ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTI JA RAPORTOINTI"

Transkriptio

1 ww.mue25.net ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

2 TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. The Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien liiton (UBC) ympäristön ja kestävän kehityksen sihteeristö ja se on osa UBC:n Itämeren alueen kaupunkien kestävää kehitystä käsittelevää Agenda 21 - toimintaohjelmaa, "UBC Agenda 21 Action Programme Roadmap for Sustainable Baltic Cities". Projektin johtoryhmän muodostivat ICLEI Local Governments for Sustainability, UNEP/Grid-Arendal, Bodensee-Stiftung ja University of West of England. Tämä julkaisu heijastelee kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä eikä sitä voi missään olosuhteissa pitää Euroopan komission kannanottona. Toimituskunta: Annika Claesson, Linda Talve, Kasia Bogucka, Christina Garzillo, Marion Hammerl, Claudia Heberlein, Daniela Paas, Andrea Philipp ja Holger Robrecht. Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää eikä kopioida kaupalliseen käyttöön missään muodossa tai millään välineillä ilman MUE-25-projektin osallistujia edustavan UBC:n ympäristökomission kirjallista lupaa. Kuvitus: Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Sivu 2/28

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SEURANNAN, ARVIOINNIN JA RAPORTOINNIN VÄLINEN ERO ARVIOINTI AUDITOINTI SISÄINEN AUDITOINTI ULKOINEN AUDITOINTI ARVIOINNIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN TULOSTEN RAPORTOIMINEN KAUPUNGINVALTUUSTO SIDOSRYHMÄT MITÄ SEURAAVAKSI? TARKISTUSLISTA LÄHTEET LIITTEET Sivu 3/28

4 1. JOHDANTO Kun intensiivinen toimenpiteiden toimeenpanovaihe on päättynyt ja kun seurantatiedot ovat saatavilla, on aika ottaa vähän etäisyyttä ja arvioida, mitä on saavutettu. Seurantatietoja käytetään sekä toimeenpanon kautta saavutettujen tulosten että johtamissyklin toiminnan arvioimisessa. Arviointi ja raportointi ovat syklin viimeinen vaihe, mutta ne tarjoavat myös perustan uudelle vuodelle ja uudelle syklille. Tässä vaiheessa analysoidaan, mitä vuoden aikana on tapahtunut, jotta ymmärrettäisiin, miksi tietyt asiat tapahtuivat tai miksi ne epäonnistuivat tai onnistuivat. Tämän perusteella poliitikot pystyvät tekemään päätöksiä koskien seuraavan vuoden tavoitteita ja seuraavana vuonna suoritettavia toimenpiteitä. Sidosryhmät ja yleisö saavat tällä tavalla raportin siitä, mitä kaupungissa on tehty vuoden kuluessa ja miten hyvin asetetut tavoitteet on saavutettu. Tärkeintä tässä vaiheessa on se, miten kaupunginvaltuusto päättää toimia arviointiprosessin tulosten perusteella. Miten seuraavan vuoden lyhyen aikavälin tavoitteita muutetaan tai miten ne asetetaan saatujen tietojen perusteella? Mitä toimenpiteitä seuraavana vuonna suoritetaan? Täytyykö peruskartoitus päivittää kaupungissa tai sen ympäristössä tapahtuneiden merkittävien muutosten takia? Joka tapauksessa päätös on tehtävä ja uusi sykli aloitettava. Sivu 4/28

5 2. SEURANNAN, ARVIOINNIN JA RAPORTOINNIN VÄLINEN ERO Tehokas seuranta- ja arviointiprosessi tarjoaa tietoja jatkuvasti ja järjestelmällisesti ja vahvistaa projektin toimeenpanoa. Seurantaprosessi on mahdollisuus: a) vertailla toimenpiteitä alkuperäisiin tavoitteisiin, b) arvioida, onko edistytty riittävästi odotettujen tulosten saavuttamiseksi ja c) arvioida, onko pysytty määritetyssä aikataulussa. Vasta kun seurantaprosessin avulla kerätyt tiedot on analysoitu ja arvioitu, johtamisjärjestelmää pystytään kehittämään tunnistamalla puutteet, epäonnistumiset ja onnistumiset sekä prosessin organisoimisessa ja toimeenpanossa että sen lopputuloksissa. Tehokas raportointijärjestelmä yhdistää seurantajärjestelmän avulla kaikista toimeenpanosta vastaavista instituutioista kerätyt tiedot. Sen avulla kaikki vastuulliset toimijat näkevät, miten hyvin strategisessa ohjelmassa määritetyt tavoitteet on saavutettu. Seuraavat määritelmät kuvaavat kolmen toisiinsa liittyvän prosessin merkitystä: - Seuranta: projektiin tai ohjelmaan liittyvien toimenpiteiden säännöllinen tarkkailu ja kirjaaminen - Arviointi: suunniteltu, järjestelmällinen prosessi, jonka yhteydessä arvioidaan saavutukset ennalta määritettyjen ehtojen mukaan - Raportointi: tiedottaminen strategisen ohjelman ja toimintaohjelman täytäntöönpanon edistymisestä sidosryhmille, päättäjille ja asukkaille Seuranta ja arviointi eivät ole ohjelmakauden lopussa suoritettavia toimenpiteitä,,vaan jatkuva prosessi, joka auttaa päättäjiä ymmärtämään toimien tehokkuutta paremmin. Tehokas seuranta- ja arviointiohjelma edellyttää tärkeiden tietojen keräämistä ja analysoimista säännöllisin väliajoin integroidun johtamisjärjestelmän kaikissa vaiheissa. Tämä prosessi tarkoittaa usein perustietojen keräämistä nykyisestä tilanteesta ja raportoimista siitä, kuinka edistytään suhteessa ennalta määriteltyihin tavoitteisiin. Lisäksi siinä yhdistetään toimenpiteet ja asetetut tavoitteet toisiinsa ja tehdään muutoksia strategiseen ohjelmaan ja/tai toimintaohjelmaan, kun prosessi etenee. Toimiva seuranta- ja arviointiprosessi osallistaa kaikki sidosryhmät, ja siitä on hyötyä integroidun johtamisjärjestelmän kehittäjille. Arviointi on myös tärkeä asukkaiden tietoisuutta lisäävä työkalu. Sivu 5/28

6 Seurannan ja arvioinnin toteuttaminen - Mitä tapahtuu? Seuranta - Miksi jotain tapahtuu? Arviointi - Ovatko muutokset merkittäviä? Arviointi - Onko toimenpiteitä muutettava? Tavoitteiden ja indikaattoreiden tarkistaminen - Kenelle mistäkin asioista on ilmoitettava? Raportointi Sivu 6/28

7 3. ARVIOINTI Arvioinnin yhteydessä analysoidaan seurantavaiheessa kerätyt tiedot ja todetaan, onko edistytty odotetulla tavalla. Arviointi sisältää yhteenvedon kaikista suoritetuista toimenpiteistä sekä kommentteja ja tulkintoja tavoitteisiin liittyvistä saavutuksista ja poikkeamista. Se viittaa sekä kaupungin tilaan että strategisiin tavoitteisiin (jotka on parhaassa tapauksessa jo määritetty strategisessa ohjelmassa). Arviointi on toimeenpanovaiheen kokemuksiin liittyvä tärkeä oppimisvaihe, jonka perusteella kehitetään seuraavaa sykliä. Tässä vaiheessa muotoillaan konkreettisia suosituksia strategisen ohjelman ja toimintasuunnitelman muuttamiseksi. Kuten seurantavaiheessa, sekä - prosessi (Miten toimenpiteet on toteutettu? Miten prosessia voidaan parantaa?) - että tulokset (Onko tavoitteet saavutettu? Miksi/miksi ei? Mitä muutoksia tarvitaan, jotta tavoitteet saavutettaisiin? Tai: onko tavoitteita muutettava?) on analysoitava ja arvioitava. Erilaisia arviointimenetelmiä on olemassa useita. Vastuullisia toimijoita voidaan esimerkiksi pyytää arvioimaan asioita kirjallisesti johdatellen raportointia tiukemmin tai väljemmin kysymysten avulla. Arviointia varten voidaan luoda kysely, jonka avulla saadaan tietyt vastaukset tietyistä kohteista, tai arviointilomake. Jälkimmäisen etu on se, että vastauksia on helppo vertailla muihin vastauksiin toisaalta kaikkia selityksiä ei välttämättä saada kirjattua silloin, kun käytetään standardoitua muotoa. Arviointi Suunniteltu Arviointi ei ole sattumanvarainen idea, vaan luonnollinen osa integroidun johtamisjärjestelmän prosessia Järjestelmällinen Hyödyllinen arviointi pystytään toistamaan. Näin ollen on käytettävä standardoitua menetelmää, joka on... Ennalta määritellyt määritelty etukäteen ehdot Arvioinnin yhteydessä on huomioitava seuraavat kysymykset: 1. Saavutettiinko toimenpiteen avulla haluttu tulos? 2. Oliko vastuualueet määritetty riittävän selkeästi toimintasuunnitelmassa? Jos ei, mikä jäi epäselväksi? 3. Edistymisen analysoiminen vaiheittain: Missä vaiheissa määritellyistä tavoitteista poikettiin? Miksi? Mitä korjaavia toimenpiteitä tässä vaiheessa voidaan tehdä? 4. Oliko arvioitu budjetti oikea vai käytettiinkö rahaa enemmän? 5. Mitä toimeenpanon suunnittelusta on opittu? Sivu 7/28

8 4. AUDITOINTI Yksi integroidun johtamisjärjestelmän tärkeimmistä ominaisuuksista on se, että sitä voidaan kehittää jatkuvasti. Auditoinnit ovat tärkeä osa tätä kehitystyötä. Auditoinnin yhteydessä tilanne tarkistetaan ennalta määriteltyjen ehtojen mukaan. Auditointien yhteydessä ihmiset haastattelevat toisiaan, jolloin päästään lähelle järjestelmän käyttäjiä. Auditoinnin aikana voidaan löytää sellaisia selityksiä, joita ei tavoiteta standardoitujen muotojen avulla. Auditointi on myös hyvä tapa saada palautetta ja kokemuksia muilta henkilöiltä, osastoilta tai organisaatioilta, mistä voi olla apua ongelmien ratkaisemisessa. Auditointi toteutetaan yleensä asiakirjojen arvioinnin ja haastattelujen muodossa. Sisäiset ja ulkoiset auditoinnit poikkeavat toisistaan. Sisäisessä auditoinnissa auditoija on yleensä hallintoon kuuluva henkilö, joka ei ole suoraan mukana toimeenpanoprosessissa. Ulkoinen auditointi on riippumattoman ja sertifioidun ympäristötodentajan suorittama arviointi. Ulkoinen auditointi tarvitaan esimerkiksi silloin, kun halutaan hankkia EMAS-rekisteröinti tai ISO sertifiointi SISÄINEN AUDITOINTI Sisäisen auditoinnin suorittaminen on yksi mahdollinen tapa toteuttaa arviointi. Auditoija on yleensä hallintoon kuuluva henkilö, joka ei ole suoraan mukana toimeenpanoprosessissa. Toinen sisäisen auditoinnin toteutustapa on vertaisarviointi, jossa kollegat tai ryhmät eri kaupungista arvioivat toisiaan. Auditoija noudattaa ennalta määriteltyä suunnitelmaa ja arvioi järjestelmän kaikki elementit syklin tietyssä vaiheessa. Sisäisen auditoinnin tavoitteita ovat muun muassa seuraavat: - arvioida, ovatko kestävään kehitykseen liittyvät ongelmat ja niiden arviot ajan tasalla - arvioida, onko strateginen ohjelma ajan tasalla - vertailla tämänhetkistä tilannetta toimintasuunnitelman tai -suunnitelmien toteutumiseen - vertailla tämänhetkistä tilannetta siihen, miten hyvin ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet on saavutettu - tarkistaa, ovatko ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät lait ja säädökset muuttuneet ja noudatetaanko niitä - tarkistaa johtamisjärjestelmän toiminta: organisaatio, asiakirjat, sisäinen ja ulkoinen viestintä, seuranta ja raportointi - tarkistaa henkilökunnan koulutusohjelman ajantasaisuus, noudattaminen ja toteuttaminen - saada palautetta ja kokemuksia järjestelmän kehittämistä varten jne. Sivu 8/28

9 Sisäisten auditointien suorittaminen edellyttää tehokasta suunnittelua sekä auditointijärjestelmän ja auditointiohjelman laatimista. Auditointiin osallistuvien henkilöiden täytyy tuntea johtamisjärjestelmä ja tutkittavat temaattiset näkökohdat. Jos sisäinen auditointi suunnitellaan ja suoritetaan hyvin, se voi olla todellinen etu kaupungille. Sisäisiä auditointeja voidaan käyttää apuna koko kaupungin sitouttamisessa integroituun johtamisjärjestelmään ja koulutustyökaluna. Se auttaa kaupunkilaisia tunnistamaan integroituun johtamisjärjestelmään liittyvät mahdollisuudet ja näin ollen tukee integroituun johtamisjärjestelmään liittyvää työtä. Se tarjoaa myös paljon tietoa siitä, miten johtamisjärjestelmää voidaan kehittää. Samalla tavalla kuin EMAS ja ISO 14001, integroitu johtamisjärjestelmä edellyttää sisäisen auditoinnin raporttia, johon sisältyy korjaavia toimenpiteitä koskevia ehdotuksia. Tästä sisäisen auditoinnin raportista on keskusteltava kaupunginjohtajan kanssa. Kaupunginvaltuustolle on ainakin tiedotettava sisäisen auditoinnin raportista. EMAS- ja ISO ehtojen noudattamisen lisäksi integroitu johtaminen edellyttää, että sisäisestä auditoinnista tiedotetaan osallistuneille sidosryhmille ja että heillä on mahdollisuus antaa palautetta siitä. Sisäisen auditoinnin raportista ja sidosryhmien antamasta palautteesta tai kommenteista on keskusteltava kaupunginjohtajan kanssa ja tarvittaessa myös kaupunginvaltuustossa. Lisätietoja: Mitä sisäisen auditoinnin yhteydessä tarkistetaan? (liite 1) Lisätietoja: Mitä vertaisarviointi tarkoittaa? (liite 2) 4.2. ULKOINEN AUDITOINTI EMAS- ja ISO sertifiointiprosessit edellyttävät riippumattoman ja sertifioidun ympäristötodentajan arviointia. EMAS- ja ISO ehtojen mukaan ympäristöjohtamisjärjestelmä voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, kun ympäristötodentaja on tarkistanut ja hyväksynyt johtamisjärjestelmän. Integroitu johtamisjärjestelmä helpottaa myös ulkoista auditointia (pätevän auditoijan EMASja ISO ehtojen mukaista tarkastusta). Vaikka integroitu johtamisjärjestelmä on laajempi ja kattaa muitakin kuin pelkkiä ympäristönäkökohtia, siinä on kaikki EMAS- ja ISO ehtojen mukaiset elementit ja se täyttää kaikki niihin liittyvät ehdot. Managing Urban Europe-25 -projektin kokemusten ja tulosten perusteella (katso joitakin sanamuotoja ja menettelytapoja on kehitetty edelleen ja mukautettu paikallishallinnon rakenteiden mukaan, ja virallinen auditoija ei välttämättä tunne EMAS- ja ISO ehtojen paikallishallinnon tarpeiden mukaan mukautettua järjestelmää. Tästä syystä on tärkeää keskustella hänen kanssaan ja selittää erot. Kaikki nämä erot on kuvattu taulukossa nimeltä MUE-25:n integroidun johtamisjärjestelmän, EMAS II:n ja ISO 14001:n vertailu, ja sen avulla voidaan kuvailla pätevälle auditoijalle integroitua lähestymistapaa sekä sitä, miten se liittyy EMAS- tai ISO ehtoihin. Sivu 9/28

10 Lisätietoja: MUE-25:n integroidun johtamisjärjestelmän, EMAS II:n ja ISO 14001:n vertailu (liite 3) Ympäristötodentaja hyväksyy ympäristöraportin tai kestävän kehityksen raportin ympäristöä koskevat kohdat. Toisin sanoen hän tarkistaa, että niihin sisältyvät tiedot ovat totuudenmukaisia ja luotettavia, ja hyväksyy ne. Ympäristötodentaja päättää, onko paikan päällä tarpeen suorittaa uudelleenarviointi vuoden tai kolmen vuoden välein. Hän tekee tämän päätöksen työntekijöiden lukumäärän ja organisaation ympäristövaikutusten perusteella. Kunnallisessa suunnittelu- ja kehitystyössä tavoitteiden täyttyminen saattaa kestää kauan. Tämä tarkoittaa sitä, että muutoksia voidaan mitata ainoastaan pitkällä aikavälillä. Tämän perusteella ympäristötodentajan tulisi hyväksyä, että 36 kuukauden hyväksyntäsykli on sopiva tällaisen ympäristöjohtamisjärjestelmän kohdalla. Ympäristötodentajan suorittamaan hyväksyntään kuuluu kaksi vaihetta: asiakirjojen arviointi ja vierailu paikan päällä. Koordinaattori vastaa todentajan vierailusta paikan päällä. Hänen on varmistettava, että ympäristötodentaja pääsee tapaamaan ylimmän johtajan (eli kaupunginjohtajan), jotta he voivat keskustella strategisen ohjelman ja toimintasuunnitelmien kehittämisestä, organisaatiorakenteesta, seuranta- ja arviointimenetelmistä sekä tuloksista. Todentaja kerää satunnaisia tietonäytteitä tarkastellakseen ympäristöjohtamisjärjestelmään liittyviä tietoja (koordinointiryhmän kokousten pöytäkirjoja, viitetietojen tai indikaattoreiden päivityksiä, ympäristöön liittyvän lainsäädännön noudattamisen varmistusprosessia, organisaatiorakennetta, sisäistä viestintää ja henkilökunnan koulutusta ja yleisölle viestintää, ympäristöraporttia tai kestävän kehityksen raporttia). Auditoinnin tuloksista ja tarvittavista korjaavista toimenpiteistä keskustellaan vierailun lopussa. Paikan päällä suoritetun arvioinnin jälkeen kaupunginjohtaja saa yksityiskohtaisen auditointiraportin. Jos määritetyt EMAS- tai ISO ehdot eivät täyty, kunnallishallinnolle annetaan yleensä aikaa tehdä korjaavia toimenpiteitä. Jos poikkeamat ovat niin vakavia, että niitä ei pystytä korjaamaan tämä ajanjakson kuluessa, ympäristötodentaja ei myönnä hyväksyntää. Jos kaupunki saa EMAS-hyväksynnän eli jos ympäristötodentaja hyväksyy ympäristöraportin, paikallishallinto voi jättää EMAS-rekisteriin lisäämistä koskevan hakemuksen. Kaupungin on liitettävä tähän hakemukseen hyväksytty ympäristöraportti ja maksettava rekisteröintimaksu. Rekisteröinnistä vastaava hallinto pyytää valvovia viranomaisia arvioimaan ympäristöraportin ja tarkistamaan, että kyseessä oleva paikallishallinto täyttää kaikki lainsäädäntöön liittyvät vaatimukset. Jos kaikki on kunnossa, paikallishallinto lisätään viralliseen EMAS-rekisteriin ja sille myönnetään oikeus käyttää EMAS-logoa julkisessa viestinnässä. Uudelleenhyväksyntä noudattaa samaa kaavaa. Sivu 10/28

11 5. ARVIOINNIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Koordinaattorin on mietittävä, miten arvioinnin tuloksia käytetään arviointiprosessin alussa. Toimeenpanosta vastaavat instituutiot käyttävät arviointiin liittyviä tietoja todennäköisemmin siinä tapauksessa, että he ymmärtävät, osallistuvat ja sitoutuvat arviointiprosessiin. Mitä useampia henkilöitä prosessin aikana on konsultoitu, sitä helpompaa tulosten käyttäminen ohjelmatyön kehittämiseen on. Alla on joitakin arvioinnin tulosten hyödyntämiseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä: - Missä vaiheessa käytäntöjä tai ohjelmia muutetaan arvioinnin perusteella? - Kuka päättää, tehdäänkö muutokset? - Kuka varmistaa, että täytäntöönpanosta vastaavat instituutiot tekevät tarvittavat muutokset? - Milloin muutoksia tehdään? Tehdäänkö niitä jatkuvasti? Tehdäänkö niitä viiden vuoden välein? Tehdäänkö niitä kymmenen vuoden välein? Yksi arviointiprosessin tärkeimmistä näkökohdista on se, että se tarjoaa hyödyllisiä tuloksia ohjelman toimeenpanijoille tietoja, joiden avulla tuloksia pystytään parantamaan. Hyödylliset arviointitulokset auttavat tekemään päätöksiä ja tarjoavat tietoa siitä, miten ohjelmatyötä voidaan kehittää. Jos kaupunki ei esimerkiksi saavuttanut tiettyjä tavoitteita tietyn ajan kuluessa, arvioinnin tulokset tarjoavat tärkeitä tietoja siitä, miten toimenpiteitä kannattaa muuttaa. Oletetaan esimerkiksi, että kaupungin asettama tavoite oli se, että kiinteiden jätteiden määrä pienenee 10 prosenttia vuodessa seuraavien viiden vuoden ajan. Ensimmäisen vuoden lopussa huomataan, että jätteiden määrä on pienentynyt ainoastaan 5 prosenttia. Lisäksi arvioinnin tulokset paljastavat, että asukkaat eivät oikein tiedä, milloin ja miten heidän pitäisi kierrättää. Nämä tiedot osoittavat, että koulutukseen liittyvää osuutta ohjelmassa on kehitettävä, jotta tavoitetasot saavutettaisiin. Sivu 11/28

12 6. TULOSTEN RAPORTOIMINEN Arvioinnin tuloksista tulisi raportoida. Tulosten raportoimiseen liittyy kaksi tavoitetta: päättäjille kerrotaan, mitä seurauksia suoritetuilla toimenpiteillä on ollut, ja yleisölle kerrotaan, miten kaupunki on edistynyt suhteessa kestävään kehitykseen liittyviin tavoitteisiin. Raportti on esitettävä eri tavalla eri kohdeyleisöille. Tämä tarkoittaa, että on käytettävä erilaisia muotoja, eri kieliä ja jakelutapoja. Arviointiraporttia laadittaessa on huomioitava seuraavat seikat: - Miten esitys kohdistetaan pääkäyttäjäryhmälle? - Mikä on oikea ajankohta, jolloin raportti kannattaa julkaista? - Tunnistakaa medialle ja kohderyhmille välitettävät tärkeimmät viestit, - Varmistakaa, että raportista laaditaan tiivistelmä (kiireiset henkilöt lukevat vain yhteenvedon). - Analysoikaa, tarvitaanko muita tuotoksia, ja varmistakaa, riittävätkö resurssit niiden laatimiseen. - Pyytäkää palautetta KAUPUNGINVALTUUSTO Arviointiraportti on esiteltävä kaupunginvaltuustolle, siitä on keskusteltava ja kaupunginvaltuuston on hyväksyttävä se. Arviointiraporttia on käytettävä seuraavaan vuosisykliin liittyviä päätöksiä tehtäessä. Se toimii perustana, jonka avulla poliitikot pystyvät päättämään, täytyykö tavoitteisiin, toimenpiteisiin, vastuualueisiin jne. tehdä muutoksia SIDOSRYHMÄT Arvioinnin tulokset ovat yhteenveto arviointiin liittyvistä päätelmistä. Parhaassa tapauksessa raportit toimitetaan useille eri kohdeyleisöille. Myös asianmukaisilla sidosryhmillä täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa arviointiraporttiin (yleisön osallistuminen). Raportissa käytetty kieli ja tyyli saattavat vaihdella yleisön mukaan. Välitettyjen tietojen on kuitenkin oltava yhdenmukaisia ja totuudenmukaisia. On tärkeää tiedottaa yleisölle edistymisestä suhteessa strategisessa ohjelmassa ja toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Asukkaille on kerrottava tehdyistä parannuksista, jotta he tietävät, miten yksilöt voivat toimia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi kaupungissa. Tämä edellyttää tehokasta ja säännöllisesti tietoa välittävää viestintäohjelmaa, joka raportoi myös asukkaiden toimeenpanoon liittyvät reaktiot toimeenpaneville instituutioille - kerätkää siis palautetta! Sivu 12/28

13 Kun yleisölle kerrotaan arvioinnin tuloksista, on käytettävä erilaisia tekniikoita, kuten visuaalisia esimerkkejä, suullisia esityksiä, tiivistelmiä, väliraportteja ja epävirallisia keskusteluja. Muita ideoita ovat esimerkiksi seuraavat: - Kirjoittakaa erillisiä tiivistelmiä ja arvioinnin tuloksiin perustuvia artikkeleita, jotka on kohdistettu tietyille kohdeyleisöille tai sidosryhmille. - Kirjoittakaa tarkoin harkittu lehdistötiedote ja antakaa arvovaltaisen henkilön esitellä se medialle. - Järjestäkää tiedotustilaisuus samassa yhteydessä, kun julkaisette lehdistötiedotteen. - Järjestäkää suullisia esityksiä tietyille ryhmille: järjestäkää harjoitusesityksiä, joissa osallistujat osallistuvat aktiivisesti analysoimiseen ja tulkitsemiseen. - Käyttäkää raportin esittelytilaisuuksissa ammattilaisten valmistelemia kuvia, kaavioita ja esitteitä. - Käyttäkää symboleja ja kuvia, jotka kuvastavat tuloksia selkeästi sekä tukevat viestin ymmärtämistä ja tiedon levitystä. Sivu 13/28

14 7. MITÄ SEURAAVAKSI? Tehokas arviointi auttaa varmistamaan, että määritetyt tavoitteet saavutetaan valittujen toimenpiteiden avulla. Seuranta- ja arviointiprosessi on tärkeä vaihe, kun varmistetaan onko kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet saavutettu, selvitetään syitä tavoitteista poikkeamiseen sekä seurataan tarvittavia muutoksia. On tärkeää esitellä ohjelman tulokset myös asukkaille, kunnanvaltuustolle sekä muille sidosryhmille ja kerätä palautetta heiltä. Vaikka tämä vaihe vaikuttaakin olevan syklin loppu, se on myös seuraavan syklin alku. Seuraavaksi on mietittävä, täytyykö peruskartoitukseen tai strategiseen ohjelmaan tehdä muutoksia. Jos muutoksia ei tarvita, on päätettävä seuraavan vuoden lyhyen aikavälin tavoitteista ja toimenpiteistä sekä hyväksyttävä ne. Sitten seuraava sykli alkaa uudelleen. Sivu 14/28

15 8. TARKISTUSLISTA Tavoite Toimenpiteiden tarkistus- ja korjauskäytännöt ovat olennainen osa mitä tahansa johtamisjärjestelmää ja tämä koskee myös Integroitua johtamisjärjestelmää. Yksi vähimmäisvaatimuksista on vuosittainen sisäinen auditointi, jonka tekee joko koordinaattori tai koordinointiryhmä yhdessä sisäisen auditoijan kanssa. Sisäisen auditoijan tulee olla koordinointiryhmästä riippumaton ja hänen tulisi työskennellä jossakin toisessa strategisessa yksikössä, naapurikunnassa tai ulkopuolisena konsulttina tai tarkkailijana. On tärkeää, että auditoijalla tai auditointiryhmällä on riittävät perustiedot integroidun johtamisjärjestelmän ja kestävyyden eri osa-alueiden arvioimiseksi. Sisäisessä arvioinnissa: - arvioidaan, ovatko suorat ja epäsuorat ympäristöön, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat ja niiden arviot ajan tasalla - arvioidaan, onko strateginen ohjelma ajan tasalla - vertaillaan tämänhetkistä tilannetta toimintasuunnitelman tai -suunnitelmien toteuttamiseen ja toimeenpanoon - vertaillaan tämänhetkistä tilannetta siihen, miten hyvin ympäristöön, kestävään kehitykseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet on saavutettu - tarkistetaan, ovatko ympäristöön, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät lait ja säädökset muuttuneet ja noudatetaanko niitä - tarkistetaan johtamisjärjestelmän toiminta (organisaatio, asiakirjat, sisäinen ja ulkoinen viestintä, valvonta ja raportointi) - tarkistetaan, onko henkilökunnan koulutusohjelma ajan tasalla, noudatetaanko ja toteutetaanko sitä Oheisessa tarkistuslistassa keskitytään ensimmäiseen sisäiseen auditointiin ja siihen sisältyy myös sellaisia integroidun johtamisjärjestelmän käyttöönottoon liittyviä seikkoja, joilla ei ole merkitystä enää siinä vaiheessa, kun ensimmäinen sykli on käyty läpi. Sivu 15/28

16 Seurantajärjestelmän luomiseen liittyviä näkökohtia Tietoihin liittyvät vaatimukset on huomioitu 1 2 Kaikkien indikaattoreiden tietolähteet on tunnistettu 3 Metatietokanta (tietoja koskevat tiedot) on käytettävissä 4 5 Kaikkien tietolähteiden yhteyshenkilöihin on otettu yhteyttä ja heille on kerrottu heidän velvollisuuksistaan. Seurantarakenne ja -roolit on kuvattu organisaatiorakenteessa (katso Organisaatiorakenteen tarkistuslistan kohdat 14 ja 15) Käytettävissä on tiedot eri tietoja hallinnoivista viranomaisista, julkisista toimista ja palveluista 6 Nykyiset seuranta- ja arviointirakenteet (paikallisella tasolla sekä paikallisten ja alueellisten tasojen välillä) on analysoitu ja aukot on tunnistettu Sivu 16/28

17 7 Kaikkien tavoitteiden ja indikaattoreiden aikataulu ja mittausten aikavälit on määritetty 8 Tärkeimmät tiedot ja indikaattorit ovat käytettävissä pitkällä aikavälillä Viitearvot ovat olemassa (perusvuosi) 9 10 On laadittu suunnitelma sellaisten tärkeiden tietojen tai indikaattoreiden sisällyttämiseksi, jotka eivät ole tällä hetkellä käytettävissä 11 Tietojen käsittelyprosessi on dokumentoitu (malli tai ohjeet): tallennus- ja dokumentointimuoto, varmuuskopiointi, päivitys, käyttö 12 Tietojen muokkaus- tai käsittelytarpeet on tunnistettu 13 Tietojen tarkistaminen ja vahvistaminen on hoidettu 14 Sähköiset linkit ja offline-linkit muihin sivustoihin, tietokantoihin ja Sivu 17/28

18 seurantajärjestelmiin on lisätty 15 Määritetyt resurssit ovat riittäviä (henkilöstö- ja taloudelliset resurssit) 16 Tietojen siirtämisessä käytettävä malli on käytettävissä ja toimitettu (laskentataulukko, raportointimalli metatiedoilla) 17 Käyttäjiltä pystytään keräämään palautetta ja tilastotietoja Seuranta- ja arviointijärjestelmän ominaisuudet Onko trendejä seurattu ja onko niitä arvioitu? Lainsäädännön noudattamista pystytään tarvittaessa seuraamaan jatkuvasti Onko seurantajärjestelmässä jokin mekanismi ongelmatilanteita varten? Viestintä ja osallistuminen seuranta- ja arviointiprosessissa 21 Kaikille asianmukaisille sidosryhmille on viestitty meneillään olevasta prosessista Yleisölle on tarjottu riittävät seurantatiedot: 22 tiedot ovat käytettävissä pysyvästi ja reaaliajassa tiedot päivitetään säännöllisin väliajoin Sivu 18/28

19 SISÄINEN AUDITOINTIRAPORTTI: ARVIOINTI JA SEURANTA Yleisarviointi: Vahvuudet: Heikkoudet: Parannusehdotukset Sivu 19/28

20 LÄHTEET Regional Environmental Center (REC): Guide to Implementing Local Environmental Action Programs in Central and Eastern Europe (Keski- ja itäeurooppalaisten paikallisten ympäristötoimintasuunnitelmien toimeenpano-opas) (Tekijä: Paul Markowitz, 2000) UNEP (2005): Geocities Application Manual Sivu 20/28

21 LIITTEET LIITE 1: MITÄ SISÄISEN AUDITOINNIN YHTEYDESSÄ TARKISTETAAN? LIITE 2: MITÄ VERTAISARVIOINTI TARKOITTAA? LIITE 3: INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN, EMAS II:N JA ISO 14001:N VERTAILU Sivu 21/28

22 Liite 1: Mitä sisäisen auditoinnin yhteydessä tarkistetaan? Peruskartoitus - Integroidun johtamisjärjestelmän laajuus on kuvattu - On laadittu yleiskatsaus, josta käyvät ilmi kestävän kehityksen kannalta keskeiset osastot, roolit ja vastuuhenkilöt - Kaikki osallistuvat paikallishallinnon osastot, joille on myös tiedotettava, on tunnistettu - Asianmukaiset sidosryhmät on kartoitettu - Kaikki asianmukaiset (merkittävät) ympäristöön tai kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat on katettu - Kaikki nykyiset asiakirjat, ohjelmat, strategiat tai suunnitelmat on tunnistettu - Ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvän lainsäädännön noudattaminen on otettu huomioon ja sitä tarkkaillaan - Tämänhetkisen tilanteen kuvaamisessa on käytetty sellaisia indikaattoreita, jotka ovat järjestelmän kannalta merkityksellisiä - Tietoihin ja indikaattoreihin liittyvät aukot on dokumentoitu - Kestävän kehityksen tila on arvioitu eri näkökulmista objektiivisesti ja läpinäkyvästi - Peruskartoituksen tulokset on huomioitu prioriteetteja laadittaessa - Peruskartoituksen tulokset on ilmoitettu sidosryhmille ja osastoille - On laadittu käytäntö, jossa peruskartoitusta päivitetään sisäisen auditoinnin tulosten ja uusien tietojen perusteella Järjestelmän auditointi - Nykyiset suunnitteluun ja ohjelmiin liittyvät johtamis- ja seurantarakenteet on tunnistettu ja analysoitu - Aukot on tunnistettu ja puuttuvat elementit on lisätty Organisaatiorakenne - Valtuusto tai ylin johto on antanut hallinnolle organisaatiorakenteen ja tarvittavien johtamista koskevien ohjeiden laatimiseen liittyvän päätöksen - On valittu koordinaattori, jolla on asianmukainen tehtävän kuvaus ja toimivalta - On muodostettu koordinointiryhmä, jossa on mukana edustajia kaikilta asianmukaisilta kaupungin osastoilta, ulkoisista organisaatioista ja sidosryhmistä ja jolla on asianmukainen tehtävän kuvaus, vastuualueet tai johtamista koskeva ohjeistus - Muut asianmukaiset elimet (esim. kansalaisfoorumi, Agenda 21), joilla on asianmukaiset tehtävien kuvaukset ja vastuualueet, on muodostettu - Yhteistyöstä sekä siihen liittyvistä linkeistä tai puitteista muiden hallintotasojen kanssa on sovittu - Virallisesta ja epävirallisesta yhteistyöstä naapurikuntien kanssa on sovittu - Integroidun johtamisjärjestelmän osastoja ja elimiä koskeva organisaatiokaavio on laadittu - Taloudelliset budjettivaatimukset ja -rutiinit on huomioitu - Selkeistä valvonta- ja raportointirakenteista ja -säännöistä on sovittu Sivu 22/28

23 - Sisäistä ja ulkoista viestintää koskevat rakenteet ja säännöt ovat selviä - Tarkistuslista ja/tai standardoitu tietojen keräys- ja tulkintamuoto on määritetty valittujen indikaattoreiden mukaan - Kapasiteetin kehittämisvaatimukset on arvioitu - Koulutussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty - Henkilökunnalle ja mukana oleville sidosryhmille on toimitettu kaikki asianmukaiset integroitua johtamisjärjestelmää koskevat asiakirjat - Sisäisen auditoinnin tarkistuslista on laadittu ja sisäinen auditoija on valittu - Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt organisaatiorakenteen ja riittävät taloudelliset resurssit Strateginen ohjelma - Selkeä visio (ympäristöön liittyvät periaatteet) paikallisesta kestävästä kehityksestä on luotu - Paikallisesti tärkeät asiat on tunnistettu ja priorisoitu peruskartoituksen tulosten pohjalta - Tulevaisuuden visio kattaa vuotta - Ohjelmaan sisältyvät mitattavissa olevat lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet (tavoitevuosi) aikarajoineen - Tavoitteet on asetettu osallistavan prosessin avulla - Ohjelman tärkeimmät tiedot, indikaattorit ja viitearvot tukevat ohjelman tavoitteita - Kaikille keskeisimmille näkökohdille on laadittu toimintasuunnitelmat ja suunnitelmista käyvät ilmi mitattavissa olevat tavoitteet, konkreettiset toimenpiteet sekä kullekin toimijalle määritellyt vastuut - Kaikille sidosryhmille on ilmoitettu ohjelmasta - Asukkaille on tiedotettu ohjelmasta ja asukkaita on konsultoitu - Strateginen ohjelma (ja toimintasuunnitelma) on hyväksytty virallisesti kaupunginvaltuuston päätöksellä Seuranta, arviointi ja raportointi - Kaikkien indikaattoreiden tietolähteet, perusvuosi, aikataulu ja mittausten aikavälit on tunnistettu - Nykyiset seuranta- ja arviointirakenteet on analysoitu - Tekninen ratkaisu on tunnistettu: tietojen tallentaminen ja päivittäminen, varmuuskopioiminen, käyttäminen jne. - On laadittu suunnitelma sellaisten tärkeiden tietojen tai indikaattoreiden sisällyttämiseksi, jotka eivät ole tällä hetkellä käytettävissä - Tietojen raportoimista ja arvioimista varten on laadittu kuvaus tai malli - Kaikille asianmukaisille sidosryhmille on viestitty meneillään olevasta arviointiprosessista - Sidosryhmille on tarjottu mahdollisuus antaa palautetta arvioinnin tuloksista - Arviointiraportti on esitelty kaupunginvaltuustolle - Seuranta- ja arviointijärjestelmän ominaisuudet on optimoitu Sivu 23/28

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ

VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ Mikä vertaisarviointi? Kenelle ja miksi? Vertaisarvioinnin toteuttaminen Lisätietoja Mikä vertaisarviointi? Vertaisarvio (eng. peer review) on käytäntö,

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Eurooppalaisen vertaisarvioinnin itsearviointiraportti

Eurooppalaisen vertaisarvioinnin itsearviointiraportti Eurooppalaisen vertaisarvioinnin itsearviointiraportti (Ohjauspisteen nimi) [Vuosi] Laatija: Toimitettu: [Päivämäärä, versionumero/lopullinen versio] EUROPEERGUID Tool-box 09, muokattu -materiaalista Sisällysluettelo

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN YLEISKATSAUS

INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN YLEISKATSAUS www.mue25.net www.localmanagement.eu INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN YLEISKATSAUS TIETOJA TEKIJÖISTÄ on Managing Urban Europe-25 -projektin tulos. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

MUIDEN HENKILÖIDEN KUIN TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJIEN TALLENTEISIIN EUROOPAN PARLAMENTIN TILOISSA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

MUIDEN HENKILÖIDEN KUIN TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJIEN TALLENTEISIIN EUROOPAN PARLAMENTIN TILOISSA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT 4.4.1. MUIDEN HENKILÖIDEN KUIN TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJIEN TALLENTEISIIN EUROOPAN PARLAMENTIN TILOISSA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS 9. TOUKOKUUTA 2016 EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖ,

Lisätiedot

toimeenpanosuunnitelma

<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Vastauksia ilmastonmuutokseen integroidun johtamisjärjestelmän (IMS) kautta

Vastauksia ilmastonmuutokseen integroidun johtamisjärjestelmän (IMS) kautta Vastauksia ilmastonmuutokseen integroidun johtamisjärjestelmän (IMS) kautta Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Itämeren kaupunkien liitto Ympäristökomissio,

Lisätiedot

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten

JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten JHS Esiselvitys tietojärjestelmähankintaa varten Hankesuunnitelma v.0.3 1/12 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Hankkeen perustamisen tausta 4 1.2 Hankkeen tavoitteet 4 1.3 Hankkeen sidosryhmät

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille 17.6.2014 Karoliina Vesterbacka Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuuhenkilöiden roolit ja vastuut Organisaation tulee esittää/nimetä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Viestintäsuunnitelma JulkICT Jari Kallela 18.2.2014 Julkinen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Taustaa Viestinnän tavoitteet Viestinnän vastuut

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016. Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00.

Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016. Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00. Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016 Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00.01/2016 Kaupunginhallitus 21.03.2016 58 Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifioinnin toteutustavat

PEFC-metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi PEFC-metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2014 19.5.2015 PEFC-metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 sähköposti: office@pefc.fi

Lisätiedot

Laatuvastaavien tapaaminen

Laatuvastaavien tapaaminen Laatuvastaavien tapaaminen 24.10.2007 klo 10:15-12, A103 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 soile.vaananen@adm.jyu.fi 014 260 1085 050 443 2363 Asioita Laatulista Sisäinen auditointi Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Kaisa Vähänen, Pohjois-Pohjanmaan ELY Aluefoorumi 25.5.2016, Hotelli Lasaretti, Oulu Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle Viranomaiseen kannattaa ottaa

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Fokusprosessia ohjeet

Fokusprosessia ohjeet Fokusprosessia Ohjeet ennen Fokusprosessia Tulokset ovat nyt valmiit ja edessä on prosessin tärkein osa, nimittäin työilmapiirinne kohentaminen. Aivan ensimmäiseksi teidän tulisi keskustella tuloksista

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö Personec HR-järjestelmä sisältää valtion palkkausjärjestelmän (yliopistot) arviointilomakkeet, joihin tallennetut tiedot siirtyvät järjestelmässä

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot