Pakankylän kartano. 84. kaupunginosa, Röylä Kortteli ja virkistysalue Asemakaava. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti

Transkriptio

1 1 (6) Asianumero 3051/ /2016 (3918/ /2011) Aluenumero Pakankylän kartano 84. kaupunginosa, Röylä Kortteli ja virkistysalue Asemakaava Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy va. kaupunkisuunnittelupäällikön MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään valmisteluaineistoon, piirustusnumero Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Christian Ollus Matias Kallio Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) Markus Pasanen (liikennesuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (6) 1. Espoon Kaupunginmuseo Pakankylän kartanoalue on historialtaan ja merkittävyydeltään yksi Espoon tärkeimmistä varsinaisista kartanoista ja samalla puistoineen ja viljelysmaisemineen hyvin säilynyt arvokas kulttuurimaisemakokonaisuus. Alue on ollut asuttu jo keskiajalla, vuonna 1540 Backbyn kylässä oli neljä taloa, jotka yhdistettiin 1600-luvun alussa yhdeksi ratsutilaksi. Kartanon nykyinen päärakennus on 1700-luvulta. Kartanoalue on nykyisin suurimmalta osaltaan kuntoutus-, virkistys ja lomakeskus Kaisankodin omistuksessa. Kartanon päärakennuksen pohjoispuolella on vuonna 1986 rakennettu ja myöhemmin laajennettu kylpylä- ja majoitusrakennus. Kartanoalueen eteläosassa on kaupungin omistama alue, jossa sijaitsee mm. kartanon kivinavetta. Sen tiloissa on toiminut vuodesta 1979 Espoon automuseo. Asemakaavan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Kaisankodin toimintaedellytyksiä. Suunnittelualueen pohjois- ja länsipuoli ovat yleiskaavassa julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Itäosan yleiskaavamerkintänä on kyläalue (AT): "Pientaloasumiseen ja kylätoimintoihin varattu alue. Alueella sallitaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja kylämiljööseen sopeutuva kiinteistönmuodostus ja 1-2 kerroksisten 1-asuntoisten erillispientalojen rakentaminen, kylää ja sitä ympäröivää haja-asutusta palvelevia palveluja sekä asuinympäristöön soveltuvia työtiloja, maatilojen talouskeskusten asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksia". Suunnittelualue on yleiskaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi ympäristöksi, jonka "suojeluarvoltaan merkittävät rakennukset, rakenteet ja vanha tiestö tulisi säilyttää. Rakentamisen on rakennustavaltaan ja sijainniltaan sopeuduttava ympäristöön". Suunnittelualue on osa Bodomjärven ympäristön maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan muinaismuistolain nojalla rauhoitetun Backbyn keskiaikaisen kylän tontin rajojen sisällä. Kaisankodin edustajat ja kaupunginmuseo ovat käyneet neuvotteluja alueen alustavasta suunnittelusta. Kaupungin omistuksessa olevien alueiden suunnittelusta neuvotteluja ei ole käyty. Valmisteluaineisto Asemakaavan valmisteluaineistona ovat asemakaavakartta ja havainnekuva, arkkitehtitoimisto A-Konsulttien vuonna 2012 laatima maankäytön idealuonnos sekä SITO:n tekemä Pakankylän kartanopuiston historia ja nykytila -selvitys vuodelta Valmisteluaineiston asemakaavakartta on hyvin viitteellinen. Mahdollisen uudisrakentamisen tarkempi sijainti ja yksittäiset kerrosalat puuttuvat kartasta. Karttaan ei myöskään ole merkitty kaikkien olemassa olevien rakennusten rakennusaloja. Valmisteluaineistosta ei ilmene, että kyseessä on muinaismuistoalue. Suurin osa kaava-alueesta on merkitty palvelurakennusten korttelialueeksi (P), myös yleiskaavassa AT-alueeksi määrätty osa. Aineistoon liittyvä havainnekuva ja maankäytön idealuonnos osoittavat kuinka asemakaavan mahdollistama rakentaminen saattaisi toteutua. Aineiston luonnosmaisuudesta johtuen myös kaupunginmuseon kommentit ovat suuntaa antavia. Jatkosuunnittelun tueksi kartanon rakennuskannasta on syytä laatia yksityiskohtainen rakennushistoriallinen selvitys, josta selviää myös rakennusten kunto

3 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) ja mahdollinen tuleva käyttötarkoitus. Kaupunginmuseo antaa tarvittaessa ohjeita selvityksen tarkemmasta sisällöstä. Kartanon eteläinen alue Kartanoalueen eteläosassa sijaitsevien kolmen huoltorakennuksen paikalle on hahmoteltu uusi majoitusrakennusten ryhmä. Rakennusalue sijoittuu kartanon päärakennuksen ja Bodomintien eteläpuolella olevan aukean väliin, mutta jää maaston korkeuseron vuoksi kartanomäen alapuolelle. Kaupunginmuseon mukaan esitetty rakennuspaikka on mahdollinen, mikäli rakentamisen korkeus rajataan siten, etteivät rakennukset katkaise päärakennuksen ja siihen liittyvän geometrisen puiston muodostamaa näkymäakselia etelään. Museolla ei ole huomauttamista huoltorakennusten purkamisesta. Väentori Kaupunginmuseo pitää idealuonnoksen väentori-ajatusta kannatettavana ja katsoo, että toria rajaavat uusi työtilarakennus sekä entisen väentuvan perustuksille rakennettava majoitustila voidaan luontevasti sovittaa vanhaan kartanoympäristöön. Kartanon pohjoisalue Havainnekuvan mukaan kartanon itäisen sisääntulotien eteläpuolelle on tarkoitus rakentaa uusi spa-rakennus ja tien pohjoispuolelle uudisrakennus teknisiä tiloja varten. Uudisrakennukset jäävät kartanon päärakennuksen pohjoispuolelle ja liittyvät kylpylärakennuksen yhteyteen. Koska kylpylä ja siihen liittyvät majoitusrakennukset ovat voimakkaasti muuttaneet kartanon pohjoisosan ja itäisen sisäänkäynnin luonnetta, kaupunginmuseo pitää tarkkaan harkitun uudisrakentamisen osoittamista alueelle mahdollisena. Historialliseen maisemapuistoon sijoittuvaan kahdeksan majoitusrakennuksen ryhmään museo suhtautuu hyvin varauksellisesti. Kylpylärakennuksen laajentamiseen kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista. Päärakennus Kartanon päärakennukselle on havainnekuvassa esitetty laajennusosa. Laajennukselle on myönnetty rakennuslupa, eikä kaupunginmuseolla ole aiheeseen tässä yhteydessä huomauttamista. Siirtolapuutarha Kaupunginmuseo pitää siirtolapuutarhaa ja peltomaiseman avaamista kulttuuriympäristön kannalta myönteisenä asiana, kuitenkin silla edellytyksellä, että alue suunnitellaan nimenomaan palstaviljelytarkoitukseen, eikä tavoitteena ole ryhmäpuutarha-tyyppinen lomakylä. Suunnittelun edetessä on kaavassa esitetyille "siirtolapuutarhamajoille" määriteltävä edeltävää näkemystä tukevat, tarkat rakennustapaohjeet. Havainnekuvassa siirtolapuutarhan keskelle sijoitettu aukio rakenteineen jää tarkoitukseltaan epäselväksi. Espoon automuseon alue Suunnittelualeen eteläosassa sijaitsevan, kaupungin omistuksessa olevan alueen esitetty rakennustehokkuus on yleiskaavan ja kulttuuriympäristöarvojen vastainen. Kaupunginmuseo katsoo, ettei näin tehokas rakentaminen ole alueella mahdollista. Asemakaavasuunnitelma on tämän alueen osalta valmisteltava uudelleen. Kaikki uudisrakentaminen sekä vanhojen rakennusten korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä alueen ja sen rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Kaikki toimenpiteet, jotka koskevat muinaismuistoaluetta ovat luvanvaraisia ja edellyttävät neuvotteluja Espoon kaupunginmuseon kanssa. Kaupunginmuseolla ei ole valmisteluaineistosta muuta huomautettavaa.

4 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) Alueelle on laadittu nähtävilläolon jälkeen kulttuuriympäristöselvitys, jonka ohjausryhmään on osallistunut myös Espoon kaupunginmuseon edustaja. Kaavamääräyksiä on tarkennettu ehdotusvaiheessa. Tarkennettujen määräysten avulla varmistetaan, että uudisrakentaminen sopeutuu maisemallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Alueella olevat rakennukset on merkitty kaavakartalle suojeltaviksi ja niihin liittyvistä korjaus- tai muutostöistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Kaavaan on myös lisätty tieto palvelurakennusten korttelialueella sijaitsevasta muinaismuistolailla rauhoitetusta kiinteästä muinaisjäännöksestä (keskiaikainen kylätontti). Valmisteluvaiheessa kaava-alueelle esitettyä rakennusoikeutta on vähennetty k-m²:stä noin k-m²:iin. Erityisesti automuseon alueelle esitettyä rakennusoikeutta on pienennetty, myös maisemapuistoon sijoittuvan rakentamisen massoittelua ja rakennusoikeutta on tarkistettu. Kaavamääräyksiä on täydennetty mm. ympäristöön sopeutuvuuden osalta (lisätty s-1-, s-2, s-3, ist-1-, ist-2- ja re-alueet). Myös siirtolapuutarha-alueen määräyksiä on täydennetty ja alueelle tullaan laatimaan korttelisuunnitelma, jossa ohjeistetaan kaavaehdotusta tarkemmin alueen suunnittelusta. Havainnekuvassa esitetyn aukion tavoitteena on tarjota rakennusala yhteistilojen, huoltorakennuksen ja leikkialueen rakentamiseen. Muilta osin merkitään tiedoksi. 2. Tonttiyksikkö Espoon Kaupunki Kaavan valmisteluaineiston sisältöön ei ole huomautettavaa. Kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Merkitään tiedoksi. 3. Tekninen Keskus Espoon Kaupunki Kaava-alueen länsipuoli on erittäin vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä (rakennettavuusluokka 5A) tai vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä (rakennettavuusluokka 4). Olisi suositeltavaa tehdä siirtolapuutarha ilman rakennuksia. Siirtolapuutarhamökit edellyttävät paaluperustusta. Pysäköintialue tulisi sijoittaa kauemmas ojasta. Päällystettävien pysäköintipaikkojen suunnittelussa on huomioitava läheisen puron luiskien stabiliteetin riittävyys. Viime vuosina siirtolapuutarha-alueet ovat kasvattaneet suosiotaan pääkaupunkiseudulla ja siirtolapuutarhamökkien kysyntä on lisääntynyt. Espoon siirtolapuutarhayhdistys ry:n vuonna 2011 laatimassa kyselyssä

5 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) Pakankylä ja Kaisankodin pohjoispuoliset pellot nousivat esille alueina, joita yhdistys piti potentiaalisina tulevina siirtolapuutarha-alueina. Pysäköintialueen sijaintia tullaan tarkentamaan alueelle laadittavan korttelisuunnitelman yhteydessä. Puron luiskien stabiliteetti ja perustamisolosuhteet tullaan myös huomioimaan tarkemmassa suunnittelussa. 4. Espoon ympäristökeskus Pakankylän kartanon kaava-alue sijaitsee noin puoli kilometriä Bodomjärven pohjois-puolella. Alue rajoittuu etelässä Bodomintiehen ja idässä Snettaksentiehen. Kehä kolmoselle on matkaa vajaat 3,5 km. Alueella asuu 2 asukasta ja siellä on n. 55 työpaikkaa. Pakankylän kartanonmaisema on historialtaan ja merkittävyydeltään yksi Espoon tärkeimmistä varsinaisista kartanoista ja samalla puistoineen ja viljelysmaisemineen hyvin säilynyt arvokas kulttuurimaisemakokonaisuus. Alue on luonteeltaan metsittynyttä puutarhaa, jota ympäröivät laajat peltoaukeat. Kaava-alueen pinta-ala on vajaat 12,5 ha. Alueella on useita rakennuksia eri vuosikymmenilta ja vuosisadoilta. Kaupungin maanomistusta on alueella yhteensä vajaat 6,5 ha maa-aluetta, kaava-alueen koillis- ja kaakkoisnurkissa, muilta osin alue on Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön omistuksessa. Olemassa olevaa rakennuskantaa on n.8000 k-m2 ja kaavasuunnitelmassa on suunniteltu kaava-alueelle lisärakennusoikeutta noin k-m2, jolloin alueen kokonaistehokkuudeksi tulisi 0,25. Ympäristökeskus toteaa, että kaavan lähtökohdat ja lähes kolminkertaiseksi esitetty lisärakentaminen on alueen ympäristön kestävyyden kannalta ongelmallista ainakin seuraavien näkökohtien kannalta: Kaava- alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta erityisen tärkeällä l-luokan pohjavesialueella. Kaisankodin nykyisen pienpuhdistamon jätevedet johdetaan puroon vajaan kilometrin päässä rehevöitymisestä karsivasta Bodominjärvestä. Kaisankodin puhdistamon kuormitusta ei voi nykyisestä kasvattaa. Kaavan mukainen rakentaminen edellyttää täten alueen liittämistä kunnallistekniikkaan, mutta pitkän aikavälin vesihuollon kehittämissuunnitelmissa Kaisankodin aluetta ei ole osoitettu tärkeäksi kehittämisalueeksi. Kaava-alueen länsilaidalle Bodominjärveen pohjoisesta laskevan Lukubäckenin varteen on suunniteltu yli 50 siirtolapuutarhamökkiä käsittävä ryhmäpuutarha. Voimassa olevassa yleiskaavassa alueelle ei ole osoitettu RP -varausta kyseistä toimintaa varten. Lisäksi Bodomiin johtavan valtaojan varrelle sijoitettava mittava ryhmäpuutarha ei ole vesiensuojelullisesti harkittu eikä myöskään arvokkaan kulttuurimaiseman säilyttämisen kannalta mielekäs ratkaisu. Kokonaisuutena Pakankylän kartano sijoittuu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin kuuluvan Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisemien yhteyteen, joten alueen kaavallisen kehittämisen tulee olla hyvin harkittua. Uuden rakentamisen ja siihen liittyvän liikenteen täytyy olla sopusoinnussa alueen nykyluonteen ja ympäristön kestävän käytön kanssa. Valmisteluvaiheessa kaava-alueelle esitettyä rakennusoikeutta on vähennetty k-m²:stä noin k-m²:iin. Kaavamääräyksiä on tarkennettu ehdotusvaiheessa. Tarkennettujen määräysten avulla varmistetaan, että uudisrakentaminen sopeutuu maisemallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kaisankoti on nähtävilläolon jälkeen liittynyt vesihuoltoverkostoon ja kaavan yhteydessä on tutkittu verkoston laajentamista edelleen länteen suunnitellulle siirtolapuutarha-alueelle.

6 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Suunnittelualueen länsireuna on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja itäreuna kyläaluetta (AT). Alue on merkitty osaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Suunniteltu siirtolapuutarha alue (RP) sijoittuu pääosin yleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousvaltaisella alueelle (M). Muilta osin merkitään tiedoksi.