Kaupunginvaltuuston seminaari

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuuston seminaari

2 Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari Seminaarin avaus Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen Lounas Kaupunkistrategia luonnos ja omistajapoliittisten linjausten pääpiirteet Kaupunginjohtaja Jari Tolonen Opiskelijamyönteisyys sanoista tekoihin Puheenjohtaja Teemu Turunen, Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Ajatuksia kaupunkistrategian ja omistajapoliittisten linjausten vaikutuksista: Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Mikko Saari Ympäristötekninen toimiala Vs. tekninen johtaja Jari Kauppinen Kajaanin Mamselli Johtaja Tuija Vuorinen Tietohallinto ja ict-palvelut Tietohallintopäällikkö Heikki Hyvönen ja pääsuunnittelija Risto Hyvönen

3 Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari Lounas Ajatuksia kaupunkistrategian ja omistajapoliittisten linjausten vaikutuksista: Koulutusliikelaitos Johtaja Anssi Tuominen Kajaanin ammattikorkeakoulu Rehtori Matti Sarén Teatterin tilaratkaisu ja tulevaisuus Teatterinjohtaja Helka-Maria Kinnunen ja rakennuttajapäällikkö Jari Pietarila Kahvi Talouden näkymät Talousjohtaja Asta Tolonen Valtuutettujen ajatukset tulevaisuudesta Seminaarin päätös

4

5 Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus, luottamus tulevaisuuteen. Arvot toimintatapoina Edistämme hyvinvointia tekemällä päätöksiä oikeudenmukaisesti. Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi. Kunnioitamme ja edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Arvostamme yksilöllisyyttä ja koemme erilaisuuden voimavarana. Suhtaudumme toisiimme ennakkoluulottomasti ja arvostaen. Panostamme turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Haluamme tehdä jokaisesta päivästä turvallisen. Tahdomme mahdollistaa sujuvan arjen. Edistämme kaupungin elinvoimaa myös tulevaisuudessa.

6 Luontokaupunki kasvun kärjessä Suuntaamme tulevaisuuteen neljällä kasvuteemalla: 1. Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Kajaanilaisten tyytyväisyys palveluihin ja mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa lisääntyvät. Vuonna 2022 Kajaani on kasvun kärjessä väestön hyvinvoinnissa, kaupungin vetovoimaisuudessa ja innovatiivisuudessa. 2. Resurssiviisautta luontokaupungissa Kannamme vastuumme tulevaisuudesta ja vähennämme kasvihuonekaasuja. 3. Tulevaisuus on nuorissa Nuorilla on mielekästä tekemistä. He opiskelevat tai ovat töissä. 4. Osaajista elinvoimaa Väkiluku kääntyy kasvuun. Työllisyystilanne on hyvä ja opiskelijat hakeutuvat Kajaaniin.

7 Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Vuonna 2022 kajaanilaisten tyytyväisyys palveluihin ja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin on lisääntynyt. Kehitämme Kajaania yhteistyössä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Luomme foorumeja ja tilaisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Osallistamisen päämääränä on kaupunkilaisten hyvinvointi. Parannamme ja uudistamme palveluja ja toimintaympäristöä yhteistyöllä, jossa kaupunki toimii avoimena kehitysalustana palveluratkaisuille. Tämä tarkoittaa uusia kumppanuuksia ja kokeilukulttuuria. Hyödynnämme innovaatioita ja digitalisaatiota palvelujen kehittämisessä ja avaamme dataamme hyötykäyttöön.

8 Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Puhtaat metsämme ja järvemme ovat lähellä. Taajamametsämme ja lähivirkistysalueemme ovat helposti saavutettavissa. Meillä on neljä vuodenaikaa. Vuonna 2022 olemme pienillä ja isoilla teoilla kantaneet vastuutamme tulevaisuudesta. Kajaanin kasvihuonekaasut ovat vähentyneet. Pidämme yhdessä huolta luonnostamme ja ympäristöstämme. Käytämme resurssejamme harkitusti, hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävästi. Tiivis kaupunkirakenne, tilojen tehokas käyttö, energiatehokkuus ja vastuulliset hankinnat vähentävät päästöjämme ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä huolehdimme itsestämme ja luonnostamme. Terveessä ja puhtaassa Kajaanissa on hyvä asua tulevaisuudessakin.

9 Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Nuorten hyvinvointi on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Lisäämme opiskelijamyönteisyyttämme. Haluamme, että kajaanilaisnuoret opiskelevat oppimista, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävissä oppimisympäristöissä. Vuonna 2022 nuorilla on mielekästä tekemistä, he opiskelevat tai ovat töissä. Kiinnitämme huomiotamme nuorten osallisuuteen, luomme edellytyksiä nuorten tapahtumille, kohtaamispaikoille ja harrastusmahdollisuuksille. Tarjoamme nuorille mahdollisuuksia oman elämän rakentamiseen. Haluamme, ettei yksikään nuori syrjäydy. Kajaani on kaupunki, jossa nuorten on hyvä kasvaa. Meille on tärkeää, että nuorille rakentuu myönteinen suhde kotikaupunkiinsa. Tänne on viimeistään perheen perustamisen myötä hyvä palata asumaan ja tekemään töitä. Kotikaupunkiin, joka tarjoaa turvallisen kasvuympäristön uudelle sukupolvelle.

10 Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Panostamme uudistavaan elinvoimapolitiikkaan ja tuemme yritystoiminnan kasvua. Haemme kestävää kasvua mittaustekniikasta, pelialalta, luonnonvarojen jalostuksesta ja matkailusta. Rakennamme uutta osaamista tiedon hyödyntämisestä ja digitaalisten palvelujen kehittämisestä. Vuonna 2022 Kajaanissa asuu vähintään ihmistä. Työllisyystilanne on hyvä. Kajaani houkuttelee yhä enemmän opiskelijoita myös maakunnan ulkopuolelta. Tarvitsemme kaupunkiin nuoria tulevaisuuden tekijöitä. Kajaani on vetovoimainen ja haluttu kaupunki opiskelijoille, nuorille pariskunnille ja nuorille perheille. Haluamme nuorten naisten aktiivisuuden ja energian kaupungin elinvoiman rakentajiksi. Teemme Kajaanista laajassa yhteistyössä houkuttelevaa paikkakuntaa muuttamiselle, asumiselle ja yritystoiminnalle. Olemme vetovoimainen muuttokohde ulkomaalaisille.

11 Päämäärät lukuina Mittari Palvelutyytyväisyys Päämäärä / Mittari luodaan Tyytyväisyys osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin Kasvihuonekaasut Alle 25-vuotiaiden työttömien työhakijoiden osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta, % Mittari luodaan Mittari hankitaan -25 % v:sta ,1 23,0 21,0 18,1 alle 10 % Väestö Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, % 15,9 14,3 12,2 11,5 alle 9 Työllisyys KAMK:n ensisijaiset hakijat maakunnan ulkopuolelta opiskelijapaikkaa kohti, % Neljännesvuositilaston kunnittaista saatavuutta selvitetään 61,7 71,7 86,3 79,5 80,0

12 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari

13 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Opiskelijakunta KAMO toiminta perustuu AMK-lakiin (932 / 2014, 41 ) Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. jäseniä noin toimintaa ohjaavat säännöt (rehtori vahvistaa) edustajiston hyväksymät ohjesäännöt Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry

14 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Opiskelijan euro Esimerkki opiskelijana on käytetty yksin asuvaa opiskelijaa, jolla ei ole alle 18-vuotiaita lapsia Opiskelija saa opintorahaa 250,28 /kk 10% ennakkopidätys 225,25 /kk Yleinen asumistuki 284,02 /kk Vertailuna käytetty Kajaanin Pietarin Lohtajankadun pienintä yksiötä, vuokra 355,02 /kk Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 3

15 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Tulot /kk Menot /kk Opintoraha 225,25 Vuokra 355,02 Yleinen asumistuki 284,02 Sähkön siirto 32,90 Energian hinta 185kWh/kk 12,12 Internet (Kaisanet opiskelijanetti) 19,90 Matkapuhelin 19,90 Ruoka (kaupasta) 100,00 Koululounas (21 krt) 54,60 Pyykinpesu (4krt) 8,00 Hygieniatuotteet 25,00 Vakuutukset 7,00 Yhteensä 509,27 634,44 Erotus -125, Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 4

16 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Mitä opiskelija tarvitsee? Opiskelijan työ on opiskelu Opiskelu sisältää luennot ja luentojen jälkeen käytetyn ajan opiskeluun 1 opintopiste on kokonaisuudessaan 27h opiskelijan työtä 13,5h opetusta ja 13,5h itsenäistä opiskelua Opiskelu tarvitsee vastapainokseen vapaa-ajan ohjelmaa Liikunta Kaukaveden opiskelijahinnat Kulttuuri Kajaanin Kaupunginteatterin opiskelija-alennukset Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 5

17 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Paikallisliikenne Opiskelija maksaa aikuisen hinnan 3,30-3,90 Vain yksi reitti kulkee Vimpelinlaakson kautta (Linja 6) 3 muuta linjaa kulkee Sotkamontien kautta Jos nämä linjat kulkisivat Kuntokadun kautta, jäisi välistä 1 pysäkki Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 6

18 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Kajaanin kaupungin näkyvyys Opiskelijat käyttävät paljon sosiaalista mediaa Kajaanin markkinointi ei kohtaa opiskelijoita Esimerkiksi tieto mahdollisista harrastemahdollisuuksista ja Kajaanin tarjoamista palveluista ei välity opiskelijoille Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 7

19 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA STUDENT UNION OF KAJAANI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Mitä tämä kortti voi mahdollistaa opiskelijalle? Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 8

20 Kaupunkistrategian vaikutuksia Sivistystoimialan näkökulma

21 Kajaanin hyvää ilmapiiriä kannattaa vaalia Hyvinvointi ja erityisesti nuorten hyvinvoinnin edistäminen ovat oikea painotus strategiassa. Jos halutaan olla erottuva kaupunki tässä, on tehtävä todella paljon työtä käytännön toteutuksen eteen: hyvinvointia edistävät palvelut ja mahdollisuudet näkyväksi, aikaa suunnittelulle ja koordinoinnille. Kulttuuri on vähällä huomiolla. Kaleva pääkirjoitus Oulu kamppailuun osaajista - Jotta Oulun seutu pärjää kisassa parhaista kotimaisesta tai ulkomaisista tekijöistä työvoimasta, kaupungin houkuttelevuuden pitää olla kunnossa Kyse on silloin esimerkiksi viihtyisästä asumisesta, hyvistä palveluista ja liikenneyhteyksistä, runsaasta kulttuuritarjonnasta ja vapaa-ajan mahdollisuuksista. Muistetaan kulttuurin monet ulottuvuudet: 1) taiteellinen itseisarvo, 2) luovan potentiaalin ja terveen identiteetin kasvattaja, 3) alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden kivijalkaa, 4) hyvinvoinnin mahdollistaja Kajaani on liikunta- ja kulttuurikaupunki ja siitä kannattaa olla ylpeä. Sivistys ja hyvinvointi ovat älykkään ja kasvavan kaupungin perusta. Palvelujen digitalisointi ja automatisointi on keskeistä ohjata ihmiset ostamaan palveluja, maksullisia tai maksuttomia, toimivien ratkaisujen avulla.

22 Strategian jalkauttaminen edellyttää asennetta, osaamista ja resursointia Edistämme hyvinvointia: Ennaltaehkäiseviä käytänteitä ylläpidettävä ja mahdollisuuksien mukaan kehitettävä perheiden vuorovaikutuksen tukeminen; harrastetakuu; KAIKU-kortti; museoiden vapaapääsy; liikkuva koulu; päiväkotien liikuntatoiminta ja perhetoiminta; LAPE2- hankkeeseen osallistuminen; NUPPA; tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen kouluissa ja esiopetuksessa; lasten kulttuurikeskus; kulttuuripolku Miten voisimme Mamsellin kanssa edistää lasten ja nuorten terveyttä ja erityisesti hillitä lasten ylipainoisuuden kasvua? Arvostamme yksilöllisyyttä ja erilaisuutta: Kuunnellaan asiakkaan tarpeet ja mietitään ensin, miten asia olisi mahdollista toteuttaa; kohdataan asiakkaat arvostavasti; edellyttää kykyä tarvittaessa yksilöllisten ratkaisujen tekemiseen, mikä haastaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kysymyksen ja vaatii joskus myös euroja toteutuakseen. Kunnioitamme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa: Koulut ja päiväkodit kehittävät käytänteitä yhteistyössä, lähtökohtaisesti jokainen saa yhtä hyvää palvelua mutta palvelupäätöksiä tehtäessä on nähtävä mahdollinen erityinen tuki, joka voi olla hetkellinen tarve; palvelujen saavutettavuus ja saatavuus (automatisointi?) Panostamme turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön: Kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen; koulujen ja päiväkotien toimintakulttuurin kehittäminen uuden vasun ja OPSn suuntaisesti Tulevaisuus nuorissa ja Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa: NUPA jatko; kehittyvät oppimisympäristöt satsaukset välineisiin ja materiaaliin (min euroa / vuosi perusopetus huomioitava myös varhaiskasvatus, toinen aste, ammattikorkea sekä vapaa sivistystyö, kirjasto, musiikkiopisto sekä museot mahdollisuuksien mukaan); kuntalaisten entistä parempi osallistaminen jo valmisteluvaiheessa, ennakkovaikutusten arviointi / lapsivaikutusten arviointi vaativat osaamisen kehittämistä ja myös tekijä- ja aikaresurssia; palvelujen sähköistäminen / automatisointi / saavutettavuuden edistäminen mahdollisuus ostaa palvelut verkosta; (kulttuuri)tapahtumat nuorille vaatii tekijöitä sekä resursointia.

23 Haasteita selätettäväksi Erityisen tuen tarpeet ovat kasvavat. Oppilasmäärä kasvaa enää vain hetken ennen kuin kääntyy laskuun alhaisen syntyvyyden vuoksi. Tämä näkyy palveluissa 7-10 vuoden kuluttua. Vuolijoki-Otanmäki-alueen kouluverkkoratkaisu on tehtävä. Millainen ratkaisu edistää alueen vetovoimaa kaksi hiipuvaa lähikoulua vai yksi elinvoimaisempi koulu, jossa alueen 6-16 vuotiaat lapset saavat käydä koulunsa?

24 Kaupunkistrategian vaikutuksia Ympäristötekninen toimiala Valtuustoseminaari

25 YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Valtuustoseminaari KAUPUNKISTRATEGIA Älykorttelihanke: suunnitellaan ja toteutetaan linja-autoaseman kortteliin älykäs elinkaarikortteli Suunnittelu , toteutukseen Resurssiviisautta tiiviillä kaupunkirakenteella alueiden käyttöä ohjataan maankäyttöpoliittisella ohjelmalla, yleiskaavoituksella ja asemakaavoituksella Viisasta liikkumista edistetään: jalankulku, polkupyöräily, joukkoliikenne

26 OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET RAKENNUKSET Korjausvelka ja kuluminen Salkutus: tarvittavat, pidettävät, realisoitavat, suojeltavat rakennukset Tilojen määrän sopeuttaminen ja tehokas käyttö Selvitetään Mamsellin, tilakeskuksen ja Vilakkeen yhdistäminen (yksikkö tai liikelaitos) Selvitetään tilakeskuksen, Vilakkeen, Pietarin ja Teknologiakeskuksen kiinteistönhuollon keskittäminen KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Korjausvelka Kunnallistekniikan tuotanto omaa toimintaa kehittämällä hyödyntäen ulkopuolista konekantaa

27 Omistajapoliittisen linjauksen vaikutus Kajaanin Mamselli liikelaitokseen Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari

28 Vaikutukset Mamsellin tuottamat sote-alueen ateria- ja puhtaanapitopalvelut siirtyvät maakuntahallintoon tai Kainuun sotelle, Mamsellin toimintaa koskeva omistajapoliittinen linjanveto toteutetaan suunnitellussa aikataulussa, vaikka Sote/maakuntauudistuksen suunniteltu aikataulu muuttuisikin Kainuun soten palveluiden liikevaihto on 4,9 milj. euroa. Henkilöstöravintoloiden ja yksityisille sote-palvelujen tuottajille tuotettavien ateriapalveluiden liikevaihto on 0,5 milj. euroa. Mamsellin sote-palvelut Liikevaihto, milj. euroa Osuus liikevaihdosta Mamsellin toiminta kutistuu, liikevaihto putoaa ja henkilöstömäärä vähenee Jatkossa liikevaihto on noin 10 milj. euroa ja henkilöstöä on noin 160 Henkilöstö Ateriapalvelut % 54 Puhtaanapitopalvelut % 20 Yhteensä % 74

29 Toimenpiteet, aikataulut ja vastuut Arvioidaan millaista suunnittelua, valmistelua ja toimeenpanoa muutos vaatii; kyseessä iso muutos Muutoksen valmisteluun ja toteuttamiseen on varattava määräraha talousarvioon 2019 Varaudutaan maakunnan valmistelutyöryhmän suunnittelu- ja selvityspyyntöihin ja selkeytetään kaupungin, soten ja maakunnan valmisteluryhmien tehtävät, yhteistyö ja vastuut Varaudutaan henkilöstön siirtymiseen/irtisanomiseen yhteistoimintaprosesseineen Organisoidaan kutistuvan Mamsellin toiminnot uudelleen Tilakeskus, Kajaanin Mamselli ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos käynnistävät jatkoselvityksen toimintojen keskittämisestä yhdeksi tukipalveluyksiköksi tai yhteiseksi liikelaitokseksi. Selvityksen arvioitu aloitusajankohta syksy 2018 Selvitys toteutetaan omilla resursseilla

30 Perusteita linjanvedoille Maakuntauudistuksen toteutumisen yllä tummia pilviä, Kajaanin mietittävä kestävämpiä ratkaisuja Verotuskäytännöt (esim. koulujen ja päiväkotien ateriat ja puhtaanapito arvonlisäverollisiksi) Alv-kikkailua EK ottanut kantaa epäreiluihin säännöksiin markkinakilpailussa (Kauppalehti ) Maakuntien palvelutuotantoon odotettavissa valtakunnantason säästötavoitteita. Miten nämä vaikuttaisivat kaupungin tarvitsemien tuotteiden ja palveluiden hintoihin? Rakentavan yhteistyön tekemisessä (win-win) on Kajaanissa vielä paljon tehtävää

31 Omistajapoliittisten linjausten vaikutuksia Tietohallinto ja ICT-palvelut

32 2.4.1 Tietohallinto ja ICT-palvelut Karsitaan päällekkäisyyttä keskittämällä voimavarat Kajaanin oman tietohallintoyksikön kehittämiseen Kuntalais- ja vierailijapalvelujen kehittämiseksi ja kaupungin toimintaprosessien tehostamiseksi lisätään tietohallintoon kaupungin toimialojen ja liikelaitosten tietojärjestelmäkyvykkyyttä Tiivistetään konserniyhteistyötä ICT-yksiköiden tiedonvaihdon ja koulutusten osalta Tarjotaan tarvittaessa muille Kainuun kunnille asiantuntija-apua

33 Ajatuksia kaupunkistrategian ja omistajapoliittisten linjausten vaikutuksista Anssi Tuominen koulutusliikelaitoksen johtaja

34 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 1/3 On yksi keskeisimmistä kaupunkistrategian toteuttajista -> Nuorilla osaajilla rakennetaan elinvoimaa ja tulevaisuudenuskoa älykkäälle ja vastuulliselle kaupungille. Koulutuskonserniyhteistyön ja Vuokatin säätiön (Vuokatin urheiluopisto) kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen. Vastuuta koko Kainuusta ja Kuusamosta.

35 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 2/3 Edukai Oy:n kautta kasvua ja laajempaa toiminta-aluetta. Yleissivistyskin kytkeytyy entistä voimakkaammin työelämään, elämän hallintaan ja kestävään kehitykseen. LUOPUMISOSAAMINEN on jatkossa ydinosaamista. Kiva tehdä niin kuin ennenkin. Ilman luopumista ei saavuteta mitään uutta (luovu + uus = luovuus).

36 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 3/3 Nuoret naiset ja tulevaisuuden ratkaisut. Iloa ja huumoria. Työpaikka ja puoliso määräävät asuinpaikan. Valtakunnallinen (ja globaali) kilpailukyky tulosrahoitusjärjestelmän puristuksessa. Strategian tulee olla esillä ja sen pitää synnyttää keskustelua, jännitettä ja sitä kautta uutta ajattelua.

37 Väestökatoa paikkaa vain maahanmuutto (Kainuun Sanomat verkkosivu klo 08:40)

38 Kuvaus ammattimaisen teatteritoiminnan edellytyksistä toimitilaratkaisun tueksi Helka-Maria Kinnunen teatterinjohtaja

39 Tässä esityksessä tarkastellaan Teatteritoiminnan tunnuslukuja Hajasijoitetun toiminnan haasteita Toimitilojen vaikutuksia toimintaan Tilatyöryhmän toimeksiantoa Tulevaisuusnäkymiä H-MK 3

40 Kulttuurin valtionosuusjärjestelmä, perusteita tuen myöntämiselle Henkilötyövuosien määrä Taiteellisesti korkeatasoinen teatteritoiminta Säännöllinen esitystoiminta Yhteistyö vapaiden ryhmien kanssa Yleisötyö ja teatterikasvatus Alueteatteritoiminta (min es./ v.) Toiminta harvaan asutuilla alueilla Kantaesitykset, kotimaisen näytelmän edistäminen, saavutettavuuden ja hyvinvoinnin edistäminen H-MK 4

41 H-MK 5

42 Alueteatterin kiertue-esitykset es. (min , OKM), katsojia Sissilinnassa 112 es., katsojia 6373 Kiertueiden ja Sissilinnan tulot ja menot 2017 Tulot Sissilinnan pääsylipputulot Sissilinnan muut tulot 200 Sissilinnan tilavuokra Kiertuelipputulot Harkinnanvarainen valtionavustus Tulot yhteensä Menot Kiertuetoiminnan välittömät menot työntekijän palkoista kaupungin osuus Kuljetustuki ryhmille Sissilinnan tilavuokra Sissilinnan siivoustarvikkeet Sissilinnan lipunmyynti Menot yhteensä H-MK 6

43 Teatterin moniammatillinen henkilökunta 14 näyttelijää, joista 4 kiertueryhmässä 1 ohjaaja, 1 lavastaja, 2 pukusuunnittelijaa, 1 alueteatterituottaja 17 teknistä henkilökuntaa, joista 5 kiertueryhmässä (nimikkeitä tuotantojärjestäjä, näyttämömestari, valaistusmestari, lavastamon esimies, metallimies, valosuunnittelija, äänisuunnittelija, tarpeistonhoitaja, valo- ja äänimies, siivooja, tarpeistonhoitaja, puvustonhoitaja, ompelija, autonkuljettaja) Markkinointipäällikkö, markkinoija, lippukassanhoitaja Käyttöpäällikkö Talouspäällikkö Teatterinjohtaja Tilapäiset työntekijät: pukijat, aulapalvelut (narikka), muusikot, kapellimestari, iltanäyttelijät, avustajat, siviilipalvelusmies Vierailijat: ohjaajat, näyttelijät, koreografit H-MK 7

44 Teatteritoiminnan tunnuslukuja Minimiharjoitusmäärä (TES) 40 harj (à 4h), kun esityksen kesto 2h = 20 työpäivää = 3,2 vkoa (6pv/vko), minimi näyttämöllä 3 vkoa Minimiharjoitusmäärä (TES) 70 harj (à 4h), kun suuri tuotanto, esim. musiikkinäytelmä = 35 työpäivää = 5 vkoa (6pv/vko), minimi näyttämöllä 4 vkoa Yhden esityksen pystytys- + purkuaika min. 3h + 3h H-MK 8

45 Teatteritoiminnan tunnuslukuja, jatkuu varsinaista ensi-iltaa/ vuosi, joista 2 alueteatterin ohjelmistossa - Lisäksi kevyitä/ pienimuotoisia tuotantoja (pikkujouluesitys, vappukonsertti jne.) sekä yhteistuotantoja mm. Kajaanin seurakunnan nuorten kanssa - Yleisötyötä ja teatterikasvatusta (työpajat ja keskustelutilaisuudet, harrastajien koulutus, asiantuntijatehtävät, kulissikierrokset ym.) H-MK 9

46 Teatteritoiminnan tunnuslukuja, jatkuu 2. - Esitysten määrä 2013: 306, joista kiertueesityksiä 117, katsojia yht Esitysten määrä 2016: 346, joista kiertueesityksiä 185, katsojia yht Esitysten määrä 2017: 337, joista kiertueesityksiä 143, katsojia yht vuosittain yleisötyöhön osallistunutta H-MK 10

47 Yhdessä tuotannossa ennen harjoitusten alkua pääpiirteittäin: - Ohjaajan ennakkosuunnittelu 1kk (TES) - Lavastajan ennakkosuunnittelu, pienoismalli ja piirustukset - Pukusuunnittelijan ennakkosuunnittelu, luonnokset ja piirustukset - Tuotannon aikataulutus: harjoitukset, verstaat, valo- ja äänisuunnittelu + Musiikkituotannossa kapellimestarin sävellysja sovitustyö, koreografin ennakkosuunnittelu H-MK 11

48 Yhden puhenäytelmän valmistaminen harjoituksista ensi-iltaan 1-3kk: - Ohjaaja johtaa näyttämötyötä, ohjaa näytelmän tapahtumat, vaihdot ja ajoitukset sekä vastaa kokonaisuudesta aikatauluineen - Näyttelijät ovat usein kaikissa harjoituksissa ja opettelevat tekstin omalla ajalla - Tuotantojärjestäjä vastaa harjoitus- ja esitystoiminnan sujumisesta järjestelyineen - Näyttämömestari vastaa harjoitus- ja esitystilan asianmukaisesta varustuksesta ja työturvallisuudesta - Valosuunnittelija-mestari vastaa valaistuksen toteutuksesta, kaluston toimivuudesta ja työturvallisuudesta - Äänisuunnittelija-mestari vastaa äänitehosteiden ja musiikin toteutuksesta, kaluston toimivuudesta ja työturvallisuudesta - Valo- ja äänimies/ näyttämömies rakentaa näyttämökuvan ja muut olosuhteet mestareiden ohjeiden mukaan H-MK 12

49 Yhden puhenäytelmän valmistaminen harjoituksista ensi-iltaan 1-3kk, jatkuu: - Puvusto (puvustonhoitaja, ompelija) valmistaa esiintymisasut, vastaa pukuhuollosta ja toimii näyttämötekniikan apuna (mm. pukijana) suunnittelijan ohjeiden mukaan - Lavastamo (esimies, metallimies) valmistaa lavasteet ja vastaa niiden turvallisuudesta sekä kuljetuksista (verstas näyttämö) suunnittelijan ohjeiden mukaan - Tarpeistonhoitaja valmistaa ja hankkii tarpeiston sekä vastaa siitä, että se on käytössä harjoituksissa ja esityksissä sekä toimii näyttämötekniikan apuna - Kampaaja-maskeeraaja suunnittelee ja tekee kampaukset ja maskit sekä huoltaa esiintyjien hiukset, peruukit, parrat ym. + musiikkinäytelmässä lisäksi laulujen ja tanssien harjoittaminen, muusikoiden ja avustajien harjoitukset, asut Näyttämökuvan ja taiteellisen kokonaisuuden oltava valmis 2 vkoa ennen ensi-iltaa (TES) H-MK 13

50 Hajasijoittaminen, vaikutukset (nykytila) 1. Siirrot varastojen, näyttämöiden/lavastamon välillä. Tavaroiden koosta, määrästä, pituudesta, nostoista, ovista ja portaissa kulkemisesta jne. johtuen ja työturvallisuuden vuoksi toimittava työparina (väh. 2 hlöä). Viikoittaista työaikaa kuljetuksiin 6-12 h/ 2hlöä, vuodessa arviolta 400 työtuntia H-MK 14

51 2. Tilojen ja kuljetuskaluston haasteet (nykytila) - Oviaukot ja kulkureitit eri tasoissa, jyrkkiä mutkia, liukkaita pintoja, ei suojausta sääoloilta - Bussilla, jossa tilava tavaratila ja perälaitanosturi, ei päivällä pysty ajamaan teatterin pihaan (missä lastausovet), koska liikennettä ja pysäköityjä autoja paljon - Pakettiautolla liikuttaessa lastauksen korkeusero estää esim. pumppukärryn tai rullalaudan käytön raskaan tavaran (tanssimattorullat, alumiinikorokkeet jne.) siirtoihin - Näyttämölle tulevat elementit suunniteltava sellaisiksi, että niitä pystytään käsittelemään sekä kuljetuksissa, varastoinnissa että esityskäytössä Kokoamis- ja purkamistyötä karkeasti arvioiden 8-14 h/ vko/ tuotanto = arviolta min. 800 h vuodessa H-MK 15

52 3. Johtopäätöksiä hajasijoittamisesta: - Nykyiset näyttämöt pieniä ja matalia (alle 4m) - Uuden päänäyttämön lavastuskorkeuden tulee olla vähintään n. 7m Rakennettavat ja kuljetettavat elementit ovat isompia ja/ tai niitä on enemmän Nykyinen verstas matala, koepystytykset tehdään ulkona Kuljettamiseen ja kokoamiseen tarvitaan isompi kalusto sekä riittävät lastaus- ja kokoomatilat Osa elementeistä voidaan varastoida uuden näyttämön torniin (taustakankaat, seinäelementit ym.) Hajasijoitetut toiminnot lisäävät työvoiman tarvetta jo pelkästään työturvallisuuden vuoksi Hajasijoittaminen ei tehosta teatterin toimintaa H-MK 16

53 Johtopäätöksiä hajasijoittamisesta, jatkuu Toimintojen ulkoistaminen ei järkevää, koska: Kahdella näyttämöllä (ja/ tai kiertueella) yhtäaikaisesti tapahtuva toiminta on kuljetuksineen, hankintoineen ja harjoituksineen jne. nopearytmistä, mm. jatkuvia aikataulumuutoksia sisältävää toimintaa Toiminta ei tehostu, jos toisiinsa sidotut toimet viivästyvät, koska joku osatekijä ei pysy mukana Teatteritoiminnassa on monia hankalasti toimeksi annettavia piirteitä, mm. poikkeavat työajat Ulkoistetun työn hintalappu voi olla kallis: Esim. Punainen maa, valkea meri esityksen 130 pukua materiaaleineen: valmistus, sovitukset, huolto! H-MK 17

54 Yhden näyttämön malli + harjoitussali Näyttämöharjoitusten kanssa rinnakkain ei voi olla esityksiä kotinäyttämöllä Toiminta muuttuu, jos käytössä on vain yksi näyttämö + harjoitussali Esitysmäärä vähenee > lipputulot vähenevät Esitysmäärä vähenee > ohjelmisto supistuu Esitysmäärä vähenee > yhteistyö esim. harrastajien ja muiden ryhmien kanssa vähenee tai loppuu H-MK 18

55 Muutokset nykytoimintaan, jos yksi näyttämö + harjoitussali Näytäntövuonna toteutui yhteensä 276 esitystä, joista Teatteritalolla 84, Sissilinnassa 90 ja kiertueilla 96 esitystä Yhden näyttämön mallilla kaikista kotiesityksistä (Teatteritalo + Sissilinna) jäisi pois vähintään 52kpl (28%) eli 4316 katsojaa v mukaan = (31%) kotiesitysten katsojista H-MK 19

56 Johtopäätöksiä yhden näyttämön mallista - Ohjelmistosta jäisivät kokonaan pois: musikaalit (esim. Mehiläiskoodi 2017, Liekeissä 2013), isot tuotannot (esim. Punainen maa, valkea meri 2018, Tuntematon sotilas 2016), yhteistyöproduktiot (esim. Miehen kosketus 2017, SRK-yhteistyö nuorten produktio joka vuosi, opeteatteri joka toinen vuosi) - Alueteatterin ohjelmisto vaarantuisi (nyk. 2 omaa produktiota/v., lapset ja nuoret kohderyhminä) - Alueteatterin esitykset vain kiertueilla, ei ollenkaan Kajaanissa? TAI: Päänäyttämön ensi-iltoja vain yksi /v. jos molemmat alueteatterin ensi-illat toteutuisivat? H-MK 20

57 Kaksi näyttämöä, ei harjoitussalia, lavastamo toisaalla Kaupungintalon tontti: Hajasijoittamisen haasteet molemmilla näyttämöillä Alueteatterinäyttämö vanhassa teatterisalissa: logistiikka Tilojen ulosvuokraaminen vaikeaa, kun tilat tuotantojen käytössä Rinnakkaisen toiminnan haasteet: teatterikasvatus, yleisötyö, tapahtumat, vaikea järjestää, kun tilat tuotantojen käytössä H-MK 21

58 Johtopäätöksiä tilatyöryhmän toimeksiannosta Asetettu hintakatto euroa: 1. vaihtoehto maanalainen paikoitus, arvio Uudisrakennukseen, jossa 2 näyttämöä + nykyisen Teatteritalon peruskorjaukseen harjoitussaliksi + kaupungintalon siiven muokkaamiseen max Lavastamo ja kaluste-, tarpeisto- sekä pukuvarastot toisaalla H-MK 22

59 Johtopäätöksiä, jatkuu: - Referenssien perusteella paikoitus + teatteritekniikka + muu irtaimisto + vanhan peruskorjaus = Uudisrakentamisen kustannukseksi jää , jolla saadaan 1 teatterisali 1715m2 esitysteknisine tiloineen ilman yleisötiloja, pukuhuoneita, puvustoa, tarpeistoa, verstaita jne. - toiminnan tehostaminen on vaikeaa: hajasijoittaminen ja harjoitustilan puute, lisätyövoiman tarve, ulosvuokraus ei mahdollista H-MK 23

60 Johtopäätöksiä, jatkuu 2. vaihtoehto Uudisrakennus, yksi näyttämö Vanhalla päänäyttämöllä alueteatterinäyttämö Säästö teatteritekniikan kuluissa n. 2 miljoonaa lavastamo uudisrakennukseen, kustannusarvio 1,7 miljoonaa yleisötiloihin Ei harjoitussalia Varastot toisaalla H-MK 24

61 Johtopäätöksiä toimeksiannosta, jatkuu vielä: - Jos ensi-iltojen määrä vähenee ja toiminta supistuu: Vaikutus kaupungin kulttuuripalveluihin Vaikutus ohjelmistoon Vaikutus teatterin vetovoimaan työpaikkana Vaikutus esittävän taiteen ammattilaisten työllistymiseen alueella Vaikutus teatterin vetovoimaan ja tunnettuuteen alueella ja valtakunnallisesti Vaikutus kaupungin verotuloihin Vaikutukset kaupungin vetovoimaan ja matkailutuloihin H-MK 25

62 Teatteri Kajaanissa huomenna Työryhmä on keskittynyt pääasiassa tiukkaan hintakattoon ja siihen, miten teatterin tila-ahdinko saataisiin ratkaistua pienin kustannuksin Työtä tehdään tilanteessa, jossa aiemmat päättäjät ovat toistuvasti jättäneet tekemättä ratkaisuja teatterin toimitiloista Hintakatto, johon on sisällytetty paikoitusratkaisu ja vanhan teatterin peruskorjaus, ei mahdollista järkevää suunnittelua teatterin toiminnan näkökulmasta (millainen on teatteri ilman yleisötiloja?) OKM voi myöntää tukea max. 20% teatteritiloihin kohdistuvista kustannuksista H-MK 26

63 Teatteri Kajaanissa huomenna, jatkuu 1. - Teatteritoiminta muuttuu, mutta ihmisten toisille ihmisille valmistamat esitykset ovat tulevaisuudessakin teatterin perustoimintaa - Yhteistyömuodot kehittyvät ja ne edistävät teatterin monimuotoisuutta - Yleisötyön merkitys kasvaa: sidosryhmä- ja yleisötilaisuudet, työpajatoiminta ja teatterikasvatus eri muodoissaan (harrastajien esitystoiminnan tukeminen, koulutus, ohjaaminen) - em. toimintamuodot vaarantuvat toiminnan supistuessa H-MK 27

64 Teatteri Kajaanissa huomenna, jatkuu 2. - Tämän hetken tavoite on saattaa teatteri nykyvaatimusten tasolle työolojen ja taiteellisen tason turvaamiseksi - Nykyvaatimukset täyttävät tilat mahdollistavat parhaiten mukautumisen tulevaisuudessa tekniikan kehittymiseen, toiminnan muotojen kehittymiseen sekä sopeutumisen kaupungin kulttuuri- ja matkailupalvelujen muuttuviin tarpeisiin H-MK 28

65 Teatteri Kajaanissa huomenna, jatkuu 3. VISIO: - Teatteri on kainuulaisen puurakentamisen ja ekotehokkaan teatterirakentamisen näyteikkuna, jota tullaan katsomaan kauempaakin - Teatteri palvelee kaupunkilaisia korkeatasoisin, vaihtuvin esityksin ja järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia, jotka tavoittavat suuren osan kaupunkilaisista ja tuovat matkailijoita - Alueteatteri rikastuttaa kaupungin kulttuuritarjontaa ja edistää merkittävästi taiteen saavutettavuutta nykyisellä kiertuealueellaan - Teatteri on houkutteleva juhlien ja muiden tilaisuuksien pitopaikka tilojen muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden ansiosta - Teatteri on kohtaamispaikka: kahvila, klubi, olohuone - Teatteri tarjoaa työllistymismahdollisuuksia mm. yhteistöiden kautta alueen muille taiteilijoille H-MK 29

66 Kuntien kulttuuritoiminta toteuttaa osaltaan väestön sivistyksellisiä perusoikeuksia ja asukkaiden kulttuuripalveluiden saatavuutta. Kulttuuri ja taide lisäävät asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyy ä, osallistumista ja muuta aktiivisuutta ja vähentävät syrjäytymistä. Vireä kulttuuritoiminta lisää kuntien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. [OKM2018: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen, 14] H-MK 30

67 H-MK 31

68

69 Hankkeen laajuustiedot Uudisrakentamisen tavoitelaajuus n m2 Tavoitelaajuus kaupungintalon tontille - kaupungintalon tilat n. 700 m2 - nykyinen teatteritalo n. 800 m2 - laajennus n m2 yhteensä n m2

70 Hankkeen kustannustiedot Hankkeen laajuus tavoitearviossa m2 Hankekustannukset Peruskorjaus Paikoitus Teatteritekniikka Kalusteet ja varusteet Koneet ja laitteet Hankevaraukset Valotekniikka

71 Kajaanin kaupungin talouden kehitys Valtuustoseminaari Asta Tolonen talousjohtaja

72 ?

73

74

75

76 KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI ** 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 0,1 1,8 4,4-50,3-3,5 2,2 Yhteisövero Muutos % 21,5 1,7 8,4-22,8 1,3 3,7 Kiinteistövero Muutos % 6,3 3,2 1,6 1,6 1,6 1,6 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 2,0 1,9 4,5-43,9-2,2 2,3

77 Suomen Kuntaliitto: VEROTULOJEN ENNUSTEKEHIKKO Kajaani S Yhteenveto TILIVUOSI ** 2019** 2020** 2021** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 0,0 0,6 0,5 4,0-47,9-2,1 Yhteisövero Muutos % -16,5 12,1-4,7 8,3-22,8 1,3 Kiinteistövero Muutos % -0,3 2,2 2,7 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -0,7 1,1 0,5 3,9-43,5-1,6

78 Investointitoiveet Toivelista Hankeryhmä/hanke TP 2017 TA HUOMIOT MAA- JA VESIALUEET Tulot Menot Nettomenot RAKENNUSHANKKEET > 1 MEUR Hauhola - Lehtikangas-monitoimikeskus netto valtionavut 0 Nakertajan koulun laajennus Kätönlahden koulu erillinen liikuntasali Kajaanin Lyseon peruskorjaus Uusi harjoitusjäähalli valtionosuus Päätös Ratamon päiväkoti Päiväkotien peruskorjaukset Kajaanihalli Terveysaseman alue Teatteri valtionosuus Tulot Menot Nettomenot MUUT RAKENNUSHANKKEET < 1 MEUR Talonrakennus <1 000 t Hankkeiden suunnittelu Muut muutostyöt ja korjaukset Kiinteidenlaitteiden uusiminen Tulot Menot Nettomenot

79 Hankeryhmä/hanke TP 2017 TA HUOMIOT RAKENNUSHANKKEET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Kunnallistekniikan rakentaminen Korjausvelka Matkakeskus Kruununpuodinmäen silta KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot IRTAIN OMAISUUS KAUPUNGINHALLITUS SIVISTYSTOIMIALA YMPÄRISTÖTEKNIEN TOIMIALA KAINUUN PELASTUSLAITOS valtionavut IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ KAUPUNKI_INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot VESILAITOS, Jätevedenpudistamo VILAKE KOULUTUSLIIKELAITOS

80 Hankeryhmä/hanke TP 2017 TA HUOMIOT INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot VUOSIKATETAVOITE POISTOT LAINAKANNAN MUUTOKSET Jos kaikki LAINAMÄÄRÄ YHTEENSÄ toteutuvat / as konserni / as (9 250 /as) LAINAT/TAVOITE (1 000 ) Investoinnit max. (1 000 )

81 Talous / UHKAKUVA Kajaanin kaupunki (sis. liikelaitokset) (Päivitetty ) JOS? TULOSLASKELMA sis.erät Maakuntauudistus --> TP TPA UHKAVERSIO TAS TAS TAS 2017 m-% 2018 m-% 2019 m-% 2020 m-% 2021 m-% 2022 m-% 1000 Toimintatuotot , , , , , ,0 Toimintakulut (omat) , , , , , ,0 Sote-osuus , , ,0 0 0,0 0 0 Toimintakate , , , , , ,7 Verotulot , , , , , ,0 Valtionosuudet , , , , , ,0 Verorahoitus , , , , , ,7 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , ,6 Vuosikate , , , , , ,4 Poistot , , , , , ,3 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys- tai vähennys Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys Tulos Kertyneet ylijäämät

82 Vuosikate / Tulos UHKA

83 Talous / TAVOITE Kajaanin kaupunki (sis. liikelaitokset) (Päivitetty ) TULOSLASKELMA sis.erät Maakuntauudistus --> TP TPA TAVOITE TAS TAS TAS 2017 m-% 2018 m-% 2019 k-% 2020 o-% 2021 m-% 2022 m-% 1000 Toimintatuotot , , , , , ,0 Toimintakulut (omat) , , , , , ,7 Sote-osuus , , , Toimintakate , , , , , ,4 Verotulot , , , , , ,0 Valtionosuudet , , , , , ,0 Verorahoitus , , , , , ,7 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , ,5 Poistot , , , , , ,3 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys- tai vähennys Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys Tulos Kertyneet ylijäämät

84 TAVOITE Vuosikate / Tulos

85 TAVOITE

86 + 24 MILJ. KIINTEÄKORKOINEN LAINA (0,7 % /10 v) 1,3 % Vaihtuvalla korolla 0,50 3 % 1,65 % 2,2 % 16

87 Raami vuodelle 2019 Tulojen kehitys Tavoitteena inflaatiokehityksen huomioiminen + 2, 0 % (-2,6 %) Menojen kehitys Palkkojen korotusvaikutus 2019 : + 2,6 % Arvioitu kuntien kustannustason muutos + 2,6 % Oman toiminnan kulujen kasvutavoite < 1,0 % Sote-menojen kasvu < 1,0 % Henkilöstömenojen / henkilöstömäärän muutos? Verorahoitus Valtionosuudet - 2,6 % ( -2,7 milj. ) Verotulot + 4,0 % (+5,6 milj. ) Vuosikate Katetaan poistot Rahoitusmenot Mahdollinen korkotason nousu (1 % = 0,3 milj., lainakanta 120 meur, suojaus 70 %) Investoinnit Investointitoiveet milj. / vuosi, mahdollinen taso n. 20 milj. / vuosi (Ensisijalla investointi, joka lisää toimintatuloja tai säästää toimintamenoja)

88 Missä nyt ollaan? Mitä voidaan tehdä?

89 Kv-% = 21,0 % kv-% = 5,9 meur

90 8 000 Nettokäyttökustannukset yhteensä, /as Kajaani as. kunnat Kainuu Manner-Suomi Vuosina ilman liiketoimintaa sekä kuntien liikelaitoksia. Vuodesta 2015 lähtien mukaan lukien liiketoiminta sekä liikelaitokset. ERO n / as x as = 37 milj.

91 Kajaanin kaupungin TP 2017 kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6% Avustukset 4% Muut toimintakulut 3% Rahoituskulut 1% Henkilöstökulut 30% 286,5 meur 86,2 meur 160,9 meur Palvelujen ostot 56% 11% 45% (Sote 45 %) 128,9 meur

92 ERO n. 300 / as x as = + 11,1 milj.

93 Kainuun sote Korjattu sotelta saatujen tietojen mukaiseksi TULOSLASKELMA (pl. liikel.) Muutettu vertailukelpoiseksi 2017 kanssa Ulkoiset menot TP TP TP MUUTETTU TP m-% TA m-% TP tp tp -17 Toimintatuotot , ,6 Kuntien rahoitusosuus , ,8 Tulot yhteensä , ,4 Toimintakulut , ,8 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate , ,5 Poistot , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Korjausten nettovaikutus Tilikauden tulos # Vuoden 2016 toimintakuluista vähennetty 5,370 milj. euroa johtuen tehtävien siirtymisestä Kelalle. # Vuoden 2016 toimintakuluista vähennetty 4,0 milj. euroa johtuen työnantajamaksujen alennuksesta -3 % verrattuna vuoteen # Vuoden 2016 toimintatuotoista vähennetty 2,480 milj. euroa johtuen toimeentulotuen siirtymisestä Kelalle. # Kuntien maksuosuus sotelle kasvoi yhteensä 4,376 milj.. Tästä Kajaanin osuus oli 2,531 milj. # Samanaikaisesti kuntien valtionosuuksia vähennettiin tehtävien siirrosta ja kikystä johtuen koko maassa yhteensä n. 300 milj. Tästä Kainuun kuntien osuus on arviolta noin 4 milj. (Tätä ei ole vähennetty sotelta)? Soten menot kasvoivat 3,1 %, kun huomioidaan tehtävien siirto Kelalle ja kikyn vähennys työnantajamaksuihin. PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUKSIA VÄHENNETÄÄN 2019 KUNNILTA - 2,7 %

94 ERO 2016 = 23,9 meur

95

96 ERO n. 100 / as x as = - 3,7 milj.

97 ERO n. 50 / as x as = + 1,9 milj.

98 ERO n. 80 / as x as = + 3,0 milj.

99 ERO n. 40 / as x as = 1,5 milj.

100 Vuosina Tehtäväluokat yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet sekä palo- ja pelastustoimi. Vuodesta 2015 lähtien lisäksi tehtäväluokat vesihuolto, jätehuolto, energiahuolto ja joukkoliikenne. Sisältää vuodesta 2015 lähtien myös kuntien liikelaitokset.

101 ERO n. 10 / as x as = milj.

102 Aikataulu / 2018: Lopullinen raami toimielimille ja tulostavoite liikelaitoksille 9-10 / 2018: Talousarvioesitykset, tavoitteet ja riskienhallinnan suunnitelmat 11/2018: Päätös veroista, kaupunginhallituksen talousarvioesitys, 2018 talousarviomuutokset 12/2018: Taloussuunnitelma ja talousarvio