Espoon kaupunki Pöytäkirja 159. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Pakankylän kartano, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27), alue , 84. kaupunginosa Röylä Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh Katariina Peltola, puh Markus Pasanen, puh Matias Kallio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Pakankylän kartanon valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Pakankylän kartano - Backby gård asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6767, 84. kaupunginosassa (Röylä), alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Pakankylän kartano, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Pakankylän kartano, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Pakankylän kartano, tapahtumaluettelo - Pakankylän kartano, kaavamääräykset 1 - Pakankylän kartano, kaavamääräykset 2 - Pakankylän kartano, kaavakartta - Pakankylän kartano, havainnekuva - Pakankylän kartano, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Selostus Asemakaavan tavoitteena on Pakankylän (Backbyn) kartanomiljöötä kunnioittavalla tavalla mahdollistaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, hoiva-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankodin ja Espoon automuseon kehittyminen ja toiminta myös tulevaisuudessa. Asemakaava sisältää noin k-m² rakennusoikeutta, josta noin 2/3 on uutta kerrosalaa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Pakankylän kartanon kaava-alue sijaitsee noin 400 metriä Bodominjärven pohjoispuolella, Kunnarlan, Röylän ja Bodomin kylien välissä. Kehä III:lle on matkaa noin 4 km. Suunnittelualue on osa Bodominjärven ympäristön maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12 ha. Alue rajoittuu etelässä Bodomintiehen ja idässä Snettaksentiehen. Alueella asuu noin 2 asukasta ja siellä on noin 55 työpaikkaa.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Pakankylän (Backbyn) kartano lisärakennuksineen on yksi Espoon parhaiten säilyneistä kartanoympäristöistä ja liittyy kiinteästi ympäröivine laakeine peltoalueineen merkittävään kulttuurimaisemakokonaisuuteen, jota rytmittävät metsäkaistaleet. Kumpareella sijaitsevaa kartanoa ympäröi vanha puutarha ja umpeenkasvanut puistometsä. Alueella on useita rakennuksia eri vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta. Kartanossa on toiminut vuodesta 1957 Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankoti. Alueella sijaitsevassa kivinavetassa toimii Espoon automuseo. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvulta. Alueen rakennuskantaan on tehty Kaisankodin toimesta parannuksia 1950-luvun lopusta lähtien säätiön toiminnan siirryttyä Kauniaisista Espooseen. Viimeisiä merkittäviä laajennuksia on tehty vuosina 1985 ja Alueella tehdyn lisärakentamisen yhteydessä on hienosti otettu huomioon alueen erikoisluonne. Kaisankoti on myös saanut rakennusluvan päärakennuksen keittiötilojen laajentamiselle vuonna 2014, mutta laajennusta ei ole toteutettu. Kaava-alue on ollut asuttu jo keskiajalla ja sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin Pakankylän keskiaikaisena kylätonttina. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava museoviranomaisen lupa. Maasto on paikoitellen jyrkkäpiirteistä, korkein kohta sijaitsee pohjoisrajan keskikohdan tuntumassa. Täysin luonnontilaisia elinympäristöjä alueella ei esiinny, joten alueen luontoarvot liittyvät kiinteästi kulttuurihistoriaan arvokkaan kartanopuutarhamiljöön ja entisen puistometsän ansiosta. Alue on luonteeltaan osin metsittynyttä puutarhaa, jossa tarkoin harkitut näkymät ympäristön avaraan maisemaan ovat kasvaneet umpeen. Alueella sijaitsevasta rakennuksesta on löydetty lepakon levähdys- ja lisääntymispaikka, joka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Alue ei ole erityisen hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä siellä ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet Bodomintien kautta Kehä III:lle ja sitä kautta eri puolille pääkaupunkiseutua sekä Snettansintien kautta Vihdintielle. Aluetta palvelee neljä bussilinjaa 246, 246K, 246T ja 246KT. Espoon kaupunki omistaa suunnittelualueesta noin puolet. Kaupungin omistamat maa-alueet sijaitsevat alueen länsireunassa sekä koillis- ja kaakkoisnurkissa. Muilta osin alue on Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava- ja yleiskaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi. Suunnittelualueella on vireillä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, jossa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Suunnittelualue on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi. Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava (osa I), joka käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Suunnittelualueen länsireuna on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja itäreuna on kyläaluetta (AT). Alue on merkitty osaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, jonka tarkoituksena on uudistaa yleiskaavaa vastaamaan mm. kaupungin kasvutavoitteita. Tavoitteena on, että yleiskaavaluonnos tulee nähtäville vuonna Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineistosta saatiin 11 mielipidettä, joissa oli useita allekirjoittaneita ja 4 lausuntoa/kannanottoa. Mielipiteissä oltiin huolissaan siitä, että automuseon toimintaedellytykset heikkenisivät. Huolta aiheutti myös lisääntyvä liikenne ja liikenneturvallisuus sekä pelättiin sitä, että uusi rakennuskanta heikentäisi luonto- ja kulttuuriarvoja. Kaupunginmuseo suhtautui pääasiassa varovaisen myönteisesti kaavaan, joskin piti rakentamisen määrää liian suurena. Tonttiyksikkö ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa ja kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Tekninen keskus kiinnitti huomiota alueen länsiosan huonoon rakennettavuuteen. Espoon ympäristökeskus kiinni huomiota siihen, että kartanoalue sijoittuu valtakunnallisesti tärkeään rakennettuun ympäristöön ja siihen että uusi rakentaminen ja siihen liittyvä liikenne tulee olla sopusoinnussa alueen luonteen ja ympäristön kestävän käytön kanssa. Asemakaavasta on laadittu nähtävilläolon jälkeen seuraavat selvitykset:

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 - Backbyn kartanon kulttuurihistoriaselvitys - Pakankylän kartanon kaava-alueen vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Pakankylän kartanon luontolausunto - Pakankylän kartanon liito-oravaselvitys Nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on tarkistettu mm. seuraavasti: - Täydennetty kaavamääräyksiä siten, että varmistetaan uudisrakentamisen sopeutuminen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kaavaan on lisätty suojelumääräykset. - Rakennusoikeutta on vähennetty k-m²:stä noin k-m²:iin, jotta uudisrakentaminen sopeutuu paremmin ympäristöön ja vastaa Kaisankodin tavoitteita. Asemakaava Yleisperustelu ja -kuvaus Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö haluaa kehittää aluetta edelleen uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaaajan palveluilla. Tavoitteena on tuoda alueelle lisää hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja hyödyntäen. Asemakaavan tarkoituksena on varmistaa sekä säätiön ylläpitämän toiminnan, että Espoon automuseon toiminnan jatkuminen ja kehittyminen alueella. Alueella tullaan sallimaan olevaa toimintaa tukeva lisärakentaminen, joka kuitenkin huomioi paikan maisemalliset, arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon ja nykyisen toiminnan toimintaedellytysten varmentamiseen tulevaisuutta ajatellen. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä, matalana ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Päärakennuksen asema maisemakuvassa halutaan säilyttää hallitsevana. Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä. Korttelialueet rajautuvat Bodomintiehen ja Snettansintiehen, jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin. Kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. Vaikutelma peltoaukeamien ympäröimästä rakennusten ja puutarhajärjestelyjen saarekkeesta tulee taas voimistumaan, kun suunnitellut ulkoalueiden entisöimiset saadaan päätökseensä. Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 12 ha ja kokonaiskerrosala on noin k-m², mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0.2.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Olemassa olevaa rakennuskantaa on noin k-m² eli lisärakentamista tulee noin k-m². Palvelurakennusten korttelialue (P-1) Suunnittelualue asemakaavoitetaan pääosin palvelurakennusten korttelialueeksi (P-1), jolle saa rakentaa virkistys-, kulttuuri-, hoiva- ja hyvinvointipalveluja sekä niihin liittyviä asuin-, majoitus-, liike- ja liikuntatiloja sekä muuta kylämäen toimintaa tukevaa rakentamista. Palvelurakennusten korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä noin k-m². Rakennuspaikat on määritelty tarkasti ja rakennukset tulee sijoittaa maaston muotoja seuraten ja välttäen leikkauksia ja pengerryksiä. Uudisrakennusten sijoittelun, rakennusmateriaalien ja mittasuhteiden tulee sopeutua ympäröivään kulttuurimaisemaan. Alueen maisemakuvassa tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas avoimen laaksoalueen ja puistomaisen metsäsaarekkeen suhde. Kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset suojellaan asemakaavassa. Lisäksi kartanoympäristön puutarha- ja piha-alue merkitään asemakaavaan. Lähivirkistysalue (VL-1) Alueen koilliskulmassa sijaitseva lähivirkistysalue on osa kartanon vanhaa puistometsää, jossa kasvavaa kookasta maisemallisesti arvokasta puustoa tulee vaalia. Toisaalta alue on monin paikoin umpeenkasvanut, joten siellä tulee myös uusia puustoa harkitusti sekä suorittaa muita maisemanhoidollisia töitä. Alueen luonne metsäpuistona säilytetään. Alue ei ole erityisen hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä siellä ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Siirtolapuutarhan korttelialue (RP-1) Kartanonmäen länsipuolelle viljelyksestä poistuneelle vanhalle peltoalueelle on sommiteltu siirtolapuutarha-alue. Alueelle on suunniteltu 48 kappaletta vähintään 350 m 2 suuruisia puutarhapalstoja, joille saa sijoittaa korkeintaan 30 kerrosneliömetrin suuruisen siirtolapuutarhamökin. Mökit sijoittuvat maisemallisesti merkittävän avoimen peltoaukean ja mäelle sijoittuvan kartanopuutarhan väliin. Mökkien värimaailma ja korkeusasema suunnitellaan siten, että kartanon päärakennuksen asema maisemakuvassa säilyy hallitsevana. Puutarhapalstat rajataan leikattavilla pensasaidoilla. Kaavassa velvoitetaan myös rajaamaan siirtolapuutarhaalue istutettavalla reunavyöhykkeellä, sillä alue muodostaa merkittävän reunan maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle. Liikenne ja pysäköinti Alueelle on ajoyhteydet Bodomintieltä ja Snettasintieltä. Pysäköinti järjestetään tontilla. P-1-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 vähintään 1 autopaikka / 200 k-m² ja RP-1-korttelialueella vähintään 0,75 autopaikkaa puutarhamökkiä kohti. Pyöräpysäköintiä on rakennettava vähintään: Virkistys-, kulttuuri-, hoiva- ja hyvinvointipalvelut sekä niihin liittyvät toiminnot: - 1pp / 150 k-m². Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee olla runkolukittavia ja sijaita katetussa tilassa. Asuminen: - 1pp / 100 k-m². Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Kaavan vaikutus alueen liikennemääriin on vähäinen. Vaikka suhteellinen kasvu on paikoitellen suuri, niin siitä huolimatta liikennemäärät jäävät kuitenkin edelleen varsin pieniksi eivätkä tule aiheuttamaan liikenneruuhkia alueen tieverkolla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Backbyn kartanon kulttuuriympäristöselvitys (Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy ) - Pakankylän kartanon kaava-alueen vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy ) - Pakankylän kartanon luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy ) - Pakankylän kartanon luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy ) - Pakankylän kartanon liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ). Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Alueella on kunnallistekniikka, johon Kaisankoti on liitetty. Lisäksi kaavan yhteydessä on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma, jossa on esitetty vesihuoltoverkoston laajentamista kaava-alueen länsiosaan siirtolapuutarha-alueelle. Laajennuksen kustannus on noin euroa, jota voidaan kattaa siirtolapuutarha-alueen myynti- tai vuokratuloilla.

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. hyväksyy kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Vaikutelma peltoaukeamien ympäröimästä rakennusten ja puutarhajärjestelyjen saarekkeesta tulee taas voimistumaan kun suunnitellut ulkoalueiden entisöimiset saadaan päätökseensä. 1.4 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. 1.5 Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle. Samalla karsitaan puustoa, jotta Pakankylän kartanon muinoin tarkasti harkituista näkymistä voidaan jälleen nauttia. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti:

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Kohta 1.3. poistetaan, koska tämä teksti ei ole päätösesitys, vaan kuuluu selostusosaan. Kohtien 1.4 ja 1.5 numerointi muutetaan kohdiksi 1.3 ja 1.4. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti jäsen Kaisa Rastimon ja varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana, että päätökseen lisätään seuraavanlainen uusi kohta kohdan 1.4. jälkeen: Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan. Lisäksi jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että valmisteluaineistosta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Laura Kiijärvi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko hänen ehdottamansa lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut lisäystä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko jäsen Laura Kiijärvi yksimielisesti valita valmisteluaineistosta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi. Koska kukaan ei vastustanut lisäystä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1. hyväksyy kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kuin nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle. Samalla karsitaan puustoa, jotta Pakankylän kartanon muinoin tarkasti harkituista näkymistä voidaan jälleen nauttia. 1.5 Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Laura Kiijärven. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Sosiaali- ja terveystoimi, tila ja yhdyskuntasuunnittelu, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus -liikelaitos, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan liitto, lausuntopyyntö - Helsingin seudun liikenne HSL, lausuntopyyntö - TUKES, Turvallisuus ja kemikaalivirasto, lausuntopyyntö

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11