laatusuosituksessa ei näin ollen ole enää määritelty palvelurakenteen muutossuuntaa aikaisemmalla tavalla. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (myöhemmin Vanhuspalvelulaki) astui voimaan Lain tavoitteena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä ja lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen kehittämiseen kunnassa. Tavoitteena on myös parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita palveluja sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös kuntien varautumisen lisääminen väestön ikääntymiseen mm. laatimalla suunnitelma, josta ilmenee miten ikääntyneiden palvelut tullaan toteuttamaan laadukkaasti. Vanhuspalvelulaissa korostuu oikea-aikaisten ja riittävien palveluiden turvaaminen. Palvelutarpeiden arvioinnin pohjalta on tehtävä iäkkäälle henkilölle hoito- ja palvelusuunnitelma, jota hyödynnetään myönnettäessä palveluita. Myönnetyt palvelut on saatava kolmen kuukauden määräajassa. Lain mukaan iäkkäitä henkilöitä tulee kuulla palveluita suunniteltaessa sekä palveluissa että vanhusneuvoston kautta. Sosiaalihuoltolaki ( /1301) määrittelee, että asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua ja tukea asumisessa tai asumisen järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat sosiaalihuoltolain mukaan ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen. Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Asumispalveluja toteutettaessa huolehditaan myös että asiakas saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. 3 (10)

5 Porvoon kaupunkistrategia vuosille ohjaa toistaiseksi Porvoon vanhus- ja vammaispalveluiden palveluiden tuottamista. Strategia kiteytyy neljään päämäärään: talouden tervehdyttämiseen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventamiseen, osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Strategisten päämäärien avulla halutaan edistää asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvointia. Taloutta tervehdytetään parantamalla palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta sekä nostamalla toimintatulojen osuutta toimintamenoista. Lisäksi henkilöstön henkilötyövuosien määrä ei saa kasvaa. Strategian mukaan investointien kannattavuutta tulee arvioida palveluverkon tehostamisen näkökulmasta. Asukkaiden hyvinvointieroja kavennetaan mm. edistämällä ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuuksia ja panostamalla kulttuuriin. Porvoon kaupungissa valmistellaan uutta Unelmien Porvoo strategiaa. Porvoon kaupungin Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Yhdessä enemmän elämänlaatua (KV , toimenpiteiden seurantaraportti 2017 esitetty KH ) kuvaa niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita porvoolaisten ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on sitouduttu toteuttamaan. Ohjelma on laadittu poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä vanhusneuvoston kanssa. Suunnitelman mukaisesti Porvoossa halutaan vahvasti kehittää ikääntyneiden asumista ja asuinympäristöä. Keskeisenä teemana on myös kulttuurin ja liikunnan vahvistaminen ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vapaaehtoistyön nostaminen yhtenä merkittävänä keinona vaikuttaa asukkaiden osallistumis- ja toimintamahdollisuuksiin. Suunnitelmassa todetaan monimuotoisen palveluasumisen kehittämisen olevan yksi ikäihmisten asumispalvelujen keskeisistä kehittämisalueista. Esimerkiksi Omenamäen palvelukeskuksen asuntojen määrän lisääminen on yksi kotona asumista tukevista toimenpiteistä. Tämä tukee osaltaan mahdollisuuksia keventää palvelurakennetta Porvoossa suunnitelmallisesti. Porvoo osallistuu I&O-kärkihankkeen (Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa ) Täytyy-hankkeeseen, johon on saatu valtionrahoitusta. Porvoossa erityisenä kehittämiskohteena on Johannisbergin alue, jolle voitaisiin suunnitella ja toteuttaa monimuotoisia asumispalveluja. Päätöksenteko on tältä osin kesken. 4 (10)

6 2 Nykytilan kuvaus 2.1 Väestötiedot Vanhimpien ikäluokkien kasvu on ollut tasaista koko maassa ja kasvuvauhti kiihtyy voimakkaammin 2020-luvulla. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yli 75-vuotiaiden kokonaismäärä kasvaa Porvoossa merkittävästi vuoteen 2040 asti. Erityisen voimakasta kasvu tulee olemaan kaikista vanhimpien ikäryhmien osalta. Esimerkiksi yli 90-vuotiaiden lukumäärä lähes nelinkertaistuu nykytilanteeseen verrattuna. Taulukko 2. Yli 75-vuotiaiden lukumäärä ikäryhmittäin Porvoossa vuosina (Tilastokeskus ) Vuosi Muutos Ikäryhmä lkm % v % v % v % v % 95 v > % Yli 75 v yht % Osuus koko väestöstä 7,5 % 9,1 % 11,8 % 13,6 % 14,7 % 15,4 % Kuntien palvelujärjestelmän ja rahoitusmahdollisuuksien kannalta keskeinen mittari on demografinen huoltosuhde eli kuinka monta lasta ja vanhuseläkeikäistä kunnassa asuu suhteessa työikäisten määrään. Lähes koko muun Etelä-Suomen tavoin huoltosuhde on ollut huomattavasti suotuisampi Porvoossa kuin koko maassa keskimäärin. Porvoon demografinen huoltosuhde on nyt kääntynyt jyrkkään kasvuun ja sen odotetaan saavuttavan maan keskiarvon 2030-luvun puolivälissä. Kaavio 1. Huoltosuhteiden kehitys Porvoossa (Tilastokeskus ) Lapsihuoltosuhde kertoo kuinka monta 0-14 vuotiasta on suhteessa sataa työikäistä (15 64 v) kohti ja vanhushuoltosuhde vastaavasti kuinka monta yli 65 vuotiasta on suhteessa sataa työikäistä kohti. 5 (10)

7 Demografinen huoltosuhde kuvaa näitä yhteensä eli kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on sataa työikäistä kohti. 2.2 Ikääntyneiden hyvinvointi, terveys ja toimintakyky Viimeisimmän Porvoossa toteutetun Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH, 2013) mukaan yli 75-vuotiaat porvoolaiset kokivat elämänlaatunsa ja terveytensä keskimääräistä paremmaksi koko Suomen väestöön verrattuna. Itsensä yksinäiseksi koki noin joka kymmenes porvoolainen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista tuntee itsensä yksinäiseksi 27 %, valtakunnallisessa vertailuaineistossa yksinäisyyden kokemus on 24 % (RAI-aineisto 1/2018). Yksinäisyys on yhtä yleistä työikäisessä kuin iäkkäämmässäkin väestössä. Yksin asuvia 75 vuotta täyttäneitä porvoolaisia on vastaavan ikäisestä väestöstä hiukan enemmän kuin koko maassa. Yksinäisyys ja lievä masennus sekä niistä johtuva liikunnan puute, heikko ravinnonsaanti ja aliravitsemus heikentävät kodeissaan yksin asuvien iäkkäiden toimintakykyä. Koettu terveys ja muisti kertovat osaltaan koko väestön kohonneesta eliniästä sekä toimintakykyisten vuosien lisääntymisestä. Ikäihmisten palveluita suunniteltaessa tulee huomioida kotona asumista tukevien palveluiden rinnalla myös muut ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joilla edistetään hyvinvointia ja terveyttä. Porvoossa kotona asumista tuetaan esimerkiksi esteettömän ympäristön ja kuntoutuksen kehittämisen avulla. Kaupunki tarjoaa enenevässä määrin myös erityisesti ikäihmisille suunnattuja kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja. Lisäksi palveluohjaus tarjoaa ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä kaikille 78 vuotta täyttäville. Käynnillä kartoitetaan toimintakykyä ja elintapoja. Palvelujen piirissä olevien kuntalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia seurataan säännöllisesti. Tietoa kerätään toimintakykymittareilla (esim. RAI). Muun muassa kaikkien säännöllisen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden toimintakyvystä kerätään tietoa. Huomionarvoista on, että tästäkin ryhmästä edelleen 39 % pystyy liikkumaan itsenäisesti kodin ulkopuolella. RAI:n MAPLe-mittaria (asteikko 1-5) käytetään kotihoidon asiakkailla arvioitaessa asiakkaan palveluntarpeen määrää. Mittarissa huomioidaan asiakkaan kognitiivinen toimintakyky, päivittäisistä arjen toiminnoista suoriutuminen, käytösoireet, päätöksentekokyky, kotiympäristö, lääkitys, kaatumiset, haavat, laitoshoidon uhka sekä riittämättömät ateriat. Lisäksi huomioidaan asiakkaan kokema terveydentila, hänen omat toivomuksensa, aiempien sairaalahoitojen määrä sekä läheisten tarpeet. Kotihoidon alueiden asiakkaiden MAPLe-mittarin keskiarvo 3,3 on hieman alhaisempi kuin Omenamäen palvelutalossa asuvien asiakkaiden (3,8). Tehostetun palveluasumisen myöntämisperusteissa MAPLe-arvo on (10)

8 Kaavio 2. Kotihoidon asiakkaiden MAPLe-mittari. Asiakkaiden jakautuminen eri MAPLe-luokkiin (Tilanne , RAIsoft) Kotihoidon asiakkaiden palveluntarve 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 48% 36% 24% 28% 11% 13% 16% 19% 3% 2% 1. Vähäinen 2. Lievä 3. Kohtalainen 4. Suuri 5. Erittäin suuri Kotihoidon alueet Omenamäki RAI:n RUG III LTC/34 (ks. Kaavio 3) on vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon kehitetty asiakasrakennetta kuvaava ryhmittely, jossa asiakkaat luokitellaan seitsemään pääluokkaan heidän saamansa hoidon ja palvelun mukaan. Pääluokka kuvaa mihin asiakkaan pääsääntöinen palveluntarve kohdistuu. Lähes puolet asiakkaista sijoittuu alentunut fyysinen toimintakyky-luokkaan. Seuraavaksi yleisin on kognitiivisten toimintojen heikentyminen eli erilaiset muistisairauksiin liittyvät oireet. Erittäin vaativa hoito -, erityishoito- ja kliinisesti monimuotoinen -luokkiin sijoittuvat asiakkaat tarvitsevat sairaanhoidollista ja lääketieteellistä apua. Monialainen kuntoutus pääluokituksena toteutuu enää harvalla asiakkaalla. Geriatrisilla lääkäripalveluilla tuetaan koko palvelutuotantoa eli niin kotona asuvia ihmisiä ja heidän hyvinvointiaan kuin eri palveluiden piirissä olevia asiakkaita. Kaavio 3. Asumispalveluiden asiakasrakenneluokitus RAI:n RUG-luokituksen mukaan (Eriteltyinä tehostettu palveluasuminen ja Johannisbergin vanhainkoti, tilanne , RAIsoft) RUG III LTC/34 asiakasrakenneluokitus 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% Monialainen kuntoutus Erittäin vaativa hoito Erityishoito Kliinisesti monimuotoin en Kognitiivisten toimintojen heikentymine n Käytöshäiriöt Alentunut fyysinen toimintakyky Koko asumispalvelut 1,36% 0% 4,52% 14,48% 27,60% 4,52% 47,51% Tehostettu palveluasuminen 1,69% 0% 5,06% 12,36% 29,21% 3,93% 47,75% Johannisbergin vanhainkoti (laitoshoito) 0% 0% 2,33% 23,26% 20,93% 6,98% 46,51% Koko asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen Johannisbergin vanhainkoti (laitoshoito) 7 (10)

9 2.3 Vanhuspalveluiden rakenteen muutos Valtakunnallisesti vanhustenhuollon keskeisenä tavoitteena pidetään ikääntyneen mahdollisuutta asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Suosituksen mukaan yli 75-vuotiaista % tulisi asua omassa kodissaan. Porvoossa kotona asuvien osuus oli 92,7 % vuonna Valtakunnallisesti pitkän tähtäimen tavoitteeksi tämänhetkisen käsityksen mukaan tultaneen kirjaamaan, että yli 75-vuotiaista 95 % asuu kotona ja 5 % tehostetussa palveluasumisessa. Sekä ikääntyneiden I&O kärkihankkeessa että Uusimaa 2019 hankkeessa tätä pidetään kehittämistyön suunnannäyttäjänä. Porvoon vanhuspalveluiden rakennetta on kevennetty merkittävästi (ks. Taulukko 3). Omaishoidon tuen piirissä on porvoolaisia ikääntyneitä suositusta vähemmän. Omaishoidettavien ja omaishoitajien pärjäämistä tuetaan kehittämällä lyhytaikaishoitoa sekä päivätoimintaa. Kotihoidon kattavuutta on pystytty nostamaan. Vanhuspalveluiden rakenteen muutoksessa vapautunut henkilökunta on kohdennettu kotikuntoutukseen ja henkilöstöresurssit on hyödynnetty paremmin. Laitoshoidossa on enää 1,2 % yli 75-vuotiaiden ikäryhmästä. Laitoshoito päättyy kokonaan vuodenvaihteessa , jolloin 60-paikkainen Pääskypellon palvelukoti valmistuu ja Johannisbergin vanhainkodin toiminta päättyy. Näsin kuntoutuskeskuksen osastoilla ei ole toteutettu pitkäaikaishoitoa enää alkuvuoden 2017 jälkeen. Taulukko 3. Palvelurakenteen muutos vuosina Vuodet Vähentyneet paikat, lkm Mikä yksikkö poistui? Poppeli-yksikkö (Johannisberg) sekä Pihlajamäki (Epoo) Näsin osasto 4 laitospaikat poistuivat Lyhytaikaishoidon paikat, lkm Tehostetun Mikä yksikkö tuli tilalle? palveluasumisen paikat, lkm + 60 Johanna-koti (tehostettu palveluasuminen) + 26 Näsin palvelutalo (tehostettu palveluasuminen) Epoon vanhainkoti + 60 Toukovuoren palvelukoti 10/2017-5/ Suunnitelma 2019 Suunnitelma PAIKKA- MUUTOS YHTEENSÄ (tehostettu palveluasuminen) 18 Apollo-yksikkö (Epoo) (+12) Lyhytaikaishoito integroitui Näsin osastolle 1 sekä Näsin palvelutaloon sitä mukaa, kun tehostetun palveluasumisen paikkoja on vapautui. Laitoshoidon purkamisesta vapautui 12 toimea, joista 11 kohdennettiin ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen (kotikuntoutus). 26 Näsin palvelutalo + 16 lyhytaikaispaikkaa + päivätoiminta + parkki 52 Johannisbergin vanhainkoti 245 Käytöstä poistunut laitoshoidon ja 26 + päivätoiminta tehostetun palveluasumisen paikkaa + parkki Näsin päivätoiminta ja lyhytaikaishoito so. intervallihoito, omaishoidon tuen lomat, arviointijaksot, kriisihoito, tilapäinen lyhytaikaishoito. Parkkitoiminta ja tuntilomitus. 3,5 hoitajatointa vapautuu ko. toimintaan Pääskypellon palvelukoti (tehostettu palveluasuminen) Laitospaikat ovat korvautuneet/korvautuvat tehostetun palveluasumisen (206) sekä lyhytaikaishoidon (16) paikoilla. Päivätoiminta laajenee. 8 (10)

10 Tällä hetkellä (heinäkuu 2018) Porvoon Vanhus- ja vammaispalveluiden käytössä on 189 omaa tehostetun palveluasumisen paikkaa. Oman tuotannon käyttöaste on kiitettävä (99 %). Puitesopimuksen puitteissa tehostettua palveluasumista ostetaan tarpeen mukaan, tällä hetkellä 68 paikkaa. Nykyinen puitesopimus tarjoaa 14 eri palveluntuottajan tehostetun palveluasumisen paikkoja 24 eri yksikössä niin Porvoossa kuin Uudeltamaalla laajemminkin. Taulukko 4. Paikkatilanne. Toteutunut oma tuotanto ja laskelmat vuosille (Power BI 6/2018) Palvelutalo Epoon vanhainkoti Johanna-koti Johannisbergin vanhainkoti Näsin palvelutalo (osasto 4) Näsin sairaala Palomäki Toukovuori Pääskypelto Oma palvelutuotanto yhteensä Ostopalvelu yhteensä 68 Paikat yhteensä Asumispalvelut käyttää Porvoon vanhus- ja vammaispalveluiden katteesta liki kolmanneksen Porvoon vanhus- ja vammaispalveluiden tehtäväalue pitää sisällään neljä tulosyksikköä, jotka kaikki tukevat ikäihmisten hyvinvointia ja pärjäämistä. Hyvinvointia edistävät palvelut, sisältävät ikäihmisten keskitetyn palveluohjauksen (Ruori) sekä vammaispalvelut, joiden palvelutarve kasvaa vuosi vuodelta. Kuntoutuspalvelut, tukevat merkittävästi ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoa ja/tai palauttamista. Kotihoito yhdessä tukipalveluin vastaa ikäihmisten kotona pärjäämisestä itsenäisesti, tilapäisen avun turvin, lievän avun tarpeesta aina jopa erittäin suureen avun tarpeeseen. Asumispalvelut vastaa ikäihmisten suuresta tai erittäin suuresta avuntarpeesta. Asumispalvelut sisältävät ikäihmisille suuntautuvan oman tehostetun palveluasumisen sekä puitesopimusten mukaiset ostopalvelut. Koko tehtäväalueen toimintatuotot vuoden 2017 tilipäätöksessä olivat 8,6 miljoonaa euroa, joista pääosa (54 %) tuli asumispalvelujen vuokrista. Tehtäväalueen toimintakuluista (53,3 miljoonaa euroa) asumispalvelut käyttivät vajaan kolmanneksen (31 %). Henkilöstökulujen osuus oli 37 %. Kun valtakunnallisena tavoitteena tullee olemaan, että yli 75-vuotiaista 95 % asuu kotona (Porvoossa tällä hetkellä 92,7 %) ja vain 5 % tehostetussa palveluasumisessa, on vahvasti perusteltua jatkaa meneillään olevaa vanhuspalveluiden rakennemuutosta. Tässä kehitystyössä tärkeää on huolehtia oikein kohdennetusta resursoinnista. Tehostettu palveluasuminen on vanhustenhoidon raskainta ja kalleinta palvelua. 9 (10)

11 3 Tehostettu palveluasuminen vuosina Vuoden 2019 talouden ja toiminnan suunnittelu on käynnissä. Osana tehostetun palveluasumisen toimintasuunnitelmaa vuosille on päivitetty paikkatarvetta yhdessä vanhus- ja vammaispalveluiden muiden kevyempien toimintojen kehittämisen kanssa. Muutokset vuodesta 2019 alkaen: Pääskypellon palvelukoti (60 paikkaa) valmistuu ja aloittaa toimintansa tammikuussa 2019 korvaten Johannisbergin vanhainkodin (52 paikkaa). Tämän selvityksen perusteella tullaan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa esittämään, että Näsin palvelutalon toiminta tehostetun palveluasumisen yksikkönä lakkaa ( ). Jatkossa yksikössä tarjotaan kevyempiä ja monipuolisempia palveluita sekä tukitoimenpiteitä, jotka mahdollistavat ikäihmisten kotona asumisen ja omais- /läheisauttajien jaksamisen. Päivätoiminta siirtyy toimintayksikköön. Porvoon vanhus- ja vammaispalveluiden omaa tehostettua palveluasumista toteutetaan 235 paikalla. Lisätarve katetaan voimassaolevia puitesopimuksia hyödyntäen. Arvio tulevalle vuodelle 2019 on 85 lisäpaikkaa (ks. Kaavio 4. vaaleanpunainen palkki). Kaavio 4. Porvoon vanhuspalveluiden oman tehostetun palveluasumisen paikat sekä laskennallinen lisäpaikkatarve yli 75- ja 85-vuotiaiden mukaan. (Power BI 7/2018) Paikkamäärä ylittää tarvearvion yli 85-vuotiaiden mukaan. Samanaikaisesti paikkamäärä jää vajaaksi, jos tarve arvioidaan yli 75-vuotiaiden laskelmaan nojautuen. Nykyinen ostopalvelupaikkojen määrä näyttäisi riittävän vuoteen , mikäli tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy edelleen iäkkäämpiin ikäluokkiin ja samanaikaisesti asumisaika lyhenee. Nykyinen, tehostetun palveluasumisen asukkaiden keski-ikä Porvoossa on 83,2 vuotta ja asumisaika keskimäärin 3,1 vuotta. Vastaavat valtakunnalliset luvut ovat keski-ikä 83,5 vuotta ja asumisaika 2,8 vuotta (lähde RAI-palauteraportti 1/2018). 10 (10)