ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTI JA RAPORTOINTI"

Transkriptio

1 ww.mue25.net ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

2 TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. The Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien liiton (UBC) ympäristön ja kestävän kehityksen sihteeristö ja se on osa UBC:n Itämeren alueen kaupunkien kestävää kehitystä käsittelevää Agenda 21 - toimintaohjelmaa, "UBC Agenda 21 Action Programme Roadmap for Sustainable Baltic Cities". Projektin johtoryhmän muodostivat ICLEI Local Governments for Sustainability, UNEP/Grid-Arendal, Bodensee-Stiftung ja University of West of England. Tämä julkaisu heijastelee kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä eikä sitä voi missään olosuhteissa pitää Euroopan komission kannanottona. Toimituskunta: Annika Claesson, Linda Talve, Kasia Bogucka, Christina Garzillo, Marion Hammerl, Claudia Heberlein, Daniela Paas, Andrea Philipp ja Holger Robrecht. Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää eikä kopioida kaupalliseen käyttöön missään muodossa tai millään välineillä ilman MUE-25-projektin osallistujia edustavan UBC:n ympäristökomission kirjallista lupaa. Kuvitus: Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Sivu 2/28

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SEURANNAN, ARVIOINNIN JA RAPORTOINNIN VÄLINEN ERO ARVIOINTI AUDITOINTI SISÄINEN AUDITOINTI ULKOINEN AUDITOINTI ARVIOINNIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN TULOSTEN RAPORTOIMINEN KAUPUNGINVALTUUSTO SIDOSRYHMÄT MITÄ SEURAAVAKSI? TARKISTUSLISTA LÄHTEET LIITTEET Sivu 3/28

4 1. JOHDANTO Kun intensiivinen toimenpiteiden toimeenpanovaihe on päättynyt ja kun seurantatiedot ovat saatavilla, on aika ottaa vähän etäisyyttä ja arvioida, mitä on saavutettu. Seurantatietoja käytetään sekä toimeenpanon kautta saavutettujen tulosten että johtamissyklin toiminnan arvioimisessa. Arviointi ja raportointi ovat syklin viimeinen vaihe, mutta ne tarjoavat myös perustan uudelle vuodelle ja uudelle syklille. Tässä vaiheessa analysoidaan, mitä vuoden aikana on tapahtunut, jotta ymmärrettäisiin, miksi tietyt asiat tapahtuivat tai miksi ne epäonnistuivat tai onnistuivat. Tämän perusteella poliitikot pystyvät tekemään päätöksiä koskien seuraavan vuoden tavoitteita ja seuraavana vuonna suoritettavia toimenpiteitä. Sidosryhmät ja yleisö saavat tällä tavalla raportin siitä, mitä kaupungissa on tehty vuoden kuluessa ja miten hyvin asetetut tavoitteet on saavutettu. Tärkeintä tässä vaiheessa on se, miten kaupunginvaltuusto päättää toimia arviointiprosessin tulosten perusteella. Miten seuraavan vuoden lyhyen aikavälin tavoitteita muutetaan tai miten ne asetetaan saatujen tietojen perusteella? Mitä toimenpiteitä seuraavana vuonna suoritetaan? Täytyykö peruskartoitus päivittää kaupungissa tai sen ympäristössä tapahtuneiden merkittävien muutosten takia? Joka tapauksessa päätös on tehtävä ja uusi sykli aloitettava. Sivu 4/28

5 2. SEURANNAN, ARVIOINNIN JA RAPORTOINNIN VÄLINEN ERO Tehokas seuranta- ja arviointiprosessi tarjoaa tietoja jatkuvasti ja järjestelmällisesti ja vahvistaa projektin toimeenpanoa. Seurantaprosessi on mahdollisuus: a) vertailla toimenpiteitä alkuperäisiin tavoitteisiin, b) arvioida, onko edistytty riittävästi odotettujen tulosten saavuttamiseksi ja c) arvioida, onko pysytty määritetyssä aikataulussa. Vasta kun seurantaprosessin avulla kerätyt tiedot on analysoitu ja arvioitu, johtamisjärjestelmää pystytään kehittämään tunnistamalla puutteet, epäonnistumiset ja onnistumiset sekä prosessin organisoimisessa ja toimeenpanossa että sen lopputuloksissa. Tehokas raportointijärjestelmä yhdistää seurantajärjestelmän avulla kaikista toimeenpanosta vastaavista instituutioista kerätyt tiedot. Sen avulla kaikki vastuulliset toimijat näkevät, miten hyvin strategisessa ohjelmassa määritetyt tavoitteet on saavutettu. Seuraavat määritelmät kuvaavat kolmen toisiinsa liittyvän prosessin merkitystä: - Seuranta: projektiin tai ohjelmaan liittyvien toimenpiteiden säännöllinen tarkkailu ja kirjaaminen - Arviointi: suunniteltu, järjestelmällinen prosessi, jonka yhteydessä arvioidaan saavutukset ennalta määritettyjen ehtojen mukaan - Raportointi: tiedottaminen strategisen ohjelman ja toimintaohjelman täytäntöönpanon edistymisestä sidosryhmille, päättäjille ja asukkaille Seuranta ja arviointi eivät ole ohjelmakauden lopussa suoritettavia toimenpiteitä,,vaan jatkuva prosessi, joka auttaa päättäjiä ymmärtämään toimien tehokkuutta paremmin. Tehokas seuranta- ja arviointiohjelma edellyttää tärkeiden tietojen keräämistä ja analysoimista säännöllisin väliajoin integroidun johtamisjärjestelmän kaikissa vaiheissa. Tämä prosessi tarkoittaa usein perustietojen keräämistä nykyisestä tilanteesta ja raportoimista siitä, kuinka edistytään suhteessa ennalta määriteltyihin tavoitteisiin. Lisäksi siinä yhdistetään toimenpiteet ja asetetut tavoitteet toisiinsa ja tehdään muutoksia strategiseen ohjelmaan ja/tai toimintaohjelmaan, kun prosessi etenee. Toimiva seuranta- ja arviointiprosessi osallistaa kaikki sidosryhmät, ja siitä on hyötyä integroidun johtamisjärjestelmän kehittäjille. Arviointi on myös tärkeä asukkaiden tietoisuutta lisäävä työkalu. Sivu 5/28

6 Seurannan ja arvioinnin toteuttaminen - Mitä tapahtuu? Seuranta - Miksi jotain tapahtuu? Arviointi - Ovatko muutokset merkittäviä? Arviointi - Onko toimenpiteitä muutettava? Tavoitteiden ja indikaattoreiden tarkistaminen - Kenelle mistäkin asioista on ilmoitettava? Raportointi Sivu 6/28

7 3. ARVIOINTI Arvioinnin yhteydessä analysoidaan seurantavaiheessa kerätyt tiedot ja todetaan, onko edistytty odotetulla tavalla. Arviointi sisältää yhteenvedon kaikista suoritetuista toimenpiteistä sekä kommentteja ja tulkintoja tavoitteisiin liittyvistä saavutuksista ja poikkeamista. Se viittaa sekä kaupungin tilaan että strategisiin tavoitteisiin (jotka on parhaassa tapauksessa jo määritetty strategisessa ohjelmassa). Arviointi on toimeenpanovaiheen kokemuksiin liittyvä tärkeä oppimisvaihe, jonka perusteella kehitetään seuraavaa sykliä. Tässä vaiheessa muotoillaan konkreettisia suosituksia strategisen ohjelman ja toimintasuunnitelman muuttamiseksi. Kuten seurantavaiheessa, sekä - prosessi (Miten toimenpiteet on toteutettu? Miten prosessia voidaan parantaa?) - että tulokset (Onko tavoitteet saavutettu? Miksi/miksi ei? Mitä muutoksia tarvitaan, jotta tavoitteet saavutettaisiin? Tai: onko tavoitteita muutettava?) on analysoitava ja arvioitava. Erilaisia arviointimenetelmiä on olemassa useita. Vastuullisia toimijoita voidaan esimerkiksi pyytää arvioimaan asioita kirjallisesti johdatellen raportointia tiukemmin tai väljemmin kysymysten avulla. Arviointia varten voidaan luoda kysely, jonka avulla saadaan tietyt vastaukset tietyistä kohteista, tai arviointilomake. Jälkimmäisen etu on se, että vastauksia on helppo vertailla muihin vastauksiin toisaalta kaikkia selityksiä ei välttämättä saada kirjattua silloin, kun käytetään standardoitua muotoa. Arviointi Suunniteltu Arviointi ei ole sattumanvarainen idea, vaan luonnollinen osa integroidun johtamisjärjestelmän prosessia Järjestelmällinen Hyödyllinen arviointi pystytään toistamaan. Näin ollen on käytettävä standardoitua menetelmää, joka on... Ennalta määritellyt määritelty etukäteen ehdot Arvioinnin yhteydessä on huomioitava seuraavat kysymykset: 1. Saavutettiinko toimenpiteen avulla haluttu tulos? 2. Oliko vastuualueet määritetty riittävän selkeästi toimintasuunnitelmassa? Jos ei, mikä jäi epäselväksi? 3. Edistymisen analysoiminen vaiheittain: Missä vaiheissa määritellyistä tavoitteista poikettiin? Miksi? Mitä korjaavia toimenpiteitä tässä vaiheessa voidaan tehdä? 4. Oliko arvioitu budjetti oikea vai käytettiinkö rahaa enemmän? 5. Mitä toimeenpanon suunnittelusta on opittu? Sivu 7/28

8 4. AUDITOINTI Yksi integroidun johtamisjärjestelmän tärkeimmistä ominaisuuksista on se, että sitä voidaan kehittää jatkuvasti. Auditoinnit ovat tärkeä osa tätä kehitystyötä. Auditoinnin yhteydessä tilanne tarkistetaan ennalta määriteltyjen ehtojen mukaan. Auditointien yhteydessä ihmiset haastattelevat toisiaan, jolloin päästään lähelle järjestelmän käyttäjiä. Auditoinnin aikana voidaan löytää sellaisia selityksiä, joita ei tavoiteta standardoitujen muotojen avulla. Auditointi on myös hyvä tapa saada palautetta ja kokemuksia muilta henkilöiltä, osastoilta tai organisaatioilta, mistä voi olla apua ongelmien ratkaisemisessa. Auditointi toteutetaan yleensä asiakirjojen arvioinnin ja haastattelujen muodossa. Sisäiset ja ulkoiset auditoinnit poikkeavat toisistaan. Sisäisessä auditoinnissa auditoija on yleensä hallintoon kuuluva henkilö, joka ei ole suoraan mukana toimeenpanoprosessissa. Ulkoinen auditointi on riippumattoman ja sertifioidun ympäristötodentajan suorittama arviointi. Ulkoinen auditointi tarvitaan esimerkiksi silloin, kun halutaan hankkia EMAS-rekisteröinti tai ISO sertifiointi SISÄINEN AUDITOINTI Sisäisen auditoinnin suorittaminen on yksi mahdollinen tapa toteuttaa arviointi. Auditoija on yleensä hallintoon kuuluva henkilö, joka ei ole suoraan mukana toimeenpanoprosessissa. Toinen sisäisen auditoinnin toteutustapa on vertaisarviointi, jossa kollegat tai ryhmät eri kaupungista arvioivat toisiaan. Auditoija noudattaa ennalta määriteltyä suunnitelmaa ja arvioi järjestelmän kaikki elementit syklin tietyssä vaiheessa. Sisäisen auditoinnin tavoitteita ovat muun muassa seuraavat: - arvioida, ovatko kestävään kehitykseen liittyvät ongelmat ja niiden arviot ajan tasalla - arvioida, onko strateginen ohjelma ajan tasalla - vertailla tämänhetkistä tilannetta toimintasuunnitelman tai -suunnitelmien toteutumiseen - vertailla tämänhetkistä tilannetta siihen, miten hyvin ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet on saavutettu - tarkistaa, ovatko ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät lait ja säädökset muuttuneet ja noudatetaanko niitä - tarkistaa johtamisjärjestelmän toiminta: organisaatio, asiakirjat, sisäinen ja ulkoinen viestintä, seuranta ja raportointi - tarkistaa henkilökunnan koulutusohjelman ajantasaisuus, noudattaminen ja toteuttaminen - saada palautetta ja kokemuksia järjestelmän kehittämistä varten jne. Sivu 8/28

9 Sisäisten auditointien suorittaminen edellyttää tehokasta suunnittelua sekä auditointijärjestelmän ja auditointiohjelman laatimista. Auditointiin osallistuvien henkilöiden täytyy tuntea johtamisjärjestelmä ja tutkittavat temaattiset näkökohdat. Jos sisäinen auditointi suunnitellaan ja suoritetaan hyvin, se voi olla todellinen etu kaupungille. Sisäisiä auditointeja voidaan käyttää apuna koko kaupungin sitouttamisessa integroituun johtamisjärjestelmään ja koulutustyökaluna. Se auttaa kaupunkilaisia tunnistamaan integroituun johtamisjärjestelmään liittyvät mahdollisuudet ja näin ollen tukee integroituun johtamisjärjestelmään liittyvää työtä. Se tarjoaa myös paljon tietoa siitä, miten johtamisjärjestelmää voidaan kehittää. Samalla tavalla kuin EMAS ja ISO 14001, integroitu johtamisjärjestelmä edellyttää sisäisen auditoinnin raporttia, johon sisältyy korjaavia toimenpiteitä koskevia ehdotuksia. Tästä sisäisen auditoinnin raportista on keskusteltava kaupunginjohtajan kanssa. Kaupunginvaltuustolle on ainakin tiedotettava sisäisen auditoinnin raportista. EMAS- ja ISO ehtojen noudattamisen lisäksi integroitu johtaminen edellyttää, että sisäisestä auditoinnista tiedotetaan osallistuneille sidosryhmille ja että heillä on mahdollisuus antaa palautetta siitä. Sisäisen auditoinnin raportista ja sidosryhmien antamasta palautteesta tai kommenteista on keskusteltava kaupunginjohtajan kanssa ja tarvittaessa myös kaupunginvaltuustossa. Lisätietoja: Mitä sisäisen auditoinnin yhteydessä tarkistetaan? (liite 1) Lisätietoja: Mitä vertaisarviointi tarkoittaa? (liite 2) 4.2. ULKOINEN AUDITOINTI EMAS- ja ISO sertifiointiprosessit edellyttävät riippumattoman ja sertifioidun ympäristötodentajan arviointia. EMAS- ja ISO ehtojen mukaan ympäristöjohtamisjärjestelmä voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, kun ympäristötodentaja on tarkistanut ja hyväksynyt johtamisjärjestelmän. Integroitu johtamisjärjestelmä helpottaa myös ulkoista auditointia (pätevän auditoijan EMASja ISO ehtojen mukaista tarkastusta). Vaikka integroitu johtamisjärjestelmä on laajempi ja kattaa muitakin kuin pelkkiä ympäristönäkökohtia, siinä on kaikki EMAS- ja ISO ehtojen mukaiset elementit ja se täyttää kaikki niihin liittyvät ehdot. Managing Urban Europe-25 -projektin kokemusten ja tulosten perusteella (katso joitakin sanamuotoja ja menettelytapoja on kehitetty edelleen ja mukautettu paikallishallinnon rakenteiden mukaan, ja virallinen auditoija ei välttämättä tunne EMAS- ja ISO ehtojen paikallishallinnon tarpeiden mukaan mukautettua järjestelmää. Tästä syystä on tärkeää keskustella hänen kanssaan ja selittää erot. Kaikki nämä erot on kuvattu taulukossa nimeltä MUE-25:n integroidun johtamisjärjestelmän, EMAS II:n ja ISO 14001:n vertailu, ja sen avulla voidaan kuvailla pätevälle auditoijalle integroitua lähestymistapaa sekä sitä, miten se liittyy EMAS- tai ISO ehtoihin. Sivu 9/28

10 Lisätietoja: MUE-25:n integroidun johtamisjärjestelmän, EMAS II:n ja ISO 14001:n vertailu (liite 3) Ympäristötodentaja hyväksyy ympäristöraportin tai kestävän kehityksen raportin ympäristöä koskevat kohdat. Toisin sanoen hän tarkistaa, että niihin sisältyvät tiedot ovat totuudenmukaisia ja luotettavia, ja hyväksyy ne. Ympäristötodentaja päättää, onko paikan päällä tarpeen suorittaa uudelleenarviointi vuoden tai kolmen vuoden välein. Hän tekee tämän päätöksen työntekijöiden lukumäärän ja organisaation ympäristövaikutusten perusteella. Kunnallisessa suunnittelu- ja kehitystyössä tavoitteiden täyttyminen saattaa kestää kauan. Tämä tarkoittaa sitä, että muutoksia voidaan mitata ainoastaan pitkällä aikavälillä. Tämän perusteella ympäristötodentajan tulisi hyväksyä, että 36 kuukauden hyväksyntäsykli on sopiva tällaisen ympäristöjohtamisjärjestelmän kohdalla. Ympäristötodentajan suorittamaan hyväksyntään kuuluu kaksi vaihetta: asiakirjojen arviointi ja vierailu paikan päällä. Koordinaattori vastaa todentajan vierailusta paikan päällä. Hänen on varmistettava, että ympäristötodentaja pääsee tapaamaan ylimmän johtajan (eli kaupunginjohtajan), jotta he voivat keskustella strategisen ohjelman ja toimintasuunnitelmien kehittämisestä, organisaatiorakenteesta, seuranta- ja arviointimenetelmistä sekä tuloksista. Todentaja kerää satunnaisia tietonäytteitä tarkastellakseen ympäristöjohtamisjärjestelmään liittyviä tietoja (koordinointiryhmän kokousten pöytäkirjoja, viitetietojen tai indikaattoreiden päivityksiä, ympäristöön liittyvän lainsäädännön noudattamisen varmistusprosessia, organisaatiorakennetta, sisäistä viestintää ja henkilökunnan koulutusta ja yleisölle viestintää, ympäristöraporttia tai kestävän kehityksen raporttia). Auditoinnin tuloksista ja tarvittavista korjaavista toimenpiteistä keskustellaan vierailun lopussa. Paikan päällä suoritetun arvioinnin jälkeen kaupunginjohtaja saa yksityiskohtaisen auditointiraportin. Jos määritetyt EMAS- tai ISO ehdot eivät täyty, kunnallishallinnolle annetaan yleensä aikaa tehdä korjaavia toimenpiteitä. Jos poikkeamat ovat niin vakavia, että niitä ei pystytä korjaamaan tämä ajanjakson kuluessa, ympäristötodentaja ei myönnä hyväksyntää. Jos kaupunki saa EMAS-hyväksynnän eli jos ympäristötodentaja hyväksyy ympäristöraportin, paikallishallinto voi jättää EMAS-rekisteriin lisäämistä koskevan hakemuksen. Kaupungin on liitettävä tähän hakemukseen hyväksytty ympäristöraportti ja maksettava rekisteröintimaksu. Rekisteröinnistä vastaava hallinto pyytää valvovia viranomaisia arvioimaan ympäristöraportin ja tarkistamaan, että kyseessä oleva paikallishallinto täyttää kaikki lainsäädäntöön liittyvät vaatimukset. Jos kaikki on kunnossa, paikallishallinto lisätään viralliseen EMAS-rekisteriin ja sille myönnetään oikeus käyttää EMAS-logoa julkisessa viestinnässä. Uudelleenhyväksyntä noudattaa samaa kaavaa. Sivu 10/28

11 5. ARVIOINNIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Koordinaattorin on mietittävä, miten arvioinnin tuloksia käytetään arviointiprosessin alussa. Toimeenpanosta vastaavat instituutiot käyttävät arviointiin liittyviä tietoja todennäköisemmin siinä tapauksessa, että he ymmärtävät, osallistuvat ja sitoutuvat arviointiprosessiin. Mitä useampia henkilöitä prosessin aikana on konsultoitu, sitä helpompaa tulosten käyttäminen ohjelmatyön kehittämiseen on. Alla on joitakin arvioinnin tulosten hyödyntämiseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä: - Missä vaiheessa käytäntöjä tai ohjelmia muutetaan arvioinnin perusteella? - Kuka päättää, tehdäänkö muutokset? - Kuka varmistaa, että täytäntöönpanosta vastaavat instituutiot tekevät tarvittavat muutokset? - Milloin muutoksia tehdään? Tehdäänkö niitä jatkuvasti? Tehdäänkö niitä viiden vuoden välein? Tehdäänkö niitä kymmenen vuoden välein? Yksi arviointiprosessin tärkeimmistä näkökohdista on se, että se tarjoaa hyödyllisiä tuloksia ohjelman toimeenpanijoille tietoja, joiden avulla tuloksia pystytään parantamaan. Hyödylliset arviointitulokset auttavat tekemään päätöksiä ja tarjoavat tietoa siitä, miten ohjelmatyötä voidaan kehittää. Jos kaupunki ei esimerkiksi saavuttanut tiettyjä tavoitteita tietyn ajan kuluessa, arvioinnin tulokset tarjoavat tärkeitä tietoja siitä, miten toimenpiteitä kannattaa muuttaa. Oletetaan esimerkiksi, että kaupungin asettama tavoite oli se, että kiinteiden jätteiden määrä pienenee 10 prosenttia vuodessa seuraavien viiden vuoden ajan. Ensimmäisen vuoden lopussa huomataan, että jätteiden määrä on pienentynyt ainoastaan 5 prosenttia. Lisäksi arvioinnin tulokset paljastavat, että asukkaat eivät oikein tiedä, milloin ja miten heidän pitäisi kierrättää. Nämä tiedot osoittavat, että koulutukseen liittyvää osuutta ohjelmassa on kehitettävä, jotta tavoitetasot saavutettaisiin. Sivu 11/28

12 6. TULOSTEN RAPORTOIMINEN Arvioinnin tuloksista tulisi raportoida. Tulosten raportoimiseen liittyy kaksi tavoitetta: päättäjille kerrotaan, mitä seurauksia suoritetuilla toimenpiteillä on ollut, ja yleisölle kerrotaan, miten kaupunki on edistynyt suhteessa kestävään kehitykseen liittyviin tavoitteisiin. Raportti on esitettävä eri tavalla eri kohdeyleisöille. Tämä tarkoittaa, että on käytettävä erilaisia muotoja, eri kieliä ja jakelutapoja. Arviointiraporttia laadittaessa on huomioitava seuraavat seikat: - Miten esitys kohdistetaan pääkäyttäjäryhmälle? - Mikä on oikea ajankohta, jolloin raportti kannattaa julkaista? - Tunnistakaa medialle ja kohderyhmille välitettävät tärkeimmät viestit, - Varmistakaa, että raportista laaditaan tiivistelmä (kiireiset henkilöt lukevat vain yhteenvedon). - Analysoikaa, tarvitaanko muita tuotoksia, ja varmistakaa, riittävätkö resurssit niiden laatimiseen. - Pyytäkää palautetta KAUPUNGINVALTUUSTO Arviointiraportti on esiteltävä kaupunginvaltuustolle, siitä on keskusteltava ja kaupunginvaltuuston on hyväksyttävä se. Arviointiraporttia on käytettävä seuraavaan vuosisykliin liittyviä päätöksiä tehtäessä. Se toimii perustana, jonka avulla poliitikot pystyvät päättämään, täytyykö tavoitteisiin, toimenpiteisiin, vastuualueisiin jne. tehdä muutoksia SIDOSRYHMÄT Arvioinnin tulokset ovat yhteenveto arviointiin liittyvistä päätelmistä. Parhaassa tapauksessa raportit toimitetaan useille eri kohdeyleisöille. Myös asianmukaisilla sidosryhmillä täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa arviointiraporttiin (yleisön osallistuminen). Raportissa käytetty kieli ja tyyli saattavat vaihdella yleisön mukaan. Välitettyjen tietojen on kuitenkin oltava yhdenmukaisia ja totuudenmukaisia. On tärkeää tiedottaa yleisölle edistymisestä suhteessa strategisessa ohjelmassa ja toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Asukkaille on kerrottava tehdyistä parannuksista, jotta he tietävät, miten yksilöt voivat toimia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi kaupungissa. Tämä edellyttää tehokasta ja säännöllisesti tietoa välittävää viestintäohjelmaa, joka raportoi myös asukkaiden toimeenpanoon liittyvät reaktiot toimeenpaneville instituutioille - kerätkää siis palautetta! Sivu 12/28

13 Kun yleisölle kerrotaan arvioinnin tuloksista, on käytettävä erilaisia tekniikoita, kuten visuaalisia esimerkkejä, suullisia esityksiä, tiivistelmiä, väliraportteja ja epävirallisia keskusteluja. Muita ideoita ovat esimerkiksi seuraavat: - Kirjoittakaa erillisiä tiivistelmiä ja arvioinnin tuloksiin perustuvia artikkeleita, jotka on kohdistettu tietyille kohdeyleisöille tai sidosryhmille. - Kirjoittakaa tarkoin harkittu lehdistötiedote ja antakaa arvovaltaisen henkilön esitellä se medialle. - Järjestäkää tiedotustilaisuus samassa yhteydessä, kun julkaisette lehdistötiedotteen. - Järjestäkää suullisia esityksiä tietyille ryhmille: järjestäkää harjoitusesityksiä, joissa osallistujat osallistuvat aktiivisesti analysoimiseen ja tulkitsemiseen. - Käyttäkää raportin esittelytilaisuuksissa ammattilaisten valmistelemia kuvia, kaavioita ja esitteitä. - Käyttäkää symboleja ja kuvia, jotka kuvastavat tuloksia selkeästi sekä tukevat viestin ymmärtämistä ja tiedon levitystä. Sivu 13/28

14 7. MITÄ SEURAAVAKSI? Tehokas arviointi auttaa varmistamaan, että määritetyt tavoitteet saavutetaan valittujen toimenpiteiden avulla. Seuranta- ja arviointiprosessi on tärkeä vaihe, kun varmistetaan onko kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet saavutettu, selvitetään syitä tavoitteista poikkeamiseen sekä seurataan tarvittavia muutoksia. On tärkeää esitellä ohjelman tulokset myös asukkaille, kunnanvaltuustolle sekä muille sidosryhmille ja kerätä palautetta heiltä. Vaikka tämä vaihe vaikuttaakin olevan syklin loppu, se on myös seuraavan syklin alku. Seuraavaksi on mietittävä, täytyykö peruskartoitukseen tai strategiseen ohjelmaan tehdä muutoksia. Jos muutoksia ei tarvita, on päätettävä seuraavan vuoden lyhyen aikavälin tavoitteista ja toimenpiteistä sekä hyväksyttävä ne. Sitten seuraava sykli alkaa uudelleen. Sivu 14/28

15 8. TARKISTUSLISTA Tavoite Toimenpiteiden tarkistus- ja korjauskäytännöt ovat olennainen osa mitä tahansa johtamisjärjestelmää ja tämä koskee myös Integroitua johtamisjärjestelmää. Yksi vähimmäisvaatimuksista on vuosittainen sisäinen auditointi, jonka tekee joko koordinaattori tai koordinointiryhmä yhdessä sisäisen auditoijan kanssa. Sisäisen auditoijan tulee olla koordinointiryhmästä riippumaton ja hänen tulisi työskennellä jossakin toisessa strategisessa yksikössä, naapurikunnassa tai ulkopuolisena konsulttina tai tarkkailijana. On tärkeää, että auditoijalla tai auditointiryhmällä on riittävät perustiedot integroidun johtamisjärjestelmän ja kestävyyden eri osa-alueiden arvioimiseksi. Sisäisessä arvioinnissa: - arvioidaan, ovatko suorat ja epäsuorat ympäristöön, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat ja niiden arviot ajan tasalla - arvioidaan, onko strateginen ohjelma ajan tasalla - vertaillaan tämänhetkistä tilannetta toimintasuunnitelman tai -suunnitelmien toteuttamiseen ja toimeenpanoon - vertaillaan tämänhetkistä tilannetta siihen, miten hyvin ympäristöön, kestävään kehitykseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet on saavutettu - tarkistetaan, ovatko ympäristöön, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät lait ja säädökset muuttuneet ja noudatetaanko niitä - tarkistetaan johtamisjärjestelmän toiminta (organisaatio, asiakirjat, sisäinen ja ulkoinen viestintä, valvonta ja raportointi) - tarkistetaan, onko henkilökunnan koulutusohjelma ajan tasalla, noudatetaanko ja toteutetaanko sitä Oheisessa tarkistuslistassa keskitytään ensimmäiseen sisäiseen auditointiin ja siihen sisältyy myös sellaisia integroidun johtamisjärjestelmän käyttöönottoon liittyviä seikkoja, joilla ei ole merkitystä enää siinä vaiheessa, kun ensimmäinen sykli on käyty läpi. Sivu 15/28

16 Seurantajärjestelmän luomiseen liittyviä näkökohtia Tietoihin liittyvät vaatimukset on huomioitu 1 2 Kaikkien indikaattoreiden tietolähteet on tunnistettu 3 Metatietokanta (tietoja koskevat tiedot) on käytettävissä 4 5 Kaikkien tietolähteiden yhteyshenkilöihin on otettu yhteyttä ja heille on kerrottu heidän velvollisuuksistaan. Seurantarakenne ja -roolit on kuvattu organisaatiorakenteessa (katso Organisaatiorakenteen tarkistuslistan kohdat 14 ja 15) Käytettävissä on tiedot eri tietoja hallinnoivista viranomaisista, julkisista toimista ja palveluista 6 Nykyiset seuranta- ja arviointirakenteet (paikallisella tasolla sekä paikallisten ja alueellisten tasojen välillä) on analysoitu ja aukot on tunnistettu Sivu 16/28

17 7 Kaikkien tavoitteiden ja indikaattoreiden aikataulu ja mittausten aikavälit on määritetty 8 Tärkeimmät tiedot ja indikaattorit ovat käytettävissä pitkällä aikavälillä Viitearvot ovat olemassa (perusvuosi) 9 10 On laadittu suunnitelma sellaisten tärkeiden tietojen tai indikaattoreiden sisällyttämiseksi, jotka eivät ole tällä hetkellä käytettävissä 11 Tietojen käsittelyprosessi on dokumentoitu (malli tai ohjeet): tallennus- ja dokumentointimuoto, varmuuskopiointi, päivitys, käyttö 12 Tietojen muokkaus- tai käsittelytarpeet on tunnistettu 13 Tietojen tarkistaminen ja vahvistaminen on hoidettu 14 Sähköiset linkit ja offline-linkit muihin sivustoihin, tietokantoihin ja Sivu 17/28

18 seurantajärjestelmiin on lisätty 15 Määritetyt resurssit ovat riittäviä (henkilöstö- ja taloudelliset resurssit) 16 Tietojen siirtämisessä käytettävä malli on käytettävissä ja toimitettu (laskentataulukko, raportointimalli metatiedoilla) 17 Käyttäjiltä pystytään keräämään palautetta ja tilastotietoja Seuranta- ja arviointijärjestelmän ominaisuudet Onko trendejä seurattu ja onko niitä arvioitu? Lainsäädännön noudattamista pystytään tarvittaessa seuraamaan jatkuvasti Onko seurantajärjestelmässä jokin mekanismi ongelmatilanteita varten? Viestintä ja osallistuminen seuranta- ja arviointiprosessissa 21 Kaikille asianmukaisille sidosryhmille on viestitty meneillään olevasta prosessista Yleisölle on tarjottu riittävät seurantatiedot: 22 tiedot ovat käytettävissä pysyvästi ja reaaliajassa tiedot päivitetään säännöllisin väliajoin Sivu 18/28

19 SISÄINEN AUDITOINTIRAPORTTI: ARVIOINTI JA SEURANTA Yleisarviointi: Vahvuudet: Heikkoudet: Parannusehdotukset Sivu 19/28

20 LÄHTEET Regional Environmental Center (REC): Guide to Implementing Local Environmental Action Programs in Central and Eastern Europe (Keski- ja itäeurooppalaisten paikallisten ympäristötoimintasuunnitelmien toimeenpano-opas) (Tekijä: Paul Markowitz, 2000) UNEP (2005): Geocities Application Manual Sivu 20/28

21 LIITTEET LIITE 1: MITÄ SISÄISEN AUDITOINNIN YHTEYDESSÄ TARKISTETAAN? LIITE 2: MITÄ VERTAISARVIOINTI TARKOITTAA? LIITE 3: INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN, EMAS II:N JA ISO 14001:N VERTAILU Sivu 21/28

22 Liite 1: Mitä sisäisen auditoinnin yhteydessä tarkistetaan? Peruskartoitus - Integroidun johtamisjärjestelmän laajuus on kuvattu - On laadittu yleiskatsaus, josta käyvät ilmi kestävän kehityksen kannalta keskeiset osastot, roolit ja vastuuhenkilöt - Kaikki osallistuvat paikallishallinnon osastot, joille on myös tiedotettava, on tunnistettu - Asianmukaiset sidosryhmät on kartoitettu - Kaikki asianmukaiset (merkittävät) ympäristöön tai kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat on katettu - Kaikki nykyiset asiakirjat, ohjelmat, strategiat tai suunnitelmat on tunnistettu - Ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvän lainsäädännön noudattaminen on otettu huomioon ja sitä tarkkaillaan - Tämänhetkisen tilanteen kuvaamisessa on käytetty sellaisia indikaattoreita, jotka ovat järjestelmän kannalta merkityksellisiä - Tietoihin ja indikaattoreihin liittyvät aukot on dokumentoitu - Kestävän kehityksen tila on arvioitu eri näkökulmista objektiivisesti ja läpinäkyvästi - Peruskartoituksen tulokset on huomioitu prioriteetteja laadittaessa - Peruskartoituksen tulokset on ilmoitettu sidosryhmille ja osastoille - On laadittu käytäntö, jossa peruskartoitusta päivitetään sisäisen auditoinnin tulosten ja uusien tietojen perusteella Järjestelmän auditointi - Nykyiset suunnitteluun ja ohjelmiin liittyvät johtamis- ja seurantarakenteet on tunnistettu ja analysoitu - Aukot on tunnistettu ja puuttuvat elementit on lisätty Organisaatiorakenne - Valtuusto tai ylin johto on antanut hallinnolle organisaatiorakenteen ja tarvittavien johtamista koskevien ohjeiden laatimiseen liittyvän päätöksen - On valittu koordinaattori, jolla on asianmukainen tehtävän kuvaus ja toimivalta - On muodostettu koordinointiryhmä, jossa on mukana edustajia kaikilta asianmukaisilta kaupungin osastoilta, ulkoisista organisaatioista ja sidosryhmistä ja jolla on asianmukainen tehtävän kuvaus, vastuualueet tai johtamista koskeva ohjeistus - Muut asianmukaiset elimet (esim. kansalaisfoorumi, Agenda 21), joilla on asianmukaiset tehtävien kuvaukset ja vastuualueet, on muodostettu - Yhteistyöstä sekä siihen liittyvistä linkeistä tai puitteista muiden hallintotasojen kanssa on sovittu - Virallisesta ja epävirallisesta yhteistyöstä naapurikuntien kanssa on sovittu - Integroidun johtamisjärjestelmän osastoja ja elimiä koskeva organisaatiokaavio on laadittu - Taloudelliset budjettivaatimukset ja -rutiinit on huomioitu - Selkeistä valvonta- ja raportointirakenteista ja -säännöistä on sovittu Sivu 22/28

23 - Sisäistä ja ulkoista viestintää koskevat rakenteet ja säännöt ovat selviä - Tarkistuslista ja/tai standardoitu tietojen keräys- ja tulkintamuoto on määritetty valittujen indikaattoreiden mukaan - Kapasiteetin kehittämisvaatimukset on arvioitu - Koulutussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty - Henkilökunnalle ja mukana oleville sidosryhmille on toimitettu kaikki asianmukaiset integroitua johtamisjärjestelmää koskevat asiakirjat - Sisäisen auditoinnin tarkistuslista on laadittu ja sisäinen auditoija on valittu - Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt organisaatiorakenteen ja riittävät taloudelliset resurssit Strateginen ohjelma - Selkeä visio (ympäristöön liittyvät periaatteet) paikallisesta kestävästä kehityksestä on luotu - Paikallisesti tärkeät asiat on tunnistettu ja priorisoitu peruskartoituksen tulosten pohjalta - Tulevaisuuden visio kattaa vuotta - Ohjelmaan sisältyvät mitattavissa olevat lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet (tavoitevuosi) aikarajoineen - Tavoitteet on asetettu osallistavan prosessin avulla - Ohjelman tärkeimmät tiedot, indikaattorit ja viitearvot tukevat ohjelman tavoitteita - Kaikille keskeisimmille näkökohdille on laadittu toimintasuunnitelmat ja suunnitelmista käyvät ilmi mitattavissa olevat tavoitteet, konkreettiset toimenpiteet sekä kullekin toimijalle määritellyt vastuut - Kaikille sidosryhmille on ilmoitettu ohjelmasta - Asukkaille on tiedotettu ohjelmasta ja asukkaita on konsultoitu - Strateginen ohjelma (ja toimintasuunnitelma) on hyväksytty virallisesti kaupunginvaltuuston päätöksellä Seuranta, arviointi ja raportointi - Kaikkien indikaattoreiden tietolähteet, perusvuosi, aikataulu ja mittausten aikavälit on tunnistettu - Nykyiset seuranta- ja arviointirakenteet on analysoitu - Tekninen ratkaisu on tunnistettu: tietojen tallentaminen ja päivittäminen, varmuuskopioiminen, käyttäminen jne. - On laadittu suunnitelma sellaisten tärkeiden tietojen tai indikaattoreiden sisällyttämiseksi, jotka eivät ole tällä hetkellä käytettävissä - Tietojen raportoimista ja arvioimista varten on laadittu kuvaus tai malli - Kaikille asianmukaisille sidosryhmille on viestitty meneillään olevasta arviointiprosessista - Sidosryhmille on tarjottu mahdollisuus antaa palautetta arvioinnin tuloksista - Arviointiraportti on esitelty kaupunginvaltuustolle - Seuranta- ja arviointijärjestelmän ominaisuudet on optimoitu Sivu 23/28

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

ORGANISAATIO- RAKENNE

ORGANISAATIO- RAKENNE ORGANISAATIO- RAKENNE TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

www.mue25.net www.localmanagement.eu PERUSKARTOITUS Peruskartoituksen ohje

www.mue25.net www.localmanagement.eu PERUSKARTOITUS Peruskartoituksen ohje PERUSKARTOITUS TIETOJA TEKIJÖISTÄ on Managing Urban Europe-25 -projektin tulos. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien liiton

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa IMS ohjeistuksen mukainen strategisen ohjelman valmisteluprosessi Prosessin vaiheet + vaihekohtaisia

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Koordinaattorin roolikartta

Koordinaattorin roolikartta Projektin johtaminen Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2013 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 13.10.2011 TOI hankkeiden aloituskoulutus TOI-projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta ja dokumentointi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Integroitu johtaminen

Integroitu johtaminen Integroitu johtaminen - Kohti paikallista ja alueellista kestävää kehitystä - Johdatus integroituun johtamisjärjestelmään, jonka avulla kunnat ja seutukunnat voivat yhdistää kestävän kehityksen piirteitä

Lisätiedot

www.localmanagement.eu TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

www.localmanagement.eu TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tulos. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007

ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007 ORIVEDEN KAUPUNKI Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Hyväksytty 11.6.2007 Voimaantulo 1.7.2007 Sisällysluettelo ORIVEDEN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJESÄÄNTÖ 5 1 Soveltamisala 5 2 Tarkoitus ja periaatteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN. Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1)

1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN. Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1) Liite 1 1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1) hankkeiden toteuttaminen tuensaajien toimesta,

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

AOTT: Validoinnin laatutyökalu

AOTT: Validoinnin laatutyökalu 1. Yhteiset eurooppalaiset 1. Validoinnin tarkoituksenmukaisuus 1.1. Validointimenettelyn tavoite on selkeästi kuvattu ja yleisesti tunnustettu 1.2 Validointimenettely on olennainen osa organisaation toimintaa

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin Information Securityn tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin sadan yritysjohtajan näkemyksiä tietoturvan

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitutuksen käsittely xx.xx.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.xx.2014 Voimaantulo 1.1.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Vertaisarviointiraportti

Vertaisarviointiraportti Ammatillisen koulutuksen järjestäjän/ammatillisen oppilaitoksen nimi Vuosi Vertaisarvioijien nimet Laatija: Toimitettu: Päivämäärä, versionumero Sisällysluettelo Päivittäkää sisällysluettelo! 1. Yleistiedot...

Lisätiedot

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Näkökulma Esityksen näkökulma lähes puhtaasti viranomaisnäkökulma, viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten Hankesuunnitelma v.0.3 1/12 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Hankkeen perustamisen tausta 4 1.2 Hankkeen tavoitteet 4 1.3 Hankkeen sidosryhmät

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot