GeoCalc Tukiseinä käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GeoCalc Tukiseinä käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010"

Transkriptio

1 GeoCalc Tukiseinä käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio

2 2(30) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Yleistä Laskennan tiedot (General) Näyttöasetukset (View) Maakerrosten tiedot (Soil) Tukiseinän tiedot (Wall) Pohjavesitiedot (Ground Water) Kuormien tiedot (Load) Ankkurien tiedot (Anchorage) Laskenta (Calculate) Laskennan tulokset (Results) Laskentaesimerkin parametrien muutos Tulostukset Kaivannon puoleisen maan vahvistaminen Kaivanto heikossa savimaassa Passiivipuolen vahvistaminen Kaivu pontin alareunaan ja kalliotappi Ankkurivälit tasokohtaisesti Kuormien aktivointi kaivusyvyyden mukaan Kalliotappi Eurokoodin mukaiset maanpainekertoimet ja varmuuden laskeminen... 27

3 3(30) 1. Yleistä Tässä dokumentissa käydään aluksi läpi tukiseinän laskentaesimerkki. Esimerkin geometria on esitetty kuvassa 1. Pohjavesi on 4 m syvyydellä ja kaivutaso on 6 m. Kuva 1. Esimerkin geometria, kaivusyvyys on 6 m. Esimerkin ponttiseinä on tuettu yhdeltä tasolta 1,5 m maanpinnasta. Pontti on lyöty 3 m kaivutason alapuolelle, mikä antaa riittävän varmuuden käytetyillä maaparametrien arvoilla. Käytetyt maaparametrit ovat: γ φ m n Hiekka ,5 Hiekka ,5 Ponttina käytetään Larssen 24 ponttia. Käyttöesimerkissä käytetty valmis laskentamalli toimitetaan ohjelman mukana. Se löytyy ohjelmahakemiston alta Samples hakemistosta, johon löytyy linkki käynnistysvalikosta. Laskentatiedoston nimi on Tukiseinä_käyttöohje_esimerkki1.gcsu. Laskentatiedoston voi avata Calculation valikon Open toiminnolla. 2. Laskennan tiedot (General) Tukiseinäohjelma koostuu valikoista (sivuista tai lehdistä) joihin syötetään lähtötietoja. Tarkoituksena on edetä sivujen täyttämisessä vasemmalta oikealle kunnes päästään laskennan kautta tuloksiin. Ohjelman käyttöliittymä, josta on avoimena General sivu projektin tietojen syöttämistä varten, on esitetty seuraavassa, Kuva 2. Laskennan lisätietoja voidaan syöttää ikkunaan joka avautuu More painikkeella.

4 4(30) Kuva 2. General valikko Laajempi ohjeistus General lehden toiminnoista on GeoCalc peruskäyttöohjeessa. 3. Näyttöasetukset (View) View valikossa määritetään miten laskentaa vastaava poikkileikkauskuva esitetään grafiikkaikkunassa, Kuva 3. Toistaiseksi laskentamallia ei kuitenkaan ole määritetty, joten muutosten vaikutuksia ei vielä näe. Kullekin laskenta- ja tulostuselementille määritellään näkyvyys (rasti ruudussa), viivatyyppi, viivapaksuus sekä väri. Painamalla Update painiketta ruudun saa päivitettyä milloin tahansa ohjelman ollessa käytössä. Kappaleessa Tulostukset käsitellään ohjelman tulostusta. Kuva 3. View valikko. Laajempi ohjeistus View lehden toiminnoista on GeoCalc peruskäyttöohjeessa 4. Maakerrosten tiedot (Soil) Valikossa Soil määritetään maakerrokset ja niiden parametrit. Soil alasvetovalikossa on lisäksi toiminto Advanced Soil Parameters, jossa määritetään eräitä yleisiä ja mallikohtaisia parametreja, Kuva 4. K 0 Model valikosta valitaan, lasketaanko lepopainekerroin Jakyn yhtälöllä vai antaako käyttäjä sille arvon suoraan. Esimerkissä valittu Jakyn yhtälö. Earth Pres. Model valikosta valitaan, lasketaanko maanpainekertoimien arvot Coulombin maanpaineteorialla, vai antaako käyttäjä niille arvot suoraan (esimerkiksi eurokoodin liitteen mukaisesti). Esimerkissä käytetään Coulombin yhtälöä. Valikossa d/ud valitaan käyttäytyykö maakerros avoimen vai suljetun tilan mukaan. Avoimen tilan mallissa käytetään tehokkaita jännityksiä, ja vedenpaine lasketaan erikseen. Suljetun tilan mallissa käytetään kokonaisjännityksiä, eikä vedenpainetta huomioida erikseen. Esimerkissä on hiekalle valittu avoimen tilan käyttäytyminen. Valikossa Material Model valitaan, lasketaanko maanpaine-siirtymä käyttäytyminen moduuliperusteisella (MCM) vai siirtymäperusteisella (DCM) mallilla. Esimerkissä on valittu MCM materiaalimalli Teoriaohjeessa on esitetty sivun parametreja koskevat tarkemmat tiedot.

5 5(30) Kuva 4. Maakerrosten syöttäminen Soil valikossa. Advanced Soil Parameters dialogissa, Kuva 5, on valittu, että lepopaine kaivannon puolella lasketaan lepopainekertoimen ja vallitsevan jännityksen avulla, kaivannon takana käytetään aktiivipainetta (siirtymän funktiona) ja paine-siirtymä hyperbelin skaalausparametrille Rf on annettu arvoksi 0,98 (oletusarvo). Harmaana olevia parametreja ei käytetä vaikka ne on annettu, ne aktivoituvat päävalintojen arvojen mukaan. Kuva 5. Advanced Soil Parameters dialogi. 5. Tukiseinän tiedot (Wall) Valikossa Wall annetaan tiedot tukiseinästä ja kaivannon syvyydestä, Kuva 6. Kohtaan Ground level voidaan antaa maanpinnan korkeus. Tukiseinätietokantaan on syötetty yleisimmät tukiseinätyypit ja ne ovat valittavana Wall Type ja Profile valinnoista. View painikkeella voi tarkastella tukiseinätyypin parametreja. Vakiotukiseinätyyppien parametreja ei voi muuttaa, mutta tukiseinätietokantaan voi käyttäjä luoda omia profiileja. Tukiseinätietokantaa voi muokata valitsemalla Wall - alasvetovalikosta toiminnan Edit Library. Seinän ja maan väliseksi kitkakertoimeksi on annettu 0,4. Huomaa, että kenttä Length of secondary profile [m] koskee ainoastaan tilannetta, että tukiseinätyypiksi olisi valittu kombiseinä. Kuva 6. Tukiseinän tietojen syöttö Wall valikossa. 6. Pohjavesitiedot (Ground Water) Valikossa Ground Water määritetään pohjavesitiedot, katso kuva 7. Sivun taulukkoon määritetään pohjavedenpinnat tukiseinän molemmin puolin kaivusyvyyden funktiona. Orsivedestä annetaan vedenpinta, veden alapinta (vettä pidättävän kerroksen yläpinta) ja suotopinta (vettä pidättävän kerroksen alapinta). Lisäksi sivulla voi määrittää lasketaanko varmuus hydraulista murtumista vastaan olettaen että vesi on virtaustilassa tai että kaivannon pohjalla on vettä pidättävä kerros (yksinkertaistettu menettely, esimerkiksi kaivannon leveyttä ei annettu tarkista muulla tavalla jos näyttää kriittiseltä).

6 6(30) Sivulla on myös tulostusosa, jossa voi piirtää varmuuden hydraulista murtumista vastaan, vedenpainekuvaajat sekä annetut vedenpinnat. Kuva 7. Ground Water valikko. 7. Kuormien tiedot (Load) Load valikossa määritetään laskentakuormat. Pintakuormat syötetään suoraan sivulle, Kuva 8. Kaivannon kummallakin puolella voidaan antaa kaksi pintakuormaa, jotka voidaan aktivoida halutulla kaivusyvyydellä. Lisäksi on mahdollista antaa erikseen pintakuorma kaivannon pohjalle viimeisen kaivuvaiheen jälkeen kuvaamaan massanvaihtoa. Kuva 8. Load valikko. Viivakuorma tai keskitetty kuorma rakennuskaivanto-ohjeen mukaisesti voidaan ottaa käyttöön valitsemalla kohta Calculation with area loads. Kuormatyypin parametrit voidaan määrittää valitsemalla toiminto Define, katso Kuva 9. Tässä esimerkissä ei käytetä kyseistä kuormatyyppiä. Kuormatyypille voi määrittää myös aktivointisyvyyden.

7 7(30) Kuva 9. Define Area Loads dialogi. Kuormia voidaan määrittää suoraan tiettyyn solmupisteeseen valitsemalla kohta Calculation with nodal loads. Kuormat annetaan tietylle syvyydelle ja kuormille voi määrittää myös aktivointitason. Kuormatyypin parametrit voidaan määrittää valitsemalla toiminto Define, Kuva 10. Kuva 10. Define Nodal Loads dialogi. 8. Ankkurien tiedot (Anchorage) Anchorage valikossa määritetään ankkurit, niiden taso ja esijännitysvoimat, Kuva 11. Ankkuri määritetään antamalla sen pinta-ala, pituus, kulma, asennussyvyys, esijännitysvoima, kimmokerroin, työvara sekä ankkuriväli. Työvaralla tarkoitetaan etäisyyttä, paljonko yli annetun tukitason kaivetaan ennen kuin ankkuri asennetaan. Kuva 11. Anchorage valikko. 9. Laskenta (Calculate) Calculate valikossa, Kuva 12, määritetään laskennan asetukset ja käynnistetään itse laskenta. Sivulla valitaan kuinka moneen elementtiin tukiseinämetri jaetaan, mikä on

8 8(30) iterointitarkkuus ja iterointikierrosten maksimilukumäärä. Laskennan nopeus riippuu osin käytetyistä arvoista. Toisaalta liian harva elementtijako voi vääristää geometriaa. Mikäli kaikki laskentaparametrit eivät ole määritettyjä tai laskennassa on muita ongelmia, ilmaisee teksti Calculation Status kentässä ongelman syyn. Kuva 12. Calculate valikko. 10. Laskennan tulokset (Results) Kun laskenta on suoritettu, siirtyy ohjelma suoraan Results valikkoon. Valikossa voidaan valita mitkä kuvaajat halutaan tulostettavaksi,. Sivulla on myös liukusäädin, jonka avulla valitaan miltä kaivutasolta tulokset halutaan (ohjelma laskee koko kaivuprosessin annetun elementtijaon mukaisesti). Halutut kuvaajat voidaan tallentaa eri muodoissa, kopioida tai siirtää piirtoalustan kuvaan käyttämällä sivun ylälaidan pikavalintoja. Kuvaajat voi tulostaa myös suoraan valitsemalla hiiren oikean nappulan alta avautuvasta valikosta toiminto Print.

9 9(30) Kuva 13. Results valikko. 11. Laskentaesimerkin parametrien muutos Seuraavaksi esitetään edellisen esimerkin avulla miten eri parametrit ja mallinnusoletukset vaikuttavat tuloksiin. Esimerkkilaskennassa oli valikossa Soil annettu parametrille k arvo k = 0. Parametri k määrää miten maan muodonmuutosmoduuli käyttäytyy kaivannon puolella kun kaivu edistyy (jännitystila pienenee). Arvolla k = 0 maa ei muista aiempaa jännitystilaa ja moduuli lasketaan aina suoraan vallitsevan jännitystilan mukaan. Arvolla k = 1 maa käyttäytyy taas täysin aiemman suurimman jännitystilansa mukaisesti, katso teoriakäyttöohje. Todellisuus on yleensä tältä väliltä. Seuraavaksi lasketaan sama esimerkki olettaen että k = 1. Lisäksi Soil alasvetovalikon Advanced Soil Parameters dialogissa valitaan että lepopaine kaivannon puolella lasketaan kimmoteorian mukaan. Tämä tarkoittaa, että kun pystyjännitys pienenee kaivun edetessä, kaikki siitä aiheutunut vaakajännitys ei palaudu. Vaakajännitys jää siis suuremmaksi kuin normaalikonsolidoituneen maan lepopainekertoimen avulla laskettu vaakajännitys. Vaakajännitys lasketaan nyt kimmoteorian avulla käyttäen annettua Poissonin lukua (jonka täytyy vastata palautuskuormitustilannetta, tässä valittu 0,15), katso tarkemmin teoriakäyttöohje. Muutokset vaikuttavat maan jäykkyyttä lisäävästi. Tämä vaikuttaa saataviin rasituksiin ja seinän siirtymiin etenkin, mikäli seinä varmuus on hyvä. Muutetuilla parametreilla lasketut tulokset on esitetty kuvassa 13. Seinän maksimi momentti, maksimi siirtymä ja ankkurin maksimi tukivoima ovat nyt M = 115 knm, s = 7 mm, ja T = 135 kn. Aiemmassa laskennassa vastaavat arvot olivat M = 130 knm, s = 8,5 mm, ja T = 142 kn. Pienemmällä kaivusyvyydellä (suuremmalla varmuudella) erot ovat suuremmat.

10 10(30) Kuva 14. Seinän tulokset kun kaivusyvyys on 5 m alkuperäisillä parametreilla a) ja muutetuilla parametreilla b). 12. Tulostukset Ohjelma luo View sivun asetuksien mukaan perustulostesivun jonne voi koota halutun määrän elementtejä eri toiminnoilla. Materiaalitaulukko ja nimiö tulostuvat aina raamin vasempaan ja oikeaan nurkkaan. Graafeja voi tuoda tulostusalueelle halutun määrän. Kuvassa 15 on esitetty perustuloste, jonka päälle on tuotu yksi graafi. Kuva 15. Esimerkkitulostuskuva

11 11(30) 13. Kaivannon puoleisen maan vahvistaminen Laskettaessa työnaikaista kaivantoa savessa kohdataan monesti ongelma, jossa passiivipuolelle ei muodostu riittävästi tukevaa maanpainetta. Tällöin ratkaisuna voi olla esimerkiksi passiivipuolen maan ominaisuuksien parantaminen stabiloinnin avulla. Seuraavaksi perehdytään ensin syihin mistä ongelma johtuu, jonka jälkeen käydään läpi miten GeoCalc ohjelmalla voidaan mallintaa kaivannon puolelta vahvistettu maa Kaivanto heikossa savimaassa q H sa D Kuva 16. Tukiseinä savessa. Suurimman kaivusyvyyden määrittäminen. Tarkastellaan kuvan 16 mukaista tilannetta. Kova pohja on syvällä ja seinän alapää tukeutuu savikerrokseen. Aktiivipuolella saadaan kaivutason alapuolella seinää kuormittavaksi maksimimaanpaineeksi p a : p a missä = q + ( H + D) γ 2 s a (1) u q a = ulkoinen kuorma seinän takana H = kaivusyvyys D = pontin lyöntisyvyys kaivannon alapuolella γ = maan tilavuuspaino s u = maan suljettu leikkauslujuus Vastaavasti passiivipuolen maata tukevan maanpaineen maksimi saadaan yhtälöstä: p p = q + D + 2 s p γ (2) u missä q p = mahdollinen ulkoinen kuorma kaivannossa Olettamalla ulkoiset kuormat nollaksi ja asettamalla aktiivi- ja passiivimaanpaine yhtä suureksi saadaan suljetulle leikkauslujuudelle tuttu vaatimus:

12 12(30) s H γ u (3) 4 Yhtälö voidaan kirjoittaa myös kaivusyvyyden rajoitukseksi muotoon: s H 4 u (4) γ Yhtälö (3) tarkoittaa, että mikäli käytetään vakioleikkauslujuutta, tulee sen olla vähintään yhtälön suuruinen, jotta kaivutason alapuoleinen nettopaine olisi tukeva. Muussa tapauksessa seinän lyöntisyvyyden kasvattaminen vain lisää seinälle tulevia kuormituksia. Toisin sanoen, vaikka seinä olisi yläosastaan kuinka hyvin tuettu, kasvaa laskennallinen seinän kuormitus kun ponttia lyödään syvempään eikä seinä ole stabiili. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, että hyvällä tuennalla ja lyhyellä pontilla kaikki olisi hyvin. Yhtälö on itse asiassa samalla yksinkertaistettu pohjannousun tarkistus joka ilmoittaa myös, että varmuus pohjannousua vastaan ei ole riittävä. Pohjannousua tarkistettaessa yhtälössä olisi tarkkaan ottaen luvun 4 sijasta kantavuuskerroin N c jonka arvona voidaan käyttää arvoa Varmuus pohjannousua vastaan paranee lyöntisyvyyttä kasvattamalla samalla kun liukupinnat pitenevät. Yhtälön (3) vaatimus on aika tiukka. Saven suljettua leikkauslujuutta voidaan arvioida konsolidaatiojännityksen avulla. Yleisesti ottaen voidaan kirjoittaa: s u = α σ ' (5) missä c α = saven plastisuudesta riippuva kerroin σ c = konsolidaatiojännitys Kerroin α on tyypillisesti luokkaa α = Normaalikonsolidoituneella savella suljettu leikkauslujuus on siis suuruusluokaltaan noin neljäsosa insitu tehokkaasta jännityksestä. Yhtälön (3) mukaisesti suljetun leikkauslujuuden tulisi olla vähintään neljäsosa insitu kokonaisjännityksestä. Koska yleensä ollaan pohjavedenpinnan alapuolella tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että saven tulisi olla ylikonsolidoitunutta. On kuitenkin syytä huomata, että yhtälö (3) tarkoittaa tarkalleen sitä, että jos suljettu leikkauslujuus kaivusyvyydellä H on yhtälön ehtoa pienempi, on nettopaine seinää kuormittava ja varmuus pohjanousua vastaan riittämätön. Varsinainen ongelma tästä muodostuu silloin, kun seinän alaosa ei tukeudu lujempaan maahan ja suljettu leikkauslujuus ei kasva syvyyden mukaan. Tarkastellaan asiaa vielä esimerkin avulla. Tehtävänä on laskea työnaikainen 5m syvä kaivanto savimaassa. Maan lujuudesta tehdään seuraavat kaksi oletusta: 1. Maan suljettu leikkauslujuus on vakio, su = 15 kpa 2. Maa on normaalikonsolidoitunutta, ja suljettu leikkausjännitys on su = 0,25σ v (kuitenkin vähintään 10 kpa, γ = 16 kn/m 3, ja pohjavedenpinnan syvyys 2m) Kuvassa 17 a) on esitetty oletusten 1 ja 2 mukaiset suljetut leikkauslujuudet. Kuvaan on myös piirretty yhtälön (3) mukainen tarvittava suljettu leikkauslujuus kaivusyvyyden funktiona. Kun kaivusyvyys on 5m, on tarvittava suljettu leikkauslujuus 20 kpa. Oletuksella 2 tämä 5 m kaivusyvyyttä koskeva vaatimus ylittyy kun syvyys on suurempi kuin 10 m. Kuvassa 17 b) on esitetty oletusten 1 ja 2 mukaiset maanpaineet. Oletuksen 1 mukainen maanpaine on aina aktiivipuolella, eli seinä kerää koko ajan kuormaa. Oletuksen 2 mukainen nettomaanpaine menee passiivipuolelle kun syvyys on suurempi kuin 10m. Oletuksen 2 mukaisessa tilanteessa päästään riittävän pitkällä pontilla stabiiliin tilanteeseen

13 13(30) Suljettu leikkauslujuus [kpa] Maanpaine [kpa] Syvyys [m] Syvyys [m] oletus 1 oletus 2 su yhtälö (3) 16 pp/pa oletus 1 pp/pa oletus 2 netto oletus 1 netto oletus 2 Kuva 17. Oletusten 1 ja 2 mukaiset suljetut leikkauslujuudet ja vaadittava suljettu leikkauslujuus kaivusyvyyden funktiona (a), ja oletusten 1 ja 2 mukaiset maanpaineen ääriarvot (b). Tarkastellaan esimerkki vielä GeoCalc ohjelmalla. Oletetaan että kokoonpuristuvuusmoduuli M = 150 su ja että pontin pituus on 16m. GeoCalc 2.0 versiossa voidaan mallintaa suoraan syvyyden mukaan kasvava suljettu leikkauslujuus. Esimerkin tapauksessa saadaan kaksi maakerrosta, joissa ensimmäisessä, 3.33 m paksuisessa kerroksessa, käytetään vakio suljettua leikkauslujuutta 10 kpa. Toisessa maakerroksessa suljetun leikkauslujuuden alkuarvo on 10 kpa ja muutoksen arvo 1.5 kpa/m (0.25 *6). Muodonmuutosparametreiksi annetaan ensimmäisessä kerroksessa m = 15, n = 1 ja k = 1, jolloin M = 15*100 = 1500 kpa koko kerroksessa. Toisessa kerroksessa annetaan m = 37,5, n = 0 ja k = 1, jolloin M = 150 su = 150*0,25σ v =37,5σ vo. Kuvan 17 mukaan 15 kpa suljettu leikkauslujuus riittää noin 3,7m syvään kaivantoon. Kuvassa 18 on esitetty oletuksen 1 mukaiset siirtymät ja maanpaineet kaivusyvyyksillä 3,6m ja 5.1m. 3.6 kaivusyvyydellä nettomaanpaine kaivutason alapuolella on juuri passiivipuolella mutta seinän alapään siirtymät ovat jo suuret. 5,1m kaivusyvyydellä nettomaanpaine on jo selkeästi aktiivipuolella eikä seinää enää saada edes tuentaa muuttamalla stabiiliksi.

14 14(30) Kuva 18. Oletuksen 1 perusteella lasketut siirtymät ja maanpaineet kaivusyvyyksillä 3,6m ja 5.1m. Kuvassa 19 on esitetty oletuksen 2 mukaiset siirtymät ja maanpaineet kaivusyvyyksillä 3,6m ja 5,1m. Kaivusyvyyden ollessa 3,6m on maanpaineissa vielä reserviä ja siirtymät ovat melko pieniä. 5,1m kaivusyvyydellä maanpaine on lähes kokonaan käytetty hyväksi ja siirtymät ovat suuria.

15 15(30) Kuva 19. Oletuksen 2 perusteella lasketut siirtymät ja maanpaineet kaivusyvyyksillä 3,6m ja 5.1m Passiivipuolen vahvistaminen Tarkastellaan seuraavaksi tilannetta, jossa seinää ei saada yhdellä tukitasolla stabiiliksi lyöntisyvyyttä kasvattamalla eikä varmuus pohjannousua vastaan ole riittävä lyhyellä pontilla ja useammalla tukitasolla. Maapohja oletetaan edellisen kohdan oletuksen 1 mukaiseksi ja kaivannon syvyys on edelleen 5 m. Seinän takana vaikuttaa lisäksi 10 kpa tasainen kuorma. Passiivipuolen vahvistamiseksi kaivannonpuoli vahvistetaan stabiloimalla. Stabiloidun maan keskimääräisenä leikkauslujuutena käytetään 90 kpa. Käytetään stabiloidun maan kokoonpuristuvuusmoduulille myös arvoa M = 150su. GeoCalc 2.0 ohjelmassa kaivannon puolelta vahvistettu maa voidaan antaa omana kerroksenaan. Tarkastellaan ensimmäiseksi tapausta, jossa koko kaivannon puoleinen maa stabiloidaan. Koska vahvistetulla maalla saadaan tarvittava passiivimaanpaine mobilisoitua pienemmältä syvyydeltä ja myös varmuus pohjannousua vastaan on selvästi parantunut, pärjätään nyt selvästi lyhyemmillä ponteilla. Tarkastellaan tilannetta, jossa maa on stabiloitu 10 m syvyyteen asti ja pontin lyödään myös 10 m syvyyteen. Ponttina käytetään profiilia PU8. Esimerkin maaparametrien arvot on esitetty kuvassa 20.

16 16(30) Kuva 20. Maaparametrien arvot kun koko kaivannonpuoleinen savi on stabiloitu. Kuvassa 21 on esitetty 5,1m kaivusyvyyttä vastaavat siirtymät ja maanpaineet. Kuva 21. Vahvistettu maa. Kaivannon puoleinen savi on stabiloitu kokonaisuudessaan. Edellisessä esimerkissä koko kaivannon puoleinen maa oli stabiloitu. Vaihtoehtoisesti voidaan vain osa passiivipuolesta vahvistaa. Seuraavassa esimerkissä vahvistus on tehty lopullisen kaivutason alapuoleiselle savikerrokselle. Esimerkin maaparametrien syöttö on esitetty kuvassa 22. Kuva 22. Maaparametrien arvot kun lopullisen kaivutason alapuoleinen savi on stabiloitu. Kuvassa 23 on esitetty 5,1m kaivusyvyyttä vastaavat siirtymät ja maanpaineet. Siirtymät ovat nyt hieman suuremmat kuin edellisessä esimerkissä.

17 17(30) Kuva 23. Vahvistettu maa. Kaivannon puoleinen savi on stabiloitu lopullisen kaivutason alapuolelta. 14. Kaivu pontin alareunaan ja kalliotappi Kaivanto voi ulottua kalliopintaan asti tai jopa tämän alapuolelle. Tukiseinäohjelmassa tämä tarkoittaa, että kaivu ulotetaan pontin alareunaan saakka. GeoCalc ohjelmassa kaivannon syvyydeksi voidaan maksimissaan antaa seinän upotussyvyyttä vastaava arvo. Todellinen, laskennassa käytettävä kaivusyvyys määräytyy käytetyn elementtijaon perusteella siten, että se on noin elementtipituuden puolikkaan verran tukiseinän alareunan yläpuolella. Kun elementtijakona käytetään 5 elementtiä metrillä, on alin kaivutaso siten hieman vajaa 10 cm pontin alareunan yläpuolella. Kaivannon puolelle jäävällä ohuella maakerroksella ei ole mitään merkitystä laskennan tuloksiin. Kuvassa 24 on esimerkki tapauksesta jossa kaivu on ulotettu seinän alareunaan saakka. Tässä tapauksessa pontin lyöntisyvyys on 7 m ja alin kaivutaso 6,91 m.

18 18(30) Kuva 24. Kaivu pontin alareunaan saakka. Pontin lyöntisyvyys on 7 m ja alin kaivutaso jaolla 5 elementtiä/m on 6,91 m. Seinän alapää on tuettu jäykästi vaakasuunnassa. Juuritapeille/palkille tuleva kuorma saadaan täysin siirtymättömälle alapään tuennalle leikkausvoimakuvaajasta ja on tässä noin 140 kn/m. Geocalc 2.0 versiossa kalliotapille voidaan antaa myös vaakasuuntaisen jousen arvo. Sen arvo riippuu paitsi pulttien koosta ja niiden k/k jaosta, myös pulttien kiinnityksestä sekä seinän ja kallion välisestä etäisyydestä. Jousen arvo tulisikin aina arvioida tapauskohtaisesti. Seuraavaksi on oletettu jousen arvoksi 5 kn/mm/m. Kuvassa 25 on esitetty tätä vastaava laskenta kun muut lähtötiedot on pidetty ennallaan. Kalliopultille tuleva leikkausvoima on nyt noin 110 kn/m ja vastaava siirtymä noin 22 mm. Moreenikerroksen aktiivimaanpaine on aktivoitunut nyt hieman enemmän. Myös toisen ankkuritason voima on kasvanut kun kalliotappi ottaa vähemmän kuormaa. Kuva 25. Kaivu pontin alareunaan saakka. Seinän alapäähän on nyt laitettu jousi jonka jäykkyys on 5kN/mm/m.

19 19(30) 15. Ankkurivälit tasokohtaisesti GeoCalc 2.0 ohjelmassa annetaan kaikki ankkuritiedot erikseen jokaiselle ankkurille. Ankkuritietoina annetaan; ankkurin poikkipinta-ala, ankkurin pituus, ankkurin asennuskulma; ankkurin asennussyvyys, ankkurin esijännitysvoima, työvara (paljonko asennustason alapuolelle kaivetaan ennen ankkurin asentamista), ankkureiden vaakasuuntainen etäisyys ja ankkurimateriaalin kimmomoduli. Näin ollen eri suuruiset ankkurivälit eri ankkuritasoilla voidaan mallintaa suoraan. Tukiseinän laskenta perustuu tasomallin laskentaan. Ankkurien osalta tämä tarkoittaa että ankkuria vastaava laskentajäykkyys saadaan ankkurin pinta-alan A, pituuden L, kimmomodulin E ja ankkurinvälin kk avulla yhtälöstä EA/(Lkk). Jos ankkurivälin kaksinkertaistaa tämä ei tarkoita, että ankkurivoima kaksinkertaistuisi. Ankkuriväliä kasvattaessa ankkuroinnin tuoma jäykkyys seinälle pienenee. Tästä johtuen seinä hakeutuu nyt uuteen tasapainoasemaan, ja koska ankkurien jäykkyys on pienempi, ottaa maa enemmän kuormaa, ja ankkurivoima on pienempi. Esimerkki Tarkastellaan kuvan 26 mukaista esimerkkiä. Pohjasuhteet muodostuvat sorasta, hienosta hiekasta ja sen alapuolella olevasta tiiviistä moreenista. Pohjavedenpinta on syvällä. Kaivannon takana on kuvan 26 mukaisesti kaksi 2,5 m leveää viivakuormaa. Seinän tuenta toteutetaan vetotankojen avulla kahdelta tukitasolta 10 m etäisyydellä olevaan vastaponttiin. Kuva 26. Ankkuriväliesimerkin perusgeometria. Esimerkin maakerrosten parametritiedot ja tukiseinän tiedot on esitetty kuvassa 27. Kahden viivakuorman tiedot syötetään Load välilehden Define area loads kohdassa, katso kuva 28. Koska kyseessä on viivakuorma, on parametrin t arvona yksi.

20 20(30) Kuva 27. Ankkuriväliesimerkin maaparametrit ja seinän tiedot. Kuva 28. Ankkuriväliesimerkin kahden viivakuorman tiedot. Ankkurina käytetään kummallakin tukitasolla poikkipinta-alaltaan 2550 mm 2 vetotankoja ja esijännitysvoimana 60 kn. Ylemmällä tukitasolla käytetään 3m ankkuriväliä ja alemmalla 2m ankkuriväliä. Ankkuritiedot on esitetty kuvassa 29. Kuva 29. Esimerkissä käytetyt ankkuritiedot. Laskennan tulokset on esitetty joidenkin suureiden osalta kuvassa 30. Ankkurivoimat ovat nyt noin 152 kn ankkuritasolla 1 ja 170 kn ankkuritasolla 2.

21 21(30) Kuva 30. Ankkuriväliesimerkin tulokset kun ankkurivälit ovat 3 ja 2 m. Tarkastellaan seuraavaksi tilannetta, jossa ankkuriväli kaksinkertaistetaan. Tätä vastaavat ankkuritiedot on esitetty kuvassa 31. Kuva 31. Ankkuritiedot tapauksessa jossa ankkuriväli on kaksinkertaistettu. Laskennan tulokset on esitetty joidenkin suureiden osalta kuvassa 32. Ankkurivoimat ovat nyt noin 280 kn ankkuritasolla 1 ja 310 kn ankkuritasolla 2. Ankkurivoima ei siis ole aivan kaksinkertaistunut, mutta seinän siirtymä on kasvanut edellisestä esimerkistä. Kuva 32. Ankkuriväliesimerkin tulokset kun ankkurivälit ovat 6 ja 4 m.

22 22(30) 16. Kuormien aktivointi kaivusyvyyden mukaan Toisinaan voi olla tarpeen rajoittaa kuormia (esimerkiksi junaliikennettä) ennen kuin tukitaso(t) on asennettu. GeoCalc ohjelmassa voidaan jokainen kuorma aktivoida omalla kaivusyvyydellään. Tarkastellaan kuormien ja ankkurien aktivointia seuraavan esimerkin avulla. 3 m syvän kaivannon vieressä on suuri liikennekuorma. Kaivanto on suunniteltu tuettavaksi yhdeltä tukitasolta 0,9 m syvyydeltä maanpinnasta. Esimerkin geometria sekä käytetyt parametrit on esitetty kuvassa 33. Kuva 33. Yhdeltä tasolta tuettu tukiseinä suuren liikennekuorman vieressä. Lasketaan ensin tapaus, jossa kuorma vaikuttaa seinän vieressä koko ajan. Tällöin saadaan kuvan 34 mukainen siirtymäkuvaaja. Seinän yläpää on siirtynyt nyt yli 70 mm kun tukitaso aktivoituu. Tuen aktivoitumisen jälkeen seinän lisäsiirtymät pysyvät pieninä. Kuva 34. Lasketut siirtymät kun tukitaso aktivoituu kaivutasolla 1,14 m tapauksella, jossa kuorma vaikuttaa koko ajan. Käytännössä ei vastaavissa tilanteissa useinkaan voida sallia liikennekuormaa ennen kuin tuki on asennettu. Tällöin tulee kuorman aktivointisyvyys valita siten, että se laskennassa aktivoituu vasta tuen aktivoitumisen jälkeen. Valitaan tässä kuorman aktivointisyvyydeksi 1,2 m, katso kuva 35.

23 23(30) Kuva 35. Aluekuorman aktivointisyvyyden valinta. Kun kuorman aktivointisyvyydeksi on valittu 1,2 m saadaan seinän siirtymäkuvaajaksi ennen kuorman aktivointia kuvan 36 mukainen kuvaaja. Seinän yläpää on siirtynyt nyt vain noin 3 mm ennen tuen aktivointia ja lopullinen siirtymäkin jää noin 16 mm. On myös hyvä tiedostaa, että kun seinän siirtymät pienenevät ottaa maa vähemmän kuormaa ja tuet ja seinä vastaavasti enemmän. Tässä tapauksessa lopullinen tukivoima kasvoi arvosta 217 kn arvoon 238 kn, ja seinän maksimimomentti arvosta 145 knm arvoon 170 knm. Kuva 36. Lasketut siirtymät kun tukitaso aktivoituu tasolla 1,14 m tapauksella, jossa kuorma aktivoituu vasta tuen jälkeen. Edellä olevassa tapauksessa kuorman aktivointisyvyys oli 1,2 m eli selvästi suurempi kuin tuen aktivointisyvyys 0,9m. Joskus voi olla tarpeen määrittää kuorman aktivointisyvyys mahdollisimman lähelle tuen aktivointisyvyyttä. Tällöin on hyvä pitää mielessä kaksi asiaa. Ensinnäkin käyttäjän antama geometria sovitetaan annettuun elementtijakoon. Toiseksi, jos kuorman ja tuen aktivointisyvyydet osuvat laskennassa samalle syvyydelle aktivoituu kuorma laskennassa aina ensin. Tarkastellaan asiaa edellisen esimerkin valossa antamalla kuorman aktivointisyvyydeksi 1,0 m. Tällöin käy niin, että kuorma ja tuki aktivoituvat samalla syvyydellä ja kuorma siten ennen tukea, jolloin siirtymät kasvavat suuriksi, kuva 37. Seinän yläpään siirtymä on nyt yli 60 mm eli lähes samat kun tilanteessa jossa kuorma oli aktivoituna koko ajan.

24 24(30) Kuva 37. Lasketut siirtymät kun tukitaso aktivoituu kaivusyvyydellä 1,14 m tapauksella, jossa kuorma aktivoituu samalla syvyydellä kuin tuki ja tätä ennen. Kuorma ja tukitaso aktivoituivat laskennassa kaivutasolla 1,14 m. Edellinen kaivutaso oli 0,91 m, mutta pyöristyksistä johtuen tukkitaso ei aktivoitunut vielä tällä tasolla. Jotta tuen aktivointisyvyys saataisiin mahdollisimman lähelle määritettyä 0,9 m ja samalla kuorman aktivointi heti tämän jälkeen, voidaan ankkurille antaa negatiivinen työvara. Annetaan työvaraksi nyt -1 mm, jolloin tuen aktivointitaso pyöristyy yhtä ylemmälle tasolle, eli tasolle 0,91m. Vastaava siirtymäkuvaaja kaivusyvyydellä 1,14 m on esitetty kuvassa 38. Seinän yläpään siirtymä kuorman aktivoiduttua on nyt vain 2 mm ja maksimi siirtymä noin 15 mm. Maksimi tukivoima on nyt noin 240 kn ja momentti 172 knm. Kuva 38. Lasketut siirtymät kaivusyvyydellä 1,14 m kun tukitaso aktivoituu kaivusyvyydellä 0,91 m ja aluekuorma kaivusyvyydellä 1,14 m.

25 25(30) 17. Kalliotappi Tarkastellaan seuraavaksi kalliotapin vaakasuuntaisen jousen jäykkyyden vaikutusta tapauksessa, jossa kaivu ei ulotu pontin alareunaan (vrt. 13.3). Esimerkin geometria on esitetty kuvassa 39. Kuva 39. Kalliotappi esimerkin geometria. Tarkastellaan kalliotapin vaakajäykkyyden suhteen kahta tapausta; tapaus 1 vaakasuuntaan täysin jäykkä jousi ja tapaus 2 vaakasuuntaisen jousen arvo 5 kn/mm/m. Esimerkin maakerrosten parametritiedot, tukiseinän ja ankkurintiedot on esitetty kuvassa 40. Kuva 40. Kalliotappiesimerkin lähtötiedot. Tässä kalliopultin vaakajäykkyys 5 kn/mm/m. Esimerkin tulokset on esitetty jäykän kalliopultin osalta kuvassa 41 ja vaakasuuntaan joustavan tapin osalta kuvassa 42. Jos pultti oletetaan täysin jäykäksi vaakasuunnassa, on siihen kohdistuva leikkausvoima noin 180 kn/m. Kun vaakasuuntaista jäykkyyttä kuvaavan

26 26(30) jousen arvoksi on annettu 5kN/mm/m, on pulttiin kohdistuva leikkausvoima noin 83 kn/m. Kuvista nähdään myös, että kun kalliotappi on mallinnettu jousen avulla, mobilisoituu silttikerroksen maanpaineesta huomattavasti suurempi osa. Tässä tapauksessa ankkurivoimissa ei ole juurikaan eroa tapausten välillä. Kuva 41. Kalliotappiesimerkin tulokset kun tappi mallinnettu jäykäksi vaakasuunnassa. Kuva 42. Kalliotappiesimerkin tulokset kun tapin vaakasuuntainen jäykkyys on 5 kn/mm/m.

27 27(30) 18. Eurokoodin mukaiset maanpainekertoimet ja varmuuden laskeminen Eurokoodin EN liitteessä C on esitetty eurokoodin mukaiset suositeltavat maanpainekertoimet. Nämä poikkeavat Coulombin teorian mukaisista arvoista, ja niitä voidaan pitää tätä oikeimpina, sillä ne eivät yliarvioi passiivipainetta suurilla seinäkitkan arvoilla niin kuin Coulombin teoria tekee. Geocalc ohjelmassa käyttäjä voi halutessaan syöttää omat maanpainekertoimien arvot niin lepopaineelle, kuin aktiivi- ja passiivipaineillekin. Tarkastellaan ohjeen RIL 207 mukaista tukiseinäesimerkkiä (kohta 13.5S Esimerkki 5:Tukiseinä), kuva 43. Muuttuva kuorma q k 10 kn/m 2 +20,0 Vaakatuki +19,0 Hiekka γ = 8 kn/m 3 φ = ,0 1,4 m Kuva 43. Yhdeltä tasolta tuettu tukiseinä hiekassa, RIL 207, esimerkki5. Maanpainekertoimet otetaan eurokoodista EN Liitteen C taulukoista. Aktiivimaanpainekerroin K a = 0,26 ja passiivimaanpainekerroin Kp = 5,2 Seinän lyöntisyvyys on laskettu ottamalla momenttitasapaino tukipisteen suhteen. Eurokoodin mukainen tukiseinän laskenta tehdään mitoitustavalla DA2 käyttäen kuormayhdistelyitä 6.10 a) ja 6.10 b). Tässä esimerkissä on kummallakin kuormayhdistelmällä saatu lyöntisyvyydeksi 1,4 m. Kuormayhdistelmässä 6.10 a) otetaan huomioon ainoastaan pysyvät kuormat ja kuormayhdistelykaava on muotoa; 1,35 K FI G kj,sup + 0,9 G kj,inf (yht.6.10a) Käytännössä tämä tarkoittaa, että maanpaine ja vedenpainekuorma tai niiden vaikutukset kerrotaan pysyvän kuorman osavarmuusluvulla 1,35 (Seuraamusluokassa CC2) Kuormayhdistelmässä 6.10b) otetaan myös muuttuvat kuormat huomioon, ja se on muotoa; 1,15 K FI G kj,sup + 0,9 G kj,inf + 1,5 K FI Q k,1 + 1,5 K FI Σ ψ 0,i Q k,i (yht.6.10b) Mitoitustavassa DA2 laitetaan varmuus kuormien ohella myös kestävyyteen. Tukiseinälaskennassa tämä tarkoittaa passiivipainetta, ja sen osavarmuusluku on 1,5. Laskettaessa tukiseinää jousimallilla, kuten GeoCalc ohjelmalla, ei osavarmuuslukuja kuitenkaan kohdenneta suoraan kuormiin tai passiivipaineeseen. Kaikki maaparametrit, maanpaineet, nettovedenpaine ja muut pysyvät kuormat sisällytetään laskentoihin niiden

28 28(30) ominaisarvoina. Muuttuvat kuormat otetaan kuromayhdistelmässä 6.10 b) laskelmiin arvolla q = qk(γ Q /γ G ), jolla otetaan huomioon kuormien osavarmuuslukujen ero. Näin lasketut tukireaktiot, seinän rasitukset (kuten taivutusmomentti) ja mobilisoitunut maan kestävyys eivät sisällä osavarmuuksia, vaan ovat ominaisarvoja. Suurreiden mitoitusarvot saadaan kertomalla ne epäedullisen pysyvän kuorman osavarmuusluvulla γ G Edellä esitetyn mukaisesti on γ G = 1,35 kuormitustapauksella 6.10 a ja γ G = 1,15 kuormitustapauksella 6.10 b). Riittävä seinän lyöntisyvyys, eli varmuus seinän alaosan pyörähtämiselle voidaan yhdeltä tasolta tuetulla seinällä laskea GeoCalc ohjelmalla. Monissa ohjeissa (RIL 207, Designers guide to Eurocode ) suositellaan, että jousimalleissa varmistetaan, että laskennassa mobilisoitunut maan kestävyys (passiivipaine) ei ylitä mitoitusarvoa. Maksimi mobilisaatio saadaan epäedullisen pysyvän kuorman ja maan kestävyyden osavarmuuslukujen tulon käänteisarvona, eli 1/γ G γ Re = 1/(1,35*1,5) = 1/2.03 =0,49 kuormitustapaukselle 6.10 a) ja 1/γ G γ Re = 1/(1,15*1,5) = 1/1,73 =0,58 kuormitustapaukselle 6.10 b). Kokonaisvarmuus seinän alaosan pyörähtämiselle tulee siis olla noin 2,0 kuormitustapaukselle 6.10 a) ja vähintään 1,73 kuormitustapaukselle 6.10 b). Geocalc ohjelma laskee sekä mobilisaation, että varmuuden pyörähtämistä vastaan. On syytä kuitenkin huomata, että nämä tavat eivät ole yhteneviä, katso tarkemmin teoriamanuaalista. Lasketaan esimerkki GeoCalc ohjelmalla. Maanpainekertoimet syötetään suoraan valitsemalla Earth Pres. Model valikosta User-defined ja syöttämällä halutut arvot sarakkeisiin Ka ja Kp, kuva 44. Kuva 44. Maanpainekertoimien syöttäminen suoraan lukuarvoina. Valitaan pontiksi Larssen 21, ja annetaan vaakasuora ankkuri ankkurivälillä 1m jolloin tukkivoima/m saadaan suoraan ankkurikuvaajasta. Lasketaan ensi kuormayhdistelmä 6.10 a) (ei muuttuvia kuormia). Laskennasta saatu momentti- ja ankkurivoimakuvio on esitetty kuvassa 45.

29 29(30) Kuva 45. Momentti- ja ankkurivoimakuvio kuormayhdistelmällä 6.10 a). Laskennasta saatu maksimimomentti on M k = 25,3 knm ja tukivoima T k = 21,4 kn. Mitoitusarvot saadaan kertomalla luvut pysyvän kuorman osavarmuusluvulla 1,35, jolloin M d = 34,2 knm ja T d = 28,9 kn. Vastaavat arvot perinteisestä käsinlaskennasta ovat M d = 34,2 knm ja T d = 31,2 kn. Kuvassa 46 on esitetty laskennan maanpaine ja varmuuskuvaajat. Kuten kuvasta havaitaan, on Geocalc laskenut viimeisellä kaivuvaiheelle varmuuden F = 2,09 (vrt. vaatimus F > 2,03), passiivipaineen mobilisaatioasteen 0,48 ja passiivipaineen tehokkaan mobilisaatioasteen 0,53 (katso määritykset teoriamanuaalista). Kuva 46. Maanpaine ja varmuuskuvaajat kuormayhdistelmällä 6.10 a).

30 30(30) Lasketaan seuraavaksi kuormayhdistelmä 6.10 b). Muuttuva kuorma kerrotaan ensin luvulla γ Q /γ G = 1,5/1,15 1,3. Laskelmaan sijoitetaan siis laaja-alainen 13 kpa suuruinen kuorma. Laskennasta saatu momentti- ja ankkurivoimakuvio on esitetty kuvassa 47. Kuva 47. Momentti- ja ankkurivoimakuvio kuormayhdistelmällä 6.10 b). Laskennasta saatu maksimimomentti on M k = 32,1 knm ja tukivoima T k = 31,6 kn. Mitoitusarvot saadaan kertomalla luvut pysyvän kuorman osavarmuusluvulla 1,15, jolloin M d = 36,9 knm ja T d = 36,3 kn. Vastaavat arvot perinteisestä käsinlaskennasta ovat M d = 35,3 knm ja T d = 38,5 kn. Kuvassa 48 on esitetty laskennan maanpaine ja varmuuskuvaajat. Kuten kuvasta havaitaan, on Geocalc laskenut viimeisellä kaivuvaiheelle varmuuden F = 1,77 (vrt. vaatimus F > 1,73), passiivipaineen mobilisaatioasteen 0,57 ja passiivipaineen tehokkaan mobilisaatioasteen 0,61. Kuva 48. Maanpaine ja varmuuskuvaajat kuormayhdistelmällä 6.10 b). Laskennan tuloksena voidaan todeta, että 1,4 m lyöntisyvyys on riittävä kummallakin kuormayhdistelyllä, ja että seinän mitoittava momentti ja tukkivoima ovat M d = 36,9 knm ja T d = 36,3 kn.

GeoCalc Tukiseinä Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.01.2012

GeoCalc Tukiseinä Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.01.2012 GeoCalc Tukiseinä Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.01.2012 2(49) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Perusesimerkki, laskennan suoritus... 3 1.1. Yleistä... 3 1.2. Laskennan tiedot (General)...

Lisätiedot

GeoCalc Stabiliteetti käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010

GeoCalc Stabiliteetti käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010 GeoCalc Stabiliteetti käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010 2(11) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä... 3 2. Laskennan tiedot (General)... 3 3. Näyttöasetukset (View)...

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille

EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille Tim Länsivaara TTY EUROKOODI 2014 SEMINAARI Sisältö 1. Johdanto 2. Kuormien osavarmuusluvut stabiliteettitarkastelussa

Lisätiedot

GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010

GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010 GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010 2(19) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä... 3 2. Geometrian lähtötiedot... 3 3. Laskennan tiedot (General)...

Lisätiedot

GeoCalc Stabiliteetti Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012

GeoCalc Stabiliteetti Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012 GeoCalc Stabiliteetti Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012 2(41) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä... 3 2. Geometrian käsittely... 3 3. Perustoiminnallisuus... 7 3.1 Laskennan

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012

GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012 GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012 2(22) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä... 3 2. Geometrian lähtötiedot... 3 3. Laskennan tiedot (General)...

Lisätiedot

MAANVARAINEN PERUSTUS

MAANVARAINEN PERUSTUS MAANVARAINEN PERUSTUS 3.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto VARMUUSKERTOIMET / KUORMITUSYHDISTELMÄT: EUROKOODI: DA2* NYKYKÄYTÄNTÖ: - KÄYTETÄÄN KÄYTTÖRAJATILAN OMINAISYHDISTELMÄÄ

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen

Lisätiedot

Suomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa

Suomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa Suomen Tuuliatlaksen karttaliittymän hyödyntäminen E-farm Pro ja Basic ohjelmien tuulienergialaskennassa 12.12.2013 Copyright E-farm E-farm Asiakkuudenhallinta Tuotekehitys Myynti ja tuotekehitys www.e-farm.fi

Lisätiedot

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja

Lisätiedot

Mitoitusesimerkki - Poimu

Mitoitusesimerkki - Poimu Mitoitusesimerkki - Poimu Rautaruukin laskentaohjelmin käytön helpottamiseksi niitä varten on tehty sarja mitoitusesimerkkejä. Esimerkeissä keskitytään ohjelmien peruskäyttöön joten kuormien ja rakenteen

Lisätiedot

17 BUDJETOINTI. Asiakaskohtainen Budjetti. 17.1 Ylläpito-ohjelma. Dafo Versio 10 BUDJETOINTI. Käyttöohje. BudgCust. 17.1.1 Yleistä

17 BUDJETOINTI. Asiakaskohtainen Budjetti. 17.1 Ylläpito-ohjelma. Dafo Versio 10 BUDJETOINTI. Käyttöohje. BudgCust. 17.1.1 Yleistä 17 Asiakaskohtainen Budjetti 17.1 Ylläpito-ohjelma 17.1.1 Yleistä BudgCust Ohjelmalla avataan järjestelmään asiakaskohtaisia budjetteja, jotka annetaan kuukausitasolla (oletus). 17.1.2 Parametrit Ohjelmaa

Lisätiedot

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla

Lisätiedot

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus 2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää

Lisätiedot

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille 1. Ohjelman kielen vaihtaminen Mikäli ohjelma ei syystä tai toisesta avaudu toivomallasi kielellä, voit vaihtaa ohjelman käyttöliittymän kielen seuraavasti: 2. Fonttikoon

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 7 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO jouni.laaksonen@olfellows.net www.olfellows.net olfellows www.olfellows.net

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 25.11.2014 RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3.

Lisätiedot

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1 1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1

Lisätiedot

4 LABORATORIOKOERAPORTTI. 4.1 Johdanto

4 LABORATORIOKOERAPORTTI. 4.1 Johdanto 156 4 LABORATORIOKOERAPORTTI 4.1 Johdanto Projektin Ratapenkereiden vakavuuden laskenta tehokkailla parametreilla tavoitteena on ollut selvittää, mistä eroavaisuudet tehokkaiden jännitysten ja suljetun

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti:

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti: HENKILÖKORTTIEN SUUNNITTELUSOVELLUS SOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE Voit kokeilla korttien suunnittelemista valmiiden korttipohjien avulla ilman rekisteröitymistä. Rekisteröityminen vaaditaan vasta, kun olet valmis

Lisätiedot

Lasken. Kevät 2013. laboratorio

Lasken. Kevät 2013. laboratorio Jännitysten jakautuminen Lasken ntaesimerkit 1. Jännitysanalyysi Mohrin ympyrällä... 1 2. Pystysuuntaisten jännitysten laskenta... 1 3. Jännitys maaperässä perustuksen alla... 3 4. Jännitys penkereen alapuolella:

Lisätiedot

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET

YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Yleisten alueiden alle 01.10.2013 1 (17) YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Ins.tsto Pontek Oy Laat. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Tark. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa 22.5.2014 Leena Korkiala-Tanttu Sisältö Luotettavuuden ja vaikutuksen huomioonottaminen Eurokoodin mukaan Seurantamenetelmä

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTALUETTELON HINNOITTELU SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. YH-LUETTELON HINNOITTELU SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VANTAA. Vesiuomien stabiliteettilaskenta. Ohje

VANTAA. Vesiuomien stabiliteettilaskenta. Ohje VANTAA Vesiuomien stabiliteettilaskenta Ohje 05/2013 Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö Kuntatekniikan keskus Geotekniikka ALKUSANAT Vantaan kaupungin alueella kulkee kaksi merkittävää vesiuomaa, Vantaanjoki

Lisätiedot

Sisällysluettelo. v.0.9 2

Sisällysluettelo. v.0.9 2 Käyttöopas Sisällysluettelo DYNAROAD HENKILÖKUNTA... 3 TIEPROJEKTIN LUOMINEN... 4 DYNAROAD KÄYTTÄJÄ... 5 TIEPROJEKTIN MUOKKAUS... 6 Työkohdetyyppien lisääminen... 7 Työkohteen lisääminen... 8 Urakoitsijoiden

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 11.2.2015 Kansallinen liite (LVM), 11.2.2015 1/12 KANSALLINEN

Lisätiedot

Sisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas. Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika

Sisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas. Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika Sisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika 23.5.2013 Tästä oppaasta Tässä pikakäyttöoppaassa opit käyttämään Energiajunior

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

LUSAS tiedosto-opas. Matti Lähteenmäki 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/

LUSAS tiedosto-opas. Matti Lähteenmäki 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/ LUSAS tiedosto-opas 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/ LUSAS tiedosto-opas 2 1. Johdanto LUSASia käytettäessä esiintyy useita erityyppisiä tiedostoja, joista osan käyttäjä luo ja nimeää itse ja osa syntyy

Lisätiedot

Monikielinen verkkokauppa

Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielinen verkkokauppa Monikielisen verkkokaupan luomisessa pitää Multiple Languages lisämoduuli olla aktivoituna. Klikkaa valikosta Features -> Apps Management -> näkyviin

Lisätiedot

Saksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat

Saksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat Saksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat N. Vogt, Technische Universität München, Zentrum Geotechnik, Germany B. Schuppener, Federal Waterways Engineering and Research

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 7 Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lean toimintamallia tukevan Excelin pikakäyttöopas versio 1.1

Lean toimintamallia tukevan Excelin pikakäyttöopas versio 1.1 Lean toimintamallia tukevan Excelin pikakäyttöopas versio 1.1 versio 1.0 Varhac Oy Jussi Luukkonen 01.10.2013 versio 1.1. HSY Lotta Toivonen 25.10.2013 Sisällys 1 Sovelluksen asennus... 3 2 Sovelluksen

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

MICROSOFT EXCEL 2010

MICROSOFT EXCEL 2010 1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä

Lisätiedot

Oppilaan pikaopas. Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät

Oppilaan pikaopas. Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät 1 Oppilaan pikaopas Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät Kun avaat Project 2013 -ohjelman, näet ensimmäisenä pelkistetyn näkymän. Uusi Project 2013 voi auttaa projektinhallinnassa kuten esim. projektitietojen

Lisätiedot

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut 2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut Shortcut Menut Shortcut menut voidaan aktivoida seuraavista paikoista. Shortcut menun sisältö riippuu siitä, mistä se aktivoidaan. 1. Shortcut menu suunnitellusta linjasta

Lisätiedot

GEOCALC-STABILITEETTILASKENTAOHJELMAN MAANNAULAUSOMINAISUUDEN KÄYTTÖ. Ohjelmaversio 2.0

GEOCALC-STABILITEETTILASKENTAOHJELMAN MAANNAULAUSOMINAISUUDEN KÄYTTÖ. Ohjelmaversio 2.0 GEOCALC-STABILITEETTILASKENTAOHJELMAN MAANNAULAUSOMINAISUUDEN KÄYTTÖ Ohjelmaversio 2.0 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAAN NAULAUS 3 1.1. MAAN NAULAUS YLEISESTI 3 1.2. MAAN NAULAUS GEOCALC STABILITY-OHJELMASSA

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Ajankohtaista RDpaaluseinistä. maailmalla: Espoo, Tukholma, Trondheim. www.ruukki.com Hannu Vesamäki 17.1.2013

Ajankohtaista RDpaaluseinistä. maailmalla: Espoo, Tukholma, Trondheim. www.ruukki.com Hannu Vesamäki 17.1.2013 Ajankohtaista RDpaaluseinistä meillä ja maailmalla: Espoo, Tukholma, Trondheim 1 www.ruukki.com Hannu Vesamäki 17.1.2013 Esityksen sisältö RD-paaluseinän periaate, Hannu Vesamäki, Ruukki Espoon Keskuspysäköinti,

Lisätiedot

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt. Sisällöt-näkymä Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma 1 Valitse kieleksi Suomi Välilehti 1. Perustiedot Musta reunus kieliversioneliön

Lisätiedot

SÄHKÖINEN TARJOUSKYSELY PROJECTINFOSSA

SÄHKÖINEN TARJOUSKYSELY PROJECTINFOSSA SÄHKÖINEN TARJOUSKYSELY PROJECTINFOSSA SISÄLTÖ Johdanto... 3 Hakemistorakenteen luonti... 4 Tarjouskyselyn vastaanottajien lisääminen... 5 Tiedostojen kerääminen... 6 Sähköisen tarjouskyselyn luonti...

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 15. Työsuojeluhallinto. Kapeat kaivannot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 15. Työsuojeluhallinto. Kapeat kaivannot Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 15 Työsuojeluhallinto Kapeat kaivannot Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 15 Kapeat kaivannot TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-041-6 ISSN 1456-257X Multiprint Oy,

Lisätiedot

Repokallion kaava-alue

Repokallion kaava-alue S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Repokallion kaava-alue Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19997 Rakennettavuusselvitys Saljola Suvi Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

Käyttöohje, yleistä. Sivu 1

Käyttöohje, yleistä. Sivu 1 Käyttöohje, yleistä Mulco hammashihnakäyttöjen laskenta ohjelmalla voidaan laskea ja mitoittaa Breco ja Contitech hammashihnakäyttöjä. Ohjelmalla voidaan laskea sekä tehonsiirto- että lineaarikäyttöjä.

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

Belt Pilot käyttöohje, yleistä

Belt Pilot käyttöohje, yleistä Belt Pilot käyttöohje, yleistä Belt Pilot ohjelmalla voidaan laskea ja mitoittaa Breco ja Contitech hammashihnakäyttöjä. Ohjelmalla voidaan laskea sekä tehonsiirtohammashihnakäyttöjä, että lineaarikäyttöjä.

Lisätiedot

ASC-Alumiinitelineet

ASC-Alumiinitelineet ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma

Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 22.5.2014 Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma Pentti Virkkunen 1 1. Kaivantojen turvallisuus Näkemys: Kaivantoprojekteissa on liikaa yllätyksiä, häiriöitä

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Stabiliteetti ja jäykistäminen

Stabiliteetti ja jäykistäminen Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:

Lisätiedot

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä

Lisätiedot

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PORVOON KAUPUNKI Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus Perustamistapaohjeistus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23323 Perustamistapaohjeistus

Lisätiedot

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Release Notes 5.4 CABAS Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Olemme päivittäneet ja nykyaikaistaneet CABASin kuvien ja dokumenttien käsittelyn. Nyt kuvia voi vetää hiiren osoittimella ja pudottaa ne kuvaluetteloon.

Lisätiedot

Vala hiekkakerroksen päälle ankkurointilaatta (2200x1800x150) mm.

Vala hiekkakerroksen päälle ankkurointilaatta (2200x1800x150) mm. 10 ASENTAMINEN 10.1 Panospuhdistamon kuljetus ja käsittely Kuljetusherkkien laitteiden takia BioKem Panospuhdistamoa ja sen osia on käsiteltävä varoen. Sido panospuhdistamon osat kuljetuksen ajaksi siten,

Lisätiedot

Tikon kassamaksujen käsittely

Tikon kassamaksujen käsittely Lokakuu 2012 1 (14) Käyttöohje Lokakuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Turvakoodisarjojen käsittely... 4 1.1. Turvakoodisarjan selausnäyttö... 4 1.2. Turvakoodisarjan ylläpitonäyttö... 4

Lisätiedot

1 PIKAOHJE... 3 1.1 SELAA AIKOJA... 3 1.2 PALAUTE... 3 1.3 AJANVARAUS... 3 1.4 VARAUKSEN TARKASTELU... 3 1.5 VAHVISTA LÄHTÖÖN OSALLISTUMINEN...

1 PIKAOHJE... 3 1.1 SELAA AIKOJA... 3 1.2 PALAUTE... 3 1.3 AJANVARAUS... 3 1.4 VARAUKSEN TARKASTELU... 3 1.5 VAHVISTA LÄHTÖÖN OSALLISTUMINEN... KÄYTTÖOHJE JÄSENET 1 PIKAOHJE... 3 1.1 SELAA AIKOJA... 3 1.2 PALAUTE... 3 1.3 AJANVARAUS... 3 1.4 VARAUKSEN TARKASTELU... 3 1.5 VAHVISTA LÄHTÖÖN OSALLISTUMINEN... 4 1.5.1 Vahvista lähtöön osallistuminen

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 8. Quick Start - opas Condes 8. olfellows www.olfellows.fi 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 8 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO Sähköposti: jouni.laaksonen@olfellows.fi www.olfellows.fi olfellows

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne. LAUSUNTO NRO VTT-S-04187-14 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Lahti Levy Oy Askonkatu 11 FI-15100 Lahti 15.9.2014 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäki PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 5566,

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET 1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Muuta pohjan väri [ ffffff ] valkoinen Näytä suuri risti

Muuta pohjan väri [ ffffff ] valkoinen Näytä suuri risti 1. Qcad. Aloitusohjeita. Asenna ohjelma pakettien hallinasta. Tämä vapaa ohjelma on 2D. 3D ohjelma on maksullinen. Qcad piirustusohjelma avautuu kuvakkeesta. Oletuksena, musta pohja. On kuitenkin luontevaa

Lisätiedot

1 GDL-OBJEKTIN TUONTI...1

1 GDL-OBJEKTIN TUONTI...1 GDL-OBJEKTI SISÄLLYSLUETTELO 1 GDL-OBJEKTIN TUONTI...1 2 MTH CONCERTTO -OBJEKTI...3 2.1. Tekniset-välilehti...3 2.2. Asetukset-välilehti...3 2.3. Mitat-välilehti...4 2.4. Runko-välilehti...6 2.5. Aukko-välilehti...7

Lisätiedot

A-Tiilikate objektikirjasto

A-Tiilikate objektikirjasto A-Tiilikate objektikirjasto 15.1.2014 A-Tiilikate-objektikirjasto toimii ArchiCAD 14, 15, 16 ja 17 -versioissa. Kirjaston käyttöön tarvitaan Graphisoftin Tarvikkeet-laajennus. Tarvikkeet-laajennuksen käyttöönotto

Lisätiedot

Data@Flow. Verkkosivuston hallinnan ohjeet. atflow Oy tuki@atflow.fi. AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620

Data@Flow. Verkkosivuston hallinnan ohjeet. atflow Oy tuki@atflow.fi. AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620 Data@Flow Verkkosivuston hallinnan ohjeet atflow Oy tuki@atflow.fi AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen... 2 2. Sivuston muokkaus... 2 3. Sivujen ja valikoiden

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Ilmaislehti (Kotisuora Premium) palvelun tilaaminen

Ilmaislehti (Kotisuora Premium) palvelun tilaaminen Ilmaislehti (Kotisuora Premium) palvelun tilaaminen Sähköiset asiointikanavat Postittamisen työpöytä 1 Sisältö Ilmaislehti (Kotisuora Premium) palvelun perusedellytykset sivu 3 Yrityksen yhteystietojen

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Teräsrunkoisen. perustaminen,

Teräsrunkoisen. perustaminen, Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS UUDENMAAN POHJATUTKIMUS OY GEO 00 Ristipellontie 7, 0090 HESINKI AUEEINEN POHJATUTKIMUS Purolaakso 060 KERAVA . YEISTÄ Toimeksiannon saaneena on Uudenmaan Pohjatutkimus Oy tehnyt pohjatutkimuksen (geo

Lisätiedot

SPORTTISAITTI KÄYTTÖOHJE

SPORTTISAITTI KÄYTTÖOHJE MUOKKAUSTILA Muokkaustilaan siirtyminen Siirry muokkaustilaan klikkaamalla copyright ( )- merkkiä omalla sivustollasi (esim. seurannimi.sporttisaitti.com). Merkki löytyy sivun alareunasta. Kirjoita käyttäjätunnus

Lisätiedot

Lunastuspoistajat AJONEUVOJEN REKISTERÖINTI

Lunastuspoistajat AJONEUVOJEN REKISTERÖINTI Lunastuspoistajat AJONEUVOJEN REKISTERÖINTI Kirjautuminen REKI järjestelmään...2 ATJ Aloitussivu...3 Rekisteröinnin päävalikko...4 Liikennekäytöstäpoisto...5 Rekisteritietojen haku...5 Omistajuuden perustiedot...6

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ MIRJA RUOTSALA

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ MIRJA RUOTSALA 26 2011 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ MIRJA RUOTSALA Ratojen tukiseinien mitoittaminen Eurokoodilla Mirja Ruotsala Ratojen tukiseinien mitoittaminen Eurokoodilla Liikenneviraston tutkimuksia

Lisätiedot

Planssit (layouts) ja printtaus

Planssit (layouts) ja printtaus 1 / 21 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto 17.11.2015 Planssit (layouts) ja printtaus Yksittäisen kuvan printtaus 2 / 21 Ennen printtausta valitse näkymä, jonka haluat printata, klikkaamalla

Lisätiedot