INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN YLEISKATSAUS
|
|
- Riitta-Liisa Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN YLEISKATSAUS
2 TIETOJA TEKIJÖISTÄ on Managing Urban Europe-25 -projektin tulos. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektin koordinoijina toimivat Itämeren kaupunkien liiton (UBC:n) ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen ministeriö, ja se on osa Itämeren alueen Agenda 21 -toimintaohjelmaa Roadmap for Sustainable Baltic Cities. Projektin johtoryhmän muodostivat ICLEI Local Governments for Sustainability, UNEP/Grid-Arendal, Bodensee-Stiftung ja University of West of England. Tämä julkaisu heijastelee kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä eikä sitä voi missään olosuhteissa pitää Euroopan komission kannanottona. Toimituskunta: Annika Claesson, Linda Talve, Kasia Bogucka, Christina Garzillo, Marion Hammerl, Claudia Heberlein, Daniela Paas, Andrea Philipp ja Holger Robrecht. Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää eikä kopioida kaupalliseen käyttöön missään muodossa tai millään välineillä ilman MUE-25-projektin osallistujia edustavan UBC:n ympäristökomission kirjallista lupaa. Kuvitus: Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Sivu 2/17
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO MITÄ INTEGROITU KESTÄVÄ KEHITYS TARKOITTAA? INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN YLEISPIIRTEET INTEGROITU JOHTAMISJÄRJESTELMÄ: VAIHEITTAISET OHJEET PERUSKARTOITUS TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN POLIITTINEN SITOUTUMINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEURANTA RAPORTOIMINEN JA ARVIOIMINEN NYKYISET KÄYTÄNNÖT JA VAIHEIDEN LAAJUUS JÄRJESTELMÄN JA SEN SISÄLLÖN VAIHEITTAINEN LAAJENTAMINEN AALBORGIN SITOUMUKSET LAAJENNETUN JÄRJESTELMÄN KEHYKSENÄ YHTYMÄKOHDAT MUIDEN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KANSSA INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EDELLYTYKSET Sivu 3/17
4 1. JOHDANTO Kaupungit ja alueet ovat monimutkaisia ja dynaamisia kokonaisuuksia. Kaupunkien ja alueiden päivittäisiin pieniin ja suuriin toimenpiteisiin liittyvät valinnat tuovat kaikki tavalla tai toisella oman lisänsä koko kaupunkialueen ympäristövaikutuksiin. Teollisuudessa käytetyt puhdistusmenetelmät, kouluissa ja sairaalarakennuksissa käytetyt lämmitysmenetelmät ja julkisen sektorin ostokäytännöt vaikuttavat kaikki jätteiden syntymiseen. Kotitalouksien tasolla tehdyt yksittäiset valinnat vaikuttavat ympäristövaikutuksiin yleisellä tasolla. Myös kaupungin rajojen ulkopuolella suoritetuilla toimenpiteillä on omat vaikutuksensa. Naapurikaupunkien suunnittelukäytännöt vaikuttavat liikennevirtoihin. Paikalliset ja kansalliset päätökset vaikuttavat koko yhteiskuntaan. EU:n säädökset ja politiikka vaikuttavat valtionhallintoon. Nykyinen trendi on, että kaupunkien hallinnolliset vaatimukset lisääntyvät. Kaupunkien on varmistettava, että ne täyttävät niitä koskevan lainsäädännön vaatimukset. Useat EUdirektiivit (kuten SEA-direktiivi, ilmanlaadun direktiivi, vesipolitiikan puitedirektiivi, eläimistö-, kasvisto- ja elinympäristödirektiivi jne.) edellyttävät kaupungeilta eri osa-alueiden seurantaa ja niistä raportoimista. Ympäristöongelmien ohella kaupungit kohtaavat laajan joukon muita haasteita. Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että paikallishallinnon ensisijainen tavoite on pyrkiä täyttämään inhimilliset perustarpeet. Saavuttaakseen tämän tavoitteen kaupunkien on kohdattava monia haasteita, kuten tarjottava riittävä infrastruktuuri asukkaille, hallittava muuttoliike, huolehdittava lapsista ja vanhuksista, torjuttava ilmastonmuutosta, tuettava uusien työpaikkojen syntymistä ja ylläpidettävä elinkelpoista ja dynaamista paikallistaloutta. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaupungilla on vain rajalliset resurssit. Yhteenvetona voidaan sanoa, että inhimillisten perustarpeiden täyttäminen ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin takaaminen riippuu luonnonvarojen, yhteisten sosiaalisten etuuksien sekä taloudellisten keinojen saatavuudesta, määrästä ja laadusta. Jotta kaupungistunut Eurooppa täyttäisi kestävän kehityksen kriteerit, se tarvitsee tehokkaita työkaluja, jotka helpottavat kestävän kehityksen johtamisprosessia ja jotka mahdollistavat Euroopan ja kansallisen tason useiden eri strategioiden ja ohjelmien muuntamisen paikallishallinnon tasolla toteutettaviksi toimenpiteiksi. Sivu 4/17
5 2. MITÄ INTEGROITU KESTÄVÄ KEHITYS TARKOITTAA? Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että paikallispolitiikan tavoite on pyrkiä täyttämään inhimilliset perustarpeet käyttämällä olemassa olevia resursseja. Inhimillisten perustarpeiden täyttäminen sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin takaaminen riippuu luonnonvarojen, yhteisten sosiaalisten etuuksien ja taloudellisten keinojen saatavuudesta, määrästä sekä laadusta. Kestävä paikallispolitiikka edellyttää, että luonnonvaroja ylläpidetään ja inhimillistä pääomaa (esim. tietoja ja taitoja) kehitetään sellaisella tavalla, joka tarjoaa asianmukaiset olosuhteet ja mahdollisuudet tuleville sukupolville. Yli eurooppalaista paikallishallintoa on allekirjoittanut Aalborgin peruskirjan, jossa kestävän kehityksen ulottuvuudet - talous, yhteiskunta ja ympäristö - luokitellaan hierarkkiseksi rakenteeksi ja jossa kumotaan se ennakkokäsitys, että tavoitteet Olemassaolomme ja kehityksemme on riippuvainen luonnonjärjestelmistä ja - varoista. Pyrkimyksemme kukistaa köyhyys ja saavuttaa kestävä kehitys ovat turhia, jos ympäristön saastuminen ja luonnonvarojen kuluttaminen jatkuu nykyistä tahtia. Yksittäisten maiden tasolla kansallisten strategioiden täytyy panostaa entistä parempaan ympäristöjohtamiseen ja toteuttaa ympäristön kestävän kehityksen kannalta välttämättömiä rakenteellisia muutoksia. YK:n pääsihteeri Kofi Annanin syyskuussa 2005 valtion päämiehille valmisteleman In larger Freedom -raportin osion D Ensuring Environmental Sustainability (Ympäristön kestävyyden varmistaminen) kohta 57. ovat keskenään tasa-arvoisia. Taloutta ei voida pitää itsearvoisena päämääränä. Sen tarkoitus ei ole parantaa bruttokansantuotetta, vaan osuutta "kansallisesta onnellisuudesta". Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tasapainoisen talouden on tuotettava inhimillistä hyvinvointia vaarantamatta luonnonvaroja. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna luonnonvarat ovat elämää ylläpitäviä mekanismeja ja yhteiskunnallisen elämän perusta. Taloudelliset toimet ovat yksi keino hyödyntää näitä resursseja. Taloudelliset toimet ovat inhimillisiä toimia, jotka jatkuvasti muuntavat luonnonvaroja elämänlaaduksi (tavaroiksi ja palveluiksi). Tämä ei tarkoita pelkästään liiketoimintaa, vaan ihmisten taloudellista toimintaa kokonaisuudessaan sekä kotona, töissä, vapaa-ajalla, paikallishallinnossa että Kuva: Mitä on johdettava kestävän kehityksen yrityksissä. Taloudellisten toimien on joka tapauksessa periaatteiden mukaan? perustuttava ihmisoikeuksiin (esim. valinnan tai toiminnan vapauteen), ja näiden toimien tuottama arvo on tarjottava koko yhteiskunnalle, jotta inhimilliset perustarpeet täyttyisivät. Sivu 5/17
6 Tähän mennessä on määritetty kolme suhdetta. Ensiksi, talouden ja ympäristöresurssien (luonnonvarojen) välinen suhde on sekä yksilöiden että yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Toiseksi ympäristöpoliittisten ja sosiaalisten tavoitteiden välinen tasapaino voidaan saavuttaa ainoastaan dynaamisten ja innovaatioita suosivien taloudellisten käytäntöjen avulla. Kolmanneksi yhteiskunnan sosiaalisten ja taloudellisten komponenttien välistä kestävyyttä ei pystytä saavuttamaan ilman terveitä ympäristöresursseja, kuten esimerkiksi toimivaa ekologista tasapainoa. Viimeinen näkökohta korostaa sitä, että jos haluamme saavuttaa paikallisesti kestävän kehityksen, meillä ei ole varaa sivuuttaa näitä perusedellytyksiä. Mutta miten näitä tietoja voidaan soveltaa kehityksen integroidussa johtamisessa? Kaupungeilla on edessään kestävän kehityksen saavuttamiseen liittyviä haasteita tai ongelmia, joihin niiden täytyy reagoida. Nämä saattavat johtua esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvistä vaatimuksista tai resurssien niukkuudesta tai heikosta laadusta (esim. ilman laatu, melu ja viheralueiden puuttuminen). Haasteisiin täytyy puuttua, koska ne uhkaavat luonnonvarojen laatua ja saatavuutta. Nämä haasteet on kohdattava paikallisen kestävän kehityksen asioina. Kestävään kehitykseen liittyvät asiat tai näkökulmat voidaan näin ollen määrittää yksittäisiä ympäristöön tai kestävään kehitykseen liittyviä osa-alueita kuvaavaksi kategoriaksi, joka vaikuttaa yhteen tai useampaan luonnonvaraan tai yhteiseen etuuteen. Ne voidaan liittää yhteen tai useampaan indikaattoriin seuraavissa osioissa kuvatulla tavalla, erityisesti tavoitteiden asettamisvaiheessa. Paikallishallinnon integroituun johtamisjärjestelmään on pyritty sisällyttämään kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet eli ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. On tärkeää ymmärtää, mitä kaikkien näiden näkökulmien sisällyttäminen johtamisjärjestelmään tarkoittaa. Voi kuitenkin olla järkevää aloittaa ympäristöllisistä ulottuvuuksista ja laajentaa järjestelmää myöhäisemmässä vaiheessa. Samalla tavalla myös vaiheittainen laajentuminen kaupunkialueelle tarkoittaa uusien aihealueiden ottamista kaupunkien agendalle ohjelman etenemisen myötä. Sivu 6/17
7 3. INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN YLEISPIIRTEET Seuraavat ominaisuudet kuvaavat kaupunkialueiden integroitua johtamisjärjestelmää: - Asiaankuuluvuus: Koko järjestelmän perusta on kaikkiin asianmukaisiin toimiin liittyvien tarpeiden ja kaikkien asianmukaisten toimijoiden tarpeiden huomioiminen. Järjestelmässä huomioidaan kaupunkien kannalta tärkeimmät ongelmat, yleisesti esiintyvät ongelmat ja ratkaisut. Integroidun johtamisjärjestelmän avulla on mahdollista puuttua kaikkia eurooppalaisia kaupunkeja koskeviin tärkeimpiin ongelmiin. Järjestelmä on erittäin tärkeä EU:n Kaupunkiympäristöjä koskevassa teemakohtaisessa strategiassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja se on rakennettu Aalborgin sitoumusten tavoitteiden mukaisesti. - Toiminnallisuus: Järjestelmässä huomioidaan koko kaupunkialue hallinnollisista rajoista ja paikallishallinnon valtuuksista riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kunnan ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta olennaiset vaikutukset on huomioitava: kunnan vastuualueeseen liittyvät vaikutukset (mukaan lukien yksityistaloudet ja kansalaiset) sekä kaikkien toimijoiden (kunnan ja sidosryhmien) vaikutukset naapurikuntiin ja -kaupunkeihin. - Lainsäädännön noudattaminen: Järjestelmä tukee lainsäädännön noudattamista kaupunkialueilla. - Jatkuva kehittäminen kohti kestävyyttä: Järjestelmä tukee kaupunkialueiden jatkuvaa ja mitattavissa olevaa kehittymistä kohti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, järjestelmä perustuu ajanjaksoihin ja sykleihin. - Strateginen suuntautuminen: Integroitu johtamisjärjestelmä on mekanismi, joka tarjoaa tietoja (poliittista) päätöksentekoa varten ja tukee tehtyjen päätösten toimeenpanoa. Tästä syystä järjestelmässä keskitytään ennemminkin strategisiin kuin toiminnallisiin ongelmiin. Yksityisessä yrityksessä tai julkisessa instituutiossa käytettävä ympäristöjohtamisjärjestelmä on laajuudeltaan yksityiskohtainen. Kaupunkialueiden integroitu johtamisjärjestelmä taas tarjoaa strategisen kehyksen kaupunkialueiden kestävälle kehitykselle. - Valtavirtaistaminen: Järjestelmää johdetaan kaupungin keskushallinnosta. Tärkeimpien poliittisten elinten säännöllinen osallistuminen tavoitteiden asettamiseen ja arvioimiseen takaa poliittisen sitoutumisen, laillisuuden ja mahdollisimman laajat vaikutukset. Tätä prosessia arvioidaan sekä jatkuvasti että tärkeimpien vuosittaisten budjettisyklien mukaisesti. - Hajautettu toimeenpano: Paikallishallinto hoitaa järjestelmän koordinoimisen. Strategisten tavoitteiden toteuttajia ovat useat eri toimijat, kuten hallintoyksiköt, yksityiset yritykset ja asianomaiset sidosryhmät. - Integroitavuus: Järjestelmä takaa sekä vaakasuuntaisen integroitumisen eri osastojen ja asianmukaisten sidosryhmien välillä että pystysuuntaisen integroitumisen huomioimalla sekä paikalliset, seudulliset että kansalliset hallintotasot. - Kattavuus: Järjestelmä mahdollistaa kaupunkialueen sidosryhmien asianmukaisen osallistumisen ja läpinäkyvyyden päätöksenteossa ja arvioinnissa. Sivu 7/17
8 - Sovellettavuus: Kaupungit ovat erilaisia. Niiden koko, taloudellinen tilanne, sijainti, toiminnot sekä organisaatio vaihtelevat. Johtamisjärjestelmä soveltuu erilaisiin paikallisiin konteksteihin. - Täydentävyys: Nykyään on käytössä useita erilaisia ympäristöjohtamisvälineitä (eli järjestelmiä ja työkaluja). Kaupunkialueiden integroitu johtamisjärjestelmä ei korvaa nykyisiä, käytössä olevia ympäristöjohtamisjärjestelmiä, vaan laajentaa niitä sekä koordinoi ja integroi olemassa olevat (sektorikohtaiset) välineet, kuten maankäytön suunnittelun, ilmanlaadun hallinnan, veden laadun hallinnan, liikenteen suunnittelemisen jne. - Kehittävä näkökulma: Järjestelmä perustuu nykyisiin kokemuksiin ympäristöjohtamisjärjestelmistä sen sijaan, että kaikki tehtäisiin alusta asti uudelleen. Kaupunkialueiden integroitua johtamisjärjestelmää pyritään parantamaan yhdistelemällä olemassa olevien järjestelmien vahvuuksia ja etuja. - Vaiheittainen laajennettavuus: Kaupungit voivat laajentaa järjestelmää vähitellen ja lisätä siihen osa-alueita, toimijoita ja hallintotasoja tarpeen mukaan. Kun johtamisjärjestelmään integroidaan sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus, kaupunkialueiden integroitu johtamisjärjestelmä kehittyy niin, että se kattaa kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Sivu 8/17
9 4. INTEGROITU JOHTAMISJÄRJESTELMÄ: VAIHEITTAISET OHJEET Kaupunkialueiden integroitu johtamisjärjestelmä koostuu viidestä päävaiheesta, jotka toistuvat vuosittaisina sykleinä. Nämä vaiheet on esitelty alla olevassa kuvassa ja niitä kuvaillaan tarkemmin seuraavissa osioissa. Vaikka järjestelmässä noudatetaan vuosittain toistuvaa sykliä, se on syytä päivittää kokonaan kerran vaalikaudessa, ellei syklin lopussa suoritettu saavutusten ja tulosten arviointi edellytä järjestelmän päivittämistä jo aiemmin. Jos osastojen, kuntien tai yksityisten yritysten tasolla on käytössä erilaisia ympäristöjohtamisjärjestelmiä, niin integroitu johtamisjärjestelmä toimii yhteistyössä näiden ympäristöjohtamisjärjestelmien kanssa tarjoamalla strategisen kehyksen. Sivu 9/17
10 4.1. PERUSKARTOITUS Peruskartoitus laaditaan suhteessa nykyiseen tilanteeseen. Se voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja: - arvion paikallisesta tilanteesta suhteessa ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviin ongelmiin - lainsäädännöllisiä vaatimuksia koskevan kartoituksen - poliittisia prioriteetteja koskevan kartoituksen: nykyinen poliittinen ohjelma ja sidosryhmien konsultointi tärkeimpien ongelmien osalta - tulevia ongelmia ja trendejä koskevan kartoituksen: lainsäädännön/ hallinnon tilanne ja ympäristöön liittyvät trendit ja riskit - systeemianalyysi: vastuunjako, prosessit ja organisaation rakenne olemassa olevien ohjelmien toimeenpanoa varten - suunnitelma peruskartoituksen tulosten tiedottamisesta sidosryhmille ja päättäjille - sidosryhmäanalyysi ja niiden roolin määrittäminen liittyen järjestelmän eri vaiheisiin Huomautus: Tässä vaiheessa voidaan konsultoida myös sidosryhmiä. Peruskartoituksessa voidaan käyttää useita erilaisia menetelmiä. Peruskartoitus voi olla osa vertaisryhmien välistä toimintaa. Klassinen arviointi sekä PSIR-kehys tai SWOTanalyysi ovat esimerkkejä muista menetelmistä. Eri menetelmiä voidaan käyttää yhdessä toistensa kanssa tai erikseen. Tuotos: Peruskartoitusraportti 4.2. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN - paikallisesti tärkeiden asioiden priorisoiminen peruskartoituksen tulosten pohjalta - yhteisen vision määrittäminen - pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden asettaminen aikarajoineen sekä indikaattoreiden valitseminen - järjestelmän kannalta tarpeellisen organisaatiorakenteen määrittäminen - toimintasuunnitelma(t): vastuualueet, aikataulut, tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät edellytykset - viestintä ja osallistaminen suunnittelussa - toimeenpanon ja tulosten seurannan määrittäminen - kunnanvaltuuston hyväksyntä Huomautus organisaatiolle: Tässä vaiheessa on tehtävä yhteistyötä kaupunkialueen eri sektorit kattavien sidosryhmien ja muiden viranomaisten kanssa Tuotos: Strateginen ohjelma ja toimintasuunnitelma(t) Sivu 10/17
11 4.3. POLIITTINEN SITOUTUMINEN - Visioon, strategiseen ohjelmaan ja johtamisjärjestelmään liittyvä keskustelu sekä niiden hyväksyminen paikallishallinnon tasolla. On kuntakohtaista, miten yksityiskohtainen strateginen ohjelma paikallishallinnolle esitetään. - Kumppaneiden sitouttaminen: muut lähialueen paikallishallinnot, paikalliset / kansalliset viranomaiset, yksityiset yritykset / kotitaloudet (vaiheittainen laajentaminen) - Sidosryhmäviestintä Huomautus: harkitkaa erilaisten haastavien ja interaktiivisten menetelmien hyödyntämistä päätöksiä alustavissa keskusteluissa Tuotos: Strategisen ohjelman (ja toimintasuunnitelman) hyväksyminen ja omaksuminen 4.4. TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEURANTA - toimintasuunnitelman säännöllinen tarkentaminen - muiden kumppaneiden osallistumisen varmistaminen - toimenpiteiden toteuttaminen - toteutettujen toimenpiteiden sekä niiden vaikutusten seuranta suhteessa tavoitteisiin - tulosten seuranta - seurannan tulosten kokoaminen ja yhdistäminen - säännöllinen sisäinen viestintä kaikille asianmukaisille toimijoille - korjaavat toimenpiteet (linkki toimenpiteiden seurantaa edeltävään vaiheeseen) - sidosryhmille viestintä (uusien kumppanuuksien muodostaminen) Tuotos: Toteutettu toimintasuunnitelma, seurantaraportit 4.5. RAPORTOIMINEN JA ARVIOIMINEN - arviointi perustuen tulosten seurantaan ja PSIR-kehykseen - raportti toimenpiteistä ja saavutuksista suhteessa prosessiin ja sen lopputuloksiin - tulosten seurantaan perustuva sisäinen arviointi (joko kaupungin oma tai osana vertaisarviointia) - raportin ja arvioinnin poliittinen käsitteleminen - arviointiraportista viestiminen - mahdollinen ulkoinen arviointi esim. valtuustokausittain - mahdollinen sertifiointi Tuotos: Arviointiraportti Sivu 11/17
12 5. NYKYISET KÄYTÄNNÖT JA VAIHEIDEN LAAJUUS Integroitu johtamisjärjestelmä pyrkii välttämään päällekkäisyyttä kaupunkien nykyisten ympäristöjohtamisjärjestelmien ja -työkalujen kanssa. Kaupungin laajuinen EMAS- tai ecobudget-prosessi voi toimia kaupunkialueen integroituna johtamisjärjestelmänä. Aikaisempien kokemusten perusteella kaupunkialueen integroidussa johtamisjärjestelmässä kannattaa kuitenkin yhdistellä eri lähestymistapoja kunkin vahvuuksia hyödyntäen. Lisäksi kaupungissa nykyisin käytössä olevat johtamisvälineet on integroitava, jotta järjestelmän yksittäiset vaiheet ja elementit pystytään toteuttamaan. Esimerkkejä tällaisista välineistä ovat ympäristöraportit, paikalliset ympäristötoimintasuunnitelmat, indikaattorit, paikalliset päästörekisterit sekä tavoitteita ja nykytilannetta vertailevat raportit. Kehyksenä toimiva integroitu johtamisjärjestelmä auttaa koordinoimaan nykyiset välineet ja toimintasuunnitelmat entistä paremmin kokoamalla mosaiikin yhdeksi kuvaksi. Sivu 12/17
13 6. JÄRJESTELMÄN JA SEN SISÄLLÖN VAIHEITTAINEN LAAJENTAMINEN Jotta integroidun johtamsjärjestelmän toteuttaminen ei osoittautuisi ylivoimaiseksi, prosessia voidaan helpottaa laajentamalla järjestelmää ja sen sisältöä vähitellen. Tällöin voidaan puhua osista kokonaisuudeksi -lähestymistavasta. Ensimmäisessä alueellisessa laajentumisvaiheessa integroitu johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön koko kaupunkialueella. Vain harvoissa kaupungeissa on otettu käyttöön ympäristöjohtamisjärjestelmä koko kaupunkialueelle, joka yleensä ylittää hallinnolliset kuntarajat. Ympäristöjohtamisjärjestelmiä käytetään nykyään enimmäkseen kunnallisilla osastoilla, mutta niitä pitäisi laajentaa koskemaan paikallisten viranomaisten tärkeimpiä tavoitteita eli koko kunnan strategisia ja toiminnallisia suunnitelmia ja ohjelmia. Tämä onnistuu, kun käytössä on sopiva valikoima indikaattoreita ja tavoitteita. Toisessa toimijoita koskevassa laajentumisvaiheessa osallistetaan kaupungissa toimivat sidosryhmät ja aloitetaan yhteistyö naapureiden kanssa. Kolmannessa aihepiireihin liittyvässä laajentumisvaiheessa ympäristöjohtamisjärjestelmään yhdistetään lisää kestävän kehityksen ulottuvuuksia. Tällä tavalla siitä kehittyy integroitu johtamisjärjestelmä, joka ottaa huomioon niin ympäristöllisen, sosiaalisen kuin taloudellisenkin ulottuvuuden AALBORGIN SITOUMUKSET LAAJENNETUN JÄRJESTELMÄN KEHYKSENÄ Aalborgin sitoumukset toimivat hyvänä viiteasiakirjana, jonka avulla tunnistetaan kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvät suorat ja epäsuorat näkökohdat ja sisällytetään integroituun johtamisjärjestelmään kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Kaupungit voivat itse valita toimenpiteiden ja tavoitteiden painopistealueet (=tärkeysjärjestys). Ensin on kuitenkin tunnistettava ne osa-alueet, joilla kaupungissa on jo toteutettu toimenpiteitä ja saavutettu tavoitteita (= peruskartoitus). Aalborgin sitoumukset otettiin käyttöön vuonna 2004 Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjan yhteydessä ja lähes 700 paikallishallintoa on jo allekirjoittanut ne (2010). Aalborgin sitoumuksissa on määritetty tärkeitä kuntien kestävään kehitykseen liittyviä poliittisia suuntaviivoja. Aalborgin sitoumuksiin liittyvien seurantavaiheiden ja tarkastusten toteuttaminen edellyttää johtamisprosessia (katso alla oleva taulukko). Sivu 13/17
14 Aalborgin sitoumusten elementti Aikataulu Vastaava elementti integroidussa johtamisjärjestelmässä Peruskartoitus Ennen tavoitteiden asettamista sitoudumme laatimaan integroidun Aalborgin sitoumusten mukaisen peruskartoituksen 12 kuukauden kuluessa seuraavasta allekirjoittamispäivämäärästä. Tämä kartoitus sisältää säädökset, nykyiset poliittiset sitoumukset ja kuvailee nykyisiä haasteita. 12 kuukauden kuluessa allekirjoittamispäivämäärästä Peruskartoitus Tavoitteiden asettaminen Sitoudumme aloittamaan paikallisen, osallistuvan tavoitteiden asettamisprosessin, jossa huomioidaan nykyinen paikallisagenda 21 tai muut paikalliseen kestävään kehitykseen liittyvät toimintasuunnitelmat ja paikallisen peruskartoituksen tulokset. Sitoudumme myös priorisoimaan tehtävät kymmenen sitoumuksen mukaan. Sitoudumme asettamaan paikalliset tavoitteet 24 kuukauden kuluessa seuraavasta allekirjoittamispäivämäärästä ja määrittämään tavoitteille edistymisen seuraamisen kannalta sopivat aikataulut. Tavoitteiden asettaminen Valtuuston hyväksyntä Arviointi ja raportoiminen Sitoudumme tiedottamaan asukkaille Aalborgin sitoumuksiin perustuviin tavoitteisiin liittyvästä saavutuksista säännöllisin väliajoin. Sitoudumme antamaan tietoja tavoitteista ja edistymisestä Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjalle säännöllisin väliajoin sekä arvioimaan edistymistä ja oppimaan yhteistyössä muiden kanssa. Ensimmäinen seuranta ja tarkistus vuoteen 2010 mennessä Arviointi ja raportoiminen Muut seurannat ja tarkastukset 5 vuoden välein 24 kuukauden kuluessa allekirjoittamispäivämäärästä Kehysjohtamisjärjestelmän kaikki elementit Sivu 14/17
15 Aalborgin sitoumukset ovat vapaaehtoisia ja niissä määritellään 10 eri sitoumusteemaa (katso alla oleva taulukko) ja näiden 50 alakohtaa kuntien kestävän kehityksen työlle. Lisäksi niissä ehdotetaan joitakin konkreettisia toimia. Aalborgin sitoumukset A1. Hallinta A2. Johtaminen kohti kestävää kehitystä A3. Yhteiset luonnonvarat A4. Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat A5. Suunnittelu A6. Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä A7. Paikallinen toiminta terveyden puolesta A8. Vahva ja kestävä paikallinen talous A9. Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus A10. Paikallisesta maailmanlaajuiseen Sitoumukset Me sitoudumme tehostamaan päätöksentekoamme lisäämällä osallistuvaa demokratiaa. Me sitoudumme toteuttamaan tehokasta johtamismallia tavoitteiden asettamisesta aina toteutukseen ja arviointiin. Me sitoudumme ottamaan vastuun yhteisten luonnonvarojen suojelusta ja säilyttämisestä sekä oikeudenmukaisesta käytöstä. Me sitoudumme noudattamaan ja helpottamaan luonnonvarojen viisasta ja tehokasta käyttöä sekä kannustamaan kestävään kulutukseen ja tuotantoon. Me sitoudumme siihen, että meillä on keskeinen rooli kaupunkisuunnittelussa, joka huomioi ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat kaikkien yhteiseksi hyväksi. Me ymmärrämme liikenteen, terveyden ja ympäristön välisen keskinäisen riippuvuuden ja sitoudumme voimakkaasti edistämään kestäviä liikenneratkaisuja. Me sitoudumme suojelemaan ja edistämään kansalaistemme terveyttä ja hyvinvointia. Me sitoudumme luomaan ja takaamaan vahvan paikallisen talouden, joka tarjoaa työllisyyttä ympäristöä vahingoittamatta. Me sitoudumme turvaamaan avoimen ja kannustavan yhteisön. Me sitoudumme ottamaan maailmanlaajuisen vastuumme rauhasta, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, kestävästä kehityksestä sekä ilmastonsuojelusta. Sivu 15/17
16 7. YHTYMÄKOHDAT MUIDEN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KANSSA Integroidun johtamisjärjestelmän täytyy pystyä toimimaan osastojen tai yksityisten yritysten nykyisten johtamisjärjestelmien kanssa. Kaikista integroidun johtamisjärjestelmän syklin vaiheista löytyy yhteenliittymiä yrityksissä ja julkishallinnossa käytettäviin ympäristöjohtamisjärjestelmiin. Tärkeimmät yhteenliittymät ovat: - Peruskartoitus (päivitys valtuustokausittain): Yksikkökohtaisten peruskartoitusten tärkeimmät tiedot on yhdistettävä koko kaupungin laajuiseen peruskartoitukseen. Tässä yhteydessä on huomioitava seuraavaa: tietojen kerääminen, tiedot ympäristöraporteista, kestävän kehityksen raporteista, SWOT-analyyseista jne. - Tavoitteiden asettaminen: Voidaan olettaa, että ne yksiköt tai virastot, jotka ovat ottaneet käyttöön ympäristöjohtamisjärjestelmiä, ovat tietoisia ongelmista ja valmiita osallistumaan koko kaupungin laajuiseen prosessiin. Tässä yhteydessä on huomioitava seuraavaa: sidosryhmien osallistuminen, nykyisten ympäristöohjelmien tavoitteet ja/tai strateginen ympäristöarviointi, paikallisagendasopimukset ja toimintasuunnitelmat sekä muut hyväksytyt tavoitteet ja asiaan liittyvät sitoumukset. - Poliittinen sitoutuminen: Kaupungeilla on vain rajallisesti valtaa vaikuttaa yksityisiin yrityksiin, kotitalouksiin ja muihin hallintotasoihin. Tästä syystä tavoitteisiin sitoutuminen on varmistettava muodostamalla kumppanuuksia. - Täytäntöönpano ja seuranta: Tärkeimmät edistymisen seurantatiedot eri yksiköiden johtamisjärjestelmistä on kerättävä kaupunkialueen integroituun johtamisjärjestelmään. Tässä yhteydessä on huomioitava seuraavaa: edistymisen seuraaminen mukaan lukien nykyiset seurantatoimenpiteet ja lainsäädännön edellyttämät seurantatoimenpiteet. - Raportoiminen ja arvioiminen: Tärkeimmät tiedot eri tahojen arvioinneista on sisällytettävä kaupunkitason järjestelmän arviointiin. Tässä yhteydessä on huomioitava olemassa olevat / lainsäädännön edellyttämät raportit. Sivu 16/17
17 8. INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EDELLYTYKSET Jotta integroitu johtamisjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön paikallishallinnossa, organisaation on täytettävä tietyt edellytykset. Tässä yhteydessä on huomioitava kaksi näkökohtaa: 1. Valtuuston ja ylimmän johdon hyväksyntä ja tuki. Heidän täytyy omaksua tämä väline. 2. Eri osastojen ja muiden osallistujien välisen yhteistyön selkeys ja yksiselitteisyys. Integroidun johtamisjärjestelmän kaksi elementtiä tarjoavat lisätietoja siitä, miten nämä edellytykset täytetään. Edellytykset koskevat muun muassa organisaation rakennetta, sidosryhmien osallistumista ja sidosryhmien kanssa viestimistä järjestelmän kaikissa vaiheissa. Organisaatiorakenteen eri roolit on kuvattu lyhyesti alla olevassa kuvassa. (Lisätietoja on osiossa Organisaatiorakenne) Johtaminen Kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja Hyväksyntä Kaupunginvaltuusto Koordinointi Koordinointiryh mä Valvonta Ohjausryhmä Sidosryhmien osallistuminen Yhteisötaso Perusteellinen analyysi oleellisista sidosryhmistä ja heidän osallistumisestaan järjestelmän eri vaiheisiin perustuu nykyisiä viestintä- ja osallistumiselementtejä ja -rakenteita koskevaan analyysiin. Kun kaupungin viestintää ja osallistumista koskevat säännöt sovitaan ja niistä viestitään julkisesti, sidosryhmille ja osastoille välittyy holistinen ja strateginen näkemys siitä, miten integroitua johtamisjärjestelmää voidaan tehostaa yhteenliittymien avulla. Sivu 17/17
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä
LisätiedotKestävän kehityksen integroitu johtamisjärjestelmä, EMAS III ja ISO 14001
Kestävän kehityksen integroitu johtamisjärjestelmä, EMAS III ja ISO 14001 EMAS-asetus ISO 14001 Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Ympäristöarviointi tai tehokkuuden arviointi, jossa
LisätiedotORGANISAATIO- RAKENNE
ORGANISAATIO- RAKENNE TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien
LisätiedotIntegroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena
Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä
LisätiedotTervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.
Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset
LisätiedotKestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008
Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja
LisätiedotARVIOINTI JA RAPORTOINTI
ww.mue25.net ARVIOINTI JA RAPORTOINTI TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. The Projektia koordinoi
LisätiedotLuonnostellaan ilmastonmuutoksen peruskartoitus kunnissa. Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto
Luonnostellaan ilmastonmuutoksen peruskartoitus kunnissa Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto Peruskartoituksen osat Kasvihuonekaasutase Riski- ja haavoittuvuusanalyysi Systeeminäkökulma Hidastaminen
LisätiedotAALBORG+10 KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA
AALBORG+10 KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA YHTEINEN VISIO Me eurooppalaiset kunnat, jotka olemme kokoontuneet Aalborg+10-konferenssiin Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kampanjan tiimoilta, vahvistamme
LisätiedotHelsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi
Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.
LisätiedotToimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen
Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja
LisätiedotKestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
Lisätiedotwww.mue25.net www.localmanagement.eu PERUSKARTOITUS Peruskartoituksen ohje
PERUSKARTOITUS TIETOJA TEKIJÖISTÄ on Managing Urban Europe-25 -projektin tulos. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien liiton
LisätiedotAnnika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta
Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:
LisätiedotVERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ
VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ Mikä vertaisarviointi? Kenelle ja miksi? Vertaisarvioinnin toteuttaminen Lisätietoja Mikä vertaisarviointi? Vertaisarvio (eng. peer review) on käytäntö,
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
Lisätiedotwww.localmanagement.eu TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN
TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tulos. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien
LisätiedotPohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä
Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat
LisätiedotKasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotVastauksia ilmastonmuutokseen integroidun johtamisjärjestelmän (IMS) kautta
Vastauksia ilmastonmuutokseen integroidun johtamisjärjestelmän (IMS) kautta Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Itämeren kaupunkien liitto Ympäristökomissio,
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
LisätiedotTyövaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous
Työvaliokunnan kannanotot Työvaliokunnan kokous 13.3.2019 TYÖVALIOKUNTA KOROSTAA YHTEISTYÖTÄ Kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän keskeisimpänä tavoitetilana tulee olla yhteisen tilannekuvan, toimintaperiaatteiden
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta
8.3.2018 A8-0048/7 7 Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että vuosien 2014 2020 monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotKestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
LisätiedotSeudullinen ilmastotyö systemaattiseksi
Seudullinen ilmastotyö systemaattiseksi IMS Integrated Management System for Climate Change Response Visiot käytännöiksi Pekka Salminen Itämeren kaupunkien liitto Pirkanmaa 14.11.2012 Itämeren kaupunkien
LisätiedotSTANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN
EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU
LisätiedotLIITE KOMISSION TIEDONANTOON EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.3.2017 COM(2017) 134 final ANNEX 1 LIITE KOMISSION TIEDONANTOON EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Eurooppalaiset
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotKOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA
KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA Terveempiä ja onnellisempia kuntia kaikille Muutokseen tähtäävä toimintamalli turvallisten, osallistavien, kestävien ja selviytymiskykyisten
Lisätiedot04/2019. ENERGIAA JA HYVINVOINTIA MONIMUOTOISUUDESTA kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ( )
ENERGIAA JA HYVINVOINTIA MONIMUOTOISUUDESTA kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (2017-2018) 04/2019 MARJO HANNU-JAMA Kehittämissuunnittelija Kaupunkikehitys Väestö 67 600 asukasta - 70%
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11170/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat EF 162 ECON 638 UEM 230 SURE
LisätiedotHANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...
LisätiedotSisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari
Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotPeruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa
Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa IMS ohjeistuksen mukainen strategisen ohjelman valmisteluprosessi Prosessin vaiheet + vaihekohtaisia
LisätiedotEU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
Lisätiedot9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotKokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta
Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 5.4.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotOMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Kehitysyhteistyöryhmä Päivämäärä: 7.2.2008 Vastaanottaja:
LisätiedotHenkilön yksilöinnin uudistus , Sami Kivivasara Henkilön yksilöinnin tulevaisuus (HETU) -seminaari ja työpajat
Henkilön yksilöinnin uudistus 23.3.2018, Sami Kivivasara Henkilön yksilöinnin tulevaisuus (HETU) -seminaari ja työpajat Esityksen sisältö 1. Yleisiä lähtökohtia 2. Työryhmän tehtävät ja tavoitteet 3. Toimintamallin
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä
LisätiedotUlkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan
LisätiedotKuinka otat haltuun ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen
Kuinka otat haltuun ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen ILKKA hankkeen päätösseminaari 7.10.2014 Emmi Leppänen, Timo Permanto Lahden seudun ympäristöpalvelut IMS sykli sopeutumistyön kehikkona
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotIntegroitu johtaminen
Integroitu johtaminen - Kohti paikallista ja alueellista kestävää kehitystä - Johdatus integroituun johtamisjärjestelmään, jonka avulla kunnat ja seutukunnat voivat yhdistää kestävän kehityksen piirteitä
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotKestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
LisätiedotHELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä
HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Sopeutumisryhmä 30.11.2016 1 Helsingin sopeutumisen linjausten aikataulu Sopeutumislinjaukset valmiina vietäväksi luottamushenkilöelimen käsittelyyn
LisätiedotToimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotTietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotKulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
Lisätiedot15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotLiikenneinsinööri Kristiina Kartimo Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki Strategiapäällikkö Sirkku Huisko
Lahden strategisen suunnittelun prosessit Strategian maankäytön ja liikkumisen kuva Strategia Yleiskaava SUMP Kestävän liikkumisen ohjelma Palveluverkko Liikenneinsinööri Kristiina Kartimo Yleiskaava-arkkitehti
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotOULU KASVAA KESTÄVÄSTI
Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotKuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola
Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
Lisätiedot15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotTehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet
Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotEU ja julkiset hankinnat
EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotPUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE
Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotAPUA SINUN AVULLASI. Suomen Punainen Risti ja puoluepolitiikka. Periaatteet ja poliittinen vaikuttaminen
APUA SINUN AVULLASI Suomen Punainen Risti ja puoluepolitiikka Periaatteet ja poliittinen vaikuttaminen Suomen Punainen Risti 2013 1 Hyväksytty laajennetussa johtoryhmässä 5.3.2013 9.5.2016 2 Sisältö Suomen
LisätiedotKestävä kaupunki tilannekatsaus ohjelmaan ja yhteistyömahdollisuuksiin Virve Hokkanen, Ympäristöministeriö
Kestävä kaupunki tilannekatsaus ohjelmaan ja yhteistyömahdollisuuksiin Virve Hokkanen, Ympäristöministeriö 21.3.2019 25.3.2019 1 Visio, tavoitteet ja toimintatapa VISIO Tavoitteenamme on, että kestävä
LisätiedotMEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat
MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
Lisätiedot9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9645/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 23. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (5) 305 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja koordinointi Helsingissä HEL 2018-004236 T 06 01 02 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Pöydällepanoehdotus:
LisätiedotVastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Motiva 1
Vastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy 22.3.2017 Motiva 1 Mitä Motiva tekee? Valtionyhtiö Yhteiskunnallisesti vaikuttavat resurssitehokkuushankkeet julkishallinnolle, ministeriöille ja
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotSaimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos
Saimaan rannalla. n valtuustostrategia 2018-2021 Luonnos 1.11.2017 Arvot n kaupungin strategiassa (1/2) n kaupunki kertoo omista arvoistaan ja strategiastaan arvokirjan avulla. Strategisen ajattelun tulee
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
Lisätiedot