Voimassa: toistaiseksi

Transkriptio

1 luonnos Määräysluonnos 1 (25) Antopäivä: Voimaantulopäivä: Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009), 15 :n 3 momentti, 21 :n 3 momentti ja 23 :n 1 momentti Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/45/EY (32009L0045); EUVL L 163, , s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2010/36/EU (32010L0036); EUVL L 162, , s. 1,; ja komission direktiivillä (EU) 2016/844 (32016L0844); EUVL L 141, , s Neuvoston direktiivi 97/70/EY (31997L0070); EYVL L 34, , s. 1, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/19/EY (31999L0019); EYVL L 83, , s. 48, komission direktiivillä 2002/35/EY (32002L0035); EYVL L 112, , s. 21, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/84/EY (32002L0084); EYVL L 324, , s. 53 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 219/2009 (32009R0219); EUVL L 87, , s. 109; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/25/EY (32003L0025); EUVL L 123, , s. 22, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2005/12/EY (32005L0012); EUVL L 48, , s. 19 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1137/2008 (32008R1137); EUVL L 311, , s. 1 Kumoaa määräyksen: Liikenteen turvallisuusviraston määräys alusten vakavuudesta ( , TRAFI/36291/ /2016) Alusten vakavuus SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ Pääperiaatteet Määritelmät Soveltaminen Matkustaja-alukset Kansainvälinen liikenne Kotimaanliikenteen matkustaja-alukset, jotka kuuluvat non-solasdirektiivin soveltamisalaan Kotimaanliikenteen matkustaja-alukset, jotka eivät kuulu non-solasdirektiivin soveltamisalaan Lastialukset Kansainvälinen liikenne Kotimaanliikenne Kalastusalukset Hinaajat Proomut ja ruoppaajat Suurnopeusalukset Lossit EHJÄN ALUKSEN VAKAVUUS Vakavuuden peruskriteerit Yksinkertaistetut vakavuuskriteerit Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, Helsinki puh , faksi Y-tunnus

2 2 (25) 2.3 Matkustaja-alukset Kalastusalukset Hinaajat Ruoppaajat ja nostoja suorittavat alukset Purjein kulkevat alukset Alus, jonka B/D > 2, Proomu ja ponttoni Alus, jolla on puutavarakansilasti Sääkriteeri VAURIOITUNEEN ALUKSEN VAKAVUUS Sää- ja vesitiiviys Osastointi Vuotovakavuus Tyhjennysjärjestelmä Vauriontorjuntakaavio VAKAVUUSLASKELMIEN LÄHTÖOLETTAMUKSET Varalaitakansi, ylärakenteet, kansirakennukset ja kuilut Lastin jakautuminen Vapaiden nestepintojen vaikutus Jään muodostuminen Matkustajat Lastitilanteet Kuormituskoe Vakavuuden tarkastus ALUKSEN KEVYTPAINO Kallistuskoe Painon tarkastus ALUKSEN VAKAVUUSAINEISTON HYVÄKSYMINEN JA TIETOJEN SÄILYTTÄMINEN Tarvittavat tiedot vakavuuslaskelmien tekemistä varten LASTAUSOVIEN SULKEMINEN Kansainvälisen liikenteen matkustaja-alukset ja lastialukset sekä non-solasdirektiivin soveltamisalaan kuuluvat A-luokan matkustaja-alukset Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvat uudet ja tai sen jälkeen rakennetut B-, C- ja D-luokan matkustaja-alukset sekä ennen rakennetut B-luokan matkustaja-alukset Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvat ennen rakennetut C- ja D-luokan matkustaja-alukset ja kotimaanliikenteen matkustaja-alukset, jotka eivät kuulu non-solas-direktiivin soveltamisalaan, sekä kotimaanliikenteen lastialukset VOIMAANTULO LIITE I 2423 Pelkistetty yhteenvetotaulukko vakavuusvaatimusten soveltamisesta LIITE II 25 Vapaat nestepinnat... 25

3 3 (25) 1 YLEISTÄ 1.1 Pääperiaatteet Alus on rakennettava siten, että sillä on riittävä vakavuus niissä lastitilanteissa, joissa alusta suunnitellaan käytettäväksi. Aluksella on vastaavasti oltava riittävä vakavuus niissä lastitilanteissa, joille Liikenteen turvallisuusvirasto määrää vakavuuden laskettavaksi. Aluksen vakavuus tietyissä lastitilanteissa katsotaan riittäväksi, kun alus pystyy kohtuuttomasti kallistumatta kestämään ne kallistavat momentit, jotka aluksen rakenne, koko, käyttötarkoitus ja kulkuvedet huomioon ottaen saattavat aiheutua tuulesta, aallokosta, aluksen kääntymisestä tai matkustajien siirtymisestä. 1.2 Määritelmät Sen lisäksi, mitä aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) määritelmiä koskevassa 2 :ssä säädetään, tässä määräyksessä tarkoitetaan: 1) uudella aluksella alusta, joka on rakennettu 1 päivänä tammikuuta 2013 tai sen jälkeen; 2) aluksella joka on rakennettu alusta, jonka köli on laskettu tai joka on ollut vastaavassa rakennusvaiheessa; 3) vastaavalla rakennusvaiheella vaihetta, jolloin: a) määrätyksi alukseksi tunnistettava rakentaminen on aloitettu; ja b) kyseisen aluksen kokoaminen on aloitettu, ja se käsittää vähintään 50 tonnia tai yhden prosentin kaikkien rakennusaineiden arvioidusta kokonaismäärästä pienemmän luvun mukaisesti; 4) olemassa olevalla aluksella alusta, joka ei ole uusi alus; 5) kaikilla aluksilla uusia ja olemassa olevia aluksia; 6) hinaajalla lastialusta, jota käytetään muiden alusten, tukkilauttojen tai muiden kelluvien laitteiden hinaukseen köydellä, ja joka on tätä varten varustettu koukulla, vintturilla tai vastaavalla laitteella; 7) puskijalla lastialusta, jota käytetään muiden alusten, tukkilauttojen tai muiden kelluvien laitteiden työntämiseen, ja jota ei ole varustettu koukulla, vintturilla tai vastaavalla laitteella, joka soveltuu hinaamiseen; 8) ponttonilla alusta, jossa ei ole omaa kuljetuskoneistoa, ja joka voi kuljettaa lastia kannen päällä tai nestemäistä lastia aluksen tankeissa. Ponttonissa ei ole lastiluukkuja; 9) proomulla alusta, jossa ei ole omaa kuljetuskoneistoa, ja joka voi kuljettaa lastia ruumassa; 10) ruoppaajalla lastialusta, jota käytetään vedenalaiseen työskentelyyn. Ruoppaajaksi lasketaan myös ponttoni tai proomu, johon on sijoitettu kaivinkone tai vastaava; 11) lossilla ohjausköyden tai sitä korvaavan Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymän muun laitteiston ohjaamaa lauttaa; 12) vuotokulmalla kallistuskulmaa, jossa alukseen alkaa virrata vettä sellaisten aukkojen kautta, joita ei voida sulkea säätiiviisti; tässä ei tarkoiteta sellaisia pieniä aukkoja, joiden kautta vakavuuden kannalta olennaista vuotoa ei voi tapahtua; 13) kevytpainolla aluksen uppoumaa metrisinä tonneina ilman lastia, polttoainetta, voiteluöljyä, painolastivettä, makean veden varastoa, syöttövesivarastoa ja muonavarastoa sekä ilman matkustajia ja laivaväkeä tavaroineen; 14) teräksellä tai vastaavalla aineella palamatonta ainetta, jolla on samanlaiset rakenne- ja tiiviysominaisuudet kuin teräksellä; 15) ammattivenemääräyksellä Liikenteen turvallisuusviraston antamaa voimassa olevaa määräystä ammattiveneiden turvallisuudesta;

4 4 (25) 16) IS-säännöstöllä ehjän aluksen vakavuussäännöstöä (vuoden 2008 IS-säännöstö), joka on hyväksytty IMO:n päätöslauselmalla MSC.267(85) International Code on Intact Stability, 2008 (2008 IS Code); 17) säätiiviillä sitä, että vesi ei pääse tunkeutumaan alukseen missään meriolosuhteissa; 18) huomattavilla korjaus-, muutos- tai muuntamistöillä aluksen päämittojen muutosta, kapasiteetin lisäystä tai aluksen käyttöiän pidennystä; huomattavia muutoksia ovat aluksen pidennys, rahtikansien muuttaminen matkustajatiloiksi tai matkustajatilojen peruskorjaus; 18)19) vakavuustiedoilla alustyypistä ja pituudesta riippuen vakavuuslaskelmia, kuormituskokeen pöytäkirjaa tai vakavuuden tarkastuksen pöytäkirjaa. Käytetyt symbolit, jos kaavoissa ei ole muuta mainittu: 1.3 Soveltaminen L = kansainvälisessä lastiviivayleissopimuksessa määritelty aluksen pituus [m]; B = aluksen mallattu leveys [m]; D = aluksen sivukorkeus köliviivasta sääkanteen [m]; d = aluksen mallattu syväys keskilaivalla [m]; C B = aluksen rungon täyteläisyyskerroin; = aluksen uppouma kyseessä olevalla vesiviivalla [t]; GM = aluksen vapailla nestepinnoilla korjattu vaihtokeskuskorkeus [m]; GZ = oikaiseva momenttivarsi [m]; KG = aluksen painopisteen korkeus mallatun köliviivan yläpuolella [m]; KM = alkuvaihtokeskuksen korkeus mallatun köliviivan yläpuolella [m]; LCF = vesiviivapinta-alan painopisteen paikka pituussuunnassa [m]; TPC = immersioarvo [t/cm]; MCT = yksikkötrimmimomentti [tm/cm] MS = jäännösvakavuusvarsi [m]; KN = vakavuuden poikkikäyrä [m]. Tätä määräystä sovelletaan suomalaiseen kauppamerenkulkuun käytettävään alukseen. Ammattiveneisiin sovelletaan ammattivenemääräystä. Seuraavassa esitettävä tieto soveltamisesta alustyypin, aluskoon ja liikennealueen mukaan on yksinkertaistetussa muodossa liitteen I taulukossa Matkustaja-alukset Kansainvälinen liikenne Kansainvälisen liikenteen matkustaja-aluksen on täytettävä IS-säännöstön A osan ehjän aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset. Lisäksi kansainvälisen liikenteen matkustaja-aluksen on täytettävä SOLAS-yleissopimuksen (SopS 11/1981) II-1 luvun vaurioituneen aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset. Ro-ro-matkustaja-alukselle on lisäksi oltava aluksen vakavuutta koskevat laskelmat sen tilanteen osalta, että ro-ro-kannelle tulee vettä.

5 5 (25) Kotimaanliikenteen matkustaja-alukset, jotka kuuluvat non-solasdirektiivin soveltamisalaan Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan A-luokan matkustaja-aluksen on täytettävä IS-säännöstön A osan ehjän aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset. Lisäksi A-luokan matkustaja-aluksen on täytettävä SOLAS-yleissopimuksen II-1 luvun vaurioituneen aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset. Ro-ro-matkustaja-alukselle on lisäksi oltava aluksen vakavuutta koskevat laskelmat sen tilanteen varalta, että ro-ro-kannelle tulee vettä. Uuden ja tai sen jälkeen rakennetun matkustaja-aluksen, jonka rakennusmateriaali on teräs tai vastaava, ja joka kuuluu B-, C- tai D-luokkaan, on sekä ehjän että vaurioituneen aluksen vakavuuden osalta täytettävä non-solas-direktiivin vaatimukset. Aluksen kevytpaino on tarkastettava viiden vuoden välein tai sen jälkeen rakennetulle B- tai C-luokan ro-ro-matkustaja-alukselle on lisäksi oltava aluksen vakavuutta koskevat laskelmat ro-ro-matkustaja-alusten erityisistä vakavuusvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2003/25/EY) mukaisesti sen tilanteen varalta, että ro-ro-kannelle tulee vettä. Ennen rakennetun B-luokan matkustaja-aluksen, jonka rakennusmateriaali on teräs tai vastaava, ja jonka pituus on vähintään 24 metriä, on sekä ehjän että vaurioituneen aluksen vakavuuden osalta täytettävä non-solas-direktiivin vaatimukset. Aluksen kevytpaino on tarkastettava viiden vuoden välein. Ennen rakennetun C-luokan matkustaja-aluksen, jonka rakennusmateriaali on teräs tai vastaava, ja jonka pituus on vähintään 24 metriä, on täytettävä tämän määräyksen 2.1 ja 2.3 kohdassa esitetyt ehjän aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset. Aluksen tulee täyttää tämän määräyksen 3 kohdassa esitetyt vaurioituneen aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset, mutta konehuoneen osalta aluksen ei tarvitse täyttää 3.2 ja 3.3 kohdan vaatimuksia. Aluksen, jolle tehdään huomattavia korjaus-, muutos- tai muuntamistöitä tai jolle suoritetaan peruskatsastus, on kuitenkin, ellei sitä ole suunniteltu matkustaja-alukseksi ennen vuotta 1965, täytettävä kaikki 3 kohdan vaatimukset ennen kuin se asetetaan liikenteeseen suomalaisena aluksena. Ennen rakennetun D-luokan matkustaja-aluksen, jonka rakennusmateriaali on teräs tai vastaava, ja jonka pituus on vähintään 24 metriä, on täytettävä tämän määräyksen 2.1 ja 2.3 kohdassa esitetyt ehjän aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset. Jos GZ-käyrän suurin arvo sijaitsee pienemmällä kallistuskulmalla kuin 25, 2.8 kohdassa esitettyä kriteeriä saadaan käyttää riippumatta aluksen B/D-suhteesta. Aluksen tulee täyttää tämän määräyksen 3.1, 3.4 ja 3.5 kohdassa esitetyt vaurioituneen aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset. Aluksen, jolle tehdään huomattavia korjaus-, muutos- tai muuntamistöitä tai jolle suoritetaan peruskatsastus, on kuitenkin, ellei sitä ole suunniteltu matkustaja-alukseksi ennen vuotta 1965, täytettävä kaikki 3 kohdan vaatimukset ennen kuin se asetetaan liikenteeseen suomalaisena aluksena Kotimaanliikenteen matkustaja-alukset, jotka eivät kuulu non-solasdirektiivin soveltamisalaan Uusi kotimaanliikenteessä liikennöivä matkustaja-alus, joka ei ole rakennettu teräksestä tai vastaavasta aineesta, ei kuulu non-solas-direktiivin soveltamisalaan. Näihin aluksiin sovelletaan tämän määräyksen vakavuusvaatimuksia taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Purjein kulkevan matkustaja-aluksen on lisäksi täytettävä kohdassa 2.7 esitetyt vaatimukset.

6 6 (25) Taulukko 1 Kotimaanliikenteen liikennealue Aluksen pituus [m] Ehjän aluksen vakavuus Vaurioituneen aluksen vakavuus L < , 3.4 ja 3.5 I 15< L < ja , 3.4 ja < L 2.1 ja L < , 3.4 ja 3.5 II 15< L 2.1 ja III kaikki 2.1, 2.3 ja ) 3 1) Koskee matkustaja-aluksia, joiden pituus on vähintään 24 metriä. Olemassa olevaan kotimaanliikenteessä liikennöivään matkustaja-alukseen, joka ei kuulu non- SOLAS-direktiivin soveltamisalaan, sovelletaan tämän määräyksen vakavuusvaatimuksia taulukossa 2 esitetyllä tavalla. Kotimaanliikenteen liikennealue Aluksen pituus [m] Ehjän aluksen vakavuus Vaurioituneen aluksen vakavuus I kaikki 2.2 1) 3.1, 3.4 ja 3.5 II L < ) 3.1, 3.4 ja < L 2.1 2) ja , 3.4 ja 3.5 III kaikki 2.1 2) ja , 3.2 3), 3.4 ja 3.5 1) Vapautettu vaatimuksista, jos matkustajille tarkoitetut tilat sijaitsevat ainoastaan yhdessä kerroksessa, joka on sijoitettu kannen päälle. 2) Jos GZ-käyrän suurin arvo sijaitsee pienemmällä kallistuskulmalla kuin 25, 2.8 kohdassa esitettyä kriteeriä saadaan käyttää riippumatta aluksen B/D-suhteesta. 3) Muusta kuin teräksestä tai alumiinista rakennettu matkustaja-alus on vapautettu 3.2 kohdan vaatimuksista. Taulukko 2 Mikäli ehjän aluksen vakavuusvaatimuksista vapautetun olemassa olevan kotimaanliikenteen matkustaja-aluksen matkustajamäärää nostetaan [voimaantulopäivämäärä] jälkeen, sovelle-taan ehjän aluksen vakavuuteen 2.2 kohtaa. Mikäli ehjän aluksen vakavuusvaatimuksista vapautettuun olemassa olevaan kotimaanliikenteen matkustaja-alukseen rakennetaan uusi matkustaja-kansi [voimaantulopäivämäärä] jälkeen, sovelletaan ehjän aluksen vakavuuteen 2.2 kohtaa Lastialukset Kansainvälinen liikenne Kansainvälisen liikenteen lastialuksen on täytettävä soveltuvin osin IS-säännöstön ehjän aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset. Lisäksi kansainvälisen liikenteen lastialuksen on täytettävä SOLAS-yleissopimuksen II-1 luvun vaurioituneen aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset. Säiliöalus voi vaihtoehtoisesti täyttää MARPOL-yleissopimuksen (SopS 51/1983) I liitteen 27 ja 28 säännön vaatimukset.

7 7 (25) Kotimaanliikenne Kotimaanliikenteen lastialukseen sovelletaan tämän määräyksen 2.1 kohdan vaatimuksia seuraavin poikkeuksin: 1) liikennealueella I liikennöivällä olemassa olevalla lastialuksella, joka ei ole tyypiltään sellainen alus, että siltä vaaditaan muuta tässä määräyksessä, on oltava riittävä vakavuus, mutta sitä ei tarvitse osoittaa laskelmin; 2) liikennealueella I liikennöivällä uudella lastialuksella GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan on oltava vähintään 0,055 metriradiaania 30 kallistuskulmaan laskettuna, ja GZ on oltava vähintään 0,20 metriä kallistuskulmalla, joka on vähintään 30 ; 3) alle 24 metrin pituiselta olemassa olevalta lastialukselta, joka liikennöi liikennealueella II tai III, vaaditaan ainoastaan vakavuuden tarkastus tämän määräyksen 4.8 kohdan mukaisesti Kalastusalukset Kalastusaluksen, jonka pituus on vähintään 24 metriä, ja joka on rakennettu tai sen jälkeen, on oltava kalastusalusdirektiivin vaatimusten mukainen. Muuhun kalastusalukseen sovelletaan tätä määräystä seuraavasti: 1) uuden kalastusaluksen, jonka pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä, on täytettävä 2.4 kohdan vaatimukset; 2) kalastusaluksen, jonka pituus on vähintään 24 metriä, ja joka on rakennettu ennen , on täytettävä 2.4 kohdan vaatimukset. Lisäksi alukselle on suoritettava painon tarkastus (5.2 kohta) 10 vuoden välein. Jos alukselle on tehty kallistuskoe vähemmän kuin 10 vuotta sitten, käytetään kallistuskokeen päivämäärää ajanlaskuun Hinaajat Hinaajan, joka liikennöi liikennealueilla II tai III taikka kansainvälisessä liikenteessä, on täytettävä tämän määräyksen 2.1 ja 2.5 kohtien vaatimukset. Liikennealueen I hinaajan, jonka potkurikoneiston teho on suurempi kuin 150 kw, on täytettävä 2.5 kohdan vaatimukset hinaajan pituudesta riippumatta, jos se hinaa omaa potkurikoneistoaan käyttäviä aluksia tai hinaa aluksia yhteistyössä muun hinaajan kanssa. Jos olemassa olevasta hinaajasta ei löydy hydrostaattisia arvoja, sovelletaan 2.5 kohdan B kokeellista menetelmää. Hinaajalle, joka liikennöi liikennealueella II tai III taikka kansainvälisessä liikenteessä, on suoritettava painon tarkastus (5.2 kohta) 10 vuoden välein. Jos alukselle on tehty kallistuskoe vähemmän kuin 10 vuotta sitten, käytetään kallistuskokeen päivämäärää ajanlaskuun. Olemassa olevalle hinaajalle, joka liikennöi liikennealueella I ja johon sovelletaan 2.5 kohdan vaatimuksia, on painon tarkastuksen sijaan tehtävä 2.5 kohdan mukaisen kokeellisen menetelmän mukainen vakavuuden tarkastelu 10 vuoden välein, mikäli siitä ei ole käytettävissä painon tarkastukseen tarvittavia tietoja.

8 8 (25) Proomut ja ruoppaajat Proomun ja kansilastia kuljettavan ponttonin, jotka liikennöivät liikennealueella II tai III taikka kansainvälisessä liikenteessä, ja joiden pituus on vähintään 24 metriä, on täytettävä tämän määräyksen 2.9 kohdan vaatimukset. Puskuproomuyhdistelmän, joka liikennöi kotimaanliikenteen liikennealueella II tai sitä laajemmassa liikenteessä, on täytettävä tämän määräyksen lastialusta koskevat vaatimukset liikennealueen ja yhdistelmän pituuden mukaan. Puskijan ja proomun on myös erikseen täytettävä niihin sovellettavat tämän määräyksen vakavuusvaatimukset. Ruoppaajan ja nostoja suorittavan aluksen on täytettävä tämän määräyksen 2.6 kohdan vaatimukset Suurnopeusalukset Suurnopeusaluksen on täytettävä SOLAS-yleissopimuksen X luvun ehjän ja vaurioituneen aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset. Kotimaan matkoilla liikennöivään suurnopeusmatkustaja-alukseen sovelletaan lisäksi non-solas-direktiivin 6 artiklan 4 kohtaa Lossit Uusien lossien ja olemassa olevien lossien, joihin tehdään huomattavia korjaus-, muutos- tai muuntamistöitä, on täytettävä seuraavat vaatimukset: GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan, laskettuna kallistuskulmaan, jossa käyrä saavuttaa suurimman arvonsa, on oltava vähintään 0,08 metriradiaania. GZ-käyrän laajuuden on oltava vähintään 20. Lossin vakavuuden on kaikissa lastitilanteissa oltava riittävä kestämään minkä tahansa vesitiiviin osaston vaurioituminen. Lossi on osastoitava siten, että minkä tahansa osaston täyttyessä lossi jää kellumaan siten, että kansi ei joudu veden alle. 2 EHJÄN ALUKSEN VAKAVUUS 2.1 Vakavuuden peruskriteerit Vakavuuden peruskriteerit ovat: 1) GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan on oltava vähintään 0,055 metriradiaania 30 kallistuskulmaan saakka laskettuna ja vähintään 0,09 metriradiaania 40 kallistuskulmaan tai vuotokulmaan saakka laskettuna, jos tämä kulma on pienempi kuin 40. Lisäksi GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan on oltava vähintään 0,03 metriradiaania 30 ja 40 kallistuskulmien välillä, tai 30 ja vuotokulman välillä, jos vuotokulma on pienempi kuin 40 ; 2) oikaisevan momenttivarren GZ on oltava vähintään 0,20 metriä kallistuskulmalla, joka on 30 tai suurempi; 3) kallistuskulma, jolla oikaiseva momenttivarsi GZ saavuttaa suurimman arvonsa, ei saa olla pienempi kuin 25. Jos tämä ei ole mahdollista, 2.8 kohdan mukaista vaihtoehtoista kriteeriä voidaan käyttää; 4) vaihtokeskuskorkeuden GM on oltava vähintään 0,15 metriä.

9 9 (25) 2.2 Yksinkertaistetut vakavuuskriteerit GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan on oltava vähintään 0,055 metriradiaania 30 kallistuskulmaan laskettuna. Jos suojaamattomat aukot painuvat veden alle pienemmällä kallistuskulmalla kuin 30, GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan on oltava vähintään 0, ,001*(30 - vuotokulma) metriradiaania. Vuotokulma ei saa olla pienempi kuin 15. GZ on oltava vähintään 0,20 metriä kallistuskulmalla, joka on vähintään 30 tai vuotokulma. Lisäksi kallistuskulma, joka aiheutuu matkustajien kerääntymisestä aluksen yhdelle sivulle, ei saa ylittää 12, ja etäisyyden kannen reunasta tai suojaamattomista aukoista vedenpintaan sillä puolella, johon alus kallistuu, on oltava vähintään 0,2 metriä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi tapauskohtaisesti hyväksyä, että aluksen vakavuus selvitetään suoraan kuormituskokeen avulla, kuten kohdassa 4.7 on kuvattu, ilman hydrostaattisia laskelmia. Tällaisessa tapauksessa on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset: 1) kallistuskulma ei saa ylittää 12, kun matkustajat ovat kerääntyneet yhdelle sivulle; 2) etäisyys kannen reunasta tai suojaamattomista aukoista vedenpintaan sillä puolella, johon alus kallistuu, on oltava vähintään 0,2 metriä; 3) valoventtiilien alareunat eivät saa painua vedenpinnan alle. 2.3 Matkustaja-alukset Matkustaja-aluksien tulee täyttää vakavuuden peruskriteerit (2.1 kohta) sekä seuraavat lisävaatimukset: Kallistuskulma, joka aiheutuu matkustajien kerääntymisestä aluksen yhdelle sivulle, ei saa ylittää 10. Aluksen kääntymisen aiheuttama kallistuskulma ei saa ylittää 10, kun kallistava momentti tonnimetreinä lasketaan kaavan 1 mukaan: M R = 0,02 V 0 2 L Δ (KG d 2 ) (1), jossa M R = kallistava momentti tonnimetreinä V 0 = aluksen nopeus [m/s] 2.4 Kalastusalukset GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan on oltava vähintään 0,055 metriradiaania 30 kallistuskulmaan saakka laskettuna ja vähintään 0,09 metriradiaania 40 kallistuskulmaan tai vuotokulmaan saakka laskettuna, jos tämä kulma on pienempi kuin 40. Lisäksi GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan on oltava vähintään 0,03 metriradiaania 30 ja 40 kallistuskulmien välillä, tai 30 ja vuotokulman välillä, jos vuotokulma on pienempi kuin 40. Oikaisevan momenttivarren GZ on oltava vähintään 0,20 metriä kallistuskulmalla, joka on 30 tai suurempi. Kallistuskulma, jolla oikaiseva momenttivarsi GZ saavuttaa suurimman arvonsa, ei saa olla pienempi kuin 25.

10 10 (25) Vaihtokeskuskorkeuden GM on oltava vähintään 0,35 metriä. Aluksen, jonka pituus on vähintään 70 metriä, tai jolla on koko aluksen kattava ylärakenne, vaihtokeskuskorkeus voi kuitenkin olla vähintään 0,15 metriä. 2.5 Hinaajat A. Laskentamenetelmä Hinaajan vakavuutta tarkastellaan epäedullisimmassa lastitilanteessa, joka voi esiintyä hinattaessa. Oikaisevan momenttivarren GZ sekä hinauksesta aiheutuvien nimellisten kallistavien momenttivarsien k1 - ja/tai k 2 -käyrät piirretään samaan diagrammiin. Tällöin k-käyrän yläpuolelle, k-käyrän ja GZ-käyrän väliin jäävän pinta-alan on oltava vähintään 0,01 metriradiaania laskettuna 40 kulmaan tai vuotokulmaan saakka, jos vuotokulma on pienempi kuin 40. Nimellisten kallistavien momenttivarsien arvot lasketaan alla olevien kaavojen (2) ja (3) mukaan. Momentin vartta k 1 sovelletaan hinaajaan, joka avustaa omaa potkurikonetta käyttävää alusta, sekä hinaajaan, joka avustaa yhteistyössä toisen hinaajan kanssa. Momenttivartta k 2 sovelletaan kaikkiin hinaajiin. k 1 = 0,05C 1 C 2 V 2 p A v (h cos φ r sin φ + C 3 d) [m] Δ (2) k 2 = 0,07C 4 T (h cos φ 0,8r sin φ + 0,5d) [m] Δ (3) Tämä menetelmä soveltuu lähinnä perinteistä tyyppiä olevalle yksipotkurisellean hinaajalle, jonka propulsio-laitteet sijaitsevat perässä. Muissa tapauksissa käytetään Liikenteen turvallisuusviraston tapauskohtaisesti hyväksymää menetelmää. B. Kokeellinen menetelmä Tätä menetelmää käytettäessä hinaajaan voidaan soveltaa tämän kohdan vaatimuksia vakavuuden peruskriteerien (2.1 kohta) sijasta. Hinaajan, jolta puuttuvat hydrostaattiset tiedot, vakavuustarkastelu tehdään suorittamalla alukselle kuormituskoe ja laskemalla sen vakavuusvaatimukset alla esitettyjen kaavojen (4) ja (5) mukaan. Kerrointen C 2 ja C 3 määräämistä varten φ = 30 ja oletetaan, että tanφ k = 2 f/b. Kaavojen lähtöolettamuksena on, että vuotokulma on vähintään 40. Kaavaa (4) sovelletaan hinaajaan, joka avustaa omaa potkurikonetta käyttävää alusta, sekä hinaajaan, joka avustaa yhteistyössä muun hinaajan kanssa. M y tan φ 0,1 C 1 C 2 V p 2 L d (0,9h 0,5r + C 3 d) (4) Kaavaa (5) sovelletaan kaikkiin hinaajiin. Laskenta edellyttää, että hinaajalle on suoritettu paaluvetokoe. M y tan φ 0,2 C 4 T (0,9h 0,4r + 0,5d) (5)

11 11 (25) Kaavoissa on käytetty seuraavia symboleja: C 1 = 2 x L pp, kuitenkin enintään 1,0 C 2 = 0,3 φ φ k + 0,5, kuitenkin vähintään 1,0 C 3 = 0,2 φ φ k + 0,4, kuitenkin vähintään 0,50 ja enintään 0,85 C 4 = 4 x L pp, kuitenkin enintään 1,0 A V = aluksen vedenalainen lateraalipinta [m 2 ]; f = varalaita [m]; h = hinauspisteen korkeus vesiviivan yläpuolelle [m]; k = nimellinen kallistava momenttivarsi [m]; L PP = aluksen luotiviivojen välinen pituus [m]; x = hinauspisteen vaakasuora etäisyys peräluotiviivasta [m]; r = hinauskaaren säde [m]. Jos säde vaihtelee: etäisyys aluksen keskiviivasta koukun vaikutuspisteeseen, kun veto tapahtuu suoraan sivusuuntaan; T = aluksen staattinen paaluvetovoima [kn]; V p = hinaajan poikittaisnopeus [m/s], normaalitapauksessa 2,5 m/s (tähän on sisällytettävä myös avustettavan aluksen aiheuttama potkurivirta); = kallistuskulma [ ]; k = kulma, jolla kannen reuna menee veteen [ ]; M y = kallistava momentti [t*m]. 2.6 Ruoppaajat ja nostoja suorittavat alukset Sen lisäksi, mitä alustyypin ja liikennealueen mukaan muuten tässä määräyksessä vaaditaan, ruoppaajien ja nostoja suorittavien alusten on täytettävä seuraavat vaatimukset: Ruoppaajalle ja nostoja suorittavalle alukselle lasketaan aluksen työssä esiintyvä, esimerkiksi nostosta aiheutuva, suurin kallistuskulma, jolloin: 1) kallistuskulma ei saa ylittää 10 ; 2) aluksen kannen reuna ei saa mennä veteen; avoimella aluksella kohtisuoran etäisyyden vedenpinnasta alimpaan vuotokohtaan on oltava vähintään 0,05*B. 2.7 Purjein kulkevat alukset Sen lisäksi, mitä alustyypin ja liikennealueen mukaan muuten tässä määräyksessä vaaditaan, purjein kulkevan aluksen vakavuuden on täytettävä tämän kohdan vaatimukset. Purjealuksella on oltava sellainen vakavuus, että vallitseva tuuli ei kaada alusta. Alukselle lasketaan rajakulma d seuraavasti: Laskennallisesta tuulesta johtuva aluksen vakaa kallistuma on vähintään 15. Vakaa kallistuskulma saadaan kohdasta, jossa laskennallinen käyrä leikkaa GZ-käyrää (kuva 1). Kuvassa 1 h wd on laskennallisen tuulen momenttivarsi kallistuskulmalla φ [ ], joka lasketaan kaavalla (6):, jossa h wd = 0,5 h w0 cos 1,3 φ [m] (6) h w0 = GZ f cos 1,3 φ f [m] (7)

12 12 (25) Kuva 1, jossa d f kallistuskulma h w0 = puuskittaisen tuulen aiheuttama kallistava momenttivarsi 0 kallistuskulmalla, mikä antaa alukselle 60 kallistuman tai kallistaa alusta vuotokulmaan asti, jos tämä kulma on pienempi kuin 60 ; GZ f = oikaiseva momenttivarsi GZ, 60 kallistuskulmalla tai vuotokulmalla, jos tämä kulma on pienempi kuin 60 ; d = kallistuskulma, jossa laskennallisen tuulen momenttivarsi leikkaa GZkäyrää; f = vuotokulma, jolla aukko, jota ei voida sulkea säätiiviisti, joutuu veden alle. Tässä otetaan huomioon ainoastaan ne aukot, joiden poikkipinta-ala [m 2 ] on suurempi kuin Δ/1500. Aluksen kulkusuuntaa on muutettava tai purjepinta-alaa on vähennettävä, jotta kallistuskulmaa d ei ylitetä. Selvennys: Laskemalla kaavalla (7) saadaan tuulimomenttikäyrä h w0, joka leikkaa aluksen GZkäyrää 60 kallistuskulmalla tai vuotokulmalla. Puolitetulla tuulimomentilla lasketaan uusi laskennallinen tuulimomenttikäyrä h wd, ja tämän käyrän ja GZ-käyrän leikkauskohdasta saadaan rajakulma. Tästä rajakulmasta tulee alukselle operatiivinen raja, jota ei saa ylittää. Suuntaa muuttamalla tai purjeita reivaamalla vähennetään takilaan ja purjeisiin kohdistuvaa tuulen painetta. 2.8 Alus, jonka B/D > 2,5 Alukseen, jonka B/D-suhde on suurempi kuin 2,5, sovelletaan vakavuuden peruskriteerejä (2.1 kohta). Jos kuitenkin GZ-käyrä saavuttaa suurimman arvonsa alle 25 kallistuskulmalla, seuraavaa vaatimusta sovelletaan vakavuuden peruskriteerien 3 alakohdan sijasta: Jos GZ-käyrä saavuttaa suurimman arvonsa 15 kallistuskulmalla, GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan on oltava vähintään 0,070 metriradiaania 15 kallistuskulmaan saakka laskettuna. Jos GZ-käyrän suurin arvo on 15 ja 30 välillä, käyrän rajoittaman pinta-alan on tähän pisteeseen saakka oltava: 0, ,001 (30 φ max ) [mrad] (8), jossa max = kulma, jolla GZ-käyrä saavuttaa suurimman arvonsa.

13 13 (25) 2.9 Proomu ja ponttoni Proomuihin ja ponttoneihin sovelletaan vakavuuden peruskriteerejä (2.1 kohta). Miehittämättömään proomuun tai ponttoniin, jonka rungon täyteläisyyskerroin C B on vähintään 0,9 ja suhde B/D suurempi kuin 3,0, voidaan kuitenkin soveltaa seuraavia vaatimuksia vakavuuden peruskriteerien sijasta: GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan laskettuna kallistuskulmaan, jossa käyrä saavuttaa suurimman arvonsa, on oltava vähintään 0,08 metriradiaania. Kun tasaisen sivutuulen paine on 540 N/m², tuulesta aiheutuva tasapainokallistuma ei saa ylittää kulmaa, jolla aluksen varalaita puolittuu, kun tuulen kallistava momenttivarsi on tuulipinta-alan painopisteen etäisyys syväyksen puolivälistä (d/2). GZ-käyrän on oltava positiivinen vähintään seuraavaan kallistuskulmaan saakka: kun L < 100 m 20 ; ja kun L > 150 m 15. Kun L on näiden arvojen välillä, lasketaan kyseinen kallistuskulma lineaarisella interpoloinnilla. Jos aluksen kevytpainon painopisteen oletetaan sijaitsevan kannen tasalla, kallistuskoetta ei vaadita Alus, jolla on puutavarakansilasti Alukseen, jolla on puutavarakansilasti, voidaan soveltaa tämän kohdan vaatimuksia vakavuuden peruskriteerien (2.1 kohta) sijasta. Aluksen puutavarakansilastin on oltava tiiviiksi ahdattu, hyvin kiinnitetty sekä ulotuttava koko lastialueen pituudelle ja vähintään 96 % aluksen koko leveydestä. Lastinkiinnityskäsikirja on lähetettävä Liikenteen turvallisuusvirastolle muun vakavuusaineiston yhteydessä. GZ-käyrän rajoittaman pinta-alan on oltava vähintään 0,08 metriradiaania laskettuna 40 kallistuskulmaan tai vuotokulmaan, jos vuotokulma on pienempi kuin 40. Oikaisevan momenttivarren GZ suurimman arvon on oltava vähintään 0,25 metriä. Vaihtokeskuskorkeuden GM on oltava vähintään 0,10 metriä, kun se on korjattu vapaiden nestepintojen, kansilastiin imeytyneen veden ja jäänmuodostumisen vaikutuksilla. Kun arvioidaan aluksen kykyä kestää sivutuulta ja keinuntaa tämän määräyksen 2.11 kohdan sääkriteerin mukaisesti, tasapainokallistuskulma ( 0 ) ei saa ylittää 16. Vaatimusta kohdassa (80 % kulmasta, jossa kannen reuna osuu vedenpintaan) ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon. Kun kyseessä on tiiviisti ahdattu puutavara, kansilastin täyttymän oletetaan olevan 25 %. Jos kuitenkin on syytä olettaa, että täyttymä käytännössä on suurempi, todellista arvoa on käytettävä. Oletusarvona on, että kansilastin paino on aluksen saapuessa satamaan lisääntynyt 10 % veden imeytymisen takia.

14 14 (25) 2.11 Sääkriteeri Aluksen on tyyppilastitilanteissa (4.6 kohta) selvittävä seuraavista sivutuulen ja keinunnan vaikutuksista: 1) tasaisen tuulipaineen oletetaan vaikuttavan alukseen kohtisuoraan aluksen keskiviivaan nähden, mikä aiheuttaa tasaisen kallistavan momenttivarren l W1 ; 2) kulmasta 0 aluksen oletetaan keinuvan aallokon vaikutuksesta kulmaan 1 tuulen puolelle (keinumiskulma). Tästä aiheutuva aluksen tasapainokallistuskulma on 0, joka ei saa ylittää 16 tai 80 % kallistuskulmasta, jolla kannen reuna osuu vedenpintaan, jos tämä on pienempi kuin 16 ; 3) tämän jälkeen alukseen oletetaan vaikuttavan tuulenpuuskan, joka aiheuttaa kallistavan momenttivarren l W2 ; 4) tällöin pinta-alan b on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin a (kuva 2). Kuva 2 Kuvan 2 kulmat ovat: 0 = tasaisen tuulen aiheuttama kallistuskulma [ ]; 1 = aallokon aiheuttama keinumiskulma tuulen puolelle [ ]; 2 = pienin seuraavista: vuotokulma tai 50 tai c [ ], jossa c = kulma, jossa l W2 - ja GZ-käyrä leikkaavat toisensa toisen kerran [ ].

15 15 (25) Kallistavat momenttivarret l W1 ja l W2 oletetaan riippumattomiksi kallistuskulmasta, ja ne lasketaan seuraavasti: l w1 = P A Z 1000 g Δ [m] (9) l w2 = 1,5 l w1 [m] (10), joissa P = 504 N/m 2 ; A = vesiviivan yläpuolella olevan rungon ja kansilastin yhteenlaskettu lateraalipinta-ala [m 2 ]; Z = A:n ja vedenalaisen lateraalipinnan painopisteiden välinen luotisuora etäisyys [m]; vedenalaisen lateraalipinnan painopisteen voidaan olettaa sijaitsevan syväyksen puolivälissä (d/2); g = 9,81 m/s 2. Keinumiskulma 1 lasketaan seuraavasti: φ 1 = 109 k X 1 X 2 r s [ ] (11), jossa X 1 = kerroin taulukon 3 mukaan; X 2 = kerroin taulukon 4 mukaan; k = 1,0 pyöreäpalteiselle alukselle; k = 0,7 teräväpalteiselle alukselle; k = taulukon 5 mukaan alukselle, jossa on pallekölit, tankoköli tai molemmat; jos aluksella on laitteita keinunnan estämiseksi, niitä ei oteta huomioon; r = 0,73 + 0,6 *OG/d; kuitenkin enintään 1 OG = KG d s = kerroin taulukon 6 mukaan. Taulukkojen väliarvot lasketaan lineaarisella interpoloinnilla. T = keinumisperiodi, ja se lasketaan kaavalla 12: 2C B T = GM [s] (12), jossa C = 0, ,023 ( B L ) 0,043 ( d 100 ) (13) A k = pallekölien yhteenlasketun pinta-alan ja tankokölin lateraalipinta-alan summa [m 2 ].

16 16 (25) Taulukko 3 B/D X 1 2,4 1,00 2,5 0,98 2,6 0,96 2,7 0,95 2,8 0,93 2,9 0,91 3,0 0,90 3,1 0,88 3,2 0,86 3,4 0,82 3,5 0,80 Taulukko 4 C B X 2 0,45 0,75 0,50 0,82 0,55 0,89 0,60 0,95 0,65 0,97 0,70 1,00 Taulukko 5 100A k /LB k 0,0 1,00 1,0 0,98 1,5 0,95 2,0 0,88 2,5 0,79 3,0 0,74 3,5 0,72 4,0 0,70 Taulukko 6 T θ s <6 0, , , , , , , , , , , , , ,020 >30 0,020 3 VAURIOITUNEEN ALUKSEN VAKAVUUS 3.1 Sää- ja vesitiiviys Kaikkien aluksen osastointiin vaikuttavien laipioiden on oltava vesitiiviit, ja niissä olevat aukot on voitava sulkea tiiviisti. Laipioissa olevia ovia ja luukkuja ei saa pitää auki aluksen ollessa kulussa. Vesitiiviissä ovissa ja luukuissa, joista kuljetaan matkan aikana, on oltava indikointi, ja komentosillalla on oltava ilmaisimet, jotka näyttävät, ovatko ovet ja luukut kiinni vai auki. Lisäksi näiden ovien ja luukkujen läheisyyteen on kiinnitettävä opasteet seuraavin tekstein: Tämä ovi/luukku on pidettävä merellä kiinni. Kannella olevat aukot (esimerkiksi kuilut, putket ja kanavat), joita pitkin vesi voi tunkeutua alukseen, on voitava sulkea säätiiviisti. 3.2 Osastointi Alus on osastoitava siten, että minkä tahansa osaston täyttyessä alus jää kellumaan siten, että upporaja ei joudu veden alle. Upporaja on taso, joka sijaitsee 75 mm laipiokannen alapuolella. 3.3 Vuotovakavuus Aluksen vakavuuden on kaikissa lastitilanteissa oltava riittävä kestämään minkä tahansa osaston vaurioituminen. Jos aluksen henkilömäärä on vähintään 400, aluksen on kestettävä minkä tahansa kahden vierekkäisen osaston vaurioituminen. Vuodon aikana ja vuodon loppuvaiheessa on oikaisevan momenttivarren oltava vähintään 0,05 metriä ja positiivisen vakavuuslaajuuden vähintään 7. Vuodon loputtua aluksen on jäätävä asentoon, jossa upporaja on vedenpinnan yläpuolella. Lisäksi minkä tahansa aukon, jota ei voida sulkea säätiiviisti, on sijaittava vähintään 0,50 metriä vedenpinnan yläpuolella.

17 17 (25) Osastojen täyteläisyyskertoimien ja vaurion ulottuvuuden arvojen tulee olla non-solasdirektiivin I liitteen II-1 luvun B osan 8 säännön mukaisia. 3.4 Tyhjennysjärjestelmä Tyhjennyspumpun on kyettävä tyhjentämään jokainen osasto erikseen. Vaihtoehtoisesti jokaisessa vesitiiviissä osastossa voi olla erillinen pumppu. Tyhjennysjärjestelmän on oltava sellainen, että vesi ei pääse tunkeutumaan sen kautta alukseen eikä aluksen vesitiiviistä osastosta toiseen. Tarkemmat vaatimukset tyhjennysjärjestelmälle ovat Liikenteen turvallisuusviraston antamassa voimassa olevassa alusten koneistoja koskevassa määräyksessä. 3.5 Vauriontorjuntakaavio Aluksella on oltava kaavio, jossa osoitetaan selvästi aluksen vesitiiviiden osastojen rajapinnat, niissä olevat aukot sulkulaitteineen ja näiden ohjaimien paikat. Lisäksi kaavion on osoitettava kaikkien runkotankkien sijainnit putkistoineen (mukaan lukien ilma- ja peilausputket) sekä aluksen tyhjennysjärjestelmä. Vauriontorjuntakaavion tulee sisältää toimintaohjeet aluksen uppoamisen varalta. 4 VAKAVUUSLASKELMIEN LÄHTÖOLETTAMUKSET 4.1 Varalaitakansi, ylärakenteet, kansirakennukset ja kuilut Aluksen vakavuuslaskennassa saa ottaa huomioon varalaitakannen alapuolella sijaitsevat tilat, säätiiviisti suljetut ylärakenteet, säätiiviisti suljetut kansirakennukset, kuilut ja säätiiviit luukut. 4.2 Lastin jakautuminen Lastitilanteessa oletetaan lastin jakauman ja sen painopisteen sijainnin olevan vakavuuden kannalta epäedullisimmillaan; ei kuitenkaan niin, että jonkun kannen lujuus ylitetään tai että lastin jakauma muuten on selvästi ristiriidassa aluksen aiotun käytön kanssa. Normaalisti oletetaan, että painolastitankit ovat tyhjät. Jos kuitenkin vesipainolasti jossakin lastitilanteessa on vakavuuden kannalta välttämätön, tämä on selvästi ilmaistava lastitilannelaskelmissa. 4.3 Vapaiden nestepintojen vaikutus Vaihtokeskuskorkeuden ja GZ-käyrän arvoja laskettaessa on otettava huomioon tankeissa esiintyvät vapaista nestepinnoista johtuvat korjaukset todellisina arvoina tai on käytettävä seuraavaa menetelmää: 1) kun kyseisen lastitilanteen mukaan jokin tankki on vajaa, tämän tankin vapaat nestepinnat on otettava huomioon; 2) jokaista nestelaatua kohden yksi tankki tai tankkipari on oletettava vajaaksi. Tässä yhteydessä on valittava tankki tai tankkipari, jossa esiintyy suurin vapaan nestepinnan aiheuttama momentti, kun aluksen kallistuma on 30 ja tankin täyttöaste on 50 %;

18 18 (25) 3) pieniä tankkeja, joilla ei ole olennaista vaikutusta aluksen vakavuuteen, ei tarvitse huomioida. Pieni tankki on määritelty tämän määräyksen liitteessä II; 4) tyhjennettyihin tankkeihin jäävää nestettä ei tarvitse ottaa huomioon, ellei sen vapaan nestepinnan korjaus vaikuta aluksen vakavuuteen. Tarkemmat laskentakaavat ja ohjeet ovat liitteessä II. Jos vapaiden nestepintojen vaikutus lasketaan tankkien todellisten täyttöasteiden mukaan, on lisäksi laskettava vapaiden nestepintojen korjaus aluksen vakavuuteen lastitilanteissa, joissa korjaus on suurimmillaan. 4.4 Jään muodostuminen Tämän kohdan vaatimuksia sovelletaan uuteen alukseen, jonka pituus on vähintään 24 metriä mutta alle 80 metriä, ja olemassa olevaan alukseen, jonka pituus on vähintään 24 metriä mutta alle 100 metriä. Jos alus liikennöi olosuhteissa, joissa jään muodostumisen vaara on olemassa, ja matkan avomerellä arvioidaan kestävän yli kaksi tuntia, vakavuuden kannalta heikoimmalle saapumistilanteelle on suoritettava vakavuuslaskelmat ottaen huomioon myös jään muodostuminen. Tällöin oletetaan, että jäätä muodostuu seuraavasti: 1) 30 kg jäätä/m² avoimilla ja osittain avoimilla kansilla ja muilla avoimilla vaakatasoilla; 2) 7,5 kg jäätä/m² lastitilanteen vesiviivaa vastaavalla tuulipinnalla laskettuna enintään 8 metrin korkeuteen mainitusta vesiviivasta. Suojakaiteet ja muut vastaavat on otettava huomioon joko lisäämällä niiden pinta-ala lateraalipinta-alaan tai kasvattamalla lateraalipinta-alaa 5 %. Aluksen on edellä kuvatussa lastitilanteessa täytettävä tämän määräyksen 2 kohdassa esitetyt vaatimukset. 4.5 Matkustajat Matkustaja-aluksen vakavuutta laskettaessa matkustajat on katsottava sijoitetuiksi heille tarkoitettuihin tiloihin siten, että he vaikuttavat mahdollisimman epäsuotuisasti sekä kallistavaan momenttiin että aluksen painopisteen korkeuteen. Neliömetriä kohden lasketaan korkeintaan neljä matkustajaa. Jokaisen matkustajan painoksi lasketaan 75 kg ja matkustajan painopisteen oletetaan sijaitsevan 1,0 metrin korkeudella kannesta matkustajan seisoessa, sekä 0,30 metriä istuimen yläpuolella hänen istuessaan. 4.6 Lastitilanteet Aluksen vakavuus on laskettava alukselle tyypillisille lastitapauksille. Nämä on valittava niin, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin aluksen vakavuutta kaikissa lastitilanteissa, jotka voivat esiintyä aluksen koko liikennöintialueella. Jos aluksella kuljetetaan kansilastia, vakavuus on laskettava myös lastitapauksille, joissa aluksella on suurin mahdollinen kansilasti. Aluksen vakavuus on laskettava vähintään yhdelle täyden lastin tilanteelle ja yhdelle painolastitilanteelle. Näille tilanteille on laskettava vakavuus sekä lähtötilanteelle täysin varastoin, että saapumistilanteelle, jossa 10 % kulutusvarastoista on jäljellä. Lisäksi on laskettava välitilanteita, jos on syytä epäillä, että aluksen vakavuus saattaa olla kriittinen johtuen esimerkiksi suurista vapaista nestepinnoista.

19 19 (25) Jokaisesta lastitapauksesta on esitettävä: 1) erittely eri lastieristä, varastoista ja muista painoryhmistä; määrät ja painopisteiden sijainnit; 2) tiedot syväyksestä, viippauksesta ja vapaiden nestepintojen korjauksista sekä KG- ja GMarvot; 3) GZ-käyrä ja muut tarpeelliset tiedot kyseessä olevaan alukseen sovellettavien kriteerien kannalta. Lastitilanteiden GZ-käyrät on esitettävä samaa asteikkoa käyttäen, ja GZasteikon on oltava vähintään 1 metri. Tyhjän aluksen ja painolastitilanteiden osalta voidaan poiketa edellä mainitusta saman asteikon käyttämisestä. Kalastusaluksia koskevien lastitilanteiden vakavuuslaskelmien on kuvattava kalastusmatkan kaikki vaiheet, käytetyt kalastusmuodot sekä saaliin siirtäminen alukseen tai aluksessa. 4.7 Kuormituskoe Kuormituskokeessa aluksen kallistuskulma mitataan tarkasti, kun alusta kallistetaan tietyllä painolla. Koe toistetaan vähintään kaksi kertaa kumpaankin suuntaan ja lasketaan havaintojen keskiarvo. Matkustaja-aluksen kuormituskokeessa kallistuspainon ja siirtomatkan on vastattava matkustajien kerääntymistä yhdelle sivulle. 4.8 Vakavuuden tarkastus Vakavuuden tarkastuksessa aluksen kallistuskulma mitataan tarkasti, kun alusta kallistetaan tietyllä painolla. Koe toistetaan vähintään kaksi kertaa kumpaankin suuntaan ja lasketaan havaintojen keskiarvo. Kokeen aikana aluksella on oltava tyypillinen lastitapaus. Kokeen aikana mitatun vaihtokeskuskorkeuden GM tulee olla vähintään 0,25 metriä. Vaihtokeskuskorkeus lasketaan kaavalla GM = M R /( tanφ), jossa: M R = kallistava paino * siirtomatka [t*m]; = aluksen kokeenaikainen uppouma [t].

20 20 (25) 5 ALUKSEN KEVYTPAINO Aluksen kevytpaino voidaan määrittää kallistuskokeella tai painontarkastuksella. 5.1 Kallistuskoe Sellaiselle uudelle alukselle, jolle vaaditaan vakavuuslaskelmat, on tehtävä kallistuskoe aluksen kevytpainon ja painopisteen sijainnin määrittämiseksi. Jos sisaraluksia rakennetaan, myös sarjan toiselle alukselle on tehtävä kallistuskoe. Uudelle alukselle ei tarvitse tehdä kallistuskoetta, jos alus sisältyy samalla telakalla rakennettavien sisaralusten sarjaan, josta vähintään kahdelle alukselle on tehty kallistuskoe, ja nämä koetulokset vastaavat toisiaan. Alukselle ei myöskään tarvitse tehdä kallistuskoetta, jos vakavuuslaskelmissa käytetty painopisteen korkeus on turvallisella tasolla. Liikenteen turvallisuusvirasto voi vaatia kallistuskokeen uusittavaksi olemassa olevalle alukselle, jolle on tehty aluksen vakavuuteen vaikuttavia muutoksia, jos katsotaan, että riittävää tarkkuutta ei pystytä osoittamaan laskelmilla. Sellaiselle olemassa olevalle alukselle, jonka vakavuus osoitetaan laskelmin, on tehtävä kallistuskoe aluksen kevytpainon ja painopisteen paikan selvittämiseksi ennen peruskatsastusta. Kallistuskoe on suoritettava Liikenteen turvallisuusviraston tai hyväksytyn luokituslaitoksen valvonnassa. Tarkat ohjeet kallistuskokeen suoritustavasta löytyvät IS-säännöstöstä. 5.2 Painon tarkastus Jos alukselle on määrätty suoritettavaksi määräaikainen painon tarkastus, tarkastusväli ei saa ylittää 5 tai 10 vuotta. Tarkastusväli määräytyy alustyypin ja liikennealueen mukaan. Painontarkastuksessa määritetään aluksen uppouma syväysmerkeistä. Aluksessa tehdään inventaario, jossa kirjataan tyhjän aluksen painoon kuulumattomat nesteet, varusteet ja varastot sekä niiden painot ja pitkittäiset painopisteet. Pienen aluksen painontarkastus voidaan tehdä nosturin avulla. Alukselle on tehtävä uusi kallistuskoe ja uusittava vakavuuskirja, jos painontarkastus osoittaa, että vakavuuskirjan arvoista: 1) aluksen kevytpaino on muuttunut yli 2 %; tai 2) aluksen pitkittäinen painopiste on siirtynyt yli 1 % suhteessa aluksen pituuteen (L).

21 21 (25) 6 ALUKSEN VAKAVUUSAINEISTON HYVÄKSYMINEN JA TIETOJEN SÄILYTTÄMINEN Aluksen vakavuustiedot on toimitettava hyväksytettäviksi kahtena kappaleena Liikenteen turvallisuusvirastolle. Aluksessa on oltava ajan tasalla olevat Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymät vakavuustiedot. Liikenteen turvallisuusvirasto voi tarvittaessa pyytää lisätietoja, kuten aluksen rungon muototiedot digitaalisessa muodossa. Aluksen vakavuuslaskelmien on perustuttava hyväksyttyyn kallistuskoetulokseen (5.1 kohta). Uudisrakennus voi aloittaa liikennöinnin hyväksytyillä alustavilla vakavuustiedoilla ja hyväksytyllä kallistuskoepöytäkirjalla, mutta lopulliset asiakirjat on hyväksytettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua liikennöinnin aloittamisesta. Kun alus ostetaan ulkomailta, sen vakavuustiedot on hyväksytettävä Liikenteen turvallisuusvirastolla aluksen peruskatsastuksen yhteydessä, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lipunvaihdosta. Jos alukseen tehdään vakavuuteen vaikuttavia huomattavia korjaus-, muutos- tai muuntamistöitä, vakavuusaineisto on uusittava ja toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle hyväksyttäväksi. Alus voi aloittaa liikennöinnin hyväksytyllä kallistuskoepöytäkirjalla. 6.1 Tarvittavat tiedot vakavuuslaskelmien tekemistä varten Aluksessa on oltava tarvittavat tiedot, jotta päällikkö voi muodostaa yleiskäsityksen aluksen vakavuudesta erityyppisissä lastitilanteissa sekä suunnitella lastausta ja laskea aluksen matkakohtaisen vakavuuden ennen lähtöä. Nämä tiedot on laadittava ja järjestettävä selkeiksi ja helppokäyttöisiksi. Tietojen on oltava paperilla siinäkin tapauksessa, että lastauksen suunnittelu ja vakavuuden laskeminen normaalisti on suunniteltu tapahtuvaksi tietokoneella. Vakavuusaineistoon on merkittävä aluksen tunniste (kuten IMO-numero). Alustyypin, liikennealueen ja lastitilanteen mukaan edellä tarkoitetut tiedot ovat: 1) kapasiteettipiirustus tai tiedot lastitilojen ja tankkien tilavuuksista ja painopisteiden sijainneista; 2) vapaiden nestepintojen aiheuttamat korjaukset; 3) kallistuskoepöytäkirja tai tiedot aluksen kevytpainosta ja painopisteen sijainnista; 4) muut mahdolliset tiedot ja rajoitukset, jotka saattavat vaikuttaa lastin sijoittamiseen; esimerkiksi pitkittäislujuuden asettamat rajoitukset. Seuraavat tiedot on esitettävä syväyksen funktiona käyrien tai taulukoiden muodossa (koko sallittu alue): 1) käyrälehti tai hydrostatiikka, jossa on ainakin aluksen uppouman paino ja tilavuus painopisteineen (KM, LCF, TPC ja MCT); 2) vakavuuden poikkikäyrät (MS tai KN); 3) aluksen jääkuorma; 4) aluksen lateraalipinta-ala; 5) vuotokulma; sekä 6) minimi-gm- tai maksimi-kg-tiedot vaurioituneen aluksen vakavuuden perusteella.

22 22 (25) 7 LASTAUSOVIEN SULKEMINEN 7.1 Kansainvälisen liikenteen matkustaja-alukset ja lastialukset sekä non-solasdirektiivin soveltamisalaan kuuluvat A-luokan matkustaja-alukset Kansainvälisen liikenteen matkustaja-aluksen ja lastialuksen sekä non-solas-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan A-luokan matkustaja-aluksen on täytettävä SOLAS-yleissopimuksen II-1 luvun 22 säännön lastausovien sulkemista koskevat vaatimukset. 7.2 Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvat uudet ja tai sen jälkeen rakennetut B-, C- ja D-luokan matkustaja-alukset sekä ennen rakennetut B-luokan matkustaja-alukset Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan uuden ja tai sen jälkeen rakennetun B-, C- ja D-luokan matkustaja-aluksen sekä ennen rakennetun B-luokan matkustajaaluksen on täytettävä non-solas-direktiivin 1 liitteen II-1 luvun B-2 osan 17 säännön lastausovien sulkemista koskevat vaatimukset. 7.3 Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvat ennen rakennetut C- ja D-luokan matkustaja-alukset ja kotimaanliikenteen matkustaja-alukset, jotka eivät kuulu non-solas-direktiivin soveltamisalaan, sekä kotimaanliikenteen lastialukset Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan ennen rakennetun C- ja D-luokan matkustaja-aluksen ja kotimaanliikenteen matkustaja-aluksen, joka ei kuulu non-solasdirektiivin soveltamisalaan, sekä kotimaanliikenteen lastialuksen, on täytettävä alla mainitut lastausovien sulkemista koskevat vaatimukset. Aluksen laipiokannella sijaitsevat 1-3 kohdissa mainitut ovet on suljettava ja lukittava ennen kuin alus lähtee matkalle ja niiden on oltava suljettuina ja lukittuina siihen asti, kunnes alus on kiinnittynyt seuraavan sataman laituriin: 1) suljettujen ylärakenteiden ulkosivussa sijaitsevat lastausovet; 2) keulavisiirit ja peräportit; 3) säätiiviit rampit, jotka ovat vaihtoehto 1 ja 2 kohdassa mainituille sulkemistavoille. Jos ovea ei voi avata eikä sulkea aluksen ollessa laiturissa, ovi voidaan avata tai jättää auki aluksen lähestyessä laituria tai lähtiessä siitä, mutta vain niin pitkäksi ajaksi kuin se on välttämätöntä oven toiminnan kannalta. Sisempi keulaovi on kuitenkin aina pidettävä suljettuna. 8 VOIMAANTULO Tämä määräys tulee voimaan X päivänä xxkuuta Tällä määräyksellä kumotaan Liikenteen turvallisuusviraston määräys alusten vakavuudesta ( , TRAFI/36291/ /2016).

23 23 (25) Olemassa olevan aluksen on täytettävä tämän määräyksen 3 kohdan vaurioituneen aluksen vakavuutta koskevat vaatimukset viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen suoritettavassa ensimmäisessä uusintakatsastuksessa. Tuomas Routa merenkulkujohtaja Lauri Kuuliala Erityisasiantuntija

24 24 (25) LIITE I Pelkistetty yhteenvetotaulukko vakavuusvaatimusten soveltamisesta Tämän määräyksen 1.3 kohdassa esitetään alukseen sovellettavat vakavuusvaatimukset, jotka perustuvat alustyyppiin, aluskokoon ja liikennealueeseen. Seuraavassa taulukossa vaatimukset esitetään yksinkertaistetussa muodossa: Alustyyppi Mitkä alukset Liikennealue Ehjän aluksen vakavuus Painon tarkastus Vaurioituneen aluksen vakavuus Vaurion torjuntakaavio Matkustaja-alus kaikki kansainv. IS 5 v. SOLAS II-1 SOLAS II-1 ja A Matkustaja-alus uudet B, C ja D 2009/45/EY 5 v. 2009/45/EY 2009/45/EY Matkustaja-alus * uudet I, II ja III Trafi Trafi Trafi Matkustaja-alus olemassa olevat, B, C ja D Trafi Trafi Trafi L > 24 m Matkustaja-alus * olemassa olevat I, II ja III Trafi Trafi Trafi Suurnopeusalus kaikki kansainv. SOLAS X 5 v. SOLAS X SOLAS II-1 ja A Suurnopeusalus kaikki B, C ja D 2009/45/EY 2009/45/EY SOLAS II-1 sekä I Säiliöalus vetoisuus kaikki MARPOL MARPOL > 150 GT Lastialus uudet L > 80 m kansainv. IS SOLAS II-1 SOLAS II-1 Lastialus kaikki II ja III Trafi Lastialus olemassa olevat I Lastialus uudet I Trafi Kalastusalus kaikki L > 24 m kaikki 97/70/EY 10 v. Kalastusalus uudet kaikki Trafi 15 m < L < 24 m Hinaaja teho > 150 kw kaikki Trafi 10 v. Proomu ja ponttoni L > 24 m > II Trafi Puskuproomuyhdistelmä kaikki > II Trafi Ruoppaaja kaikki kaikki Trafi, jossa GT = aluksen bruttovetoisuus; * = matkustaja-alukset, joihin ei sovelleta non-solas-direktiiviä; Trafi = tämä vakavuusmääräys.

25 25 (25) LIITE II Vapaat nestepinnat 1) M fs :n arvo kunkin tankin osalta saadaan kaavasta M fs = v*b*γ*k*δ 0,5 (17), jossa M fs = vapaan nestepinnan aiheuttama momentti [tm]; v = tankin kokonaistilavuus [m 3 ]; b = tankin suurin leveys [m]; γ = tankissa olevan nesteen ominaispaino [t/m 3 ]; δ = v/(b*l*h) = tankin täyteläisyyskerroin; h = tankin suurin korkeus [m]; l = tankin suurin pituus [m]; k = dimensioton kerroin, joka määritetään oheisesta taulukosta suhteen b/h mukaan; väliarvot määritetään interpoloinnilla (lineaarisella tai graafisella): Kertoimen k arvot vapaasta nestepinnasta johtuvaa korjausta määrittäessä kun cotφ > b/h kun cotφ < b/h b/h φ ,00 0,11 0,12 0,12 0,12 0,11 0,10 0,09 0,09 0,07 0,05 0,04 0,03 0,01 10,00 0,01 0,11 0,12 0,12 0,11 0,10 0,10 0,09 0,07 0,05 0,04 0,03 0,01 5,00 0,04 0,07 0,10 0,11 0,11 0,11 0,10 0,10 0,08 0,07 0,06 0,05 0,03 3,00 0,02 0,04 0,07 0,09 0,11 0,11 0,11 0,10 0,09 0,08 0,07 0,06 0,04 2,00 0,01 0,03 0,04 0,06 0,09 0,11 0,11 0,11 0,10 0,09 0,09 0,08 0,06 1,50 0,01 0,02 0,03 0,05 0,07 0,10 0,11 0,11 0,11 0,11 0,10 0,10 0,08 1,00 0,01 0,01 0,02 0,03 0,05 0,07 0,09 0,10 0,12 0,13 0,13 0,13 0,13 0,75 0,01 0,01 0,02 0,02 0,04 0,05 0,07 0,08 0,12 0,15 0,16 0,16 0,17 0,50 0,00 0,01 0,01 0,02 0,02 0,04 0,04 0,05 0,09 0,16 0,18 0,21 0,25 0,30 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01 0,02 0,03 0,03 0,05 0,11 0,19 0,27 0,42 0,20 0,00 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 0,04 0,07 0,13 0,27 0,63 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01 0,01 0,04 0,06 0,14 1,25 2) Pieniä tankkeja, jotka täyttävät seuraavan ehdon, kun k:n arvona käytetään 30 kallistumaa vastaavaa arvoa, ei tarvitse ottaa huomioon: v*b*γ*k*δ 0,5 < 0,01*Δ min (18), jossa Δ min = tyhjän aluksen uppouma [t]