TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 1 TOIMINTAKERTOMUS 2017 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1. Päätöksenteko, talous ja laatu Tekninen lautakunta huolehtii teknisen alan palveluista, kaupungin kiinteän käyttöomaisuuden ylläpidosta ja investoinneista. Seuraavia palveluja ohjataan tästä yleislinjasta poiketen: 1) Yleiskaavoitusta, maapolitiikkaa, maanhankintaa, asemakaavoitusta sekä tonttien myyntiä ohjaa kaupunginhallituksen alainen Puheenjohtajiston työryhmä, alkaen Kaupunkisuunnittelujaosto. 2) Yksityistielainsäädännön mukaista päätösvaltaa käyttää teknisen lautakunnan yksityistiejaosto. Lisäksi jaosto valmistelee yksityistieavustusjärjestelmään liittyviä asioita. Vuoden 2017 tavoitteet perustuvat kaupungin strategiaan. Lautakunnan kokoukset Uuden kuntalain voimaantulo muutti kuntavaalien ajankohtaa lokakuusta huhtikuuhun. Vaaleissa valitun valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alusta, samaten lautakuntien toimikausi. Teknisen lautakunnan kokoonpano on ollut seuraava: : Pekka Kivisaari (pj), Ismo Jäätteenmäki (vpj), jäseninä Juha Kattelus, Rauno Latvala, Päivi Leikkola, Marja-Liisa Riihimäki, Anu Thil, Arvi Välkkilä ja Anne Ylihärsilä. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa on toiminut Esa Rintala ja nuorisovaltuuston edustajana Miska Harju : Olli Lahdensuo (pj), Rauno Latvala (vpj), jäseninä Juha Kattelus, Anna-Maija Klemettilä, Paavo Lakaniemi, Päivi Leikkola, Virpi Myllykangas, Tuija Vuori ja Esko Ylikarhu. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa on toiminut Matti Kangas ja nuorisovaltuuston edustajana Miska Harju. Teknisen lautakunnan esittelijänä toimii tekninen johtaja. Yksityistiejaoston kokoukset Yksityistiejaoston kokoonpano on ollut seuraava: Ismo Jäätteenmäki (pj), Anne Ylihärsilä (vpj) ja Tero Juupajärvi (jäsen) sekä kaupunginhallituksen edustajana Esa Rintala. Yksityistiejaoston kokoonpano on ollut seuraava: Rauno Latvala (pj), Tuija Vuori (vpj), Petri V. A. Tamminen (jäsen) sekä kaupunginhallituksen edustajana Matti Kangas. Yksityistiejaoston esittelijänä toimii kunnallistekniikan suunnittelija.

2 2 Tilivelvolliset viranhaltijat Vs. tekninen johtaja Rami Luoma-Nirva , vs. tekninen johtaja Jari Lahtinen , vs. tekninen johtaja Mikko Huhtala , kaupungingeodeetti Tapio Moisio, maankäyttöinsinööri Markku Turja, vs. rakennuspäällikkö Riina Rintamäki , kiinteistöpäällikkö Timo Korpela, asuntosihteeri Henna Lahtinen kokoaikaisena saakka ja osa-aikaisena , kunnallistekniikan päällikkö Martti Kaunismäki, atk-päällikkö Jari Lahtinen ja kunnallistekniikan suunnittelija Mauri Toivola. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminnalliset tavoitteet Teknisen lautakunnan ja sen alaisten tulosalueiden palvelut on pyritty tuottamaan tehokkaasti ja kysyntää vastaavasti. Palvelutarve on kasvanut ylläpidettävän käyttöomaisuuden määrän lisääntymisen ja verkoston laajentumisen seurauksena, sekä erinäisten rakennuttajan vastuiden ja selvitysvelvollisuuksien lisääntymisen johdosta. AO-tonttien myynti lisääntyi yhdellä tontilla edelliseen vuoteen verrattuna, mutta oli edelleen selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon. Tonttien myyntivoitto oli kuitenkin normaalia suurempi johtuen kauppakeskuksen arvotontin myynnistä. Loppuvuodesta saatiin myyntiin Ritavuoren asuntoalueella uusi tonttialue, jossa on 22 kpl uusia pientalotontteja. Tonttitarjontaa ja alueiden houkuttelevuutta kysynnän painopistealueilla ja varsinkin Ritavuoren alueella tulee edelleen vahvistaa tulevina lähivuosina. Väestön vähenemä edelliseen vuoteen verrattuna on ennakkotiedon mukaan 85 henkilöä ja väkiluku vuoden 2017 lopussa oli hieman vuoden 2011 tason alapuolella. Julkisen käyttöomaisuuden kunto on kokonaisuutena pysynyt lähes entisellään, mutta yksittäisten kohteiden kunnossa on suurta hajontaa. Laatutavoitteet Teknisen johtajan viran tilapäisjärjestelyt ja siitä aiheutuneet muutokset sisäiseen töiden järjestelyyn saattoivat osaltaan vaikuttaa palvelutuotantoon voimaan tulleet Kuntalaki sekä kaupungin uusi hallintosääntö ovat myös vaatineet oman panostuksensa muutenkin niukoista henkilöstöresursseista. Pääsääntöisesti lautakunnan ja viranhaltijoiden päätöksenteko on kuitenkin pystytty toteuttamaan ilman kohtuuttomia viivytyksiä. Palvelut on kohdennettu tavoitteiden ja avaintehtävien mukaisesti. Verkostojen huollosta tai vaurioista aiheutuneista palvelukatkoksista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Tällaisia käyttökatkoksia arvioidaan olleen normaalisti, eikä pitkiä katkoksia ole esiintynyt. Pitkiä odotusaikoja palvelujen saatavuudessa ei raportoitu. Henkilöstökulut ovat toimintavuoden aikana vähentyneet noin 3,2% (noin 3 henkilötyövuotta vastaava määrä). Pysyväisluonteinen henkilöstön vähennys on heikentänyt palvelutasoa. Henkilöstön koulutukseen on käytetty alle 1,0 % palkkasummasta. Täydennyskoulutukselle on tarve, koska alakohtainen kehitys on jatkuvaa. Merkittäviä koulutuspuutteita ei ole tiedossa, mutta erilaisten, pitkällä aikavälillä etua tuovien tietoteknisten järjestelmien käyttöönotto vaatii alkuvaiheessa kertaluontoista panostusta koulutukseen. Yhteistyö omien yksiköiden ja kaupungin muiden palvelukeskusten kanssa on ollut jatkuvaa ja sujuvaa.

3 3 Rakennuskohteiden rakentamisen laatua on valvottu resurssien puitteissa. Hyvän rakentamistavan edellyttämä laatutaso on toteutunut. Taloudelliset tavoitteet Käyttötalous Lautakunnan taloudelliset tavoitteet on saavutettu ja toteutuma on parempi kuin talousarvio. Talousarvion nettosumma (toimintakate) on kaupunginvaltuustoon nähden sitova (nettobudjetointi). Tavoite Tavoite Toteutuma Lautakunnan nettomenojen hallitseminen Käyttötalouden Toimintakate: Talousarvio Toteutuma Tot-% erittely Menot Tulot Toimintakate Investointitalous Investointien toteutuma on noin 89 % talousarviosta. Investoinnit Rakennukset Talousarvio Toteutuma Tot-% Menot Tulot Netto Liikenneväylät Menot Tulot Netto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Menot Tulot Netto Vesihuoltolaitos Menot Tulot 0 0 Netto Kalusto Menot Tulot Netto Investoinnit yh-

4 4 teensä Menot Tulot Netto Sisäisen valvonnan yhteenveto Päätöksenteko Päätöksenteossa on noudatettu hallinto- ja johtosääntöä sekä asianomaisia lakeja ja asetuksia. Uusi hallintosääntö on tullut voimaan Päätökset on tehty, kirjattu, pidetty nähtävillä ja ne säilytetään asianmukaisesti. Lautakunnan päätöksiin ei ole käytetty otto-oikeutta. Lautakunnan päätöksistä on tehty kaksi oikaisuvaatimusta ja yhdestä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Lautakunnan päätöksistä ei ole valitettu markkinaoikeuteen. Viranhaltijoiden päätöksistä ei ole tehty yhtään otto-oikeuspäätöstä, oikaisuvaatimusta eikä valitettu hallinto-oikeuteen. Talous ja toiminta Toteutumia seurataan kaupungin strategian peruslinjan mukaisesti. Palvelutuotanto muodostuu lukuisten eri osatekijöiden summana, jolloin yhteistyön onnistumisella on tulosten kannalta keskeinen rooli. Palvelutuotantoa ja toteutumaa on säännöllisesti seurattu johtoryhmän kokouksissa sekä eri osastojen sisäisissä ja keskinäisissä palavereissa. Asiakaspalautteet on käsitelty. Talousarvion toteutumista on seurattu säännöllisesti ja siihen liittyvää tulojen ja menojen valvontaa on tehty säännöllisesti. Talousarviota on toteutettu sitovuustasojen mukaisesti. Valtion heikentynyt mahdollisuus huolehtia omista velvoitteistaan on lisännyt paineita kaupungin omiin investointeihin. Turvallisuus ja riskit Toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä turvallisuusvahinkoja. Poissaoloihin johtaneiden työtapaturmien kokonaismäärä on ollut 5 kpl. Vastaava luku vuonna 2016 oli 6 ja vuonna Työpäivien menetys on ollut yhteensä 13 päivää (2016: 70 päivää, 2015: 16 päivää). Vakavia työtapaturmia ei ole ollut. Rakennushankkeiden riskien hallinta on tapahtunut työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Kuhunkin hankkeeseen on laadittu rakennushankkeen turvallisuusasiakirja. Jokaiselle rakennustyömaalle on nimetty päätoteuttaja, ellei se ole rakennuttaja itse. Lisäksi rakennushankkeisiin on nimetty Valtioneuvoston asetuksen mukainen turvallisuuskoordinaattori. Työnjohtajat ovat valvoneet työmaitaan jatkuvasti tai päivittäin. Lisäksi kunkin osaston päällikkö on seurannut osastonsa työmaita ja ulkopuolista asiantuntijavalvontaa on hankittu tarpeen mukaan. Kiinteä ja irtain käyttöomaisuus on vakuutettu täydestä arvosta. Vakuutusten hoito (vakuutusmeklaripalvelut) on hankittu ostopalveluna. Tulvavahinkoja ei ole ollut. Vakuuksien tarkastukset on tehty säännöllisesti.

5 5 1. Yleispalvelut Tehtävien erikoistumisesta ja ohuesta organisaatiosta johtuen kunnollista varamiesjärjestelmää ei ole voitu luoda. Varsinaista päivystystä ei ole, mutta välttämätöntä työajan ulkopuolista vesihuollon, liikenneväylien ja kiinteistöjen toimivuuden ylläpitoa toteutetaan kevyemmän varallaolojärjestelmän avulla. Hankinnat Hankinnat on kilpailutettu. Tarjouskilpailuja on toteutettu myös kansallisia hankintarajoja pienemmissä hankinnoissa, jos se aikataulujen puitteissa on ollut mahdollista. Hankintoja on arvioitu teknisen keskuksen johtoryhmässä useita kertoja. Asiakirjahallintoa on edelleen kehitetty vastaamaan pysyvän arkistointijärjestelmän tavoitetta. Teknisen lautakunnan kokousten määrä Teknisen lautakunnan käsittelemien asioiden määrä Yksityistiejaoston kokousten määrä Yksityistiejaoston käsittelemien asioiden määrä Viranhaltijapäätökset Tekninen johtaja Kunnallistekniikan päällikkö Rakennuspäällikkö Kaupungingeodeetti Maankäyttöinsinööri Kiinteistöpäällikkö Asuntosihteeri Kaupunginpuutarhuri 4 7 Viranhaltijapäätökset yhteensä Kaikki päätökset yhteensä

6 6 2. Atk-palvelut Hallintoverkko ja siihen kuuluva palvelinympäristö, fyysiset atk-laitteet installointeineen, tietoturvan järjestäminen ja palvelinten varmuuskopiointi sekä tiettyjen pääohjelmistojen päivityspalvelu on ylläpidetty luotettavalla ja tarkoituksenmukaisella tasolla. Laajoja virusongelmia ei ole ollut. Yksittäiset hyökkäykset on torjuttu. F-Securen Policy Managerilla on verkon työasemat saatu hyvin hallintaan ja päivitykset ajantasalle. Verkon reunalle hankittiin uusi palomuurilaitteisto, joka on parantanut huomattavasti liikennöinnin monitorointia ja se on myös estänyt huomattavasti paremmin asiattomat häirintäyritykset. Tavoitteet ja toteutuma Tavoite Toimenpiteet / tavoitetaso Toteutuma Verkon ja palvelinten palvelukyky Ajassa mitattuna vähintään 99% 99,9% Palvelimia Työasemia Ohjelmistoja Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut Keskeiset tavoitteet ja toteutuma Omakotitonttien kokonaisvaranto kasvoi vuoden aikana 18 tontilla ollen vuoden lopussa 61 AO-tonttia, mikä ylitti tavoitetason. Rivitalo- ja paritalotontteja oli vuoden lopussa vapaana 15 kpl. Tonttien tarjonta pystyttiin pitämään monipuolisena, kun Ritavuoren alueelle saatiin myös myyntiin uusi tonttialue. Maankäytön kehittämisen kannalta tärkeimpiä maa-alueiden täydennyshankintoja tehtiin Ritavuoren suunnalla sekä keskustan kaavoitetulla alueella. Maanhankintaan osoitettuja määrärahoja jäi käyttämättä noin johtuen mm. Ritavuoren alueen hyväksyttyä isoa maakauppaa koskevasta valituksesta. Uusia omakotirakennuksia valmistui asemakaava-alueelle 13 kpl ja kyläalueille 3 kpl sekä paritaloja asemakaava-alueelle 3 kpl. Vastaavasti uusia omakotirakennusten lupia myönnettiin asemakaava-alueelle 15 kpl ja kyläalueille 3 kpl. Kaupunki luovutti omakotitontteja 9 kpl ja muita tontteja 4 kpl. Omakotitontteja luovutettiin 1 enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta jäätiin 6 tonttia alle tavoitetason. Tonttien myyntitulot kasvoivat kuitenkin edellisestä vuodesta noin johtuen kauppakeskuksen arvotontin myynnistä. Myyntitulot jäivät kuitenkin noin alle tavoitetason. Vuoden 2017 lopussa oli tontteja varauksessa seuraavasti: 8 kpl omakotitontteja, 5 kpl rivitalotontteja ja 1 kpl loma-asuntotontteja. Asemakaavojen alueellisessa laajuudessa jäätiin alle tavoitetason (40 ha) laadittujen asemakaavojen hehtaarimäärän ollessa yhteensä noin 25 ha. Tämä aiheutui siitä, että Alanko II asemakaavaa ei ehditty saada valmiiksi ko. alueen yleiskaavavalituksen ta-

7 7 kia. Laaditut asemakaavat olivat yhtä kaavaa lukuun ottamatta normaalia pienialaisempia, mutta varsinkin Vanhan Paukun kerrostalokaava sisällöltään ja sijainniltaan selvästi normaalia vaativampi. Alanko II asemakaava eteni vuoden aikana luonnosvaiheeseen ja sekä Ritavuoren että Liuhtarin koulualueiden asemakaavoitushankkeet lähtivät käyntiin syksyn aikana. Tavoitteet ja toteutuma Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma 2017 Riittävä raakamaan hankinta ja tonttitarjonta Kaupunkikeskustan asemakaavojen uudistaminen Elinkeinotoimintojen edistäminen uusilla asemakaavahankkeilla Raakamaata hankitaan 40 ha keskeisiltä kasvualueilta. Uuden asuntoalueen kaavoittaminen Ritavuoren alueelle Asemakaavan kehittämishankkeita laadittavana vähintään 2 kpl Kaupallisia/tuotannollisia kaavahankkeita laadittavana vähintään 2 kpl Raakamaata hankittu 20 ha taajaman sisältä ja Ritavuorelta. Ritavuori 5 asemakaava valmis Vanhan Paukun 1. vaiheen kaava ja Simpsiöntien liikekorttelin kaava valmiita Sepelikujan kaava valmis ja Alanko II ehdotusvaihe vireillä Maanhankinta ha Maanhankinta 1000 Asemakaavaa ha (uudet + muutokset) Tonttijakoja kpl Rekisteröity tontteja kpl Luovutettu AO-tontteja kpl Luovutettu muita tontteja kpl Tonttien myyntitulot 1000 Rakennuksen paikan maastoon merkintä, rakennuksia/ rakennuspaikkoja kpl /82 124/83 82/70 94/83 79/76 4. Kunnallistekniset palvelut Liikenneväylät Liikenneväylät on ylläpidetty liikennöitävinä ympäri vuoden ja vuorokauden (24/365). Asemakaavan mukaisten katujen, kevyen liikenteen väylien sekä muiden kaupungin hoidossa olevien teiden fyysistä rakennetta on saneerauskohteissa parannettu. Rakentamattomien katujen peruskorjausohjelmaa on jatkettu. Fyysisiä edellytyksiä hyvälle liikenneturvallisuudelle on parannettu edelleen. Katuvalaistus on pidetty kytkettynä välisenä aikana. Valot on sammutettu klo välisenä aikana keskustaajamaa lukuun ottamatta.

8 8 Yksityisteiden yksiköintiä on toteutettu ohjelman mukaan. Tavoitteet ja toteutuma Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Kunnossapidon kohtuullinen taso Liukkauden torjunta ja lumen auraus: pääväylät liikennöitävässä kunnossa klo 7.00 ja muut väylät klo mennessä Väylät ja viheralueet pidetään roskattomina ja viihtyisinä On toteutunut On toteutunut Liikennealueet (m 2 ) Kevyenliikenteen väylät (m) Liikennealueiden kunnossapito ( /m2) Avustettavat yksityistiet (km) Katuvalokeskukset (kpl) ,42 0,56 0,61 0, Katuvalopisteet Kunnallistekniset palvelut Vesihuolto Jakeluverkosto, vesisäiliöt ja paineenkorotusasemat on pidetty jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Toimintavarmaa vesihuoltoa on kehitetty edelleen ja automaatiota on lisätty. Vuoden aikana on löydetty pieniä merkittäviä piilovuotoja ja yksi merkittävä vuoto, jonka korjauksen aikana pärjättiin säiliötilojen vedellä. Valurautaisia vesijohtoputkia on uusittu ohjelman mukaan. Verkostokartat ovat sähköisessä muodossa. Kaupungin haja-asutusalueen jätevesiverkoston laajentamista jatkettiin vuonna 2017 kahden kilometrin johto-osuudella. Kaupunginvaltuusto päätti 2015 supistaa jätevesiverkoston toiminta-aluetta Hellanmaan osalta, mutta KHO kumosi valtuuston päätöksen eli Hellanmaa on jäteveden toiminta-aluetta. Rakennetun viemäriverkoston piirissä olevista kiinteistöistä on liittymissopimuksen solminut 101 kiinteistöä. Vesihuoltolaitos on kaupungin kirjanpidossa erillinen taseyksikkö. Taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Vesihuolto rahoitetaan asiakkailta perittävillä liittymis-, liitostyö-, perus- ja käyttömaksuilla. Maksut on peritty taksojen mukaisesti. Voimakkaasta investointitahdista johtuen laitoksen rahoitus muodostui 2000-luvulla alijäämäiseksi, mutta kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2013 ja oli myös tarkasteluvuonna 2017 ylijäämäinen.

9 9 Vesihuoltolaitos Talousarvio Toteutuma Menot Tulot Toimintakate Rahoituksen alijäämän / ylijäämän muutos vuositasolla on seuraava (luku positiivinen: alijäämä vähenee): Vuoden 2017 liikevaihto oli ,87 ja tulos ,21. Vesihuoltolaitoksen kassavarat olivat ,52. Vesihuoltolaitoksen tase oli vuoden 2017 lopussa ,03. Kassavarojen suuri kasvu on aiheutunut oikeusprosessista, jonka takia suunnitelmien toteutuminen on estynyt. Kaupungin investointiavustuksen osuus tuloksesta , ,0 Tavoitteet ja toteutuma Tavoite Toimenpiteet / tavoitetaso Toteutuma Vesihuoltoverkosto jatkuvassa toimintakunnossa Vuotoveden minimointi Käyttökatkosten pituus enintään 6 tuntia kerrallaan Puhdas vesi: alle 7,0 % ostetun veden määrästä Jätevesi: Alle m³ /v On toteutunut 7,2 % m³/v = 42,2 % Jäteveden osalta verkoston uusimista jatkettava.

10 10 Puhdas vesi Vesijohtoverkosto (km) Liittymien lukumäärä (kpl) Vuotovesi (%) Liittymismaksu ( /m3, alv 0 %) Kulutusmaksu ( /m3, alv 0 %) ,8 1,7 6,4 7, ,27 1,30 1,32 1,33 Jätevesi Jätevesiverkosto (km) Liittymien lukumäärä (kpl) Vuotovesi (%) ,8 42,2 Liittymismaksu (, alv 0 %) Kulutusmaksu ( /m3, alv 0 %) 3000/ / / /4350 2,62 2,67 2,71 2,73 6. Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto Kiinteistöjen jätteiden keräilyn järjestämisvastuu on kunnilla. Etelä-Pohjanmaalla jätehuollon viranomaistehtävät on keskitetty kuntien yhteisestä sopimuksesta Ilmajoen kunnan jätelautakunnalle, jossa on kuntien edustajia jäseninä. Käytännön toteutuksessa Lakeuden Etappi Oy huolehtii kuntien puolesta jätteiden keräilystä ja käsittelystä (ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunkin kaupungin tehtäväksi on jäänyt vanhojen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito. Tarkkailussa olevia kaatopaikkoja Asunto- ja tilapalvelu Toimitilat, muut rakennetut tilat ja piha-alueet Kaupungin omistamat toimitilat on ylläpidetty jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Rakennusten ikääntyessä hoidon ja huollon merkitys lisääntyy. Peruskorjausinvestoinneilla on pyritty rakennusten käyttöikää pidentämään ja olosuhteita parantamaan. Kiinteistöhuollon kohdekohtaisten huoltosuunnitelmien päivitys sähköiseen järjestelmään aloitettiin.

11 11 Asunto- ja tilapalvelu valmisteli kaupungin energiansäästötiimin kanssa kunnan kestävän kehityksen ohjelmaa ja pohti mahdollisia strategialinjauksia. Kaupungin kestävän kehityksen ohjelmaluonnos sisältää kaupungin hallintokuntien kestävän kehityksen tavoitteet, kaupungin energiansäästötavoitteen ja energiansäästötiimin määrittelemät ensisijaiset toimenpiteet. Kaupungissa on suunnitelmallisesti seurattu kulutusta ja toimenpiteitä sekä niiden energiansäästövaikutusta vuodesta 2012 lähtien. Suurin osa kiinteistöistä on kaukolämmössä. Lapualla on hyödynnetty muutamissa kohteissa mm. maalämpöä ja aurinkokeräimiä. Öljylämmityksiä on enää viidessä kiinteistössä. Useassa kiinteistössä on arvioitu valaistuksesta saatavia säästöjä. Vanhan Paukun Kirjasto rakennukseen vaihdettiin led-valaistus. Terveyskeskuksen ja Hopearinteen jätekeräyspisteet muutettiin syväkeräysjärjestelmiksi. Niistä saadun kokemuksen mukaan syväkeräyspisteitä asennetaan mahdollisesti lisää. Tavoitteena on parantaa keräyksen energiatehokkuutta ja lajittelua samalla keräyskustannuksia säästäen. Kaupungin kiinteistöjen sisäilman laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Käyttäjien huomioihin on reagoitu nopeasti. Kuntokartoituksia ja -tutkimuksia on tehty tarpeen mukaan. Koneellisten ilmanvaihtojen säätöjä ja käyntiaikoja on tarkistettu vaihtamaan tarvittava ilmamäärä oikeilla painesuhteilla ottaen huomioon rakenteet. Suodattimet vaihdetaan ja ilmanvaihtolaitteet ja kanavat nuohotaan säännöllisesti. Asunto- ja tilapalvelun investoinnit kohdistuivat turvallisuuden ja terveellisyyden parantamiseen, esteettömyyteen sekä sadevesi-, salaoja- ja viemärijärjestelmien korjauksiin ja uusimisiin. Perusturvakeskukseen asennettiin ilmanvaihtokone ja porakaivojäähdytys. Ritamäen kouluun asennettiin koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto. Tiistenjoen koululle uusittiin käyttöiän päässä ollut sisääntulokatos. Yläkoulun kellarin lattiamatot poistettiin ja tilalle asennettiin kosteuden kestävät pinnoitteet liittyen sisäilman parantamiseen. Ruhan koululle tehtiin tilamuutoksia, että saatiin eskareille paremmat tilat. Hirvijärven leirikeskuksen jäteveden imeytyskenttä uusittiin ja käyttövesijärjestelmää parannettiin. Suojeltuun Leskelän rakennukseen uusittiin salaojat. Tyhjillään olevien kiinteistöjen purkuvuorossa olivat: Asuinrakennus ja tontilla oleva varasto, Kelikonkuja 3 Asuinrakennus ja tontilla oleva varasto, Mettäkuja 6 Asuinrakennus, Kauppakatu 23 Lämpökeskus, Seinäjoentie 161 Asuinkerrostalo, Vesipalontie 6 Asunnot, julkinen asuntorahoitus sekä asunto- ja kiinteistöyhtiöt Lapuan kaupungin asunto- ja tilapalvelut on huolehtinut kaupungin suoraan omistamien asuntojen hoidosta. Kaupunki on perustanut uuden yhtiön Lapuan Kotiasunnot Oy:n huolehtimaan kaupungin eri yhtiöiden kautta omistamistaan asunnoista. Kaupungin suoraan omistamat vuokra-asunnot eivät ole siirtyneet uudelle yhtiölle, mutta myös ne tultaneen siirtämään. Siirtymäajaksi tehtiin sopimus, että Kotiasunnot hoitaa asuntojen vuokraukseen ja myyntiin liittyvät tehtävät. Kiinteistöyhtiöiden fuusion valmistelusta on vastannut hallintokeskus. Tavoitteet ja toteutuma Tavoite Toimenpiteet / tavoitetaso Toteutuma 2017 Kiinteistöjen edulliset käyttökustannukset Arava- ja vapaarahoitteiset asunnot Kaikkien rakennusten keski-arvo 2,6 /m 2 /kk alle 3,05 /m²/kk (alv 0%) (alv 0%) 84% vuokraustaso 78 %

12 12 Ylläpitokustannukset ( /m²/kk) alv 0% (ilman siivousta) Hallinto 1 (kivirak.) m 2 2,7 2,9 2,6 2,7 2,6 Hallinto 2 (puurak.) m 2 2,9 2,6 3,2 3,2 3,3 Vapaa- ajanrakennukset m 2 2,2 2,5 2,3 2,3 2,4 Asuinrakennukset m 2 2,8 2,9 2,7 2,9 2,3 Tuotantorakennukset m 2 1,5 1,5 1,5 1,7 1,7 Muut kiint. (osakkeet) m 2 2,7 2,8 3,4 3,4 3,5 Yhteensä m² 2,6 2,7 2,6 2,7 2,6 Pinta-alatiedot edustavat vuoden 2017 aikana hoidossa ollutta kiinteistömassaa. Vuoden 2017 lopussa pinta-ala on noin m². Vuokra-asuntokanta Kaupungin yhtiöiden arava-asuntoja kpl Suoraan omistettuja arava-asuntoja kpl Koulujen asuntoja kpl Kaupungin omistamia osakehuoneistoja kpl Ns. Sedu- kiinteistö /asuntoja kpl 6 Vapaarahoitteiset vuokraasunnot kpl Kaupungin vuokraasuntokanta yht. kpl Vuokra-asuntojen asukkaiden vaihtuvuus kpl Vuokra-asuntojen käyttöaste (%) Talonrakennus ja viherlaitos Talonrakennus Kauhajärven koulun valmistuskeittiön keittiösaneeraus ja tilamuutokset valmistuivat alkuvuodesta. Liuhtarin entiseen sairaalakiinteistöön saneerattiin alkuvuoden ja kevään aikana uudet tilat kotihoidolle. Kevään ja kesän aikana tehtiin Lukkarilan pesäpallostadionille käyttöolosuhteiden parannustöitä rakentamalla lisää katettua katsomotilaa sekä pelaajille uudet puku- ja huoltotilat.

13 13 Lapuan urheilutalon vesikatetta uusittiin kesän ja syksyn aikana. Urheilutalolla tehtiin myös laajarunkoisen hallin erityistarkastus. Syksyllä käynnistyivät Hopearinteessä automaattisen palonsammutusjärjestelmän asennustyöt ja iv-saneeraustyöt sekä samalla tiloissa tehdään tarvittavia maalaus- ja korjaustöitä. Hopearinteen rakennus- ja asennustyöt tehdään asumisyksikkö kerrallaan. Lapuan lukion uudisrakennuksen ja Sedun C-rakennuksen suunnittelu valmistui kesällä Rakentaminen aloitettiin loppusyksyllä. Marraskuussa 2017 Koulujen suunnittelutoimikunta linjasi, että Hautasen koulun uudet tilat rakentuvat Liuhtarin uuden alakoulun yhteyteen ja, että Liuhtarin keskuskeittiön korvaavat tilat suunnitellaan Ritavuoren koulun yhteyteen mutta päätös keskuskeittiön rakentamisesta tehdään vasta Sote-ratkaisujen myötä. Suunnittelutoimikunta linjasi myös, että Liuhtarin alueelle ja Ritavuoren koulun yhteyteen tulee varaukset päiväkodille (yksityinen tai kaupungin). Liuhtarin ja Ritavuoren koulujen hankesuunnittelu käynnistettiin päätöksen myötä. Tavoitteet ja toteutuma Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Uuden lukion rakentaminen Liuhtarin ent. sairaalakiinteistön saneeraus Hopearinne, automaattinen palonsammutusjärjestelmä ja iv-saneeraus Muut investoinnit Suunnittelu Rakentaminen Suunnittelu 2016 Rakentaminen Suunnittelu 2016, Rakentaminen 2017 Investointiohjelman mukaan Suunnittelu valmis kesällä Rakentaminen käynnissä Rakentaminen valmis keväällä 2017 Rakentaminen /2018 Talonrakennusinvestoinnit, menot milj ,40 2,20 1,98 2,97 9. Talonrakennus ja viherlaitos Viherlaitos Talousarviovuosi 2017 Hoidettavien viheralueiden pinta-alat lisääntyivät rakennettujen puistoalueiden ja katuviheralueiden rakentamisen myötä useita hehtaareja. Kunnossapidon määrärahojen pysyessä edellisen vuoden suuruisena, mahdollisuuksia asukkaita tyydyttävän viheralueiden hoitotason säilyttämiseksi pyrittiin tehostamaan lisäämään alan ammattitaitoisten työntekijöiden osuutta henkilöstöstä.

14 14 Viherlaitos työllisti yhteensä kolme vakituista ja 76 määräaikaista työntekijää. Näistä 34 oli nuoria kesätyöntekijöitä. Työllistämisohjelman puitteissa työllistettiin 12 henkilöä ja lisäksi tarjottiin mahdollisuus työkokeiluun neljälle kuntouttavan työtoiminnan merkeissä. Kaupunkilaisille sekä päättäjille teetettiin osana YAMK opinnäytetyötä kysely Lapuan kaupungin viheralueiden hoidon mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksia pyritään hyödyntämään tulevina vuosina organisaation sekä työtapojen kehittämisessä. Viherlaitoksen toiminta, kalusto sekä säilytystilat ovat edelleen hajautettuna useaan paikkaan ja viherlaitokselta puuttuu soveltuvat tilat koneiden pesuun, kalusteiden yms. rakentamiseen, kunnossapitoon ja korjaamiseen. Tilanne hankaloittaa toiminnan sujuvuutta ja tehokasta toimintaa. Vanhan Paukun alueen rakennusten purku lisää painetta tilojen järjestämiseen. Viherlaitos suunnitteli ja rakensi uusia puisto- ja katuviheralueita Alanurmon alueelle sekä Vanhan Paukun alueelle. Kiinteistöjen pihoja ja leikkipaikkoja korjattiin EU-normien mukaisiksi Keskuskoululla, Poutun koululla sekä Päivärannan päiväkodilla ja Kissankellon päiväkodissa. Mittava lähiliikuntapaikka yläkoulun pihalle rakennettiin loppuun ja terveyskeskuksen pysäköintialueen kunnostus käynnistettiin. Vanhan Paukun alueen Mallaskuunpanimon sisäänkäynnin ja terassin rakentaminen ja osittainen suunnittelu kuului viherlaitoksen tehtäviin. Viherlaitos huolehti myös Ritamäen moduulikoulun lisäosan rakentamiseen liittyvistä sadevesien ohjaamisesta ja pihan toimintojen järjestämisestä. Pyhälahden aukiolle asennettiin kalustoa ja tehtiin sähköistykseen liittyviä töitä ja VT19 melusuojausta parannettiin. Puistoja peruskorjattiin Siirilässä ja Ritakalliolla. Viherlaitos organisoi entisen Lapuan nahkatehtaan viereisen alueen Pima maiden puhdistamisen järjestelyt ja valvonnan kaupungin osalta. Lisäksi huolehdittiin Erkinmontun uimarannan kunnostamistoimenpiteistä. Tavoitteet ja toteutuma Tavoite Viheralueiden hyvä hoidon taso (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö) Päiväkotien ja koulujen leikkialueiden turvallisuu-den lisääminen Toimenpiteet/tavoitetaso Ylläpito hoitoluokituksen mukaisella tasolla Leikkikenttien saattaminen EU-normien mukaisiksi Toteutuma Viheralueet hoidettu hoitoluokituksen mukaan, talousarvion puitteissa Koulutusta lisätty. Leikkikenttiä kunnostettu. Työ jatkuu. Rakennetut puistot (A1, A2, A3) valtakunnallisen hoitoluokituksen mukaisessa kunnossa; ha, (kpl) (99) 61 (100) 63 (100) 66/ (103) Puisto- ja viheralueiden hoito ( /m 2 ) 0,56 0,38 Muut yleiset alueet, ha Rakennetut katuviheralueet ha Piha-alueet, ha Puistometsät ha Kiinteistöjen leikkikentät Puisto- ja uimarantaleikkikentät, kpl Jokilaakson matkailupuutarha ja kouluympäristö, ha

15 15 Rantalaiturit, kpl Metsähakkuut, k-m³ Näkö- ja lintutornit, kpl Puutarhapalstat, kpl (x) Hirvijärven virkistysalue: asuntovaunupaikkoja, kpl (venepaikkoja + laituripaikkoja kpl) 31 (82+12) 31 (82+12) 31 (82+12) 31 (82+12) Lapuanjoen venepaikkoja Uimarannat (kpl) 3 (+3) 3 (+3) 3(+3) 2(+2) Lapuanjoen suihkulähde, kpl Skeittipaikka, ha (kpl) 0,1 (1) 0,1 (1) 0,1 (1) 0,1(1) Liikennepuisto, ha (kpl) 0,7 (1) 0,7 (1) 0,7(1) 0,7(1) 10. Pelastuspalvelut varautuminen ja väestönsuojelu Pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan palo- ja pelastustoimen palvelut on keskitetty Seinäjoen kaupungin yhteyteen Lapuan maksuosuus aluepelastuslaitoksen * ** toiminnasta *sis. palautuksen vuodelta 2015 ( ) ** sis. palautuksen vuodelta 2016 ( )