ORGANISAATIO- RAKENNE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORGANISAATIO- RAKENNE"

Transkriptio

1 ORGANISAATIO- RAKENNE

2 TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien liiton (UBC) ympäristön ja kestävän kehityksen sihteeristö ja se on osa UBC:n Itämeren alueen kaupunkien kestävää kehitystä käsittelevää Agenda 21 - toimintaohjelmaa, "UBC Agenda 21 Action Programme Roadmap for Sustainable Baltic Cities". Projektin johtoryhmään kuuluivat kansainvälinen ICLEI Local Governments for Sustainability -järjestö, UNEP/Grid-Arendalympäristöjärjestö, Bodensee Stiftung (Saksa) ja University of West of England (Iso-Britannia). Tämä julkaisu heijastelee kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä eikä sitä voi missään olosuhteissa pitää Euroopan komission kannanottona. Toimituskunta: Annika Claesson, Linda Talve, Kasia Bogucka, Christina Garzillo, Marion Hammerl, Claudia Heberlein, Daniela Paas, Andrea Philipp ja Holger Robrecht. Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää eikä kopioida kaupalliseen käyttöön missään muodossa tai millään välineillä ilman MUE-25-projektin osallistujia edustavan UBC:n ympäristökomission kirjallista lupaa. Kuvitus: Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Sivu 2/36

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ORGANISAATIORAKENNE KOORDINOINTIRYHMÄ OHJAUSRYHMÄ YLIN JOHTO (KAUPUNGINJOHTAJA TAI APULAISKAUPUNGINJOHTAJA) PAIKALLINEN POLIITTINEN ELIN (VALTUUSTO) KANSALAISFOORUMI SISÄINEN AUDITOIJA ULKOINEN AUDITOIJA JOHTAMISTA KOSKEVAT OHJEISTUKSET JA MENETTELYTAPAOHJEET RAPORTOINTI, DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA MOTIVOIMINEN ORGANISAATIORAKENTEEN HYVÄKSYMINEN TARKISTUSLISTA LIITTEET Sivu 3/36

4 1. JOHDANTO Integroitu johtaminen ei toimi ilman systemaattista prosessia eli järjestelmää. Toisaalta järjestelmä ei myöskään toimi ilman ihmisiä. Integroitu johtamisjärjestelmä edellyttää henkilöitä, jotka tuntevat omat vastuualueensa ja tekevät yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi tietyn suunnitelman mukaisesti. Monissa kaupungeissa on jo käytössä ympäristöjohtamisjärjestelmän elementtejä tai vakiintuneita menettelytapoja, jotka mahdollistavat lainsäädännöllisten vaatimusten täyttymisen. Sellaiset organisaatiorakenteet, joissa paikallishallinnon kaikki suorat vastuualueet ja epäsuorat näkökohdat yhdistyvät suhteessa ympäristöön tai kestävään kehitykseen, ovat kuitenkin harvinaisia. Integroidun johtamisjärjestelmän pitäisi hyödyntää kunnallishallinnon nykyisiä rakenteita ei päinvastoin. Organisaatiorakenteen tärkeimpiä osia ovat koordinaattori ja hänen johtamansa poikkihallinnollinen koordinointiryhmä sekä ohjausryhmä, johon voi kuulua myös luottamushenkilöitä. Koordinaattori kannattaa sijoittaa keskushallintoon. Ohjausryhmä vastaa koko integroidun johtamisjärjestelmän valvomisesta, koordinaatioryhmä strategisen ohjelman toimeenpanosta. Kestävä kehitys on haastava ja monimutkainen tavoite, joka edellyttää erityisiä ja ajan tasalla olevia tietoja. Tästä syystä henkilökunnan osaamisen kehittäminen on tärkeä organisaatiorakenteen näkökohta. Sivu 4/36

5 2. ORGANISAATIORAKENNE Hyvin koordinoitu ja johdonmukainen johtaminen ratkaisee ristiriitoja ja mahdollistaa sektorikohtaisen politiikan vahvistamisen. Tästä syystä on tärkeää arvioida nykyinen järjestelmä (systeemianalyysi), jotta saadaan mahdollisimman laaja kuva lähtökohdista. Järjestelmän arvioinnin yhteydessä nykyiset johtamisvälineet, roolit ja vastuualueet, raportointirutiinit, osallistuvat sidosryhmät jne. analysoidaan perusteellisesti. Järjestelmän arvioinnin pitäisi olla osa peruskartoitusta. Lisätietoja tästä on peruskartoitusta koskevassa osiossa. Ihanteellisella organisaatiorakenteella on muun muassa seuraavat ominaisuudet: - Matala hierarkia - Läpinäkyvä ja aktiivinen tiedotuspolitiikka suhteessa yleisöön (asiakkaiden palveleminen on tärkeämpää kuin byrokraattisten sääntöjen noudattaminen) - Johtamistyyli on yhteistyöpainotteinen ja kaikkien osastojen henkilökunnalla on selkeät tavoitteet. Esimiehet ovat positiivisia esimerkkejä sitoutumisen, luovuuden ja motivaation suhteen - Työntekijöitä rohkaistaan, motivoidaan ja heidän omille aloitteilleen ja päätöksilleen annetaan tilaa. Tehtävät ovat kullekin työntekijälle sopivia: ketään ei kuormiteta liikaa ja tehtävät ovat sopivan haastavia - Työntekijät samaistuvat hallintoon (yhteinen identiteetti) - Viestintä on selkeää ja läpinäkyvää, eikä se riipu hierarkioista. Suullinen viestintä on yhtä tärkeää kuin kirjallinen viestintä - Tulosten ja hyväksyttyjen tavoitteiden säännöllinen ja objektiivinen hallitseminen mahdollistaa sen, että mahdollisiin muutoksiin ja uusiin haasteisiin pystytään reagoimaan ajoissa - Arviointien perusteella tehdyistä muutoksista viestitään, jotta vältytään väärinymmärryksiltä Integroidun johtamisjärjestelmän organisaatiorakenteen on oltava sellainen, että järjestelmää pystytään ylläpitämään, että kaikkien asianmukaisten toimijoiden kanssa pystytään viestimään ja että se tukee poliittisia strategioita ja päätöksentekoa. Paikallishallintoa pidetään ainoana elimenä, joka pystyy takaamaan kaikki kolme näkökohtaa. Tällä koordinointitehtävällä on keskeinen asema strategisessa lähestymistavassa. Alla kuvattu rakenne perustuu muiden integroitua johtamisjärjestelmää käyttäneiden kaupunkien kokemuksiin, ja sitä voidaan käyttää apuna kaupungin organisaatiorakennetta laadittaessa. Integroidun johtamisjärjestelmän tärkeimmät organisaatioelimet ovat koordinointiryhmä, ohjausryhmä, ylin johto, valtuusto ja kansalaisfoorumi. Sivu 5/36

6 Tämä luettelo ei kata kaikkia kysymyksiä, mutta korostaa sitä, että kaikissa johtamisjärjestelmän elementteihin liittyvissä toimenpiteissä tarvitaan dokumentointia ja viestintää. Johtamisjärjestelmän tärkeimpiä näkökohtia ovat: - Valtuuston ja ylimmän johdon hyväksyntä ja tuki heidän täytyy sitoutua työhön. - Eri osastojen ja muiden osallistujien välisen yhteistyön selkeys ja yksiselitteisyys. Lisätietoja: Integroidun johtamisjärjestelmän vastuualueiden yleiskatsaus (liite 8) Lisätietoja: Organisaatiorakenteen EMAS II- ja ISO vaatimukset (liite 1) Lisätietoja: Integroidun johtamisjärjestelmän elementtien ja organisaatiorakenteen väliset suhteet (liite 6) Esimerkki: Organisaatiorakenne Lewesin aluevaltuustossa (liite 5) Esimerkki: Organisaatiorakenne Leedsissä (liite 9) 2.1. KOORDINOINTIRYHMÄ Koordinointiryhmän tehtävä on koordinoida integroitua johtamisjärjestelmää, ja se on keskeinen toimija, joka vastaa ympäristöä tai kestävää kehitystä koskevan ohjelman ja raportin laatimisesta ja toimeenpanosta. Tämä ryhmä voi olla poikkihallinnollinen tai sen tehtävät voidaan antaa jollekin olemassa olevalle osastolle tai erityisesti tätä tehtävää varten perustetulle osastolle: ryhmä koostuu todennäköisesti muutamista henkilöistä riippuen hallittavien tavoitteiden määrästä ja kaupungin koosta. Ryhmää johtaa integroidun johtamisjärjestelmän koordinaattori OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmä vastaa koko integroidun johtamisjärjestelmän valvomisesta. Parhaassa tapauksessa ohjausryhmä koostuu noin 10 15:stä korkean tason paikallisesta poliitikosta ja johtajasta. Jäsenten lukumäärä riippuu kuitenkin hallinnon koosta (ja se laajenee vähitellen järjestelmän kattavuuden ja sisällön kasvaessa). Ohjausryhmässä tulisi olla jäseniä kaikilta sellaisilta osastoilta, jotka ovat resurssien (luonnonvarojen, henkilöstöresurssien tai taloudellisten resurssien) johtamisen kannalta tärkeitä. Jäsenet voivat olla esimerkiksi liikkumisesta, julkisista laitoksista, energiantuotannosta, Paikallisagendasta, kulttuurisista ja sosiaalisista ongelmista vastaavilta osastoilta. Joka tapauksessa mukana on syytä olla jäsen taloushallinnosta. Myös kaupunginjohtaja on hyvä saada mukaan. Mukana pitäisi olla edustajia myös kaikista tavoitteiden kannalta olennaisista kunnan yhtiöistä ja liikelaitoksista sekä sidosryhmistä. Sivu 6/36

7 2.3. YLIN JOHTO (KAUPUNGINJOHTAJA TAI APULAISKAUPUNGINJOHTAJA) Ylin johto antaa ohjeet strategisen ohjelman laatimiseksi ja toimeenpanemiseksi ja on tästä vastuussa valtuustolle. Näillä henkilöillä on johtava rooli integroidussa johtamisjärjestelmässä, koska he esittelevät valtuustolle suunnitelmaa koskevan ehdotuksen ja järjestävät sen toimeenpanon. On tärkeää, että ylin johto ja koordinointiryhmä tekevät tiivistä yhteistyötä. Ylimmällä johdolla on myös poliittinen vastuu integroidun johtamisjärjestelmän edistymisestä PAIKALLINEN POLIITTINEN ELIN (VALTUUSTO) Alussa paikallisen hallintoelimen (kaupunginosavaltuuston, kaupunginvaltuuston, valtuuston kokousten), josta käytetään tässä yhteydessä nimitystä "valtuusto", tehtävä on ratifioida integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpano kaupungissa ja tehdä prosessista sitova. Tämä ratifiointi käynnistää ensimmäisen ympäristöä tai kestävää kehitystä koskevan ohjelman. Se korostaa valtuuston valmiutta käyttää järjestelmää johtamisvälineenä, kohdentaa tarvittavat taloudelliset resurssit hallinnollisille yksiköille ja tekee valmistelluista organisaatiota koskevista ohjesäännöistä lainvoimaisia. Valtuuston asema integroidussa johtamisjärjestelmässä on tavoitteiden suhteen täysivaltainen. Toisin sanoen valtuustossa keskustellaan strategisen ohjelman tavoitteista ja hyväksytään ne. Valtuusto valvoo strategisen ohjelman toimeenpanoa paikallishallinnon avulla ja tarkkailee kolmansien osapuolten (kunnan yhtiöiden, teollisuuden, yksityisten kotitalouksien ja naapureiden) osallistumista sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Valtuusto vastaanottaa vuoden/valtuustokauden lopussa raportin, tarkistaa sen, keskustelee tuloksista ja tekee asiaa koskevat tarpeelliset päätökset KANSALAISFOORUMI Johtaminen edellyttää yhteyksiä yksittäisiin suuriin toimijoihin (teollisuusyrityksiin, valtion omistamiin palveluihin kuten yliopistoihin jne.), järjestäytyneisiin eturyhmiin (yhdistyksiin) sekä yleisöön. Yhteyksien ylläpitämistä helpottaa yhteisesti sovitut avoimet keskustelukanavat. Kansalaisfoorumi voi toimia yhtenä kanavana. Kansalaisfoorumi (esim. Paikallisagenda 21:n, sidosryhmäfoorumin sekä temaattisten työryhmien) on keino tukea kaupungin ympäristö- tai kestävän kehityksen johtamista ja tiedottaa siitä. Kansalaisfoorumia tulisi käyttää seuraavissa vaiheissa: Sivu 7/36

8 1. Peruskartoituksen valmistelemiseen ja päivittämiseen liittyvä keskustelu. 2. Strategisen ohjelman valmistelu: indikaattoreista ja tavoitteista ilmoittaminen tai sopiminen, kolmansien osapuolten (muiden kuin paikallishallinnon toimijoiden) roolin tunnistaminen ja vapaaehtoinen sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen sekä heidän velvollisuuksistaan neuvotteleminen 3. Strategista ohjelmaa koskeva julkinen keskustelu: suunnitelmista keskusteleminen, ehdotuksista ja ehdoista sopiminen. 4. Strategisen ohjelman toimeenpano: ristiriitojen ratkaiseminen tai sovitteleminen esimerkiksi silloin, jos toimijat eivät noudata vapaaehtoisia tavoitteita tai sovittuja kulutusrajoituksia. 5. Arviointiraportista keskusteleminen. (Lisätietoja osallistavista prosesseista on osiossa Viestintä ja osallistuminen) 2.6. SISÄINEN AUDITOIJA Sisäisen auditoijan on oltava henkilö, jolla on riittävä tietämys paikallishallinnon rakenteesta ja toimivallasta ja joka on riippumaton koordinointiryhmästä. Tämä henkilö voi olla paikallishallinnon strategiselta osastolta, aluehallinnosta tai toisesta kaupungista (vertaisarviointi). Vuosittaisessa prosessissa sisäinen auditoija toimii johtoprosessin ja saavutusten arvioijana seuraavan syklin valmistelemiseksi ULKOINEN AUDITOIJA Jos kaupungille päätetään hankkia ISO sertifiointi ja/tai EMAS-rekisteröinti, ulkoinen auditoija suorittaa järjestelmän arvioinnin EMAS- ja/tai ISO vaatimusten mukaisesti soveltaen IMS-minimikriteeristöä. Lisätietoja tästä on osiossa Arviointi ja raportoiminen. Sivu 8/36

9 3. JOHTAMISTA KOSKEVAT OHJEISTUKSET JA MENETTELYTAPAOHJEET Integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpano ei ole ainoastaan koordinaattorin tai koordinointiryhmän vastuulla, vaan kaikkien kaupungin kehittämiseen osallistuvien osastojen ja kunnallisten yritysten vastuulla. Jotta yhteistyöprosessin toimivalta-alueet olisivat sitovia, hallinnollisen organisaation johtajan eli kaupunginjohtajan ja/tai muiden ylimmän johdon edustajien on määritettävä kuhunkin tehtävään liittyvät menettelytapaohjeet tai sopimusehdot, jotka kuvaavat jokaisen integroidussa johtamisjärjestelmässä mukana olevan henkilön tai osaston vastuualueita ja toimivaltaa. Esimerkki: EMAS-esimerkki: ympäristöjohtamisjärjestelmästä vastaavien henkilöiden vastuualueiden kuvaus (liite 2) Esimerkki: ECOLUP-esimerkki menettelysäännöistä (liite 3) 3.1. RAPORTOINTI, DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ On tärkeää dokumentoida suoritetut vaiheet ja tehdyt päätökset, jotta suoritetut toimenpiteet, tehdyt päätökset ja sopimukset voidaan toistaa ja jotta ne voidaan osoittaa ulkopuolisille tarkkailijoille, että ne todella tapahtuivat (esim. henkilökunnan koulutukset). Integroidussa johtamisjärjestelmässä on käytettävä menettelytapoja, jotka takaavat toimivan sisäisen viestinnän johtamisjärjestelmässä mukana olevien osastojen välillä. Kestävän kehityksen johtamisjärjestelmä toimii hyvin ainoastaan silloin, kun kaikki integroidun johtamisjärjestelmän eri aloilla toimivat tahot saavat tarvitsemansa tiedot sen tavoitteiden toteuttamiseksi. Paikallishallinnon sisäisen viestinnän lisäksi myös hallinnon ulkopuolisille tahoille viestiminen on tärkeää. Tämä tarkoittaa sekä kiinnostuneiden osapuolten kysymyksiin vastaamista että tuloksista ja edistymisestä viestimistä yleisölle. Yleisön kysymysten kartoittaminen on jo nyt osa paikallisviranomaisten päivittäistä toimintaa. Sivu 9/36

10 On ratkaisevaa, miten esimerkiksi seuraavia ulkoisia kysymyksiä käsitellään: - Mitä tapahtuu, kun kunnallishallinto saa ympäristöä tai kestävää kehitystä koskevan tiedustelun organisaation ulkopuoliselta taholta? - Miten tämä tiedustelu välitetään eteenpäin organisaation sisällä? - Mitkä ovat yleiset tiedonkulkureitit? - Miten tiedot liittyvät yleisöön? - Mitä tietoja ulkopuolisille lähteille annetaan? Sivu 10/36

11 4. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA MOTIVOIMINEN Jokaisen työntekijän ammattitaito on erittäin tärkeä osa johtamisjärjestelmää. Työntekijöiden osaamista on kehitettävä jatkuvasti erityisesti heidän työtehtäviään ja työkokemustaan täydentävien koulutuskurssien avulla. Tästä syystä koulutus, tietoisuus asioista ja osaaminen ovat tärkeitä näkökohtia ympäristö- ja kestävän johtamisen toimeenpanon ja onnistumisen kannalta. Tärkeintä on henkilökunnan jäsenten motivoiminen. Ratkaistaviin haasteisiin liittyvän ymmärryksen parantaminen kasvattaa motivaatiota ja lisää halua osallistua. Kunnan vastuut organisaationa: - tiedostaa ympäristöongelmiin liittyvän jatkuvan tiedottamisen ja lisäkoulutuksen tärkeys - varautua myös ylimmän johdon koulutustarpeisiin - järjestää koulutusta kaikille työntekijöille, joiden toiminta vaikuttaa ympäristöön ja/tai kestävään kehitykseen - lisätä tietoisuutta kaikilla tasoilla: o kestävän kehityksen periaatteiden ja johtamisjärjestelmän noudattamisen merkitys o työntekijöiden toiminnan todelliset ja mahdolliset vaikutukset ympäristöön ja/tai kestävään kehitykseen o työntekijöiden tehtävien ja velvollisuuksien merkitys johtamisjärjestelmän kestävän kehityksen periaatteiden, menettelytapojen ja ehtojen toimeenpanon onnistumisen kannalta o sovituista menettelytavoista poikkeamisen merkitys o koulutusten dokumentoiminen - integroi kestävää kehitystä koskevat käsitteet ja periaatteet ympäristösektorin lisäksi myös kaikilla muilla kunnan toiminta-alueilla Työtehtäviin liittyvien koulutuskurssien lisäksi työntekijöille on tiedotettava säännöllisesti kestävän kehityksen mukaisesta johtamisesta ja sen edistymisestä organisaatiossa. Viraston tai osaston johtajan on koordinoitava työtä henkilökunnan koulutustarpeiden määrittämiseksi. Tällä tavalla työntekijöiden pyytämät kurssiaiheet voidaan integroida koulutussuunnitelmaan, ja laaja kurssitarjonta pysyy koordinointiryhmän hallinnassa. Henkilökunnan koulutuksista antamaa palautetta voidaan käyttää laadukkaiden kurssien mainostamiseen muille työntekijöille ja kun kurssien sisällöstä halutaan tiedottaa laajemmalle yleisölle. Kestävän kehityksen johtamisen onnistuminen edellyttää henkilökunnan osallistumista kaikilla tasoilla prosessin alusta loppuun. Jatkuvuutta voidaan tukea heti alusta lähtien Sivu 11/36

12 perustamalla jatkuvasti ylläpidetty ja eri osastot yhdistävä intranet-sivusto. Tämän välineen avulla voidaan tarjota ajan tasalla olevia linkkejä ja tietoja uudesta lainsäädännöstä, menettelytavoista ja ideoista, antaa esimerkkejä sekä viestiä henkilökunnalle uusimmista aikatauluista ja henkilöstöasioista yksittäisissä hallintoyksiköissä. Tämän lisäksi on hyvä järjestää säännöllisesti tapaamisia tilanteen päivittämiseksi eri osastoilla ja virastoissa. 5. ORGANISAATIORAKENTEEN HYVÄKSYMINEN Vaikka organisaatiorakenteen hyväksyminen ei ole pakollista, on suositeltavaa, että organisaatiorakenteelle hankitaan kaupunginvaltuuston hyväksyntä, jotta vastuualueet koetaan oikeutetuiksi ja ne saavat tiettyä painoarvoa. Hyväksyntä voidaan hankkia tavoitteiden ja toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Sivu 12/36

13 6. TARKISTUSLISTA Tavoite Toimenpiteiden tarkistus- ja korjauskäytännöt ovat olennainen osa mitä tahansa johtamisjärjestelmää ja tämä koskee myös integroitua johtamisjärjestelmää. Yksi vähimmäisvaatimuksista on vuosittainen sisäinen auditointi, jonka tekee joko koordinaattori tai koordinointiryhmä yhdessä sisäisen auditoijan kanssa. Sisäisen auditoijan on oltava riippumaton koordinointiryhmästä. Lisäksi hänen on tultava joltakin toiselta strategiselta osastolta, naapurikunnasta tai oltava ulkopuolinen konsultti tai todentaja. On tärkeää, että auditoijalla tai auditointiryhmällä on riittävät perustiedot integroidun johtamisjärjestelmän, kestävyyden eri osa-alueiden ja ilmastonmuutoksen arvioimiseksi. Sisäisessä auditoinnissa: - määritellään, ovatko ympäristöön, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen suoraan ja epäsuorasti liittyvät seikat ja niiden arviointi ajan tasalla - arvioidaan, onko strateginen ohjelma ajan tasalla - vertaillaan tämänhetkistä tilannetta toimintasuunnitelman tai -suunnitelmien toteuttamiseen ja toimeenpanoon - vertaillaan tämänhetkistä tilannetta siihen, miten hyvin ympäristöön, kestävään kehitykseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet on saavutettu - tarkistetaan, ovatko ympäristöön, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät lait ja säädökset muuttuneet ja noudatetaanko niitä - tarkistetaan johtamisjärjestelmän toiminta (organisaatio, asiakirjat, sisäinen ja ulkoinen viestintä, valvonta ja raportointi) - tarkistetaan henkilökunnan koulutusohjelman ajantasaisuus, noudattaminen ja toteuttaminen Oheisessa tarkistuslistassa keskitytään ensimmäiseen sisäiseen auditointiin ja siihen sisältyy myös sellaisia integroidun johtamisjärjestelmän käyttöönottoon liittyviä seikkoja, joilla ei ole merkitystä enää siinä vaiheessa, kun ensimmäinen sykli on käyty läpi. Sivu 13/36

14 Ehdot, joiden on täytyttävä Sisäisen arvioinnin tila 1 Valtuusto tai ylin johto on antanut hallinnolle ohjeet kaupungin integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpanoon, organisaatiorakenteen laatimiseen ja johtamiseen 2 Nykyiset suunnitteluun ja ohjelmiin liittyvät johtamisrakenteet on tunnistettu ja analysoitu. 3 Nykyiset suunnitelmien ja ohjelmien seurantaan ja raportointiin liittyvät rakenteet on tunnistettu ja analysoitu. 4 Aukot on tunnistettu ja asianmukaisesta organisaatiorakenteesta puuttuvat elementit on lisätty. 5 Kaupungin tärkeimmät päättäjät (kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja) ovat osallistuneet organisaatiorakenteen suunnittelemiseen (esim. epävirallinen alustus). 6 Integroidussa johtamisjärjestelmässä on: koordinaattori, jolla on asianmukainen tehtävän kuvaus ja toimivalta. Sivu 14/36

15 Ehdot, joiden on täytyttävä Sisäisen arvioinnin tila 7 Integroidussa johtamisjärjestelmässä on: koordinointiryhmä, jossa on mukana edustajia kaikilta asianmukaisilta kaupungin osastoilta, ulkoisista organisaatioista tai instituutioista ja sidosryhmistä 8 ja jolla on asianmukainen tehtävän kuvaus, vastuualueet tai johtamista koskeva ohjeistus Integroidussa johtamisjärjestelmässä on: muita asianmukaisia elimiä (esim. kansalaisfoorumi, Agenda 21), joilla on asianmukaiset tehtävien kuvaukset ja vastuualueet 9 Virallisesta ja epävirallisesta yhteistyöstä kaikkien muiden asianmukaisten toimijoiden kanssa on sovittu. 10 Yhteistyöstä sekä siihen liittyvistä linkeistä tai puitteista muiden hallintotasojen (eli paikallisen, kansallisen ja Euroopan tason) kanssa on sovittu. 11 Virallisesta ja epävirallisesta yhteistyöstä naapurikuntien kanssa on sovittu. Sivu 15/36

16 Ehdot, joiden on täytyttävä Sisäisen arvioinnin tila 12 Integroidussa johtamisjärjestelmässä mukana olevia osastoja ja elimiä koskeva organisaatiokaavio on laadittu ja siitä on tiedotettu. 13 Taloudelliset budjettivaatimukset ja -rutiinit on huomioitu. 14 Selkeistä valvonta- ja raportointirakenteista ja -säännöistä on sovittu. Valvonta- ja raportointirakenteita koskeva organisaatiokaavio on laadittu. 15 Tarkistuslista ja/tai standardoitu tietojen keräys- ja tulkintamuoto on valittu strategiseen ohjelmaan valittujen indikaattoreiden mukaan. 16 Sisäistä ja ulkoista viestintää koskevat rakenteet ja säännöt ovat selviä. 17 Tieto-taitojen kehittämisvaatimukset on arvioitu. Sivu 16/36

17 Ehdot, joiden on täytyttävä Sisäisen arvioinnin tila Koulutussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty Henkilökunnalle ja mukana oleville sidosryhmille on toimitettu kaikki asianmukaiset integroitua johtamisjärjestelmää koskevat asiakirjat. 20 Ympäristöä, kestävää kehitystä tai ilmastonmuutosta koskeva raportti on julkaistu, ja se sisältää tietoja peruskartoituksen tuloksista, strategisesta ohjelmasta ja organisaatiorakenteesta. 21 Sisäisen auditoinnin tarkistuslista on laadittu ja sisäinen auditoija on nimetty (kaupunginhallinnon asiantuntija, joka ei ole suoraan mukana toiminnassa, toisen kaupungin asiantuntija, aluehallinnon edustaja, ulkoinen asiantuntija). 22 Integroidun johtamisjärjestelmän asianmukaiseen toimeenpanoon liittyvät taloudelliset resurssit on määritetty Sivu 17/36

18 Ehdot, joiden on täytyttävä Sisäisen arvioinnin tila 23 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt organisaatiorakenteen ja riittävät taloudelliset resurssit. Sivu 18/36

19 SISÄINEN AUDITOINTIRAPORTTI: ORGANISAATIORAKENNE Yleisarviointi: Vahvuudet: Heikkoudet: Parannusehdotukset: Sivu 19/36

20 LIITTEET LIITE 1: ORGANISAATIORAKENTEEN EMAS II- JA ISO VAATIMUKSET LIITE 2: EMAS-ESIMERKKI: YMPÄRISTÖJOHTAMISJÄRJESTELMÄSTÄ VASTAAVIEN HENKILÖIDEN VASTUUALUEIDEN KUVAUS LIITE 3: ECOLUP-ESIMERKKI MENETTELYSÄÄNNÖISTÄ LIITE 4: ECOLUP MENETTELYTAPOJA KUVAAVA ESIMERKKI STRATEGISEN OHJELMAN TAVOITTEIDEN SISÄLLYTTÄMISESTÄ MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LIITTYVIIN LAINSÄÄDÄNNÖLLISIIN PROSESSEIHIN LIITE 5: ORGANISAATIORAKENNE ISON-BRITANNIAN LEWESISSÄ LIITE 6: INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ELEMENTTIEN JA ORGANISAATIORAKENTEEN VÄLISET SUHTEET LIITE 7: MUE-25:N INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN, EMAS II:N JA ISO 14001:N VERTAILU LIITE 8: INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN TOIMEENPANOON LIITTYVIEN VASTUUALUEIDEN YLEISKATSAUS Sivu 20/36

21 Liite 1: Organisaatiorakenteen EMAS II- ja ISO vaatimukset Mitä standardeja järjestelmän on noudatettava? Organisaation on varmistettava, että: - sillä on aina ajan tasalla olevat tiedot toiminnan ympäristövaikutuksista. - kaikki lainsäädäntö ja erityisesti ympäristölainsäädäntö on huomioitu. - ympäristön kannalta asianmukaiset yleiset ja erityiset tavoitteet on valittu ja dokumentoitu organisaation kaikkia toimintoja ja tasoja varten. - vastuualueet, tehtävät ja toimivallan sekä toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet ja aikataulun kattava ympäristöohjelma on hyväksytty ja sitä päivitetään säännöllisesti. - tärkeimmät organisaation edustajat ympäristöjohtamisprosessiin integroiva ympäristöryhmä on muodostettu. - ympäristöjohtamisjärjestelmästä vastaava henkilö on määritetty. Kyseisen henkilön täytyy pystyä vaikuttamaan muihin osastoihin ympäristönsuojeluasioihin ja ympäristöauditointeihin liittyvissä asioissa. - kaikista ympäristöön liittyvistä menettelytavoista ja toimista ja kaikkien virastojen ja osastojen välisistä menettelytavoista ja dokumentoinnista on olemassa selkeät ohjesäännöt. - kaikille sellaisille työntekijöille, joiden toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, järjestetään koulutuskursseja. - sisäinen viestintä eri organisaatiotasojen sekä kysymyksiä kartoittavien ja organisaation ulkopuolelta tulevia tietoja välittävien työntekijöiden ja yleisön (ympäristökoulutus) kanssa toimii. Sivu 21/36

22 Liite 2: EMAS-esimerkki: ympäristöjohtamisjärjestelmästä vastaavien henkilöiden vastuualueiden kuvaus Ympäristöjohtamisjärjestelmästä vastaava henkilö huolehtii ympäristöjohtamisjärjestelmän sisäisten arviointien koordinoimisesta ja suorittamisesta. Alla on yksityiskohtainen kuvaus kyseisen henkilön vastuualueista: - ympäristöryhmän koordinoiminen: valmistelu, kokousten järjestäminen ja johtaminen, pöytäkirjojen toimittaminen - ympäristöjohtamisjärjestelmässä käytettyjen viitetietojen koordinoiminen: tietojen pyytäminen erityisosastoilta, tilastotietojen päivittämisen tarkistaminen, ympäristöohjelman tavoitteisiin vertaileminen, julkaiseminen - ympäristöjohtamisjärjestelmän edistymisestä viestiminen työntekijöille säännöllisin väliajoin - järjestelmän esitteleminen uusille työntekijöille - ympäristöön liittyvien työtehtävien kuvausten pitäminen ajan tasalla - ympäristöjohtamisjärjestelmään liittyvien ulospäin viestittyjen tietojen (raporttien, verkkosivuston, ympäristöraportin) pitäminen ajan tasalla - vuosittaisen sisäisen auditoinnin suorittaminen organisaation ympäristöarviointiohjelman mukaan - ympäristöjohtamisjärjestelmän edistymisestä, ympäristöohjelman tilasta, saavutetuista tavoitteista jne. raportoiminen päättäjille (kaupunginvaltuustolle ja kaupunginjohtajalle) säännöllisin väliajoin - ympäristöön liittyvien ohjeiden pitäminen ajan tasalla - ympäristötodentajan suorittaman EMAS-hyväksynnän tai -uudelleenhyväksynnän valmisteleminen Sivu 22/36

23 Liite 3: ECOLUP-esimerkki menettelysäännöistä Julkisten alueiden osaston, kuntasuunnitteluviraston, rakennusviraston, rakennuslupaosaston, kiinteistöviraston, teknisen osaston jne. menettelysäännöt. Vuonna 2004 xy:n kunnan maankäytön suunnittelussa otettiin käyttöön EU:n ympäristöauditointisäännösten (EMAS II:n) mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. Ympäristöjohtamisjärjestelmästä vastaava xy on vastuussa ympäristöjohtamisjärjestelmän koordinoimisesta. Kaikki ympäristöohjelmaan ja ympäristöjohtamisjärjestelmän rakenteeseen liittyvät tiedot löytyvät ympäristöjohtamisjärjestelmää koskevista ohjeista, jotka ovat xy:n toimistossa ja intranetissä/internetissä kohdassa Ympäristöjohtaminen onnistuu vain siinä tapauksessa, että kaikki työntekijät ja osastot tekevät yhteistyötä ja hoitavat oman osuutensa sovittujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Seuraavat ohjeet koskevat kaikkia erityisosastoja ja -virastoja: henkilökunnalle on tiedotettava ympäristöjohtamisjärjestelmän ja ympäristöohjelman edistymisestä säännöllisin väliajoin (vähintään kaksi kertaa vuodessa) henkilökuntaa on rohkaistava kertomaan ympäristötavoitteiden saavuttamiseen liittyviä ideoita ympäristöohjelman mukaiset viitetiedot on kerättävä, analysoitava ja nämä tiedot on välitettävä ympäristöjohtamisjärjestelmästä vastaavalle henkilölle ympäristötiimin kokouksiin on osallistuttava sovitut ympäristöön liittyvät toimenpiteet on suoritettava ajallaan ja kunkin osaston vastuualueen mukaisessa laajuudessa, ja niistä on raportoitava säännöllisesti ympäristöjohtamisjärjestelmästä vastaavalle henkilölle ympäristöjohtamisjärjestelmästä vastaavaa henkilöä on tarvittaessa autettava sisäisen auditoinnin suorittamisessa Päivämäärä Kaupunginjohtaja XY Sivu 23/36

24 Liite 4: ECOLUP menettelytapoja kuvaava esimerkki strategisen ohjelman tavoitteiden sisällyttämisestä maankäytön suunnitteluun liittyviin lainsäädännöllisiin prosesseihin Taulukko maankäyttösuunnitelman laatimiseen liittyvistä menettelytavoista. Überlingenin kunta Menettelyvaihe Toteuttajat Vastuuhenkilö Muita EMAS/ECOLUP-elementtejä Maankäyttösuunnitelman laatimista koskeva päätös Paikallisten suunnitteluyksiköiden osallistuminen Alustavan maankäyttösuunnitelman laatiminen Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto huomioi ympäristöön liittyviin periaatteisiin ja ympäristöohjelmaan liittyvät tavoitteet Aluehallinnon viranomaiset Kaupunkisuunnitteluosasto Johtaja Alustava aluesuunnitelma hyväksytään ympäristöön liittyvien periaatteiden ja ympäristöohjelman hyväksymisen yhteydessä Yleisön osallistuminen suunnitteluvaiheisiin Yleisö Tavoitteita ja toimenpiteitä yleisön osallistumisen parantamiseksi otetaan mukaan ohjelmaan Julkisten eturyhmien osallistuminen Julkiset eturyhmät Julkiset eturyhmät on pidettävä ajan tasalla: ympäristöön liittyvät periaatteet, ympäristöohjelma ja alustava aluesuunnitelma arvioidaan tämän perusteella Naapurikuntien hyväksyntä alustaville suunnitelmille Alustavan maankäyttösuunnitelman työstäminen edelleen (etuuksien arvioiminen) Kaupunkisuunnitteluosasto Johtaja Ympäristöön liittyvistä periaatteista ja ympäristöohjelmasta ilmoitetaan naapurikunnille Kaupunkisuunnitteluosasto Johtaja Tarkistakaa, onko suunnitelma yhdenmukainen ympäristöön liittyvien periaatteiden ja ympäristöohjelman tavoitteiden kanssa. Etukäteen määritettyjen viitetietojen kerääminen Aluesuunnitelman julkistaminen Yleisö Yleisön osallistumisen lisäämiseen liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden integroiminen Ehdotusten käsitteleminen Kaupunkisuunnitteluosasto Johtaja Julkisille eturyhmille tiedottaminen Julkiset eturyhmät Aluesuunnitelmaa koskeva päätös Kaupunginvaltuusto Tarkistakaa, onko suunnitelma yhdenmukainen ympäristöön liittyvien periaatteiden ja ympäristöohjelman tavoitteiden kanssa. Aluesuunnitelman hyväksyminen Julkistaminen, aluesuunnitelman toimeenpano Korkeamman tason hallintoviranomaiset Kunnallishallinto Ympäristölausunnon tiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

ARVIOINTI JA RAPORTOINTI ww.mue25.net ARVIOINTI JA RAPORTOINTI TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. The Projektia koordinoi

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

www.mue25.net www.localmanagement.eu PERUSKARTOITUS Peruskartoituksen ohje

www.mue25.net www.localmanagement.eu PERUSKARTOITUS Peruskartoituksen ohje PERUSKARTOITUS TIETOJA TEKIJÖISTÄ on Managing Urban Europe-25 -projektin tulos. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien liiton

Lisätiedot

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa IMS ohjeistuksen mukainen strategisen ohjelman valmisteluprosessi Prosessin vaiheet + vaihekohtaisia

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Integroitu johtaminen

Integroitu johtaminen Integroitu johtaminen - Kohti paikallista ja alueellista kestävää kehitystä - Johdatus integroituun johtamisjärjestelmään, jonka avulla kunnat ja seutukunnat voivat yhdistää kestävän kehityksen piirteitä

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES)

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES) 4.12.2007 / Versio 1 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden ja energian tuotannon toimenpideohjelmien

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

AOTT: Validoinnin laatutyökalu

AOTT: Validoinnin laatutyökalu 1. Yhteiset eurooppalaiset 1. Validoinnin tarkoituksenmukaisuus 1.1. Validointimenettelyn tavoite on selkeästi kuvattu ja yleisesti tunnustettu 1.2 Validointimenettely on olennainen osa organisaation toimintaa

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007

ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007 ORIVEDEN KAUPUNKI Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Hyväksytty 11.6.2007 Voimaantulo 1.7.2007 Sisällysluettelo ORIVEDEN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJESÄÄNTÖ 5 1 Soveltamisala 5 2 Tarkoitus ja periaatteet

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

www.localmanagement.eu TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

www.localmanagement.eu TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tulos. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

TIETOTURVA- POLITIIKKA

TIETOTURVA- POLITIIKKA TIETOTURVA- POLITIIKKA Kaupunginhallitus 3.9.2013 216 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1. JOHDANTO... 3 2. KATTAVUUS... 3 3. TIETOTURVA... 3 4. TIETOTURVATYÖ... 4 5. ORGANISOINTI JA VASTUUT...

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa-koulut Pääsihteerin keskustoimisto Viite: 2010-D-531-fi-5 Alkup.: FR Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa koulujen johtokunnan 14. 16. huhtikuuta 2010

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot