Lasken. Kevät laboratorio

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasken. Kevät 2013. laboratorio"

Transkriptio

1 Jännitysten jakautuminen Lasken ntaesimerkit 1. Jännitysanalyysi Mohrin ympyrällä Pystysuuntaisten jännitysten laskenta Jännitys maaperässä perustuksen alla Jännitys penkereen alapuolella: leveä penger Jännitys penkereen alapuolella: kapea pengerr Boussineqin teoria ja superpositioperiaate taipuisan laatan alla Lähekkäisten anturoiden vaikutuss jännitysjakautumaan Kevät 2013 Rak 50 kurssit Maamekaniikan ja pohjarakentamisen laboratorio

2 1. Jännitysanalyysi Mohrin ympyrällä (Atkinson 2007, example 2.3) Tehtävässä määritetään Mohrin jännitysympyrän avulla maa alkiossa a vaikuttavat tehokkaatt jännityksett sekä leikkausjännitykset. Kuvassa 1 on esitetty maa alkio tukiseinän takana. Tehokkaat jännityksett vertikaali ja horisontaalisuunnassa ovat σ z = 300 kpa ja σ h = 100 kpa ja nämä oletetaan olevan pääjännitykset. Tämä edellyttää, että tukiseinä on liikkumaton. Kuvassa 2 on esitetty Mohrin ympyrä maa alkiossa vaikuttavien jännityksen osalta. Kuvasta mitattuna Ф m = 30⁰, kriittisten tasojen kulmat ovat α = β = 60⁰ ja näiden tasojen jännitykset ovat σ = 150 kpa sekä s τ = ±87 kpa. Kuva 1. Maaelementti tukiseinän takana. Kuva 2. Mohrin ympyrä. 2. Pystysuuntaisten jännitysten laskenta (Atkinson 2007, example 6.1) Tehtävässä määritetään mittasylinterin pohjallaa vaikuttava pystysuuntai inen jännityss erilaisissa olosuhteissa. Mittasylinterissä on hiekkanäyte, joka on ensinn kuiva (kuva 3a), jota kastellaan k sitten hiekan pintaan asti (kuva 3b) ja lopuksi sylinteriä koputetaan muutaman kerran siten, että hiekka tiivistyy vähän (kuva 3c). Laske kokonaispystyjännitys, huokosvedenpainee ja tehokas pystyjännitys mittasylinterin pohjalla. LÄHTÖTIEDOT Kuva 3. Hiekka mittasylinterissä. 1

3 veden tilavuuspaino γ w =9,81 kn/m 3 Tilanne a): hiekan korkeus z = 0,40 m kuivatilavuuspaino γ d = 15,5 kn/m 3 Tilanne b): hiekan korkeus z = 0,40 m tilavuuspaino γ = 19,5 kn/m 3 vesipatsaan korkeus h w = 0,40 m Tilanne c): hiekan korkeus z = 0,37 m tilavuuspaino γ = 20,4 kn/m 3 vesipatsaan korkeus h w = 0,40 m hiekan päällä olevan veden korkeus z w = 0,03 m RATKAISU a) hiekka on kuivaa ja löyhää: Huokosvedenpaine u = 0, koska tilanteessa ei ole lainkaan vettä. Kuivassa tapauksessa tehokas pystyjännitys on yhtä suuri kuin kokonaispystyjännitys, koska huokosvedenpainetta ei ole. 15,5/ 0,40 6,2 b) hiekka on kyllästynyttä ja löyhää: Kokonaispystyjännitys: 19,5/ 0,40 7,8 Huokosvedenpaine: 9,81/ 0,40 3,9 Tehokas pystyjännitys: 7,83,93,9 c) hiekka on kyllästynyttä ja tiivistä: Kokonaispystyjännitys: 20,4/ 0,37 9,81/ 0,03 7,8 Huokosvedenpaine: 2

4 Betoninen sillan pilari on 4 metriä korkea, sen poikkipinta ala on 10 m 2 ja se kantaaa 1 MN:n kuormaa (kuva 1). Teräsbetonin tilavuuspaino on γ c =25 kn/m 3. Pilari on perustettu joen j pohjalle, jossa on ainakin 5 m hiekkaa, jonka tilavuuspaino on γ = 20 kn/m 3. Joessa esiintyy vuorovesi ilmiö. Kuvassa 4a joen pohja on matalanveden aikana ja kuvassa 4b korkeanveden aikana, jolloin vesisyvyys on 3m. Laske tehokas pystyjännitys molemmissa tapauksissa 2 m joen pohjan alapuolella pilarin keskilinjalla alla olevassa maa alkiossa. 9,81/ 0,40 3,9 Tehokas pystyjännitys: 7,83,9 3,9 Huom! Hiekan tiivistyminen koputtamalla sylinteriä ei muuttanut kokonaispystyjännitystä eikä tehokastaa pystyjännitystä sylinterin pohjalla. Se johtuu siitä, että hiekan ja veden kokonaismask ssat eivät muuttuneet. 3. Jännitys maaperässä perustuks sen alla (Atkinson 2007, example 6.3) LÄHTÖTIEDOT Kuva 4. Jännitys maaperässä perustuksen alla. teräsbetonin tilavuuspaino γ c = 25 kn/m pilarin korkeus H c = 4 m pilarin poikkipinta ala A =10 m 2 pilarille tuleva pystysuuntainen kuormitus F = 1000 kn hiekan tilavuuspaino γ = 20 kn/m 3 tarkastelusyvyys z = 2 m veden tilavuuspaino γ w = 10 kn/m 3 Tilanne a): vedenpinnan korkeus h w = 2 m (eli veden pinta on joen pohjassa) Tilanne b): m 3 3

5 vedenpinnan korkeus h w = 5 m vesipatsaan korkeus joen pohjan yläpuolella z w = 3 m RATKAISU Kokonaisjännitys pilarin ja maan välillä (pohjapaine) koostuu pilarin painosta ja siihen kohdistuvasta kuormasta. Tässä tarkastellaan vain kuormien ominaisarvoja! 25kN/m 4m 1000kN 10m a) matalanveden aikana: Pystyjännitys: 200 kpa 20/ Huokosvedenpaine: 10/ 220 Tehokas pystyjännitys: b) korkeanveden aikanaa: Pystyjännitys: 20/ 2 10/ / Huokosvedenpaine: 10/ 550 Tehokas pystyjännitys: Huom! Tässä tapauksessa vesisyvyyden kasvu on pienentänyt tehokasta jännitystä maaperässä. Se johtuu siitä, että kuormitus on vähentynyt nosteen seurauksena. 4. Jännitys penkereen alapuolella: leveä penger (Atkinson 2007, example 6.4) Kuvan 5 maaprofiili koostuu 4 m:n savikerroksesta ja 2 m:n hiekkakerroksesta kallion päällä. Sekä saven (clay) että hiekan (sand) tilavuuspaino on 20 kn/m 3 ja tasapainotilassa vedenpinta on maanpinnan tasolla. Leveä ja 4 m korkea penger (fill) rakennetaan täytemateriaalista, jonka tilavuuspaino on 15 kn/m 3. Laske kokonaispystyjännitys ja tehokas pystyjännitys saven ja hiekan keskellä a) ennen penkereen rakentamista, b) heti rakentamisen jälkeen ja c) pitkän ajan kuluttua rakentamisesta. 4

6 LÄHTÖTIEDOT Kuva 5. Jännitys maaperässä a) lähtötilanteessaa ja b) penkereen rakentamisen jälkeen. saven ja hiekan tilavuuspaino γ = 20 kn/ /m 3 täyttömateriaalin tilavuuspaino γ f = 15 kn/m 3 saven paksuus z c = 4 m hiekan paksuus z s = 2 m penkereen korkeus z f = 4 m RATKAISU a) ennen penkereen rakentamista: Vedenpinta on maanpinnan tasolla eli korkeudella h w = 2 m savikerroksen keskipisteestä ja korkeudella h w = 5 m hiekkakerroksen keskipisteestä. Savessa: Pystyjännitys: 20/ 240 Huokosvedenpaine: 10/ 2 20 Tehokas pystyjännitys: Hiekassa: Pystyjännitys: 20/ Huokosvedenpaine: 10/ 5 50 Tehokas pystyjännitys: b) heti rakentamisen jälkeen: 5

7 Hiekkakerros on salaojitettu, joten sen huokosvedenpaine purkaantuu rakentamisen ja aikana ja heti rakentamisen jälkeen huokosvedenpaine pysyy vakiona. Penger on leveä, joten ei esiinny vaakasuuntaisia muodonmuutoksia, eli sen kuorman voidaan olettaa pysyvän vakiona koko tarkasteltavalla syvyydellä. Savi on kuivattamaton ja tehokkaat jännitykset pysyvät savessa muuttumattomina, eli savi kerää ylimääräistä huokosvedenpainetta. Savessa: Pystyjännitys: 15/ 4 20/ Tehokas pystyjännitys on sama kuin a) kohdassa: 20 Huokosvedenpaine: Hiekassa: Pystyjännitys: 15/ 4 20/ Huokosvedenpaine on sama kuin a) kohdassa: 50 Tehokas pystyjännitys: c) pitkän ajan kuluttua rakentamisesta: Pitkän ajan kuluttua rakentamisesta huokosveden ylipaine savessa on ehtinyt tasaantua tasapainotilaan, joka vastaa vedenpintaa alkuperäisellä maanpinnan korkeudella. Savessa: Pystyjännitys on sama kuin b) kohdassa: 100 Huokosvedenpaine on sama kuin a) kohdassa: 20 Tehokas pystyjännitys: Hiekassa: Hiekassa jännityksissä ei tapahdu muutoksia kohtien b) ja c) välillä. Kokonaispystyjännitys ja huokosvedenpaine ovat siis samat hiekassa pitkän ajan kuluttua rakentamisesta ja heti rakentamisen jälkeen. KOMMENTTEJA ESIMERKISTÄ: Esimerkki on UK:sta, joten siinä sekä saven että hiekan tilavuuspainot ovat merkittävän suuria ja selkeästi suurempia kuin Suomessa. Sitä vastoin täytön tilavuuspaino 15 kn/m 3 viittaa löyhään materiaalin tai läjitettävään heikkolaatuiseen materiaaliin. Jännitystilatietoja eri kerrosten keskellä tarvitaan esim. painumalaskelmissa. 6

8 5. Jännitys penkereen alapuolella: kapea penger (RIL 157 I, esimerkki 9.64) Tässä esimerkissä esitetään ohje pengerkuorm masta aiheutuvan pystyjännityksen arvioimiseksi kuvassa 7 esitettyä nomogrammia käyttäen sekä penkereen alapuolella, että penkereen ulkopuolella tarkastelupisteissä P. Penkereen geometriatie edot ja tarkastelupisteiden sijainti on esitetty kuvassa 6. Penkereen tilavuuspaino γ = 20 kn/m 3. Penkereen alla oleva maapohja on homogeeninen. Tehtävässää lasketaan pystyjännitys pisteissä P. LÄHTÖTIEDOT Penkereen korkeus h = 2,0 m Penkereen tilavuuspaino γ = 20 kn/m 3 Tarkasteltavan pisteen P syvyys z = 2,0 m Kuva 6. Lähtötilanne. RATKAISU 7

9 Kuva 7. Pengerkuormasta aiheutuvan pystyjännityksen määrittäminen. Pystyjännitys pisteessä P penkereenn alla (kuva 6 ylempi tapaus) Pengerkuorma jaetaan osakuormaksi I (ABED) jaa osakuormaksi II (BCFE). Kuorma I: 2,0 2,0 1, 1,0 2,0 0,5 Kuorma II: 0,40 2,0 2,0 1, 4,0 2,0 2 0,49 Kokonaispystyjännitys pisteessä P: 0,400,49 0,89 2,0 20/ 40 0, ,6 Pystyjännitys pisteessä P penkereenn sivulla (kuvaa 6 alempi) 8

10 Pengerkuorma BCFE jaetaan positiiviseksi osakuormaksi ABCFED (kuorma I) ja negatiiviseksi osakuormaksi ABED (kuorma II). Kuorma I: 2,0 2,0 1, 9,0 2,0 4,5 0,5 Kuorma II: 2,0 2,0 1, 2,0 2,0 1 0,45 Kokonaispystyjännitys pisteessä P: 0,5 0,45 0,05 2,0 20/ 40 0,05 402,0 KOMMENTTEJA ESIMERKISTÄ: Esimerkissä esitetty kuormien yhdistelytapa toimii, jos oletetaan maapohjan olevan lineaarisesti kimmoinen, jolloin superpositioperiaate toimii. Tarkempia laskelmia varten on tarpeen suorittaa numeerisia tai muita mallinnuksia. 6. Boussineqin teoria ja superpositioperiaate taipuisan laatan alla (RIL 157 I, esimerkki 9.61) Taipuisa peruslaatta, jonka koko 10 x 10 m 2, perustetaan 1 m syvyyteen maanpinnasta. Laatta rajoittuu alaosastaan 1 m paksuiseen kuivakuorikerrokseen, jonka alapuolella on 9 m paksuinen normaalikonsolidoitunut pehmeä savikerrostuma. Pohjasuhdetiedot on esitetty kuvassa 8. Laatalle aiheutuva tasaisesti jakautunut pohjapaine on suuruudeltaan 50 kpa, josta aiheutuva nettopohjapaine on perustamissyvyydessä 1 metriä on 30 kpa. (Eli 50 kpa 1,0m x 20 kn/m 3 = 30 kpa). Esimerkissä oletetaan, että maapohja on homogeenista, lineaarisesti elastista materiaalia, jolloin superpositioperiaate on voimassa. Jännitysjakautuma määritetään Boussineqin teorialla. Pystyjännityksen arvot lasketaan kuvassa 8 esitettyjen numeroitujen pisteiden kohdilla: laatan keskellä (piste 1) laatan sivun keskellä (piste 2) laatan nurkassa (piste 3) laatan merkitsevän pisteen kohdalla (piste 4) 9

11 LÄHTÖTIEDOT pohjapaine p = 50 kpa nettopohjapaine p N = 30 kpa kuivakuoren paksuus z kk = 1 m saven paksuus z sa = 9 m anturan leveys B = 10 m anturan pituus l = 10 m Kuivakuori: moduuliluku m 2 = 60 moduulieksponentti β 2 = 1,0 Poissonin luku v = 0,4 lepopainekerroin K 0 = 0,67 Pehmeä savi: moduuliluku m 1 = 10 moduulieksponentti β 1 = 0,00 Poissonin luku v = 0,4 lepopainekerroin K 0 = 0,67 Kuva 8. Pohjasuhdetiedot. Laskenta etenee siten, että ensin määritetään laatan kuormasta tarkastelupisteisiin aiheutuva pystyjännitys s laatan alapinnan tasolla. Sitten tämän ja syvyysjakaantuma nomogrammin avullaa lasketaan syvyyssuuntaiset jännitysjakaantumat tarkastelupisteiden alapuolella. Tässä T alkuvaiheessa on oletettu, että maapohjaa on homogeeninen ja lineaarisesti elastinen. 10

12 RATKAISU Hyödynnetään laskennassa Boussinesqin nomogrammeja, vaikuttavat jännitykset laskentapisteissä. kun määritetään aluksi laatan pohjan tasollaa Kuva 9. Tasaisesti kuormitetusta aipuisasta laatasta aiheutuvan pystyjännityksenn määrittäminen laatan nurkan alapuolella maapohjassa. Kuva 10. Superpositioperiaatteen soveltaminen jännitysten määrittämiseksi suorakaiteen kuormitusalueen alla tai sivulla sijaitsevassa mielivaltaisessaa pisteessä maapohjassam a. muotoisen 11

13 Piste 1 (kuva 8) laatan keskipiste Käytetään superpositioperiaatetta jännityksenn laskemiseen anturan keskipisteen alla (kuva 10 vasen alanurkka). Tällöin käytetty leveys on /2 10/ /2 5 jaa pituus /210/2 5.. Kuormasta aiheutuva jännityslisäys syvyydellä z saadaan laskettua nomogrammista luettavasta arvosta σ z /p seuraavasti: / 4 Piste 2 (laatan sivun keskellä) Käytetään superpositioperiaatetta jännityksen laskemiseen anturann reunan keskipisteen alla (kuva 10vasemmalla toinen ylhäältä). Tällöin käytetty leveys on /2 10/2 5 ja pituus 10. Kuormasta aiheutuva jännityslisäys syvyydellä z saadaan laskettua nomogrammista luettavastaa arvosta σ z /p seuraavasti: / 2 Piste 3 (laatan nurkassa) Käytetään superpositioperiaatetta jännityksen j laskemiseen anturan nurkan alla (kuva 10 vasen ylänurkka). Tällöin käytetty leveys on 5 ja pituus 10. Kuormasta K aiheutuva jännityslisäyss syvyydellä z saadaan laskettua nomogrammista luettavasta arvosta σ z /pp seuraavasti: / Piste 4 (merkitsevä piste), jossa taipusan ja jäykän laatan painumat ovat yhtä suuria. Käytetään superpositioperiaatetta jännityksenn laskemiseen merkitsevän pisteen alla (kuva 10 oikea ylänurkka, kuva 11). Tällöin käytetty leveys on /2 0,74 /2 10/ /2 1 0,74 1,3 ja 10 1,38,7. Samoin pituudet 8,7 jaa 1, täy ysin taipuisaa täysin jäykkää Kuva 11. Täysin jäykän ja täysin taipuisan laatann merkitsevissä pisteissä painuma onn sama. Kuormasta aiheutuva jännityslisäys syvyydellä z saadaan laskettua nomogrammista luettavasta arvosta σ z /p seuraavasti: / / / / Nomogrammin käyttämistä varten lasketaan anturan pituuden ja leveyden suhde. Esim. piste 1:

14 Laskenta on esitetty allaa olevassa taulukossa. Syvyys z (m) perustamis 1,0 tasosta 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 σ z /p 0,25 0,24 0,222 0,2 0,175 0,152 0,13 0,11 0,095 0,082 Piste 1 σ z 30,0 28,8 26,6 24,0 21,0 18,2 15,6 13,2 11,4 9,8 Pystyjännityksen lisäys σ z (kpa) Piste 2 σ z /p σ z 0,25 15,0 0,243 14,6 0,232 13,9 0,219 13,1 0,2 12,0 0,18 10,8 0,165 9,9 0,15 9,0 0,135 8,1 0,12 7,2 σ z z/p 0,,25 0,,25 0,247 0,,24 0,234 0,223 0,213 0,2 0,,19 0,177 Piste 3 σ z 7,5 7,5 7,4 7,2 7,0 6,7 6,4 6,0 5,7 5,3 Syvyys z (m) perustamis 1,0 tasostaa 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 σ z,i /p 0,225 0,165 0,124 0,095 0,078 0,062 0,055 0,045 0,035 0,032 Pystyjännityksen lisäys σ z (kpa) Piste 4 σ z,ii /p 0,208 0,125 0,069 0,044 0,029 0,021 0,015 0,012 0,01 0,007 σ z,iii /p 0,25 0,247 0,241 0,235 0,223 0,213 0,2 0,182 0,172 0,16 σ z,iv /pp 0,2255 0,1655 0,1244 0,0955 0,0788 0,0622 0,0555 0,0455 0,0355 0,0322 σ z 27,2 21,1 16,7 14,1 12,2 10,7 9,8 8,5 7,6 6,9 Kuva 12. Pystyjännityksen jakautumat laskentapisteissä. 13

15 7. Lähekkäisten anturoiden vaikutus jännitysjakautumaann (RIL 157 I, esimerkki 9.65, muokattu) Lasketaan pystyjännitysjakautuma kuvassa 13 esitettyjen anturaperustusten keskipisteiden alla.. Anturoidenn perustamistaso on kerroksellisen maaperän pinnalla. Anturan 5 koko on 3 x 3 m 2 ja keskimääräinenn pohjapaine 75 kpa. Muut anturat ovat 2 x 2 m 2 kokoisia. Perustamissyvyys on 0 m, eli maan pinnassa. Seinien keskellä olevien anturoiden keskimääräinen pohjapaine on 60 kpa k ja nurkka anturoidenn pohjapaine 40 kpa. Laskelmissa sovelletaan likimääräistä pistekuormamenetelmäää Boussinesqin teorian mukaisesti ja tulos tarkistetaan keskimmäisen anturan kohdalta. Havainnollisuuden vuoksi v lasketaan lisäksi pystyjännitys s anturan 5 avulla syvyydessä z = 3,0 m. LÄHTÖTIEDOT Kuva 13. Anturaperustusten sijainti ja j niihin vaikuttava keskimääräinen pohjapaine Kuva 14. Pohjasuhdetiedot. Antura 5: Koko 3 x 3 m 2 Keskimääräinenn pohjapaine 75 kpa Muut anturat: Koko 2 x 2 m 2 Anturoiden 2, 4, 6, 8 keskimääräinen pohjapaine 60 kpa Anturoiden 1, 3, 7, 9 keskimääräinen pohjapaine 40 kpa 14

16 RATKAISU Symmetriasyistä riittää, kun laskelmat suoritetaan anturoiden 1, 2 ja 5 keskipisteiden kohdilla. Ko. anturasta aiheutuva pystyjännitys määritetään kuvassaa 15 esitetyn nomogrammin avulla, jolloin pohjapainejakautuman otaksutaan olevan tasainen. Nomogrammia käytettäessä arvioidaan pystyjännitys s laatan nurkan alla. Muista anturoista aiheutuva pystyjännitys määritetään kuvan 16 avulla. Kuva 15. Tasaisesti kuormitetusta taipuisasta t laatasta aiheutuvan pystyjännityksenn määrittäminen laatan nurkan alapuolella maapohjassa. Kuva 16. Pistekuormasta P aiheutuva pystyjännityksen σ z influenssiarvott K. 15

17 Lasketaan ensin anturasta 5 aiheutuva pystyjännitys kuvan 15 nomogrammin avulla. Koska jännitys lasketaan anturan keskipisteen alla, saadaan kokonaisjännitys superpositioperiaatteen perusteella jakamalla antura neljään yhtä suuren osaa, jonka sivun pituus on 3m/2=1,5 m. Nämä osien jännitykset voidaan summata. Lasketaan pystyjännitys syvyydellä z=3m. 1,5 1,5 1, 3 1, ,082 0,082 40, ,6 Toiseksi lasketaan anturoista 2,4,6 ja 8 aiheutuva pystyjännitys pistekuormana yhteensä (kuva 16): Anturoiden etäisyys ,01 Anturoiden 2, 4, 6, 8 pohjapaineesta aiheutuva pistekuorma P anturan keskellä on: Yhden anturan pistekuorman aiheuttama pystyjännitys anturan 5 alla on: 0, ,27 Lisäpystyjännitys anturoista 2, 4, 6 ja 8 yhteensä: 4 0,271,1 Kolmanneksi lasketaan anturoista 1, 3, 7, ja 9 aiheutuva pystyjännitys yhteensä (kuva 16): Anturoiden etäisyys 6 6 8,5. 8,5 3 2,8 0,005 Yhden anturan pistekuorma anturan keskellä on: Yhden anturan pistekuorman aiheuttama pystyjännitys anturan 5 alla on: 160 0, ,089 16

18 Anturoiden 1, 3, 7 ja 9 aiheuttama lisäpystyjännitys yhteensä: 4 0,089 0,4 Kaikista anturoista aiheutuva pystyjännitys yhteensä: 24,6 1,1 0,4 26,1 Taulukkoon 1 on laskettu jännitysjakauma anturan 5 keskipisteen alapuolella. Anturan omasta pohjapaineesta aiheutuva jakauma on laskettu lukemalla kuvan 15 nomogrammista termi ja laskemalla jännitys eri syvyyksillä seuraavalla kaavalla superpositioperiaatteen mukaisesti: 4 Muitten anturoiden vaikutus jännitysjakaumaan on huomioitu kuvan 16 nomogrammin avulla. Lisäjännitys on laskettu samalla tavalla kuin tässä esimerkissä aiemmin ja lisätty anturan itse aiheuttamaan jännitykseen. Taulukon 1 arvoista havaitaan, että tässä tapauksessa lähekkäisillä anturoissa on vain vähäinen vaikutus pystyjännitysjakautumaan. Taulukko 1. jännitysjakauma anturan 5 alapuolella. Antura 5 Syvyys Yksin Anturat 2, 4, 6 ja 8 Anturat 1, 3, 7 ja 9 Yhteensä z/b σ (m) z /p σ z (kpa) r/z K r/z K σ z (kpa) 0 75,0 75,0 0,5 0,33 0,244 73, ,2 1,0 0,67 0,215 64, ,5 0 64,5 2,0 1,33 0,138 41, , ,4 3,0 2 0,082 24,6 2 0,01 2,83 0,005 26,1 4,6 3,07 0,043 12,9 1,30 0,044 1,85 0,014 15,3 6,3 4,2 0,025 7,5 0,95 0,09 1,35 0,04 10,3 8,0 5,33 0,016 4,8 0,75 0,15 1,06 0,075 7,8 9,0 6 0,013 3,9 0,67 0,19 0,94 0,10 6,9 10,0 6,67 0,010 3,3 0,60 0,21 0,85 0,12 6,1 17

Ajankohtaista pohjarakenteista. Siltatekniikan päivät , Geoasiantuntija Jaakko Heikkilä

Ajankohtaista pohjarakenteista. Siltatekniikan päivät , Geoasiantuntija Jaakko Heikkilä Ajankohtaista pohjarakenteista Siltatekniikan päivät 31.1. 1.2.2018, Geoasiantuntija Jaakko Heikkilä Sisältö NCCI7 / TIELIIKENNEKUORMAN VAIKUTUKSET JUNAKUORMIEN VAIKUTUKSET SUIHKUINJEKTOINTI SIVUKUORMITETTUJEN

Lisätiedot

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-11.2107 SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 11.1.2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-11.2107 SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 11.1.2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op. TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-.207 SIAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI..2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.kirjan nro, vsk. uettele sillan tavanomaiset varusteet ja laitteet sekä niiden tehtävät.

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

MAANVARAINEN PERUSTUS

MAANVARAINEN PERUSTUS MAANVARAINEN PERUSTUS 3.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto VARMUUSKERTOIMET / KUORMITUSYHDISTELMÄT: EUROKOODI: DA2* NYKYKÄYTÄNTÖ: - KÄYTETÄÄN KÄYTTÖRAJATILAN OMINAISYHDISTELMÄÄ

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen Lyöntipaalutustärinä Tärinä on hukkaan mennyttä energiaa Tärinä

Lisätiedot

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET

KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 2/1(9) LIITE 2/2(9) KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne KT51

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

SUUNNITTELU LAUKKA OY

SUUNNITTELU LAUKKA OY 1 SUUNNITTELU LAUKKA OY POHJATUTKIMUS puh 08 55 2.8.2011 Toripiha 1 85500 Nivala NIVALAN KAUPUNKI KEVYEN LIIKENTEEN SILLAT MALISJOKI KESKUSTASSA NIVALA 1. TEHTÄVÄ 2 2. TUTKIMUKSET. TUTKIMUSTULOKSET. PERUSTAMINEN

Lisätiedot

1 Maanvaraisen tukimuurin kantavuustarkastelu

1 Maanvaraisen tukimuurin kantavuustarkastelu 1 Maanvaraisen tukiuurin kantavuustarkastelu Oheinen tukiuuri on perustettu hiekalle φ = 5 o, γ s = 18 /. Muurin takana on soratäyttö φ = 8 o, γ s = 0 / Pintakuora q = 10 /. Mitoita tukiuurin peruslaatan

Lisätiedot

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti Maanvaraisen lattian mitoitus by45/bly7 2014 Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti BETONI LATTIA 2014 by 45 BETONILATTIAT 2002, korvaa julkaisut by 8 (1975), by 12 (1981), by 31 (1989), by 45 (1997

Lisätiedot

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: Kiinteistö Oy Federleynkatu 37 Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5711 4.12.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 B 13110 HÄMEENLINNA Kiinteistö

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

Kuivatus. Jännitys [kpa] Maakerrosrajat ,27 0, , , maakerros 1

Kuivatus. Jännitys [kpa] Maakerrosrajat ,27 0, , , maakerros 1 P6 Painuma 1.5.xls 1/4 Maakerrosten lkm. 8.5.14 ' cv määritys Piste 6 Vehnäpellontie PL 7/ Ruispellontie PL Maaparametrit Pilarin moduuli pvp. etäisyys Maan muodonmuutosparametrit Pilarit ' cv Maaker z

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PORVOON KAUPUNKI Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus Perustamistapaohjeistus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23323 Perustamistapaohjeistus

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara 26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,

Lisätiedot

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko

Lisätiedot

Sipoonlahden koulun laajentaminen. Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA

Sipoonlahden koulun laajentaminen. Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA 14871 Sipoonlahden koulun laajentaminen Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA 7.12.2016 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

YLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ

YLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ YLIVIESKA SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ Siltasuunnittelu Laatinut: 10.4.2017 Lea Yläsaari Tarkastanut: 10.4.2017 Pekka Mantere Geosuunnittelu Laatinut: 10.4.2017 Arto Keski-Opas Tarkastanut:

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS

KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS 9757 KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS 31.3.2003 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09)

Lisätiedot

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-

Lisätiedot

Teräsrunkoisen. perustaminen,

Teräsrunkoisen. perustaminen, Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 2-3 Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 9.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ja kuviot (Kirjan luvut 7.2 ja 7.3) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, miten leikkausvoima

Lisätiedot

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a) Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Tuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus

Tuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus 1.2018 Tuulivoimalan maaperustus Tuule200 tuulivoimalan 18 m maaperustuksen asennus Tuulivoimalan masto... 2 Tuulivoimalan perustustyön suunnittelu... 2 Maston perustuksen osat... 2 Asennuspaikan valmistelu...

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS Sivu 1/17 RUDUS ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen liite

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat 1 LIITE 4 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-3 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS - EN 1991-1-3:

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

VAHINGONVAARASELVITYS

VAHINGONVAARASELVITYS JNi UPM-Kymmene Oyj Hartolankosken suojapenkereet VAHINGONVAARASELVITYS Vaunujoki Liekovesi Vammala Hartolankoski Hoppu 24.5.2013 Oy Vesirakentaja Puhelin Sähköposti Y-tunnus Bertel Junhin aukio 9 etunimi.sukunimi@afconsult.com

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Repokallion kaava-alue

Repokallion kaava-alue S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Repokallion kaava-alue Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19997 Rakennettavuusselvitys Saljola Suvi Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: Tasoalueen pinta-ala Jos funktio f saa välillä [a, b] vain ei-negatiivisia arvoja, so. f() 0, kun [a, b], voidaan kuvaajan y = f(), -akselin

Lisätiedot

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a). 138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Erilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset AK 498 Selvitys 9.

Erilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset AK 498 Selvitys 9. Erilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset AK 498 Selvitys 9. Rannan stabilointi maksaa noin 10 metriä leveällä kaistaleella 6 500 /jm, kun savikerroksen

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Differentiaali- ja integraalilaskenta Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Kotimaista laatua rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Machinery ja Vepe ovat solmineet yhteistyösopimuksen Vepe-tuotteiden myynnistä. Machinery

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki 15.9.2004 19385 Gallträskin rantojen stabiliteettitarkastelu Laskelmat Järven rantojen stabiliteettitarkastelu suoritettiin liukupintalaskelmina

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

G271_7012 1 H.Palmu 23.03.2011 SIUNTION KUNTA PALONUMMEN ALUE KORTTELIT 171, 172, 173, 174 JA 175 02580 SIUNTIO YLEISPIIRTEINEN POHJATUTKIMUS Sisältö: Jakelu: 4s G:Geo2011\G271_7012\Tekniset_raportit\Tutkimusraportti.doc

Lisätiedot

Pythagoraan polku 16.4.2011

Pythagoraan polku 16.4.2011 Pythagoraan polku 6.4.20. Todista väittämä: Jos tasakylkisen kolmion toista kylkeä jatketaan omalla pituudellaan huipun toiselle puolelle ja jatkeen päätepiste yhdistetään kannan toisen päätepisteen kanssa,

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Eurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet

Eurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Maanvarainen pilari- ja seinäantura Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Eurocode Service Oy Sisarustentie 9 00430 Helsinki tel. +358 400 373 380 www.eurocodeservice.com 10.5.2011 Maanvarainen pilari- ja

Lisätiedot

Tietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan

Tietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan 3 Sähköstatiikan laskentamenetelmiä Tietoa sähkökentästä tavitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimekiksi jos halutaan tietää missäläpilyönti on todennäköisin suujännitelaitteessa tai mikä on kahden

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op. TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-.07 SIAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 9.5.008 Tenttipaperiin: Sukunii, etuniet, op. kirjan nro, vsk. Selosta itä tarkoitetaan seuraavilla siltatereillä tai niityksillä:

Lisätiedot

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Kohtisuoraan tasoaan vasten levy ei kanna minkäänlaista kuormaa. Tässä suunnassa se on myös äärettömän joustava verrattuna jäykkyyteen tasonsa suunnassa. Levyn taivutus

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Rautatiesilta LIITE 3 1/7

Rautatiesilta LIITE 3 1/7 LIITE 3 1/7 Rautatiesilta Varsinaisen diplomityön ohessa mallinnettiin myös yksi rautateiden tyyppilaattakehäsilta. Tämän sillan määräävät rasitukset (murto- ja käyttörajatilojen momentit sekä niitä vastaavat

Lisätiedot

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot