Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Päästöjen kehitys 212

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 52 Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Johannes Lounasheimo, puhelin Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi Edita Prima Oy Helsinki 213

3 Esipuhe Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi syyskuussa viidennen arviointiraporttinsa ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan keskittyvän ensimmäisen osaraportin. Raportti vahvistaa faktat ilmastonmuutoksesta. Ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat kiistattomasti ilmaston lämpenemistä, ja maapallon keskilämpötila uhkaa kohota jopa viisi astetta vuosisadan loppuun mennessä. Myös merenpinnan nousuennusteita on tarkistettu ylöspäin. Lämpenemisen rajoittaminen siedettävään kahteen asteeseen vaatii radikaaleja päästövähennyksiä, ja valtaosa tunnetuista fossiilisista polttoainevaroista pitää jättää käyttämättä. Maailmanlaajuinen ilmastosopimus on määrä saada valmiiksi vuonna 215 Pariisissa. Sopimus rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä vuodesta 22 alkaen, mutta päästöjen kasvun kääntäviä paikallisia toimenpiteitä tulee tehdä jo ennen tätä. Juuri nyt on tulevaisuuden kasvuinvestointien aika. Ilmastotavoitteita on kiristettävä ja hillintätoimia on edistettävä joka tasolla. Kaupunkiseudut ovat avainasemassa päästöjen vähentämisessä, ja myös pääkaupunkiseudun kaupungit kantavat osansa yhteisestä vastuusta. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 23 valmistui vuonna 27 ja hyväksyttiin kaupungeissa vuonna 28. Strategian päästövähennystavoitetta tarkistettiin vuoden 212 lopussa kahden asteen tavoitetta vastaavalle tasolle. Uusien tavoitteiden mukaan päästöt vähenevät pääkaupunkiseudulla vuoteen 22 mennessä 2 prosenttia. Vuoden 25 tavoite on hiilineutraalius. Ilmastonmuutoksen hillintätoimien tueksi on tärkeää laskea ja raportoida toteutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Tämä Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 212 sisältää tuoreimmat tiedot Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöistä ja energiankulutuksesta. Päästöjä on laskettu samalla laskutavalla takautuvasti 2-luvun alusta sekä vertailuvuodelle 199. Raportissa esitetään pääkaupunkiseudun ja erikseen kunkin kaupungin päästöt kokonaisuudessaan ja asukasta kohti laskettuna sekä sektoreittain eriteltyinä. Lisäksi tarkastellaan päästökehitystä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tänä vuonna raporttiin on lisätty myös kaupunkien energiankulutuksen seuranta ja kuvattu sekä päästökauppa- että ei-päästökauppasektoreiden kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä. Helsingissä Raimo Inkinen toimitusjohtaja HSY Irma Karjalainen tulosaluejohtaja HSY HSY laskee vuosittain pääkaupunkiseudun kaupunkien kasvihuonekaasupäästöt ja seuraa ilmastonmuutoksen hillintää kuvaavien indikaattorien kehitystä. Parhaita käytäntöjä kootaan säännöllisesti ilmestyvään ilmastokatsaukseen ja kerran vuodessa järjestetään Helsingin seudun ilmastoseminaari. Lisäksi HSY osallistuu yhteisten seudullisten projektien kautta konkreettisiin hillintätoimiin, ja pyrkii vähentämään oman toimintansa energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 212 valmistui HSY:n koordinoima Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia.

4 Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,8 miljoonaa tonnia (CO 2 -ekv.) vuonna 212. Kaukolämmön päästöt kasvoivat, mutta sähkönkulutuksen vastaavasti pienenivät. Päästöt pysyivät kokonaisuudessaan edellisvuoden tasolla. Yli puolet pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä, vajaa neljännes sähkönkulutuksesta ja noin neljännes liikenteestä. Tarkastelussa ei ole mukana lentoliikennettä, laivaliikennettä sataman ja lähialueiden ulkopuolella eikä ruoantuotannon ja kulutushyödykkeiden valmistamisen aiheuttamia välillisiä päästöjä. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 27 lähtien, mutta viime vuosina kivihiilen käyttö on lisääntynyt ja laskeva päästökehitys on pysähtynyt. Vuonna 212 kaukolämmön tuotannossa käytettiin edellisvuoteen verrattuna kolmannes enemmän kivihiiltä, minkä vuoksi kaukolämmön päästöt kasvoivat 9 %. Kivihiilen alhainen hinta on osaltaan vaikuttanut siihen, että sen osuus kaukolämmön polttoaineista kasvoi kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Vuonna 212 sähkönkulutuksen päästöt pienenivät sähkölämmitys pois lukien 14 % edellisvuodesta. Kulutus kasvoi runsaan prosentin, mutta valtakunnallinen sähkö oli vuonna 212 ennätyksellisen vähäpäästöistä. Liikenteen osalta henkilöautojen liikennesuorite kasvoi aiempien vuosien tapaan edelleen hieman, mutta toisaalta polttoaineiden bio-osuus on kasvanut ja ajoneuvojen energiatehokkuus parantunut. Kuorma-autoliikenteen määrä ja päästöt kasvoivat pääkaupunkiseudulla vuonna 212. Yhteenlaskettuna liikenteen päästöissä ei tapahtunut muutoksia. Seudun kokonaisenergiankulutus on asukasta kohti laskettuna pienentynyt tasaisesti vuodesta 27. Päästökauppasektorilla on pääkaupunkiseudun osalta jääty EU:n ja Suomen tavoitteisiin johtavalta kehitysuralta jälkeen, mutta päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden osalta kehitys näyttää viime vuosien perusteella johtavan tavoiteltuihin päästövähennyksiin. Vuoteen 211 verrattuna päästöt laskivat Helsingissä kolme prosenttia ja Vantaalla noin yhden prosentin. Kasvihuonekaasupäästöt nousivat Espoossa 6 prosenttia ja Kauniaisissa 12 prosenttia. Vuoteen 199 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Helsingissä 18 prosenttia. Muualla pääkaupunkiseudulla ne ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet. 2-luvulla päästöt ovat vähentyneet Helsingissä keskimäärin 1 % ja Kauniaisissa,1 % vuodessa. Espoossa päästöt ovat kasvaneet vuosittain,2 % ja Vantaalla vastaavasti,7 %. Eroja selittää se, että Helsingissä ja Kauniaisissa väkiluku, rakennettu pinta-ala ja liikennemäärät eivät ole kasvaneet yhtä voimakkaasti kuin muualla pääkaupunkiseudulla, ja toisaalta Vantaalla kaukolämmön ominaispäästöt eivät ole pienentyneet samalla tavalla kuin Helsingissä. Asukasta kohti laskettuna kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 212 Helsingissä 4,9 t CO 2 -ekv., Espoossa 5,7 t CO 2 -ekv., Vantaalla 6,5 t CO 2 -ekv. ja Kauniaisissa 6,6 t CO 2 -ekv. Vantaalla liikenteen päästöt ja teollisuuden polttoaineiden- ja sähkönkulutus ovat suuremmat kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Yhteensä pääkaupunkiseudulla päästöt olivat 5,4 tonnia per asukas, joka on 23 % vähemmän kuin vuonna 199. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettu 2 prosentin vähennystavoite on asukasta kohti laskettuna siis jo saavutettu, mutta kokonaispäästöjä tarkasteltaessa nykyinen kehitys ei johda riittäviin päästövähennyksiin. Ilmastostrategian hyväksymisestä, vuodesta 27 alkaen päästöt ovat kuitenkin vähentyneet kaikissa kaupungeissa entistä nopeammin. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Johannes Lounasheimo Julkaisun nimi Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti - Päästöjen kehitys 212 Avainsanat Kasvihuonekaasupäästöt, ilmastonmuutos, pääkaupunkiseutu Päivämäärä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 1/213 issn l isbn (pdf) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 112 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 1, 66 HSY puhelin , faksi

5 Sammandrag Huvudstadsregionens sammanlagda växthusgasutsläpp, omräknade till koldioxid, var 5,8 miljoner ton (CO 2 -ekv.) år 212. Utsläppen från fjärrvärme ökade medan utsläppen från elförbrukningen minskade i motsvarande mängd. I sin helhet höll sig utsläppen på fjolårets nivå. Drygt hälften av växthusgasutsläppen i huvudstadsregionen orsakas av uppvärmningen av byggnader, en knapp fjärdedel kommer från elförbrukningen och en fjärdedel från trafiken. Studien omfattar inte flygtrafik, fartygstrafik utanför hamnen och närområdena och inte heller indirekta utsläpp från matproduktion och tillverkning av konsumtionsartiklar. Växthusgasutsläppen i huvudstadsregionen har minskat avsevärt sedan 27, men under de senaste åren har användningen av stenkol ökat och den nedåtgående utsläppsutvecklingen har stannat av. År 212 användes i fjärrvärmeproduktionen en tredjedel mer stenkol jämfört med året innan, vilket gav en ökning på 9 procent i fjärrvärmeutsläppen. Delvis har stenkolens andel bland bränslen som används för att producera fjärrvärme ökat i alla städerna i huvudstadsregionen på grund av dess låga pris. År 212 minskade utsläppen från elförbrukningen utan eluppvärmningen med 14 procent jämfört med året innan. Förbrukningen ökade med en dryg procent, men den nationella elen orsakade 212 rekordlåga utsläpp. Vad gäller trafiken ökade personbilarnas trafikarbete fortsättningsvis, liksom under tidigare år, men å andra sidan är andelen biobränslen större och fordonens energieffektivitet bättre. Lastbilstrafiken och dess utsläpp ökade i huvudstadsregionen 212. De sammanlagda utsläppen från trafiken förändrades inte. Regionens totala energiförbrukning räknat per invånare har minskat jämnt sedan år 27. Inom utsläppshandeln ligger huvudstadsregionen efter på det utvecklingsspår som leder till EU:s och Finlands målsättningar, men för sektorer utanför utsläppshandeln ser de senaste årens utveckling ut att uppnå de eftersträvade utsläppsminskningarna. Jämfört med år 211 minskade utsläppen i Helsingfors med tre procent och i Vanda med kring en procent. I Esbo ökade växthusgasutsläppen med sex procent och i Grankulla med tolv procent. Jämfört med år 199 har växthusgasutsläppen minskat i Helsingfors med 18 procent. I den övriga huvudstadsregionen har de på lång sikt ökat. På 2-talet har utsläppen minskat med i genomsnitt en procent i Helsingfors per år och med,1 procent i Grankulla per år. I Esbo har utsläppen ökat med,2 procent och i Vanda med,7 procent årligen. Skillnaderna förklaras av att befolkningsmängden, den bebyggda arealen och trafikvolymerna inte har ökat lika kraftigt i Helsingfors och Grankulla som i den övriga huvudstadsregionen. Å andra sidan har de specifika utsläppen från fjärrvärme inte minskat på samma sätt i Vanda som i Helsingfors. Räknat per invånare var växthusgasutsläppen 4,9 CO 2 -ekv. i Helsingfors, 5,7 t CO 2 -ekv. i Esbo, 6,5 t CO 2 -ekv. i Vanda och 6,6 t CO 2 -ekv. i Grankulla år 212. I Vanda är utsläppen från trafiken och industrins bränsle- och elförbrukning högre än i de andra städerna i huvudstadsregionen. Sammanlagt var utsläppen i huvudstadsregionen 5,4 ton per invånare, vilket är 23 procent mindre än 199. Det reviderade målet för huvudstadsregionens klimatstrategi, en minskning på 2 procent per invånare, har alltså redan uppnåtts om räknat per invånare, men den nuvarande utvecklingen leder inte till en tillräcklig minskning av utsläppen då man granskar de totala utsläppen. Sedan klimatstrategin godkändes 27 har dock utsläppen minskat i alla städerna snabbare än förr. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Johannes Lounasheimo Publikationens namn Huvudstadsregionens klimatrapport - utsläppens utveckling år 212 Nyckelord Växthusgasutsläpp, klimatförändring, huvudstadsregionen Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 1/213 issn l isbn (pdf) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 112 Datum Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 1, 66 HSY telefon , fax

6 Abstract The total greenhouse gas emissions, calculated as carbon dioxide, of the Helsinki Metropolitan Area were 5.8 million tonnes (CO 2 e) in 212. District heating emissions increased, but those of electricity consumption decreased. The overall amount of emissions remained at the level of the previous year. Over one half of the greenhouse gas emissions in the Helsinki Metropolitan Area is caused by the heating of the buildings, a little less than one quarter by electricity consumption, and about one quarter by transport. This review does not include aviation, ship traffic outside the port and the nearby areas, or indirect emissions caused by food production and manufacturing consumer goods. The greenhouse gas emissions of the Helsinki Metropolitan Area have decreased considerably since 27, but the use of coal has increased in the past few years, and the downward trend in emissions has come to a halt. In 212, the production of district heating used one-third more coal compared to the year before, which is why the district heating emissions increased by 9%. The low cost of coal has, in part, contributed to the fact that its share in the district heating fuels increased in all cities in the Helsinki Metropolitan Area. In 212, electricity consumption emissions decreased by 14% from the previous year, excluding electric heating. The consumption increased by a little over 1%, but national electricity was at a record low in terms of emissions in 212. With regard to transport, passenger motor vehicle mileages continued to increase slightly as in preceding years, but then again the share of biofuel has increased and the energy-efficiency of vehicles improved. The amount and emissions of lorry traffic increased in the Helsinki Metropolitan Area in 212. The total emissions of transport showed no changes. The total energy consumption of the area per capita has steadily decreased since 27. The emissions in the Helsinki Metropolitan Area covered by the EU emissions trading system have fallen behind on the development path towards the EU and Finnish goals but, with regard to the sectors external to emissions trading, the development seems to be leading to a targeted decrease in emissions in the light of the past few years. When compared with 211, emissions decreased by 3% in Helsinki and by approximately 1% in Vantaa. Greenhouse gas emissions increased by 6% in Espoo and by 12% in Kauniainen. In comparison to 199, greenhouse gas emissions have decreased in Helsinki by 18%. Elsewhere in the Helsinki Metropolitan Area, emissions have been increasing in the long run. During the 2s, emissions decreased on average in Helsinki by 1% and in Kauniainen by.1% per year. In Espoo, emissions increased by.2% per year, and in Vantaa similarly by.7%. The differences are explained by the fact that in Helsinki and Kauniainen the population, constructed area and volumes of traffic have not increased as rapidly as elsewhere in the Helsinki Metropolitan Area, and also because in Vantaa, the specific emissions of district heating have not decreased in the same way as in Helsinki. The per capita greenhouse gas emissions in 212 in Helsinki were 4.9 t CO 2 e, in Espoo 5.7 t CO 2 e, in Vantaa 6.5 t CO 2 e and in Kauniainen 6.6 t CO 2 e. In Vantaa, transport emissions and industrial fuel and electricity consumption are higher than elsewhere in the Helsinki Metropolitan Area. In the Helsinki Metropolitan Area, total emissions were 5.4 t per capita, which is 23% less than in 199. Therefore, the revised 2% reduction goal of the Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Johannes Lounasheimo Title of publication Helsinki Metropolitan Area climate report emission trends in 212 Date of publication Keywords Greenhouse gas emissions, climate change, Helsinki Metropolitan Area Publication series title and number: HSY publications 1/213 issn l isbn (pdf) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 112 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 1, 66 HSY Tel , Fax Helsinki Metropolitan Area Climate Strategy has already been met per capita, but, with regard to total emissions, the current development will not lead to a sufficient decrease in emissions. Since the adoption of the Climate Strategy in 27, emissions have, however, decreased in all cities faster than before. 6

7 Sisällys 1 Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa Maailman hiilidioksidipäästöt Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt Suomen kasvihuonekaasupäästöt 12 2 Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kaukolämpö Sähkö Liikenne Kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Päästöt asukasta kohti laskettuna Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori Energiankulutus asukasta kohti laskettuna 28 3 Helsinki Helsingin kasvihuonekaasupäästöt Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kaukolämpö Sähkö Liikenne Kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Päästöt asukasta kohti laskettuna Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori Energiankulutus asukasta kohti laskettuna 44 4 Espoo Espoon kasvihuonekaasupäästöt Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kaukolämpö Sähkö Liikenne Kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Päästöt asukasta kohti laskettuna Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori Energiankulutus asukasta kohti laskettuna 6 5 Vantaa Vantaan kasvihuonekaasupäästöt Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kaukolämpö Sähkö Liikenne Kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Päästöt asukasta kohti laskettuna Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori Energiankulutus asukasta kohti laskettuna 76 6 Kauniainen Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöt Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kaukolämpö Sähkö Liikenne 85

8 6.3 Kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Päästöt asukasta kohti laskettuna Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori Energiankulutus asukasta kohti laskettuna 91 7 Yhteenveto 93 8 Lähdeluettelo 95 9 Liitteet 97 Liite 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina 199 ja Liite 2. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti vuosina 199 ja Liite 3. Kasvihuonekaasupäästöt ilman lämmitystarvekorjausta ja valtakunnallisen kulutussähkön päästökertoimen 5-v. keskiarvoa 12 Liite 4. Pääkaupunkiseudun lämmitystarvekorjattu energiankulutus vuosina 199 ja Liite 5. Pääkaupunkiseudun lämmitystarvekorjattu energiankulutus asukasta kohti laskettuna 199 ja Liite 6. Lämmitystarveluvut 18 Liite 7. Kulutussähkön valtakunnallinen päästökerroin 19 Liite 8. Laskentamenetelmä ja tietolähteet 11

9 1 Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa

10 1.1 Maailman hiilidioksidipäästöt Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja sementin valmistuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 211 maailmanlaajuisesti noin 35 miljardia tonnia (hiileksi laskettuna noin 9,5 Gt). Alustavan arvion mukaan päästöt kasvoivat vuonna 212 edelleen 2,4 % (Peters ym. 212). Nykyinen kehitys ylittää IPPC:n pessimistisimmän, 4 6 asteen maailmanlaajuiseen lämpenemiseen johtavan RCP 8.5 -skenaarion päästöt. Eniten hiilidioksidipäästöjä syntyy Kiinassa (28 %), Yhdysvalloissa (16 %), EU:ssa (11 %), Intiassa (7 %), Venäjällä (5 %) ja Japanissa (4 %). Vuonna 211 päästöt kasvoivat Kiinassa ja Intiassa huomattavasti, mutta erityisesti Intiassa asukasta kohti lasketut päästöt ovat edelleen verraten pienet. Hiilipäästöt (Gt/a) RCP 8.5 4, 6,1 C RCP 6. 2,6 3,7 C RCP 4.5 2, 3, C RCP 3.-PD 1,3 1,9 C Toteutuneet päästöt Kuva 1. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja sementin valmistuksesta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt vuosina (CDIAC 213; laskettu tonneina hiiltä) sekä IPCC:n uudet skenaariot (IPCC 213). 1

11 1.2 Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt EU-27:n KHK-päästöt (Mt CO 2 -ekv.) Ennakkotieto 212 Jätteiden käsittely Maatalous Liikenne Asuminen ja palvelut Teollisuus Energiasektori Tavoite 22 Kuva 2. Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt ja ennakkotieto vuoden 212 päästöistä (EEA 213a; 213b). Tavoite 22 on 2 % päästövähennys vuoteen 199 verrattuna. Euroopan unionin 27 jäsenmaan yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 212 ennakkotiedon mukaan,9 % edellisvuodesta ja olivat 19 % pienemmät kuin vuonna 199. Eniten vähennystä tapahtui uusien jäsenmaiden teollisuuden, rakentamisen ja liikenteen päästöissä (EEA 213b). EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 2 % vuoteen 22 mennessä. Tämä voidaan saavuttaa päästökauppasektorin 21 % vähennyksellä vuoteen 25 verrattuna sekä jäsenvaltioiden vuoden 25 päästötasoon ja bruttokansantuotteeseen perustuvalla ei-päästökauppasektorin taakanjaolla. Pitkällä aikavälillä vain liikenteen päästöt ovat kasvaneet. Vuoteen 199 verrattuna päästöt ovat vähentyneet eniten Saksassa, Iso-Britanniassa ja Itä-Euroopan uusissa jäsenmaissa (EEA 213a). 11

12 1.3 Suomen kasvihuonekaasupäästöt Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 212 ennakkotietojen mukaan hiilidioksidiksi laskettuna 61,4 miljoonaa tonnia, yli 8 % vähemmän kuin vuonna 211. Lasku syntyi päästökauppasektorilla hiilen, maakaasun ja turpeen kulutuksen vähenemisestä ja sähkön nettotuonnin kasvusta. Myös mineraalien ja teräksen tuotannosta aiheutui aiempaa vähemmän päästöjä (Tilastokeskus 213a). Kioton sopimuksen tavoitteen eli vuosina keskimäärin vuoden 199 päästötason 7,4 MtCO 2 -ekv. Suomi saavuttaa selvästi. Tämän lisäksi Suomea velvoittaa päästökauppasektorin yhteinen tavoite -21 ja muiden sektorien -16 % vuoden 25 tasosta, jolloin päästöt olisivat vuonna 22 noin 56 MtCO 2 -ekv. Pidemmän aikavälin tavoitteina Valtioneuvoston vuoden 29 tulevaisuusselonteossa on linjattu vähintään 8 % päästövähennykset vuoteen 25 mennessä (VNK 29), ja vuoden 211 hallitusohjelman yksi tavoitteista on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta (VNK 211). KHK-päästöt (Mt CO 2 -ekv.) Jätteiden käsittely Maatalous Teollisuusprosessit Energiasektori Tulevaisuusselonteko 25 EU:n tavoite 22 Kioton sopimus Kuva 3. Suomen kasvihuonekaasupäästöt (Tilastokeskus 213a). EU:n tavoite 22 on tässä -2 % ja Tulevaisuusselonteko 25-8 % Suomen vuoden 199 kokonaispäästöistä. Kioton sopimuksen Suomen velvoitteena on saavuttaa vuoden 199 päästötaso jaksolla Energiasektorin päästöistä lähes 6 % ja teollisuuden prosessipäästöistä noin 7 % syntyy päästökauppasektorilla. 12

13 Kuva: HSY / Kai Widell 2 Pääkaupunki- seutu

14 2.1 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 212 hiilidioksidiksi laskettuna 5,8 miljoonaa tonnia eli samansuuruiset kuin vertailuvuonna 199. Myös edellisvuoteen 211 verrattuna kokonaispäästöt pysyivät ennallaan. Suurin osa pääkaupunkiseudun päästöistä aiheutui rakennusten lämmittämisestä (54 %), liikenteestä (23 %) ja kulutussähköstä (19 %). Vuonna 212 seudun kaukolämmöntuotannossa käytettiin edellisvuotta enemmän kivihiiltä, ja päästöt kasvoivat. Kulutussähkön päästöt sen sijaan vähenivät. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lämmitystarpeella mitattuna vuosi 212 oli lähellä 2-luvun keskiarvoa (liite 6). Laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja valtakunnallisen sähkön päästöjen vuosivaihtelujen tasoitusta pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt laskivat 4 % (liite 3). Pitkällä aikavälillä sähkölämmityksen, kulutussähkön ja liikenteen päästöt ovat nousseet huomattavasti ja jätteiden käsittelyn, teollisuuden ja työkoneiden päästöt vähentyneet. Liitteessä 1 esitetään taulukot pääkaupunkiseudun päästöistä kaupungeittain ja sektoreittain vuosina 199 ja KHK-päästöt (1 t CO 2 -ekv.) Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö ei trenditasoitusta Kuva 4. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain pääkaupunkiseudulla vuosina 199 ja Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. 14

15 KHK-päästöt asukasta kohti (t CO 2 -ekv.) 3,5 3 2,5 2 1,5 1, Kaukolämpö Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Teollisuus ja työkoneet Jätteiden käsittely Kuva 5. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna pääkaupunkiseudulla vuosina 199 ja Asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat pääkaupunkiseudulla 5,4 t CO 2 -ekv. vuonna 211, lähes 2 % edellisvuotta pienemmät. Vuonna 199 päästöt olivat noin 7 tonnia per asukas. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat vuonna 212 samansuuruiset kuin vertailuvuonna 199 (kuva 4), mutta väkiluvun kasvun myötä päästöt asukasta kohti ovat laskeneet. Pääkaupunkiseudulla asui vuoden 212 lopussa lähes 25 ihmistä enemmän kuin vuonna 199; väestömäärä on kasvanut 3 %. Sektoreittain tarkasteltuna ainoastaan sähkölämmityksen ja kulutussähkön asukaskohtaiset päästöt ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet, mutta jälkimmäisen osalta käännös laskusuuntaan on jo tapahtunut. Vuodesta 27 alkaen myös liikenteen päästöt ovat vähentyneet. Liitteessä 2 esitetään taulukot pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä asukasta kohti laskettuna kaupungeittain ja sektoreittain vuosina 199 ja Päästökehitystä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin käsitellään erikseen luvussa

16 2.2 Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Suurin osa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmittämisestä, erityisesti kaukolämmöstä. Vuonna 212 pääkaupunkiseudun rakennuksista kerrosneliöinä laskien noin 8 % lämmitettiin kaukolämmöllä, 11 % sähköllä ja 7 % öljyllä. Vuoden 212 loppuun mennessä rakennettu pinta-ala on kasvanut 48 % vuodesta 199 ja 22 % vuodesta 2 (Tilastokeskus 213b). Rakennusten lämmityksen osuus pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt kuitenkin noin 5 prosentissa, eivätkä päästöt ole kasvaneet rakennuskannan mukaan. Asukasta kohti laskien asuinrakennusten kerrosala oli 4 m 2 vuonna 199 ja 45 m 2 vuonna 212. Muiden kun asuinrakennusten asukaskohtainen pinta-ala on myös kasvanut 26 neliömetristä 29 neliömetriin. rakennusten kerrosala (milj. m 2 ) lämmityksen khk-pääsöt (1 t CO 2 -ekv.) Muu Puu Maalämpö Öljy Sähkö Kaukolämpö KHK-päästöt Kuva 6. Pääkaupunkiseudun rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 213b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 199 ja

17 khk-päästöt (1 t CO 2 -ekv.) Lämpökeskukset Voimalaitokset (CHP) Lämmitystarvekorjatut päästöt Kuva 7. Pääkaupunkiseudun kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt tuotantomuodoittain 199 ja Päästöjen laskennassa otetaan huomioon kaukolämmön tuotannon päästöt hyödynjakomenetelmällä laskettuna, energiayhtiöiden välinen lämpökauppa ja vuotuinen lämmitystarve Kaukolämpö Valtaosa pääkaupunkiseudulla kulutetusta kaukolämmöstä on peräisin sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksista (CHP eli Combined Heat and Power). Viiden CHP-voimalaitoksen tuotantoa tukevat 25 lämpökeskusta, joita käytetään tarpeen mukaan. Kaukolämmön päästöt olivat vuonna 212 yhteensä 2 45 kt CO 2 -ekv., 42 % pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Erillistuotannon osuus oli edellisvuotta suurempi, ja kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kokonaisuudessaan 15 %. Lämmitystarve huomioon otettuna päästöt olivat 9 % suuremmat kuin vuonna 211. Pitkällä aikavälillä kaukolämmön tuotanto on kehittynyt jonkin verran vähäpäästöisempään suuntaan: vuonna 212 päästöt olivat 225 tco 2 -ekv. kulutettua gigawattituntia kohti, kun vuonna 199 vastaava kerroin oli 29 tco 2 -ekv./gwh. Kahtena viime vuonna koko seudun yhteenlasketun kaukolämmön tuotannon ominaispäästökerroin on kuitenkin kasvanut. 17

18 Vuonna 212 Helsingin Energian, Vantaan Energian ja Fortum Power and Heatin tuottamaa kaukolämpöä kulutettiin pääkaupunkiseudulla yhteensä 1 58 gigawattituntia. Vuosi 212 oli edellisvuotta hieman viileämpi, ja kulutus kasvoi edellisvuodesta 4 %. Kotitalouksien osuus kulutuksesta oli 59 %, palvelu- ja julkisen sektorin 34 % ja teollisuuskiinteistöjen 7 %. Vuonna 212 lämmitystarvekorjattu kaukolämmön kulutus laski hieman. Vuodesta 199 kulutus on kasvanut 29 %, eli suunnilleen yhtä paljon kuin seudun väkiluku. Asukasta kohti laskettu vuosikulutus on näin ollen pysynyt samalla, hieman yli 1 megawattitunnin tasolla. 2-luvulla kaukolämmön kulutus on kasvanut 9 %. Kaukolämmitteinen kerrosala on lisääntynyt vastaavasti 24 % (kuva 6), mikä kertoo parantuneesta energiatehokkuudesta. Tarkat tiedot pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta on koottu liitetaulukkoihin 4 ja 5. kulutus (GWh) Teollisuus Palvelut ja julkinen sektori Kotitaloudet Lämmitystarvekorjattu kulutus Kuva 8. Kaukolämmön kulutus sektoreittain pääkaupunkiseudulla vuosina 199 ja

19 polttoaineet (GWh) Lämpöpumput Biokaasu Öljy Maakaasu Kivihiili Maakaasun osuus oli pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannossa käytetyistä polttoaineista 51 % vuonna 212. Sen osuus laski ja kivihiilen osuus nousi huomattavasti vuodesta 211. Pitkällä aikavälillä muutos polttoainejakaumassa on päinvastainen: vuonna 199 kivihiiltä käytettiin 8-prosenttisesti ja maakaasun osuus oli vain 16 %. Pääkaupunkiseudun lämmöntuotannossa on biopolttoaineena toistaiseksi hyödynnetty ainoastaan talteen otettua kaatopaikkakaasua. Toinen ei-fossiilisperäinen lämmönlähde on jätevesilämpöä hyödyntävä Katri Valan lämpöpumppulaitos Helsingissä, jonka kaukolämmön tuotannon osuus koko pääkaupunkiseudun kulutuksesta oli 3 % vuonna 212. Myös Espoossa on otettu käyttöön lämpöpumppuja kaukolämmön tuotannossa, ja Helsingissä on tehty pelletin käyttökokeita. Kuva 9. Kaukolämmön tuotannossa pääkaupunkiseudulla käytetyt polttoaineet hyödynjakomenetelmällä laskettuna vuosina 199 ja Lämpöpumput tarkoittavat tässä lämpöpumpuilla tuotettua energiamäärää, ei niiden kuluttamaa sähköä. 19

20 2.2.3 Sähkö Sähkön kokonaiskulutus on jaettu tässä raportissa kahteen sektoriin: sähkölämmitykseen ja muuhun sähkön käyttöön eli kulutussähköön. Noin viidennes pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä syntyy kulutussähköstä ja 7 % sähkölämmityksestä. Kulutussähkön aiheuttamat päästöt olivat 1 16 kt CO 2 -ekv. ja sähkölämmityksen 434 kt CO 2 -ekv. vuonna 212. Kulutussähkön päästöjen laskennassa sovelletaan valtakunnallista päästökerrointa, jonka vuosivaihteluja tasoitetaan käyttämällä viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa, lukuun ottamatta perusvuotta 199 (liite 7). Viiden vuoden keskiarvolla laskettuna kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt vähentyivät noin 14 % pääkaupunkiseudulla vuonna 212. Ilman trendikorjausta muutos oli -5 %. Valtakunnallinen sähkö oli vuonna 212 ennätyksellisen vähäpäästöistä. khk-päästöt (1 t CO 2 -ekv.) Kuva 1. Kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla vuosina 199 ja Kulutussähkön päästöt Päästöt 5 v. keskiarvolla 2

21 sähkön kokonaiskulutus (GWh) sähkönkulutus asukasta kohti (MWh) Palvelut ja julkinen sektori Teollisuus Kotitaloudet Sähkönkulutus asukasta kohti Vuonna 212 sähkön kokonaiskulutus oli pääkaupunkiseudulla gigawattituntia eli vajaa 1 % koko Suomen 85 terawattitunnin sähkönkulutuksesta. Kulutus kasvoi edellisvuodesta 2 %, ja oli 5 % suurempi kuin vuonna 199. Pitkällä aikavälillä kotitalouksien ja palvelu- ja julkisen sektorin sähkönkäyttö on kasvanut voimakkaasti, mutta teollisuuden sähkönkulutus on hieman vähentynyt. Sähkölämmityksen arvioidun kulutuksen ja kulutussähkön osuudet olivat pääkaupunkiseudun kokonaiskulutuksesta noin 12 % ja 88 % vuonna 212. Sähkölämmityksen kulutus ja päästöt ovat kasvaneet muuta sähkön käyttöä voimakkaammin vuodesta 199. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on, että asukaskohtainen sähkön kokonaiskulutus kääntyy laskuun. Vuonna 212 kulutus asukasta kohden oli 7,8 MWh, joka on noin 16 % enemmän kuin vuonna 199. Tarkat tiedot pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta on koottu liitetaulukkoihin 4 ja 5. Kuva 11. Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain pääkaupunkiseudulla ja kulutus asukasta kohti vuosina 199 ja

22 2.2.4 Liikenne Vuonna 212 pääkaupunkiseudun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat kt CO 2 -ekv., joka on vajaa neljännes seudun kokonaispäästöistä. Raskaan liikenteen päästöt hieman kasvoivat, ja muiden liikennemuotojen vähenivät. Yhteenlaskettuna päästöissä ei tapahtunut muutosta edellisvuodesta. Henkilöautojen osuus päästöistä oli 54 %, muun tieliikenteen 36 %, laivaliikenteen 8 % ja raideliikenteen 2 %. Vuoteen 199 verrattuna erityisesti raskaan liikenteen päästöt ovat kasvaneet. Laivapäästöt ovat vähentyneet selvästi viime vuosina, mutta pitkällä aikavälillä nekin ovat kasvaneet huomattavasti. Toistaiseksi lentoliikenne ei ole kuulunut päästöseurantaan. Helsinki-Vantaan ja Malmin lentokenttien nousujen ja laskujen polttoaineen kulutuksen perusteella lasketut kasvihuonekaasupäästöt toisivat liikenteen päästöihin runsaan 1 % ja seudun kokonaispäästöihin noin 2,5 % lisän. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 23:ssa liikennesektorille asetetun tavoitteen mukaan liikenteen päästöt asukasta kohden vähenevät vuoteen 23 mennessä 2 %. Vuonna 212 päästöt olivat ilman lentoliikennettä 1,3 t CO 2 -ekv., joka oli 16 % vähemmän kuin vuonna 199. Vuodesta 27 alkaen erityisesti henkilöautojen päästöt ovat vähentyneet. khk-päästöt (1 t CO 2 -ekv.) Kuva 12. Liikenteen päästöt pääkaupunkiseudulla (autoliikenne kaupunkien rajojen sisäpuolella, lähijunat, raitiovaunut ja metrot sekä laivat ja veneet satamissa ja lähialueilla) sektoreittain ja asukasta kohti vuosina 199 ja ,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, khk-päästöt (t CO 2 -ekv. / as.) Raideliikenne Laivat ja veneet Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot Päästöt asukasta kohti 22

23 liikennesuorite (milj. km/vuosi) 6 Kuorma-autot 5 Linja-autot 4 Pakettiautot 3 Henkilöautot (diesel) 2 Henkilöautot (bensiini) kaikki Kuva 13. Tieliikenteen suoritteen kehittyminen pääkaupunkiseudulla vuosina 199 ja (Mäkelä 213a). Pääkaupunkiseudun tieliikenteen liikennesuorite on kasvanut 42 % vuodesta 199, mutta ajoneuvojen polttoaineen kulutus ajettua kilometriä kohti on laskenut. Vuoden 28 autoverouudistus on laskenut tehokkaasti ominaispäästöjä: keskimääräinen ensirekisteröityjen henkilöautojen hiilidioksidipäästö oli 177 g/km vuonna 27, 14 g/km vuonna 212 ja 131 g/km vuoden 213 syyskuussa (TraFi 213). Myös liikennepolttoaineiseen lisätty biopolttoaineen osuus on laskenut viime vuosina tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Laskennoissa päästöttömäksi oletettavat bioetanolin ja biodieselin osuudet polttoaineiden lämpöarvoista olivat keskimäärin 2 % vuonna 28, 4 % vuosina ja 6 % vuosina (Mäkelä 213b). Vuonna 212 pääkaupunkiseudun tieliikenteen suoritteesta henkilöautojen osuus oli 84 %, pakettiautojen 9 %, linja-autojen 2 % ja kuorma-autojen 5 %. Asukasta kohti laskettu henkilöautosuorite oli 4 45 kilometriä, mikä on 6 % enemmän kuin 2-luvun alussa, mutta voimakkain kasvu ajoittuu vuosikymmenen alkuun. Tämän jälkeen muutos on ollut vähäinen. 23

24 2.3 Kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehitys ja tavoitteet Kokonaispäästöt Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettu tavoite on 2 prosentin päästövähennys vuoteen 22 mennessä vuoteen 199 verrattuna ja hiilineutraalius vuoteen 25 mennessä. Vuoden 22 tavoitteen saavuttamiseksi päästöjen tulisi vähentyä vuosittain 2,5 %, tai absoluuttisina päästöinä noin 143 tonnia vuodessa. 2-luvulla vuosimuutos on ollut keskimäärin -,4 %, ja trendin jatkuessa kokonaispäästöt olisivat vuonna 22 vähän yli 3 % vuoden 199 tasoa pienemmät. Ilmastostrategian tavoitetta ei näin ollen saavutettaisi. Toisaalta viime vuosina päästöt ovat vähentyneet huomattavasti jyrkemmin: ilmastostrategian hyväksymisestä, vuodesta 27 alkaen päästövähennys on ollut keskimäärin 2 % vuodessa. Tällä kehityksellä pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 22 lähes 2 % pienemmät kuin vertailuvuonna 199. muutos vuoteen 199 verrattuna Toteutuneet päästöt Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2-luvun kehitys ja ennuste Kuva 14. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 199 verrattuna, 2-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteisiin johtava kehitysura. 24

25 muutos vuoteen 199 verrattuna Toteutuneet päästöt Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2-luvun kehitys ja ennuste Päästöt asukasta kohti laskettuna Vuonna 212 pääkaupunkiseudun asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat 5,4 t CO 2 -ekv., joka on 23 prosenttia vähemmän kuin vuonna 199. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettu 2 % päästövähennystavoite on näin laskettuna jo saavutettu. Kokonaispäästöistä laskettuna kaupunkien väestönkasvuennusteet huomioon ottaen -2 % tavoitetaso vuoteen 199 verrattuna on kuitenkin kovempi, 4,1 tonnia per asukas. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi asukaskohtaisten päästöjen pitäisi vähentyä vuodessa 2 3 prosenttia. 2-luvulla vuotuinen vähennystahti on ollut vain runsas prosentti, mutta vuodesta 27 noin 3 % vuodessa Kuva 15. Pääkaupunkiseudun asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 199 verrattuna, 2-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteisiin johtava kehitysura. Vuoden 22 tavoite on laskettu 2 % kokonaispäästövähennykseen ja kaupunkien väestönkasvuennusteisiin perustuen. 25

26 2.3.3 Päästökauppasektori Vuonna 212 päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat pääkaupunkiseudulla 3 56 kt CO 2 -ekv., 61 % kokonaispäästöistä. Pääkaupunkiseudulla päästökaupan piiriin kuuluvat ainoastaan kaukolämpö ja kulutussähkö, sillä seudulla ei ole energiaintensiivistä teollisuutta. Vuodesta 21 kaukolämmön päästöt ovat kasvaneet, mutta kulutussähkön pienentyneet. Yhteenlaskettuna päästökauppasektorin päästöissä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja EU:n 21 % vähennystavoitteeseen johtavasta kehitysurasta on jääty seudulla jälkeen. khk-päästöt (1 t CO 2 -ekv.) Kulutussähkö Kaukolämpö 22 tavoite -21 % Kuva 16. Päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla vuosina 199 ja EU:n päästökauppasektorin tavoite vuodelle 22 on -21 % vuoteen 25 verrattuna. 26

27 3 Maatalous Ei-päästökauppasektori khk-päästöt (1 t CO 2 -ekv.) Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Öljylämmitys Sähkölämmitys Vuonna 212 päästökaupan ulkopuolisten sektorien kasvihuonekaasupäästöt olivat pääkaupunkiseudulla 2 24 kt CO 2 -ekv., 39 % kokonaispäästöistä. Pääkaupunkiseudulla päästökaupan ulkopuolelle jäävät liikenne, rakennusten erillislämmitys, teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutus sekä jätteiden käsittely ja maatalous. Vuodesta 27 päästöt ovat näillä sektoreilla erillislämmitystä lukuun ottamatta laskeneet. Yhteenlaskettuna kehitys näyttää pääkaupunkiseudun osalta johtavan Suomen yleiseen ei-päästökauppasektorin tavoitteeseen, -16 % vuoden 25 päästöistä vuoteen 22 mennessä tavoite -16 % Kuva 17. Ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla vuosina 199 ja EU:n Suomelle asettama päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektorien vähennystavoite on 16 % vuoden 25 päästöistä vuoteen 22 mennessä 27

28 2.3.5 Energiankulutus asukasta kohti laskettuna Pääkaupunkiseudun energiankulutus oli vuonna 212 asukasta kohti laskettuna 24,1 megawattituntia. Kulutus väheni edellisvuodesta lähes 2 prosenttia. Vajaa puolet energiasta kuluu rakennusten lämmittämiseen ja 28 % on kulutussähköä. Henkilöautojen osuus oli vuonna 212 noin 12 % ja muun liikenteen 8 %. MWh Pääkaupunkiseudun energiankulutus (MWh/asukas) 22 tavoite -2 % (vrt ka.) Merkittäviä sektorikohtaisia muutoksia kulutuksessa ei ole tapahtunut viime vuosina, mutta asukasta kohti laskettuna kehityksen suunta on selvä: kokonaisenergiankulutus on kääntynyt selvään laskuun vuoden 27 jälkeen. Trendin edelleen jatkuessa EU:n yhteinen tavoite parantaa energiatehokkuutta 2 prosentilla vuoteen 22 mennessä voidaan pääkaupunkiseudun osalta miltei saavuttaa Trendi 2 27 Trendi Kuva 18. Pääkaupunkiseudun lämmitystarvekorjattu energiankulutus vuosina asukasta kohti laskettuna. Vuoden 22 tavoite kuvaa EU:n tavoitetta parantaa energiatehokkuutta 2 prosentilla ns. perusuraan eli nykyisen kaltaisen kehityskulkuun verrattuna (EU 212). 28

29 3 Helsinki Kuva: HSY

30 3.1 Helsingin kasvihuonekaasupäästöt Helsingin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 212 olivat hiilidioksidiksi laskettuna 2,96 miljoonaa tonnia eli 3 % pienemmät kuin vuonna 211 ja noin 18 % pienemmät kuin vuonna 199. Suurin osa Helsingin päästöistä aiheutui rakennusten lämmittämisestä (54 %), liikenteestä (22 %) ja kulutussähköstä (21 %). Vuonna 212 Helsingin kaukolämmöntuotannossa käytettiin edellisvuotta enemmän kivihiiltä, ja päästöt kasvoivat. Kulutussähkön päästöt sen sijaan vähenivät. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lämmitystarpeella mitattuna vuosi 212 oli lähellä 2-luvun keskiarvoa (liite 6). Laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja valtakunnallisen sähkön päästöjen vuosivaihtelujen tasoitusta Helsingin kokonaispäästöt laskivat 8 % (liite 3). khk-päästöt (1 t CO 2 -ekv.) Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö ei trenditasoitusta Pitkällä aikavälillä kulutussähkön ja sähkölämmityksen päästöt ovat nousseet ja jätteiden käsittelyn, teollisuuden ja työkoneiden ja kaukolämmön päästöt vähentyneet. Liikenteen päästöt olivat vuonna 212 yhtä suuret kuin vuonna 199. Liitteessä 1 esitetään taulukot pääkaupunkiseudun päästöistä kaupungeittain ja sektoreittain vuosina 199 ja Kuva 19. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain Helsingissä vuosina 199 ja Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. 3

31 khk-päästöt asukasta kohti (t CO 2 -ekv.) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1, Kaukolämpö Kulutussähkö Liikenne Sähkölämmitys Öljylämmitys Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Kuva 2. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna Helsingissä vuosina 199 ja Asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat Helsingissä 4,9 t CO 2 -ekv. vuonna 212, noin 4 % edellisvuotta pienemmät. Vuonna 199 päästöt olivat 7,3 tonnia per asukas. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat vuonna 212 noin 18 % pienemmät kuin vertailuvuonna 199 (kuva 19), mutta väkiluvun kasvun myötä päästöt asukasta kohti ovat laskeneet kolmanneksella. Helsingissä asui vuoden 212 lopussa 112 ihmistä enemmän kuin vuonna 199; väestömäärä on kasvanut 23 %. Sektoreittain tarkasteltuna ainoastaan sähkölämmityksen ja kulutussähkön asukaskohtaiset päästöt ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet, mutta jälkimmäisen osalta kääntyminen laskusuuntaan on jo tapahtunut. Vuodesta 27 lähtien myös liikenteen ja kaukolämmön päästöt ovat laskeneet. Liitteessä 2 esitetään taulukot pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä asukasta kohti laskettuna kaupungeittain ja sektoreittain vuosina 199 ja Päästökehitystä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin käsitellään erikseen luvussa

32 3.2 Päästöt sektoreittain Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Suurin osa Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmittämisestä, erityisesti kaukolämmöstä. Vuonna 212 Helsingin rakennuksista kerrosneliöinä laskien lähes 9 % lämmitettiin kaukolämmöllä, 6 % sähköllä ja 5 % öljyllä. Vuoden 212 loppuun mennessä rakennettu pinta-ala on kasvanut 31 % vuodesta 199 ja 13 % vuodesta 2 (Tilastokeskus 213b). Rakennusten lämmityksen osuus Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä on 2-luvulla pysynyt kuitenkin noin 5 prosentissa, eivätkä päästöt ole kasvaneet rakennuskannan mukaan. Asukasta kohti laskien asuinrakennusten kerrosala oli 42 m 2 vuonna 199 ja 45 m 2 vuonna 212. Muiden kun asuinrakennusten pintaala on kasvanut vain runsaalla neliömetrillä 31 neliömetriin asukasta kohti laskettuna. rakennusten kerrosala (milj. m 2 ) lämmityksen khk-pääsöt (1 t CO 2 -ekv.) Muu Puu Maalämpö Öljy Sähkö Kaukolämpö KHK-päästöt Kuva 21. Helsingin rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 213b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 199 ja

33 khk-päästöt (1 t CO 2 -ekv.) Lämpökeskukset Voimalaitokset (CHP) Lämmitystarvekorjatut päästöt Kuva 22. Helsingin kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt tuotantomuodoittain 199 ja Päästöjen laskennassa otetaan huomioon kaukolämmön tuotannon päästöt hyödynjakomenetelmällä laskettuna, energiayhtiöiden välinen lämpökauppa ja vuotuinen lämmitystarve Kaukolämpö Valtaosa Helsingissä kulutetusta kaukolämmöstä on peräisin sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksista (CHP eli Combined Heat and Power). Kolmen CHP-voimalaitoksen tuotantoa tukevat 11 lämpökeskusta, joita käytetään tarpeen mukaan pakkasilla. Kaukolämmön päästöt olivat vuonna 212 yhteensä 1 36 kt CO 2 -ekv., 46 % Helsingin kokonaispäästöistä. Huippulämpökeskusten osuus kasvoi edellisvuotta viileämmän talven takia, ja kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat yhteensä 8 %. Myös yhteenlaskettu tuotannon ominaispäästökerroin hieman kasvoi, ja lämmitystarvekorjatut päästöt olivat noin 2 % suuremmat kuin vuonna 211. Pitkällä aikavälillä kaukolämmön tuotanto on kehittynyt merkittävästi vähäpäästöisempään suuntaan: vuonna 212 päästöt olivat hyödynjakomenetelmällä laskettuna 194 tco 2 -ekv. kulutettua gigawattituntia kohti, kun vuonna 199 vastaava kerroin oli 36 tco 2 -ekv./gwh. 33

34 Vuonna 212 kaukolämpöä kulutettiin Helsingissä yhteensä 6 76 gigawattituntia. Vuosi 212 oli edellisvuotta viileämpi, ja kulutus kasvoi edellisvuodesta 5 %. Kotitalouksien osuus kulutuksesta oli 61 %, palvelu- ja julkisen sektorin 34 % ja teollisuuskiinteistöjen 5 %. Lämmitystarpeella korjattuna kaukolämmön kulutus väheni vuonna 212 hieman lievästä nousevasta trendistä poiketen. 2-luvulla kaukolämmön kulutus on kasvanut 4 %, ja kaukolämmitteinen kerrosala on lisääntynyt vastaavasti 15 % (kuva 21). Vuoteen 199 verrattuna kulutus on kasvanut 18 % ja kaukolämmitteinen kerrosala 33 %. Muutokset kertovat selvästi parantuneesta energiatehokkuudesta. Tarkat tiedot pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta on koottu liitetaulukkoihin 4 ja 5. kulutus (GWh) Teollisuus Palvelut ja julkinen sektori Kotitaloudet Lämmitystarvekorjattu kulutus Kuva 23. Kaukolämmön kulutus sektoreittain Helsingissä vuosina 199 ja

35 polttoaineet (GWh) Lämpöpumput Biokaasu Öljy Maakaasu Kivihiili Maakaasun osuus oli vuonna 212 Helsingin kaukolämmön tuotannossa käytetyistä polttoaineista hyödynjakomenetelmällä laskettuna 54 % ja kivihiilen 36 %. Kivihiilen käyttö kasvoi edellisvuodesta 12 %. Pitkällä aikavälillä muutos polttoainejakaumassa on ollut huomattava: vuonna 199 kivihiiltä käytettiin 87-prosenttisesti ja maakaasun osuus oli vain 9 %. Maakaasun voimakas lisääminen ja kivihiilen vähentäminen ovat pienentäneet selvästi Helsingin lämmöntuotannon, ja vuoteen 199 verrattuna koko Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä. 2-luvulla muutokset eivät enää ole olleet merkittäviä lukuun ottamatta vuonna 26 käyttöön otettua jätevesilämpöä hyödyntävää Katri Valan lämpöpumppulaitosta. Sen osuus Helsingin kaukolämmön kulutuksesta oli yli 4 % vuonna 212. Jäteveden lisäksi myös konesalien hukkaenergiaa on alettu hyödyntää kaukolämmön tuotannossa, ja pellettiä on koepoltettu kivihiilen seassa. Kuva 24. Kaukolämmön tuotannossa Helsingissä käytetyt polttoaineet hyödynjakomenetelmällä laskettuna vuosina 199 ja Lämpöpumput tarkoittavat tässä lämpöpumpuilla tuotettua energiamäärää, ei niiden kuluttamaa sähköä. 35

36 3.2.3 Sähkö 14 Sähkön kokonaiskulutus on jaettu tässä raportissa kahteen sektoriin: sähkölämmitykseen ja muuhun sähkön käyttöön eli kulutussähköön. Runsas viidennes Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä syntyy kulutussähköstä ja noin 5 % sähkölämmityksestä. Kulutussähkön aiheuttamat päästöt olivat 625 kt CO 2 -ekv. ja sähkölämmityksen 135 kt CO 2 -ekv. vuonna 212. Kulutussähkön päästöjen laskennassa sovelletaan valtakunnallista päästökerrointa, jonka vuosivaihteluja tasoitetaan käyttämällä viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa, lukuun ottamatta perusvuotta 199 (liite 7). Viiden vuoden keskiarvolla laskettuna kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt vähenivät Helsingissä noin 15 % vuonna 212. Ilman trendikorjausta muutos oli -5 %. Valtakunnallinen sähkö oli vuonna 212 ennätyksellisen vähäpäästöistä. khk-päästöt (1 t CO 2 -ekv.) Kulutussähkön päästöt Päästöt 5 v. keskiarvolla Kuva 25. Kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt Helsingissä vuosina 199 ja

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Päästöjen kehitys 211 Helsingin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA 25 Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Espoo Syyskuu 212 1 Sisällysluettelo 1. KULUTUSENNUSTEET... 3 2. KAASUVOIMALAVAIHTOEHTO... 4 Helsinki

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa 2021-2030, taakanjakoehdotus Tuija Talsi 28.9.2016 Talousvaliokunta Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ilmastotyön askelmerkit muuttuva metropoli. Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2017

Ilmastotyön askelmerkit muuttuva metropoli. Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2017 Ilmastotyön askelmerkit muuttuva metropoli Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2017 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2017 Toimintaympäristö Kasvihuonekaasupäästöt Liikenne Maankäyttö Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22.8.2012 Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori VTT 70 Industrial countries 60 Developing countries Total

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 21 23.1.212 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot