Kajaanin kaupungin painatauskeskus Kajaani 2014 ISBN

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013

2 Kajaanin kaupungin painatauskeskus Kajaani 2014 ISBN

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous ja konsernin rakenne Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastustoimi Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginhallitus tulosalue Työllisyyden hoito tulosalue Keskushallinto tulosalue

4 2.2.3 Sivistystoimiala Sivistyslautakunta tulosalue Varhaiskasvatus tulosalue Perusopetus tulosalue Kulttuurilaitokset tulosalue Liikunta- ja nuorisopalvelut Ympäristötekninen toimiala Tekninen hallinto tulosalue Ympäristö ja maankäyttö tulosalue Kunnallistekniikka tulosalue Tilapalvelu tulosalue Kainuun pelastuslaitos toimiala Kaupungin tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Peruskunnan käyttötalouden toteutuminen Peruskunnan tuloslaskelmaosan toteutuminen Peruskunnan investointien toteutuminen Peruskunnan rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot

5 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos Kajaanin Mamselli liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Tytäryhtiöiden toimintakertomus- ja tilinpäätöstiedot Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy Measurepolis Development Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus Loiste Oy TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

6 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta 2013 on leimannut yleismaailmallinen taloudellinen epävarmuus. Arviot maailmantalouden tilasta ovat vaihdelleet koko vuoden ajan, mutta pientä kasvua ja myönteisiä merkkejä talouden elpymisestä on havaittavissa. Elpyminen näyttää kuitenkin olevan poikkeuksellisen hidasta ja heiveröistä. Hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan vähintään muutaman prosentin vuotuinen talouskasvu, ja se on paljolti sidoksissa työllisyyskehitykseen. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Vientiteollisuuden kasvunäkymät, kotimainen kulutuskysyntä sekä teollisuuden ja rakentamisen investointien kasvu heijastuvat suoraan työllisyyteen. Näiden mittareiden pysyminen hyvällä tasolla on välttämätön edellytys, jotta selviäisimme tulevaisuudessa. Muita kriittisiä asioita ovat Suomen kilpailukyvyn säilyminen ja rakennemuutoksen hallinta. Kuntasektori tuottaa valtaosan kansalaisten peruspalveluista. Näiden palveluiden tuottaminen vie yhä suuremman osan käytettävissä olevista tulovirroistamme. Peruspalveluissa tarve on kasvanut valtavasti ja laatukriteereitä on tiukennettu. Kuntatalous on keskeinen osa julkista sektoria, joten se on monessakin suhteessa huomion kohteena. Kuntatalouden haasteista nopeimmin ratkaisua vaativa on palvelutarpeen kasvun sopeuttaminen käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Julkisen talouden velkaantumisen hillitseminen pakottaa kuntien palvelurakenteiden kehittämiseen ja palvelutasojen tarkasteluun. Kuntien talous on saatu pidettyä kohtuullisessa tasapainossa palvelurakenteisiin suuremmin puuttumatta. Kasvavaa palvelutuotantoa on ylläpidetty jatkuvalla säästämisellä, veronkorotuksilla ja kasvavilla valtionosuuksilla. Kunnat ovat tilanteessa, josta ei pystytä enää jatkamaan eteenpäin nykyisillä toimintaperiaatteilla. Kuntien toimintoja on sopeutettu karsimalla ei-lakisääteisiä palveluja ja käytetty jatkuvaa menojen juustohöyläystä. Näillä konsteilla ei ole enää juurikaan löydettävissä lisäsäästöjä. Veroaste on jo nyt korkea ja lisäksi viime vuosina on leikattu kuntien valtionosuuksia. Kuntarakenneuudistuksen ja lukuisten muiden uudistusten hidas eteneminen on luonut seisahtuneisuuden tilan. Kuntasektorilta puuttuu tällä hetkellä toimiva kokonaiskuva. Palveluiden kysynnän kasvu on väistämätöntä monestakin eri syystä. Meillä Kainuussa tämä on näkynyt kahden viime vuoden aikana Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon menojen voimakkaana kasvuna. Kehittämispanokset onkin suunnattava yhä enenevässä määrin palvelutuotannon ja tuottavuuden parantamiseen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan tukemiseen, jos nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. 6

7 Saksalaisomisteinen E.ON-konserni ilmoitti luopuvansa energialiiketoiminnoistaan Suomessa ja ilmoitti panevansa myyntiin paikallisen sähköyhtiön osakkeet. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta ennestään merkittävinä yhtiön omistajina päätyivät pitkällisen prosessin tuloksena hankkimaan omistukseensa koko yhtiön osakekannan. Syntyi Kajaanin ja Sotkamon omistama Loiste Oy. Järjestelyllä turvattiin vakaa tuottotaso molemmille kunnille, merkittävän omaisuuserän säilyminen omassa hallussa ja noin 100 toimialan työpaikkaa Kajaanissa. Kaupungissamme oli monia muitakin tulevaisuudenuskoa lisääviä ilonaiheita vuonna Lentoyhteyksien jatkuminen Kajaaniin saatiin turvattua. Kajaanin ammattikorkeakoulu on käynyt läpi tiukan saneerauksen ja suuntaa uusiin haasteisiin osakeyhtiönä. Transtechin vaunutilaukset saivat jatkoa ja pitkä tilauskanta vaikuttaa suotuisasti koko maakunnan metalliteollisuuden elinvoimaan. St1 Biofuels Oy ilmoitti mahdollisista aikeistaan uuden bioetanolitehtaan rakentamisesta Renforsin Rantaan. Muutoinkin Renforsin Rannan yritystoiminnan kehittyminen jatkui ja siellä aloitti toimintansa CSC:n supertietokoneyksikön laajennusosa. Yritystilojen kysynnässä on ollut havaittavissa myönteistä virettä. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste on yli 90 % ja yhtiö ylsi jälleen kerran ylijäämäiseen tulokseen. Taloudellinen taantuma pahensi työttömyyttä loppuvuotta lähestyttäessä koko maassa. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty myös kajaanilaisissa yrityksissä, mutta onneksi suurilta irtisanomisilta ja konkursseilta on vältytty. Pahin takapakki Kainuun elinkeinosektorilla oli Talvivaaran vaikeuksien jatkuminen. Yrityksellä on ratkottavanaan ongelmavyyhti, joka koostuu talous-, tuotanto- ja ympäristöongelmista. Työllisyyden heikkeneminen erityisesti rakennusalalla ja nuorisoikäisten osalta oli yksi suurimmista huolenaiheista Kajaanissa. Kajaanin kaupungin talouden parantamiseen on käytetty runsaasti voimavaroja viime vuosien aikana. Henkilöstösuunnitelma auttaa henkilöstön määrän hallinnassa pitkäjänteisesti. Talouden tasapainottamisohjelma on toiminut neljä vuotta varsin hyvin taloutta ohjaavana säästöohjelmana ja sen toteutusaste on ollut hyvä. Kaupunkiin ollaan rakentamassa palveluohjelmaa, jolla pureudutaan toimintaprosesseihin ja palveluiden tuottamistapoihin. Henkilöstösuunnitelmaa kehitetään yhä enemmän palvelustrategian toteuttamista ohjaavaksi ja kehittäväksi työkaluksi. Palvelurakenteet, palveluiden laajuus, laatu ja tuottamistavat eli koko palvelustrategia täytyy sovittaa aiempaa tehokkaammin käytettävissä oleviin resursseihin. Olennainen osa palveluohjelmaa on sen ulottaminen myös sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa tehtävään yhteistyöhön ja toimintojen tarkasteluun. Vuosi 2013 onnistui taloudellisesti poikkeuksellisen hyvin kaikilla kaupungin sektoreilla tarkasteltuna. Tilinpäätös vuodelta 2013 näyttää tuplaylijäämää. Kaupungin toiminnallinen ylijäämä on 13,6 miljoonaa euroa. Sähköosakekaupan seurauksena tuloutuva osakkeiden arvonnousu kasvattaa ylijäämää 76,7 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena vuoden 2013 tilinpäätöksen ylijäämä nousee peräti 90,3 miljoonaan euroon. Sähköosakekaupan tulos on kertaluontoinen erä ja se on syytä erottaa varsinaisesta tilivuoden tuloksesta. Varsinainen ylijäämä 13,6 miljoonaa euroa on ennakoitua paljon parempi. Sen taustalla ei ole yhtä suurta yksittäistä tekijää, vaan se koostuu lukuisista eristä. Menopuolelta kannattaa nostaa esille se, että kaupungin henkilöstömenot alittuivat 1,2 % eli 0,7 miljoonaa euroa vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna ja melkein 3 miljoonaa euroa vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Muutoinkin budjettikuri piti kiitettävästi läpi vuoden. Tulopuolella verotulot toteutuivat budjetoidun suuruisina. 13,6 miljoonan ylijäämään sisältyi satunnaisia tuloja 4 miljoonaa euroa, joten satunnaiserien jälkeenkin varsinainen nettotulos nousee noin 9,5 miljoonaan euroon. Kaikki liikelaitokset ylsivät ylijäämäiseen tulokseen, joka yhteenlaskettuna oli 4,5 miljoonaa euroa. Kaupungin ylijäämäinen kokonaistulos 90,3 miljoonaa euroa kääntää taseen 75 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Vanhoja alijäämiä oli ennen vuoden 2013 tilinpäätöstä 15,2 miljoonaa euroa. Viime vuoden onnistumista täydentää sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän saavuttama ylijäämä 6,9 miljoonaa euroa, josta 1,6 miljoonaa tuloutuu kaupungille. Kaupungin lainakannan kasvu saatiin pysäytettyä. Uutta nettolainaa kertyi vain 0,1 miljoonaa euroa. Lainamäärä on Kajaanissa 2187 euroa/asukas, mikä on alle valtakunnan keskiarvon. Lainojen kokonaismäärä ei kasvanut, vaikka meillä jatkui viime vuonna reipas investointitahti. Kaupungin investoinnit olivat peräti 46,7 miljoonaa euroa. Tässä luvussa on sisällä Loiste Oy:n osakehankinta (20 miljoonaa euroa), joka kirjautuu investoinniksi. Edelliseen vuoteen vertailukelpoiset investoinnit (kaupunki liikelaitoksineen) ovat vuodelta 2013 noin 22,5 miljoonaa euroa. Niistä suurin osa oli rakennusten ja kunnallistekniikan peruskorjausta, merkittävimpinä Kaukavesi ja Keskuskoulun peruskorjaus. 7

8 Liikelaitosten osalta suurimmat investoinnit olivat Kajaanin Vesi Oy:n yhdysviemäri 4 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulun tilaremontti 2 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 23,6 miljoonaa euroa eli 622 euroa/asukas. Vuosikate riittää hyvin kattamaan poistot 13,3 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusosuus nousee myös yli 100 %, kun sähkökaupan osuus eliminoidaan. Investointitaso nousee jälleen korkealle tasolle vuonna 2015, jolloin todennäköisesti alkaa uuden Hauhola-Lehtikangas -koulun rakentaminen. Suunnitteilla olevat Uusi sairaala -hanke ja uusi terveysasema tulevat myös olemaan lähivuosien iso investointiponnistus. Kuluneen vuoden keskeisimpiä asioita oli Kainuun mallin korvaavan uuden toimintamallin käynnistäminen. Entinen Kainuun liitto palasi omaksi kuntayhtymäkseen, lukiot palautuivat kunnille ja Kainuun ammattioppilaitos Kajaanin kaupungille. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä saatiin rakennettua laaja-alaisen kuntayhteistyön pohjalle. Kuntarakenneuudistuksen onnistumisesta on vaikea vielä sanoa lopullista totuutta. Kaikki kunnat, kaikki puolueet ja Kuntaliitto ovat yksimielisiä siitä, että kuntauudistus on tarpeellinen, suunnasta vain näyttää olevan erilaisia näkemyksiä. Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on edelleen avoinna keskeisiltä linjauksiltaan. Meillä ei ole varaa tuudittautua hyvän olon tunteeseen, vaikka kulunut vuosi olikin menestyksekäs. Siitä voimme kuitenkin olla tyytyväisiä, että olemme kenties vahvempia kuin koskaan kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Kaupungin elinvoimaisena pitäminen vaatii sitoutuneisuutta, vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä ja taloudellista malttia. Kajaanin kaupungin talouden hallinta vaatii edelleen käyttötalouden kurissa pitämistä ja keskittymistä vain tarpeellisiin investointeihin. On perusteltua kiittää kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilöstöä kuluneesta vuodesta. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille Kajaanin kaupungin asukkaille ja veronmaksajille. Jari Tolonen kaupunginjohtaja 8

9 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Jäsenet Sankilampi Jaana, pj. PS Kyllönen Sari VAS Sistonen Toivo, I vpj. KOK Kyllönen Toivo PS Hurskainen Timo, II vpj. KESK Leivo Veli-Pekka VAS Aavakare Eila PS Lämpsä Jouni VAS Alasalmi Aila KESK Meriläinen Timo PS Hakkarainen Eija PS Mikkonen Ritva VAS Halonen Markku KESK Moilanen Erkki KESK Hatva Teuvo KESK Myllylä Raili VAS Haukipuro Airi KESK Niemelä Paavo KESK Heikkinen Markku SDP Niva Teemu PS Tervonen Miariikka KOK Ohtonen Helena SDP Hynynen Evelyn KD Oikarinen Markku SDP Immonen Maarit KESK Okkonen Arto KESK Immonen Marjatta KESK Partanen Minna PS Juntunen Hannu KOK Patronen Kaija KESK Kaikkonen Vesa VAS Paukkeri Tero KESK Karhu Tomi PS Piirainen Raimo SDP Karppinen Veli-Matti Kaj.S. Räisänen Aki VAS Kemppainen Hannu S. Kaj.S. Sarparanta Tiina KOK Keränen Silja VIHR Savolainen Pasi KOK Kettunen Pentti PS Suutari Eero KOK Kiljunen Ella SDP Tartia-Jalonen Aila SDP Kortelainen Miikka VAS Tolonen Markku KESK Koukkari Olli-Pekka KOK Varimo Pertti SDP Krogerus Timo Kaj.S Väisänen Sanni VIHR Kurikka Elina KOK Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Immonen Marjatta, pj. Kaikkonen Vesa, I vpj. Kyllönen Toivo, II vpj. Kyllönen Sari Paukkeri Tero Okkonen Arto Aavakare Eila Oikarinen Markku Tervonen Miariikka Juntunen Hannu Keränen Silja Henkilökohtaiset varajäsenet Haukipuro Airi Räisänen Aki Meriläinen Timo Heikkinen Anne Parviainen Heikki Hatva Teuvo Hakkarainen Eija Kiljunen Ella Sarparanta Tiina Koukkari Olli-Pekka Väisänen Sanni 9

10 Tarkastuslautakunta Jäsenet Tolonen Markku, pj. Hynynen Evelyn, vpj. Mikkonen Ritva Ahlqvist Pertti Sistonen Toivo Henkilökohtaiset varajäsenet Kerkelä Tommi Karvinen Marita Immonen Tyyne Niva Teemu Haverinen Risto Keskusvaalilautakunta Jäsenet Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä Kemppainen Aaro, pj. 1. Latvakangas Osmo Schroderus Antti, vpj. 2. Väisänen Antero Koistinen Seija 3. Hanski Katri Viiru Tero 4. Kettunen Heli Selimi Fatima 5. Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Hakkarainen Eija, pj. Leivo Veli-Pekka, vpj. Heikkinen Anne Karppinen Veli-Matti Anttalainen Tommi Seilonen Anne Karjalainen Tuomo Karhu Tomi Ohtonen Helena Haverinen Risto Ojala Katriina Sari Kyllönen, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja: Jokelainen Sasu Hoskio Johanna Meriläinen Essi Kaunisto Satu Henkilökohtaiset varajäsenet Partanen Minna Kortelainen Miikka Väyrynen Tuula Vatula Anneli Schroderus Antti Flinkman Sirpa Bayraktar Nihat Kääminen Teppo Piippo Esko Savolainen Pasi Karjalainen Suvi Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Karppinen Veli-Matti, pj. Honkanen Tuula Koukkari Olli-Pekka Heikkinen Seija Puskala Pasi Husu Janne, ero Saarinen Mauri, valittu Sirviö Matti Huovinen Lauri, ero Jaakkola Esa, valittu Karjalainen Sinikka Karjalainen Eija Karvinen Marita Palonen Lasse Partanen Minna Lähdesmäki Tarmo Kyllönen Pertti Jyrinki Mikko Turunen Anne Kauhanen Svetlana Oikarinen Markku, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Malinen Tiia-Maria Jokelainen Sasu 10

11 Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Patronen Kaija, pj. Krogerus Timo, vpj. Heikkinen Kari Väyrynen Tuula Poutiainen Jukka Haukipuro Airi Sankilampi Jaana Tihinen Ari Heikkinen Markku Savolainen Pasi Karjalainen Suvi Kyllönen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Alasalmi Aila Meriläinen Pasi Järvinen Lauri Mikkonen Ritva Raninen Anna-Maija Suorsa Lauri Rissanen Helena Arffman Pasi Tolonen Ilkka Leinonen Voitto Haapalainen Asta Kajaanin nuorisovaltuuston edustajat: Kortelainen Joni Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Tartia-Jalonen Aila, pj. Poutiainen Jukka, vpj. Huusko Päivi Tihinen Ari Leinonen Voitto Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Pesonen Mikko Raninen Anna-Maija Keränen Silja Kettunen Jaakko Savolainen Pasi Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kemppainen Matti Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Puskala Pasi Kajaanin kaupunki Ronkainen Minna, ero Kajaanin kaupunki Kananen Hilkka Kajaanin kaupunki Flinkman Sirpa valittu Kananen Asko Kajaanin kaupunki Valovaara Rainer, ero Kajaanin kaupunki Härkönen Juha, valittu Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Kampman Helena Kuhmon kaupunki Juntunen Ari Paltamon kunta Kuisma Kari Paltamon kunta Ristolainen Marjut Puolangan kunta Tolonen Tuula Puolangan kunta Kangasharju Marjo Ristijärven kunta Karppinen Leila Ristijärven kunta Lukkari Juho Sotkamon kunta Mulari Pirjo Sotkamon kunta Hiltunen Vuokko Suomussalmen kunta Juntunen Mikko Suomussalmen kunta Mustonen Osmo Vaalan kunta Torvinen Yrjö Vaalan kunta Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja 11

12 Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Räisänen Aki, pj. Leivo Veli-Pekka Lyytikäinen Lasse, vpj. Kiiveri Tuomas Pelkonen Sisko Koistinen Seija Immonen Maarit Flinkman Sirpa Mansour Ahmadi Heikkinen Mika Mulari Eeva-Liisa Ronkainen Minna, ero Hakkarainen Airi, valittu Kunnas Karl Pääskylä Esko Partanen Minna Arffman Niina Alasalmi Mikko Tervonen Jouni Saukkonen Kari Käsmä Jouko Kurikka Elina Pyykkönen Inna Okkonen Arto, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Sistonen Toivo, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Arffman Niina Kortelainen Miikka Pyykkönen Pauli Kiljunen Ella Honkanen Tuula Majava Timo Räisänen Eevaliisa Heikkinen Pekka Kemppainen Tuovi Kahl Helena, henkilöstön edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Saukkonen Kari Parviainen Ulla Partanen Minna Niiranen Lauri Anttalainen Tommi Karppinen Terttu Vatula Anneli Tornberg Marja Väisänen Hannu Turpeinen Juhana Kähkönen Riikka Piipponen Eira Okkonen Arto, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin kaupunginteatteri-oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Krogerus Timo, pj. Hongisto Anja, vpj. Leinonen Veikko Kivilahti Ritva Pyykkönen Inna Vatula Esko, henkilökunnan edustaja Siltala Tiina, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Kaikkonen Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Karppinen Veli-Matti Kähkönen Riikka Hiljanen Ville Jyrinki Mikko Heikkinen Seija Lipponen Satu Hyvönen Minna Manner Leena Kajaanin Mamselli liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Klemetti Kyösti, pj. Järvelä Martti, vpj., ero Järvinen Lauri vpj., valittu Närhi Pirkko Kettunen Jaakko Huotari Tellervo Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Mämmi Tuija, palveluiden käyttäjien edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Hakkarainen Airi Juutinen Eero Kauhanen Svetlana Niva Teemu Koivisto Timo Väyrynen Asta Airaksinen Jarmo Tervonen Miariikka, kaupunginhallituksen edustaja 12

13 Kajaanin Vesi liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Meriläinen Timo, pj Rissanen Helena Kemppainen Kari, vpj. Valovaara Rainer, ero Koskensalmi Leila, valittu Salonen Raili Lindgren Seppo Parviainen Heikki Jokelainen Esa Haapalainen Asta Karjalainen Suvi Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Vimpari Jouni Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kananen Timo, pj. Hyry Jussi Y. Järvinen Reijo, vpj. Soinsaari Pekka Aavakare Eila Hakkarainen Eija Törrö Leena Kivilahti Ritva Mäkinen Merja, AMK:n edustaja Kilpeläinen Turo Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Kovalainen Pirjo Soininen Timo Karjalainen Tommi Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Tietohallintopäällikkö Maahanmuuttopalvelujen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinto- ja talousjohtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Kajaanin Teatterin johtaja Kajaanin kaupungin toisen asteen koulutusliikelaitos Kajaanin kaupungin toisen asteen koulutusliikelaitos Kajaanin kaupungin toisen asteen koulutusliikelaitos Tolonen Jari Aarnio Tuija Huotari Juha Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Hyvönen Kari Komulainen Asta Kilpeläinen Turo Mäkinen Merja Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Jaakkola Miko Tuominen Anssi Kovalainen Pirjo Palo Anna-Maria Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen tulosalueen johtaja Kaukametsän johtaja Liikunta- ja nuorisotyön tulosalueen johtaja Saari Mikko Kemppainen Sirpa Niemi Martti Saari Mikko Kinnunen Jarmo Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Kainuun pelastuslaitos -toimiala Pelastusjohtaja Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Parviainen Anssi 13

14 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouskehitys on ollut heikkoa viimeiset viisi vuotta. Viennin kehitys on ollut viime vuosina erityisen heikkoa. Suomen Pankin vuoden 2013 toisen vuosipuoliskon ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,8 % vuoden 2013 aikana alkaen kuitenkin vähitellen kasvaa vuoden mittaan. Vuoden 2014 kasvuksi ennustetaan 0,7 % ja vuoden 2015 kasvuksi 1,4 %. Pidemmällä aikavälillä luvuilla talouskasvun arvioidaan yleisesti olevan aiempia vuosikymmeniä hitaampaa. Kotimaisen kysynnän viime vuosien kasvu on rahoitettu kasvavasti velalla. Velkojen viime vuosien kasvu lisää jatkuessaan kansantalouden haavoittuvuutta. Vaihtotaseen pitkään jatkuneet ylijäämät ovat vaihtuneet alijäämiksi, eli koko kansantalouden menot ovat tuloja suuremmat. Viennin viime vuosien supistumiselle on useampia syitä. Yksi niistä on kansainvälisen talouden tila. Kehittyneiden talouksien kasvua painavat edelleen kansainvälisen finanssikriisin ja sitä edeltäneen epätasapainoisen kehityksen jälkiseuraukset. Tämä on vaimentanut Suomen vientimarkkinoiden kehitystä. Erityisen heikkoa kehittyneissä talouksissa on ollut investointien kehitys, mikä on näkynyt Suomen osin investointihyödykkeisiin painottuneessa viennisä. Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Kunnilta on vaadittu suurta määrätietoisuutta tuloksen aikaansaamiseksi, sillä kuntien valtionosuuksia leikattiin viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa. Verotuksen kertaluonteisten tuloerien lisäksi tulokseen on vaikuttanut kuntien oma-aloitteinen, tiukka taloudenpito. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tuloja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Tilinpäätösten vuoden 2013 ennakkotietoja tarkasteltaessa on huomioitava, että vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden Näin ollen tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvussa Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Yhteenlaskettu vuosikate riitti poistoihin vain seitsemässä Manner-Suomen maakunnassa. Muissa yhdessätoista maakunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Kanta-Hämeessä oli korkein vuosikate suhteessa poistoihin, 131 prosenttia, pienin vuosikate suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 prosenttia. Vuosikatteen riittävyys poistoihin nähden parani kaikissa kuntakokoluokissa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate suhteessa poistoihin oli korkein asukkaan kunnissa, 115 prosenttia, ja alhaisin asukkaan kunnissa, 84 prosenttia. 14

15 Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa, euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski- Pohjanmaalla, euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Eri kuntakokoluokissa lainakannat asukasta kohti olivat melko tasaisia. Alhaisin lainakanta oli asukkaan kunnissa, euroa asukasta kohti. Kahdessa suurimmassa kuntakokoluokassa lainakanta asukasta kohti oli yli euroa. Teksti: Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2013 aikana 7 miljardilla eurolla 110,2 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 53,6 prosentista 56,9 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 2,0 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 1,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Keskeiset tunnusluvut Suomi * Määrän muutos, prosenttia BKT 3,3 2,7-0,8-1,3 Yksityinen kulutus 3,3 2,6 0,2-0,5 Julkinen kulutus -0,3 0,5 0,6 0,6 Ansiotaso 2,6 2,7 3,5 2,1 Työttömien osuus työvoimasta, % 8,4 7,8 7,7 8,2 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,8 55,2 56,6 58,6 Veroaste, % BKT:sta 42,4 43,6 44,0 45,4 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,8-0,7-1,8-2,1 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 48,6 49,2 53,6 58,7 Kuntatalous Vuosikate euroa/asukas Lainakanta euroa/asukas Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,97 19,16 19,25 19,38 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Suhdannekatsaus, joulukuu 2013, Tilastokeskus ja Suomen Kuntaliitto *=ennakkotieto, tunnusluvut vuosi

16 Oman talousalueen kehitys Tilastokeskuksen mukaan Kainuun virallinen väestön määrä oli vuoden 2013 lopussa ( vuonna 2012). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 699 hengellä eli 0,87 prosentilla, mihin vaikutti kuntien välinen nettomuutto, joka oli negatiivinen 713 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli positiivien 268 henkilöä ja syntyneiden määrä oli 274 pienempi kuin kuolleiden määrä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2013 noin henkeä eli 840 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 Kainuussa on asukasta ja vuonna 2040 Kainuussa on asukasta. Tilastokeskuksen mukaan Kajaanin kaupungin virallinen asukasluku oli vuoden 2013 lopussa Asukasluku väheni 105 hengellä. Syntyneisyyden enemmyys (+57) ja nettomaahanmuutto (+223) eivät pystyneet korvaamaan kuntien välistä nettomuuttoa (-392). Kajaanissa syntyi 432 lasta eli 58,8 prosenttia koko Kainuun syntyneiden määrästä (59,0 % vuonna 2012) Kajaanin seudulla (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo) syntyi vuonna 2013 yhteensä 569 lasta. Väestökehitys ikäryhmittäin vuosina (tilanne ) Ikäryhä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , ,46 Yhteensä , , ,00 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kajaanin väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Väestön ikärakenteen muutos Ikäryhä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , ,91 Yhteensä , , ,81 Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0-14-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 4,4 prosentilla ja työikäisen väestön määrä vähenee yli 7,1 prosentilla. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 21,2 prosentilla. Huoltosuhteen (ei-aktiivinen väestö/aktiivinen väestö) odotetaan heikkenevän tulevina vuosina nopeasti. Vuonna 2012 huoltosuhde oli 54,3. Etenkin vanhusväestön määrän huomattava kasvu nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa ja jo vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen arvioidaan olevan 75 ja vuonna 2030 reilusti yli 80. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde ei parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan lähes 100 kuntaa, joissa huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä. Lähde: Tilastokeskus Työttömyys pysytteli vuonna 2013 keskimäärin viidenneksen edellisvuotta korkeammalla. Vuoden loppua kohti ero edelliseen vuoteen kasvoi, kun työnantajat lomauttivat ja irtisanoivat runsaasti työntekijöitään. Samanaikaisesti työvoiman kysyntä väheni. Vuosi vaihtui Kainuussa maan pahimman työttömyyden kourissa. 16

17 Kainuussa ei ole näkyvissä nopeasti käännettä parempaan. Yritysten ja julkisen sektorin viime aikojen henkilöstöratkaisut antavat paremminkin viitteitä siitä, että työttömyys saattaa vielä kasvaa vuoden 2014 alkupuolella. Nuorisotyöttömyys on Kainuussa 46 % vuoden takaista korkeammalla, kun se koko maassa on 27 % korkeammalla. Joulukuun lopussa työttömänä oli 380 vastavalmistunutta, joista yli 75 % oli valmistunut keskiasteen koulutuksesta. Joulukuun lopussa Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoissa oli työtöntä. Se on 727 enemmän kuin marraskuussa ja peräti enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys kasvoi Kainuussa lähes 25 % vuoden takaisesta, kun kasvu koko maassa oli vajaat 17 %. Vuotta 2013 sävytti taantuman vaikutusten voimakas heijastuminen aluetalouteen ja työllisyyteen. Yritysten investointikyky ja -halukkuus hiipuivat. Esimerkiksi Finnveran rahoittamissa projekteissa Kainuussa syntyi vain 176 uutta työpaikkaa, mikä on aiempia vuosia merkittävästi alhaisempi luku. Siihen vaikutti haetun investointirahoituksen vähäinen määrä. Taantumavaiheesta huolimatta konkurssien määrä ei merkittävästi kasvanut, mikä kertoo pk-yritysten talousperustan vahvuudesta aiempiin lamakausiin verrattuna. Vuoden loppupuolella oli yritystoiminnassa nähtävissä joitakin talouden piristymisen merkkejä. Yritysperustanta säilyi Kajaanissa edellisen vuoden tasolla, uusia yrityksiä perustettiin 146 kpl. (148 kpl 2012). Koska yrityksiä kuitenkin lakkasi aiempaa enemmän, niin nettolisäys 46 kpl oli pienempi kuin edellisenä vuonna (68 kpl). Yritys-Suomi Kainuun mukaan vielä alkuvuodesta kiinnostus oman yrityksen perustamiseen oli runsasta, mutta alkusyksy oli hiljainen kausi. Loka marraskuussa kiinnostus yrityksen perustamiseen taas vilkastui. Aloittavien yritysten neuvonnassa vaikuttavan aseman saavuttanut Yritys- Suomi Kainuun palveluyhteistyömalli vakiintui pysyväksi TE-toimistojen muutoksen yhteydessä. Talvivaaran kaivoksen ajautuminen talousvaikeuksiin ja yrityssaneerauksen oli seutuun voimakkaimmin vaikuttanut yksittäinen aluetalousmuutos. Kesästä lähtien kaivoksen työllistävä vaikutus lähti laskuun ja loppuvuodesta kaivoksen ongelmat alkoivat vaikuttaa merkittävästi myös alihankintayritysten toimintaan. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoksen hanke puolestaan eteni lupavaiheeseen. Kaivoksen avaaminen on enää kiinni rahoituksesta, jonka saaminen on selvästi ollut haasteellista. Uutena kaivoshankkeena on lähtenyt liikkeelle Otanmäen Vuorokkaan kaivoksen uudelleen avaamista tavoitteleva hanke. Metalliteollisuuden suurimman yrityksen Transtech Oy:n raideliikennetuotanto VR:lle ja HKL:lle on jatkunut ja luonut edelleen kasvavan työllisyysvaikutuksen Kajaaniin. Muutoin metalliala Kajaanin seudulla ajautui keväällä varsin hiljaiseen vaiheeseen. Syksyn aikana oli nähtävissä joitakin varovaisia kasvun enteitä. Vuokatin matkailun investoinnit ja matkailualueen kasvun jatkuminen näkyi Kajaanin kaupan palveluissa myönteisesti, samoin venäläisten suora ostosmatkailu Kostamuksen alueelta. Erikoiskaupan alalla rauta- ja kodintarvikekaupassa tapahtui toimipaikkojen sulkemisia. Palvelukeskusten toiminta jatkui edelleen laajana, mutta aiempi voimakas kasvu hidastui. SOTE-palveluissa työvoiman kysyntä on koko ajan tasaista. Hoivapalveluyrityksistä Mehiläinen laajensi toimintaansa. Renforsin Rannan yritysalueen työpaikkamäärässä ylitettiin vuoden 2013 alkupuoliskolla paperitehtaalta irtisanottujen henkilöiden määrä. Yleinen taantumatilanne vaikutti kuitenkin myöhemmin vuoden aikana yritysalueen kasvuvauhtiin. S-ryhmän palvelukeskus on alueen suurin yksittäinen työllistäjä. Konesalipalveluihin alueelle odotetaan edelleen kasvua. ST 1 Oy:n bioetanolitehtaan hanke on tuomassa alueelle vahvan bioenergia-alan toimijan, joka osaltaan tukee Pölkky Oy:n sahatoimintaa alueella. Muun energiasektorin työpaikkojen säilyvyyteen oli suuri vaikutus kaupungin ja Sotkamon kunnan EONenergiaratkaisulla. Koulutuksen, tutkimuksen ja TKI:n alalla kehitys oli kokonaisuutena hyvä. KAO:n aloituspaikkaleikkaukset jäivät pelättyä pienemmiksi, mutta silti OKM:n rahoituksen pieneneminen koskettaa kipeästi myös Kajaania. Ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja toimiluvan saaminen ilman erityisehtoja oli merkittävä saavutus osaamisen rakenteiden jatkuvuudelle. Lähde: Kainuun ELY-keskus

18 Rakennustuotanto Kajaanissa Muutos, lkm Muutos, % Valmistuneet rakennukset ,3 Kerrosala (k-m²) ,5 Asuntojen lkm ,0 Myönnetyt rakennusluvat ,8 Kerrosala (k-m²) ,2 Asuntojen lkm ,0 Lähde: Luvut perustuvat rakennusvalvontarekisteriin vietyyn aineistoon Lähteet: Suomen kuntaliitto TEM ja ELY-keskukset: Alueelliset talousnäkymät keväällä 2013 Tilastokeskus 18

19 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtakunnan tasolla toteutettiin hallitusohjelman mukaiset valtionosuusleikkaukset, joiden yhteissumma oli vuoden 2013 lopussa noin 800 miljoonaa euroa. Verotuksen kertaerät paransivat kuntien tulosta noin 400 miljoonaa euroa. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kainuun hallintokokeilun päätyttyä toisen asteen ammatillinen ja lukiokoulutus palautuivat kaupungin toiminnaksi. Koulutuksen järjestäminen on organisoitu vuoden 2013 alusta lukien liikelaitokseksi. Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta perustivat Loiste Oy:n ja toteuttivat E.ON Kainuu Oy:n ja Karhu Voima Oy:n omistusjärjestelyt. Kajaanin kaupunki omistaa Loiste Oy:stä 75,8 %:ia. Vuoden 2014 alusta Kajaanin Ammattikorkeakoulu ei ole enää kaupungin liikelaitos vaan toiminta siirtyy Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hoidettavaksi. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy on kaupungin 100 %:sesti omistama tytäryhteisö. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2013 tilinpäätös toteutui talousarviota huomattavasti parempana. Ylijäämää kertyi mm. Kajaanin koulutusliikelaitoksen yhdistelemisestä Kajaanin kaupunkiorganisaatioon. Toinen merkittävä ylijäämä erä (76 miljoonaa euroa) syntyi omistusjärjestelyistä. 19

20 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntakentän taloudellinen tilanne parantui edellisvuodesta, mutta kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole kuitenkaan poistuneet. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Tämä johtaa paineisiin korottaa kunnallisveroprosentteja. KT Kuntatyönantajien joulukuussa 2013 tekemän kyselyn mukaan kunnat tulevat sopeuttamaan henkilöstömenoja noin 600 miljoonalla eurolla vuonna Kuntaliiton hallituksen linjaama kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia vero- ja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi. Kuntaliitto arvioi, että vuonna 2014 kuntien verotulojen kasvu jää alle toimintamenojen kasvun. Kuntien veropohjaa tulee Kuntaliiton mielestä laajentaa kiinteistöverotusta kehittämällä. Kuntien määräaikaisesti korotettu yhteisövero-osuus tulee vakiinnuttaa pysyväksi ja mahdollisimman suuri osa verovähennyksistä tulee rahoittaa valtionverosta. Osa pääomaverotuksen tuotosta tulee siirtää kunnille ja lisäksi tulee selvittää ajoneuvo- ja liikenneverotuksen tuoton osittaista siirtoa kunnille. Kuntaliiton mukaan ratkaisevan tärkeää on, että veroperusteiden korvaamista täysimääräisesti kunnille jatketaan, kuten maan kolme viimeisintä hallitusta ovat tehneet. Maan hallituksen linjauksen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä siten, että vuoden 2017 toimintamenot vähenevät miljardilla. Kunnille päätetyt tehtävien ja velvoitteiden lisäykset on arvioitava uudelleen. Kunta- ja sote -rakenneuudistukset on toteutettava kuntia kuullen ja alueelliset olosuhteet huomioon ottaen. Teksti: Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille Vuoden 2014 alkupuolella ei ole tullut tietoon mitään sellaista seikkaa, minkä perusteella hyväksyttyä talousarviota tulisi muuttaa. 20